På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Bjørn Aarseth, Bærum 2003 (Foto: Basia Głowacka) ¶
Bjørn Aarseth lei oahpaheaddji ja rektor Kárášjogas 1949-73. Son riegádii Guovdageainnus 1926:s, bajásšattai doppe ja Čáhcesullos. Son barggai geaidnodoaimmahagas ja militearas ovdalgo čađahii oahpaheaddjiskuvlla. Maŋŋá son lea váldán lasseoahpu sámegielas, historjjás, pedagogihkas ja etnologiijas. 1973’ rájes son barggai Romssa Museas, 1982:s gitta 1993’ rádjái jođihii son Norgga Álbmotmusea sámi ossodaga Oslos. Dasa lassin lea son oahpahan Romssa ja Oslo universitehtain, ja eanandoalloallaskuvllas. Son lea čállán lohkameahttun čállosiid sámi historjjás ja sus leat leamaš ollu luohttámušdoaimmat. ¶
Artihkal maid dás almmuhat, lea logaldallan maid son doalai internáhttakonfereanssas maid Stáhta Oahpahuskantuvra Finnmárkkus lágidii Guovdageainnus 1999:s. Dát lea vuosttažettiin ođđasithuksenáiggi birra maŋŋá 1945 ja 1960-lohkui, ja eanaš Kárášjoga birra. ¶
"Skuvllaid eai váillat veahášge Finnmárkkus" , čálii Rode 1934:s, "muhto makkárat leat skuvllat ja makkárat leat oahpaheaddjit? Juohke darfegoađášlágan, goahti muohtaduoddaris ferte dohkket skuvlan; dás galget nuorat, čohkkut dahje veallut duorggaid alde buolli árrandola ovddas vuostáiváldit oahpahusa olbmáin, geain alddiset lei unnán máhttu. 1834:s ledje njeallje bistevaš skuvlla Oarje-Finnmárkkus, ja dát ledje buot oalle ođđasat. Okta lei Hámmarfeastta gávpeguovddážis ja golbma eará fas Álttá-Dálbmeluovtta báhpasuohkanis, namalassii okta Gávvuona veaikeruvkki lahka, nubbi Joganjálmmis ja goalmmát Dálbmeluovttas. Juohke mánná oaččui guokte ja eanemusat golbma mánu oahpahusa jagis. Muđui ledje johtti oahpaheaddjit, muhto eai doarvái. Eanaš suohkaniin ledje dušše okta dahje guokte oahpaheaddji. Eanaš mánát ožžo dušše moatti beaivásaš oahpahusa jahkásaččat, ja dát lei dábálaččat oalle heittot. Ledje gal geahččalan, vaikko unnán lihkostuvve, ásahit smávva skuvlastobožiid, gos johtti oahpaheaddji ja skuvliiohcaleaddji nuorat sáhtte gávnnadit moadde vahkku ain háválassii. Nuoraid oahpahus lei eanaš duvdiluvvon váhnemiid háldui; dat geat ieža eai máhttán oppanassiige lohkat girjjiid. Mánát, go ledje ollen rihppaskuvlla ahkái, máhtte unnán dahje eai lean oahppan maidige. Sii máhtte áddekeahttá bajillohkat logi báhkkoma ja Áhččámet, go álge rihppaskuvlii; jos muhtimat máhtte veaháš eanet, de ledje báicca eatnašat dan dilis ahte eai máhttán eai stávetge. Báhppa fertii dávjá konfirmeret sin dáiguin unnán dieđuigun mat sis ledje, go buot vásáhusat čájehedje ahte dáid geaid čulddii, sii bohte fas maŋit jagi ja dalle ledje vel čuorbbit." ¶
1860’ skuvlaláhka buoridii álbmotskuvlla albmaláhkai, muhto dalle gal vuos váikkuhii dat unnán Finnmárkku boaittobeale guovlluide. Raporttas Guovdageainnus 1877:s dieđihuvvo ahte dušše sullii 1/3 skuvllageatnegahtton ohppiin bohte oahpahussii. Johttiskuvllat eai nákcen dange unnánaš oahpu addit nuoraide maid láhka gáibidii. Váldoággan heajos skuvllaboahtimii lei, skuvllastivrra ovdaolbmo mielde, váivvádus sáddet mánáid priváhta olbmuid lusa skuvllaáiggis. Stuorát konfereansa Oslos 1899:s gávnnahii ahte internáhttadoaibma ferte leat buoremus čoavddus boaittobeale mánáide ja johttisápmelaččaide. ¶
Vaikko internáhtat galge leat dárogiela ja dáža kultuvrra nannenásahusat, fertii muhtumin váldit sámiid eallinlági vuhtii. Sis-Finnmárkku internáhtain ledje sierra suidnenlanjat. Dát govva lea Guovdageainnu internáhtas áigodagas 1935-40. ¶
(Gáldu: Muitalusat ja dáhpáhusat Guovdageainnus 8) ¶
Internáhttadoaibma ii leat leamaš dakkár mii gávdnui dušše Finnmárkkus ja boaittobeale giliin. "Sánddatlovttat" Nordlánddas ja Romssas gos mánát orro skuvllastobu bajábealde, ledje dábálaččat gitta 1900-lohkui. Guollekássa ja buđetseahkka čuovui mánáid mielde "internáhttii" . Juohke bearaš fertii ieš omardit biepmuid, ja koahkkanieidda bargun lei vuoššat mállása. Eanaš internáhtat ledje gieldda hálddus, ja maiddái Finnmárkku rittus ledje muhtun gieldda internáhtat. Dát lei masa geafes-Norggas lei várri dalle, ja mánáidpsykologiija fágan lei ain álgodásis. Gielddat hoahpuhedje stáhta váldit badjelasas internáhttadoaimma. Olbmot jáhkke ahte stáhtainternáhtain lei buoret dássi, muhto dat guhkin eret duhtadedje dáláš gáibádusaid. Dási ferte árvvoštallat daláš gáibádusaid ektui, ja internáhtat ledje buorebut go priváhta olbmuid luhtte orrut. ¶
Sámeskuvlii Haviikkas (Namsosa lahka) bohte sápmelaččat lullisámiguovlluin. Dan jođihii Norgga Sámemiššuvdnasearvi. Oahpaheaddji Bjørn Arnfinn Devik lea čállán váldofágadutkosa skuvlla birra. Dán girjji vuođul ja ságastallamiiguin lullisámiin lea munnje báhcán millii ahte internáhttadoaibma ii lean gal alla dásis, muhto internáhttaskuvlii dattetge bohte viššalit lullisámi bearrašat. Skuvlla jođiheapmái ledje ruđaid čoaggán, ja fertejedje seastit juohke láhkai. Ovddeš oahppit ledje buohkat ovttamielas das ahte skuvla lei sosiálalaš čoaggananbáikin lullisámiide. Dát šattai maiddái lullisámi organisašuvdnabarggu vuolggabáikin. Dáppe sii sáhtte deaivvadit. Sámeskuvla šattai oktasaš deaivvadanbáikin hárvelohkosaš ja háddjanan lullisámi minoritehtii geaid ruovttut ledje Femundmárkkus gitta Davvi-Rátnui, - badjel 1000 km guhkkosaš guovlu. Sihke ohppiide ja váhnemiidda lei skuvla sosiálalaš, oktasaš báiki, gos sii sáhtte digaštallat maiddái eará áššiid mat sidjiide ledje gullevaččat. ¶
Norgga sámiid álgoorganiserema rahčamušat álggahuvvojedje Haviika-skuvllas. Dán skuvllas ledje jahkásaččat sullii 20 oahppi geat iešdáhtolaččat bohte deike, ja buohkat ledje lullisámit. Sámegillii ii gal oahpahuvvon, ee. go váillui oktasaš lullisámi čállinvuohki ja sámegiela oahpaheaddjit. Muhto oahppit besse sámi gárvvuid geavahit ja hállat sámegiela skuvlabirrasis, giliskuvllain dovde máŋga lullisámi máná ahte sin olgguštedje ja sosiálalaččat hávvádahtte. Lars Danielsen, Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi vuosttaš ovdaolmmoš, dajai munnje giliskuvlla birra ná: "Mun doppe ledjen unnit árvosaš go beana" . Sihke son ja su viellja Paul Danielsen, gii lei ovdaolmmoš vieljas maŋis, vácciiga osiid skuvlla Haviikkas. Maiddái máŋga eará stivralahtu organisašuvnna 12 vuosttaš jagi ledje leamaš oahppin Haviikka sámeskuvllas. ¶
Boazosápmelaččaid riikkačoahkkin Romssas 1948:s , mii maiddái lei organisašuvnna vuođđudančoahkkin, geavahii oalle ollu áiggi guorahallat boazosápmelaččaid skuvlaáššiid. Lullisámit gáibidedje internáhttaskuvlla man stáhta jođihii. Dán gáibádusa boađus lei ahte Gaska-Norgga sámeskuvla ásahuvvui Aarbortii 1951:s. Maŋŋá ásahuvvui maiddái sámeskuvla internáhtain Snåasii Davvi-Trøndelágii. 1970-1980 jagiid ásahedje maiddái sámi kulturguovddážiid dáid skuvllaid olis, ja maid stáhta ja fylkkagielda ruhtadedje. Kárášjoga sápmelaččat gáibidedje dán riikkačoahkkimis stáhtainternáhta hukset skuvlamánáidasaset. Sii eai lean duhtavaččat priváhta olbmuid luhtte orrumiin ja háliidedje skuvlainternáhta nugo lei leamaš Guovdageainnus ja Buolbmágis. Kárášjogas lei dađistaga šaddan dáhpin ahte eatnit skuvlamánáideasetguin orro smávva barttažiin márkana lahka skuvlaáigodagas. Daddjui ahte badjeolbmuid guođohanbarttain bihtáidlohkan ja jeavddalaš skuvlavázzin ii lihkostuvvan. Dáin barttain eai čuvvon skuvlla jándorritmma. Ja muđui dán čoahkkimis badjesápmelaččat dorjo eanet sámi hábmejuvvon oahpahusa. Dát lei vissa áidna áibbas positiivvalaš gulaskuddancealkámuš 1948’ Ovttastahttinlávdegoddi (Samordningsnemnda) árvalussii sámi skuvladilálašvuođaid birra. Ollu eará maŋŋá dollojuvvon boazosápmelaččaid riikkačoahkkimiin leat skuvladilálašvuođat leamaš áššin. ¶
Eiseválddiid bealis lea daddjon ahte 1940:s lei skuvlalágideapmi Finnmárkkus buoret go Akershusa fylkkas. 1944:s eanaš skuvllat ja internáhtat boldojuvvojedje go duiskalaččat guđđe guovllu. Ja de lei álgit fas álggus, bráhkáin ja eará gaskaboddosaš lanjain dahje báhcán ja mieskan ja bombejuvvon skuvlavisttiin. ¶
Mun álgen internáhttaoahpaheaddjin 1949:s Kárášjohkii ja ledjen man nu láhkai oktavuođas internáhttaohppiin dán 22 jagi maid ledjen skuvllas, ja belohahkii maiddái maŋŋá. Vuosttaš kursa maid ođđa oahpaheaddjit čađahedje, lei sámegiela eahketkursa. Muhtun oahpaheddjiide dát kursa lei sámegiela gelbbolašvuođa lokten man maŋŋá sáhtte dán gealbbu geavahit skuvla- ja internáhttadilálašvuođas. ¶
Mu dárkileamos muittut internáhttaskuvllas leat dán áigodagas; 10 vuosttaš jagi álbmot- ja joatkkaskuvlla (framhaldskuvlla) oahpaheaddjin, ja muhtin áigodagaid internáhttahoavdan, 12 maŋimus jagi nuoraidskuvlla jođiheaddjin ja eanaš oahppit orro internáhtas. Mun dása lasihan ahte mu iežan álgojagiid ja maiddái skuvlajagiid mun orron Guovdageainnu internáhttaskuvllas go min bearaš orui hoavdaásodatoasis. Mun dan áigge ii smiehttan nu ollu internáhttadilis go munnje lei dat dábálaš dilli, muhto dieđusge muittán ollu dáhpáhusaid. ¶
Mánáid bidjat internáhttaskuvlii ledje bearrašeallimii garra sosiálalaš meassamat, vaikko eaktodáhtolaččat válljejedje ahte galgego mánát orrut internáhtas. Internáhtta lei fálaldat, ja njuolggadusaid mielde galge váhnemat geain lei várri, máksit mánáid fuolaheamis. Dát vissa dáhpáhuvai nu ahte gielda mávssii geafes bearrašiid mánáid ovddas ja stáhta juolludii doarjaga ráddjejuvvon mávssekeahtes sajiid ovddas. Dávjá váhnemat mákse luonddubuktagiiguin. 1912:s čállá Finnmárkku skuvlladirektevrra: "Olbmot leat leamaš dilssit buktit bierggu máksun mánáideaset dikšumis." Gielda ja stáhta nággiiga gaskaneaset goabbá galggai máksit orrungoluid. 1936:s válddii stáhta badjelasas dáid goluid, muhto gielda galggai máksit elrávnnji, lieggasa ja klássalanjaid buhtisin doallama. Ruoŧas leat digaštallan galgetgo doallat oasi mánáidoajus internáhttajođiheami máksimii. Eiseválddit gesse ruovttoluotta dán gáibádusa. Norggas eai leat dán ášši oppanassiige lokten. ¶
Dábálaš vuogi mielde lei internáhtain stuora latnja bártniide ja nubbi fas nieiddaide. Sáhtii šaddat ollu rigeren lanjain, muhto go dáloeamit iđii uksaráigii, de jávohuvve. ¶
(Inger Seierstad sárgun, girjjis Boahtte-áigge-bárdni ja Stuora-Ovllá) ¶
1947:s gitta 1952 rádjái orro sullii 70 máná Kárášjoga Guosseviesu nuppi gearddis. Guosseviessu lei unnit dalle go dál lea, ođđa oasi huksejedje sulii 1970:s. Nuppi gearddis ledje máŋga smávva lanja goappat bealde feaskára. Feaskára gežiin ledje guokte stuorit oađđenlanja. Dáppe dábálaččat ođđe guovttis bálddalagaid, dávjá oappážagat dahje vieljažagat. Dálueamidis lei maiddái smávva latnja dán gearddis. Vuosttaš gearddis ledje guokte "klássalanja" , namalassii biisestoboš ja resepšuvdna feaskáris. Kealláris ledje maiddái guokte klássalanja mat dáláš mearrádusaid mielde eai várra livčče lean dohkálaččat oahpahuslatnjan. Vuosttaš gearddis lei oahpaheaddji orrunlatnja ja guokte lanja biiggáide. Biiggáid oasis galge šiehtadusa mielde várrejuvvot 12 seaŋgga duottarstohpoatnui skuvlainternáhta doaimmahettiin. ¶
Boaittobeale giliid ja muhtumin maiddái lahkamárkana dálumánát vázze internáhttaskuvlla čakčamánus skábmamánnui, ja beassážiin miessemánu lohppii. ¶
Badjemánát orro internáhtas skábmamánus beassážiidda, oanehis juovlaluomus gal ledje. Máŋggas, geain lei stohpu giliguovddáža lahkosis háliidedje mánáid internáhttii. Nu dahke sihke dálonat ja badjeolbmot. Dálut eai lean nu ráhpadat ođđasishuksenáigge. Gaskaboddosaš dálut ledje gáržžit ja bihtáidbargamat bázahalle. Internáhttaoahpaheaddjit bearráigehčče mánáid bihtáidbargamiid diibmu 17.00’ rájes gitta 19.00´ rádjái, ja dávjá sii maiddái servvoštalle singuin asttuáiggis. ¶
Go skuvla nogai sullii geassemánu 1. beaivve, de barge internáhttaoahpaheaddjit ijat beaivái láhkket ohppiid bevddiid, oljet láhttiid ja rádjat buot skuvlastohpogálvvuid ja dávviriid keallirlatnjii. De sáhtii Nord-Norsk Hotelldrift (Davvi-Norgga Hotealladoaibma) badjelasasváldit dálu ja jođihit guosseviesu golbma geassemánu. Erenoamáš muitu lei ahte galggai váruhit olles áigge ahte petromávssain bisui čuovga. Guosseviesus lei aggregáhta mii attii čuovgga lanjaide ja jurahii oljoliggenmášiinna. Muhto gaskkohagaid, ja erenoamážit dalle go lei buolaš, de aggregáhta billánii. Muhto skuvlla ja internáhttadoaimmahan fertii jođihit. Mii liggiimet garrasit biisiin mii lei áidna klássalanjas. Eará lanjain petromáksa attii sihke čuovgga ja lieggasa. Dát dávjá suovastišgohte ja dalle fertii buhtistit ja pumpet. Mun muittán ahte mun máŋgii ijas fertejin lihkkat deavdit parafiinna petromávssaide ja pumpet daid. Orron "juhkaluvvan parafiidnahájain" . ¶
Vaikko internáhtas lei nu nákkis, ja skuvlavahkkut ledje guhkit, de ii oktage váidalan. Juohke beaivve ledje guhtta skuvladiimmu guhtta beaivvi vahkkus, ja vihtta eahketbeaivve lágiduvvojedje bihtáidlohkamat. ¶
Measta buohkat geat vázze internáhttaskuvlaortnega, vuostáiválde internáhta fálaldaga. Lagasbirasorrut maiddái gáibidedje oažžut mánáideaset internáhttaskuvlii. Internáhta biepmut ledje várra apmasat muhtumiidda. "Lávvardatsuohkat" lei riidoášši. Muhtumat liikojedje suohkadii, ja earát fas oaivvildedje ahte dat ii leat olbmoborramuš. Duosttan dadjat ahte eanaš ruovttut ledje duhtavaččat go lei internáhttafálaldat, ja sin mielas lei buorre veahkkin nákkisvuođas. ¶
Muhtumin váhnemat muitaledje mo lei skuvlavázzin ovdalgo internáhttaskuvla doaibmagođii. Muhtumat válljejedje vázzit beanagullama skuvlii nuppi guvlui. Earát fas orro olbmuid luhtte, ja sin mielas lei dát hui givssálaš. Muhtun nissonolmmoš muitalii ahte go son lei 8-jahkásaš ja fertii orrut olbmuid luhtte, de fertii ieš láibut iežas jáffuiguin, ja oađđit láhttis galbma viesus. Go su nuorat oarbinat fárrejedje dáid olbmuid lusa, de fertii son ráhkadit borramušaid ja doalahit biktasiid ortnegis maiddái sidjiide. Muhtumin soittii leat buoret dilli, muhto leat han siige geain lea leamaš heajos dilli, geat muitalit dan birra. ¶
Stuorranieiddat láhče beavddi boradansálas. Sin ledje juohkán bargojoavkkuide, ja vurrolagaid sii basse láhttiid ja távvaliid klássalanjain. Ledje ollusat geat juogadedje dáid bargguid. Stuorragánddat vižže mielkki spánnjain boandadáluin lahkosis. Meieriijat ja buvddat vuovdigohte mielkki easka maŋŋá. Boandadáluin mat ledje guhkkelis eret, boanda vuoji buvttii mielkki internáhttii. Ii oktage váidalan ahte ohppiid geavahedje dákkár bargguide. Dát barggahanvierru čuovui ovddeš internáhtain, ja orui vuoigat ahte stuorra mánát oassádálle dálubargguin ja sullasaš bargguin go orro nuvttá. Sii ledje hárjánan bargat ruovttus. Dát barggaheapmi internáhtas lei vissa lága vuostá, muhto dan mii eat diehtán dan áigge. ¶
Guovdageainnus muittán ahte roagga gándajienat eahketbeaivve huike: "Muorravissui, muorravissui!" . Stuorra gánddat ledje muorraguoddinjoavkkuide juogaduvvon, ja ledje iežaset ovdaolbmot geat garrasit ádje vuolibuččaideaset muorravissui. Dilli lei nu ahte sihke gievkkanuvdna, klássalanjaid, oađđensálaid ja eará orrunlanjaid uvnnat ledje liggejuvvon soahkemuoraiguin. Muoraid bukte internáhttii herggiiguin, ja dát lei lassesisaboahtu máŋgga smávvadálolažžii. Gilioriginála gii maiddái lei gilimusihkkár (geasanas), sahái muoraid giehtasaháin, ja gánddat gudde muoraid sisa. Jos muittán riekta, de nohke dát barggut maŋŋágo skuvla ja internáhtta fárrehuvvui bissovaš ja ođđaáigásaš vissui. ¶
Dalle lei guosseviessu boaittobeale márkana ja meahcci lea dastán. Badjemánát asttuáiggis, ja maiddái bottuin, bohccostalle. Sii dahkaludde ja dáhpádedje ealuid, johtimiid, njorostemiid jna. Maiddái dálumánát geat vázze skuvlla giđđat ja čakčat, ledje viššalat leat meahcis iežaset bargguide. Go internáhttaskuvlla fárrehedje vulos áidojuvvon skuvlašilljui gos maiddái nubbi skuvla lei, de jávkagohte mihtilmas sámi doaimmat bottuin. ¶
Sámegiela geavahedje oahppit gaskaneaset, ja internáhttabargit maiddái muhtumat hálle sámegiela. Muhtun mánát geat eai lean hárjánan sámegiela hállat, čehppo dađistaga sámegiela geavaheamis. Lei dušše skuvladiimmuin ahte dárogiella lei váldogiella, ja sámegiella geavahuvvui veahkkegiellan. Mu mánnávuođas Guovdageainnus muittán ahte duhkoraddangiella lei sámegiella dálvet, maiddái dan moatti dárogielat máná gaskkas. Internáhttaskuvla duođai nannii sámegiela dili. ¶
Juige gal ollu internáhttabirrasis. Sii geat máhtte dušše moadde luođi, ohppe máŋga ođđa luođi internáhtas orodettiin. Ollu čuojahedje "Bongoláikka" , ovttastreaŋggat čuojanasa. Juoigan ii lean gildojuvvon, muhto unnit mánáid dihtii geat dárbbašedje eanet oađđit, fertii leat jaskat maŋŋá nohkkanáigge. Vuollegis juoigan gullui gal maŋŋelaš dán áiggege. ¶
Mánáid sosiáliseren geat muđui unnán oaidnaledje: ¶
Badjemánát: Muhtumat johte giđđat gitta Čorgašii Nuorta-Finnmárkui dahje njárgii mii lea Deanuvuona ja Lágesvuona gaskkas, ja muhtumat stuorra njárgii mii lei Lágesvuona ja Porsáŋggu gaskkas (Kárášjoga nuorttabeallái). Oalle ollu bearrašat johte Porsáŋggu oarjjabeallái, ja Máhkarávjui ja oarjegáissáide. Sis lei muđui geasset unnán oktavuohta. Internáhttaskuvllas sii oahpásmuvve buot orohagaid mánáiguin. ¶
Boaittobeale mánát: Guhkkelis boaittobeale orru mánát bohte Gárdima ja Mollešjoga, Šuoššjávrri ja Iešjohleagi duoddarstobuin, Kárášjoga leagis, Deanu leagis ja Anárjoga leagis. Sis lei unnán dahje ii makkárge oktavuohta earáiguin earretgo internáhttaorodettiin, vaikko máŋggas sis ledje fulkkežagat. ¶
Nugo oalle máŋgga eará gilisge, de leat Kárášjogasge leamaš sogat geat árbevirolaččat leat leamaš vuostálagaid. Mánát iešguđetge sogas internáhtas deaivvadedje ja ovttasbargodilálašvuođaid bokte várra lahkanedje guhtet guimmiideaset. ¶
Áidnamánnái dahje mánnajoavkku boarráseamos mánnái fertii leat "garra dilli" fárret internáhttii. Ii lean gal mihkkege heahtediliid, muhto lei čielggas ahte muhtumat dovde dorvvohisvuođa ja dovde okto báhcán. Dávjá muhtun sin fulkkiin lei várjaleaddji, doarjjan sidjiide. Sii veahkehedje gápmagiid suidnet ja biktasiid čavddisin doallat, ja várjaledje sin givssideddjiid vuostá. ¶
Maŋŋá lean ollu smiehttan ahte livččii berren leat kuráhtor internáhttamánáide, ja erenoamážit bearraša álgománnái gii internáhttii fárrii. Mánáin lea dárbu ollesolbmuin oktavuođa doalahit, ja muhtin eadni dahje áhkku livččii berren oažžut bargun fitnat moddii vahkkus hálešteamen mánáiguin, vaikko ii lean makkárge erenoamáš earán. Mun muittán boaresbártni gii lei fuolki oalle ollu mánáide ja ristáhčči muhtumiidda. Son lávii fitnat internáhtas hálešteamen mánáiguin ja namahalai sin sámi sohkanamahusaiguin (iežas ektui). Son lei čeahppi dárogielas ja váhnemat geavahedje su dávjá dulkan. Sus lei maiddái buorre oktavuohta oahpaheddjiiguin ja internáhttabargiiguin, ja son doaimmai measta bálkkákeahtes kuráhtorin. ¶
Internáhttadoaimma vuosttaš jagiid ii lean makkárge ruovttumátkeortnet. Váhnemat dolvo mánáid skuvlii ja vižže fas sin go skuvlavuorru nogai. Nu guhká go lei 6-beaivásaš skuvlavahkku, de lei váttis ollet ruovttus fitnat basiid. Go skuvlaáigodat guhkiduvvui ja sierra skuvlaviesut huksejuvvojedje, de lei vejolaš lágidit guhkesbasiid ja ruovttumátkki. Muhto eanaš mánát orro sajiin gosa eai lean birrajagegeainnut dahje ruvttobiillat eai mannan. Go eanet geainnuid ráhkadedje, de sáhtiimet ordnet ruovttumátkkiid bussiin eanaš ohppiide. Jos ii lean vejolaš váhnemiid lusa vuolgit, de muhtumat geavahedje liibba gallestallat fulkkiid. ¶
Skuvlainternáhtta doaimmai sosiálalaš oktavuođadoallin. Dávjá váhnemat eai dušše gallestallan mánáid, muhto oahpaheaddji, ee. lei earánin oažžut dulkot eiseválddiid breavaid ja oažžut veahki vástidit dáid. Sosiálkuráhtorat eai gávdnon gilis ovdalgo 1960-logus. Internáhta váhnenčoahkkimiidda bohte ollu váhnemat, ollu eanet go lágiduvvon biirečoahkkimiidda maidda bohte váhnemat geat orro skuvlla lahkosis. Internáhta váhnenčoahkkimat ledje sosiálalaš dáhpáhusat guossohemiin, ja olbmot aste háleštit oahpaheddjiiguin ja guhtet guimmiideasetguin. ¶
Lei oalle dábálaš ahte váhnemat gallededje oahpaheddjiid ruovttus, ja oalle dávjá oahpaheddjiid geaiguin sáhtte sámegiela hállat. Lei lunddolaš ahte internáhttaoahpaheaddjit buoremusat dovde boaittobeale bearrašiid ja johttisámebearrašiid geain ledje mánát internáhtas. Mun duosttan čuoččuhit ahte oktavuohta váhnemiid ja oahpaheddjiid gaskkas lei erenoamáš buorre. ¶
Vaikko mánáin lei doarvái bargu skuvllas ja bihtáidbargamiin beaivvi mielde, de berre liikká dál maŋŋá fuomášuhttit ahte máŋggaid jagiid ii lean makkárge lágiduvvon asttuáigefálaldat mánáide. Ovdamearkka dihtii ii gávdnon radio internáhtas. Nieiddat liikojedje guldalit sávaldatkonseartta ja mánáidbottu. Gánddat liikojedje fas falástallandáhpáhusaid čuovvut nugo skeittásteami ja čuoigama radios bájuhit. Lei duođai healbadeapmi oahpaheddjiid ja jođiiheddjiid bealis go eai gáibidan juolludeaddji eiseválddiid oastit radioapparáhtaid internáhttii. Ollu jagiid mielde lei dáhpin šaddan ahte stuorra gánddat bohte min geahčái lávvardaga ja sotnabeaivve go radios ledje sáddagat skeittástan- ja čuoigangilvvuin. Go ledje menddo unnán stuolut, de vealládedje láhttis ja čálle vuorroáiggiid skeittásteamis ja meattildanáiggiid čuoigiide ja njuikemis guhkkodaga. ¶
Dát lei mielamiel guldaleapmi ja čállinhárjáneapmi, ja lei maiddái vuohki dárogiela oahppat. Gánddat hállagohte "reportášagiela" beaivválašságastettiin. Viimmat oaččuimet Norges Lærerinneforbund-nammasaš searvvis radio mii galggai leat internáhttastobus. Muhto dát gánddat geat nu áŋgirit guldaledje gilvvohallamiid ain bohte min geahčái, go unnit mánát nu ridje internáhttastobus. ¶
Maiddái nieiddat guovlladedje min geahčen basiid. Sii liikojedje buoremusat čuožžut gievkkanuksagaskkas ja geahččat go mu eamit barggai. Mun dán dulkojin ahte sis lei dárbu ollesolbmuin servvoštallat. ¶
Moanat jagiid maŋŋá álggaheimmet buđaldandiimmuid lágideami ohppiide, ee. giehtaduodjedoaimmaid. Nieiddat ávuin serve muorraduoji buđaldeapmái ja doppe ohppe geavahit reaidduid mat dábálaččat ledje olbmáide jurddašuvvon. Oalle oanehis áiggis vásiheimmet ahte sii fargga ledje seamma čeahpit go gánddat muorraduojis. Maŋŋá go sirddiimet ođđa skuvlalanjaide, de ledje maiddái skuvlagirjerájus ja álbmotgirjerájus rahpasat eahkedis ohppiide. Mii doalaimet maiddái oanehis "kurssaid" mo girjerádjosa vuogádaga hálddašit. ¶
Sihke servvoštallan mánáiguin ja oktavuohta váhnemiiguin dagahii ealaskas sosiálalaš doaibmama. Muhto jagiid mielde dát sáhtii maiddái loaktit olbmo ja dagahii ahte ii lean vejolaš konsentreret skuvlafágaide ja eará báikkálašservodaga bargguide. 12 jagi maŋŋá mii fárriimet iežamet stohpui kilomehtar beale eret internáhtas. Ain lei mis buorre oktavuohta internáhttabirrasiin ja váhnemiiguin, muhto mis ii lean šat giksin ahte álo ledje nu ollusat min geahčen ja dál lokten buorebut oahpaheaddji ja jođiheaddji fágalaš beliin. ¶
Nugo dii vissásit diehtibehtet de gávdnojit máŋggalágan viessohoaiddárat, ee. dat geat nugo Alexander Kielland dološ gáhttafávtta govahallamis Stavangeris, "geain ledje iežaset sihkkaris čiehkádansajit maid hárve guđđe" ; Muhto mun doaivvun ahte eatnašat dis maiddái dovdabehtet veahkkás buotmáhttiolbmo. Dalle ledje unnán teknihkalaš bálvaleaddji olbmot gilis, ja gieldda teknihkalaš ossodat lei unnán ovdánan. Giliolbmuide lei ávkkálaš ahte gávdnui dáhtolaš ja roahkkadis viessohoaiddár geas lei teknihkalaš máhttu ja vásáhus. Kránnjáskuvllas Sámi álbmotallaskuvllas ledje ee. maiddái vuohkkás oahpaheaddjit ja divohat mii maiddái lei buorrin olbmuide olggobeale skuvlabirrasiid. ¶
Oalle dávjá lea mus oktavuohta ovddeš internáhttaohppiiguin, ee. searvedoaimmaid bokte. Østlánddas gos mun lean orron moanaid jagiid lea mis Kárášjogasearvi mii dávjá doallá čoahkkimiid ja riemuid. Mun lean vuohttán ahte sii hui mielas háliidit ahte sin ovddeš oahpaheaddjit bohtet. Máŋggas sis bohtet boaittobeale giliin Finnmárkkuduoddaris. Liikká orrot sii bures birgemin stuorát ja olmmošvallji birrasiin. Muhtumin mun geahččalan "sivildit" hálešteapmái jearaldaga ahte dovdet go bahčavuođa go leat vázzán internáhttaskuvlla ja go leat ožžon váilevaš fálaldaga skuvllas álgojagiid maŋŋá soađi. Mun in leat ožžon makkárge bahča reakšuvnnaid, muhto nu han várra lea ahte olmmoš muitá somás vásáhusaid skuvlaáiggis ja vajálduhttá unohasvuođaid. ¶
Internáhtta ii sáhte leat ruovttu sajis, muhto álgojagiid soađi maŋŋá lei olbmuin gárži ruovttuin ja ovttahat biebmu. Guoros ja galbma viessu, go váhnemat leat siiddas boazodilis, ii leat gal guoimmuheaddji ruoktu. ¶
Internáhttaeallin ii lean gal sávahahtti dilálašvuohta, muhto mii lei molssaeaktun geografiijain ja dálkkádagain mii mis lea, ja heajos johtolatvejolašvuođaiguin gitta 1970-logu loahpageahčái? ¶
Čálalaš gáldut: Devik, Bjørn Arnfinn: Sameskolen i Havika 1910-1951. Et tidskifte i sørsamenes kulturreising. Tromsø Museum 1980. 108 s. Melding om skolene i Finnmark 1945-1970. Redaksjon: L. Lind Meløy, Ragnvald Mathiesen, Harald J. Olsen. Finnmark fylke, Vadsø 1973. 190 s. Meløy, Lydolf Lind: Internatliv i Finnmark. Skolepolitikk 1900-1940. Oslo 1980. 144 s. Rode, Fredrik: Opptegnelser fra Finnmarken. Samlede i aarene 1826-1834 og senere utgivne som er et bidrag til Finnmarkens statistik. Skien 1842. 340 s. Gjengitt i Helland: Finnmarkens Amt. B 2 s. 541-542. Kra. 1906. Statsinternatene i Finnmark. Redaksjon: Olav Beddari, Kåre Våga, Steinar Wikan. Skoledirektøren i Finnmark, Vadsø, 1989. 55 s. ¶
Njálmmálaš gáldut: Ságastallamat ovddeš internáhttaohppiiguin. Iežan muittut ja dárkostusat. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Muittut Sirpmá skuvllas 1950-53 2005 http://girji.info/skolehist/aubert-s.htm Davvi girji 3350 aubert_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.2 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Marit Aubert, Drammen 2003 (Foto: Svein Lund) ¶
Marit ja Bill (William) Aubert leigga oahpaheaddjit Sirpmá skuvllas 1950-53 áigodagas. Dán áigodagas leigga soai áidna oahpaheaddjit skuvllas. Guktot leigga riegádan 1927:s, Marit Aubert, r. Strømme Lyngøras Aust-Agderis ja William Dorenfeldt Aubert Oslos. Goappašagat vácciiga oahpaheaddjiskuvlla Oslos ja Marit čađahii skuvlagievkkanoahpu ovdalgo soai 1950:s vulggiiga davás. ¶
Sirpmá jagiid maŋŋá soai fárriiga Drammenii. Soai guktot dasto čađaheigga joatkkaoahpu ja oaččuiga lektorgealbbu. Eamit barggai vuođđoskuvllas ja isit fas gymnásas. William Aubert jámii 1985:s, muhto Marit Aubert gal ain orru Drammenis. Penšunistan sus lea leamaš beroštupmi skuvlahistorjái ja lea leamaš barggus De norske skolehistoriske samlinger -nammasaš vuorkkás Drammenis. ¶
Go leigga Sirpmás, de soai čáliiga áŋgirit breavaid bearrašii máddin, ja oalle stuorra oassi dáin breavain leat ain áimmuin. Soa leaba maiddái govven ollu sihke skuvllas ja muđui gilis. Soai leigga várra áidna olbmot geain lei govvenapparáhta Sirpmás dan áigge, nu ahte dát leat oalle erenoamáš govat. 1996:s čálii Marit Aubert muittuid 50-logus go su ovddeš oahppit hásttuhedje su dan dahkat. Ovddeš rektor Toralv Pedersen čohkkii daid sierra perbmii. Mii leat ožžon lobi almmuhit osiid das. ¶
Mii oaččui guokte máttanorgalačča vuolgit Sirbmái? Jos mun galggan vástidit oanehaččat, de sáhtán dan dahkat ovttain sániin, namalassii soaittáhagat. ¶
Čakčat 1949:s lei Bill militearas Gardenis. Mun ohcen Stabekk skuvlii vai lean lahkosis. Doppe oahpásmuvven oahpaheaddjái gii lei leamaš 7 jagi Buolbmát skuvlainternáhtas. Dát olmmoš lei Kari Knudsen, dahje Stuorra Káre, numo su maiddái gohčodedje. Dađistaga son gávnnahii ahte moai Billiin berrešeimme ohcat Sirbmái. Vuosttaš gearddi go gulaime sáni Sirbmá, de ean diehtán oppanassiige gos lei. Moai šattaime sáhkkii, ja Káre fertii muitališgoahtit. Son muitalii ahte Deatnu lei gokko johtaledje, ja ahte várit Sirpmá birra ledje buorit vázzinguovllut. Muitalii maid oahpaheaddjiváilli, smáđáhkes olbmuid ja buorremenolaš mánáid birra. ¶
1950 álggus čuojahii Bill skuvlastivrra ovdaolbmui gulaskuddat leago vejolaš fidnet barggu guovtti oahpaheddjái Sirpmá internáhttaskuvlii. Leansmánni Jann Olsen lei ovdaolmmoš dán áigodagas. Barggu oažžuma vejolašvuođat ledje hirbmat buorit, giđabeallái almmuhii Buolbmát virggiid. Sirpmás lei "ásodat viessogálvvuiguin ja čáhci siste" . Go munnos eai lean alddáme viessogálvvut, de ásodat mas dat ledje, geasuhii munno. Makkár stánddas viessogálvvut ledje ii muitaluvvon. Iige muitaluvvon ahte čáhci viesus sáhtii galbmot golggotmánus ja ii liegganan ovdalgo suoidnemánus. . ¶
Moai guktot ozaime bargguid ja sáddiime sihke duođaštusaid ja ateasttaid. Go geasseluopmu lahkanišgođii, ja ean lean gullan maidige, de Bill čuojahii davás. Son ballagođii ahte moai ean fidnen bargguid. Leansmánni Olsen reaškkihii. Dieđusge munnos lei bargu. Moai leimme áidna oahpaheaddjit geat oppanassiige leat ohcan. Moai galggaime oažžut čálalaš dieđu. Sirpmás eai lean leamaš oahppan oahpaheaddjit soađi nohkama maŋŋá. ¶
Suoidnemánu 30. beaivve 1950:s moai vulggiime Drammenis. Oahpaheaddjit, geat dan áigge vulge Finnmárkui, ožžo fárrengoluid máksot. Moai Billiin ean gal golahan geange. Moai oamasteimme oaggunstákku, govvenapparáhta ja uhca radiočča. Bill gulai allaolbmuide ja sus ledje guokte govččasolggoža ja guokte láhkana. Alddán mus lei dušše okta govččasolggoš, go eará seaŋgagávnnit ledje gollan láigolanjas orodettiin. Dasto munnos ledje veaháš gárvvut. Eai gal nu ráhpagat. Liinnit ledje ain koarttas rašonerejuvvon. Bivttasrašonerenmearkkat munnos ledje ollu, muhto ii dat ábuhan go buvddain hárve ledje justa dat gálvvut maid olmmoš dárbbašii. Buot munno fárrenbiergasat ledje giehtaguotti guovtti lávkkas. ¶
Moai jođiime Oslo bokte togain Stockholmii. Doppe bisáneimme guokte beaivvi ja mátkkošteimme viidáseappot Nárviikii. Das bussiin Romsii. Romssas riddoruvttuin Čáhcesullui. Olles mátki bisttii guhtta beaivvi, ja dan návddašeimme álggus lohppii. Lávvardat eahketbeaivve, borgemánu 5. beaivve, moai lávkiime busses eret Skiippaguras ja manaime Deatnogáddái. Doppe ledje guokte luossabivdi geat muitaleigga ahte poastafanas lei Sirbmái mannan juo ovddit beaivve. Goas nubbi vulggii, eaba gal diehtán. Munno opmodat dalle lei guokte moaibme logeža. Maid ipmašiid galggaime dahkat? Moai guhká čohkkáime das, leimme váiban ja nelgon, ja guktot gávnnaheimme buoremussan orrut jienajávohaga. Viimmat bođii fanas bajás manadettiin. Dat vujii munno beale. Bill huikkádii fáhkka: "Lehpetgo Buolbmágii mannamin?" "Leat" , vástidedje. "Bessego moai mielde, mákse 20 ruvnnu jos beašeimme internáhta rádjái?" Na, dathan gal lei ortnegis ja moai fatnasii. ... ¶
Ná Bill govvádalai mátkki breavas ruoktot: "Fanas lei guhkes fasttadas mii lei 1 x 10 m. Fatnasis mii leimmet 7 olbmo, okta beana, guokte sihkkela ja gálvvut. Muhto hurggii dat gal go vuos mohtor jurragođii. Manai johtileabbo go riddoruvttu, čáhceborgan, bajásguvlui Buolbmágii. Mun ledjen vissis das ahte beassat vuodjit johkafatnasa Deanu vuosterávdnjái lei okta máilmmi ipmašiin." ¶
Moai manaime internáhttii gos oahpaheaddji Hjelmbrekke sávai bures boahtima. Fargga leimmet boradeamen ja dasto nohkaime guovtti bolstara ala klássalatnjii. Maŋŋá iđđedaččaid doalvvui Hjelmbrekke munno Fanasgieddái. Son fidnii Hánssa-Jon Issáha viežžat guorbmebiillain. Son lonii munnuide ruđa biilasáhttui ja fanassáhttui Bildámis, ja fargga leimme Iŋggá dálu olggobealde. Dieđusge galggaime sáhtu oažžut. Isit ii lean ruovttus, eamit ieš galggai munno doalvut. ¶
Lei unnán čáhci deanus dán gease, ja Bill-guovttos Iŋggáin fertiiga gálistit luvvet fatnasa. Ovdalgo vulggiimet, čuojahii Iŋgá Sirbmái muitalit ahte ođđa oahpaheaddjit ledje boađi. Dát dagahii ahte ollu olbmot ledje boahtán deatnogáddái munno ovddaldastit. ¶
Mátki bajásguvlui lei fiinna tuvra, ja ovdalgo gáddái olliime, ledjen nu ollu oaidnán. Mun dearvvahin ollusiid, muhto áidna gean muittán bures, lei Pávval Niillas. Son buvttii internáhta ruhtagiissá ja čoavdagiid. Munno veahkehedje orrunbáikái, ja fargga leimme bráhkka olggobealde gos galggaime orrut. ... ¶
Bráhkka lei hoahpus ceggejuvvon. Jos láhttái velledii, de oinnii olggos. Vuosttaš dálvve jieŋui láhtti. Moddii mun njaláhasten ja gahččen. Nuppi lanjas, "stohpoossodagas" , lei čáppa čállinbeavdi, stuollu ja girjehildu. Dán geavaheimme "kantuvran" . Nuppi lanjas fas ledje guokte mieiganstuolu main lei báddegođus olggoš. Ánná, internáhta dálueamit, sáhtii muitalit ahte dáid ledje lottát Mossas sádden maŋŋá soađi. Doppe lei guhkesdáláš beavdi ja seaŋgavuođđu masa muhtun lei snihkken njeallje juolggi. Eambbo gal ii lean, muhto moai leimme hirbmat duđavaččat. ... ¶
Go dálá standárddain veardida, de gal lei visti heittot. Muhto munnos dattetge lei buorre dilli bráhkas. Go smiehtan ruovttoluotta, de muittán friddjavuođa dovddu. Ii lean dárbu uvssa lohkkadit. Munnos eai lean dáhkádusat. Diŋggat eai eaiggáduššan munno nugo dál dahket. Liikká - moai ean váillahan ean maidige. ¶
Marit Aubert vuosttaš luohkáin. ¶
(Govva: Bill Aubert) ¶
Lei hirbmat gelddolaš dilli go oahppit jovde borgemánu 24. beaivve ja ásaiduvve skuvlii. Sihke badje- ja vuolledeanus bohte johkafanassáhtuin. Buohkain lei mátkegálvu mielde, muhtumiin ledje smávva giissát, earáin fas dávvirat bábirseahkas, dát lei ovdal plástaseahkaid áigodaga. Nuppi ja goalmmát luohkkálaččat vihke roahkkadit skuvlavistái. Sii dihte gosa galge. Gánddat stuorrasálii nuppi gearddis, seamma uksaráigge go klássalatnjii. Nieiddat fas váldouksaráigge, njuolgga ovddas lei boradanlatnja ja stohpu, tráhpá bajás fas guokte oađđenlanja. ¶
Ođđa vuosttašluohkkálaččat orro hirbmadit ballán. Sii, geain ledje oappát ja vieljat, sálve sidjiide. Muhtumat eai dovdan ovttage, ja dalle lei buorre go Ánná máhtii sámegiela. Buot seaŋggaid ledje láhčán buhtes seaŋgagávnniiguin. Go buohkat ledje seaŋgga fidnen, de bohte vulos boradit. Dasto sii manne olggos stoahkat dahje fulkkiid gallestallat Sirpmás. Maŋŋá eahketborramušaid vuosttaš beaivve, de galge mánát ráhkkanit nohkkanláhkai. ¶
Loika čáhci lei čáhcemukkain ja glássa dahje kohppa lei bátnegusttaide. Álggos ii lean buohkain bátnegusta. Ánnás ledje vuorkkás gusttat ja daid son jugii sidjiide geain ii lean. Smávimusat ledje váiban mátkki maŋŋá, ja nohkke fargga. Moai Billiin vurddiime veaháš ovdalgo manaime bajas sávvat buori ija. Mu vuosttaš buorreidja-vuorus oidnen ahte sii geat ledje ruovttus eret vuosttaš geardde, ledje čákŋan boarráseabbuid seŋgii. Dán seamma oinnii Billge. Jos ledje oađđimin, de loktiime sin várrugasat ruovttoluotta iežaset seŋgii. Jos eai lean, de divttiime sin orrut, nu ahte Ánná sin sirddii iežas vuorus ovdalgo ieš manai nohkkat. Mii fertiimet daid hárjehit nohkkat okto, vai dađistaga fuomášit ahte ii lean liikká nu váralaš. ¶
Ii lean álki govvedit siste dološ áigge, ovdal go ožžo govvenlámppáid. Dát govva, mii čájeha 4.-5. luohká lea hui hárvenaš govaid gaskkas, mat leat govviduvvon siste Sirpmá skuvllas dan áigge. ¶
(Govva: Marit & Bill Aubert) ¶
Internáhttaskuvlla dábit ledje seammaláganat sihke smávibuidda (1., 2. ja 3. luohkkálaččaide) ja stuoribuidda (4., 5., 6. ja 7. luohkkálaččaide). Čiežaáigge iđđedis biiggát bokte ohppiid. (Ánnás ledje guokte biiggá juohke jagi, ja dáid jagiid go moai leimme Sirpmás, de ledje sii unjárgalaččat.) Skábman eatnašat háliidedje guhká oađđit, muhto eai bállen. Mis ledje álo muhtumat geat árrat lihkke ja sii bokte buohkaid. Dálvet ádjánedje guhkit gárvodit go muđui jagis. Buohkat galge gápmagiid suidnet, ja ruovttus ledje bagadan mo dan dahkat. Eai buohkat lean nu dasa hárjánan, ja unnimusaid fertejedje stuorábut veahkehit. Diibmu gávcci ledje iđđedaččat borranláhkai. Unna boradanlanjaš lei áibbas dievva go buohkat ledje boahtán. Gievkkanbeavdde birra lei Ánnái ja oahpaheddjiide sadji. Uksa dán guovtti lanja gaskkas lei rabas, nu ahte mii diđiimet mii dáhpáhuvai. Hárve lei dárbu jienádit. Borramuš lei buorre, ja ohppit borre čábbát. Ovdal boradeami mii buohkat čuoččat lávlluimet boradanlávlaga. Biiggát ledje álo gárvásit vuolážiidda bidjan láibevajahasa suvlliin. Maŋŋá borranbottu lei mis sullii 10 minuvtta dassáigo skuvla álggii. ¶
Dálueamit Anna ja biiggát geat barge Sirpmá internáhtas ¶
(Govva: Marit & Bill Aubert) ¶
Muhtumat manne oađđinlanjaide seaŋggaid láhčit, muhtumat čorgejedje, muhtumat jávkkihedje olggos stoahkat, ja earát fas fitne earánastimin olgohivssegis. Mun muittán ahte okta min ohppiin biehttalii álfárot hivssegii mannamis. Son earánasttii skuvllašilljui. Ánná fertii čilget sutnje ahte go mii leat nu máŋggas orrumin seamma sajis, de ferte čuovvut eará njuolggadusaid go mat ruovttus duoddaris ledje. Gánda geahčastii Ánnái, dasto dieđihii ahte son gal ii mana hivssegii. "Muhto manin it?" jearai Ánná. "Danin go doppe lea nu bahča hádja" , dát unnoraš muitalii. Ánná mielas lei dát somás muitalus. ¶
Beal ovcci áigge iđđedis álggii oahpahus. Mis lei seamma oahpahusjuohku go dábálaš dáža skuvllas, namalassii golbma diimmu logi minuhtasaš bottuiguin gaskkahagaid. Diibmu 11.00 lei boradanboddu. Dábálaččat ledje iđđedažžan ja ovdalgaskabeaiborramuššan láibi, suvli ja mielki, ja muhtumin ožžo kakao. Maŋŋá boradeami ožžo gállaruohtas- dahje rušpebihtá. Diibmu 11.30 álge golbma velá oahpahusdiimmu. Diibmu 14.30 ledje mállásat. Maŋŋá mállásiid ledje ohppiin vurohagaid muhtun doaimmat. Muhtumat galge viežžat mielkki, earát fas manne Tapioi viežžat gálvvuid, muhtumat fas čorgejedje beavddi maŋŋá mállásiid, nuppit fas sihkko gohpaid ja rádje lihtiid. Dáidda smávvadoaimmaide liikojedje oahppit, go álo ožžo juoidá maŋŋá barggu, ja go ledje buollašat ja arvedálkkit, de lei vuogas beassat leat veaháš guhkit gievkkanossodagas. ¶
Áiggi bihtáidlohkamii golahedje máŋgga láhkai. Muhtun oahppit gallestalle fulkkiid Sirpmás, muhtumat duhkoradde olgun, ja nuppit fas duhkoradde klássalanjas. Diibmu 16.00 čohkkiimet buohkaid. Ohppit geat orro Sirpmás, ledje mannan ruoktot, nu ahte dál birgiimet ovttain klássalanjain leaksolohkamii. Álggu rájes juo lei álo nubbi munnos lanjas leaksolohkamis. Go munno nieida, Ánne Márjá, riegádii 26.12.1950, de dan rájes Bill doaimmahii dán barggu. Ulbmil leat lanjas lei guovtti sivas: 1. Galggai leat bargoráfi, ja 2. Galge veahki sáhttit bivdit ¶
Dađistaga go mánát gerge bihtáiguin, de manne olggos. Ledje dattetge mearkkašahtti ollusat geat čohkkájedje ja barge gitta eahketborranáigái dii. 18.00. Eai buot barggut lean geatnegahtton barggut, muhto sii lohke viidáseappot ja sárgo. Eahketborramuššan lei jogo láibi dahje suohkat guktii vahkkus. ... ¶
Vai jaskkodit eahkedis, de álggiime moai Billiin lohkat ohppiide. Moai fidniime moanat mánáidgirjjiid máddin, máŋggat ledje klassihkkarat, maid moai dovddaime iežame mánnávuođas, muhto moai osttiime maiddái ođđasut girjjiid ja geahččaleimme ohppiidgirjerádjosa ráhkadit. Ohppit geat eai ádden maid moai logaime, nohkke oalle fargga, ja earát fas guldaledje dárkilit. Viimmat de eai šat bisson mánáid čalmmit rabasin, ja moai sáhtiimet sávvat buori ija ja njáhkalit olggos. ¶
Mánáid oađđensálaid gal eai livčče dán áigge dohkkehan, eai dearvvasvuođa eaige sihkkarvuođa sivaid geažil. Moai ieža gal ean dalle ádden smiehttat galle kubihkkamehtera juohke oahppi dárbbaša dahje allergiijašaddadeaddji ávdnasiid váruhit, muhto sihkkarvuođa moai gal goziheimme. Dola fertii boaldit eanaš mánuid jagis. Muorat ledje bardojuvvon oađđensálaide. Uvnna birra oahppit maiddái bidje gámasuinniid goikat nuppe beaivái. Lei stuorra várra ahte sáhtte buollát! Lei álfárot gildojuvvon dolain duhkoraddamis, muhto moai ean goassege duostan luohttit dasa ahte oahppit čuvvo dán gildosa. Go 12 smávvagánddaža rigerejedje eahkedis ovdal nohkkanáigge, de sáhtii duođai vaikko mii dáhpáhuvvat. ... ¶
Biiggáid álgobargu iđđedis lei dola bidjat. Internáhtta oalle fargga liegganii, muhto bráhka lei vearrát fidnet liegganit. Doppe galbmojedje bleahkkaglásat muhtumin juohke ija, ja moai fertiime sakŋadit daid uvnna alde. Go lei buollašeamos áigi, de fertejedje ohppit siste čohkkát fáhccagieđaid. Duollet dálle fertiimet čuoččastit ja fáiput, ja easka gaskabeaiáigge liegganii klássalatnja. Vuosttaš dálvi lei vearrámus. 1951’ geasi isolerejedje ja ođasmahtte bráhka. Moai válljiime čuvges fiskesivnni seinniide, ja glássaliinniid maid fidniime, ja mu mielas latnja šattai oalle guoibmái. ¶
Leat dálueamit internáhttaskuvllas ii lean mihkkege álkes bargguid. Lei su ovddasvástádus ahte mis álohii ledje doarvái borramušat dálus, ahte seaŋgagávnnit bassojuvvojedje ja ahte buot lanjat ledje buhttásat. Ain 1950-logus lei ollu Deatnogátti bearrašiin heajos dilli, ja bivttasdiŋggaid ja biktasiid lei váttis fidnet. Ánná osttii flánealla Suomas, ja dáin gearuin son goarui báiddiid ja buvssaid ohppiide. Go mis lei lávggodanbeaivi bearjadagaid, de oahppit geat dan dárbbašedje, ožžo dáid coggat. Smávimusat gohčodedje dáid gárvvuid "stáhtabuksan" ja "stáhtabáidin" . Sii liikojedje molsut buhtes biktasiidda go olles vahkku ledje seamma gárvvuid geavahan. ¶
Dálveborramušaid Ánná osttii ollu háválassii. Beaivválaš dárbašiid oaččuimet Tapios, gii dađistaga fidnii máŋggalágan gálvvuid. Jáffuid, sohkkariid, rivnniid jna. osttii seahkaid mielde grossisttas Čáhcesullos, buđehiid ja ruotnasiid fidnii Romssas, dorski ja báldá son fas diŋgui Vuonnabađas ja luosa, sávzza- ja bohccobierggu fas osttii Sirpmás. Sáhpi ja muorjemeasttu osttii 5-lihterspánnjain, luopmániid olbmot čogge Sirpmá birrasa jekkiin. Mielkki fidniimet kránnjáin. ¶
Dearvvuođat Rivgo-Márehis ¶
Go oahppit galge ruoktut, de vulge heasttain dálvet ja johkafatnasiin geasset. ¶
(Foto: Marit & Bill Aubert) ¶
Breava Billas: Sirbmá, borgemánu 9. beaivi 1950 Ráhkis eadni ja áhčči ¶
Na, dása de letne viimmat joavdan. Liehmu ja buorre dálki olgun, muhto lea vuogas veaháš gulul váldit siste. Moai olliime borgemánu 7. beaivve 11-áigge beaivet, nu ahte dál dieđán maid lea dárbu bargat. Veaháš mála siskko- ja olggobealde lea vuogas. Spánnja ja kusta leat fargga gárvásat, nu ahte fargga málegoađán. ¶
Ieš skuvla lea stuorra visti, dimbarat ja siskkobealde skoađastuvvon. Nuppi gearddis leat oađđinsálat ohppiide ja oađđinlatnja biiggáide. Lovttas lea okta latnja orrunláhkai. Vuollin leat gievkkan, boradanlatnja, stohpu ja klássalatnja. Geallir mii lea 4x4 m orru buorre. Munno bráhkas moai geavahetne eanaš guhkodatbeali oasi. Ovtta lanja geavahetne oađđinlatnjan. Dat orru oalle ođas, skoađastuvvon maiddái lea. Áiggun oljet doppe láhtti odne. De leat guokte bálddalas lanja main ii leat uksa gaskkas, su. 4x3 ja 3x3. Uvnnat orrot buorit, ja bráhkka lea geađgejuolggi alde. Stohpogálvvut leat buorit. Bráhkka lea 15 m guhku ja 7,8 mehter govddu. Nuppi bealde feaskára lea munnos oađđinlatnja, guokte lanja leat oaivvilduvvon basadanlatnjan ja sávdnin, ja geažis lea klássalatnja man Máret oažžu. ¶
Moai doivo skuvlla álgit borgemánu 28. beaivve, muhto oaidnit leš. Nugo mun doivon, de mis galget leat su. 50 máná oktiibuot, ja dain galget su. 40:s orrut internáhtas. Čakčat bohtet smávvaskuvllalaččat, 1. ja 2. ossodat čieža vahkkui, nu ahte Máret oažžu álgoálgiid ja mun 2. ja 3. luohká. Dasto bohtet stuorraskuvlalaččat ja sii leat skuvllas 20 vahkku, ja beassážiid maŋŋá bohtet fas smávvaskuvlalaččat nuppi gearddi. Oalle imašlaš ortnet, muhto vissásit lea daningo stuorit mánát galget leat ruovttus veahkkin geasset. Orru ahte mii oažžut veaháš ávdnasiid, mun lean odne hállan skuvladirektevrrain. Earret eará sáddejit fiinna ođđa duodjeávdnasiid, nu ahte giđđat sáhttit duddjogoahtit. ... ¶
Bearjadateahket bođii Ánná gii lea albma gába. Sus lei nubbi biigá mielde, nu ahte dál munnos Márehiin leat albma buorit beaivvit. Bráhkka lea ruoksadin málejuvvon, ja lanjat leat ordnašuvvagoahtán. Dá muhtun beaivve moai finaime váccašeamen duoddaris, ledje čáppa ivnnit, muhto badjelis lei oalle galmmas. Soaitá ahte buorit dálkkit mat mis leat leamaš, dál leat nohkan. ... ¶
Nubbi breava lea beaivváduvvon borgemánu 25. beaivve. Giitu breava ovddas. Lei hávski poastta oažžut, muhto muđui moai gal ean láittastuva veahášge. Odne álggaheimmet skuvlla sivvadit. Muhto, sii bohtet ain duos dás, ja easka gaskavahkku galget buohkat leat dás. Máreha luohkás leat guđas ja mu nuppi ja goalmmát luohkás fas 17 oahppi. Orrot leamen siivománát, muhto mii unnán áddehallat gaskaneamet gielalaččat. Muđui lea buot dál lágiduvvon sidjiide gárvvisin. 18:s galget orrut dán oahpahusvuorus dáppe. ¶
Čakčamánu 17. beaivve: ... De moai letne oahpahan 14 beaivvi juo. Mánát leat nugo máddinge, munno mielas, ja sii geat dáppe leat dál, leat buorremenolaččat ja smádáhkkásat. Muhto - ean eahpit veahášge ahte oahppit livčče galgan oažžut sámegiela oahpahusa unnimusat golbma vuosttaš jagi. ¶
Lea oalle váivi máŋgii smiehttat ahte dušše okta lohkásis ádde máidnasiid maid moai lohke daidda. Maiddái religiuvdna lea váttis, lea seamma dilli go máinnastemiin. Eanaš fertet dárogiela ja rehkenastima oahpahit, ja vihtta diimmu beaivái lea menddo ollu smávimusaide, sii duššástuvvet beaivvi loahpageahčen ja mášohuddagohtet. Eatnašat leat dábálaš čeahpit, muhto mis leat maiddái máŋga geat lea eanetgo dábálaš čeahpit, ja de leat velá moattis geat leat návccaheamit ja dárbbašit eanet veahki go earát. ¶
Golggotmánu 6. beaivve: Skuvllas lea unnán ovdáneapmi, muhto gal fertet birget. Vuoi mánnariebut, geain eai leat oahpaheaddjit geat hállet gielaset. Dát lea vearredahku sin vuostá. Vaikko mo de moai Márehiin háliidivččiime, de ean nákce ohppiide addit dohkálaš oahpahusa. ¶
Golggotmánu 25. beaivve: Dál moai letne maŋimuš vahkku oahpaheamen smávibuid. Šállošahtti lea go sii eai leat olus maidige oahppan. Lea dát agálaš giella mii hehtte. Ieža moai ean leat olus sámegiela oahppan, ja moai ean birgehala go fertejetne mánáide oahpahit dárogiela. Boahtte jagi almmustuvvá sámegiela áppes, ja de leaš oaidnit ohppego, moaige sámegiela oktan ohppiiguin. Ikte buvttii Stuorra-Peđar munnje nuvttohiid. Lea váttis fidnet nuvttohiid nummar 46’ sturrodagas, muhto lihkus leat Peđaris seamma stuorra juolggit go mus, nu ahte mun fidnejin oastit buriid nuvttohiid ja mat álgoálggus ledje sutnje gorrojuvvon. Dát leat hirbmat čábbát rukses ja fiskes báttiiguin ja dihpiiguin, muhto mu luottat muittuhit guovžžaluottaid. ¶
Skábmamánu 5. beaivve: Dál lea buolaštan, - 19 gráđa odne. Munnos lea buot ain bures. Bearjadaga ledjen báhppan. Na, duođai, go mun gásttašin unna gánddaža buot vejolaš sálbmagirjji njuolggadusaid mielde. Bávval Varsi dat oaččui iežas čihččet gándda, ja nugo áddehahtti lea, de su gohčodedje Håkonin. ... ¶
------- ¶
Mun lean bájuhan osiid breavain mat muitalit man heađis moai leimme go ean máhttán čađahit ollislaš oahpahusa giellaváttisvuođaid geažil. ¶
Dán artihkkala álggahat man Bill čálii, lei oaivegávpotaviissa čálus man su eadni sutnje sáddii. Mus ii leat dát aviisačálus, muhto mun ádden Bill vástádusas ahte muhtun lea čállán sámegiela oahpahusa birra Kárášjoga nuoraidskuvllas. Dát čálli lea gul čállán ahte sámegiella boahtá jávkat, ja ahte mánáidskuvla lea riektagis go dáruiduhttá ohppiid. ¶
Odne lea oaidnu álfárot rievdan 1950-logu oainnu ektui. Mu mielas Bill čájeha ahte son lea ovddabealde áiggistis sámepolitihkas. ¶
Oassi Bill Finnmárkku breavas 06.09.1952:s Aviisačállosiin mun in leat ovttaoaivilis. Sámi Finnmárku gal ii leat jávkan, vaikko "kultuvra" ii leat nu badjin justa dál. Nu guhká go duháhiid mielde (maiddái rittus, omd. Unjárggas) geavahit sámegiela ruovttus, de mun in ádde ahte veaháš oahpahus sámegillii galggašii leat vahágin Kárášjoga nuoraidskuvllas. Áibbas sihkkarit boahtá sámegiella čuodjat unnimusat 100 jagi ovddasguvlui - manin de ii galggašii oahppat giela buorebut go ruovttus dahket? Sámegiella ii leat mihkkege primitiivvalaš gielaid. Olmmoš sáhttá čielggadit dán gillii buot maid háliida, ja dalle gal in jáhke ahte giella jávká nu farggabále. ¶
Dieđusge nuoraidskuvlla ásaheapmi Kárášjohkii mearkkaša ahte šaddá erohus dážaid ja sámiid gaskkas. Ahte dát galggašii lea sámiid heajušeapmin, dan in gal jáhke ja orru ahte ášši leat botnjamin vulos oivviid. Mu mielas orru ahte olbmot geat eai máhte ovddidit iežaset giela, duodji jna. adnojuvvojit heajubun. Nu guhká go boazodoallu joatkašuvvá Finnmárkkus, de joatkašuvvá maiddái duodji mii dasa lea gullevaš. ¶
Ollu dáin bivuin ja reaidduin mat leat hutkojuvvon čuđiid jagiid áigge, dieđusge ain leat buoremusat. ¶
Artihkkalis ledje maiddái muhtun sánit dan birra ahte mánáidskuvllas ledje rivttes bálgá alde - doppe seaguhedje dážaid ja sámiid, ja dušše čehppodat bajidii sin máinnolmasvuođa. Dáthan gal maiddái lea áibbas boastut, mu mielas. Luohkás gos dárogiella lea oahpahusgiellan, ja soaitá velá oahpaheddjin dakkár gii ii máhte sámegiela, lea čábočielggas ahte velá čuorbbes dárogielahálli mánáin lea ovdamunni sámegielagiid ektui. Mu áddejumi mielde, dát váikkuha dorvvohuhttit sámemánáid, ainjuo golbma vuosttaš jagi, ja dáthan váikkuhit ollu jagiide ovddasguvlui. Njuolggadus mii lea duohtavuohtan buot dasa mii oahpahussii gullá: ahte galgá álgit dáinna mii lea oahpis ja das mannat apmasii, jna. - dán orrot hilgumin go guoská sámiide. Sii galget dallán álgit dainna mii lea váddáseamos: amasgielain. Sierra giellaseaguhusguovlluid skuvlaplánahan ii gávdno ja lea dieđusge váttis ášši. Buorre álgu lea áppes ja sámi suorgi Romssa oahpaheaddjiskuvllas, ja áiggiid mielde berre eanet dán guvlui bargat. ¶
Buohkat dáppe davvin háliidit juksat Norgga eallindási. Dán eai sáhte juksat ovdalgo dáppe leat geainnut jna., eaige ovdalgo leat ožžon seammadásat oahppanvejolašvuođaid go earáinge leat. Mun jáhkán ahte ovddidivččii dáru buorebut dáppe davvin dákkár doaimmaiguin, dan sadjái go bákkuhit dáruiduhttima skuvllas, ja go álbmot ain lea vuolitgearddis sosiálalaččat. Skuvlaáiggi ferte guhkidit sámemánáide, ainjuo mottiin jagiin, ja dan áigodagas galget sii oahppat hálddašit sihke sámegiela ja dárogiela. Su, gii ii máhte jurdagiiddis iežas gillii čielggadit, in jáhke máhttit oahppat amasgiela albmaláhkai ja dan sáhttit beaivválaččat geavahit. ¶
Na, na - dát šattai oalle dutkkus, muhto mun lean oalle ollu smiehttan dáid áššiid, ja go jearat mu oaivila, de fertet dan ollásit oažžut čielggaduvvot. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Mu jagit Skuvvanvári skuvllas 2005 http://girji.info/skolehist/bergh-s.htm Davvi girji 3121 bergh_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.3 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Skuvvanvári stuoraskuvla 1962 čavčča: Čohkkut gurut bealde: Johan Mathis Eira, Kurt Stene, Johannes Guttorm, Knut Stene, Harald Johansen og/ja Terje Amundsen. Čuožžut gurut bealde: Jan Johansen, Inger Anna Johansen, Inga Eira, Åse Amundsen, Inger Johansen, Georg Johansen ja Willy Grøtte. Oahpaheaddji: Richard Bergh (Foto: Birgit Bergh) ¶
Richard Bergh lea riegádan Skienis 1930:s. 1950- ja -60-loguin lei son oahpaheaddjin máŋgga sajis Davvesiiddas ja Porsáŋggus. Go son álggii oahpaheaddjin Finnmárkui, de sus ii lean oahpaheaddjioahppu, muhto son čađahii maŋŋá oahpaheaddjiskuvlla Romssas ja šattai skuvlahoavdan Skuvvanváris ovdalgo vulggii fas máttás 1969:s. Dan maŋŋá lea son orron Hjørungavågas Sunnmøres. ¶
Richard Bergh lea dovdosamos iežas muitalus- ja álbmotmuitogirjjiid dihtii. Davvesiidda áigodagas čálii son Når vi sitt her å prate (Dásgo mii čohkohallat ja háleštat) ja Mørketid 1944 (Skábma 1944), Porsáŋggus earret eará Tro og trolldom (Osku ja noaidevuohta), Skuvvanvárri ja ráiddu Det susende fjell I-IV (Šuvvi várri, I-IV). ¶
Geasset 1989 heaittihuvvui Skuvvanvári skuvla. Ii lean maid láitit skuvlla heaittiheami oktavuođas; dušše njeallje dahje vihtta oahppi ledje skuvllas maŋimus jagi. Dál Skuvvanvári gilisearvi geavaha riepmosála. Muđui visti lea soahtehistorjjálaš dávvirvuorkán. Doppe lea maiddái noaiddi Johan Kaavena ossodat ja su niestebumbá lea váldogeasuhussan. ¶
Skuvvanvárri lea Leavnnjaleagi bajimus gilli, sullii gaskkamuttos Leavnnja ja Kárášjoga. Dat lea okta dain čábbámus giliin maid dieđán. Guovlu lea šattolaš stuorra beahce- ja soahkevuvddiiguin, ja šelges jogaiguin ja jávrriiguin. Gilis oarjjás ja nuorttas badjánit alla gáissát. Bajitjávrris lea gáhttejuvvon Sieidesuolu gosa sápmelaččat áiggiid mielde leat oaffaruššan bohccuid ipmiliiddáseaset. ¶
Skuvvanvárrái ásaiduvvagohte olbmot sullii jagi 1850. Dalle bođii Stávrun-Lemet, Klemet Helander, Suomabealde ja ásaiduvai Bajitjávregáddái. Son náitalii badjenieiddain. Sullii seamma áigge huksejuvvui duottarstohpu Greineranjárgii. Hálddašeaddjin ledje eanaš dážat. ¶
Mun gohčodan logijagi 1960:s gitta 1970:i iežan gollejahkin. Mun gávdnen iežan guoimmi 1960:s, náitalin 1961:s, ja nu mánná máná maŋis riegádii. Na, eai dat dal šaddan eanet go golbma oktiibuot. Muhto go riegádit unnoraččat badjálagaid, de dovdo dego dállu livččii dievva gášvvardahkes, rieddji sivdnádusaiguin. Ja 1962:s moai Birggehiin oaččuime barggu dan áibbas ođđa skuvllas, áibbas ođđa Skuvvanvári skuvlabiirres. Munnuide lei dát álgu niehkojagiide. ¶
1950-logu loahpas ledje ollu skuvlamánát Skuvvanváris. Sii orro internáhtas Smørstad nammasaš báikkis Leavnnjas skuvlla váccedettiin ja ahkidušše, erenoamážit unnimusat. ¶
Sivert Amundsen lei válljejuvvon skuvlastivrii. Son lei ollu háleštan iežas gili olbmuiguin hukset sierra skuvlla Skuvvanvárrái. Vuosttamus áššin ođđa skuvlastivralahttun son evttohiige hukset skuvlla ruovttugillái. Sus ledje alddis máŋga máná - sihke vuollel skuvlaagi ja skuvlaagis. Son háliidii ahte sii galge beassat orrut ruovttus skuvlla váccedettiin. Skuvlastivrras su dorjo suohkanbáhppa Elvenes ja Gunhild Bjørklid, ja maiddái iežas viellja Hans A. Opstad, gii lei válljejuvvon sátnejođiheaddjin. Buori doarjaga fidnii son maiddái skuvladárkkásteaddjis Harald Dahlas ja skuvladirektevrras Arthur Gjermundsenas. Mearrádus hukset skuvlla Skuvvanvárrái menestuvai álkidit sihke skuvlla- ja gielddastivrras. ¶
Dan rájes go internáhta huksejedje Smørstadii 1910:s, ledje Skuvvanvári oahppit vázzán skuvlla Leavnnjas. Doppe ledje sii orron vahkku háválassii ja vahkkoloahpaid sii manne vácci ruoktot, oktiibuot golbma miilla. Gili vuorrasut olbmot muitaledje munnje nuppát ahkidis muitalusa váivves skuvladili birra - givssideami birra internáhtas ja bávččas ruoktoáibbbašeami birra. ¶
Ledje stuorát riemut gilis go skuvla vihahuvvui golggotmánus 1962. Sii ledje čiŋahan riemuide lášmmohallan- ja feastasálas. Doppe ledje allaáiggálaš sártnit, ja de lei čoavdagiid geigen - nuppis nubbái. Loahpas ledje čoavdagat mu gieđas. Skuvla lei mu! ¶
2. ja 3. jahkebuolva 1962 čavčča. Čohkkame gurut bealde: Ole Henriksen, Tor Amundsen, Nils Utsi, Kato Stene ja Reidar Johansen. Čuožžume: Torill Grøtte, Anne Lise Johansen, Berit Johansen, Anne Kirsten Eira ja Marit Utsi. Oahpaheaddji: Birgit Bergh ¶
(Govva: Richard Bergh) ¶
Ii leat álo nu álki leat oahpaheaddjin aiddo ásahuvvon skuvlabiirres. Olbmot eai lean hárjánan dasa ahte gilis lei skuvla, ja máŋggas eai áibbas jáhkkán ahte oahpaheaddjis lei nu ollu bargu. 1960-logus eai lean nu máŋga biilla Skuvvanváris, ja busse Kárášjoga ja Leavnnja gaskka ii mannan nu beare dávjá. Danin bohte duollet dálle olbmot skuvlii jearrat biilasáhtu Levdnjii - ja muhtumin Kárášjohkii. Mun vuojihin olbmuid nu dávjá go sáhtten, muhto eai buohkat ádden ahte mun sáhtten leat doaimmas maiddái maŋŋelgaskabeaivve skuvlabargguiguin. Guovtti áiggehan skuvlabeaivi nogai, ja dan maŋŋá jáhkke máŋggas ahte oahpaheaddjit ledje joavdelassan gitta nuppi iđidii, ja ahte reastabeaivve sii sáhtte leat vuoddjin! Nuppi láhkai fas de šattaimet mii ja olles gilli stuorra bearašin. Olbmot bohte dávjá gallestallat, ja ledje hirbmat veahkkái. ¶
Skuvlla ledje huksen duottarstohponjárgii. Vuolábealde skuvlašilju lei duottarstobu geađgejuolgi ja dán dálu ledje duiskalaččat boaldán 1944 čavčča seammaláhkai go muđuige gili. Dušše návet lei báhcán. Skuvvanvári skuvlabiire lei hui viiddis, vaikko eai lean nu ollu olbmot geat orro doppe. Dán biirii gulle maiddái Lávkajávri ja Sávnnjojávri. Oahppit dáin skuvlabiirre boaittobeale guovlluin fertejedje olbmuid luhtte orrut skuvlla váccedettiin. Lávkajávrri oahppit orro Marie Stene luhtte, gii lei skuvlla lagamus kránnjá. Sávnnjojávrri mánát orro Anna ja Trygve Opdahl luhtte. ¶
Mun lávejin dávjá gallestallat Marie Stene ja Anna-guovtto Trygve Opdahlain. Sii ledje čeahpit muitalit gili dološ áiggiid birra, ja muitalusaid mun čállen. Márjá mielalaččat muitalii mo lei go soai Hilmariin ásaiga ávdin Gáirrasguolbanii gaskkamuttos Leavnnja ja Skuvvanvári ja geahččaleigga ođđaássin álgit; mo soai jođiiga viidáseappot Luostejohkii ja álggiiga eanandoaluin doppe. Maŋŋá soađi soai huksiiga iežaska dáláš ruovttu Skuvvanvárrái. Hilmar lei maiddái bargan rávdin geaidnodoaimmahagas. ¶
Trygve lei Oline ja Anders Opdahla, duottarstohpohálddašeaddji-guoktá bárdni. Oline lei eret Skiervvás ja Anders fas Gåebries (Plassje, Røros). Trygve hálai njuovžilit sihke dáro-, sámi- ja kveanagiela. Go sápmelaččat norde oaivvi giellamuvrra vuostá go deaivvadedje dáža byrokratiijain, de lei Trygve gearggus veahkehit. Son doaimmai ášševuoddjin, sáddii čállosiid duohkot deike iežas báikkiolbmuid ovddas. Trygve oaččui gonagasa ánsomedálja dán barggu ovddas. ¶
Anna eatnigiella lei kveanagiella; son lei eret Klemetstadas Leavnnjaleagis. Son lei jaskes ja ujus nissonolmmoš, ja čohkkái muorrakássa alde uvdnagáttis ja guldalii hálešteami gievkkanbeavddi birra. 1964:s huksejuvvui turistaguovddáš gohttenbarttaiguin skuvlla vuolábeallái. Muhtun láhkai buorre sadji ja buorre árbevieru joatkka. Dies han leage leamaš Finnmárkku boarráseamos duottarstohpu. Muhto skuvlii ii lean nu buorre diekkár kránnjá oažžut. Máŋga guossi bohte vahkkoloahpaid Skuvvanvárrái albma feastta časkit. Lei ollu huikkas ja riedja barttain. Gal ledje eatnat vuollabohtalat maid mun čoggen skuvlla lagasbirrasis. ¶
Skuvvanvári skuvla lei ovtta gearddis, mii eat dárbbašan tráhpáid goargŋut. Doppe ledje guokte klássalanja, okta joavkolatnja ja riepmosálla. Dása lassin lei oahpaheaddjilatnja feaskára geažis, ja hoavdda ássandállu das dastán skuvlanurkkis. Oahpaheaddjilanja mii geavaheimmet orrunlatnjan. ¶
Mu áigodagas Skuvvanváris lei skuvla golmma juogus. Máŋga oahppi eai máhttán dárogiela go skuvlii álge. Dán sivas divttiimet vuosttaš luohká leat sierra luohkkán. Nuppi ja goalmmát luohkkálaččat ledje ovttas klássalanjas. Goalmmát joavkkus ledje njealjádis gitta čihččet luohkkálaččaid rádjái. 1963:s álggahii Porsáŋggu gielda - dahje Kistrand (Goahgieddi) nugo gieldda namma lei ovdal - ovccijagi skuvlla. Dan rájes de vázze čihččetluohkkálaččat nuoraidskuvlla Leavnnjas. ¶
Vuosttaš jagiid ledje guokte olles ja okta bealle oahpaheaddjivirggi. Munnos Birggehiin ledje olles virggit, beallevirggis lei studeanta, ja ođđa bođii juohke jagi. 1966:s beallevirgi rievddai olles virgin. Sverre Hatle oaččui dán virggi. Son lei Romsdálas eret. Oahpaheaddjiskuvllas oahpai son ieš - asttuáiggis - čálalaš sámegiela, ja njálmmálaš giela fas go bođii Skuvvanvárrái. ¶
Ledje sullii golbmalogi oahppi skuvlla álgojagi. Lohku bisui badjelaš golbmalogis -muhtumin aiddo vuolábealde - dieid jagiid go mun ledjen skuvlajođiheaddjin gilis. Dát lei aiddo muttát lohku vai šattai buorre biras. Eat oktiige vásihan skuvlla bilideami. Ii oktage glássa cuvkejuvvon! Ii oktage seaidni lean sárggoduvvon. Oahppit besse mannat gosa áigo, mis eai lean lohkkaduvvon skuvlauvssat. Árrat iđđedis mun rahpen skuvlaolgouvssa. De besse oahppit - dađistaga go bohte - mannat liegga feaskárii ja čohkkát vuollegas ja govda glássagárpmaid alde. Dán láhkai sii eai dárbbašan olgun čuožžut ja goallut buollašis. Mii dávjá geavaheimmet meahci oahpahusas. Mis ledje luohkkámátkkit oarjjás Vuolajohleahkái. Mii láviimet finadit nuortan Gággajávrris. Oahpaheaddjit ja oahppit gorgno Stálločohkkii. Oahppit oahpahedje midjiide dola cahkkehit meahcis sihke geasset ja dálvet. ¶
Mun ledjen áŋgir čohkket oapmegirjjiid. Oapmegirjegávppiin Oslos ja Troanddimis fidnejin girjelisttuid. Mun erenoamážit beroštišgohten girjjiin Finnmárkku birra. Árrat fuomášin ahte Skuvvanvárri lei namahuvvon máŋgga boares girjjis. Oaffarsullo ja duottarstobu birra čuoččui erenoamáš olu. ¶
Skuvlla vuolábealde ledje duottarstobu duktásajit, ja duottarstobus ledje hui rikkis árbevierut doložis. Dat lei huksejuvvon 1853:s, ja dat lei vuosttaš duottarstohpu mii huksejuvvui Finnmárkui. Riikkaoasi ledje duiskalaččat boaldán - nugo buohkat dihtet - skábman 1944. Mun smiehtastin ahte dáidda historjjálaš duktásajiide mii sáhtášeimmet ráhkadit gilišilju. Deike sáhtášeimmet maŋit áigái čohkket buot daid maid duiskalaččat eai ollen boaldit. Mun registrerejin boares dáluid guovllus ja vudjen birra buot oastimin dávviriid maid sáhtášii gilišilljui vurket. ¶
Turistaguovddáža huksen bilidii dieđusge dáid áigumušaid. Muhto dattetge gosa dal gilišillju ásahivččii, de han lei deaŧalaš vurket dološ dávviriid. Mun ledjen optimista ja dollen logaldallamiid ášši birra, sihke Skuvvanváris ja Leavnnjas. Mun maiddái háliidin geavahit skuvlla muhtunlágan ealli dávvirvuorkán, gos sihke ollesolbmot ja mánát sáhtte oahppat Finnmárkku vássánáiggis. ¶
Mun čállen juohke sadjái fidnen dihtii ovdalsoahtegovaid Skuvvanváris. Daláš Aftenposten doaimmaheaddji - Hans J. Huitfeldt - fidnii munnje olles govvaalbuma maid su eadni lei govvidan Finnmárkku-mátkkis iežas vánhemiiguin 1901:s. Eanaš govat ledje sin orrumis Skuvvanvári duottarstobus. Boarráseamos gova gilis fidnejin Romssa dávvirvuorkkás; gova maid professor J. A. Friis lei govvidan 1867:s. Govas oidno duottarstohpohálddašeaddji Ándde Eva Brita/Eva Brita Andersdatter jávregáttis čuožžumin ja sávvamin guossásis mana dearvama, ja goargŋut leat juo fatnasis. Muhto liikká, buot boarráseamos govva mii mis lea Skuvvanváris, lea Oaffarsullo tevnnet Knud Leema girjjis 1767:s Beskrivelse over Finnmarkens Lapper (Válddahusat Finnmárkku sápmelaččaid birra)! ¶
Ii ovttage Porsáŋggu skuvllas lean sámegiela oahpahus, vaikko eanaš giliin orro sámegielahállit. Ná eai oba čilgenge virgealmmuhusain ahte sámegiella lei ohppiid eatnigiella. Nu lei maiddái eará gielddain. Leat boahtán máŋga ođđa oahpaheaddji min davimus fylkka skuvlabiirriide, dieđekeahttá ahte giligiella ii lean dárogiella. ¶
Go Sverre Hatle bođii Skuvvanvárrái, de lei mis oahpaheaddji gii sáhtii sámegiela oahpahit. Mii álggaheimmet sámegiela álgooahpahusa. Hans Eriksen, gii lei konsuleantan Finnmárkku skuvladirektevrra kantuvrras, lei buorren veahkkin. Son bođii Skuvvanvárrái čilget áigumuša birra vánhenčoahkkimis. Ášši mearriduvvui álkidit skuvlastivrras, ja sámegiela álgooahppu álggahuvvui - ainjuo ovtta skuvllas Porsáŋggus. ¶
Sámegielat oahppit galget oažžut oahpahusa iežaset gillii álgojagiid, ja de galge bajit luohkáin dárostišgoahtit, ja dalle galggai sis leat nana duogáš iežaset gielas. Sámi álgooahpahus lei eaktodáhtolaš. ¶
Skuvvanvárri lea Porsáŋggu boaittobealbáiki Kárášjoga guvlui. Muhto ii goassige mu mielas orron ahte mii oruimet boaittobealbáikkis. Mii han leimmet álo beroštumi guovddážis. Hans A. Opstad lei sátnejođiheaddji mu Skuvvanvári álgojagiid. Juohke háve go Porsáŋgui bohte olbmot geat galge guorahallat historjjálaš dahje skuvlii guoskevaš dilálašvuođaid gielddas, de son sáhtostii dáid Skuvvanvárrái ja guđii daid mu lusa. Mun muosáhin oalle máŋga diekkár gallestallama iežan skuvlahoavdaáigodagas gilis. ¶
Min bođii gallestallat Lund universitehta professor Ruoŧas. Son háliidii diehtit mii gielddanama duogáš lei. Duođaigo šattai pors-nammasaš rássi (guossarássi) Porsáŋggus? Mun mannen olggobeallái dálu ja vižžen sutnje rási, ja nu de lei sus duođaštus. Vaikko maŋŋáhan gal leat eahpidan ahte Porsáŋggu namma boahtá dán rásis. Máŋga báikenammadutki oaivvildit ahte namma lea dološ sámi namma mii mearkkaša stuorra vuotna. ¶
Min bođii USA:s gallestallat nissonolmmoš gii lei professor. Son háliidii dutkat sámi gávtti. Dán háve lei Anny Haugen - duodjeskuvlla rektor Leavnnjas - gii sáddii guossi Skuvvanvárrái. Mii gallestalaimet boazosápmelaš bearraša, ja sis ledje doarvái ollu gávttit čájehit. ¶
Oktii bođii Kalaallit Nunaatas skuvladirektevra gallestallat. Direktevra háliidii diehtit mo mii čađaheimmet oahpahusa. Kalaallit Nunaatas han lei seammalágan váttisvuohta: Dánskkagiella lei hálddahusgiellan, ja inuihttagiella fas hállangiellan. Čehkoslovákias bođii skuvlaolbmuid joavku ja sii guldaledje áŋgirit go mun čielggadin gielladili ja oahpahusa. ¶
Eará háve bođii TV-joavku Jugoslávias. Sii filbmejedje muhtun nieidda árgabeaivvi nuoraidskuvllaoahppin Leavnnjas. TV-joavkku jođiheaddji lei leamaš soahtefáŋgan Davvi-Norggas ja hálai čielga dárogiela. ¶
Oahppit ledje eatnašat nugo muđuige eará báikkiin. Muhtumat ledje čeahpit ja nuppit fas eai nu čeahpit. Muhto mearkkalaččat mis ledje máŋggat sihke falis ja girječeahpes násteoahppit. Dalle lávejedje skuvllain guovtti geardde jahkái faláštallamat Porsáŋggus. Čakčat lei bođufaláštallan ja dálvet fas gilvočuoigan. Juohke skuvllas ledje 25% ohppiin. Skuvllaide adde čuoggáid ohppiid gilvosajusteami mielde. Čuoggáid bidje čoahkkái, ja logu juhke skuvlla oasseváldiid loguin. ¶
Skuvvanvári skuvllas gávdnui buoremus njuikejeaddji olles gielddas: Johannes Guttorm. Son vuittii juohke jagi - njealját luohká rájes gitta dassážii go loahpahii guđát luohká. Son vuittii seamma álkidit go álggii nuoraidskuvlii Levdnjii. Son ii dušše vuoitán iežas ahkásaččaid gaskkas, muhto lei maiddái buoret go boarrásut oasseváldit. ¶
Nieiddain lei Øyfrid Johansen buoremus. Mii dieđiheimmet su gilvvuide nuppi luohká rájes. Son álkidit vuittii gilvočuoigama ja ladnjedallama juohke jagi. Oktii šattai Oarje-Finnmárkku biiremeašttirin iežas ahkásaččaid gaskkas. ¶
Muhtun dálvve lágidii Leavnnja nuoraidskuvla jahkásaš čuoigangilvvohallama Porsáŋggu, Kárášjoga ja Fálesnuori nuoraidskuvllaide. Gilvvohallan lei Skuvvanváris, ja guossit ožžo luoikkasin skuvlla molssodanlanjaid ja borransála. Giittusin mii oaččuimet diktit ovtta min oahppiin leat mielde gilvočuoigamis. Leavnnja nuoraidskuvla vuittii stuorrát eará nuoraidskuvllaid badjel, muhto sii eai birgehallan guđátluohkkálaččas Øyfrid Johansenis, Skuvvanváris eret. ¶
Dáinna guvttiin ohppiin, Øyfrid-guoktáin Johanasain - ja earáin geat eaige lean njoazit - mii vuittiimet máŋgii gieldda skuvlameašttirgilvvohallamiin. ¶
Øyfrid Johansen diplomain ja medaljain man vuittii čuoigamis Oarje-Finnmárkku biiremeašttirvuođa luohkástis. ¶
(Govva: Richard Bergh) ¶
Mis ledje máŋggat čeahpes oahppit. Okta sis vuittii riikkaviidosaš stiilačállingilvvu. Einar Amundsen ii lean go njealját luohkás go vuittii stiilačállingilvvu fáttáin »Váralašvuođat asehis jieŋa alde johtalit". Son muđui galggaige leat goalmmát luohkás, muhto beasai álgit bajit luohkkái go lei nu čeahppi. Gánda oaččui Oslo-mátkki vuoitun. Ledje oalle máŋga aviissa mat čálle su ja gilvvu birra. ¶
Ovtta jagi oassádalai skuvla riikkaviidosaš ruovttubáikegilvvus. Čieža seammaárvosaš vuoiti ledje, ja okta dain lei Skuvvanvári skuvla. Dán oktavuođas de bođii Harry Westrheim NRK Finnmárkkus min gallestallat. Son ráhkadii radioprográmma min birra, mii sáddejuvvui skuvlaradios. ¶
Ruovttubáikebargobihttá-gihppaga mii vurkkodeimmet glássavuorkkás skuvlafeaskáris. Mii rámiin dan čájeheimmet. Feaskkirseinniide ja riepmosállaseinniide mii heaŋgguimet rámmejuvvon govaid sihke skuvlla eallimis ja gili dološ áiggis. ¶
Gándan ruovttus Skienis lei mus akvária. Go bohten Levdnjii oahpaheaddjin, de oahpásmuvven Ingvald Betsii. Son lei skuvlla viessohoaiddár ja duojáris olmmái. Son ráhkadii akváriaid sihke alccesis ja munnje. Go moai Birggehiin fárriime Skuvvanvárrái, de lei munnos dieđusge akvária fárus. Dađistaga hágaimet eanet akváriaid. Eanemusat mis ledje njeallje: Okta stuorraklássalanjas, okta oahpaheaddji láigolanjas (dat lei stuorámus, badjel 200 lihttera), okta iežame stobus ja okta oalle uhca akváriaš smávvaklássalanjas. ¶
Mis lei ollu illu dáid akváriaiguin, sihke čikŋan ja oahpahusatnui. Guhkes dálvvis lei buorre čohkkát ja gaivát ruoná šattuide ja ivdnás guliide. Oahppit besse oaidnit veajehiid maid guppyat (Poecilia reticulata) riegádahttet eallin ja oidne miehkkegessiid vuojadeamen. Sii besse oaidnit mo Nilena njálbmelálli divššui veajehis. Giđđat mis ledje cuoppogođut uhca akvárias smávvaklássalanjas. Go cubboálggut šadde smávva cuoppun, de guttiimet daid várrogasat Bajitjávrái ja luittiimet daid gáddegurrii. Oahppit ohppe ahte velá cuoppuge - man unni de leaččai - galggai beassat eallit ja ovdánit iežas rivttes birrasis. ¶
1960-logu álggus oaččui Skuvvanvárri ollu. Skuvla álggahuvvui 1962:s. Maŋit čavčča vihahii ivdnás bisma Monrad Norderval ođđa kapealla. Ledje ollu olbmot boahtán; báhpaidjoavku váccii skuvllas kapellii, ja ruovttoluotta fas girkokáffii skuvlla riepmosállii ipmilbálvalusa maŋŋá. ¶
Miessemánu 17. beaivve ávvudeimmet juohke jagi Leavnnjas. Iđđedis bođii busse viežžat ohppiid ja oahpaheddjiid. De mii searvvaimet miessemánu 17. beaivve ráidui, mii vulggii Leavnnja mánáidskuvllas ja váccii guhkes mohki. Álgojagis juo Skuvvanvári skuvla lei njunnožis ráiddus. Dušše ieš lávdegoddi ja boles ledje min ovddabealde. Mii han leimmet oalle ivdnás joavku go oalle ollusat ohppiin ledje gávttehasat. Oahpaheaddjit maid geavahedje gávtti. Vaikko mu bargoskihpárat eai lean sápmelaččat, inge mun lean sápmelaš, de mii ovddasteimmet sámi gili. ¶
Skuvllain ledje iežaset leavggat, muhto Skuvvanváris ii lean. Danin mii álggaheimmet ruhtačoaggima fidnet iežamet skuvlaleavgga. Lassin gili iežas ruhtačoaggimii, mii oaččuimet ruđa máŋggain ásahusain; stuorámus skeaŋkka mii oaččuimet Iŋggášguolbana (Porsangmoen) garnisovnnas. Giittusin mun dollen hearvasága noaiddi Johan Kaavena birra muhtun doaluin leairras. Sverre Hatle lei sárgon somás diploma ja geigii dan hovdii ollu giitosiiguin. Ieš Piera Hætta lei sárgon leavgga. Dát lei su maŋimus meašttirbargu. Son jámii geassit seamma jagi váibmodohppehagas go lei doallamin málagovvačájáhusa Oslos. Buori áiggi ovdal vuođđolágabeaivvi mii oaččuimet gárvves leavgga leavgabuvttadeaddjis Oslos. ¶
Miessemánu 17. beaivve 1967 lei stuorra dáhpáhus Skuvvanváris. Mis lei heajaskas dilálašvuohta iđđedis skuvlašiljus. Leavga libardii, beaivváš báittii, oahppit čuojahedje »Ja, vi elsker " ja »Sámisoga lávlaga" njuolggonjurggonasain. Piera Hætta lei gudneguossin. Moai skuvlainspektevrrain Helmer Mikkelseniin doalaime goabbáge sártni. Munno gaskkas doalai Sverre Hatle skuvlaleavgga. Dat lea silkkis ráhkaduvvon. Ivdni lea oranša alit čállosiin ja govadagaiguin. Govadagat lea eaŋkalat, nugo galgetge leat leavggas. Leavgga guovddážis lea Sieidesullo govadat mii lea gili don dološ kultuvrra symbolan. Sullo birra leat ovttageardánis govadagat mat govastit gili boares ealáhusaid bivddu ja guolásteami. Go mii maŋŋelis dego dábálaččat leimmet vuosttažin ráiddus Leavnnjas, de lei Sverre Hatle leavgaguoddin. ¶
Lei deaŧalaš ásahit bistevaš árbevieruid ođđa skuvlabiirii. Maŋimus skuvlabeaivve ovdal juovlaluomu ledje oahppit ja oahpaheaddjit čoahkkanan kapellii. Dát geardduhuvvui juohke jagi fealtabáhpa vehkiin. Miihan eat sáhttán gáibidit ahte suohkanbáhppa galggai boahtit juohke háve go mii háliideimmet ipmilbálvalussii; sus ledje moanat girkut ja kapeallat viiddis guovllustis. Ođđajageeahkeda lei maiddái ipmilbálvalus kapeallasteamet fealtabáhpa bokte. Jur ovdalgo Sivert Amundsen čuojahii girkobielluid ođđajagi gudnin, de manne njeallje oahppi ovttas báhpain áltárgearddu ovddabeallái. Oahppit lohke jitnosit čálabáikkiid maid ledje bajil oahppan. Dát lei allaáiggálaš boddu. Elrávdnječuovga lei jáddaduvvon, dušše gintalat čuvge. ¶
Muhto ruovttoluotta min maŋimus skuvlabeaivái ovdal juovlaluomu: Ovdal ipmilbálvalusa ledje oahppit ja oahpaheaddjit čoahkkanan riepmosállii. Mii joraimet juovlamuora birra, ja mis lei iežamet guoimmuheami maŋimus hárjehus. ¶
Juovlafeasttas 1963:s. Juovlasuohtastallamis lei álo dáhpin lávlut "Det første lys jeg tenner" . (Cahkkehan vuosttáš gintala) Njeallje smávvaskuvlaoahppi lávlo guhtege vearssa. Lávlaga beallemuttus logai eará smávvaskuvlaoahppi juovlaevangeliuma. Nieiddat gurut bealde: Anne Lise Johansen, Torill Grøtte, Berit Ellen Utsi ja Kari Marie Utsi. Gánda gii lohká evangeliuma: Nils Utsi. ¶
(Govva: Richard Bergh) ¶
Vuosttaščájáhus lei min stuorra feasttas basiid gaskkas, maid vánhemat lágidedje. Dalle lei bahkka dievva skuvllas. Olles Skuvvanvári álbmot lei doppe, ja lassin bohte velá eretfárren skuvvanvárrelaččat Kárášjogas ja Leavnnjas. Mii joraimet juovlamuora birra ja de lei guoimmuheapmi mii lávddi alde čájehuvvui, ja velá bollát ja bruvsa mánáide. Filbmačájeheapmi lei klássalanjas unnoraččaide, ja dan botta herskostalle ollesolbmot gáhkkokáfiin. Ja de bođii juovlanigá! Maŋimus jagiid bohte guokte sihkkarvuođa dihtii, ja goappásge ledje seahka dievva ebelat ja appelsiinnat maid geigiiga háhpohalli mánáidgieđaide. Go juovlanigá-guovttos giittiiga iežaska ovddas ja manaiga olggos, de fertejin mun uvssa fáktet vai ii oktage olmmoš siste beassan olggos. Nigáid herggiid han ii galgan baldit. Ledje ollusat geat háliidedje olggos daid oaidnit. Muhto mun ledjen garas ja dollen buohkaid siste. Sii geat ledje sáhkkii, fertejedje duhtat mu muitalussii herggiid ja reagaid birra mat loktanedje muohtašiljus ja girdiledje váriid badjel Áltái. ¶
Geahččit liikojedje juovlaneavtttalmasaide, eaige unnimusat dramatiserejuvvon lávlagii "Mors lille Ole" (Eatni unná Ovlláš). Borghild Johansen nevttii Ovllážin, gii gávnnadii guovžžain vuovddis. Marit Eira (njoammu láhttis) nevttii guovžan. ¶
(Govva: Richard Bergh) ¶
Giđđat 1969 galledii Norgga easkanáitalan ruvdnoprinsabárra Finnmárkku. Soai maiddái finadeigga Skuvvanváris. Cuoŋománu 18. beaivve bohte golbma helikoptera Kárášjogas gonagaslačča-guoktáin ja sudno mieđusteddjiiguin. Lei hui beaivvadat. Helikopterat seivo jieŋa ala Bajitjávrái turistaguovddáža vuolábeallái. Gáttis vurde gieldda sátnejođiheaddji ja ovdagoddi. Skuvlaoahppit ja oahpaheaddjit čuččodedje gávttehassan ja skuvlaleavga lei fárus. Mii leimmet hárjehallan guhká dán dilálašvuhtii! Sátnejođiheaddji presenterii min ruvdnoprinsabárrii. Smávvaskuvlaoahppi Anne Kirsten Utsi lávkii ovddas, sojaldahttii čippiid čábbát ja geigii ruvdnoprinsii johkafatnasa modealla. Fatnasa leimmet fidnen duojára, Johan Johansena, ráhkadit midjiide. Juhán lei vuosttaš Skuvvanvári fástaássi maŋisboahtti ja lei maiddái badjeolbmo sogas geat dien guovllus álo leat orron. Fanasmálle maid son ráhkadii, leat sápmelaččat geavahan don doložis juo. ¶
Skuvvanvárri cuoŋománu 1969. Ruvdnaprinsabárra lei almmolaš guossin Porsáŋggus ja seivvuiga helikopteriin Skuvvanvárrái. Smávvaskuvlaoahppi Anne Kirsten Utsi geige ruvdnaprinsabárrii johkafanasmálle. ¶
(Govva: Richard Bergh) ¶
Mihcamáreahket 1969:s guđđen Skuvvanvári biillain. Mu uhca Morris Miniminor lei dievva eamidiin ja mánáiguin. Mii fárriimet Hjørungavågii, gos Birgget lei eret. Nu de lei min Skuvvanvári vásáhus meattá. Muhto juohke geasi mii boahtit ruovttoluotta. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Guovttegielalaš oahpahus - máná dihtii 2005 http://girji.info/skolehist/boon-s.htm Davvi Girji 1916 boon_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.3 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Inez Boon muhtin ohppiidisguin, Kárášjoga skuvlla 7. luohkás, miessemánu 17. b. 1963 Gurut bealde: Margit K. Pedersen / Nilut Lásse Márgget, Astrid Anti Johnsen / Káre Jon Astrid, Marit Kirsten Guttorm / Álet Jon Máret, Inga Hætta Berg / Heaikka Ándde Iŋgá. (Gova lea luoikan Inez Boon) ¶
Inez Boon lea riegádan Vuolleeatnamiin (Nederlánddas) 1933:s, lea čađahan oahpaheaddjioahpu doppe ja bođii Norgii 1959:s. Son lei oahpaheaddji Kárášjogas 1960-logus ja lei sámi oahpponeavvuid ráhkadeami álggaheaddji. Maŋŋá fárrii son Oslo-guvlui, čađahii joatkkaoahpu pedagogihkas ja duiskkagielas ja barggai oahpaheaddjin ja doaimmaheaddjin Universitehtalágádusas. Inez Boon orru dál Bærumas Akerhusas. Earret sámegiela oahppogirjjid maid mii dán artihkkalis máinnašat, de lea son almmuhan guokte girjji; Et håndslag til Finnmark - Fredsvennenes Hjelpetjeneste under gjenreisingen 1946-1949 (Doarjja Finnmárkui - Ráfiustibiid Veahkkebálvalus ođđasit huksemis 1946-1949) ) ja Willem Barentsz reise (Willem Barentsza mátki) (Vuolleeatnamiid jiekŋaáhpedoaimmahagaid birra 1594:s 1597:i). ¶
Mu guovtti jagi barggus Kárášjoga nuoraidskuvlla oahpaheaddjin 1960-logu álggus, de mun, seammaláhkai go earátge mu bargoskihpáriin, oalle farga fuomášin váikkuhusaid das ahte sámegielat oahppit rahče oažžut ollislaš ávkki skuvlla oahpahusas. Dát oahpahus lei eanaš leamaš dárogillii juo dán rájes go mánát, čieža jahkásažžan, ledje boahtán skuvlii vuosttaš háve. Vaikko 1949 rájes lei fálaldat geavahit eanet sámegiela smávvaskuvllas, de lei váttis čađahit oahpahusa mii ávkkuhii. Váttisvuohtan lei earret eará ahte váilo sámegielat oahpaheaddjit ja oahppogirječállit. Dán váilevašvuođa vigge buoridit nuvttá sámegielakurssa fállama bokte ja bálkálasáhusaiguin sidjiide geat máhtte geavahit giela veahkkin oahpahusas, muhto ii dás ovdánan mihkkege. Dasa lassin lei nu ahte eai váhnemat eaige báikkálaš politihkkárat liikon jurdagii geavahit eanet sámegiela oahpahusas. Muhto, jos ledje oahpaheaddjit geat máhtte sámegiela, de geavaheimmet sin smávvaskuvllas. Dieđusge lassánii ohppiid dárogiela gelbbolašvuohta jagiid mielde, dađi mielde man ollu juohkehaš servvoštalai dárogielat mielohppiiguin dahje/ja ollesolbmuiguin, muhto ollusiidda lei ain mealgat mii váillui ovdalgo máhtte dárogiela doarvái bures go gerge ovccát luohkás. ¶
Go skuvla badjelgeahčai ohppiid eatnigiela, ja sin kultuvrralaš árbbi muđui, de dat dagahii fuones bohtosiid, ii dušše kvalitehta ja viidát máhtuid ektui maid skuvla lei oahpahan, muhto maiddái ohppiid áddejumi ektui man árvvus iežaset giella, iežaset kultuvra ja historjá lei. Norgga sámegielat-dárogielat guovlluin skuvla ovddastii dušše ovtta kultuvrra, ja dat lei dáru. 1960-logus lei ain nu ahte sámi oahppit loahpahedje bákkolaš skuvlla "eahpelihkostuvvan Norgga nuorat" -steampaliin. ¶
Lei várra oalle soaittáhagas ahte daláš skuvlainspektevra Lydolf Lind Meløy fuomášii artihkkala guovttegielat oahpahusa birra Vuolleeatnamiid frisalašhálli guovlluin (Frisaeatnamis), seammás go sus lei vuolleeatnanlaš oahpaheddjiid joavkkus. Muhto dát soaittáhat lei dattetge dat mii dagahii ahte mun juovlamánus 1963:s vulgen oahppomátkái Frisaeatnamii ja guorahallen ahte sáhttetgo frisalaš guovttegiela skuvllat, ja sin vásáhusat, leat sámegiela guovlluide ávkin. ¶
Dán guovtti vahkkus, maid ledjen frisalaš guovlluin, deaivvadin ollu olbmuiguin geat iešguđeláhkai beroštedje guovttegielalaš oahpahusas, sihke praktihkalaččat ja teorehtalaččat. Frisaeatnama frisalašhálli skuvladirektevra mieđuštii mu sierranas skuvllaide, gos mun bessen guldalit oahpahusa, geahčadit oahpponeavvuid maid sii geavahedje ja háleštit sihke oahpaheddjiiguin ja ohppiiguin sin vásáhusaid birra. Mánáid frisalaš eatnigiella lei oahpahusgiellan álgo guoktejagi mánáidskuvllas, seammás go riikka váldogiela oahpahedje njálmmálaččat muhtun diimmuin, ja dasto, go mánát ledje oahppan lohkat ja čállit iežaset gillii, de ohppe váldogiela maiddái čálalaččat. Goalmmát jagi rájes de gielat dađistaga molso saji. Vuolleeatnamiid giella geavai oahpahusgiellan ja frisalaš giella doalahii diimmuid sierra fágan diibmoplánas. ¶
Frisalaččat ledje nappo ollen mealgat guhkkelii dán áigodagas go maid sápmelaččat ledje das ahte árvvusatnit eatnigiela geavaheami oahpahusas. Muhto frisalaččaid vásáhusat ná guhkás joavdat, muitalii ahte ii lean váttis oaidnit máŋga sullalaš beali. 1957:s adde lobi álggahit guovttegielalaš skuvllaid Frisaeatnamis. Gielddain gos gielalaš dilálašvuođat ledje vuohkkasat ásahit dákkár skuvllaid, galggai dál juohke skuvla ieš oažžut mearridit galggaigo rievdadit skuvlaplána ja geavahišgoahtit eatnigiela nugo bajábealde lea čielggaduvvon. Dát mearkkašii ahte skuvlla oahpaheaddjit fertejedje leat miehtemielalaččat dasa, ja ahte eanetlohku váhnemiin dahke dan seamma. Ovttaskas skuvlla eai galgan bajit eiseválddit mearridit dán áššis. Eahpádusat mat ovdanbohte, erenoamážit váhnemiid gaskkas, ledje vuosttažettiin go jáhkke ahte eatnigiela geavaheapmi hehtte oahppamis riikka váldogiela ja nu muđuige oahpahusa. Dasa lassin oaivvildedje ahte lei dárbbašmeahttun eatnigiela oahpahusain skuvllas - mánná han máhtii juo dan, ja gielas ii lean makkárge árvu stuorraservodagas. Dát čájeha ahte ii lean beare álgit guovttegiela oahpahusain buot guovlluin gos frisalašhálli ruovttut ledje eanetlogus! ¶
Muhto dađistaga go eanet skuvllat besse geahččaladdat, de heite eahpideames eambo ahte eambo. Muđui lea veara deattuhit ahte eatnigiella ii oahpahuvvon dušše danin ahte galggai leat álkit áddegoahtit riikka váldogiela. Skuvlla ulbmil han lei guovttegielalašvuohta, dát mearkkaša ahte galge máhttit ja dovdat guktuid gielaid, sihke frisalaš oahppit ja vuolleriikkaidgielalaš oahppit. ¶
Frisalaš pedagogat ledje álggahettiin fidnen oaivadeami walisalaččain Stuorra- Británnias, ja ain doalahedje lagas oktavuođa singuin. Walisalaččat ledje menddo njunnožis, sihke das mii guoskkai guovttegielalaš skuvladoibmii ja áššáigullevaš dutkamii. Walesa lei muhtun lágan Mekka buohkaide geat beroštedje guovttegielalaš oahpahusas, ja danin mu garrasit rávvejedje dohko mátkkoštit. Go sáddejin ruhtaohcama Álbmotskuvlaráđđái (Folkeskolerådet) (maŋŋá Vuođđoskuvlaráđđi (Grunnskolerådet)) oktan dievašlaš raporttain mu vásáhusaid birra Frisaeatnamis, de dan bures vuostáiválde. Ráđi ovdaolmmoš, Erling Slaatto, dattetge eaktudii ahte oahppomátkki boađus galggai leat ahte mun čállen sámegiela áppesa. Raporttaid lohkamis sii ledje dolkan. Dál háliidedje addit sámegielguovlluid skuvllaide konkrehtalaš fálaldatvejolašvuođa geavahit eatnigiela álgooahpahusas. ¶
Leihan illudahtti ahte guovddáš skuvlaeiseválddit dihte man deaŧalaš lei geavahit eatnigiela. Girko- ja oahpahusdepartemeantta evttohushan Sd. dieđáhusas nr. 21 (1962-63) lei maiddái duođai miehtemielalaš dán dáfus. ¶
Slaatto eaktudussii ii lean dattetge nu álki mieđihit go in máhttán sámegiela ja ledjen leamaš dušše moadde jagi barggus sámegiela birrasis. Mu guorahallamiid ulbmilhan lei vuosttažettiin guovdilastit mii dáhpáhuvvá oahpaheaddji ja oahppi gaskka riikkain gos geavahit guovttegielalaš oahpahusa álgoluohkáin, ja de juogadit mu dieđuid singuin geat máhtte dan praktihkalaččat geavahit Norggas. Akademihkalaš áigumušain mun in beroštan, vaikko mun dieđusge in sáhttán garvit oahpásmuvvamis dán fáttá doaibmi dutkamii. Skuvlainspektevrra Lind Meløy ja Kárášjoga bargoskihpáriid movttiidahttin váikkuhii dasa ahte mun loahpas gávnnahin ahte ferten duostat. Dát mielddisbuvttii sámegiela iešoahpahallama dakkár dássái ahte munnje lei vejolaš čallit teavsttaid mat ledje pedagogalaččat-metodihkalaččat dohkálaččat ja mat ledje ohppiid birrasis, sihke duođalaččat ja dovdduid geasuheaddjit. Dán áigodagas lei Finnmárkku oahpaheddjiide fálaldat lohkat jahkásaš virgelobiin oktan bálkkáin sámegiela vuođđofága Oslos, dáinna eavttuin ahte geatnegahttojuvvojit oahpahit vihtta jagi sámegiela guovlluin. Váivvádus lei orrut ja bargat Oslos, muhto dan buorrin lei ahte mus ledje máŋga sámegielat giellakonsuleantta das lahkosis. Maiddái universtitehtalektor Thor Frette čuovui prošeavtta beroštumiin ja lei stuorra veahkkin. Guovtti vuosttaš áppesa osiid nagodin ieš čállit. Goalmmát oassi gáibidii gielladási man mun in hálddašan ja nu Álbmotskuvlaráđđi (Folkeskolerådet) dohkkehii mieldečálli. Dát lei mu bargoskibir Kárášjogas, Hans Eriksen. ¶
1964´ čavčča ledjen njeallje vahkku Walesas. Nugo vurden, de lei dát mátki stuorra ávkin munnje. Mun galledin earret eará ovcci skuvlla, ja daid gaskkas ledje njeallje giliskuvlla 90-100% walisalašhálli ohppiiguin. Buot skuvllain guldalin mo álgolohkan- ja čállinoahpahus oahpahuvvui eatnigillii, ja mo eaŋgalsgillii oahpásmuvve nubbingiellan. Dasa lassin ledje mus maiddái dáppe čoahkkimat oahpaheddjiiguin máŋgga dásis (earret eará oahpaheaddjiallaskuvllas), báikkálaš skuvlaeiseválddiiguin, dutkiiguin ja oahpponeavvuid lágideddjiiguin. Seammalágan mátkki mun čađahin maŋŋelis čakčat Luxembourgas. Doppe lea eatnigiella ja hállangiella letzeburgesch, skuvlla, girku, media ja eanaš girjjálašvuođa giella lea alladuiskkagiella, ja almmolaš giella (mii ii leat hállangiella) ránskagiella. Maiddái dáppe lei eatnigiella, duiskkagiela dialeakta, ožžon saji skuvllas, vaikko duiskkagiella lei váldooahpahusgiella. Skuvla Luxembourgas lei nappo golmmagielalaš. ¶
Ođđajagemánus vulgen Finnmárkui, namalassii Guovdageidnui ja Kárášjohkii. Eanaš áiggi orron Guovdageainnus vai oahpásmuvan skuvladilálašvuođaide ja dilálašvuođaide muđui. Kárášjohka lei dan áigodagas beakkán go lei stuorra báikkálaš vuostálastin geavahit sámegiela skuvllas, ja sámegielat oahpaheddjiid virgáibidjamat ledje moadde jagi ovdalis hirpmahuhttán máŋgasa. Guovdageainnu servodat lei dán dáfus eanet miehtemielalaš. Guktuin báikkiin dattetge ledje oahpaheaddjit čađa positiivvalaččat. Siihan beaivválaččat oidne ahte dárogiela oktoráđđejeaddji dilli váikkuhii boasttu guvlui. Guovdageainnus ledje muhtun oahpaheaddjit, Lise Bamrud, Liv Johnsen ja Inger Seierstad, bargan áigumušaiguin ráhkadit oahpponeavvuid mat sáhtte leat áhpun ohppiide oažžut stuorát ávkki oahpahusas. Mu bargui lei hui ávkkálaš beassat ráđđádallat singuin ja gullat sin vásáhusaid. Mus lei erenoamáš lagas ovttasbargu Inger Seierstadain, gii galggai sárgut govaid áppesii. Mun sáhtten sutnje čájehit gaskaboddosaš bargoevttohusa, ja dáinna vuođuin sáhtten čilget makkár govaid mun ledjen smiehttan livčče heivvolaččat. Go son gárvii vuosttaš sárgojuvvon govaid, de illudin go dát ollásit orro heivemin mu čállosiidda. Su govat dagahedjege ahte mánát liikojedje girjjiide. Liv Johnsen (Jerpseth) ráhkadii maŋŋá dárogiela nubbingiellan álgooahpahusoahpponeavvuid. Áppesa golbma oasi, bagadusaiguin ja bargobihtáiguin, almmuhuvvojedje áigodagas 1967-69. Vuosttaš oasi, lás’se ja mát’te - ruovtos , ođasmahttii Sverre Hatle ja almmustuvai 1977:s namahusain dá læba lás’se ja mát’te . 1980:s dát almmustuvai ođđa deaddileamis go riektačállin rievddai. Seamma dáhpáhuvai dieinna guvttiin eará osiin, Lás’se ja Mát’te - Jåđos ja Lás’se ja Mát’te ja sudnu us’tibat. ¶
Lásse ja Máhtte jođus lei vuosttaš oahppogirjjiid gaskkas sámegiel álgooahpu várás. ¶
Sihke Guovdageainnus ja Kárášjogas čielggadin oahpaheddjiide pedagogalaš vuođu ahte vuoruhit eatnigiela álgooahpahusgiellan, ja eará guovlluid giellaseaguhusbirrasiid vásáhusaid. Kárášjogas lei maiddái erenoamáš dárbu geavahit liibba čielggadit skuvlastivrii ja berošteaddji váhnemiidda mo dát oahpahus doaimmai, ja makkár bohtosiid sáhtii vuordit vásáhusaid vuođul mat ledje dáhkkon eará riikkain sulastahtti dilálašvuođain. Mii fertet dás muitit ahte Kárášjoga sámiid álbmotčoahkkimis, cuoŋománu 9. beaivve 1960:s, 87:s 89 olbmos dohkkehedje cealkámuša Norgga ráđđehussii mas ee. čuovvovaččat celkojuvvui sámegiela geavaheami birra skuvllas: "Mii oaivvildat ahte lávdegotti evttohus (Sd. dieđáhus nr. 21) ahte eanet sámegiela skuvlii fievrredit lea lihkohis maŋáslávki, mii heađušta ovdáneami ja dagaha stuorra váttisvuođaid nuoraidasamet sin boahtteáiggi birgemis. ...Go juohke sámegiela oahppodiibmu vissásit duvdá eret eará deaŧalaš skuvlafágaid, de mii nannosit vuosttaldat sámegiela oahpahusa ja dohkkehat sámegiela dušše veahkkegiellan. ... ja otnáš duohta dilálašvuođas mii oaivvildat ahte Girkodepartemeantta skuvlanjuolggadus beaiváduvvon 18.04.1898 galgá leat min báikki skuvlla boahtteáiggi njuolggadussan." ¶
Riektavuođa dihtii berre namahuvvot ahte cealkámušas maiddái addui vejolašvuohta ásahit sierra linnjáid váhnemiidda geat dáhttot iežaset mánáide eanet sámegiela oahpahusa geavaheami. ¶
Cealkámuš nappo čájeha seamma balu go maid olbmot Friseatnamis ja Walesas ledje dovdan. Dán sáhtii áddet go muitá váttisvuođaid maid sápmelaččat ledje deaividan stuorraservodagas ja Norgga eiseválddiid ektui go sis lei heajos dárogielmáhttu ja váilevaš oahpahusávkkástallan. Go máŋga buolvva ledje ferten duhtat vuolimuš beavdegeahčai, de áddemis olbmot sávve eará boahtteáiggi mánáidasaset. ¶
Mu bargun lei geahččalit čilget ahte guovttegiela skuvllas lei seamma ulbmil go maid siige háliidedje. Dán ulbmila juksanvuohki lei dagahan áddejumi ahte nuppebeliid dat lei. Rievdadan dihtii doaibmi boasttuáddejumiid ja -guottuid, de lei dárbbašlaš čielggadit jáhkehahtti láhkai ja čielgasit manin dát vuohki válljejuvvui ja man láhkai dat lei doaibman buoremusat. ¶
Deaivvadeapmi skuvlastivrra miellahtuiguin ja berošteaddji váhnemiiguin ii gal dagahan ahte dallánaga earáhuhtte ovddeš oainnuid, muhto ii lean gal nuge ahte sii "borre" mu, nugo muhtun mu bargoskibir lei einnostan. Go dovdá riidduid mat ledje olbmuid gaskkas geat ledje mielas ja geat ledje vuostá Sámelávdegotti evttohusa skuvlaáššis, de soittii leat ovdamunnin ahte mun dán oktavuođas ledjen olggobealboahtti amas olmmoš ja ahte mun sáhtten duođaštit positiivvalaš vásáhusaid riikkain nugo Vuolleeatnamiin ja Stuorra-Británnias. ¶
1966´ geasi lágidii Álbmotskuvllaráđđi kurssa Leavnnjas giellaseaguhusguovlluid oahpahusa birra, ja doppe mun ožžon liibba čielggadit áppes-girjjiid. Maŋŋá lágidedje eanet diekkár geassečoahkkimiid, ee. Sieiddás (Deanus). Álgooahpahusa eatnigiela geavaheami vuođđun leat guorahallamat mat duođaštit ahte ollislaš giella- ja doabaovdáneapmi dušše ovdána eatnigiela bokte, namalassii giela bokte mii addá mánnái oadjebasvuođa ja masa mánás leat dovddut. Mánnávuođashan dákkár ovdáneami vuođđu láhččojuvvo. Eatnigiela čiekŋudeapmi maŋŋá, ja ođđa gielaid oahppan, goazahuvvo mealgadii go dát vuođđu lea váilevas dahje ii oppa leatge. Mu bargu áppesiin ja mu guovttegiela skuvlla "propagánda" , lei áibbas konkrehtalaččat oaivvilduvvon doarjut sámegielat máná dárbbu sáhttit ávkin atnit oahpahusa seamma vuođu alde go dárogielat mánát ledje sáhttán dahkat. Seailluhit iežas giela ja iežas kultuvrra, ja dáidda láhčit lunddolaš saji skuvlii, oidnen mun (ja oainnán) deaŧalažžan máná iežas dihtii. Hálddašeaddji giela ja hálddašeaddji kultuvrra stuorra váikkuhus, sáhttá álkidit doalvvuhit máná jáhkkit ahte su iežas duogáš ii leat mange veara jos galgá eallimis lihkostuvvat. Muhto ii oktage sáhte ollensadjái vuolgit jos ii dovdda vuolggasaji, beroškeahttá eallima dásiin. Iežas duogáža diehtit, ii leat makkárge bahán go galgá máilbmái vuolgit. Jos mánáid bágge dán vajálduhttit go leat guđa dahje čieža jagi boarrásat, de sin ala bidjet noađi mii sáhttá šaddat lossat guoddit. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Guhkkin davvin Dávggáid vuolde - Muittut Sirpmás 1953-62 2005 http://girji.info/skolehist/gullich-s.htm Davvi girji 2516 gullich_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.3 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Einar og Sissel Gullichsen, Røros / Plassje 2003 (Govva: Svein Lund) ¶
Dáinna bajilčállagiin leaba Einar ja Sissel Gullichsen čohkken muittuid gihppagii maid 1999:s sáddiiga Sirpmá skuvlii. ¶
Sissel r. Muslie riegádii Stanges Hedmárkkus 1928:s ja válddii oahpaheaddjiskuvllaeksámena Hamaris 1950:s. Einar Gullichsen riegádii Ullensakeris Akershusas 1928:s ja válddii oahpaheaddjiskuvllaeksámena 1953:s. Oahpaheaddji-guovttos barggaiga Finnmárkkus 1953’ rájes 1968’ rádjái, Sirpmás ja Kárášjogas. Dan maŋŋá fárriiga Plassjii, gos leaba de orron. ¶
Dát lea oassi gihppagis. Doppe gos leat čállosis oasi guođđán, dan leat merken "...". ¶
Buot álggii munno ovdamanniguoktáin Marit ja Bill Aubertain. Veaháš ovdalis juovllaid 1952:s čálii Bill mu eaŋgasgiela oahpaheaddjái Oslo oahpaheaddjiskuvllas ja ávžžuhii nuorra náittospára Sirbmái fárret. ... Moai válddiime oktavuođa Marit-guoktáin Billain ja oaččuime dakkaviđe guhkes vástádusbreava. ... ¶
Moai Sisseliin leimme leamaš náitosis sullii golbma vahkku go beaivvádagas maŋŋitgeasi bođiime Sirbmái johkafatnasiin. Lemet Johnsen vieččai munno Skiippaguras ja doalvvui johkafatnasiin Fanasgieddái. Das beasaime boares guorbmebiillain Geavgŋá guoikkaid meattá ja Bildámii. ... ¶
Mátki čáppa Deanuleagi bajásguvlui lei dego niehku, ja go lahkaneimme Sirpmá, de oinniime olbmuid čoahkkanan miellái munnuide sávvat buresboahtima. Dát njuorasmahtii munno. Munnos eai lean nu ollu fárrengálvvut mielde, muhto moai dárbbašeimme vovdnaheastta, ja mun muittán bures ahte Henrik-Ánná dat vieččai heastta ja vovnna ja doalvvui munno gálvvuid bráhkkai. Dálueamit Ánná Nilsen vuostáiválddii njálgga mállásiin, - guossohii luosa ja dieđusge luopmániid. ¶
Lei stuorra erohus boahtit govda, šattolaš giliin Østlánddas guorba boaittobeale Sirbmái. Moai áddiime maiddái dakkaviđe ahte giellaváttisvuođat šaddet oalle stuorrát, erenoamážit skuvllas. Muhto moai leimme nuorat ja munnos lei gillilvuohta ja oaivvildeimme ahte galggaime buot buoremusa dahkat mo de dal leažžá. Moai smiehtaime orrut Sirpmás ovtta dahje guokte jagi ja de vuolgit fas máttás. Unnán diđiime dalle ahte Sirbmá galggai munno nu geasuhit ahte šattai munno ruovttusadjin 1953:s gitta 1962’ rádjái, dušše gaskkalduhtton mottiin lohkanjagiin. ¶
Sirpmá skuvlabiire lei máŧohis viiddis, muhto ássan lei deatnogátti vađain. Riikka goalmmádin stuorámus deatnu lei eallinvuođđun olbmuide geat ledje ássagoahtán Deanuleahkái. Dat lei johtolatgeaidnu mii čanai oktii dán guhkedáláš servodaga, ja deanus fidnejedje luosa iežaset atnui ja vuovdimii. ¶
1953:s skuvlabiirre viidodat lei Fanasgiettis nuorttabealde gitta Bartii oarjin, ja davás guvlui ledje nohkameahttun duoddarat, jeakkit ja jávrrit. Go siskkit riikkageaidnu ollii Fanasgieddái ja Bildámii, de dát skuvlabiirre oassi sirdojuvvui Buolbmát biirii. Mu 1972’ leksikonas logan ahte Sirpmá biirres ledje su. 240 ássi, muhto ieš Sirpmá vađas orun muitimin ahte orro sullii 100 olbmo 1953:s. ... ¶
Sirpmá internáhtta ja skuvla ¶
(Govva: Einar ja Sissel Gullichsen) ¶
... Moai Sisseliin bođiime Sirbmái 1953:s, leimme unnán hárjánan oahpaheaddjit. Sissel gal lei oahpahan golbma jagi, muhto mun bohten njuolgga oahpaheaddjiskuvllas. Ii goabbáge munnos dovdan Finnmárkku, ja moai ean diehtán olus maidige sámi kultuvrra birra. Moai ean máhttán ean sánige sámegiela. Ja Sirbmá lei eanemus sieiva sámi skuvlabiire olles Norggas. Muhto nugo juo lean dadjan: Moai liikuime hástalusaid duosttuhit ja háliideimme vásihit juoidá mii lei erenoamáš. Dat guhkes breava maid Bill Aubert čálii munnuide ovdalgo davás vulggiime, dagahii munno ain sáhkkiibun. Bill’ breava muitalii maiddái ollu Sirpmá ja skuvladilálašvuođaid birra. Dát lei munnuide stuorra ávkin. Moai deaivvadeimme maiddái Máret-guoktáin Billiin Oslos geasset ovdalgo vulggiime. Sudno geažil sáhtiime vuolgit Sirbmái veaháš báikkálaš diehtoseahkain ja ollu ráđiiguin. ¶
Giella lei stuorámus váttisvuohta. Nugo Bill muitala iežas breavas, de ii báljo lean oktage gii máhtii dárogiela go skuvlii álge. Muhto Uhcaoabbá, Elle Adriánná, duottarstobus gii lei 6-jahkásaš, máhtii veaháš dárogiela, son lei rabas, hállái ja somá. Moai hálaime skuvlastivraovdaolbmuin ja ozaime su beassat álgit skuvlii jagi árabut - veahkehan dihtii munno. Dát ordnašuvai, ja vuosttaš beaivve rájes leigga Sissel-guovttos Uhcaoappáin priváhtaoahpaheaddjin nubbi nubbái. Sissel oahpai sámegiela, ja Elle Adriánná oahpai dađistaga eanet dárogiela. Klássalanjas su geavaheimmet dulkan 1. luohkás. Muhto oktii gal Sissel mettii issorasat giellamoivvis. Rehketdiimmuin galge sii suorpmaiguin lohkat logi rádjái. Sissel geigii bealggi ja jearai: "Mii dát lea?". Oahppit vástidedje nugo duohta leige: "Bealgi", muhto Sissel jáhkii son lei oahppan suorbmasáni, ja beivviid ja vahkkoviissaid sii lohke belggiid ja dadje: "Mus leat logi bealggi". Maid son mánát smihtte? Ja Uhcaoappás lei sihkkarit somá. Muhtun rehkenastindiimmuid Sirpmáskuvllas háliidii Sissel dahkat somábun, ja attii rosiinnaid maid galge lohkat. Dása gal mánát liikojedje, ja ujus oahppi Unni Utsi jearai Sisselis muhtumin mojunjálmmiid; "Rivgu, leago fargga rosindiibmu?" ¶
"Vuosttas beaivve rájes leigga Sissel guovttos Uhcaoabbáin priváhtaoahpaheaddjin nubbi nubbái. Sissel oahpai sámegiela, ja Ellen Adrianna oahpai dađistaga eanet dárogiela. ¶
(Govva: Einar Gullichsen) ¶
1957:s čađaheimme moai Sisseliin sámegiela eksámena Oslo universitehtas. Moai ean oahppan gal hállat nu ollu sámegiela, muhto moai oahpaime sámi giellaoahpa. Dát oahppu nannii munno jáhku ahte sámemánát berrejit oažžut álgolohkanhárjehusa ja -čállinoahpahusa iežaset gillii, ja ahte sii berrejit beassat oahppat dárogiela amasgiellan seammaláhkai go earát ohppet eaŋgasgiela dahje duiskkagiela. Dán oktavuođas lei miellagiddevaš lohkat maid Bill Aubert čálii dán birra Aftenpostenis juo 1956:s. Son oaivvildii seamma. ¶
Go juo leat giellaváttisvuođaid birra hállamin, de háliidan namahastit riiddu mii bohcidii Sámelávdegotti evttohusa geažil. Dát dagahii ollu rieja ja riiddu gielddain. (Geahča čállosa dán birra dán artihkkala loahpas. Doaim.) ¶
Politihkalaš beroštupmi lei oalle stuoris Sirpmás. Riikkapolitihkka lei amas go nu unnán ledje radioapparáhtat mas dieđuid livčče ožžon. Eaige lean nu máŋggas geat diŋgojedje aviissaid, ja sii geat dan dahke, diŋgojedje guovlluaviissaid nugo "Finnmarken" ja "Finnmark Tidende". 1953’ Stuorradiggeválga movttiidahtii munno čilget ohppiide mo riikka stivrejit ja hálddašit, ja mii loahpaheimmet dán oahpu doaladettiin "suollemas" ja duođalaš válggaid mas oahppit oassádalle. Buot bellodagat ledje válgačoahkkimiin ja lei hui čearggus go galggai jienaid lohkat. Mun sáhtán muitalit ahte Bargiidbellodat oaččui measta buot jienaid, ja Tor Regnor Solbakk šattai "stáhtaministtar" Sirpmá skuvllas. Dát "Stuorradiggi" oktan Ráđđehusain ja stáhtaministariin ožžo doaimmaid ja vuoigatvuođaid skuvllas ja dat adde ohppiide sihke deaŧalaš doaimmaid ja ovddasvástádusa min uhca skuvllaservodagažis. ... ¶
Go mis lei nu guhkes dálvi Sirpmás, de lei lunddolaš ahte oahppit liikojedje čuoigat. Dát dat várra lei Máret-guoktá Billain oaččuhan ohcat Sabetsearvvis Oslos sabehiid skuvlamánáide. Moai maiddái válddiime oktavuođa Sabetservviin ja oaččuime dađistaga nu máŋga pára sabehiid ahte ledje doarvái buohkaide. Sabehiid moai nummarasttiime ja daid ceggiimet fásta sajiide olgofeaskáris. ¶
Oahppit fallo čuoigamis ja hállu gilvalit stuorui. Mis ledje sihke njuiken-, ladnjedallan- ja čierastangilvvut. Mii bovdiimet Buolbmát ja Skiippagura skuvllaid mielde go geaidnu ráhkaduvvui. Maŋŋá oassádallagohte maiddái Njuorggáma, Ohcejoga, Vuovdaguoikka ja Gáregasnjárgga skuvlabiirret. Lágidemiid mii juogadeimmet gaskaneamet. Stuorámus gilvu dollojuvvui Sirpmás 1961:s man oahpaheaddji Magne Hofshagen jođihii. Suoma beale ustibat ledje buktán hirbmat fiinna vuoittuid, muhto sin mielde manne eanaš vuoittut ruovttoluotta Supmii. Sii ledje nu olu falit min, muhto Frøydis Guttorm gal birgehalai singuin čierastallamis. Dás ferte maiddái čilget ahte máŋga Sirpmá-oahppi eai geavahan čuoigangápmagiid maŋŋečatnosiin, muhto geavahedje nuvttohiid ja ruovdabessodagaid. ... ¶
Ollesolbmuidhárjehallan ja -faláštallan maid šattai eambbo ja eambbo dábálažžan. Mis ledje faláštallaneahkedat duhkoraddanlanjas, ja muđui čievččaimet spáppa bievlaáigge ja čuoiggaimet dálvet. Mii álggaheimmet Deanu faláštallansearvvi ja soađaimet guhká faláštallanlihtuin go leimmet searvái bidjan sámegiela nama. Máŋgii lean smiehttan ahte gávdnogo šat dien áigodaga faláštallansearvvi čoahkkingirji gostege. ... ¶
Ovdalgo geaidnu bođii 1958:s, de orro ollu oahppit internáhtas. Lohku rievddadii. Skuvlajagis 1953/54 ledje mis badjel 60 oahppi skuvllas, ja dáin orro 25:s internáhtas. Mis lei vuorroskuvlaortnet: 1. - 3. luohkkálaččat vázze moadde vahkku ja dasto bohte sin sadjái 4. - 7. luohkkálaččat. Juohke joavkkus ledje 3 - 4 vuoru skuvlajagis. Lei ollu šlápma ja stuorra vuordámušat go ain lei vuorromolsun. Ohppiid dolvo ruoktot heastasáhtuin. Lei duođai somá oaidnit go buot heasttat bohte reagain ja buriid duljjiiguin, ja Issát Pedersen Varsi, Niillas A. Pedersen Varsi, Stuorra-Peđar Varsi, Jovnna Varsi, Piera Holm Varsi, Biret-Niillas Varsi ja máŋggas earát čuččodedje beaskkat badjelis suittehiiguin. Geasset ja giđđat geavahedje johkafatnasiid sáhtosteapmái. Muhtumin ledje heajos siivvut go galggaimet vuoru molsut. Dalle bohciidedje váttisvuođat. Jiekŋa ii gierdan, iige lean reahkasiivu. Mun muittán ahte Leavvajoga oahppit, Odd, Ragnhild, Sven Åge ja Hans Fridtjof, fertejedje guovtte - golmma geardde mannat čuoigga vári badjel, oktiibuot 66 km Leavvajohkii. Sii várra idjadedje Roavvegiettis dahje Čuđiidguras. Muhto sii birgehalle bures ja jovde ruoktot. ... ¶
Go guokte jagi leimme leamaš eret Sirpmás 1955 – 57 áigodagas, de lei imaš vásáhus beassat biillain gitta bráhka lusa. Sirbmá ii leat šat dat seamma mii ovdalis lei. Govda geaidnu lei guhkes hávvin ruonas vađa badjel, ja biillat ráhkadedje hirbmat sáttosuova go meattildedje. Mu mielas orui ahte olbmot maiddái doapmagohte eanet. Ja skuvlaservodahkii guoskkai erenoamážit. Vuorroskuvlaortnet nogai. Internáhtta heaittihuvvui ja gielda osttii guokte skuvlabusse. Piera Olsen Sirpmás ja Jovnna Halonen Skiippaguras leigga skuvlabussevuoddjit. ¶
Dan botta go Einar ja Sissel Gullichsen leigga virgeluomus, bođii geaidnu Sirbmái, ja soai sáhtiiga máhccat biillain ja varas sámegielmáhtuin. ¶
(Govva: Einar ja Sissel Gullichsen) ¶
Dálueamit Ánná Nilsen lei Unjárggas eret. Son lei leamaš internáhta dálueamit Sirpmás jahkeviissaid. Son lei hirbmat ábas bargat ja skihkahii bures buot divššu ja sisaoastimiid. Sus ledje guokte biiggá. Unjárgalaš Sigrid Mathisen ja gaskanjárgalaš Máret Somby leigga biigán vuosttaš guokte jagi. Dasto álggii sirbmálaš Hilda Varsi ja Brita Mathisen, gii maŋŋá náitalii Toralv Pederseniin. Goappašagat galggašeigga leat oahpes olbmot Sirpmás go nu máŋga jagi oskkáldasat barggaiga skuvlla ja báikkálaš servodahkii ávkin. Bassi lei Elle Biret Anthi. Vaikko son spirraliiguin giksašuvai, de son beaivválaččat ražai dola doalahit uvnnain ja bassat klássalanjaid. Dávjá mii árkkášeimmet su giđđat. Olgun lei stánžžas ja nuoski. Boares muorraláhttiid dievva lei sáttu ja duolva, ja láhttit ledje dego ránes sáttobáhpárat. Su veahkehii isit Hánsa Anthi, gii maiddái murrii, guttii sisa ja muđui lei muhtunlágan bearráigeahčči - hui unnán bálkkáin. ... ¶
Sirpmá skuvla lei nugo lea juo namahuvvon, njealji oasis. Moai Sisseliin leimme áidna oahpaheaddjit vuosttaš jagiid. Maŋŋá mii leimmet sihke golmmas ja njealjis. Muhtumat bohte ja bisso oanehat áigái, ja muhtumat fas ledje olles jagi dahje moadde jagi. ... ¶
Internáhtas fertejedje buohkat veahkehit ee. muoraid viežžat. ¶
(Govva: Einar ja Sissel Gullichsen) ¶
Sirpmá skuvlla stuorra heahtin lei čuovgaaggregáhta. 12 hk dieselmohtor galggai addit čuovgga skuvlii, duottarstohpui ja Tapio gávpái. Mohtor lei hejot isolerejuvvon visttážis váldovistti bajábealde. Hui ollu báhtterseallat ledje nuppi lanjas. Mohtora fidnii doaibmagoahtit go cahkkehii sigareahttalágan cahkkehasa ja skruvii dan mohtorii. Ja de galggai gieđain jorahit. Dát lei hirbmat lossat uhca Skuvlaolbmážii gii ii lean nu gievra. Lihkus láve duottarstobu Nils Erik Hansen álo veahkehit. Sus lei erenoamáš teknihkalaš máhttu ja lei gierdevaš mohtoriid divodit. Mohtora lei álo váttis fidnet doaibmat, go ain álfárot bisánii. Lei heahti go buolašgráđat njidje 30:i. Dalle jieŋui dieselolju, nu ahte soagui ja illá golggai silli čađa. Dalle fertiimet čázi maiddái gurret mohtoris juohke háve go lea leamaš anus vai ii galbmo ja biđge mohtoroasi. Muhtun dálvve mohtor álfárot bieđganii, ja fertiimet ođđa háhkat. Moadde vahkku mii geavaheimmet petromávssaid. Dát adde buori čuovgga klássalanjas, muhto čuovga lei garas ja lámppáin lei váivves hádja ja jurra mii dagai ahte sihke oahppit ja oahpaheaddjit ledje hirbmat viessasat ja váibasat loahpageahčen beaivvi. Mun in lean goassige ovdal oaidnán petromávssaid ja in máhttán daiguin olus maidige. Muhto mun jáhkán ahte Magnus Varsi dávjá šattai "petromáksa-hoavdan". ¶
Mun muittán bures vuosttaš juovlabeahcefeastta mii mis lei duhkoraddanlanjas. Dáinna ledje ollu váttisvuođat. Vuos lei váttis fidnet juovlabeazi. Jogo "suoládeimmet" dan Suoma bealde dahje oaččuimet dan Leavvajogas. Dán in muitte nu vissásit. Muhto maid mun muittán lei ahte vuorrasut olbmot Sirpmás eai liikon juovlamuora geavaheapmái ja ahte galge jorrat muora birra. Muhto liikká mis lei juovlabeahcefeasta ja joraimet beazi birra, muhto dieđusge mis ii lean juovlastállu. Mii leimmet vissa lágidan muhtun smávvapáhkažiid ohppiide ja veaháš liiggás buori biepmu, muhto sii geat ožžo albma páhkaid ledje vuosttaš luohkkálaččat. Sii ožžo juohke jagi fiinna, stuorra páhka Sørlánddas Dybvåga nissonolbmuidsearvvis. Dát oktavuohta álggahuvvui Máret Aubert’ áigodagas, ja dát árbevierru doalahuvvui nu guhká go moai leimme Sirpmás. Juoga erenoamáš dáhpáhuvai min vuosttaš juovlabeahcefeasttas. Gielddastivrraáirras Roavvegiettis, mun jáhkán su namma lei Hansen, bođii seamma beaivve vácci Buolbmágis, gos lei leamaš čoahkkin. Son oinnii ahte lei čuovga duhkoraddanlanjas ja bođii sisa. Mun ožžon diehtit gii son lei ja vuostáiválden su baluin. Mun ledjen maiddái gulastan ahte son lei nana kristtalaš, ja mun ballen ahte son galggai min cuiggodit go dánssuimet "báhkindánssa" čiŋahuvvon muora birra. Muhto ii nu dán háve, son baicca čohkkedii ja hálai mánáiguin Ipmila ja Jesusa birra. Mun in ádden gal in maidige maid son dajai go son dieđusge hálai sámegillii. Son oaččui mánáid guldalit dárkilit, ja vuolggedettiin vilppastii uksagaskkas ja dajai: "Hearrá buresivdnidivččii din!" ¶
"Lávdegotti mii galggai guorahallat sámiid áššiid" dahje "Sámelávdegotti" nammadii ráđđehus 1956:s ja dat almmuhii evttohusas 1959:s. 1960:s ledje garra digaštallamat evttohusaid birra, erenoamážit Kárášjogas ja Buolbmágis, gos gielddastivrraid eanetlohku vuosttaldii evttohusa láhčit stuorát saji sámegillii skuvllas. ¶
Einar Gullichsen válljejuvvui 1959:s Buolbmága gielddastivrii Olgešbellodaga ovddas. Doppe lei son 1960:s mielde gieđahallamin Sámelávdegotti evttohusa. Gullichsen lei unnitlogu evttoheaddji ja sii dorjo viidát Sámelávdegotti. Dás mii geardduhat Buolbmága gielddastivrra referáhta oktan mearrádusain ja unnitlogu evttohusain. ¶
Ášši nr. 54/60: Sámelávdegotti árvalus ¶
Maŋidanevttohus ii dorjojuvvon go 9:s vuosttaldedje ja 4:s dorjo. Ášši váldui de jienasteapmái. Ovdagotti evttohus dohkkehuvvui 8:in jienain 5 jiena vuostái mat doarjo áirasa Gullichsena evttohusa. ¶
Ovdagottii evttohus čuodjá: Ovdagoddi lea doallan álbmotčoahkkima gullan dihtii giliolbmuid oaivila Sámelávdegotti evttohusa birra. Ovdagoddi lea ožžon čielga dieđu ahte eanaš oassi čoahkkináirasiin vuosttaldedje lávdegotti skuvlaáššiid evttohusa. Álbmotčoahkkima oainnu mielde ja lávdegotti evttohusaid dárkilis guorahallama vuođul, ovdagoddi ovdanbuktá čuovvovaš ovttajienalaš evttohusa gielddastivrii: Gielddastivra ii oainne dárbbu sirret unna oasáža Norgga álbmogis, ii kultuvrralaččat iige ekonomalaččat, nie mo lávdegotti evttohus lea mii guoská sámi álbmogii Finnmárkkus, buohtastahte evttohusa II c-čuoggá: "Giellaášši ja sámi kulturoasi nannema ášši." Ekonomalaš doaimmat nannet boazodoalu berrejit nugo Sámelávdegoddi evttoha, deattuhuvvot eanet go dássážii leat dahkkon. Mii guoská eanandollui, stohpohuksemiidda ja nu ain, de daidda dáláš mearrádusat leat doarvái buorit ja ii leat dárbu sierramearrádusaide mat leat oaivvilduvvon erenoamážit sámi guovlluide. Dákkár sierramearrádusat váikkuhivčče eahpelunddolaš vuogi mielde ain eanet olgguštit dán čeardda sihke kultuvrralaččat ja ekonomalaččat, mii maŋimus jagiid lea lundddolaččat assimilerejuvvon ja leat šaddan Norgga álbmotservodaga dievaslaš ássit. ¶
Buolbmát gielddas lea juo mearriduvvon ahte sámegiela sáhttá geavahit veahkkegiellan skuvllas go lea dárbu oahpahusas. Sámegiela lassegeavaheapmi ja oahpahus váikkuha eahpitkeahttá dasa ahte dárogielamáhttin hedjona ja dát gal ii galgga leat min dáláš skuvlalágideami ulbmilin, buohtastahte IV a-čuoggá : "Sámi skuvlapolitihka ulbmil" ja "Ođđa láhkaásahus sámegiela geavaheapmái". ---- ¶
Unnitlogu evttohus man áirras Einar Gullichsen ovdanbuvttii čuodjá: Sámelávdegotti evttohusa smiehttamuš Prinsihpalaččat leat mii ovttaoaivilis Sámelávdegottiin ahte berre álggahit doaimmaid mat nannešedje ja suddješedje sámiid - ekonomalaččat, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat. (Sámelávdegotti evttohus siidu 19) Dás ii heive árvvoštallat juohke konkrehtalaš doaimma maid lávdegoddi evttoha álggahit, muhto liikká mii háliidat cealkit čuovvovačča skuvllasuorggi doaimmaid birra: 1. Mii doarjut measta ollislaččat Sámelávdegotti evttohusa Skuvllaortnet ja skuvllaáigi-oasis (siiddut 55 - 56). Dás háliidat erenoamážit deattuhit oažžut unnidit ohppiidlogu luohkáin. 2. Mii doarjut Sámelávdegotti evttohusa oainnu ahte sámegiela berre sáhttit válljet fágan dan sadjái go duiskkagiela gymnásaráhkkaneaddji linnjás nuoraidskuvlla ovccát jagis. Berre maiddái leat vejolaš oažžut sámegiela oahpahusa fidnosuorggis nuoraidskuvllas. Kulturhistorjjálaš oahpahus sámegillii berre maiddái leat oassin giellaoahpahusas. Mii eaktudat ahte sámegiela giellaoahpahus ii váikkut nuoraidskuvlla gelbbolašvuhtii. 3. Berre ásahit sámi linnjá gymnásadásis. 4. Mii guoská "Ođđa láhkaásahus sámegiela geavaheapmái"-oassái, de eat sáhte miehtat nie ollu go Sámelávdegoddi evttoha: Álgooahpahus buhtes sámegielahálli ja giellaseaguhus luohkáin berre, nu guhkás go lea vejolaš, dáhpáhuvvat dárogillii, muhto sámegiella berre geavahuvvot go lea dárbbašlaš vai mánát áddejit mii oahpahuvvo. 5. Mii doarjut gierdevašvuođa vuođđojurdaga man lávdegoddi rávve skuvllaide gos leat guovttegielalaš ohppit. 6. Oahppogirjjiid birra: Mii oaivvildat ahte duppalteavsttat oahppogirjjiid berre geavahit jos biire biirrečoahkkimis mearrida dan. Veahkkeoahpahusas ferte oahpaheaddjis leat vuoigatvuohta geavahit duppalteavsttat oahppogirjjiid beroškeahttá mearrádusain jos oaidná dárbbašlažžan pedagogalaš sivaid geažil. 7. Jos sámegiela universitehta eksámen (vuođđofága dahje gaskafága) ii adnojuvvo bálkábajidanfágan, de mii evttohat ahte stáhta juolluda stipeanddaid oahpaheddjiide geat váldet dán eksámena. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Háns Hánssa skuvlamuitalus 562 http://skuvla.info/skolehist/hans-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk In English ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Hans Hansen Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkima áirrasin, Gáivuonas 1986. (Govva: Svein Lund) ¶
Hans Hansen (1916-1994) Goradagas Porsáŋggus eret lei smávvadálolaš ja guolásteaddji. Dáruiduhttináiggis lei son ovddimuččaid gaskkas Porsáŋggus doalaheamen sámi iešdovddu, giela ja kultuvrra. Son lei árjjalaččat mielde sámi organisašuvdnabarggus ja lea beakkán iežas ollu aviisačállosiid geažil maid vuolláičálii "Sámedearvuođaiguin Háns-Hánsa". ¶
Hanna H. Hansen lea luođobargi journalista ja govvideaddji gean ruoktu lea Goradagas Porsáŋggus. 1967-87:s son jearahalai earret eará Háns-Hánssa skuvllavázzima birra Porsáŋggus. ¶
Ollu ovdalgo mun skuvlii álgen, de dihten ahte mii eat lean seamma buorit ja jierbmát go sii geat geavahedje reddjo, fráhka ja skuovaid. ¶
Áhččán čuovui mu skuvlii vuosttaš beaivve. Moai vácciime geaidnoráigge vihtta kilomehtera. Mun ledjen gávttehas. Eatnašat ledje dalle gávttehasat. Mii oaččuimet biibalhistorjjá ja katekismusa mielde ruoktot - dárogillii. ¶
Ledjen gullan leansmánni ja vearrogáibideaddji dárogiela hállamin Eambbo in diehtán dárogielas ovdalgo skuvlii álgen. ¶
Min oahpaheaddji máhtii sámegiela ja suomagiela. Son lei oahppan skuvllas Leavnnjas. Go son váccii skuvlla, de ledje duppalgiela oahppogirjjit.Sámegiella ja dárogiella. Son hálai sámegiela minguin sihke olgun ja siste, muhto fertii min oahpahit lohkat dárogillii. ¶
Sarvvesvuona skuvla (Kolvik skole) 1929:s. Ovdabealde g. b.: Kristine Persen, n. Angell, Åse Bye, n. Berntsen, Ragnhild Persen, n. Nordvang, Ragnhild Johannesen, n. Skogen. Duogabealde g. b.: Ole Einar Eliassen, Johan Martin Olsen, Johan Andreas Dalen, Anna Sofie Sivertsen, Josef Ananias Eriksen, Serine Mikkelsen, n. Johansen, Marius Henriksen, Ingebrigt Andersen, Anna Marie Andersen, Osvald Olsen, Reidar Karlsen, Hjalmar Mathisen. Oahpaheaddji frk. Gamst. ¶
(Govva: Åsta Thomassen. Luoikan Ragnhild Skogen. Gáldu: Porsanger bygdebok 2) ¶
Mii oahpaimet ovccigoalmmátlot bustáva dároalfabehtas Bustávaid bardit sátnin lei váttis. Mii oahpaimet loguid. Fire og fem, dajai oahpaheaddji. Váttis lei áddet maid dát mearkkašii. Oahpaheaddji čilgii ahte lei njeallje ja vihtta. Dalle mii áddiimet. ¶
Mii čáliimet riffaliin geađgetávvaliidda. Čolgadeimmet távvala ala ja sihkuimet gáktesoajáin. Muhto eat diehtán maid mii čáliimet. ¶
Logaimet máŋga girjji - dárogiela girjji geografiijas ja luonddufágas. Áddiimet maid oahpaheaddji jearai, muhto eat sáhttán vástidit. Eat máhttán hállat eatge čilget. ¶
Muhtun mánát eai ádden eai maidige. Sin ráŋggáštedje. Fertejedje čuožžut miehtá diimmu. ¶
Mus lei lihkku. Oahpaheaddji čilgii munnje sámegillii. Soittii son fuomášii ahte mus lei álki oahppat, vaikko mun in máhttán giela. ¶
Ovccilogiguokte vahkku lean mun skuvlla vázzán. Njealljelogiguhtta dáin vahkkuin in ádden olus maid oahpaheaddji hálai. Joatkkaoahppu lei dušše moaddásii. Muhtimat besse eanandoalloskuvlii, earát fas álbmotallaskuvlii. ¶
Porsáŋggus ¶
(Govva: Hanna H. Hansen) ¶
Mii earát jotkkiimet eallit nugo ovdalge. Skuvla dagahii midjiide vuolitvuođadovddu. Juohke sajis servodateallimis hállojuvvui dárogiella. Midjiide lei váttis. Mii eat máhttán čilget. Seammás mii galggaimet jeagadit eiseválddiid geat midjiide hálle dárogiela. ¶
Go mii eat šat gierdan de hállagohte ahte mii galggaimet leat áššálaččat ja stánddalaččat. Ii lean nu álki áddet maid sii dainna oaivvildedje. Dađistaga áddegohten ahte sii gáibidedje mis dan mii alddiset váillui: áššálašvuohta ja miellamáššu. Dalle mun in šat dovdan iežan heajubun. ¶
Sis ožžot leat fiinna virggit, viŋkilat ja násttit. Munnje eai mearkkaš maidige. Mun hálan olbmuide, inge virggiide dahje násttiide. ¶
Hans Hansen čiktá firpmiid. ¶
(Foto: Arvid Petterson /Porsanger bygdebok) ¶
Máttaolbmot eai leat vearrámusat. Vearrámusat leat min iežamet olbmot. Máŋggas bohte deike eará sajiin. Dáppe sáhtte čiehkat ahte sii ledje sápmelaččat. Dát liiba lei sidjiide geat máhtte veaháš dárogiela. Dán láhkai sii ožžo buoret virggiid. ¶
Mun in leat goassige geahččalan čiehkádit. In leat dan ádden dahkat. ¶
Son gii čuohppá iežas ruohtasiid, ii šat šatta. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Boaittobealde Sámis, boaittobealde Norggas 2005 http://girji.info/skolehist/hatle-s.htm Davvi girji 2915 hatle_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.3 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Sverre Hatle lei oahpaheaddjin Skuvvanvári skuvllas Porsáŋggus áigodagas 1966-74, 1969 rájes rektorin. Son riegádii Frænas, Romsdálas, ja son lei vázzán Volda oahpaheaddjiskuvlla go bođii Skuvvanvárrái. ¶
Dalle go barggai Skuvvanváris ja moadde jagi maŋŋil son searvvai sámegiel oahppoplánaid ja oahppogirjjiid ovddideapmái. 1970 rájes 2002 rádjái leat girjjit maid son lea čállán dahje searvan čállimii almmuhuvvon máŋgii. Eatnasat geat leat lohkan davvisámegiela vuođđoskuvllas leat deaivan Lásse ja Máhtte -girjjiid, Áhkku ja Náhkku dahje Ginna - Galka - Borta - Snorra -ráiddu. ¶
1974 rájes son lei rektorin Sjoa skuvllas Gudbrandsdalenis, 1980 rájes oahpaheaddjin Surnadalas ja 1983 rájes son lea leamaš eanandoallin doppe, dušše veahážiid bargan oahpaheaddjin. ¶
Dán artihkkala oahppinamat eai leat rievttes namat. ¶
Skuvvanvárri, miessemánu 17.beaivi 1967. Skuvlaleavga čájehuvvo gili olbmuide. Gurut bealde: Torill Grøtte, Birgit Bergh, Sverre Hatle, Øyfrid Johansen, Johan Utsi. Unna mánážat ovddabealde: Hilde ja Magne Bergh. ¶
(Govva: Richard Bergh) ¶
Dás muitala dáža mo son ieš lea vásihan dáru skuvlla sámi servodagas 1960- ja 70-loguin. ¶
Go 1966:s bohten Skuvvanvárrái varas skuvlalmmájin, de mus lei oktageardánis áigumuš šaddat vuoigatvuođa ja dásseárvvu bealušteaddjin. Lean álo beroštan gielain, unnitloguin ja eamiálbmogiin. Lean dávjá dovdan iehčan unnitlohkui gullevažžan vuoiŋŋa, vieruid ja oainnuid dáfus. Mu oainnu mielde lei dáža servodat ollu vearrivuođaid dahkan sámiid vuostái. Daid vearrivuođaid in áigon bealistan bisuhit, baicca veahkehit dálkkodit dan mii lei divodan veara. ¶
Mu oabbá lei oahpaheaddjin Kárášjogas dan áiggi ja dáiddii leat okta sivva dasa ahte Sápmi geasuhišgođii mu. Jurddašin ahte mánáid eatnigiela lei dárbu máhttit vai buori barggu máhtášin bargat. Danin ledjen unnánaš sámegiela geahččalan iehčanassii gazzat Volda oahpaheaiskuvlla váccedettiin, muhto eai mus lean eará go čálalaš oahpponeavvut veahkkin. Iežan sámegielmáhtu duođaštan dihtii čállen ohcamuša Porsáŋggu skuvlastivrii sihke dáro- ja sámegillii. Dat dáiddii imaštahttán eambbo go ledjen jurddašan, ja mu ovddabealde bekkii Skuvvanvárrái boahtit sámásteaddji dáža oahpaheaddji. ¶
Go skuvlamánát ja mun leimmet deaivvadan vuosttaš skuvladiimmu ja guđiimet skuvlalanja, de okta daid stuorimus gánddain bođii mu lusa ja jearai mus njuolgga sámegillii: "Mo dat orru?" . Illá ledjen gullan giela dan rádjái, dušše čállaga bokte oaidnán, ii gánda ge lean várra beassan lohkat iežas eatnigiela, de mii ságahuvaimet hui jođánit duon vuosttaš háve go geahččaleimmet ságaiduvvat. Maŋŋil bessen giellamáhtu buoridit, ja rábmojuvvui velá hui sápmin. Dat gal lei somá gullat, muhto nuppe guvlui lei veadjemeahttun rábmot sápmelačča leat čeahppi dárostit. Livččen várra soardán olbmuid dakkár dadjamušain, dáiddášedje velá atnit dan hejošeapmin. Norggas han ásaimet, amma lei duođaid dadjat heivemeahttun jos eai buohkat máhttán dárogiela hállat! ¶
Okta mu skuvlagánddain ja mu buorre almmái meroštii mu sámegielmáhtu hui njuolga: Leimmet muhtun oahppásat hálešteamen gaskaneamet oasi sámegillii oasi dárogillii. De beasahii mu dárogielat almmái dadjat: "Mun gal máhtán sámegiela. Mun ádden visot. Muhto in duostta hállat. Muhto Sverre Hatle, son dat gal duostá sámástit, vaikko ii máhte ge!" ¶
Mu bargoskihpárat Skuvvanváris leigga Bergha-guovttos, Birgit ja Richard, geat doppe barggaiga skuvlla álggaheami rájes 1962:s gitta 1969 rádjái. Ieža eaba sámástan, muhto doarjjuiga ollásit mu áigumušaid. Soai berošteigga sakka Skuvvanvári mánáin, sámegielagiin ja dárogielagiin, vai juvssašedje dásseárvui ja luohttámuššii alcceseaset earáid ektui. Ja diđiiga seammá bures go mun man váttis lea oahpahit sámegielagiid plánaid ja oahppogirjjiid mielde mat atne dárogiela sin eatnigiellan. Richard Bergh lei hui viššal čoaggit olbmuid dološ muitalusaid, ja dát bargu čanai su nannosit báikkálaš olbmuide Skuvvanváris ja goabbát bealde Leavnnjavuona. ¶
Dábálaš oaidnu Porsáŋggu skuvlabirrasis lei ahte Skuvvanvárri lei juoga erenoamáš, dáppe lei sápmelašvuohta nu nanus ahte ii lean biehttalan veara, danin dohkkehuvvui ahte oahpaheapmi fertii heivehuvvot dan mielde. Eará skuvllain hálle gusto buot mánát baicca dárogiela. Mađe buorebut mun oahpásmuvven gildii, dađe čielgasabbot fuomášin ahte ii lean aiddo nu. Muhtun oahpaheaddjit dovddastedje vel ahte duollet dalle deaivá soames mánná álgit skuvlii almmá dárogiela áddekeahttá doppe ge. ¶
Dihten bures ahte in sáhttán vuolgit Porsáŋgui dahkat sámegiela oahppogiellan. Skuvladiimmuin lávejin aivvefal dárostit, muhto luopmoáiggis láviimet dávjá sámástit. Áiggi mielde dohkehuvvui sámegiella "buhtisin" skuvlašiljus. Muhto diet dáiddii boahtit das go sámegielat mánnálohku lei badjáneamen. ¶
Muittán bures skuvlamáná eará skuvllas Porsáŋggus guhte finai mohki Skuvvanváris. Vuoiŋŋastanbottus son beasai mu skuvlamánáid ságaide, ja mun fuomášin ahte sii sámástedje gaskaneaset. Go mun serven ja háleštin vel sámegillii, de son imaštii sakka ja jearralii: "Lea go skuvllas lohpi sámegiela hállat?" Jerren fas sus ahte gos bat dan leaččat gullan? Dasa in ožžon goassige čielga vástádusa. ¶
Sámmul lei joavdan stuorraskuvlii. Mun jáhkán son lei jierpmaskas, muhto lei várra beaškalan oaivvi seaidnái máŋgga háve. Munnje oskkildii ahte skuvlla álgojagit leamašan viehka lossadat. "Muhto go goalmmát klássii álgen, de áddegohten maid skuvlarivgu dajai, dalle easka šattai veahá somá!" Muhto ain orui atnimin skuvlla váivvádussan. Oktii lei rehkenastingeahččaleapmi, ja Sámmul gergii hui jođánit. Mu mielas ii lean eisege fuolalaččat bargan, ja mun bidjen su ođđasis bargat. Ganjaldala son bargagođii. Barggadettiin gullui miehtá áiggi juogalágán smierggas su beavddi luhtte. Maŋŋil go lei nuppe háve gergen ja guođđán, de fuomášin su "suoskkahaga" báhcán beavddi ala. Dat lei datneboallu su ullobáiddis, maid son lei suoskan garra limpun! ¶
Moai Sámmuliin šattaime burežat. Ovttas eará skuvlamánáiguin - erenoamážit singuin guđet orro verddiid luhtte skuvlaáiggi - finai son mu geahčen eahkedis moatte háve vahkkus. Doppe čohkohalle, háleštedje ja juoiggastalle. Mus lei skearročuojanas ja Áillohačča vuosttaš juoiganskearru, man čuojahedje oppa áiggi. ¶
Maŋimus skuvlabeaivvi ovdal juovllaid galggaimet girkostallat ja suohtastallat, skuvla álggii easka logi áigge. Ledjen jurddašan oađđáladdat duon iđđeda, muhto čieža áigge rájes ledje juo čoagganaddan skuvlašilljui mu glása olgobeallái juoigamin iluin. Dat bisttii logi rádjái. ¶
Pier-Heaika ii birgen nu bures skuvllas. Su dáide atnit hejožin. Aiddo vuostemielain gárvodii gávttiin Levdnjii mannat miessemánu 17:dis Skuvvanvári skuvlla ođđa leavgga vuolde vázzit. Áiggui buoret mannat jieŋa ala oaggut. Ollu jagiid maŋŋil ledjen jođus Davvi-Norgga-bussiin Álttás. Duoddaris Skáiddi ja Leaibevuona gaskkas bođii nuorra gávttehas bussii. Orui ealu luhtte boahtimin. Moai dovddadeimme dalánaga. Son bođii maŋás bussii ja dohppii mu gihtii: "Bures!" Mu váibmu liegganii, illudin go gávnnadeimme ovttadássásažžan dáppe duoddaris, giitevažžan go skuvla ii lean sus rievidan su árvvu ja iešdovddu. ¶
Skuvvanvári skuvla dálvebiktasiin - vaikko lea geassi. Geassemánu 14. b. 1966 bođii muohtadálki ja vilggodahtii gietti muhtin áigái. ¶
(Govva: Richard Bergh) ¶
Juohke čavčča ovdal skuvlaálggu doalai Vuođđoskuvlaráđđi kurssa oahpaheddjiid várás giellaseahkálasguovlluin. Das gávnnadedje bargoskihpárat Sis-Finnmárkkus veahki ohcat ja veahkehit guhtet guimmiideaset daid erenoamáš hástalusaiguin maid dáin skuvllain vásiheimmet. Porsáŋggus in muitte oasseváldiid eará go Skuvvanváris. Mu mielas kurssat ledje ávkkálaččat, muhto maŋŋil mun lean jurddašan ahte sii fuomášahtte viehka ollu váttisvuođaid. Eatnašat mis geat oasálasttiimet, diđiimet ahte eai han sámi skuvlamánát lean váttisvuohtan, baicca skuvla mainna sii deaivvadedje. ¶
Jagis 1967 almmohuvvojedje Inez Boona oahppogirjjit sámegiel lohkan- ja čállinoahpaheami várás: girjjit Lásse ja Máhte birra, dasa lassin Liv Jerpsetha oahpponeavvut njálmmálaš dárogieloahpaheami várás vierisgiellan. Vuosttaš klássat sámegiela álgo-oahpuin álggahuvvojedje Kárášjogas ja Guovdageainnus. Jagi maŋŋil oaččuimet Skuvvanváris gažaldaga ahte áiggošeimmet go fállat skuvlaálgiide dakkár oahpu. Eat sáhttán biehttalit, vaikko ii mis lean sápmelaš oahpaheaddji. ¶
Dieđihuvvui hui deaŧalažžan ahte oahppofálaldat lei eaktodáhtolaš, vánhemat galge mahkáš válljet . Hans Eriksen, ráđđeaddi skuvladirektevrra luhtte, bođii ieš, ja ovttas galledeimme ruovttuid. Čakčat 1968:s álggaheimmet sámegiela álgo-oahpu guvttiin mánáin, dat lei bealli vuosttašklássamánáin. Maŋážassii sámegiella lei dohkkehuvvon oahppogiellan, muhto bealnut jagi geažes lei oaivil jorgalit oahpaheami dárogillii. ¶
Mu muittu mielde sámegiela álgo-oahppu álu bealuštuvvui dainna vuođustusain ahte mánát galge oahppat dárogiela buorebut, ii goassege ahte iešalddes lea árvu eatnigiela máhttit čállit. Gádden dat vuohki válljejuvvui amas ii bovtte vuostehágu. Jos oktage geahččalii árvalit ahte eatnigiella lea deaŧalaš gaskaoapmi máná oahppamii, de ággaduvvui dalánaga: "Gosa dainna sámegielain?" Jurddašin liikká iešiežainan ahte sámegielmáhttu boađášii lassin. ¶
Vuosteháhku oahpofálaldahkii lei áibbas láivi. Eaktodáhtolašvuođa mearridanvuohki dagai albma vuostálastima veadjemeahttumin almmustahtekeahttái ovdagáttuid. Muhto eaddemiella vuhttui go čielggai ahte sámegiel álgo-oahpu klássa ii boahtán dan buori klássajuogadeami lassin , mii skuvllas leamašan dán rádjái juo. Lei badjelmearalaš ja boasttu cealkámuš ahte dárogielat mánáid eavttut hedjonedje sámegiel álgo-oahpu geažil, muhto dat šattai cuvccasin man lei váttis gielisin duođaštit. Dan oktavuođas ii ábuhan muittuhit daid vearrivuođaid birra maid sámemánát leat gillán buolvvadagaid čađa. ¶
Mun ja mu guokte skuvlanieidda bisuimet beroškeahttái doaimmaineamet. Mii leimmet vuođđogearddi bidjamin, muhto eat doaimmahan maidege erenoamážiid. Erenoamáš lei baicca dat ahte dákkár oahpaheapmi min bajásčuvgehuvvon eatnamis biddjui johtui easka 1960-logu loahpageahčen. Mun oahpahin dárogiela vierrogiellan ge, vaikko bagadusaid mielde berrešii eará oahpaheaddji dan dahkat. Mu mielas dat ii lean mihkkege váttisvuođaid. Giehtavávvát Lise ja Ola mearkkašeigga čielgasit ahte dál fertejedje mahkáš buohkat dárostit. Juohkehaš dan jeagadii, muhto go juovllat lahkanedje, de nubbi nieida árvalii váldit Lise guoktá Olain ruoktot iežaset geahčái lupmui oahpahit sudnuide sámegiela, amamet dárbbašit dárustit ođđajagi maŋŋil. ¶
Inez Boon ja Liv Jerpseth leigga vuođđobarggu dahkan. Oktan ollu earáiguin ledjen jurddašan ja doivon ahte dát nuppástuhttigoađášii vuđolaččat sámiid skuvladiliid. Ieš mun šadden árrat searvat plána- ja oahpponeavvobargui. ¶
Go lei mearriduvvon ahte "Mønsterplanen" galggai sisdoallat fágaplána Sámegiella oktan čálahábmemiin , de bođii Vuođđoskuvlaráđis jearaldat ahte válddán go badjelasan dan čállit. In lean mielas dasa, árvalin eai go gávnnaš sápmelaš oahpaheaddji, guhte ii leat bargamin nu boaittobealde ja nu unna skuvllažis go mun. Mu ákkaid hilgo dakkaviđe: Mis dat lea ovddasvástádus plána ovddas, dus mii jearrat dál. Don lávet gearggahit bargguidat áigemearrái, dat lea hui mávssolaš. ¶
Sápmelaš oahpaheddjiid dihten hui vátnin, ja ollu doaimmaid dihten vuordit sin guđet gávdnojedje. Jurddašin ahte ii lean áigi njuolggadusaid alde nákkáhallat, baicca juoidá dahkat. De lohpidin barggu doaimmahit dainna eavttuin ahte mu árvalus biddjošii muhtun oahpaheaddjijoavkku ovdii, geat oahpahit sámegiela. Vuođđoskuvlaráđđi namuhii dasto referánsajoavkku geaiguin gávnnadin ja ráđđádallen barggu áigge. ¶
Eavttut ledje gáržžit: Fágaplána Dárogiella oktan čálahábmemiin galggai vuos válmmastuvvot, ja sámegielplána galggai leat dán plána málle mielde. Dovddastan ahte diet dovdui beanta čulkun ja duođaštii ahte ii lean sáhka guovtti dásseárvosaš giela birra, - muhto gii biehttala kámelaid njiellamis jos meahcceváccašeami dainna oanošii! ¶
Inez Boon ráhkadii golbma lohkangirjji álgo-oahpu várás: lás'se ja mát'te ruovtos [Vuosttaš girjjis eai lean go smávva bustávat, go jurdda lei ahte oahppit galge oahppat dáid ovdal go ohppe stuorabustávaid. (Doaim.)] , Lás'se ja Mát'te Jåđos ja Lás'se ja Mát'te ja sudnu us'tibat . Maŋimus girjái váillui bargogirji, dat lei vuosttaš oahppogirji maid Vuođđoskuvlaráđđi bijai mu ráhkadit. Dat gárttai Æmbo Lásse ja Mátte birra . Boona oahppogirjjiid mielde álggiimet lohkat olles sániid dahje sátneosiid. Ieš ledjen hárjánan oahpahit jietnavuogi mielde, ja gávnnahin Lásse ja Máhtte-girjjiid teavstta váttisin. Earát dorjo mu oainnu, ja Vuođđoskuvlaráđđi dáhtui mu dasto árvalit mo teavstta sáhtášii divvut. Mu vuosttaš árvalusat almmuhuvvojedje luovos báhpáriiid alde, main oahpaheaddjit fertejedje sániid čuohppat ja liibmet girjjiide boares teavstta ala. Dáinna lágiin lei hui váttis skihkidit buriid rávvagiid bargovugiid hárrái. Mun áiggošin nuppástuhttit goappašiid vuosttaš girjjiid, muhto Vuođđoskuvlaráđđi cakkastalai. Nuppe dáfus Inez Boon, guhte lei eará oaivilis oahpahanvuogi hárrái, lei hui buorredáhtolaš ja dajai ahte mii guđet oahpponeavuid geavaheimmet, oččošeimmet mearridit mo dat galggašedje leat. Son ii bidjan goassege hehttehusaid rievdadanbargui. Ollu sártnodemiid, árvalusaid ja soabadiid maŋŋil gárvvistuvvui ođđa álgogirji: dá leaba lásse ja máhtte (álggus boares čállinvugiin, maŋit olggosaddimat sullii 1980 rájes ođđa čállinvugiin, nu go buot girjjit maid mun ledjen mielde ráhkadeamen.) Jurdda lei divvut lás'se ja mát'te ruovtos , muhto dat šattai duođaid dadjat ođđa girjin vuosttaš klássa várás. Bargogirji, bustávvaplánššat ja oahpaheaddjirávvagat bohte vel maŋŋil. Inger Seierstad ráhkadii govaid nu go lei ovdal dahkan Inez Boona girjjiide. (Son lei Oslos eret, muhto lei áiggi mielde sámáiduvvan. Guovdageainnus muitaluvvui ahte go muhtun mánás jerrojuvvui gii sus lei skuvlarivgun, de vástidii ahte mis ii leat gul mihkkege rivguid, mis lea Inger Seierstad.) Mu mielas sámegiel-oahpaheaddjit ánssášedje valjit oahpponeavvuid, ja áigon dahkat stuorra girjjiid, muhto Vuođđoskuvlaráđđi, mii ruđaid galggai hálddašit, cakkastalai nu bures go nagodii. Mun áiggošin čállit oahpaheaddjirávvagiid sámegillii, muhto in ožžon lobi, Vuođđoskuvlaráđđi áiggui atnit sisdoalu iežaset geahču vuolde, ja ii lean oktage sámegielagiid sin gaskkas. ¶
"dá leaba lásse ja máhtte" lei girji man Sverre Hatle rahkádii sámi álgooahpahusa várás. Dá lea ođđaset veršuvdna, dálá čállinvugiin. ¶
Vuođđoskuvlaráđi byrokráhtat ledje buorredáhtolaš olbmot, muhto sis dáide leat eavttut maid fertejedje čuovvut. Sii gehčče gierdevaččat mu nuorra ja byrokráhtahis áŋgirvuhtii, ja go sámegielplána galggai ollašuvvat ja sámegieloahpaheapmi galggai jotkojuvvut bajit klássaide, de jerrojuvvujin fas Johan Jernslettenii veahkkin ráhkadit oahppogirjjiid 3. - 6. klássaide, maidda bijaime namman Ginna, Galka, Borta ja Snorra . Go barggaime dáid girjjiiguin, mus lei jagi bargoluopmu oahpaheamis. ¶
Go "Mønsterplanen" oaččui ođđa kápihttaliid sámegieloahpaheami, dáru vierrogieloahpaheami ja giellaseahkálasguovlluid skuvladiliid birra, de dát fertii váikkuhit báikkálaš skuvllaide, ee. fertiimet mearridit ođđa fága- ja diibmojuogadanplánaid. Fertejin árvalusa bidjat skuvlastivrra ovdii diibmogeavaheami hárrái Skuvvanváris, ja dan galggai skuvlaráđđi vuos meannudit. Orun muitimin ahte árvalin 4 diimmu vahkkus sámegillii bajit klássain. Ii oktage nimmoran almmolaččat, muhto vuoiŋŋastanbottus bođii oahpaheaddjiskihpár mu lusa ja dajai: "Na, Hatle, oainnán ahte don áiggut sámegiela skuvlii. Mun jáhkán dus lea boastut!" ¶
Muhto sierraortnegiid, nugo lasi klássaid juogadandiimmuid, eai ožžon jos skuvllat eai atnán iežaset giellaseahkálasskuvlan ja čáhkadan sámi kulturoahpu. Muhtun skuvllat bártašuvve dáinna njuolggadusain go hálidedje vuoja borrat ja láibbi hilgut: nu ollu "nanosmahttima" go vejolaš, ja nu uhcán sápmelašvuođa go vejolaš. De skuvladirektevra sihkastii juogadandiimmuid, ja "sámebagadeaddji" soaimmahalai njuolga byrokráhtalaš nággárin. Skuvvanváris oaččuimet diibmologu mii midjiide galggai, muhto ii lean álo nu somá gehččojuvvut "gollebártnážin" , gean vuotnagátti stuorit vieljat gáđaštedje njálgáid ja rámi dihtii. ¶
"Áhkku ja Náhkku" lei álggos govvaráidu maid Sverre Hatle ráhkadii, mii almmuhuvvui sámi áviissas "Nordkalotten" . Maŋŋil almmuhuvvui maiddái girjehámis, ja šattai nu bivnnuhin ahte almmuhuvvui fas ođđa čállinvugiin. Dás son govvida guokte unna stáloža ja mo dat gávnnadit elliiguin ja olbmuiguin. Ee. muosehuhttet soahteveahka sin, nugo oidno dáin sárgumiin. ¶
Geassi lei boahtán. Skuvla lei nohkan. Badjeolbmot ledje johtán mearragáddái. Skuvvanváris lei nu jaskat. Nuorra fránskalaš golggai meattá. Sus lei nu hállu beassat oaidnit sápmelaččaid. Gos ba daid gávnnaža? Jerren sus ii go lean oaidnán olbmuid doppe geaidnoguoras čohkohaladettiin? De lei gusto oaidnán muhtumiid rámbuvddas fitnamin. Mun lohken ahte eatnašat ležžet várra sápmelaččat. Dasa ii jáhkkán, amma ledje "dábálaš" biktasiiguin gárvodan. Muitalin ahte dušše badjeolbmot lávejedje gávtti geavahit beaivválaččat, ja sii han ledje merragáttis, muhto earát han leat maiddái sieiva sápmelaččat. Son biehttalii: Dát eai leat duohta sápmelaččat, son áigu oaidnit "albma sápmelaččaid" , ja de áiggui geahččalit bohcco njuovvat "only for experience" (dušše fal vásiheami dihtii)! ¶
Na, son lei nuorra ja oktageardán ja veahá badjelmearálaš, muhto ovdagáttut kultuvraerohusaid birra sáhttet máŋga láhkái almmostuvvot. Mu áhčis lei ipmi Lulli-Áfrihkas, gos soai isidiinis doaimmaheigga guosseviesu. Boares olmmožin, go apartheidstivrra bahás beaggin lei joavdan deike, de čálii midjiide: "Allet fal jáhke buot maid gullabehtet Lulli-Áfrihka birra!" Buolvvadagaid lei son doallan sotnabeaiskuvlla ja ehcii duođai su unna čáhppes ustibaččaid, muhto čáhppadasat eai rávásmuvvan gusto goassege, dat lei gusto buohkaide buorrin jos divttášedje vilgesolbmuid stivret eatnama. Dien sullasaš dajahusaid gullen muhtumin Finnmárkkus 1960-logus, erenoamážit go lei badjeolbmuid birra sáhka. ¶
Eanetlogu álbmogat dáidet dávjá atnit unnitlogu álbmogiid sierralágánin, muhto soames háve čuzii čalbmái mo sápmelaččat maid sáhttet liiggástallat kultuvraerohusaid. Mun jáhkán ahte soapmásat Skuvvanvári olbmuin geaiguin beaivválaččat ledjen ovttas, jáhkke stuorra kulturerohusaid sakka hirpmahuhttán mu, guhte bohten "Oslos dahje dakko birrasiin" . Mu mielas dat orui nu imaš, go mun han bohten Oarjerittus (Vestlandet), gos ledjen eatnama roggan ja gusaid bahčán ipmilbalolašvuođain ja duhtavašvuođain. In gávnnahan leastadialaččaid ge apmasabbon go Oarjerittu Sismiššuvnna (Vestlandske Indremisjon) sárdnealbmáid. Soames olmmoš lea oktii dadjan ahte kultuvraerohusat Vinje gieldda (Telemárkkus) ja Akersgáhta gaskkas (Oslos) leat stuorit go erohusat Vinje ja indialaš gili gaskkas. Mun jáhkán sus lea riekta. ¶
Gákti ii veadján kultuvraerohusaid jávkadit, muhto mii oahpaheadjit dávjá cokkaimet gávtti allabottuin, omd. cuoŋománu 17:dis. In dieđe dagaimet go riekta vai boastut, dáláš nuorra sápmelaččat dáidet dadjat ahte mii čiŋadeimmet luoikkasčiŋaiguin, muhto mii dagaimet dan movttiidahttin dihtii mánáid morálalaččat vai duosttašedje čájehit sin iešdovdduset. ¶
Ii dárbbašan ollu vuosterávdnjái gállit ovdal go oaččui sámeprofehta liigenamman, leažžá go sámevarra suonain vai ii. Duollet dálle gohčoduvvojin mun ge dakkáražžan, bilkun dahje buorredáhtolaš gudnin. In diehtán ovttage vašálačča ja hirpmástuvven muhtun skuvlastivračoahkkimis 1970-logus go okta miellahttu válddii sánisaji áššelisttu olggobealde ja rávvii skuvlastivrra čalmmis dan atnit mii Skuvvanváris lea dáhpáhuvvagoahtimin, gos skuvlajođiheaddji lea gusto bidjamin buot vulosoivviid ja jorgalahttimen dáláš ovdáneami ruovttoguvlui. Vánhenčoahkkimiin ságastallojuvvo velá sámegillii! Na, dát lei muhtun muddui duohta, ođđa vánhenráđiid ja oktasašbargogottiid leimmet bidjamin johtui. Vánhemiid galggaimet oažžut mielde skuvlla stivrejupmái. In jurddašan goassege ahte vánhemiid searvama eaktun galggašii leat dárogielmáhttu. Čoahkkimat ja ságastallamat eai láven leat formálalaččat, ja eatnašat máhtte sámegiela buorebut go dárogiela. Muhto ieš livččen dieđusge galgan atnit fuola buot jorgalit dárogillii, vaikko ii oktage dáhtton mu dahkat dan. Liikká jurddašan iešiežainan: Goas bat leš almmolaččat láitojuvvun ahte čoahkkin ii dulkojuvvon sámegillii go sámit ledje doppe? ¶
In atnán goassege iehčan radikálan, ii mus lean hállu nákkáhallat geainnage. Muhto sámit ledje badjelgehččojuvvun bealli, ja muhtumat eddo go bealuštin sin vuoigatvuođaid. Ain dál ge muittán mo dážan heahpanin go alla luohttámušalmmái áittii guođđit almmolaš ságastallamiid Kárášjogas go soames áirras áiggui doallat sártnis sámegillii. Ii son gillen gusto leat mielde sirkustallat . Dát dáhpáhuvai 1970-logus. ¶
Geassái 1974 ledjen cealkán eret jođiheaddjevirggis Skuvvanváris. Ledjen náitalan ja ožžon unna mánáža, gii ásai 200 miilla eret áhkus ja ádjás. Muhtumin fertejit vuođđojurdagat ja áigumušat gáidat go deaŧalit áššit ihtet. Muhto go ii oktage sámegielat oahpaheaddji ohcan daid rabas virggiide skuvllas, mun dovden iehčan sakka beahtahallan ja čállen Ságat-bláđđái ja ohcalin nuorra sámi oahpaheddjiid ovddasvástádusa ja sivahallen sin berošteames eambbo iežaset virgedásis go mánáid dárbbuin. ¶
1983:s vuohpa guovttus vuotnámiin áigguiga heaitit eanadoalus ja čálihit šibitdáluska munno háldui. Dan rájes álgen eanadoallin. - Nuora rabasvuođain vulgen davás deavdit geatnegasvuođa iežan boahtteáiggi oainnuid hárrái. - Áhči ráhkisvuođain máhccen fas lulás deavdit geatnegasvuođa iežan mánnásan. - Albmá rávisvuođain guđđen skuvlla deavdit geatnegasvuođa eatnamii, ádjáide ja árbevieruide main ledjen šaddan. ¶
Ain jurddašan dál go dalle: Servodaga ráidalasat bajit virggiide leat vulosoivviid biddjon, galggašedje áinnas mannat departemeanttas, bagadeaddjivirggiin ja kántuvrrain bajás skuvlalatnjii ja návetreŋkui. Bargu plánaiguin ja oahpponeavvuiguin lei dieđusge deaŧalaš, ja alccesan goargun lea somá oaidnit iehčan nama girjjiid olggožiin, muhto deaŧaleamos barggu dahken ovttas Birehiin, Ivváriin, Ánne Kirsttiin, Lássiin ja eará mánáiguin Skuvvanváris. Jos ležžet eallimin, de soapmásat dáidet leat áhkut dahje ádját. Dalle leat ožžon ođđa miellagiddevaš hástalusa iežaset eallimii. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Iežas muitalus bajásšaddamis lohkan- ja čállindáiddu haga 2005 http://girji.info/skolehist/johan-s.htm Davvi girji 1823 johan_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.3 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Smiervuonas, gos Johan Johannessen lea ožžon iežas guovtti jagi skuvlavázzima, lea mearrasámi kultuvra fas ožžon árvvu. Mearrasámi šillju rahppui 2004:s. Dá lea Johan šilju návsttus, gos čájeha ja čilge dološ bivdoneavvuid. (Govva: Svein Lund) ¶
Porsáŋggu almmái Johan Johannessen lea okta dain gii soađi geažil oaččui hui unnán oahpu. Vaikko son ii oahppan lohkat iige čállit iežas eatnigillii sámegillii, iige skuvllagillii dárogillii, de biehttaledje sutnje máksimis buhtadusa go dan ozai. ¶
Dát lea su iežas muitalus mo bajásšaddan, skuvla ja váilevaš oahppu váikkuhedje su eallimii. Muitalusa čálii álggos Else Samuelsen ja geavahuvvui vuođđun ohcat buhtadusa váilevaš oahpu ovddas. Maŋŋá leaba Johan Johannessen ja Svein Lund ovttasráđiid veaháš rievdadan muitalusa. Su iežas muitalusa lohppii leat mii lasihan maid "Šállobuhtaduslávdegoddi" vástidii. ¶
Mu mánnávuođaruoktu ovdal soađi lei Vuohpoža geažis, sullii miilla eret poastabáikkis Ruoššamuotkkis. Vuohpoš lea njárga Leaibevuona ja Smiervuona gaskkas. Mii leimmet golbma oappáža ja vieljaža, ja mun ledjen boarráseamos. Mu vánhemiid birgejupmi lei lotnolasealáhus, mii lei oalle dábálaš dan áigge. Dán ealáhussii gulai smávvadállodoallu, guolásteapmi, muorječoaggin ja ruovttuindustriija. Ruovttuindustriija lei ráhkadit biktasiid iežas atnui ja veaháš velá vuovdimii. ¶
Mun devden 7 jagi 1938:s ja álgen skuvlii seamma jagi. Skuvla lei Smiervuonas. Mii vácciimet internáhttaskuvlla ja dan mii dalle gohčoduvvui "vurrolasskuvlan" . Dát mearkkašii ahte mii vácciimet moadde vahkku skuvlla ja de ledje fas seamma ollu vahkkut friddja. ¶
Min ruovttugiella lei sámegiella. Mun in ádden dárogiela, inge máhttán hállat giela. Oahpaheaddji namma lei Elida Thomassen ja bođii Elverumas. Son lei náitalan gieldda ássiin, ja orui danin dáppe. Son ii máhttán sámegiela. Oahppit geat máhtte veaháš dárogiela, fertejedje veahkehit min earáid jorgalit sámegillii dan maid oahpaheaddji muitalii. Ii rektorge, gii maiddái lei internáhttahoavda, máhttán sámegiela. Mii eat ožžon lobi hállat sámegiela, muhto maid mii de galggaimet hállat, go eat máhttán eará giela? Dađistaga ohppen veaháš dárogiela, muhto mun dadjen ollu sániid boastut ja earát čaibme mu go hállen dán veaháža maid máhtten. ¶
Leavdnjavuotna / Porsangerfjorden ¶
(Govva: Hanna H. Hansen) ¶
Mun in muitte goas min skuvlavázzin heaittihuvvui soađi geažil. Muhto maid mun jáhkán, de skuvlavázzin bisttii dušše guokte jagi, iige leat boastut jos logan ahte dat lei velá oanehat. Skuvllas mu givssidedje, huško ja čikče, ja go skuvlla giddejedje, de ledjen goit mun ilus go in dárbbašan šat dohko mannat. Min šattaimet bággoeváhkkui čakčat 1944. Min dolvo vuos Billávutnii ja doppe viidáseappot beakkán duiskka lástafatnasiin "Karl Arpain" . ¶
Ledje hirpmus issoras dilit fatnasis ja dat ledje garra vásáhusat, maiddái munnje gii dalle ledjen 13 jagi ja áddejin dili. Dát mátki Nárviikii lea leamaš giksin smiehttat maŋŋá. Mun lean geahččalan duvdit dan eret, geahččalan unnimus lágiin dan birra smiehttat. Dán láhkai lean geahččalan eastadit muittuid "bilideames" mu árgabeaivvi ovddosguvlui. Muhto dát ii leat leamaš álki. ¶
Go bođiimet Nárviikii, de oruimet álggos vuos ruovdemáđiigarášas. Ovdal juovllaid manaimet Hápmirii, poastabáikái Ránáidsullui (Tranøya) ja Røssnes-gillái. Doppe mii oruimet boandadálus. Midjiide ledje guokte smávva loktalanja maid ovdal min boahtima geavahedje oađđinlatnjan. Go mii bođiimet, de lágidedje vuoššanvejolašvuođaid dohko nu ahte mii ieža birgiimet. Doppe oruimet beannot jagi. Dan áigodagas maid mii doppe oruimet, de mun in vázzán skuvlla. Mun lean ádden ahte sivva go mun in ožžon skuvlafálaldaga, lei go nu funet máhtten dárogiela. ¶
Suoidnemánus 1945 vulggiimet mii davás uhca 45-50 juolggat lástafatnasiin. Finnmárkkus ledje gilit boldojuvvon go olliimet dohko. Nie lei min iežamet gilli maiddái. Dát cuzii garrasit ollusiidda. Olbmot čirro iluin go riika lei friddjavuođa ožžon ja iluin leat fas ruovttus. Muhto sii čirro maiddái morrašiin go buot maid sii ledje oamastan, lei boldojuvvon. Dušše duvttat ledje báhcán duođaštussan dasa ahte dás ledje leamaš ruovttut. Dalle ii lean makkárge heahtepsykiatriija mii sáhtii olbmuid veahkehit. Buohkat fertejedje ieža birget nu bures go sáhtte. Olmmoš lei iežas psykologa ja psykiáhtár. Buot vásihusaid duvddiimet eret. Justa nu mo ii galggašii, otnás rávvagiid mielde. ¶
Guokte álgománu oruimet tealttás. Vai birget Finnmárkkudálvvi badjel, de ráhkadeimmet darfegoađi. Das oruimet guokte jagi. Nuppi geahčai goađi mas mii oruimet, ráhkadeimmet nuppi lanja šibihiidda. Mii leimmet ožžon sávzza mielde davás verddiin Røssnessas. Maŋŋá ožžo bearrašat sihke sávzzaid ja gusaid, mii oaččuimet gusa. Dát lei Finnmárkku bearrašiidda álgobirgenveahkki. Maiddái smávvafatnasiid ja guolástusávdnasiid fidniimet. Finnmárkkukantuvra ordnii maŋŋá luŋkádáluid maid snihkkárat ceggejedje bálkká ovddas. Dát ledje dat nu gohčoduvvon ođđasithuksenstobut. Go mii fárriimet stohpui, de divuimet darfegoađis buoret náveha. ¶
Mu ledje sihkkon álbmotregistaris dalán maŋŋá soađi. Mu áhčis lei earán gielddakantuvrras. Doppe muitaledje ahte sii ledje registreren su bearraša njealji olbmui. - Muhto mii han leat viđas, áhččán dajai. - Ehpet leat, lohket gielddas, mii leat ožžon dieđu ahte boarráseamos bárdnát jámii go dii leiddet eváhkos. - Dat gal de lea imaš, áhččán logai, - son han gal lei eallimin odne go mun vulgen ruovttus. Nu de divvo ja mun lean otná beaivve Porsáŋggu gieldda ássi. ¶
Soađi maŋŋil orui Johan bearašiinis álggos lávus, ja de lavdnjegoađis. Eai gávdno sin goađis govat, muhto dát govva, mii čájeha eará goađi Vuohpožis, muitala ollu dan birra makkár leat eallinláhki leamaš Porsáŋggus. Boares fanaslahkki lea geavahuvvon goahtedáhkkin, nubbi lahkki fas áitin. ¶
(Govva: Arvid Petterson / Porsanger Bygdebok) ¶
Maŋŋá soađi in šat vázzán skuvlla. Mun ledjen dalle 15-jahkásaš ja meattá skuvlageatnegahttojuvvon agi. Ožžon fálaldaga lassioahpu vázzit, muhto vuosttažettiin mus ii lean várri skuvlla vázzit. Boarráseamos bárdnin mun fertejin veahkkin birgehit bearraša ekonomalaččat, ja dalle eai lean stipeandaortnegat. Nuppádassii mun in duostan álgit go mun nu unnán máhtten ja ain unnán dárogiela áddejin. Mu vieljat vázze skuvlla maŋŋá soađi, ja mun geahččalin sin oahppama čuovvut ja dien láhkai veaháš oahppat. Nie mun ohppen muhtun muddui dárogiela lohkat. ¶
Mun orron mánnávuođaruovttus dassážii go iežan bearraša háhken. Ovddeš áigge lei dábálaš ahte nuorat orro vánhemiid luhtte ollesolmmožin. Lei maiddái dábálaš ahte nuorat veahkehedje dállodoaluin, lotnolasealáhus lei oahpes hommá. Dán láhkai mun ealihin iežan maiddái lotnolasealáhusain. Eai lean eará vejolašvuođat munnje gii ledjen oahpu massán. Man nu siva geažil, de in fidnen barggu gáttis. Mu eai dohkkehan. Skuvllas mu givssidedje, áhči cielahedje go lei áŋgiris bivdoolmmái. Dát cielusnamma čuovui mu. Eatnašat oidne dán headjun. Dál maŋŋá mu sáhtán dieid vásihusaid čaibmat. ¶
Bajásšattadettiin mun ledjen lisas, ledjen maŋggaláhkai návccaheapmi. Muhto mun in lean goassige albmaláhkai buozas. Ledjen geahnoheapmi, muhto ruovddástuvven ja hárjánin lossa bargui meara alde buot lágan dálkkiin. ¶
Mun náitalin 30.12.1956. Moai oaččuime 6 máná, 3 leat eallimin, 2 nieidda ja 1 gánda. Boarráseamos nieida orru Porsáŋggus, ii leat náitalan ja bargá gieldda ruovttuveahkkin. Nubbi nieida orru Oslos. Son lea náitalan, sus lea 1 mánná ja bargá mánáidgárdedikšun. Gánda, gii lea váhkar, orru Romssas. Son lea náitalan, sus leat golbma máná ja bargá elektrihkkárin. Mu eamit lei riegádan 1927:s. Sus lei eanet oahppu ja sáhtii mu veahkehit sihke lohkat ja čállit dábálaš reivviid. Son maiddái lei sámegielhálli, muhto moai válljiime dárogiela ruovttugiellan go mánát riegádedje. Dán moai dagaime go ean háliidan ahte sii galge gillát seamma láhkai go mii vánhemat. Ieš ohppen eanet dárogiela go lohken máidnasiid mánáide ja geahččalin čuovvut dan maid sii ohppe skuvllas. ¶
Mu eamit lea buohcan soahtejagiid maŋŋá. Vuos son buohccái ruksesfeberiin mii vearránii ruhkanassan. Dasto son oaččui váibmovigi. Su čuohpadedje, muhto ii šat virkkosmuvvan maŋŋá čuohpadeami. Son jamii 1986:s. Su buozalmasvuohta heađuštii ollu mu mearrabivddu. Dávjá fertejin diktit manakeahttá mearrabivdui. ¶
(Govva: Josef Halse) ¶
Mus leat leamaš iežan fatnasat. Dieđusge álgen smávvát, dábálaš rabas vuotnaguolástusfatnasiiguin. Maŋimus fanas lei 28 juolggi ja das lei deahkka. Dađibahábut de in nagodan geatnegasvuođaid deavdit go mu dearvvasvuohta hedjonii ja mu eamit buohccái dávjá. Mun lean leamaš maiddái oasseguollebivdin moadde áigodaga. 1982:s lei heajos guollejahki. Mu mielas lei váttis joatkit mearrabivdin. Danin ohcen sveisenkursii Hámmarfeastta fidnoskuvllas. Mus lei miella fidnet álkit barggu gáttis. Muhto mun in nagodan teoriija praksisan dahkat ja fertejin heaittihit áigumuša. 1985 čavčča dieđihuvvojin buohccin ja dan rájes in lean šat bargi. Buohccidieđáhusa maŋŋá šadden 100 % bargonávccahisvuođapenšunistan. Dalle ledjen 55 jagi boaris. ¶
80-logus váccii Johan sveisenkurssa Hammarfeasttas, gos ee. duddjui dán skirttega. Dás son lea geavahan dološ sámi árbevieru vuođđun, ja seammas buoridan buktaga. Nuppeláhkái go dábálaččat, de sáhttá dás botnjat vuolit roahki bajit oasi ektui. ¶
(Govva: Svein Lund) ¶
Čállinváttisvuođaid geažil lean álohii ferten bivdalit earáin veahki. Mu leat veahkehan deavdit iešdieđáhusa ja guolástusa rehketdoalu gárvet. Olbmot leat leamaš issoras veahkkái. ¶
Mun lean álo beroštan organisašuvdnabarggus, vaikko mus leat lohkan- ja čállinváttisvuođat. Organisašuvnnain main mun lean leamaš mielde, leat politihkalaš báikkálašsearvi, sámi organisašuvnnat ja Sámiráđđi. Mun lean doaibman luohttámušolmmožin sihke jođiheaddjin ja stivralahttun. Buori ovttasbarggu geažil lea doaibma oalle bures lihkostuvvan. Mus leat leamaš čielga oaivilat, muhto váttisvuohta lea oaiviliid báhpárii čállit. Giella lea maiddái leamaš hehttehussan. Organisašuvdnabargu lea munnje mearkkašan hirbmat ollu. Dán barggu bokte lean mun deaivvadan earáiguin geat leat seamma dilis ja lean eatnat buriid ustibiid fidnen. Dát lea mu nanosmuhttán, erenoamážit dál go lean okto báhcán. ¶
Áiggi mielde lea Johan oahppan muhtin láhkái čállit dárogillii ja maiddái geavahit dihtora. ¶
(Foto: Svein Lund) ¶
Johan Johannessen ozai giđđat 1997 advokáhta Edmund Asbøll bokte buhtadusa masson skuvllaoahpu ovddas. Dá lea Šállobuhtaduslávdegotti vástádus, 18.03.1999. Mii leat bájuhan olles reivve ja leat deattuhan buoiddes čállosiin osiid, mat čájehit mo dáruiduhttinpolitihkka geavahuvvo buhtadusa biehttaleami bealuštit. Go velá eai leat su namage máhttán čállit riekta, ja dán leat ollusat earátge vásihan, de muitala dát várra man vuđolaš oktagaslaš meannudeami juohke ohcan oaččui. Reive han gal ieš čielggada guottuid. ¶
Guokte jagi manne ovdalgo vástádus bođii. Dalle lei Johan Johannessen geavahan duháhiid advokáhta goluide, iige ožžon ii evrege ruovttoluotta. Advokáhta muitalii ahte mávssášii 5000,- ruvnnu váidalit, muhto dasa ii lean Juhánis várri. ¶
UNOHISVUOĐABUHTADUSLÁVDEGODDI JD Ášši nr. 98/11068 A-AK JCL/kp BU 46/99 - STÁHTAKÁSSAS UNOHISVUOĐABUHTADUSA OHCAN - JOHAN JOHANSEN, RIEGÁDAN: 04.01.31 ¶
Advokáhta Edmund Asbøll lea Johan Johansen ovddas ohcan stáhtakássas šállobuhtadusa. Ohcan lea masson skuvlaoahpu geažil. Čujuhuvvo ohcamii 30.04.97 mii lea mielddusin. ¶
Ohcan lea ovddiduvvon Girko-, oahpahus- ja dutkandepartementii mii reivves 24.09.1998 cealká: "Ohcan lea masson ja váilevaš oahpu geažil. Ohcci lei skuvlageatnegas agis 1938:s gitta 1945:i. Son orui Vuohpožis Porsáŋggus. Ohcci duođalaš skuvlavázzimis ii leat makkárge duođaštus. Son muitala iežas álgán skuvlii 1938:s, ja váccii skuvlla 2 jagi ovdalgo duiskalaččat válde skuvlla iežaset atnui. Dan maŋŋá lei skuvlavázzin summal ja soaittáhagas. Ohcci lea danin massán 5 jagi skuvlavázzima soađi geažil. Stuorradikki šállobuhtaduslávdegotti guhkesáigásaš ja bistevaš dáhpin lea ahte ii juolluduvvo šállobuhtadus soahtedilálašvuođaid geažil. Dušše dalle jos ohccis lea leamaš fuonet dilli go earáin seamma dilálašvuođas, de sáhttá árvvoštallat buhtadusa juolludit. Ohcci lea leamaš fidnomearrabivdi gitta 1985’ rádjái, ja dalle šattai bargonávccahisvuođapenšunistan. Son lea leamaš aktiivvalaččat mielde politihkalaš organisašuvdnaeallimis. Eai ovdanboađe dieđut mat selvehit ahte ohccis lea leamaš vearrát dilli go earáin seammá dilis. Ohcci čilge ahte oahppu maid oaččui, lei váilevaš. Oahpahus lei dárogillii, ja ohcci lei sámegielat. Oahppofálaldaga, maid ohcci fidnii, ferte dattetge árvvostallat, vrd. Stuorradikki ja šállobuhtaduslávdegotti dábi, daláš dáruiduhttinpolitihka dábálaš ulbmiliid ektui ja daid praktihkalaš-pedagogihkalaš váikkuhusaid ektui mat bohcidedje dan politihkas. Mii čujuhat, sihke dasa mii guoská dáidda ja eará duogášsivaide maid berre deattuhit árvvostallamis, min čielggadeapmái 23.04.97 sámiid šállobuhtadusohcamiid birra. Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta dán maŋŋá ii sáhte mieđihit šállobuhtadusa Johan Johannessenii." ¶
Justisdepartemeanta čuovvola Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeantta árvvoštallama ja loahppacealkaga. Šállobuhtaduslávdegoddi čuovvola ráhkkaneaddji ásahusaid árvvoštallama ja loahppacealkaga. ¶
Mearrádus: Šállobuhtaduslávdegotti mielas ii gávdno sivva juolludit dahje rávvet juolludit šállobuhtadusa Johan Johansenii. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Muosáin olbmuid máddu lea Louis Philippe 2005 http://girji.info/skolehist/johng-s.htm Davvi Girji 1209 johng_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.3 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
John Gustavsen, Romsa 2002 (Govva: Svein Lund) ¶
John Gustavsen (Gusttu Jovnna) lea riegádan Porsáŋggus 1943:s ja bajásšattai Davvenjárgga gielddas. Son lea oahppan oahpaheaddjin ja sus lea lasseoahppu Stáhta erenoamášoahpaheaddjiskuvllas. Dás son muitala iežas vásáhusain oahpaheaddjin Unjárggas ja Muosáin. ¶
1977´ rájes son lea bargan journalistan ja girječállin. Gusttu Jovnna lea čállán lohkameahttun artihkkaliid sámi áššiid ja máŋgga eará fáttá birra. Son lea almmuhan girjji Samer tier ikke lenger, sámi historjágirjji Vi kom først, romána Lille Chicago, mánáidgirjji Alarm over Russevåg (jorgaluvvon sámegillii: Issát báhtára) ja teáhterbihttá Gumpegoddi. Son orru dál Romssas. ¶
Ovddit buolvvas leimmet máŋgasat geat álggiimet oahpaheaddjin Finnmárkkus formálalaš sámegiela ja kultuvrralaš máhtuid haga. Dán dilis mii máŋgii hirpmástuvaimet. ¶
- Vuoi, skuvlarivgu ii máhte sámegiela! Dát dajaldat gal čuovvu mu nu guhkágo in muittohuva. Dát dáhpáhus lei skuvlabusses gaskal Stuorravuona ja Vuonnabađa. Mii oahpaheaddjit leat deaividan ohppiiguin vuosttaš skuvlabeaivve. Vuosttašluohkálaččain leat stuorra vuordámušat. Dál mii leat sin beahttán. Okta sis lea Regnor, uhca vitmes gánddaš, lávkaselggiid ja deaivilis govvidusain norgga skuvllas Sámis. ¶
Maŋŋá ovtta jagi skuvllas, mas eanaš oahppit ledje sápmelaččat, de ledjen fuomášan ahte juoidá lei álfárot boastut norgga skuvllas ja mu iežan oahpaheaddjioahpuin. Mun ledjen diehtemeahttun oasis mu barggus. Dieđusge dihten ahte sámit orro Finnmárkkus, ja ahte mun ieš gullen dán álbmogii. Muhto mun ledjen dán vajálduhttán. Mu ledje oahpahan ahte lei heahpat leat sápmelaš, vuolibušvuođamearka. "Porsangfinna!" realskuvlarektor fuonášii sin geat bohte vuonabealde. Dát lei dego livččii niibbi čuggen čielgái, ja hávvi ii leat velá savvon. ¶
Deaivvadeapmi Unjárgga birrasiin lei dego livččii gova iđihan. "Sápmelaš" motiiva lei govviduvvon, muhto ii goassige iđihuvvon. Dál dat dáhpáhuvai. Mun ohppen olu dán áigodagas sihke eamiálbmoga ja sisafárrejeaddji oahpaheddjiid bargoskihpárin. Sii geat máhtte sámegiela, ledje eará dásis. Torleif Berg lei ovddahas filologa, ja lei lohkan maiddái klassihkalaš gielaid ja girjjálašvuođa ja sus lei ollu diehtu báikkálaš servodaga ja kultuvrra birra. Lei miellagiddevaš gullat su čilgehusaid ohppiid ja váhnemiid birra. Váhnemiid deaivvadeapmi dávjá heammástuhtii ja sii jearahedje; - Ehpetgo oahpa sámegiela oahpaheaddjiskuvllas? ¶
Eará muitu dán golmma jagi ássamis nuorttabealde, lea dáhpáhus go konsuleanta Hans Eriksen boahtá skuvladirektevrra kantuvrii. Njuoršoságastallamis son čilgii ahte dál de galggai leat vejolaš ohppiide oahppat sámegiela. Sáttasáni miššuvdna midjiide oahpaheddjiide lei: Hálahit váhnemiid áddet ahte mánát birgejit buoremusat eallimis jos besset oahppat eatnigielaset. Čilget ahte guovttegielalašvuohta lea buoret go sihke eaŋkil ja duppal ovttagielalašvuohta. Doahpagat ledje ollu. Juoga dáhpáhuvai dán Hearrá jagis 1967; Hans Eriksen sárdnidii nugo radikála riššasárdneolmmái. ¶
Maŋŋá golbma jagi Unjárggas ja guokte jagi Stáhta erenoamášoahpaheaddjiskuvllas Hosles Bærumas, mun fertejin gergehit siviila bálvalusgeatnegasvuođa. Mu skuvlajođiheaddji Stuorravuona áigodagas, Torbjørn Schulstad, lei ovdánan skuvlaohoavdan Muosáin. Mun mielas háliidin skuvllas čađahit bálvalusa. Schulstad mearridii johtilit, čavgadit ja ulbmillaččat. Mun dihten Muosáid birra, mu ruovttugieldda Davvenjárgga kránnjágielda, ja ožžon lotnolasvirggi skuvlakantuvrras ja lokten áiggi bures. Oahpaheddjiid gaskkas oahpásmuvven smáđáhkes bargoskihpáriidda, muhtumat Muosáin eret, earát sisafárrejeaddjit máddin eret. Hui arvvostahtti min birrasii ledje politihkalaš digaštallamat. EEC - Eurohpa ekonomalaš searvevuođa válga 1972:s radikáliseren norgga servodaga, maiddái skuvlabirrasiid. Pax girjelágádus almmuhii áigečállaga Praxis, mii lei báiki nuppelágan skuvladigaštallamii. Mun doppe almmuhin, ee. fámolaš falleheami Álttá nuoraidskuvlla vuostá. ¶
Oahpaheaddjit Muosáin ledje ávddalaš, konservatiiva ja stáđis vuorrasut buolvva áirasat. Dát ledje olbmot geat ledje eallima skuvlla vázzán, ja geat sihke oahpu, eallinvásáhusa ja oahpaheaddjibarggu bokte ledje mearridan mo áššit galge leat. Dasa lassin ledje maiddái radikála bargoskihpárat, nuorat olbmot geat háliidedje rievdadusa ja berošteaddji doaimma. Olbmot geat beroštit, leat dakkárat maid juohke servodat dárbbaša. Mii eat lean gal makkárge ahkidis joavkkuid. ¶
1970-logu álggogeahčen garai skuvladigaštallan. Nils Christie lei almmuhan girjji Hvis skolen ikke fantes , ja Paulo Freire ja Ivan Illich leigga ovddidan vearrás oaiviliid skuvla- ja servodateallima birra. Mii ságaškušaimet áŋgirit manin skuvlavázzinmokta lei nu vuollin Muosáid nuoraid gaskkas. Torbjørn Schulstad lei ovttaoaivilis: "Mii oahpahat min nuoraid eret báikkálaš servvodagas. Dán mii gal fertet rievdadit!" ¶
Skuvlakantuvrra siviillabargi geavahii liibba buktit evttohusa hovdii. "Mii ráhkadat báikkálaš skuvlaávdnasiid," evttohin, ja ožžon dasa lobi. Skuvlahoavda lei báikkálaš Bargiidbellodagas guovddážis, gulai radikálalaš beallái, ja ii lean gal árgi. Su miela mielde lei go politihkalaš bárut ledje seamma stuorrát go stoarbmabárut Fávle-Iččáha rittus. Mun evttohin guokte gihppaga, čállosiiguin ja sárgumiiguin. ¶
Álgogihppaga, FISKERIENE i vår kommune (Guolástus min gielddas), válde bures vuostá. Gihpa lei oaivvilduvvon gaskadássái. Mii digaštalaimet fáttá báikkálaš dilis, ja mun fidnejin dieđuid sierranas gielddakantuvrraid ossodagain. Ledje duođai ollu guolástusfatnasat, ja dasa lassin ledje stuorra skiiipagoastideaddjit geaiguin olbmot ledje rámis, Majala ja Olsen. ¶
De geahččaleimmet fas nuppi skuvlaávdnasa atnui váldit. Mun gamus dovden ahte soite bohcidit vuosttaldeamit, muhto eai stuimmit. Mu uhca 10-siidosaš gihppagačča gohčodin dušše SAMENE (Sápmelaččat). Mun ledjen guorahallan veahážiid ovddalgihtii, ee. guovlluskuvllaid galledettiin. Dasa lassin ledje mus dieđut Muosáid birra maid mu áhčči ja áddjá leigga muitalan, go soai leigga guolástan dáin vuonain, ja Unjárggas ásadettiin ledjen maiddái olu oahppan. Go nuoraidskuvla ii lean dáppe 1960-logus, de midjiide bohte oahppit sihke Ákŋoluovttas ja Muosáin nuortafylkka skuvlainternáhttii. Oahppit bures soabadedje. Mun in muitte ahte ledje makkárge čearddalaš vuostálasvuođat, muhto ii oktage gal oarjjabealde dovddastan iežaset sápmelažžan. ¶
Girjjáš "Samene" , maid John Gustavsen ráhkadii, lea dušše seilon heajus kopiijan. Dás mii leat rekonstrueren álgosiiddu. ¶
Gihpa sápmelaččaid birra gárttai oalle bomban. "Maid Hearráid leat dongis fuomášan!" dajai munnje muhtun bargoskibir gii guhká lei leamaš gielddas. Eaihan dáppe Muosáin gal leat sápmelaččat. Dieđusge ledje sámisogalaččat Muosáin, ja velá dat hearrástahkes olbmotge gulle dáža, sámi ja kveana seaguhussii. Dasa lassin mun fargga gullen ahte stuorra oassi ássiin gulle Louis Philippii gii lei galledan Muosáid 1790-logu gaskkamuttos ja son lei ođasmahttán ássiid vara. Miihan gal buohkat galggašeimmet diehtit ahte leat ollu fiinna olbmot sihke Muosáin ja eará áhpebivdovearain, sihke skohttalaš ádelseađu ja dánskka báhpaid sohkaregistariin. Kveanat, juo dieđusge, barggánis ja hutkás olbmot, muhto sápmelaččat? Eai fal! ¶
Ammal SAMENE-gihppaga berrešii gieldit? Jurddaš albma olbmuid dien láhkai heahppášuhttit! Iigo berrešii gohččut váhnenčoahkkimii? Soaitá ii leat nu vuogas dan seammás dan dahkat. Sáhtiihan dáhpáhuvvat ahte oahppit hállagohte váhnemiiguin sogagullevašvuođa birra. Ja dan gal ledje muhtumat juo dahkan. ¶
Bahčamielalaš vásáhusaiguin Unjárggas iežaset diehtemeahttunvuođain Finnmárkku sápmelaččaid birra, de ledjen mun juo muhtun áigge muitalan gaskadási ohppiide sihke máidnasiid, cukcasiid ja gobmemuitalusaid sámi sisdoaluin. Oahppit liikojit ieža muitalit ja eallit muitalusaide. Mun dovden iežan oadjebassan, erenoamážit go muhtumat mu nuorra bargoskihpáriin oaivvildedje ahte oahpahit sámiid birra lei riekta. Dasa lassin lei mu hoavda dohkkehan dákkár indoktrineren vuogi, namalassii dán oahpahusa. ¶
Váhnenčoahkkima gal eat doallan. Muhto oahpaheaddjiráđi. Dáppe čielgasit dieđihedje sii geat oaivvildedje iežaset diehtit buoremusat. "Sápmelaččat Muosáin, dan gal ii leat oktage gullan!" Dahje "Na, soaitá ovdalis áiggiid" . Digaštallan gal šattai. Vuostá ja mieđas. Bargoskihpárat juohkásedje. Máttaoahpaheaddjit bealuštedje SAMENE-girjjáža, ja sii ledje juo geavahan girjjáža luohkás, váttisvuođaid haga. ¶
Oaivvádallan lea álo dárbbašlaš. Mun nannosit hirpmástuvven go doarjaga ožžon vuorddekeahtes bealis, ovttas geainna mun ledjen realskuvlla ovttas vázzán. Mii gohčodat su "Jovnna B" . Son gal bures diđii ahte sápmelaččat ledje ássan riddogáttiin, "juohke vuotnaráiggis" . ¶
Ii šaddan makkárge gižžojienasteapmi. Eaige jávkadan dán váralaš "oahpponeavvu" mii lei stensilerejuvvon logisiidosaš gihpa. Muhto dađistaga mii oahpaheaddjit vásiheimmet ahte mii oaččuimet ávkkálaš ja miellagiddevaš dieđuid. Ohppit sáhtte muitalit ahte "áddjá hállá sámegiela" ja "siesás lei gákti unnin" . Olu maŋŋelis bohte váhnemat giitit ahte oahpaheaddjit beroštit ahte gielddas maiddái leat sápmelaččat: - Nu čiekŋalit mii bálaimet iežamet sápmelašvuođas, dajai muhtun eadni. ¶
Dát lea smiehttanveara golbmalot jagi maŋŋá, seamma beaivve go stáhtaministtar Bondevik lea muitalan ahte guovvamánu 6. beaivi galgá leat almmolaš leavgabeaivin olles Norggas, maiddái Muosáin. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Girku rolla sámi oahpahusas 2005 http://girji.info/skolehist/lind-s.htm Davvi girji 4587 lind_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.3 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Dalle go Hans Lindkjølen lei Sámi álbmotallaskuvlla rektorin, son lei nu dávjá go vejolaš meahcis ovttas badjeolbmuiguin. Dá son lea lávus ovttas Máret Kemiin. (Hans Lindkjølen lea luoikan gova.) ¶
Hans Lindkjølen lea riegádan Eidskogas Hedmárkkus 1923:s. Sus lea davviriikkaid gielaid váldofága, etnologiija, pedagogihkka ja kristtalašvuođaoahppu. Son lea bargan Sámi álbmotallaskuvlla oahpaheddjin ja rektorin Kárášjogas, Romssa sámeskuvlla rektorin, ja vuođđoskuvlla oahpaheddjin, neavvun ja rektorin Drammenis. Go sus lei virgelohpi skuvllas, de dutkkai stáhtastipeanddain boarrásut girjjálašvuođa Davvekálohta ja dán guovllu olbmuid birra. Lindkjølen lea almmuhan ollu artihkkaliid ja 15 girjji, eatnašat dain leat sámi dilálašvuođaid birra. Daid gaskkas leat biografiijat sámi kultuvrra máŋgga ovdamanni birra ja golbma sámiid girjjálašvuođa girjji doložis dálážii: Nordisk saga (Davviriikkalaš sága), Nordkalotten (Davvikalohtta) ja Urfolk i Nord (Eamiálbmogat Davvin). ¶
Ovdal álbmotskuvlla áiggi sullii 1740:s doaimmahii girku buot oahpahusa olles Norggas. Easka 1790:s bođii gohččun ahte gililávdegottit galget hálddašit skuvla- ja gefiidfuolahusdoaimma. ¶
Álgo skuvlaoahpahusfálaldagat álbmoga várás álggahuvvojedje Davvi-Møres ja Romsdalas. Lei álbmotčuvgehusa álggaheaddji, Thomas von Westen, Romsdala Veøya báhppa, gii fidnii guhtta eará boaittobeale guovlluid báhpaid lágidišgoahtit oahpahusa. Sii čálle Københámmanii gonagassii ja muitaledje álbmoga diehtemeahttunvuođa birra. Gonagas vástidii reivii positiivvalaččat, ja nu gohčoduvvon Syvstjerneprestene (Čiežanástebáhpat) ledje lohkanoahpahusa álggaheaddjit. Ulbmil lei ahte olbmot ieža galge máhttit lohkat Biibala, katekismusa ja eará ipmilbalolaš girjjiid. ¶
1769:s sáddii gonagas gohččuma ahte mánát galge konfirmerejuvvot 14-15-jahkásažžan ja maŋimusat 19-jahkásažžan. Jos galge konfirmerejuvvot, de fertejedje máhttit lohkat girjji. Dan eai lean gal buot geafes váhnemiid mánát oahppan. Dás de badjána lihkohis eallinvuorbi. Nu garra mearrádusat ledje ahte nuoraid bidje giddagassii dassážii go ledje oahppan lohkat. ¶
Sii geat nagodedje báhtarit, masse sosiálalaš árvvu. Verremus lei ahte sii eai beassan náitalit. Oalle máŋgasat báhtaredje meahccái ja galbmojedje jámas. Dát dáhpáhuvai erenoamážit doaivvuhisvuođas go eai beassan náitalit, go nieiddat fuomášedje ahte ledje mánáláhkai. ¶
(Govva: Josef Halse) ¶
Jos skuvladilálašvuohta lei váttis Mátta-Norggas, de lei dat ollu váddásat Davvi-Norggas. Dáppe ledje golbma álbmoga guđesge sierra giella ja sierra kultuvra; dážat, sámit ja kveanat. Lea oalle vissis ahte sápmelaččat juo ovdal reformašuvnna sihke Ruošša, ja maiddái Ruoŧa/Suoma ja Norgga bealde ledje oahpásmuvvan kristtalašvuhtii, muhto váilevaš čállingiela geažil lei dat unnán cieggan, ja dan lei noaidevuohta mealgadii báidnán. ¶
Ledje kristtalaš miššonearat geat álggos ráhkadedje čállingiela, sihke sámiide ja eará álbmogiiddage. Sámegiela geavaheapmi oahpahusas ja sárdnideamis, bohciidahtii Norggas kulturpolitihkalaš riiddu, ja mii ain lagabui 300 jagi lea jámma riiddu bohciidahttán. Sámi girko- ja skuvlahistorjá leat guokte beali seamma áššis. Lei namalassii girku mii badjelasas válddii lágidit oahpahusa Sámis. Danin lei báhpaid ja miššonearaid bargun ráhkadit maiddái čállingiela ja almmuhit girjjiid sámegillii. Lutheralaš girku gáibádus ahte olbmot galge oahppat Ipmila sáni maiddái iežaset gillii, dagahii ahte miššonearat juo 1600-logus geahččaledje dahkat sámegiela čállingiellan, ja muhtun girjjiid maiddái almmuhedje1416 Dalle juo dien áigge geahččaledje oažžut Norgga beale sámiid vázzit skuvlla. 1714:s vuođđudii gonagas Fredrik IV Miššonkollegia Københámmanii, ja álggahii vuolggahusbarggu Finnmárkku sámiid gaskkas. Dát álggahuvvui Thomas von Westena jođihemiin. 1716:s son vuođđudii "Seminarium Skolasticum" Troandimii, ja dát šattai skuvllabarggu guovddážin sámiid gaskkas. Thomas von Westen mátkkoštii máŋgii sámi guovlluide skuvllaid álggahit ja girkuid hukset. Son barggai háhkat sámiide Áppesa ja eará oahppogirjjiid sámegillii. Su mielbargit jorgaledje máŋga girjji ja osiid Biibalis, muhto dušše Luthera Uhca Katekismus deaddiluvvui 1728:s sámi/dáru duppalteavsttain. Bisma Peder Krogh vuostálasttii oppa áigge Thomas von Westena oainnu ahte sápmelaččat galge oažžut oahpahusa eatnigillii. ¶
1723:s lohkagođii Knud Leem sámegiela ja 1725:s sáddii Thomas von Westen su Porsáŋgui ja Lágesvutnii miššonearan. 1728:s Leem nammaduvvui suohkanbáhppan Áltái-Dálbmeluktii. Miššonbarggu álggu rájes juo Leem háliidii oahppat sámegiela ja sámi jurddašanvuogi. Son geavahii sámi gárvvuid ja hálai olbmuide iežaset eatnigillii. ¶
Go von Westen jámii 1727:s, de bággii bisma Krogh dahkat mearrádusa ahte buot sámemánát galgá oahpahuvvot dáro-/dánskkagillii, nu ahte sii sáhtte geavahit dárogiela girjjiid ja oassádallat ipmilbálvalusas ovttas dážaiguin. Seminarium Skolasticum heaittihuvvui, ja miššonearaid gevrejedje oahpahit sámiid dárogillii. Eai buohkat jeagadan dán gohččuma, ja barge ain von Westena vuoiŋŋas. ¶
Go 1739:s láhkavuođustedje skuvlavázzima buohkaide Norgga boaittobeale guovlluin, de dát gustui maiddái sápmelaččaide, geat lága mielde ožžo seamma vuoigatvuođa ja geatnegasvuođa skuvlavázzimii nugo earátge. Vuosttažettiin dát guoskkai konfirmašuvdnaskuvllaide. Gielalaš ja eará kultuvrralaš eavttut leat dattetge sámiide unnitlohkun dahkan váttisin ávkkástallat skuvlavázzima seammaláhkai go eanetlogu álbmot. Ođđa bismmat oidne váttisvuođa, ja 1752:s vuođđuduvvui "Seminarium Lapponicum" Troandimii. Dat galggai oahpahit sámegielat miššonearaid ja jorgalit girjjiid sámegillii. Professortihtteliin nammaduvvui Leem seminára jođiheaddjin. Son bisui dán barggus gitta jápminbeaivái 1774:s. ¶
1748:s almmuhii Leem sámegiela giellaoahpu ja 1756:s dánskka-sámegiela sátnegirjji: "En Lappesk Nomenclator efter den Dialect, som bruges av Fjeld-Lapperne i Porsanger-Fjorden" (Sámi sátnegirji Porsáŋgguvuona boazosámiid dialeavtta mielde). 1767:s son almmuhii Luthera Uhca Katekismusa ja Áppesa sámegillii. Go Leem jámii 1774:s, lei son measta gárvvistan guokte sátnegirjji. Vuosttaš girji lei sámegielas dánskkagillii ja latiinnagillii, nubbi girji lei dánskkagielas ja latiinnagielas sámegillii. Girjjiid gárvvistii Várjjaga miššoneara, Gerhard Sandberg, ja dat almmustuvve 1781:s. Leem adnojuvvo davvisámegiela čállingiela vuođđudeaddjin. ¶
Dán áigodagas bohte guokte ođđa bismma Troanddimii. Sii garrasit vuostálaste sámegiela ja heaittihedje seminára 1774:s. Seamma jagi go seminára heaittihuvvui, de bođii Olav Josephsen Hjort Guovdageidnui suohkanbáhppan. Oahpahusa ovddasvástideaddjin iežas searvegotti sámiide, oaččui son girku njunnošiin gohččuma ahte galggai buot prentejuvvon sámegiela girjjálašvuođa váldit ruovttoluotta. Son ii seastán ovttage ja ribadii buot sámegiela girjjiid maid gávnnai. Olbmot gohčodedje su buddestatnamain Garra-Jorta. ¶
Jos sámiid lohkangelbbolašvuohta lei headju ovddežis, de dat ii buorránan dán maŋŋá. Miššonearat ja báhpat váidaledje heađi ja bivde lobi geavahišgoahtit fas sámegiela čuvgehusbarggus. Nuorta-Finnmárkkus lei P. V. Deinboll báhppan ja proavasin 1816:s. Son barggai Thomas von Westena vuoiŋŋas ja mátkkoštii miehtá viiddis guovllustis álggahit skuvllaid. Muhto giellaváttisvuođat ledje oppaáigge heahtin. 1826:s duohtanválde heahtečurvosiid. Dalle álggahuvvui vuosttaš almmolaš oahpaheaiskuvla Norggas Runáššis (Trondenesa). Dat galggai erenoamážit bargat oahpahit sámiid ja earáid geat háliidedje bargat davvin sámeguovlluin. ¶
Go Suoma-Gárjila álbmot mátta-nuortan báhkkegohte davás, de laskkai sámiid lohku sakka Finnmárkkus áigodagas 1567-1865, J. A. Friisa dieđuid mielde. Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas geahppánii sápmelaččaid lohku seamma áigodagas. 1700-logu álggus lei Suoma ja Ruošša gaskasaš soahti giksin. Suopmelaš álbmot lei dalle nu gefon ahte sii measta buohkat geat sáhtte beahkit ja vázzit, báhtaredje Finnmárkui dahje Davvi-Ruŧŧii. ¶
Oktogávperiekti mii Bergena gávpejasain lei ovdavuoigatvuođaid bokte maid sii ledje ožžon dánskalaš ráđđehusas, geahpedii garrasit dáža álbmoga Finnmárkkus. 1845:s ledje álbmotlohkama oktavuođas measta beali eanet sápmelaččat ja kveanat go dážat Finnmárkkus. Eatnašiid beaivválašgiella lei sámegiella ja suomagiella. Sámemánáin ledje danin stuorra váttisvuođat áddet oahpahusa mii lei dárogillii. ¶
N.V. Stockfleth áŋgirušai nannet sámegiela, muhto báhppan son lei hui garas, ja Guovdageainstuimmiid maŋŋil son lei daid gaskkas geat gáibidedje garra ráŋggáštusaid. ¶
1825:s mátkkoštii Nils Vibe Stockfleth iežas suohkaniin Várggáin, Čáhcesullos, Unjárggas, Davvesiiddas ja vuollásaš suohkaniin Deanus ja Gilevuonas. Son doalai ipmilbálvalusaid ja gallestalai ruovttuid oahpásmuvvan dihtii mánáid lohkangelbbolašvuhtii. Farga fuomášii ahte máŋga ollesolbmo heajos oahpahusa ja girku váilevaš bálvalusaid geažil eai lean konfirmerejuvvon. Son gávnnahii ahte vaikko sápmelaččat ledje kristtalaččat namas, de geavatlaččat sii ledje bealle báhkinat diidaoskkuset geažil. Son johtilit áddii ahte jos son galggai lihkostuvvat dáiguin olbmuiguin, de fertii oahppat sihke sin giela ja sin eallinvuogi. Stuorra áŋgirvuođain son lohkagođii giela, ja golmmajageáigodagas 1836´ rájes son almmuhii Áppesa ja lohkangirjji, Luthera Uhca Katekismusa, biibalhistorjjá oktan oaneduvvon viđain Movssesgirjjiin ja dasa lassin muhtun sálbma- ja rohkosgirjji. Ja de velá almmuhii sámegiela grammatihka dárogielagiidda, gaskaboddosaš ođđa testameantta osiid jorgaleami ja dasto velá moadde unnit barggu. 1825 áigodaga rájes Stockfleth váikkuhii dasa ahte sihke girku ja stáhta beroštišgohte eanet sámiin ja sin gielladilálašvuođas. Cuoŋománu 8. beaivve 1846:s sáddii Stockfleth evttohusa gonagassii ahte báhppastudeanttat berrejedje oahppat sáme- ja suomagiela. Evttohusa dohkkehii Ráđđehus guovvamánu 12. beaivve 1848, ja mearriduvvui gonagaslaš resolušuvnna bokte guovvamánu 24. beaivve seamma jagi. Stockfleth ieš oahpahii dáid gielaid Christiania universitehtas dassážii go J. A. Friis badjelasas válddii 1851:s. Muhto Stockflethas ledje vuostálastit. Okta lei suohkanbáhppa Zetlitz. Son lei leamaš suohkanbáhppan Čuđegietti (Kistrand) báhppasuohkanis 1836 rájes, ja dán báhppasuohkanii gulle measta buot Oarje-Finnmárkku johttisápmelaččat. Su mielas lei lunddolaš ovdáneapmi ahte buot sámit galge suddat dáža álbmogii, ja dán rievdama ii galgan heađuštit. ¶
Stockfleth stuorámus vuostálasti girkolaččaid gaskkas lei Álttá-Dálbmeluovtta proavas Aars. Finnmárkku stuorradiggeáirrasin 1848:s ja 1851:s son hehttii 1851:s ja 1853:s gonagaslaš giella- ja oahpahusdilálašvuođaid resolušuvnnaid šaddamis nu beaktilin go Stockfleth ja su verddet livčče háliidan. Proavas Aars vuosttaldii maiddái garrasit aiddo mearriduvvon guovvamánu 1848 gonagaslaš resolušuvnna, mas lei mearriduvvon ahte eiseválddit galge deattuhit sámegiel´a ja kveanagiela máhtu go báhpaid virgádedje. ¶
Jagiid 1841-1843 orui Stockfleth guhkes áigodagaid Guovdageainnus. Suohkanbáhpa Zetlitz sadjásažžan son jođihii sátnejođiheaddjin vuosttaš skuvlakommišuvnna čoahkkima. ¶
Anders Bær govvidii iežas muitalusain ámmátolbmuid ja sámiid gaskavuođaid ja dát eai lean gal Stockflethii gudnin. Son sáhtii leat hui garas ja válddálaš, ja dien láhkai bures vuhttui su militearalaš duogáš. Romssa bismma Juella gohččuma mielde vulggii Stockfleth Guovdageidnui golggotmánus 1851:s ja orui doppe gitta cuoŋománnui 1852. Bargun lei geahččalit ráfáidahttit leastadialaš morránan sámiid. Dán dálvvi birra muitala son iežas girjjis "Dagbog over mine Missionsreiser i Finnmarken" (Mu Finnmárkku miššonmátkkiid beaivegirji). ¶
J. A. Friis ráhkadii sámegiel grammatihka ja sátnegirjji ja jorgalii máŋga risttalaš čállosiid sámegillii. Dážat han dovdet su vuosttážettiin Laila-romána dihtii. Dát govva lea Beaivváš Sámi Teahtera čájálmasas 2002:s. ¶
Govva: Ola Røe / Beaivváš ¶
1848:s teologa J. A. Friis čálii Morgenbladet-aviissas artihkkala, mas son garrasit láittii eiseválddiid dáruiduhttinpolitihka. Nu guhká go sápmelaččat kristtalašvuođaoahpahusas oahpahuvvojit dárogillii, de sii eai áddegoađe sáni duohtavuođa, son cealká. Sii bohtet baicca dovdat ahte kristtalašvuohta lea bággoneavvu oahpahit sidjiide dárogiela. Friis čálii áigodagas goas Norgga vuoiŋŋalašeallin lei erenoamáš rasisttalaš. Go sámiid oidne heajut nállin go dážaid, de sii oaivvildedje ahte buoremus veahkki maid sáhtte fállat, lei dáruduhttit sin nu johtilit go vejolaš. ¶
Johan Sverdrup árvalii 1863:s: - Áidna gáddjojupmi sámiide lea sin suddadit dáža čerdii. Dát lei almmolaš politihkka 1900-logu loahpa geahčái. 1851:s doaimmai Friis gaskaboddosaš doseantan ja sámi jorgalemiid almmuheaddjin. Dattetge čuoččuhuvvui ahte sámegiela universitehta oahpaheaddjiámmát lea "heivemeahttun dieđalaš joavdelasvuohta" . Easka 1874:s nammaduvvui Friis sámegiela ja kveanagiela dábálaš professorin ja sus lei ámmátlaš geatnegasvuohta bargat jorgalanbargguid. Friis doaimmahii áŋgirit lappologiija barggu ja almmuhii sihke grammatihka, sátnegirjji ja "Lappiske Sprogprøver" (Sámegiela ovdamearkkaid). Son čálii maiddái sámi ovddeš oskku birra ja jorgalii sámi máidnasiid ja cukcasiid. Stuorra oassi Friisa bargoáiggis golai jorgalit vuoiŋŋalaš čállosiid sámegillii. Lars J. Hætta (Jáhkoš-Lásse) vehkiin, gii maiddái oassádalai ollislaš biibaljorgalanbarggus 1895:s, čálii Friis 1870:s vuosttaš sámegiela sálbmagirjji teavsttaiguin, áltárgirjjiin ja rohkosiiguin. ¶
Iežas artihkkaliin, vuosttažettiin Morgenbladet aviissas, Friis digaštalai nággovuloš sámiide guoskevaš áššiid ja deaŧaleamos hástalusaid. Go son almmolaččat áicáhii čielga nállevealáheami sámi unnitlogu vuostá, de bohciidahtii son digaštallama mii maŋŋá unnit eanet lea joatkašuvvan sámegiela ja dan árvvu hárrái. ¶
1880:s mearriduvvui skuvlanjuolggadus mii attii skuvlakommišuvdnii fápmudusa mearridit guđe giela galggai geavahit kristtalašvuođaoahpahusas. ¶
Giellariidu skuvllas nogai 1880-njuolggadusain mii mearkkašii sámegiela vuoittahallama. Das mearriduvvui ahte sámegiella ja kveanagiella ii galgan geavahuvvot eanet go "maid dilálašvuođat dahke vealtameahttumit dárbbašlažžan" . Jagi 1898 skuvlanjuolggadus nannii dáruiduhttima ja lei njuolggadussan máŋgga buolvva ohppiid skuvladoibmii. Giellapolitihkalaččat meannudedje sápmelaččaid ja kveanaid prinsihpalaččat seammaláhkai. Eiseválddit ledje balus go Suoma sisafárrejeddjiid lohku lassánii hirbmadit maŋŋá 1850 ja danin dáhtto nannet Norgga kultuvrra ja čeardadovddaldaga gáidosis ja uhkiduvvon rádjafylkkain davvin. ¶
Go riidu garai nugo dáhpáhuvai, de lei leastadialaš lihkadus váldosivvan dasa, ja dat lei hui nanus Finnmárkkus dan áigodagas. Leastadialaš sárdneolbmát sárdnidedje eanaš suomagillii, ja sámiide ja kveanaide nu šattai suomagiella "bassi giellan" . ¶
Ledje eanaš dážat geat fievrridedje dán viiddes buolleviidnagávppi, mii lei sámi álbmoga doalvumin hevvui. Leastadialaš sárdneolbmáid buolleviinni moaitin lei beaktil, ja seammás sii moite garrasit sin geat háhke viinni. Juguhisvuohta rievdadii leastadialaš searvegottiid eallinvuogi buoret guvlui. Dát searvevuohta dagahii miellahtuide ollu buoret iešdovddu. Sii nanusmuvve bealuštišgoahtit iežaset giela ja kultuvrra. ¶
Gasku dán soahpameahttun riiddu lei J. A. Friis. Son čuoččuhii ee. ahte amas giella láivuda Ipmila sáni ja ahte dan mearkkašupmi álkidit vajálduvvo. Dát šaddá seammaláhkai go siepman mii geađgeeatnamii gahččá. 1887:s čálii son beaivegirjjistis: "Mun ferten dál ja boahtteáigái, gevvos mii geavaš, vuosttaldit skuvlanjuolggadusa mii dál doaibmagoahtá. Mun háliidan iežan oamedovddu buhtisin, mun in hálit badjelasan váldit ovddasvástádusa das ahte in leat vuosttaldan." ¶
Go bisma Johannes Nilssøn Skaar doaibmagođii ámmáhisttis Romssas 1885:s, son bealuštii Friis ollásit gielladigaštallamis. Finnmárkku suohkanbáhpat ja proavasat čálle bismii Skaarii iežaset searvegottiid vuoiŋŋalaš heađi birra. Maiddái sámit ieža válde oktavuođa bismmain ja gáibidedje oažžut sárdnideami ja kristtalašvuođaoahpahusa sámegillii. Go eiseválddit ain biehttaledje guldaleames sihke bismma ja professora, de bisma Skaar ieš loktii ášši ja vuođđudii Norgga Sámemiššuvnna (Norsk Finnemisjon) guovvamánu 28. beaivve 1888:s. Ulbmil lei ee.: a) vuosttaldit garra ja vuoigatmeahttun dáruiduhttima, á) sárdnidit Ipmila sáni sámiide boaittobeale guovlluin, d) vuosttaldit leastadialaš oskku mii lei girku vašálaš, e) áddit sámiide olles biibala ja eará čállosiid sámegillii. ¶
Bismma oainnu leastadialaš oskui ledje suohkanbáhpaid dieđut báidnán, mat muitaledje iežaset váttisvuođaid birra nággáris leastadialaš suohkanmánáiguin. Sii atne girku vasálažžan ja daid fertii vuosttaldit. Maŋŋá go bisma ieš beasai deaivvadit iežas suohkanmánáiguin, de son rievdadii ollislaččat oainnu, ja anii sin girku deaŧaleamos doarjjaolmmožin. ¶
Girkolaš birrasiin ja miššonservviid siskkobealde lei dáruiduhttinvuosttaldeami Ipmila sáni mielde: Olbmot galge gullat Ipmila sáni iežaset gillii. Dát lei áibbas Martin Luthera ulbmila mielde. ¶
1893:s čohkkedii Peter Bøckman bismastullui bismma Skaar maŋis. Sus lei áibbas seamma oaidnu go su ovdamannis ahte vuosttaldit vearrás dáruiduhttima skuvllain mat ledje sámiide oaivvilduvvon. Son máŋgii álvvalaččat ávžžuhii departemeantta ahte mánát galge oahppat kristtalašvuođa eatnigillii. Sámemiššuvdna jođihuvvui maiddái seamma vuoiŋŋas. 1896:s almmuhuvvui Biibbal sámegillii, ja nu lei stuorra hehttehus jávkan. Nubbi váldohástalus lei ahte Ipmila sáni sárdnidit sámegillii sámiide. Lunddolaš eaktun lei álgoálggus juo ahte sárdnideaddjit galge jogo leat sápmelaččat dahje dážat geat ledje sámiid gaskkas bajásšaddan. Dađistaga bohte liikká stuorát oassi Sámemiššuvnna sárdnideddjiin máddin. Norgga Sámemiššuvnna (Norsk Finnemisjon) jođihedje siskkáldasat nammaduvvon golmma-olbmástivra. Máŋggas imaštedje dán oktomearrideaddji stivrra, ja máŋga báikkálaš searvvi serve Norgga-lutheralaš Sámemiššonlihttui (Det norsk-lutherske Finnemisjonsforbund), mii vuođđuduvvui 1910:s. ¶
1820-30-loguin gitta 1900-loguid loahpageahčái lei davvi-nuorta Nååmesjevuemies (Namdalen) áibbas erenoamáš skuvlaortnet. Báhppa Peder Schnitler Krag huksii girku Raavrvijhke gillái 1828:s, ja nu lážii dilálašvuođa vai su searvegotti sámemánát galge oažžut albma oahpahusa. ¶
Eará searvegottiin lei earaláhkai. Dan geažil go olles bearaš johttái duoddariidda boazoealuin ja váilevaš skuvlafáladaga geažil, de máŋga bearraša sáddejedje mánáideaset Ruŧŧii Ruoŧa Miššonsearvvi skuvllaide (Svenska Missionssälskapets skoler) 1800-logu loahpageahčen. Go ovttastus Ruoŧain nogai 1905:s, de biehttaledje váldimis Norgga beale sámemánáid skuvlii Ruŧŧii. ¶
Johtti sárdneolmmái Paul Pedersen, gii gulai Troandima Sismiššonbiirii, gulai álelassii dáid váttis skuvladilálašvuođaid birra. Son loktii ášši iežas miššonsearvái ja 1910:s álggahedje Haviken skuvlaruovttu sámemánáide láigolanjain. Go bargu maid Troandima Sismiššonbiire lei álggahan sámiid gaskii šattai Norgga Sámemiššuvnna (Norsk Finnemisjon) vuollái, de čuovui Pedersen mielde, ja Sámemiššuvdna válddii badjelasas skuvlaruovttu 1917:s. Sii oste skuvlaviesu 1924:s. ¶
Havika sámeskuvlla maŋimus oahppibuolva ovdal go skuvla heaittihuvvui 1951:s. ¶
(Gáldu: Samenes Venn / Rogstad: Streiftog i Samenes saga) ¶
Dat mii bohciidahtii riiddu Havika Sámeskuvllas, lei dat go skuvllas ledje dušše dáža oahpaheaddjit ja bargit. Erenoamážit lei siseatnama ja davvi giliid ohppiide álggus oalle stuorra váttisvuohtan, go sii eai ádden oahpaheaddji. Sámemiššuvdna moitojuvvui oalle garrasit dán geažil. Skuvlla ollu sámi kritihkkárat atne skuvlla dáruiduhttinásahussan. ¶
Soahti 1940-45 bissehii Havika skuvladoaimma. Maŋŋásoahteáigge rievddai oaidnu sámiid ektui. Vearrevuohta maid okkupašuvdnafápmu stivrejeaddjin lei čájehan, almmostahtii dážaid hearrán unnitlogu ektui. Vaikko ledje moaitán skuvlla, de olbmot heaittiheami oktavuođas 1951:s máinnašedje skuvlla deaŧalaš guovddážin sihke ohppiide ja váhnemiidda - atne dan oktasašdoaibman masa ollu máttasámit serve. ¶
Jens Otterbech riegádii Dálbmeluovttas Finnmárkkus 1868:s, muhto bajásšattai Østfoldas. Maŋŋá teologalaš ámmáteksámena son čađahii sámegiela eksámena 1893:s. Nuppi jagi son bargagođii Čuđegietti suohkanbáhppan. Son gal ii láikošan sámiide evangelia sárdnideamis ja lei hui bivnnut iežas searvegottis. Olbmot gohčodedje su Finnmárkkobáhppan. ¶
Jagiid 1899-1902 son doaimmahii ovttas Davvesiidda suohkanbáhpain Tandbergain bláđi "Sami Usteb" . Bláđđi lei sámegillii ja dan almmuhii Norgga Sámemiššuvdna. Go Otterbech guđii Finnmárkku 1902:s, de Tandberg bázii okto doaimmaheaddjin gitta 1903 lohppii, ja bláđđi nogai, stuorra morašin sámiide. Tandberg guđii Finnmárkku jagi maŋŋá. Dán áigodagas Sámemiššuvdna ii fidnen bargui báhpa gii sáhtii sárdnidit Finnmárkkus, ja sárdneolmmái Bertrand M. Nilsen bázii oktosárdnideaddjin Sámemiššuvnnas. Stivra lei gávnnahan ahte leastadialaš sárdnideaddjit eai lean dohkálaččat girkolaš doaimmaide. ¶
1880-logu rájes ledje dáža eiseválddit dahkan buot maid sáhtte ollásit rievidit sámiin iežaset giellageavaheami skuvllas. Oahpaheaddjit geat geavahedje dárogiela, ožžo buoret bálkká go sii geat oamedovddu geažil mieđihedje geavahit sámegiela. Otterbech geavahii garra sániid dán vuostá, ja čálii oktii ná: - Bággovuogádat lea čađahuvvon garraváimmot váikkuhusain. Olmmoš ii sáhte dán birra smiehttat nu ahte ii moarás. ¶
1900-logu álgologijagiid garai dáruiduhttinvuohki skuvllas jearggaleabbon go goassige ovdal. Ovttageardánis-darwinisttalaš jurdagat adde eará čearddaid badjelgeahččamii muhtun lágan dieđalaš ákka. Konkrehtalaččat buoridit gielladili, de evttohii Otterbech 1911:s ahte Sámemiššuvdna galggai álggahit nuoraidskuvlla Kárášjohkii. Ollu jagiid lei son bláđi "Lappenes Venn" (Sámiid ustit) doaimmaheaddji, ja girjjis "Kulturverdier hos Norges finner" (Norgga sámiid kulturárvvut) čilgii son deaŧalaš beliid girku rollas sámiid gaskkas. ¶
Čoahkkimis Bergenis 1910:s ovttastahtte dien njeallje sámemiššuvdnasearvvi oktan searvin, Norgga-lutheralaš Sámemiššonlihttu (Det norsk-lutherske Finnemisjonsforbund), miellaseamosit gohčoduvvon Sámelihttun (Finneforbundet). Jens Otterbech válljejuvvui váldostivrra ovdaolmmožin. Su garrasit moite go lei vuođđudan ođđa riikkasearvvi. Son bealuštii iežas dainna ákkain ahte Sámelihttu (Finneforbundet) galggai leat eanet go Sismiššonsearvi (Indremisjonsselskapet), mas lei dárrolaš doaibma Finnmárkkus. Go jerre manin Sámelihttu (Finneforbundet) ii sáhttán searvat Norgga Sámemiššuvdnii (Norsk Finnemisjon), de vástidii Otterbech ahte Norgga Sámemiššuvnna stivra ii háliidan miehtat gáibádusaide maid demokráhtalaš searvi fertii čuovvut. Dasa lassin dat sesttii čohkkejuvvon ruđaid dan sadjái go dakkaviđe geavahit ruđaid sámiide buorrin. ¶
Veaháš maŋŋá go Sámelihttu (Finneforbundet ) lei vuođđuduvvon mieđihii Norgga Sámemiššuvdna (Norsk Finnemisjon) buot gáibádusaid mat ovdal ledje ovddiduvvon. Guhkes šiehtadallamiid maŋŋá dahke dán guovtti searvvi oktan searvin, Norgga Sámemiššonsearvin (Norges Finnemisjonsselskap) 1925:s. Guokte bláđi "Lappernes venn" (Sámiid ustit) ja "Norsk Finnemisjons Blad" (Norgga Sámemiššonbláđđi) goallostedje oktan bláđđin "Samenes Venn" (Sámiid ustit). Sámelihttu (Finneforbundet) lei ovddalgihtii jearran Norgga Sámemiššuvnnas (Norsk Finnemisjon) ahte mihtetgo ásahit kristtalaš nuoraidskuvlla sámiide jos šadde oktan searvin. ¶
Ovttas oahpaheddjiin Johannes Hidlein almmuhii Otterbech 1917:s girjji "Fornorskningen i Finnmarken" (Dáruiduhttin Finnmárkkus). 1918:s oaččui Otterbech eanemus jienaid Davvi-Norgga bismaválggas, muhto iežas pasifisttalaš oaivila geažil militearadoaimmas son ii namahuvvon virgái. 1919:s ozai son heaitit báhppan ja álggii Sámemiššonlihtu váldočállin. Dáppe son jotkkii vuosttaldit dáruiduhttinbákku, ja jápminseaŋggas 1921:s son garrasit ávžžuhii Sámemiššuvnna álggahit sámi nuoraidskuvlla. ¶
Sihke báhppan ja maŋŋá miššonjođiheddjin Otterbech háliidii vieljalaš ovttasbarggu leastadialaččaiguin. Son álo deattuhii man ollu leastadialaš osku mearkkašii. Maŋŋá oktiisearvama dagai stivra mearrádusa mii njuolgga heađuštii ovttasbarggu leastadialaččaiguin. 1945 jahkečoahkkimis Adolf Steen bissehii dán vuosttaldeami, ja dan maŋŋá lea fas Sámemiššuvdna vuoruhan ovttasbarggu. ¶
Sámemišuvdnačoakkalmas Šuoššjávrris ¶
(Govva: Hans Lindkjølen) ¶
Easka Sámemiššuvnna 1934 jahkečoahkkimis nagodii Jacob Børretzen hálahit dárbbašlaš mearrádusa dahkat, ja 1936:s sáhtii nuoraidskuvla álggahit 24:in ohppiin. Skuvlla namman šattai: "Jens Otterbecha muitu" , muhto almmolaččat gohčodedje Sámiid nuoraidskuvlan (Den samiske ungdomsskole - DSU). Pastor Ottar Bondevik lei skuvlla vuosttaš rektor. ¶
Orru dego máinnas go vuoras olbmot muitalit vuosttaš skuvlajagiid birra. Oahppit bohte vácci, johkafatnasiin dahje heastasáhtuin. Skuvlalanjat ledje smávvát ja bálljásat, ja ledje bieđgguid, gaska sáhtii leat gitta kilomehtera. Muhtumat ledje duon bealde ja nuppit fas nuppi bealde joga. Čáhceviežžan ja muoraidsahán lei juohkebeaivválaš doaibma. Dálvet duodjeoahpaheaddji Olav Sunnseth váccii máŋga kilomehtaera juohke iđida dáid bieđggos visttážiid gaskka ja bijai dola muorrauvnnaide. ¶
1938 geasi mearridedje hukset sierra viesu. Huksegohte, muhto 1940 giđa soahti bissehii barggu, ja skuvla giddejuvvui. Easka 1947:s álggahedje fas Sámi nuoraidskuvlla huksema. Dál bargagohte oažžut skuvlla dohkkehuvvot. Skuvllaid ovttastahttinlávdegoddi (Samordningsnemnda for skoleverket) celkkii 1948:s: - Dán skuvlla galget stáhtaeiseválddit hukset ja hálddašit. ¶
Skuvladirektevra Lyder Aarseth áŋgirit doarjjui ahte Sámemiššuvdna galggai oažžut hukset ja jođihit skuvlla. Son čálii: - Skuvla duhtada heahtedárbbu, vuosttaš ođđahuksejuvvon skuvlavistin Finnmárkkus maŋŋá soađi, álggahit oahpahusa sámi guovlluin. ¶
1949:s rahpe skuvlla 30:in ohppiin, ja Roald Svarstad lei rektor. Jagi maŋŋá dohkkehii departemeanta skuvlla plána ja visttiid, ja juolludii stáhtadoarjaga doaibmi njuolggadusaid mielde. 1950-logus álggii Thor With rektorin. Ođđa skuvlarusttet vihahuvvui 1951:s. ¶
Vuosttaš skuvlaplánat čájehedje čielgasit skuvlla duppal ulbmila. Dat galggai leat kristtalaš nuoraidskuvla fágaiguin mat dan áigge ledje dábálaččat, muhto seammás galge skuvllas leat sámi fáttát. Oppa áigge lei Sámi nuoraidskuvlla/álbmotallaskuvlla (Den samiske ungdomsskole/folkehøgskole) fágaplánain sámegiella, sámi kulturhistorjá, gahper- ja gáktegoarrun, čuoldin, čoarve- ja dákteduodji. Skuvla barggai árjjalaččat dahkat nuoraid dihtomielalažžan sámi kulturárbbi árvvus. ¶
Kárášjoga Sámi álbmotallaskuvla lei hui mávssolaš sámi nuoraide. Dá leat muhtin ohppiiid duojit čájáhusas. ¶
(Govva: Hans Lindkjølen) ¶
Sámi giela ja kultuvrra ovddasteaddji, Odd Mathis Hætta, dadjá earret eará iežas skuvlajagi birra Sámi nuoraidskuvllas Kárášjogas: - Sámegielas mis váilo heivvolaš oahppogirjjit ja girjjálašvuohta. Mis ii lean ovttasge leamaš sámegiela oahpahus, muhto mii leimmet baicca mekánalaš vuogi mielde oahppan dárogiela sátneluohkáid, substantiivavugiid, vearbasojahemiid ja ollu eará. Álbmotskuvllaoahpahusas maid mii leimmet čađahan lei unnán sirddihanárvu sámegiela Sámi nuoraidskuvlla oahpahussii. Mii liikká oaččuimet buori vuođu joatkkaohppui, sihke matematihkas ja sámegielas ja eará fágain, ja dan duođašta dat ahte mii leimmet máŋggas geat vácciimet joatkkaoahpu maŋŋá go leimmet čohkkán oahpaheaddji Kathrine Johnsena oahpaheaibeavddi guoras. ¶
Eanaš oahppit ledje Finnmárkkus eret. Muhto oahppit bohte buot sámi ássama riikkaguovlluin. ¶
Sámelávdegoddi ovddidii 1959:s árvalusas departementii, ja dát sáddejuvvui gulaskuddamii. Dalle fáhkka dáhpáhuvai politihkalaš polariseren sámi guovlluin. Árvalus evttohii ollu váldočuoggáid nannen dihtii sámegiela ja -kultuvrra. Erenoamážit Kárášjogas dáid evttohusaid vuosttaldedje sakka. Sii geat ledje atnán buot sámevuođa ovdáneami hehttehussan, álggahedje vuostálastima bissehit sámáiduvvama. Vuostálastima ulbmil lei earret eará hilgut buot duppaltekstejuvvon skuvlagirjjiid. Dát guoskkai biibbalhistorjái, katekismussii ja moatti lohkangirjái. Gáibádus lei garas ja loahpahii ahte dás duokko háliidedje dušše dárogiela girjjiid skuvllas. Dán ledje 326 sámegielat váhnema vuolláičállán. Ákkat ledje ahte Sámelávdegoddi dáhtui ovdáneami bissehit ja mannat vássánáigái. Dajaldat nugo "sámi ghetto" Finnmárkku duoddaris gullui, ja das lei nana váikkuhus. ¶
Paul Ryan lei dan áigge Sámi nuoraidskuvlla rektorin. Son lea mearkkastusas geahččalan čilget dán dáhpáhusa. Muhtun áhčči bivddii ahte su bárdni ii galgan dárbbašit sámegiela fága oahppat. Go ii ožžon mieđáhusa, de bahča mielat mearkkašeapmi goaikkehii: - Dii dážat galgabehtet álo mearridit min sápmelaččaid badjel. Ja go mii dál buktit gáibádusaid, de biehttalehpet dii min duođas váldimis, dáinna ákkain ahte mii eat ádde min iehčamet buori. ¶
Sámi nuoraidskuvla lei sámi skuvlapolitihkalaš suorggi álgojalgejeaddjibargu. Dat bargagođii barggu dakkár suorggis mas ii oktage beroštan, ja doarui eiseválddiid vuostá áigodagas goas sápmelaččat ieža unnán ovddidedje iežaset jurdagiid ja oaiviliid. Čielggadusas "Sámi kultuvra ja oahpahus" (Samisk kultur og utdanning) (NAČ/NOU 85:14) sáhttá lohkat: - Áidna skuvla mii 50-logus fálai jeavddalaččat sámegiela ja kulturhistorjjá oahpahusa lei Sámi álbmotallaskuvla Kárášjogas. Sámi fágat eai leat gal nu máŋga, muhto ledje bákkolaččat, ja sámi/kultuvrralaš biras, man skuvla geahččalii ovddidit, lea eahpitkeahttá rievdadan ođđa buolvvaid oaivila. ¶
Skuvla dáhtui dán áigodagas leat boktaleaddjin. Psykologiijaoahpahusas mii deattuheimmet persovnnalaš ovdáneami. Duostat leat ieš, jáhkkit iežas olmmošárvui, ovdánahttit friddjavuođa ja iešheanalašvuođa ledje fáttát maid mii čuovvoleimmet kulturhistorjáoahpahusas. Skuvlla ulbmil lei dahkat nuoraid dihtomielažžan - veahkehit sin iežainis deaivvadit. Dan sadjái go ahte sii galge dovdat iežaset vuolleárvosažžan, de berrejedje sii leat rámis iežaset áhčiin ja etniin, geat eai lean vuollánan vaikko elle váttis dilálašvuođas. Hui máŋggas leat atnán skuvlla joatkkaoahpu vuođđun. Skuvla molssui nama Sámi nuoraidskuvllas (Den samiske ungdomskole) Sámi álbmotallaskuvlan (Den samiske folkehøgskole) 1964:s. Boazosámi-nissonolmmoš Rávdol Elle (Ellen Marie Anti) lei vásihan geafivuođa givssi mánnávuođa rájes juo. Son lei buorren ovdamearkan soahtegaskaáiggi giellamoivái. Go son bođii skuvlainternáhttii Smørstadii Levdnjii 1922:s, son jáhkii ahte dušše okta giella gávdnui. Son lei riegádan ja bajásšaddan duoddaris ja ii lean goassige leamaš vuollin gilis. Dál son šattai ovttas mánáiguin geat dušše hálle dárogiela, muhtimat hálle dušše suomagiela ja muhtimat dušše sámegiela, nugo son ieš hálai. Su eadni, gii lei girjeloguheapmi, hálai sihke sáme- ja suomagiela, muhto dárogiela son ii ádden ii sánige. Klássaoahpaheaddji lei nuorra máttarivgu, ja hálai dušše dárogiela. Skuvlajahki lei guhtta vahkku ovdal juovllaid ja guhtta vahkku maŋŋá juovllaid. Goalmmát skuvlajagis áddegođii Rávdol Elle osiid das maid oahpaheaddji dajai. Go son gearggai skuvllas, de son hálai golbma giela njuovžilit. ¶
1930:s, dalle go Rávdol Elle lei 16 jahkásaš ja álggii rihppaskuvlii suohkabáhpa Alf Wiig lusa Kárášjohkii, de son ii lean goassige oaidnán sámegiela girjji - máhtii dušše lohkat dárogiela. Wiig oahpahii buot sámegillii. Go son ii máhttán lohkat sámegiela, de luoikkahii Wiig sutnje dárogiela girjjiid. Ieš oahpai maŋŋá lohkat sámegillii. ¶
Báhpaeamit, Margarethe Wiig, gii lei gasku giellamoivvi, ráhkadii iežas sárgumiiguin sámegiela Áppesa, mii lei stuorra ávkin sámegiela oahpahusas. ¶
Go Rávdol Elle jerre leat mielde sierranas stivrrain ja ráđiin, de son álo mieđihii. Son háliidii oassádallat barggus hábmen dihtii eanet olmmošaddjás servodaga. Dán láhkai son lei Norgga sámemiššuvnna stivrras ja Sámi álbmotallaskuvlla stivrras máŋga jagi. Su vuođuštus lei: - Nuoraid oahpahus ja boahtteáigi lea mus nannosit váimmu alde. Mun duođai háliidin ahte sii galget oažžut oasi das maid mun ieš massen. ¶
Iežan áigodagas teoriijaoahpaheddjin Sámi álbmotallaskuvllas 1960-jagiid adden oktii čuovvovaš stiilabarggu: "Váttisvuođat ja hástalusat maid lean vásihan iežan skuvlaáigodagas" . Okta mu čeahpes ohppiin čálii ee. čuovvovaččat: - Midjiide sápmelaččaide leat giellaváttisvuođat leamaš verremusat, ainjuo munnje leamaš ná. Vuosttaš beaivvi rájes go skuvlii álgá, de ferte oahppagoahtit "amas" giela, namalassii dárogiela. Soaitá leat ártet ahte mun dajan ahte dárogiella lea amas giella, muhto nu dat lei midjiide geat álggiimet skuvlii 12 jagi áigi. Mii leimmet dušše hállan sámegiela ruovttus, ja muđuige go leimmet ovttas eará mánáiguin. Mii duođai eat máhttán eat sánige dárogiela go skuvlii álggiimet. Moatti skuvlajagis oahpaimet gal veahá dárogiela, muhto guhkkin eret nu ollu ahte máhtten hállat albmaláhkai. Sámegiella gildojuvvui goalmmát luohkás. Dán maŋŋá ii lean njuolggadusaid mielde lohpi hállat sámegiela diimmuin. Jos ii máhttán jearaldagaid vástidit dárogillii, de bealkkahalai hirbmadit ahte ii lean lohkan bihtáid albmaláhkai. Jos geahččalii sámegillii vástidit, de oaččui dán vástádusa: Ammal dál lea čielggas ahte mii hállat dárogiela skuvllas. Go mun ledjen rahčan dárogielain olles diimmu, de mannen bottuin olggos ja hállen sámegiela. Internáhtas hálaimet mii maiddái sámegiela, ja dieđusge go ruoktot bohten. Dát dieđusge dagahii ahte mun seaguhišgohten guokte áibbas guovttelágan giela. Maŋážassii in duostan šat jietnadit go ballen iežan heahpašuhttit. Ain dovddan dán balu, muhto hárvebut dál. ... Buot mii gullá dárogillii, das lean mun ballan ja lean dan vašuhan olles ealliman - ja várra ain joatkašuvvá nie ... ¶
Nuppi geardde adden čuovvovaš stiilačállima: "Váhnemiid árbi - noađđin vai ávkin eallimis" . Seamma oahppi dalle čálii earret ollu eará: "... Giella gal várra lea deaŧaleamos maid sáhttá árbet ovdaváhnemiin. Sámegiella lea deaŧalaš midjiide geat háliidat leat sápmelažžan. Sii geat geahččalit biehttalit iežaset sámi seađu, gaikkodit, dulbmet ja bilidit dan maid ovdaváhnemat leat sidjiide skeŋken. Dát lea njuolgga suddu njealját báhkkoma vuostá. ...váhnemiid árbi gal baicca lea ávkin eallimis iige noađđin, go mii fal háliidat leat mat mii leat, ja go fal leat mielas viidásut fievrredit váhnemiid árbbi." Maŋŋá vihttalot jagi doaimma, de heaittihuvvui Sámi álbmotallaskuvla 1985:s. Maŋimuš logi jagi lei dilli máŋggaláhkai eahpesihkar. Eai šat doarvái ollu sámi nuorat ohcan skuvlii. Oahpahusdárbbu duhtadii dađistaga almmolaš skuvla, vaikko duodjefága ain lei bázahallan. ¶
Digaštallan sámegiela ja -kultuvrra ektui garai dađistaga 1960-logus. Riiddu leat muhtumat gohčodan gielalaš siskkáldassoahtin Kárášjogas, ja čuovui mealgadii politihkalaš bellodatrájiid. Dát lei duohtadilis sámegiela ceavzima birra skuvllas ja beaivválaš eallimis. Dán riiddus sámi nuorat njuolgga vašuhedje Sámi álbmotallaskuvlla mas dáža oahpaheaddjit ledje eanetlogus, ja dovddahedje ná: - Čuohtejagi lea sámemiššuvdna čuvvon sámiid gietkamis hávdái. Dál ferte heaittihit dán bajábealhovdema. Máŋga vuorrasut olbmo gal dattetge ledje positiivvalaččat skuvlii, mii lei sidjiide láhčán vuođu eallimis, ja ee. sin ávžžuhusa mielde, de álggahuvvui skuvla fas. Muhto ledje nu unnán oahppit ahte doaimma heaittihedje fas moadde jagi maŋŋá. ¶
Heaittiheami oktavuođas dajai ovddeš skuvlarektor, Thor With, ee.: - Maŋŋá 50 jagi bálvalusa sámi nuoraide ávkin, de ii leat šat Sámi álbmotallaskuvla mihkkege fálaldagaid. Dat lea bálvalan oasis - hirbmat deaŧalaš bálvalusa addán. Vuosttaš jagi rájes go skuvla álggahuvvui, de lea dát skuvla ferten rahčat birgejumis ovddas. Vuosttažettiin dat fertii oažžut luohttámuša sámi nuoraid gaskkas, ja dan gal dagai. Dat fertii maiddái soahtat oažžut doarjaga eiseválddiin ja miššonmoaitálas eahpideddjiin. ¶
Jearahallamis dajai oktii muhtun Sámi álbmotallaskuvlla ovddeš oahppi: - Dáppe lei buorre dilli. Dáppe mun ohppen gii mun ieš lean. Dáppe mun duostagohten ovddasguvlui smiehttat, ja oskut bajásguvlui. ¶
Sámi ipmilbálvalus Akershusa šloahttakapeallas. ¶
(Govva: Hans Lindkjølen) ¶
Gáldut : Blix, Erik Schytte: Kirker og kirkeliv i Karasjok. Tromsø 1974 Halvorsen, Karen: Fra Almueskolens historie Historisk tidsskrift. 4-1991 Universitetsforlaget Hætta, Odd Mathis: NRK's samiske sendinger 1946-84. UIT 1984 Lindkjølen, Hans: J.A.Friis og samene. Sámi varas 1983 Lindkjølen, Hans: Nordkalotten. Oppdagelser-Ressurser-Misjon. Atheneum 1995 Lindkjølen, Hans: Nordkalottfolket. Piera-Johannes fra Karasjok. Ansgar 1989 Lindkjølen, Hans: Sameradioens mor - Kathrine Johnsen. Davvi Girji 1995 Lindkjølen, Hans: Viddas folk. Rávdul-Elle fra Finnmarksvidda. Davvi Girji 1991 Norges samemisjon hundre år. Sámi varas 1988 Norges samemisjon Årbok 1981-83 og 1984-86. Sámi varas Otterbech, Jens: Kan du tilgi? Lunde 1971 Qvigstad, Just: Historisk oversikt over Oplysningsarbeidet blandt Finnerne i Finmarken. Tromsø 1907 Steen, Adolf: Finnemisjonen 75 år. Norges finnemisjonsselskap 1963 Vår kirke i nord 1967 Bispedømmerådene i Hålogaland ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Sámiid dáruiduhttin - manin, mo ja makkár váikkuhusat? 2005 http://girji.info/skolehist/minde-s.htm Davvi girji 3650 minde_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.4 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
In English ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Henry Minde álgoálbmotkonferánssas Romssa universitehtas 2003 čavčča. Govva: Svein Lund ¶
Henry Minde riegádii 1945:s Roabas Skániid suohkanis. 1955:s fárrii son Áltái, gos son loahpahii gymnása 1967:s. Logai Oslo ja Romssa universtitehtain ja dan maŋŋá barggai sámi riektehistorjjálaš stipeandiáhtan Romssa universitehtas ja Sámi Instituhtas. Son lea dál Romssa universitehta historjáprofessor. Minde lea čállán ollu artihkkaliid ja máŋggaid girjjiid sámi ja Davvi-Norgga historjjás. Son oassádallá dál sámi historjjálaš girjebarggus ja lea máŋggafágalaš eamiálbmot- ja globaliserenprošeavtta koordináhtor. ¶
Dát lea oassi čállosis maid son čálii duogášnotáhtan Sámediggái miessemánu 27.-31. beivviid 2002’ čoahkkimii, ášši 23/02: Sámiálbmoga foanda. Čálus lea rievdaduvvon hámis jorgaluvvon ja almmuhuvvon eŋgelasgillii Acta Borealias 2003, nr. 2. ¶
Minoritehtapolitihkka sámiid ektui Norggas lei guhká seammá go dáruiduhttinpolitihkka. Dáruiduhttinpolitihka álggu ja loahpa sáhttá čatnat guovtti dáhpáhussii, ja guktuin lei ávnnaslaš sisdoallu, muhto maiddái nana govastatárvu. Nubbi lei Sámefoandda (Finnefondet) ásaheapmi 1851:s. Nubbi fas lei Álttáášši 1979-1981. ¶
Dáruiduhttinpolitihkka álggahuvvui kultursuorggi bokte ja dáhpáhuvai nu ahte "skuvla lei soahtešilljun ja oahpaheaddjit ledje ovdasoalddáhin" . [Einar Niemi: Kulturmøte, etnisitet og statlig intervensjon på Nordkalotten. Girjjis: Andersson (red.): Den nordiska mosaiken, Uppsala 1997 s. 268] Fáddá mii šattai guovddážin lei giella. Dat šattai mihttun ahte eahpelihkostuvai go dáruiduhttinpolitihkka vai menestuvai go. Dát váikkuhii máŋgga servodatsuorgái 1900-logus, muhto dás mun guorahalan skuvla- ja giellapolitihka. 1800-logus juohke našonálstáhta anii skuvlla deaŧalažžan stáhtastivrejumis. ¶
Assimilašuvdnapolitihka menestuvvan ii lean mihkkege erenoamážiid máilmmis 1800-logus. Assimilašuvdnapolitihkka lei nannosit čadnojuvvon gievrras našonálstáhtaid ásaheapmái. Ii lean assimilašuvdnapolitihka ásaheapmi dahje eksisteansa mii earuhii Norgga eará stáhtaid ektui, muhto dán politihka ulbmillaš, oktilis ja guhkálmas doaibma. Dát dat lea mii dagaha dáruiduhttinpolitihka morálalaččat váivádussan ja politihkalaččat heavvun otná dán beaivve. ¶
1883:s, go dát govvejuvvui Guovdageainnus, ii lean vel dáruiduhttin ollásit ollen Sis-Finnmárkui. Govas oaidnit ohppiid, oahpaheddjiid ja muhtin váhnemiid.skuvllas Vuohppečorrus. (Gáldu: Muitalusat ja dáhpáhusat Guovdageainnus 8, s. 15) ¶
Oahpaheaddjit ja pedagogat dat álggos fuomášedje dáruiduhttima dutkagoahtit. Oahpaheaddjit ledje leamaš guovddáš eiseválddiid biiggát ja reaŋggat dán proseassas, sii ledje leamaš guovddážis oasseváldin ja sin rolla dađistaga digaštallagohte eanet ahte eanet. Giella, skuvla ja kristtalaš bajásgeassin ledje guovddáš fáttát. Lei gurutstáhta čuvgejupme- ja našuvdnahuksenoainnu árbi mii guhká ráđđii historjjálaš ovdanbuktojumiid. ¶
2. máilmmisoađi maŋŋá fuobmágohte dutkit sosiáldarwinisttalaš osiid ja nálálaš mearkkaid mat ledje ovddeš politihka - ja dutkama duogážin. Váttisvuođat mat bohciidedje sámi guovlluid skuvllain, dál eai ráddjejuvvon dušše gielalaš áššiide maid sáhtii čoavdit pedagogalaš juonaiguin. Váttisvuođa fertii geahččat sihke skuvlaviesu siskkáldas ja olgguldas sosiálalaš proseassaid ektui. Stuorra bargu dán oktavuođas lei Anton Hoëma doavtterdutkkus, almmuhuvvon 1976:s. Son čájehii dárkilit mo stáhtaváldi ain 1960-logus skuvladoaimma bokte viidát ja čiekŋalit stivrii sámi servodaga. ¶
Historjádutkit maŋŋit dutkagohte dán fáttá. Vuorddekeahtes oaidninvuogis dakkár dutkan bohciidii, namalassii guorahallan man vuođđun lei olgoriikka- ja sihkkarvuođapolitihkka. Romssa historjádutki-guovttos Knut Einar Eriksen ja Einar Niemi loktiiga sihkkarvuođapolitihkalaš motiivva ovdan go Den finske fare-girjjis galggaiga čilget dáruiduhttinpolitihka davvin. Girji almmustuvai 1981:s, dallego galbma soađi ramádat vuhttui davviguovlluin ja báinnii politihkalaš digaštallama. ¶
Vaikko minoritehttapolitihkka iešalddis lea stuorra fuomášumi ožžon, de leat dáruiduhttinpolitihka kultuvrralaš ja sosio-ekonomalaš váikkuhusat fuomášuhttojuvvon oalle unnán, vaikko fáddá lea guorahallojuvvon moanat stuorát bargguin ja dieđalaš artihkkaliin. Mis leat miellagiddevaš dárkomat ja guorahallamat Johs. Falkenberga Lágesvuonaguorahallamis nu árrat go 1941:s ja Ivar Bjørklunda Návuonahistorjá 1985:s. [Ivar Bjørklund: Fjordfolket i Kvænangen. Universitetsforlaget 1985] B jørklunda dutkosis lea dáruiduhttin váldosivvan čearddalaš buhtisteapmái mii orui dáhpáhuvvamin: Sámiid lohku gielddas 1930:s 1950:i njiejai 44%:s gitta nullii! ¶
Harald Eidheim čielggada mo dážaid guottut sámiid ektui bohciidahttet negatiivvalaš vealaheami. Son almmuha árvvoštallama ahte dážaid, ja dát mearkkaša maiddái almmolaš ásahusaid, guottut šaddet eanet ahte eanet negatiivvalažžan mađe lagabui olmmoš boahtá sámi váldoguovlluid. Son nágge ahte sámiid dáláš dilálašvuođa ferte vuosttažettiin oaidnit daid stáhtaservodagaid oassin gos sápmelaččat unnitlohkun ellet. Asymmetralaš fápmooktavuohta dážaid, Norgga almmolašvuođa ja sámiid gaskkas, dagahii ahte sámi kulturdovdomearkkat duvdojuvvojedje priváhta dássái, ja seammás dán geahččaledje čiegadit almmolaš dásis. ¶
Sosiála-antropologalaš paradigma dwáruiduhttimis ii leat buktán makkárge stuorát ollislaš monografiija dasa mo dáruiduhttinproseassat váikkuhedje. Jáhkkimis lea dát mearka ahte man seagáš ja gildojuvvon dát fáddá lei, ain juo joavkkuide geat eanemusat ledje uhkiduvvon ja geat vásihedje bákčaseamos diliid. ¶
Árbevirolaš dutkan vásiha ollu váttisvuođaid ja deaivvada ehtalaš bahkadasaiguin. Nuppi bealis gáibiduvvo ahte galget oskkáldasvuođa atnit muitaleddjiidasaset oažžun dihtii dieđuid ja dáhtaid. Nuppi bealis fas leat dieđut maid dutki dán láhkai oažžu nu máŋggabealagat, mearritmeahttumat ja rašit muitaleaddjái ahte dáid sáhttá geavahit dušše hui várrogasat. Dán mii vuohttit ollu jearahallamiin maid báikkálaš historjádutkit ja báikkálaš museat leat čađahan. Dábálaččat olbmot muitalit ollu muitalusaid skuvlaáiggisteaset. Muhto sámi birrasiin leat dákkár muitalusat ja dieđut dán rádjái leamaš hárvenaččat dahje ahte dát leat coahkásat ja oanehaččat. Mus lea árta jáhkkit ahte dán erohusa duogážin lea ahte sámit leat háliidan vajálduhttit heahpatlaš vásáhusaid ja dáhpáhusaid skuvlaáiggiineaset. ¶
Nuorra Norgga stáhtas maŋŋá 1814 ledje vuosttaš buolvva ámmátolbmot geat virggiideaset oktavuođas sápmelaččaiguin deaivvadedje, bálddalaste sin giela dárogielain. Eatnigiela hállan lei olmmošvuoigatvuohta oaivvildedje sii dalášáiggi humanisttalaš-romantihkalaš rávnnjáldaga árbbiset mielde. Dáid rávnnjáldagaid buoremus bealušteaddji lei báhppa N. V. Stockfleth, gii jorgalii ja almmuhii ollu girjjiid sámegillii skuvlla ja girku atnui. Stockfletha oaidnu oaččui nana doarjaga ámmátolbmobellodagas Stuorradikkis ja Ráđđehusas. Dán - min dálášáiggi oainnuin - "liberála" giellapolitihka dattetge vuosttaldedje hearrát Finnmárkkus, erenoamážit go Stockfleth bálddalasttii sámiid ja kveanaid kulturpolitihkalaččat. 1848:s ja čuovvovaš čoahkkimiin digaštalai Stuorradiggi garrasit Stockfletha giellapolitihkalaš oainnu. Digaštallamat ledje ovdasaččat mat muitaledje garrasut miellaguottu eiseválddiid bealis davviguovllu unnitlogu álbmogiid ektui. ¶
Álgoáigodagas álggahedje doaibmabijuid sámiid vuostá nu gohčoduvvon dili muhttásanguovlluin. 1851:s ásahii Stuorradiggi sierra bušeahttapoastta, nu gohčoduvvon "Sámefoandda" ( "Finnefondet" ), ovddidan dihtii dárogiela oahpahusa ja omardit sámi álbmogii bajásčuvgehusa. ¶
Ipmirdan dihtii man stuoris dát supmi lei, go veardida dáláš juolludemiiguin sámi ulbmiliidda Sámedikkis ja buot departemanttain ollislaččat, de lean dákkár tabealla ráhkadan: ¶
Tabealla 1: Sámefoanda, jahkásaš juolludeamit ja stáhtahálddahusa goluid promilla [Statistihka gáldu: Bjørg Larsson: Finnefondet. Universitetet i Tromsø 1989, s. 58 ja Historisk statistikk 1978] ¶
Jahkásaš juolludeamit sámefoanddas ruvnnuiguin ¶
Stáhtahálddahusa goluin promillan ¶
1865 (1864/65) ¶
4000 ¶
0,19 ¶
1870 (1869/70) ¶
11200 ¶
0,53 ¶
1880 (1879/80) ¶
20000 ¶
0,67 ¶
1890 (1889/90) ¶
31000 ¶
0,82 ¶
1900 (1899/1900) ¶
25300 ¶
0,39 ¶
1910 (1909/10) ¶
90000 ¶
1,01 ¶
1920 (1919/20) ¶
189200 ¶
0,34 ¶
Bušeahttajagi 2002 meroštallan čájeha bajábeale loguid veardidallama ektui ahte várrejuvvon juolludeamit sámi doaimmaide ledje vuollelis 1 ‰ ollislaš stáhtabušeahtas, badjelas 1/3 dain ruđain hálddašit sámit ieža, Sámedikki bokte. Tabealla čájeha ahte ruhtasturrodat, maid stáhta geavahii dáruiduhttimii dušše Sámefoandda bokte, lei - earret guokte vuosttaš jahkeloguid - seamma ollu ja vaikkoba eanet go mii Sámedikkis dál lea. Ja muhtun áigodagain 1900-logu álggus ledje juolludeamit maid Sámefoanda oaččui dáruiduhttindoaimmaide stuorábut go dat oassi mii dál ollislaččat juolluduvvo sámi doaimmaide. ¶
1860-logu loahpageahčen garradišgođii Stuorradiggi dáruiduhttindoaimmaid. Sii cuiggodedje stuorra suoma sisafárrema Nuorta-Finnmárkui. Doaimmat maid ledje čađahan, eai lean váikkuhan nugo ledje jáhkkán. Lei baicca nu, oaivvildedje, ahte dárogiella lei hedjonan sámiid ja kveanaid gaskkas. Dáruiduhttindoaimmat ledje álgoáigodagas álggahuvvon siviillalaš ja našuvnnalaš sivaid geažil, ja sihkkarvuođapolitihkka fas doaimmai dakko gokko "našuvnnalaš sivat" ledje váldoákkat sihke ulbmila ja strategiija hárrái. Dát lei duogážin go Stuorradiggi 1868:s mearridii ahte Sámefoandda ruđat galge maiddái juolluduvvot doaimmaide mat ledje oavvilduvvon kveana álbmogii. ¶
Ollu gáržžideamit dahkkojuvvojedje dađistaga. Váldogaskaoapmi lei instruksa man Romssa bismaguovllu hálddahus ráhkadii oahpaheddjiide gielladili muhttásanguovlluin. Instruvssas sáhtii lohkat ahte buot sámi ja kveana mánát galge oahppat hállat, lohkat ja čállit dárogiela, ja buot ovddeš cealkimat ahte mánát galge oahppat eatnigiela, sihkkojuvvojedje. Oahpaheaddjit geat eai sáhttán čájehit buriid bohtosiid dán "giellamolsundoaimmas" , eai ožžon bálkálasáhusa. Oahpaheaddjái gii lei oahpahan 7 jagi, dát dagai 23-30% bálkkás. Sámi ja kveana oahpaheaddjit eai oaidnán makkárge áigaga ohcat dán lasáhusa, muhto dáža oahpaheaddjit fertejedje ekonomalaš sivaid geažil duođaštit iežaset áŋgirvuođa dáruiduhttinulbmila čađaheamis. 1880’ instruksa aiddostahtii garra dáruiduhttinpolitihka loahpadassii lihkostuvvama. ¶
1880 instruksa skuvlla giellageavaheami birra mielddisbuvttii ahte dáruiduhttin šattai vel gárraset go ovdal. Unna rievdadusaiguin 1898:s dát lei skuvlla politihka sullii 1960 rádjái. ¶
Maŋimus ja sitkadeamos skuvlabagadus ilmmai 1898:s, ja buddestatnamman šattai "Wexelsenplakáhta" , nammaduvvon girkostáhtaráđi mielde. Dál fas čujuhedje álggus nuorttabeale várrii ja fas čállojuvvojedje raporttat mat muitaledje ahte gielladilli lei vearránan. Dál nannejuvvo ahte sámegiela ja kveanagiela geavaheami fertejedje unnidit ja dušše áibbas heađis geavahit "veahkkegaskaoapmin čilget dan maid mánát eai ádden" . Bagadus maiddái kevrii oahpaheddjiid dárkkistit ahte sámi ja kveana oahppit eai geavahan eatnigielaset eai bottuinge. Dát áigumuš doalahuvvui ja nannejuvvui, vaikko vuogit ja viidodat rievddai. Ruhtasupmit maid ledje juolludan sámegiela ja kveanagiela oahpahussii Romssa oahpaheaddjiskuvllas heaittihuvvojedje. ¶
Vaikko beakkán "sámiaktivisttat" nugo Isak Saba ja Anders Larsen fidniiga "sámegiela nuvttáoahppisaji" Romssa oahpaheaddjiskuvllas, de ledje dušše moattis geain sáhtii leat sámi ja kveana duogáš. 187 nuvttásadjeohppiin geat čađahedje eksámena áigodagas 1872-1906 ledje dušše 12:s Finnmárkkus eret. Mii eat dieđe gal gallásis dáin lei minoritehtaduogáš. Veardidangovvan ledje 1883-1905 áigodagas 10 sámi oahppi ja 5 kveana skuvllas. Skuvlla bealis ledje dilssit sisaváldit sámi ja kveana ohppiid olles dán áigodaga. 1860-logu loahpageahčen juo eahpidii Romssa bismaguovlu oahpahit sámiid oahpaheddjin: "Mis lea hirpmus ollu bargu eatnašiiguin ja liikká eai oro dáidda nákcemin addit duhtadahtti oahpu." [Bájuhan Helge Dahl: Språkpolitikk og skolestell i Finnmark Universitetsforlaget 1957] ¶
1877:s doaimmahathoavda Hertzberg evttohii fidnogildosa čearddalašvuođus čuovvovaš ákkain: "Vásáhusat čájehit ahte oahpaheaddjit buhtes dahje seaguhus kveana ja sámi nális eai leat dohkálaččat čađahit dáruiduhttima iežaset riikkaguimmiid gaskkas sávahahtti ovdánemiin" . Dát čearddalašvuđot fidnogielddusevttohus ii čuovvoluvvon álggos, muhto guoktelogi jagi maŋŋá, Wexelsen-plakáhtta dohkkehii dán áigumuša. ¶
Mii leat oaidnán ahte ruhtajuolludeamit dáruiduhttindoaimmaide lassánedje hirbmasit 1900-logu álggus. Duogáš lei sihke stuorra ballu ja fuopmášupmi "suoma vára" ja našuvnnalaš bođđejupmi ovttastatluvvema oktavuođas. Oanehis áigodagas lassedoaibmabijuid čađahedje: ¶
Dáruiduhttindoaimmaid stáhtalašdárkkisteapmi nannejuvvui hirbmadit, erenoamážit skuvladoaimmahagas. Jahkečuođimolsumii lei báikkálaš eiseválddiin kontrolla dáruiduhttinbargguin ja ovddasvástádus dan ovddas. Stáhta eiseválddit gohččo Bernt Thomassena čađahišgoahtit ođđa áigumušaid. Aviissas "Sagai Muittalægje" gohčoduvvui son Bobrikoffan. Bobrikoff lei generálaguvernevra, gean cára lei nammadan ruoššaiduhttit Suoma. Ovdamearkka dihtii oassádalai Thomassen oahpaheddjiid čoagganemiin gos son oahpahii ođđa pedagogalaš vugiid dáruiduhttinbálvalusas. ¶
Aviisa Sagai muittalægje, mii almmuhuvai áigodagas 1904-12, vuostálasttii dáruiduhtinpolitihka. 1906:s almmuhuvvui dás vuosttaš geardde Sámi soga lávlla, mii 80 jagi maŋŋil mearriduvvui sámi álbmotlávlagin. ¶
Skuvladirektevrraid gaskkas lea Thomassen beakkáneamos dáruiduhttinbarggu geažil sihke áiggistis - ja dál, ee. go oassi su čálašemiin ámmátolmmožin lea almmustuhttojuvvon. [Hoëm og Tjeldvoll: Etnopolitikk som skolepolitikk. Universitetsforlaget 1980] Dás mii fuomášat ahte su vuođustus ii lean dušše našuvnnalaš ja sihkkarvuođapolitihkalaš, muhto maiddái čálgopolitihkalaš. Dáruiduhttin lei, Thomassen áiccalmasttii čielggadeamis departementii 1907:s "seamma ollu čálgoášši stuorámus oassái Davvi-Norgga sámi ja kveana álbmogii. Dáruiduhttima bokte lea ovdáneapmi ja ahtanuššan maiddái sidjiide" . [Bájuhuvvon dán girjji mielde: Eriksen og Niemi: Den finske fare. Universitetsforlaget 1991, s. 114] ¶
Dán áigodaga álggus nannejedje "doaimmaid maid ovdal ledje almmuhan ja ideologiijaid dássejedje" . Maŋŋá vuosttaš máilmmisoađi lei Norggas oktasašrádjá sihke Ruoššain ja Suomain. Soahtegaskaáigi golai suddjet Suoma vuostá ja - midjiide eanet áššáigullevaš - sámiid ja kveanaid vuostá "siskkáldas fálleheapmái" . ¶
Dáid máŋggalágan doaimmaid mat dan rádjái ledje álggahuvvon ja ođđa doaimmaid mat ledje lasihuvvon, čohkkejedje loahpas oktasaš suollemas ásahusa vuollái, Finnmárkonammagoddái 1931:s. Dát ásahus lei mearkan ahte dáža assimilašuvdnapolitihkka lei bárisin doaibmamin, ja dát politihkka joatkašuvai maŋŋásoahteáigái, iige omd. ráđđenvuohkemolsun 1935:s rievdadan dan mange láhkai. Finnmárkonammagoddi maiddái aiddostahttá dan nannoseabbo čatnasumi mii dađistaga šaddá minoritehta- ja sihkkarvuođapolitihka gaskii ja mii erenoamážit válddaha dáruiduhttinpolitihka sierralágan dovdomearkka ja vuogi. Suollemasvuođa ferte dása lassin oaidnit vuosteváikkuhussan organiserejuvvon sámiid skuvlapolitihka vuosttaldeami ja dán politihka moaitaga ektui. Sihke stuorrasuopmelaš ambišuvnnat ja sámi mobiliseren dagahedje eanet "čiegus" ákka ođđa doaibmabijuid álggahit. ¶
Juolludeamit Sámefondii sturro hirbmadit 1900-logu álggus ja eambbo go duppalastojuvvojedje soahteálgui 1914:s. Dát stuorra lassáneapmi galggai máksit stáhta internáhttavuoruhemiid mat galge leat ođđa, eanet ulbmillaš dáruiduhttinbarggu gaskaoapmin. Álggus internáhtaid huksejedje rádjarusttegin kveanaid váldoguovlluide, muhto maŋŋá internáhttahuksenprográmma guoskkai maiddái Sis-Finnmárkui ja Divtasvudnii. Dalán go máilmmisoahti nogai, Finnmárkku skuvladirektevra mihtilmasat evttohii rievdadit Sámefoandda/Finnefondet nama eanet "neutrála" namahussan. Dán evttohusa dáidá fertet oaidnit sámi riikkačoahkkimiid ektui, maid ledje doallan ovdalašjagiid. Departemeanta čuovui dán rávvaga ja 1921:s Sámefoanda oaččui háma leat dábálaš gaskaoapmi: "Sierralasáhus álbmotskuvllaide Finnmárkku báikegottiin" . Bjørg Larsson gii lea guorahallan mo Sámefoandda ruđat geavahuvvojedje, gávnnaha ahte "juolludeamit Sámefondii joatkašuvve nugo ovdalge" . ¶
Chr. Brygfjeld lei Thomassena maŋisčuovvu skuvladirektevrra ámmáhis ja stáhta dáruiduhttindoaibmabijuid váldogoziheaddji 1923:s gitta 1935:i. Son vuosttaldii buot sámiid gáibádusaid, belohahkii čielga rasisttalaš oainnuid vuođul: "Sámiin eai leat leamaš návccat iige dáhttu geavahit iežaset giela čállingiellan. (...) Diet moadde olbmo mat velá gávdnojit álgosámi čearddas leat dál nu goarránan čearda ahte ii leat báljo doaivva oččodit sin buoret dillái. Sii leat vártnuheamit ja gullet Finnmárkku eanemus bázahallan ja gealbboheamos álbmogii ja sin álbmot leat stuorámus joavku seahkemielagiid ja heaigomielagiid skuvllaide." [Bájuhuvvon dán girjji mielde: Eriksen og Niemi: Den finske fare. Universitetsforlaget 1991, s. 114, s. 258] Brygfjelda mielas lei sámiid dáruiduhttin čielga sivilisatoralaš (čuvgehuslaš) bargu Norgga stáhtii go dážat ledje nálálaččat alladássáseabbot. Dás son earuhii sámiid ja kveanaid go son anii kveanaid leat kulturálbmogin, "searaleapmosat ja áhpaseapmosat" Finnmárkkus. Ahte kveanaid fertii dáruiduhttit, lei dušše sihkkarvuođapolitihkalaš sivaid geažil. ¶
1800-logu gaskkamuttos eiseválddit eai earuhan sámi ja kveana ohppiid das mii guoskkai skuvladoaimmahusa dáruiduhttindoaibmabijuide. Muhto soahtegaskaáiggis álge dávjjibut earuhit dáid. Sámiid ektui sáhtii leat negatiivvalaš dát sierragieđahallan, mii lei vuođđuduvvon sivilisašuvdnamihtárii mas sámit eai olahan báljo mange muddui. Dahje ahte dat sáhtii leat positiivvalaččat historjjálaš ákka beales: kveanaid ektui, geat ledje rehkenastojuvvon leat sisafárrejeaddjit, ledje sápmelaččat dološ eamiálbmot Davvikalohtas. ¶
Dán láhkai earuhit sámiid ja kveanaid čađahuvvuige 1936’ Álbmotskuvlalágas. Ovddeš lohpi heađis oažžut geavahit suomagiela veahkkegiellan, seammaláhkai go sámegiela, dál heaittihuvvui. Duogášmotiiva lei sihkkarvuođapolitihkalaš, muhto dát ovdanbođii dušše eahpealmmolaš smiehttamušain, iige almmolaš stuorradiggedigaštallamiin. Ođđa bargiidbellodatráđđehus čuovui nu ovddeš borgárlaš ráđđehusaid dáruiduhttin- ja suddadanpolitihka. ¶
Návuonas, nugo máŋgga eará mearragáttesuohkanis, lea identitehta molsásan. Ovdal eanetlohku anii iežaset sápmelažžan dahje kveanan, muhto birrasiid 1970 atne measta buohkat iežaset dážan. Romssa museum lea govvidan identitehtamolsuma. ¶
(Govva: Svein Lund) ¶
Formálalaččat 1898’ instruksa, Wexelsenplakáhta, lei doaimmas gitta dassážii go Stuorradiggi gieđahalai Sámelávdegotti evttohusa 1963:s. Instruvssa mearrádusat ledje nappo dalle doaibmi mearrádusat olles 1950-logus, ja sáhttá dadjat ahte muhtun báikkiin dáid doalahedje 1960-lohkui. Tor Edvin Dahl girjeraporttas muitala muhtun oahpaheaddji, guhte lei Oslos eret, ná: "Ja de fertiimet váruhit ahte mánát eai goassige hállan sámegiela dahje suomagiela, mii leimmet ožžon dieđu skuvlahoavddas ahte sii eai ožžon lobi hállat iežaset eatnigiela, eai bottuinge dahje ovdal ja maŋŋá skuvlaáiggi. Dárogiela galge hállat, bákkus." [Tor Edvin Dahl: Samene i dag - og i morgen. Gyldendal 1970, s. 150] ¶
Ahte Boares vuoigŋa ain elii 1960-logus, duođasta maiddái oanehis govahallan, man Anders Ole Hauglid Brumunddalas lea čállán: "Imašlaš Finnmárku-, dovdui dego livččen lean olgoriikii boahtán: " Buohkat máhttet dárogiela. Ii oktage dárbbaš hállat suomagiela dahje sámegiela ", lei diehtu midjiide! -Dassážii go internáhttahoavda čuvgehii munnje ahte sámegiella ja suomagiella lei sin eatnigiella ja ahte internáhtta lei sin nubberuoktu. Odne 20 jagi maŋŋá olmmoš sáhttá heahpanit." [Anders Ole Hauglid: Deaivvadeapmi Porsáŋgguin / Om å møte Porsanger, girjjážis: Gaup/Utsi (red) Ruovttobálgá rái / På hjemveger 1984] ¶
Guktot muitalusat leat Porsáŋggus, muhto oažžut jáhkkit ahte aktiivvalaš dáruiduhttin čađahuvvui sihke skuvladiimmuin ja maŋŋá skuvladiimmuid maiddái eará báikkiin Romssas ja Finnmárkkus nu maŋŋit go 1960-logus, maiddái maŋŋá go Stuorradiggi lei hávdádan Wexelsen-plakáhta. Davvi-Romssas lea čájehuvvon ahte oahpaheaddjit soahtegaskkaáiggi ledje eanaš sisafárrejeaddjit geaid vuolggahusbargun lei eiseválddiid prográmma lávdadit dárogiela ja dáža kultuvrra. Olbmot maid dihtet muitalit ahte oahpaheaddjit almmolaččat ovddidedje nállevealahanguottuid. Bråstad Jensen muitala ahte skuvla "... vahágahtii máŋgga sámi ja kveana oahppi iešgova ovdáneapmái. Skuvllas sidjiide muitaledje oalle njuolga ahte sin eatnigielas ja sin kultuvrralaš gullevašvuođas oppanassiige lei unnán árvu." [Eivind Bråstad Jensen: Den norske skoles rolle i fleretniske samfunn i Nord-Troms på trettitallet, Norsk Pedagogisk Tidsskrift 3-1990, s. 14] ¶
Easka 1960-logus lea mis stuorát guorahallan skuvlla ja báikkálaš servodaga gaskavuođa birra ja das makkár bohtosiid, diehtodásis, dáruiduhttináigodaga skuvlaovdáneapmi dagahii. Dalle ledje ohppiidbohtosat guovddáš davvisámegiela guovlluin gaskamearálaččat čielgasit normálaplána unnimusgáibádusaid vuolábealde ja olles 1900-logus lei šaddan dađistaga stuorát erohus skuvlla ja sámiid gaskii, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat. ¶
Go historjjálaččat geahččá, de sáhttá roahkka dadjat ahte stáhta árja oažžut sámiid (ja kveanaid) hilgut gielaset, rievdadit kultuvrralaš vuođđoárvvuid ja lonuhit čearddalaš iešdovddu, lea leamaš viiddis, guhkilmas ja ulbmillaš. Sosiálalaš ásahusaid rievdadus ferte leat váikkuhan garrasit ovttaskas olbmuid gaskavuođaide. Stáhta sáhtii muhtun muddui mieiggastit doaibmi beaivválaš rasismii, muhto iešalddis dát fuonášii olbmuid geaidda dát politihkka guoskkai. Muhto lea liikká čujuhuvvon ahte man mearkkašahtti unni sosiálalaš ráfehisvuohta lei olles dán ođasmahttin- ja dáruiduhttináigodagas. Lea stuorra ovttaoaivilvuohta ahte sivvan dasa lea vuoimmehisvuohta go fápmodilálašvuođat ledje álfárot guovtteláganat stáhtahálddahusa hálddašeddjiide ja oktagasolbmuide geat šadde vásihit rievdadusaid. ¶
Eriksen ja Niemi leaba almmuhan "govttolaš hypotesan" ahte "suoma vára" haga "ii livčče dáruiduhttinpolitihkka sámiid ektui čađahuvvon dan mađi garrasit nu guhkes áigodaga badjel" . Mii leat oaidnán ahte su. 1870 maŋŋá garai dáruiduhttinpolitihkka Finnmárkkus dađistaga dainnago kveana sisafárren lassánii. Ođđasut dutkan lea liikká fuomášahttán ahte eiseválddiid politihka sámiid ektui máddelis Finnmárkku, erenoamážit boazosápmelaččaid ektui, ledje našuvnnalaš, sosiáldarwinisttalaš ja rasisttalaš motiivvat sakka báidnán. Guhkes proseassa oažžut Norgga ja Ruoŧa gaskasaš boazoguohtunšiehtadusa 1919:s, boazoguohtunkonvenšuvnna, lea historjádutki Roald Berg govahallan "velá okta vuoitun" "Norgga gáržžidanpolitihkkii sámi kultuvrra ektui" ja girjjis Norsk utenrikspolitisk historie konkludere Berg dán ášši gieđahallama ná: "Boazoguohtunriidu Ruoŧain 1919 rádjái lei garra dáruiduhttima olgoriikkapolitihkka maid mátta koloniseren, siskkáldas nannen ja leavvan dološ sámeeatnamii dagahii." [Roald Berg: Norge på egen hånd. Universitetsforlaget 1995, s. 143] ¶
Jos dárkileappot guorahallá ekonomalaš ovdáneami go dan maid mun dán vuorus lean sáhttán dahkat, de oaidná ahte marginaliseren oalle stuorrát lei dáruiduhttindoaibmabijuid boađus viiddis oktavuođas gehččojuvvon. Boađus mearrasámiid guovlluin lei ahte sámit "jávke" álbmotlohkamis ja sámi beroštumit ja identitehta guolástusealáhusas hávváduvvui. Nuppiiguin sániiguin daddjon de leat guorahallamat mat leat čađahuvvon Norgga-Ruoŧa boazoguohtunriiddus, boazodoalus Norggas našuvnnalaččat ja regionalaččat (guovlluguovdásaš) ja báikkálaš servodagain Mátta-Romssas ja Ofuohtas sihke ollistan ja mudden Eriksena ja Niemi barggu dán oktavuođas. ¶
Eará dutkamiin mii diehtit ahte dákkár vuoimmehisvuohta maid minoritehtat vásihedje dáruiduhttima áigodagas, čuohcá sosiálpsykologalaččat. Dát sáhttá váikkuhit ahte sierranaš várjalusmekanismmat doaibmagohtet heivehan dihtii iežaset sosiálalaš áŧestussii ja ođđa dilálašvuođaide. Muhto go birrasa áŧestus stuorru ja bistá doarvái guhká, de nubbi váikkuhus lea ahte "dat hábme iešgova, dađistaga njeaidá iežas árvvusatnima ja iešárvvu, ja bahámusat váikkuhus lea go dat dagaha iešbadjelgeahččama ja liiggás kritihkalaš guottu iežas čeardda olbmuide" . [Bjørn Hvinden (red.): Romanifolket og det norske samfunnet. Følgene av hundre års politikk for en nasjonal minoritet, Fagbokforlaget 2000, s. 19] ¶
Norgga girjjálašvuođas gávdnojit lohkameahttun govvádusat skuvlla veahkaválddi birra mánáid ektui, sehtui geahčadettiin. Sáhtášii vuordit ollu dákkár muitalusaid dan birra mii lea dáhpáhuvvan eanetgo čuohtejagi sámi ja kveana ássanguovlluin. ¶
Nugo namahuvvon álggus, de mis duođai váilu historjjálaš ja servodatdieđalaš dutkan mii čilgešii mo sámiid ja maiddái kveanaid dáruiduhttin váikkuhii sosiálpsykologalaččat. Mun áiggun liikká čoahkkáigeassit muhtun dárkomiid, duođaštusaid vuođul mat otnáža rádjái leat gávdnamis girjjálašvuođas ja muitočoakkálmasain. Mo skuvlamánát ieža vásihedje skuvlii álgima? Mo váikkuhii dáruiduhttinpolitihkka nuorra olbmuid eallimii rašis áigodagas? ¶
(Dáid duođaštusaid oasit leat bájuhuvvon originálaartihkkalis, muhto dás leat daid guođđán. Doaim.) ¶
Min vásáhusaid dábálaš dovdomearka lea ahte vássánáiggi dáhpáhusat johtilit jávket gerbmosii. Olmmošlaš gillámušat čađahuvvon doaimmaid dáfus leat, nugo juo lean geažihan, váddásat duođaštit. Go čálalaš kultuvra lea eahpedábálaš minoritehtaid gaskkas ja go oskkáldasvuohta ja heahpu lea leamaš dábálaš, de sáhttá dás oaidnit ráhkadusdovdomearkka, namalassii ahte "fápmu čiehká iežas luottaid" . ¶
Danin ii leat nu imašlaš ahte fágagirjjálašvuođas hárve fuomáša organiserejuvvon vuosttaldeami ovdamearkkaid sámiid ja kveanaid gaskkas mat leat dáruiduhttindoaibmabijuid čađaheami njuolggavuosttaldeapmi . Dán duostama hehttii unnitlogujoavkkuid garra vuoimmehisvuođadovdu ja guovddáš eiseválddiid mielas sii eai dárbbašange sin mieđáhusa. Dán mii oaidnit čielgasit demonstrerejuvvon go Sámemišuvnna njunnožat veahážii rohkkáhedje dáruiduhttinpolitihka, dát ledje olbmot Norgga girkus. Sihke skuvladirektevra Thomassen ja bisma Dietrichson fertiiga almmolaččat bealuštit dáruiduhttinpolitihka. Váldovuođustusat ledje ahte stuorra eanetlohku, geain lei oaivilvuoigatvuohta, dohkkehedje doaibmi politihka. Opposišuvnna gohčodedje ruovttoluottarahčalassan go dat dáhtui máhccat fas ovddeš moivasii sihke skuvlagiela ektui ja go sii eai dáhtton áddet ahte dáruiduhttin mielddisbuvttii ahte sápmelaččat loktejuvvojedje sihke materiálalaččat, kultuvrralaččat ja vuoiŋŋalaččat. Dasa lassin Thomassen ja Dietrichson čuoččuheigga ahte ii lean duohta ahte sápmelaččat ieža ledje vuosttaldan dáruiduhttima. ¶
Dás skuvladirektevra ja bisma vuos eaba vuhtiiváldán čielga sámepolitihkalaš opposišuvnna man Anders Larsen ja Isak Saba ovddasteigga. Dasto sáhtiiga Thomassen ja Dietrichson čujuhit sámiid oaiviliidda mat dorjo sudno oainnu. Almmolaš fuomášumi oaččui sámi girječálli Matti Aikio go son muhtun riikkaaviissas 1919:s dovddahii: "Ođđaáigásaš eallin dađistaga lahkana, ja dan gal sámevuohta ii gierdda." Dát oaidnu eatnigillii šaddagođii oalle dábálaš sápmelaččaid gaskkas, erenoamážit sin gaskkas geat dáhtto lihkostuvvat Norgga servodagas jogo oahpaheaddjin dahje girječállin. Muhtun riddoguovlluin, gos sámit ovddežis ledje eanetlogus, lei oktasaš áddejupmi ahte sámi gielladikšun lei ávkkeheapmi. Dáruiduhttin sidjiide geat gulle sámelihkadussii dávjá dagahii bahčavuođa ja vuostálastima, ja "oskkáldas/luohtehahtti norgalaččat" sámi sogas fas dovde heahpada , jogo iežaset máddariid dahje čeardaverddiid ektui geat ain hálle iežaset eatnigiela, dahje iežaset ektui, jos oahppi ieš ii nákcen oahppat dárogiela doarvái bures. ¶
Mii leat oaidnán ahte opposišuvdna sáhttá leat giksašuvvan "sámi gillámušas" , muhto dát vissa čuozai garrasabbo ja lei eanet traumatihkalaš sidjiide geat áŋgireamosit geahččaledje heivehit iežaset dáruiduhttingáibádussii. Dán láhkái lei máŋgii maŋimus namahuvvon joavku mii gillái vearrámus oaffarrolla. ¶
Eiseválddit muitaledje ahte dáruiduhttinpolitihkka sámiid ja kveanaid ektui lei dáid olbmuid buorrin . Eiseválddiid oainnu sivas minoritehtaid hárrái, de ii lean makkárge ágga bovdet sámiid ja kveanaid gulahallamii ja proseassa mielváikkuheapmái. Dat mii orui dárbbašuvvomin, lei áhčálaš suodjaleapmi. Vaikko doaibmabijuide oalgguhedje sosiálalaš ja buresbirgejumi fálaldahkan, de dát čađahuvvojedje ovttaguvllot gulahallama ja bákku bokte. ¶
Álttá-Guovdageainnu-eanu dulvadanriidu lei sámehistorjjálaš áigejorggaldat. Muhtin viđjjit mat geavahuvvojedje akšuvnnain leat dál ožžon saji Romssa Musea sámi čájáhusas. ¶
(Govva: Svein Lund) ¶
På norsk ¶
Artikkel i boka Samisk skolehistorie 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Anne Kirsten Østby (Govva: Ingjerd Tjelle) ¶
Anne Kirsten Østby (Soffá-Per-Jovnna Anne Kirste) riegádan Anárjogas Kárášjogas 1943:s, lea bargan internáhtas Kárášjogas ollu jagiid, ja maŋŋá Sámi álbmotallaskuvllas ja boradanlatnjajođiheaddjin Kárášjoga nuoraidskuvllas. ¶
1990-logu loahpageahčen jearahalai ovddeš NRK-journalista Ingjerd Tjelle Finnmárkku internáhtaid ovddeš ohppiid ja bargiid. Internáhttamánáid muitalusat deaddiluvvojedje girjái Bortsendt og internert. Møter med internatbarn (Polar lágádus 2000), muhto internáhttabargiid jearahallamat eai leat ovdalis almmuhuvvon. Mii leat ožžon lobi deaddilit Ingjerd Tjelle jearahallama Soffá-Per-Jovnna Ánne Kirsttiin. ¶
Vaikko guokte maŋimus internáhta Finnmárkkus heaittihuvvojedje geasset 1999:s, de liikká gávdno internáhtta Soffá-Per-Jovnna Ánne Kirstte oaivvis. Son namalassii vástida "Internáhtta, leage buorre" go čuojahit su bargosadjái mii lea skuvlla boradanlatnja Kárášjogas. Son maiddái meaddá vástidit "internáhtta" go olbmot čuojahit sutnje ruoktot. Internáhttaeallin lea su čuvodan nu guhká ahte lea váttis fáhkkestaga botket čatnagasa. Olbmui váikkuha go lea leamaš internáhta oahppi ja bargi eallinagi - juogahan gal báhcá das. ¶
50 jagi dás ovdal dat álggii. Čiežajahkásaš sámenieiddaža Anárjogas fertejedje sáddet internáhttii Kárášjohkii. Nugo máŋga eará sámegielahálli máná, de son unnán áddii dahje ii maidige ádden das mii klássalanjas dáhpáhuvai. ¶
- Imaštalan go mun in muitte maidige das mii klássalanjas ja diimmuin dáhpáhuvai. Dábálaččat mus ii leat váttisvuohta muittuin, muhto justa diekko gal in muitte maidige. Maŋŋá lean gávnnahan ahte dát ferte leat dan sivas go mun in ádden maidige das mii doppe dáhpáhuvai. Fertii leat botnihisvuohta min ohppiid ja dáža oahpaheddjiid gaskkas. ¶
Rája skuvlla nieiddat. Gurut bealde: Marie Anna Krokmo (Anti), Ellen Ingrid Ulvenes, Ingrid Moeng (Boine), Berit Anne Anti (Laiti), Marit Boine (Østby), Anne Kirsten Boine (Østby), Sigrid Lund (Boine). ¶
(Gova lea Anne K. Østby luoikan) ¶
Liikká lea illu muittohisvuođas - 5. luohkás Ánne Kirste oaččui oahpaheaddji gii máhtii sámegiela. - Mii leimmet lihkolaččat go áddehalaimet. Luohká oahppit ilosmuvve ja muhtumat duste velá almmáštallat ja gávandoallat go dovde iežaset oadjebassan, muitala Ánne Kirste gii váccii 5. luohká rádjái Kárášjogas, ja muđui 6.-8. luohká fas Rájá internáhttaskuvllas. ¶
Muittut dáppe ledje earret eará ahte johtti geaidindáiddáris lei čájáhus internáhttakealláris ja viessohoaiddár ja su moarsi geat muitui leaba báhcán. Lanjat ledje lohkas olles beaivve, nu ahte sii fertejedje geavahit hutkáivuođa jos galge asttuáigge loaktit. Duhkorasat eai gávdnon erret go oahpaheaddjiid mánáin ja daid mii luoikkaheimmet muhtumin. ¶
Borramušaid ektui Anne Kirste muitá buoremusat suohkada mii lei sohkarlágas ja hávvarmáli man čáziin vušše. Son nirvu go muitala dán birra - borramušat eai leat dat maid mielas muittaša. Soaitá leat dán bahča hávvarmáli sivva ahte son maŋŋá šattai internáhta dáloeamida veahkkebargin, dálueamidin ja gievkkanhoavdan? ¶
Konfirmašuvdna Kárášjogas 1958:s. Seammaláhkái go badjeolbmuin ja dáloniin lei goappat skuvlabiire, de sis lei maiddái goappat konfirmašuvdna. Ánne Kirste konfirmerejuvvui dáloniid joavkkus. Dát govva muitala ollu ovdáneami birra mii dalle dáhpáhuvai Kárášjogas; Buot gánddain lea dreassa, nieiddain fas lea gákti. Badjeolbmuidbiirres lei maiddái gánddain gákti. Báhppa lea Kielland ja konfirmánttat leat: Berit Salomonsen, Marit Anne Bæverrud, Berit Anne Anti, Ragnhild Strømeng, Ingrid Moeng, Ellen Kirsten Biti, Dagny Johnskareng, Marit Boine, Ingrid Lyngstad, Ruth Salomonsen, Astrid Nergård, Ingvald Nedredal, Andreas Persen, Gerd Sundset, Hans Petter Boine, Åge Hegge Hansen, Nils Arne Rasmus, Edvard Østby, Inga Anna Somby, Sigrid Lund, Anne Kirsten Østby, Josef Rieser, Anne Kirsten Engstad, John Moeng, Edvard Nordsletta, Alf Grønvold, Nils Anders Furuly, Leif Petter Grønmo, Ragnhild Anti, Gunhild Myrskog, Ingvald Svineng (Åsen), Sverre Bjørkmo. (Gova lea Anne K. Østby luoikan) ¶
1962:s son máhcai fas 18-jahkásažžan Rájá skuvlainternáhttii gos son lei orron nuorravuođa jagiid. Ollu lei rievdan - earret eará lei eanet láibesuvli. Muhto dáhpi addit oahpaheddjiide buoret borramuša go ohppiide, dat gal lei seamma dál go dallego Ánne Kirste doppe mánnán orui. ¶
- Oahpaheddjiide bidje vilges beavdeliinni ja albmaláhkai herskuid ráhkadedje. Sii ožžo álo buoremus borramuša ja dávjá herskuid ohppiid ektui, muitala Ánne Kirste ja lasiha ahte dát njeallje jagi Rájá internáhtas ledje buorit ja ahte sii ollu servvoštalle mánáiguin. ¶
- Mii geat barggaimet internáhtas časkkiimet ollu spáppa ja spealaimet yatzy ohppiiguin, ja sii maiddái ollu gallestalle min lanjain. ¶
(Govva: Josef Halse) ¶
1966:s heittii Ánne Kirste Rájás go náitalii. Son lei eret internáhttaeallimis ovcci jagi, ja go son bođii ruovttoluotta Kárášjoga internáhttii 1975:s, de lei álfárot ođđa máilbmi. Internáhtta lei ođasmahttojuvvon ja das ledje njeallje ossodaga. Ledje sierra ossodagat smávvanieiddažiidda, smávvagánddažiidda ja stuorábuidda. Juohke ossodagas lei sierra TV-latnja. Ollu eanet bargit ledje, ja mánát ledje eanet guovddážis go ovdalis ledje. ¶
- Dál lei ollu eanet oktavuohta mánáiguin. Sii ledje hui dávjá gievkkanis ja mis lei eanet áigi sidjiide. Borramušbušeahtta lei ollu stuorát go ovdal, ja dan mii fuomášeimmet go oinniimet borramuššlájaid. ¶
Nu ollu jagiid maŋŋá internáhttabargin, de lea Ánne Kirste oaidnán ollu mánáid geain lei váttis. ¶
- Mun oidnen ahte ollusiin lei lossa dilli. Eai buohkat birgen go fertejedje fárret váhnemiid luhtte eret. Sii soite leat hujut ja eai loaktán. Mun lean danin jeđđen jeđđekeahtes mánáid, ja máŋgii lean ieš háliidan čierrut singuin ovttas. Ánne Kirste ii eahpit ahte leat ollusat bargan Finnmárkku internáhtain geat eai goassige livčče galgan doppe bargat. Son oaivvilda ahte sii eai gal heiven vuogádahkii ja ahte sii unnán beroštedje mánáin. ¶
- Vealahit ohppiid das ahte liiko dahje ii liiko sidjiide, dahje váhnemiid sajádaga vuođul, lei maiddái dábálaš. Mun muittán erenoamážit ovtta dáhpáhusa mii mu váimmu bávččagahtii ja mii muitala veaháš dan birra ahte ledje maiddái muhtun oahpaheaddjit geat eai livčče berren bargat skuvllas. Muhtun iđit internáhttafeaskáris oainnán mun oahppi gii fiŋgá oahpaheaddji badjeváhkás ja gillju. Mun in dovdda dáhpáhusa duogáža, muhto mun oainnán ahte oahpaheaddji gaikkihii nieidda luovosin ja šlivgii su feaskkerláhtti mielde jienajávohaga. Oahpaheaddjit geat čovde váttisvuođaid dán láhkai eai livčče várra berren leat doppe, Ánne Kirste imaštallá. ¶
Internáhta gievkkanis lea Ánne Kirste bargan máŋga jagi. ¶
(Inger Seierstad sárgun, girjjis Boahtte-áigge-bárdni ja Liisá) ¶
Go jearan ahte leatgo internáhtat leamaš buorrin Finnmárkui, de Ánne Kirste vástida ahte son lea ilus ohppiid bealis go dát áigi lea vássán. Liikká son jáhkká ahte máŋga váhnema atne internáhtaid buorrin. ¶
- Máŋgga ruovttus lei unnán borramuš ja ruhta, ja danin lei buorre ollu váhnemiidda go sáhtte sáddet mánáid internáhttii moatti vahkkui. Jos galggan vástidit lei go internáhttaeallin buorrin munnje, de vástidan miehtemielas. Mus lea leamaš fiinna bargosadji buriin bargobirrasiin. ¶
Ánne Kirste ii čiegat ahte lei váivi go geasset 1999:s guokte maŋimus internáhta Kárášjogas ja Guovdageainnus heittihuvvojedje. Áigodat lei vássán, ja boahtteáiggi eahpesihkkarvuohta givssidii Ánne Kirstte ja eará internáhttabargiid Kárášjogas. Muhto son fargga fidnii barggu Sámi Allaskuvllas Kárášjogas. Liikká son heittii oanehis áiggi maŋŋá dannego skuvllas lei eahpesihkkaris boahtteáiggi. Gili nuoraidskuvla háliidii su ruovttoluotta skuvlla boradanlatnjajođiheaddjin, ja nu lei riekkis ollašuvvan. Dál lea son fas ruovttoluotta boares internáhtas, ja sáhttá fas dahkat dan maid son buoremusat máhttá - namalassii borramuša mánáide dárjjodit. Dál dat gal lea mánáide, geat eai dárbbaš internáhtas orrut. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Hans Rønbeck jearahallama bájuheapmi 2005 http://girji.info/skolehist/ronbeck-s.htm Davvi Girji 749 ronbeck_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.3 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Hans Rønbeck (1912-94) lei máŋga jagi Kárášjoga gielddastivrra miellahttun. Dá lea gielddastivra 1967-71, Rønbeck lea viđát olgeš bealde. (Govva: Sámiid vuorká-davvirat) ¶
Ollu jagiid lei Hans Rønbeck okta dain dovdoseamos dáruiduhttinpolitihka ovddideddjiin, sihke Kárášjogas ja fylkka- ja riikkadásis, Bargiidbellodaga siskkobealde ja ollu sáhkavuoruin ja jearahallamiin medias. Mii leat válljen moadde bájuheami mat čielggadit su oainnu. ¶
- Mun in čiegat ahte mu loahpalaš ulbmil lea ahte sámi álbmot galgá suddat dáža álbmogii - dan dat liikká dahká beroškeahttá maid mii háliidat - ja ahte dárogiella vuoitá eanet ahte eanet sámegiela badjel. ... - Dás ii leat sáhka sámiin eatnigiela rievidit, muhto mii fertet áddet ahte sii, dilálašvuođaid oktavuođain, bággejuvvojit dárogiela geavahišgoahtit, ja mun oaivvildan ahte mađe johtileappot dáruiduhttinmannolagat dáhpáhuvvet, dáđi buoret sámiide. ... ¶
- Kárášjogas leat dál badjel 40 proseantta álbmogis vuollel 16 jagi. Dát mearkkaša ahte gaskal 50 ja 70 nuora jahkásaččat fertejit ohcat bargosaji gielddarájiid olggobealde. Jos sii dása náđđot, de mii oažžut árpmuhis dili lassáneaddji bargguhisvuođain ja stuorát bargoveaga go dárbbašat ja geafivuođa man mii dovdat nu bures 30-logus, ja dát livččii galgan leat doarvái balddonassan. Dát sieiva logut galggašedje molssaeavttuid čuvgehit ja dahkat válljema álkibun: Nuorat fertejit guođđit guovllu! ... ¶
- Mo galgá álbmotskuvlla oahpahus buoremusat doaibmat? - Skuvlastivrra eanetlohku, stuorra eanetlohku leat sámit, oaivvildit ahte sámegiella galgá geavahuvvot veahkkegiellan vuosttaš golbma jagi. 4. skuvlajagi galgá buot oahpahus leat dárogillii. ... ¶
- Muhto iigo leat buorre čoavddus diktit sámegiela ja dárogiela leat ovttadássásaš giellan álbmotskuvllas? - Dát dagahivččii hirbmat ollu eanetbarggu ohppiide, ja dárogiella dat bázahallá. Ii, dát lea nu heajos čoavddus go oppa sáhttáge leat. - De lea oassi sámi kultuvrras mii lea nu gillii gullevaš. Mo dainna, kantorhoavda Rønbeck? - Gal mun dieđán ahte gávdnojit muhtun romantihkkárat - geat barget buhtisindoallat sámi čeardda ja sámegiela. Muhto jos dát galgá leat ulbmilin, de ferte sirren leat gaskaoapmi, ja dát gal dieđusge goazaha olles sámi álbmoga, dán gal lihkus sámit iežage dihtet. Danin sii eaige háliit dán guvlui bargat. Sii dáhttot friddja ja lunddolaš ovdáneami man boađus lea ahte sámegiella jávká ja sámi álbmot suddá dáža álbmogii. Dát lea muđui ovdáneapmi mii guhká lea doaibman, ja sámit gillášedje eanemusat jos oktage geahččala dán bissehit. ¶
Aviisa ovdanbuktá jearahallama ná: "Dán jearahallama ovddeš Kárášjoga sátnejođiheaddjiin Hans Rønbeckain dagai Arne Wulff 1976:s. Jearahallan ii goassige deaddiluvvon aviissas, daningo daláš doaimmaheaddji Bjarne Store Jakobsen biehttalii dan deaddileames. Ságat doaimmahusrádjosa čorgedettiin, iđii ságastallan fas. Muhtun áššit mat ságastallamis ovdanbohtet, leat ain áigeguovdilat. Dasa lassin lea ságastallamis historjjálaš beroštupmi. Hans Rønbecka lobiin danin Ságat dál deaddila jearahallama - 14 jagi maŋŋá jearahallama. Dál Rønbeck lea ealáhagas ja orru Sálašvákkis." ¶
- Bismma eamit Wiig ráhkadii duppaltekstejuvvon sámegiela áppesa. 1920-logus lei riidu dáid oahppogirjjiid hárrái, ja stuorra eanetlohku hilggui daid. Go mun bohten Kárášjohkii, de lei oaidnu dat ahte sii eai dohkkehan sámegielat oahpaheddjiid, ja dát lei maiddái miellaláhki soađi maŋŋá. ¶
- Mun muittán ahte Lillemor Isaksen, geas lei gymnása, measta ii fidnen oahpaheaddjibarggu go son lei sámegielat. Maiddái 1949:s Kárášjohka vuosttaldii sámegiela veahkkegiellan vuosttaš golbma skuvlajagi ja dán geardduhedje 1957:s. 1958:s oaččuimet joatkkaskuvlla (framhaldsskole) ja dat lei stuorra lávki ovddosguvlui. Sámelávdegotti evttohusa garrasit vuosttaldedje, ee. skuvlapolitihkalaš áššis. 1959:s rievdadedje skuvlalága. Sámi álgooahpahus ii galgan leat geatnegahtton. Dát lea čađat leamaš mu oaidnu. Váhnemat geat eai háliit iežaset mánáide sámegiela álgooahpahusa, berrejit dan beassat garvit. Dán birra dat riidu lei, ja mun lean ilus go mu oaidnu vuittii. ¶
Johttisámiid mánáide ii leat skuvlafálaldat leamaš seamma buorre go dáloniid mánáide. Mun lean eallinagi vuosttaldan sierra johttisámebiirre, muhto ii dat leat ábuhan. Johttisámiid mánáin lea 27:s gitta 32 skuvlavahkku heivehuvvon 6 mánnui, ja dálu mánáin fas leat 36 skuvlavahkku l0 mánu badjel. ... ¶
Sii geat leat bargan dan ala ahte johttisámiid mánáin ii galgga leat dábálaš skuvlafálaldat, sis ferte leat lossa noađđi guoddit. Dát sámi vealaheapmi lea várra vearrámus mii sámiid ektui lea deaividan, Rønbeck lohká. ... ¶
- Guovtti álbmotčeardda vuostálasvuođaid boađus lea ahte unnitlohku vuoittahallá. Mun lean danin, nuorravuođa rájes juo, geahččalan doarjut sámiid sin eallindilisteaset, maiddái kultuvrralaččat. Go Sámiid Vuorká-Dávvirat vuođđuduvvui 1937:s, ledjen mun árjjalaččat mielde ja ledjen stivralahttu vuosttaš stivrras. Dalle juo mun áŋgiruššen ahte sámegiela ja kultuvrra galgá seailluhit ja gáhttet. Muđui han mun in livčče áŋgiruššan. Muhto mu oaivil lei dalle, nugo dálge, eará go mii muhtun sápmelaččain dál lea. ¶
Loga maiddái: Sigrunn Rønbeck: Kárášjoga Bargiidbellodaga doaimma 1934-83 ruovttoluottageahčastat ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Heahteoahpaheaddjis erenoamášoahpaheaddjin ja oahppogirječállin 2005 http://girji.info/skolehist/seier-s.htm Davvi girji 3535 seier_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.3 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Inger Seierstad lea riegádan Oslos 1933:s. Áigodagas 1953-1996 lei son oahpaheaddjin Guovdageainnu mánáidskuvllas. Son barggai Sámi oahpahusráđis/Sámedikki oahpahusossodagas 1996-2001. Earret eará lea son ráhkadan álkkeslohkangirjjiid sámegillii ja lea sárgon govaid ollu eará sámi oahpponeavvuide. Máŋga girjji mat leat čállojuvvon davvisámegillii leat jorgaluvvon eará sámi suopmaniidda. Oktiibuot leat 72 almmuheami main son lea girječállin ja/dahje govvasárgun. ¶
Inger Seierstad lea maiddái leamaš organistan Guovdageainnu girkus lagabui 50 jagi. Giittusin erenoamáš guhkesáigásaš barggu ovddas skuvllas ja báikkálaš servodagas, lea son ožžon gieldda kulturbálkkašumi ja Gonagasa ánsomedálja. Dušše moattis "lullioahpaheaddjin" leat dego Inger, guhte ii leat dušše bargan sámi guovlluin gitta ealáhatahkái, muhto son orru dáppe maiddái penšunistan. Dás son čielggada muhtun vásihusaid iežas áigodagas oahpaheaddjin, vuos mo lei leat dárogielat oahpaheaddjin sámi ohppiide ja dasto barggu birra maid dagai vai sámi oahppit geat dárbbašedje erenoamášoahpahusa galge oažžut fálaldaga mii lei sidjiide heivehuvvon. ¶
Inger Seierstad ávvuda miessemánu 17. beaivvi ovttas ohppiidisguin. ¶
(Gáldu: Muitalusat ja dáhpáhusat Guovdageainnus 10) ¶
Mun lean olles mu bargoeallima orron Guovdageainnus, ja oppa áigge lean dahkan bargguid maid in máhttán. Vuos ledjen "heahteoahpaheaddjin" , oahpaheaiskuvlla haga ja in máhttán in sánige sámegiela. Mun bohten Oslos Guovdageidnui dalá maŋŋá go gergen gymnásas ja dálueamitskuvllas 1953:s. Mii leimmet vihtta oahpaheaddji oahpu haga, nuoramus lei 17-jahkásaš. Son lei Ole K. Sara, gii lei oanehis áigge sadjásašoahpaheaddji. Njealljásis mis ii lean jienastanvuoigatvuohta, go mii leimmet vuollil 21 jagi. Dušše Ovllá máhtii sámegiela. ¶
Skuvlla oahppan oahpaheaddjit ledje Ola Aarseth, Alfred Larsen ja Anders Bongo. Sii ledje buohkat sámegielagat. Mun dallán oidnen ahte lea dárbbašlaš máhttit sámegiela jos galggai oahpaheaddjin doaibmat. Ollu oahppit máhttet unnán dárogiela. Mun in goassige gullan ahte lei gildojuvvon hupmamis sámegiela skuvllas ja hirpmahuvven go gullen dan máŋga, máŋga jagi maŋŋá. Mun lean gulaskuddan iežá dárogielat oahpaheaddjiin geat leat leamaš Guovdageainnus, ja sii duođaštit dán. ¶
Mu álgooahpaheaddjit ledje skuvlamánát. Almmuhuvvon sadjásašvirgi masa mun ohcen, geatnegahtii oassádallat sámegielakurssas. Mun ohcalin dán kurssa, ja vástádusa čilgehus lei: Jos šaddá sámegielakursa, de lea geatnegasvuohta oassádallat, ja ahte sáhtte álggahit kurssa jos oktage gáibideaš. Dál lágidedje kurssa midjiide golmma dárogielagii mas suohkanbáhppa Jan Harr oahpahii. Dalle go dál, de fertejedje báhpat oažžut veaháš sámegiela oahpahusa go ožžo ámmáha sámi guovlluide. Mii oahpaimet veaháš grammatihka ja vealttakeahttá maiddái muhtun sániid dán oktavuođas. Midjiide oahpahedje maiddái garrusániid, vai diđiimet goas mánát fasttiid hupme. ¶
Mu buoremus oahpaheaddjit ledje liikká mu sámi ustibat. Mun ohppen suoidnecámedettiin, duddjodettiin, sálmmaid lávllodettiin, nuohti geasedettiin ja heargevuojedettiin. ¶
Mun ohppen veaháš sámegiela Biibala logadettiin. Doppe ledje oahpes teavsttat. Mu lanjas lei nu galmmas go bohten skuvllas, ahte mun čohkkánin uvdnagurrii buot biktasat badjelis ja lohken dan botta go uvdna liegganii. Lei sierra dáidu máhttit Svalbardkoalaiguin ligget, ja mun in ollásit dan hálddašan. ¶
Mun čađahin oahpaheaiskuvlla Oslos 1954-56. Maŋŋá golbma jagi Guovdageainnus, de lohken ovtta jagi sámegiela Oslo universitehtas. "Báhppakursa" lei áidna almmolaš oahppu dan áigge. Báhppakursa galggai bistit golbma mánu, muhto mun bessen olles jagi dan čuovvut. Eanaš oasi jagis ledjen áidna studeantan. Moai leimme guovttis geat eksámena válddiime, nubbi lei girječálli Annok Sarri Nordrå. Maŋŋá eksámena bovdiiga munno oahpaheaddjit professor Asbjørn Nesheim ja sensor professor Bergsland munno gáffii. Johttisámiid mánát máhtte oalle bures dárogiela. Sis lei skuvla moadde vahkku ovdal juovllaid ja manne ruoktot beassážiidda. Verrebut lei dálumánáide. Dávjá máhtte mánát muhtun cealkagiid ja dajaldagaid bures, ja dalle lei álki jáhkkit ahte sii muđuige ipmirdedje mii daddjui. ¶
Mánát fertejedje oahppat sálbmavearssaid bajil. Dát ledje sámegillii. Mun fertejin heahpatvuođa dihtii oahppat seamma maid mánátge ohppe. Eai leat unnán viehkes grammatihkalaš bealit maid mun fuomášin sálbmateavsttaid logadettiin. Biibal ja sálbmagirji ledje buorit oahppogirjjit, jos vel giella ii áibbas čuvvon beaivválaš hupmangiela norpmaid. Dasa lassin gullen dárogiela dulkojuvvon sámegillii buot ipmilbálvalusain. ¶
Vuosttaš luohkás oahpahin Margarethe Wiig sámegiela/dárogiela Áppesa mielde. Muhtumat leat muitalan ahte dat ii leat goassige leamaš skuvlla anus. Dát ii leat riekta. Dán geavaheimmet ollu jagiid Guovdageainnus. Muđui lei oahpahusgiellan dárogiella ja mun sárgon ollu, ollu távvalii. Margarethe Wiig lei bákkus ferten geavahit guokte giela girjjistis. Danin lei váttis dan mielde oahpahit. Mii danin geavaheimmet dárogiela girjjiid álgooahpahusas ollu jagiid. ¶
Oahpaheaddji Liv Johnsen (maŋŋá Jerpseth) lei vuosttaš olmmoš gean gullen hupmamin ahte galggašii fas ráhkadit Áppesa sámegillii. Sus lei sámegiela vuođđofága ja son lei logopeda. Moai mátkkošteimme Gironii professor Hansegård lusa gii barggai guovttegielalašvuođain, gullan dihte maid son oaivvildii. Son movttiidahtii munno álgit. Liv sáddii reivve departementii mas son fálai čállit teavsttaid, ja mun galgen sárgut govaid sámegiela Áppesii. Moai oaččuime vástádusa ahte Inez Boon juo lei čállimin dákkár girjji. Muhto mun ožžon fálaldaga sárgut govaid. ¶
Sámegiela álgooahpahusa álggahanáigodagas dolle máŋggaid oanehis sámegiela kurssaid skuvlla oahpaheddjiide. ¶
Easka 1984:s válden sámegiela vuođđofága Oslos. Dalle ain lei dat ortnet ahte oaččui virgelobi bálkkáin lohkat sámegiela. Oahpahus leai heivehuvvon dárogielagiidda ja das lei iežá ulbmil go Romssa oahpus. Mun gáhten go in lean ovdal lohkan sámegiela vuođđofága, go mun fuomášin man guhká mun ledjen ollu boastut dadjan humadettiin. Olbmot ledje álo hui miehtemielagat ja válde buot buriin oaiviliin. Sii rámidedje ja movttiidahtte mu, nugo sii dahket mánáid bagadettiinge sámi guovlluin. Jos mu livčče ollu láitán, de jáhkán ahte mun livččen heaitán hupmanis oalle fargga. Muhto bahá bealli lei ahte ledjen hárjánan boastut hupmat. Mun vásihin ahte go álgen máhttit giela, de gáibidedje ollu. Mun illá dusten hupmat sámegiela earretgo iežan boares ustibiiguin. Mun lean vásihan, nugo vissásit sámegielagat álo leat vásihan, ahte galgá leat duostil go galgá hupmat giela man ii áibbas hálddaš. Lea heahpat dadjat juoidá boastut, ja mun lean ieš gullan ahte jahkeviissaid leat boagustan dárogielagiid meattáhusaid. ¶
Buoremus giellanjulgenvuohki, lea geardduhit cealkaga riekta. Dasa lei Inga Laila Hætta hirbmat čeahppi dallego moai barggaime ovttas Sámi oahpahusráđis. Seammás son olu rámidii ja movttiidahtii. Son dat njulgii roavvaseamos meattáhusaid go mun álgen čállit álkkeslohkangirjjjid sámegillii. Muđui mu girjjiid ollu rámidedje go dain lea nu álkkes ja mánálaš giella. Nu ahte veaháš veahkkinhan gal lea go ii máhte menddo ollu. ¶
Muhtun čoahkkimis erenoamášoahpahusa birra dajai muhtun erenoamášskuvlla áirras: "Leat sápmelažžan ii leat mihkkege doaibmahehttejumiid" . Son ii ipmirdan manin olbmot Sámi oahpahusráđis galge oassádallat dákkár čoahkkimis. Son várra ii lean smiehtastan ahte maiddái sámi álbmogis sáhtte leat olbmot geain lei doaibmahehttejupmi, nugo earáge álbmogiid gaskkas. ¶
Mun muitalan veaháš mo mun vásihin leat erenoamášoahpahusa oahpaheaddjin Guovdageainnus. Vuos veaháš ovdahistorjá. Oahppit geain ledje sierra dárbbut, sii ledje dábálaš luohkáin ja dávjá sii dušše čohkkájedje doppe, erenoamášoahpahusa haga. Easka máŋga jagi maŋŋá, 1970-logus, de ožžo muhtumat sis veaháš oahpahusa rávesolmmožin bearaš/beaiveruovttus Guovdageainnus. Dán oahpahusa jođihii mánáidskuvla. ¶
Go mun bohten Guovdageidnui 1953:s, de lei čakča- ja giđđaskuvla dálumánáide ja dálveskuvla johttisámemánáide. Oažžun dihtii eanemus lági mielde diimmuid dán oanehis áigodagas goas mánát ledje skuvllas, de lei smávvaskuvllas vihtta diimmu juohke beaivve. Mun muittán ahte mu bargun lei addit liigeveahki guđát diimmus. Vuoi mánnariebut! Dát lei go mii ain leimmet skuvlabráhkas. ¶
Erenoamášluohkás fertejedje oahpaheaddjit buorre muddui ieža ráhkadit oahpponeavvuid. Dá bargogirjjis man Inger Seierstad lea ráhkadan ja man oahppi lea deavdán. ¶
De muittán oktii, maŋŋá go mii leimmet fárren ođđa skuvlii, ahte bohte muhtun alla hearrát geat galge dárkkistit oahpahusa. Mun in leat áibbas sihkar das ahte man alla hearrát sii ledje, várra bohte departemeanttas. Mus lei rehkenastimis liigediibmu (dát lei ovdalgo gohčodedje matematihkkan) ovttain oahppiriebuin. Sihkarvuođa dihtii hupmen unnimus lági mielde ja hupmen dušše sámegiela oahppái vai dárkkisteaddjit eai galgan ipmirdit. Oahppi ražai jienajávohaga. Loahpas gávdnen liántabázahusaid maiguin sáhtii lohkat. ¶
Dárkkisteaddjit ledje várra hirpmahuvvan. Munnje ain juo fálle gallestallat erenoamášskuvlla Sørlandet guovllus. Dan mun dahken. Doppe ieža ráhkadedje ollu oahpahusávdnasiid. Mun movttáskin ráhkadit Má ealu luhtte . Mun jáhkán dát lea vuosttaš girji mii lea ráhkaduvvon sámegillii erenoamášohppui. ¶
Vuosttaš sámegiel girji erenoamášoahpahussii, ja áidna girji mii almmuhuvvui boares čállinvugiin, lei Ma ælo lut'te , man Inger Seierstad lea sihke čállán ja masa son lea govaid sárgon. ¶
Muhtun áigodaga maŋŋá ožžon ohppiidjoavkku oahppanváttisvuođaiguin. Dalle čađahin joatkkaoahpu Eik oahpaheaiskuvllas. Dallego mun álgen dohko, de gohčodedje oahpu smávvaskuvlapedagogihkkan. Skuvlajagi mielde dohkkehuvvui linnjá erenoamášpedagogihka 1. ossodahkan. Dát rievdadeapmi dagai ahte mus nu lei vuoigatvuohta oažžut virgelobi bálkkáin, go bohten sámi guovllus. Dát lei 1970:s. Mii oahpaimet ollu vuđolaš lohkan-, čállin- ja rehkenastinoahpu, dieđusge oaivvilduvvon dáža skuvlii. Dát lei dakkár maid mii measta eat leatba gullange guovttejahkásaš oahpaheaiskuvllas. Muđui oahpaimet mii sullii seamma maid eará studeanttatge geat čađahedje erenoamášpedagogihka 1. ossodaga. Mii fertiimet lohkat eaŋgalsgiela girjji oahppomearreplánas, vai oahpaimet beatnagiid, roahtuid ja máđuid birra ja mo dat ohppe. ¶
Muhtun Guovdageainnu oahppi oaččui saji erenoamášskuvlii 1968:s, muhto váhnemat biehttaleigga sáddemis máná dohko. Sii dovde iežá mánáid geat ledje sáddejuvvon eret ja geat eai goassige šat máhccan. Go mánát bohte iežaset ruovttuid gallestallat, de ledje sii vajáldahttán eatnigielaset. Sii ledje dego amas olbmot sámi birrasis. Dán áigodaga maŋŋá leat buot Guovdageainnu mánát ožžon oahpahusaset ruovttuskuvllas. ¶
Dán namahuvvon oahppis ledje álgoáigodagas diimmut Lise Bamrud Øieniin. Son lei dárogielat, muhto lei ovdal oahpahan erenoamášskuvllas moadde jagi. Dađistaga stuorui ohppiidjoavku masa mii ozaimet liigeruđaid. Eldrid Aksnes lei sin oahpaheaddji. Maŋŋá mun válden badjelasan joavkku. Moadde jagi maŋŋá šattai joavku erenoamášluohkkán, dáid ohppiid formálalaš ohcama mielde. Dát bisttii 1970-logu álggus gitta 1080-logu loahpageahčái. Mun ledjen sin klássajođiheaddji. ¶
Go erenoamášluohkká ásahuvvui, de lei skuvllas logopeda, Eldrid Aksnes. Sus ledje diimmut singuin geat dan dárbbašedje. Muhtun oahppiid lei son čuvvon juo ovdal skuvlaagi. Son máhtii veaháš sámegiela, muhto oaivvildii ieš ahte dát lei menddo unnán ulbmillaččat bargat. Go son heittii 1974:s, de ozai skuvla sámegielat logopeda. Dalle dan áigodagas ii gávdnon eambbogo okta, ja sus lei juo bargu Kárášjogas. Okta dárogielat ohcci ozai, muhto go ii ožžon bistevaš barggu, de gesii ohcama ruovttoluotta. Dalle heaittihedje logopedavirggi Guovdageainnu mánáidskuvllas. ¶
Lassin klássajođiheaddjái, ledje álo okta dahje guokte oahpaheaddji velá, geain ledje diimmut erenoamášluohkás. Ledje máŋggat oahpaheaddjit jagiid mielde, muhto buohkain lei oahpaheaiskuvla dahje ovdaskuvlaoahpaheaioahppu. Eanaš oahpaheaddjit ledje sámegielagat, muhto muhtumat eai lean. Sii ledje čeahpes ja berošteaddji olbmot. Mus lei veaháš sámegiela oahppu, muhto mus ii lean čielga giella. Liikká mun oahpahin dušše sámegillii. ¶
Okta oahpaheddjiin gii lei guhkimus áigge erenoamášluohkás, lei Idar Andreassen. Son lei Romsdálas eret. Son bođii Guovdageidnui 1965:s ja ipmirdii dađistaga ollu sámegiela, muhto humai unnán. Son čađahii erenoamášpedagogihka 1972:s. Veaháš maŋŋelis son álggii bargat erenoamášluohkás. Idar lei min buotmáhttiolmmái. Son hálddašii buot teknihkalaš apparáhtaid. Son máhtii liibmet min suhkkánstuolu ja stuoridit ja jugahit golmmajuvllatsihkkela nu ahte stuorát mánát sáhtte dan geavahit. Mis ledje máŋggas geat dárbbašedje eanet lihkadit. ¶
Mis lei maiddái veahkkebargi, Maria Anna Eira, ollu jagiid, gitta dassážii go ollii ealáhatahkái. Mii buohkat gohčodeimmet su "Ánne-goaskin" . Iežas máhtuid lei oahppan guhkes ja molsašuddi boazodoallobirrasa eallimis. Son lei árvvolaš buorre veahkki ja sus orro leamen lunddolaš pedagogalaš návccat. Son bagadii min buohkaid, sihke oahpaheddjiid ja ohppiid, muitalusaiguin ja rávvagiiguin smádáhkes ja liekkus vuogi mielde. Son lei čeahppi rámidit ja movttiidahttit. Dasa lassin son oahpahii midjiide sámi biepmuid málestit. Son lei maiddái buorre giellaovdagovvan midjiide buohkaide. ¶
Eanet oahppit bohte jagiid mielde. Muhtumat bohte bearaš/beaiveruovttus, gos sis lei beaiveguovdilfálaldat. Go ollejedje skuvlaahkái, de bohte skuvlii moadde diimmu juohke beaivve. Dát ledje máŋggasivavuloš mánát, giela haga. Dalle ráhkadeimmet velá ovtta erenoamášluohká nuorat ohppiide. Álggus ledjen mun klássajođiheaddjin sidjiide maiddái. Maŋŋá šattai kárášjohkalaš Čiskke-Elle Ánne (Anne Guttorm) sin klássajođiheaddjin. Sus lea erenoamášpedagogalaš oahppu ja sámegiella eatnigiellan. Ánne-goaski lei veahkkebargin maiddái dán joavkkus. en spesialklasse til med yngre elever. Først var jeg klassestyrer for dem også. Senere ble Anne Guttorm fra Karasjok klassestyrer for dem. Hun har spesialpedagogisk utdannelse og samisk som morsmål. Anne-goaski var assistent i denne gruppen også. ¶
Erenoamášluohkás; Ánne-goaski ohppiinis. ¶
(Sárgun: Inger Seierstad) ¶
Erenoamášklássa lei guovtti ovddeš internáhttalanjas. Dáid gaskii ráhkadedje uvssa. Mii oaččuimet gievkkanuvnnaid, lihttebassanlávddáža, ođđa bevddiid ja stuoluid nuppi latnjii. Nuppis fas ledje muddehahtti oahppibeavddit ja stuolut ja távval, nu ahte šattai albma skuvlalatnjan. ¶
Go šadde guokte oahppijoavkku, de oaččuimet guokte lanja 1. gearddis boares internáhttaoasis. Dáidda lanjaide oaččuimet maiddái ođđa bevddiid ja stuoluid. Muđui doppe lei ollu láhttesadji ja guottát láhttis. Dán guovtti erenoamášluohká lanjat ledje buohtalas lanjat feaskára guovttebealde. ¶
Ledje ollu skábet, go dát ledje leamaš oađđenlanjat. Lanjat ja skábet ledje gollan. Dát ledje leamaš gánddaidlanjat. Muhto mis ledje buot maid dárbbašeimmet. Go smiehtan dán birra dál, de lei mis paradiijas dilli otnáš skuvladiliid ektui, mii guoská ávnnaslaš veahkkeváriide. ¶
Mis erenoamášluohkás lei iežamet bušeahtta. Mii sáhtiimet oastit measta buot maid háliideimmet, jos mii gávnnaheimmet ahte dát lei ávkkálaš oahpahussii. Mii fidniimet dađistaga riddamuorraseainni, suhká, bisohallanbeaŋkka ja ollu iežá duhkorasapparáhtaid. Mii oaččuimet sierra filbmenappárahta, sierra filbmaliinni ja sierra instánta govvenappárahta. Muđui mii dieđusge beasaimet geavahit veahkkeávdnasiid mat ledje skuvllas. Mis ledje guokte xylofona, rumbbut ja iežá ritmainstrumeanttat. Mis ledje buot duodjeávdnasat maid dárbbašeimmet. ¶
Mis ledje ollu girjjit. Maiddái skuvlagirjerádjosa siskkobealde lei mis sierra bušeahtta. Dat mii šlundudii lei go girjjit ledje dárogillii. Ledje hui unnán sámegiela girjjit dan áigge. Daid sáhtii liikká geavahit, go mii geahčadeimmet govaid, ja oahpaheaddji máinnastii sámegillii. Oahppit eai máhttán ieža daid lohkat. Verremus lei jos govahallojuvvon biras lei menddo amas. ¶
Dat mii lei somámus erenoamášluohkáin, lei ahte mii sáhtiimet heivehit oahpahusa juohke áidna oahppái. Mun bessen geavahit buot maid mun ledjen oahppan duojis ja musihkas. Mis ledje doarvái vejolašvuođat geavahit miellagovahallama ja duodjenávccaid. ¶
Erenoamášluohkás, nugo iežá luohkáinge, lei váhnemiin vuoigatvuohta válljet oahpahusgiela. Dát ii lean váttisvuohtan, go váhnemat háliidedje ahte mánát galge oažžut oahpahusa eatnigillii. Sii geat dutke guovttegielalašvuođa, oaivvildedje dalle ahte lei deaŧalaš hálddašit ovtta giela, ovdalgo álget nuppiin. Muđui olmmoš sáhtii šaddat "beallegielalaš" . Skuvlla álgojagiid lei ohppiin lohkan- ja čállinoahpahus sámegillii. Muhtumat ohppe lohkat ja čállit, ja iežát fas ohppe dušše veaháš. Muhtumat ohppe dušše dovdat eaŋkilsániid. ¶
Easka maŋŋá lei mis veaháš lohkan ja čállin dárogillii. Go okta oahpaheaddji lei dárogielat, de oahpaheimmet muhtun oasi dárogillii. Maŋŋá leat muhtun váhnemat oaivvildan ahte sin mánát livčče birgen buorebut stuorraservodagas jos sii livčče oahppan eanet dárogiela mánnán. Dalle livčče sii soaitán sáhttit ávkkástallat erenoamášskuvllaid fálaldaga, mat ain dalle gávdnojedje. ¶
Go ođđa sámi riektačállin álggahuvvui 1979:s, mun einnostin ahte mii oažžut váttisvuođaid. Muhto dat han imašlaš geahppasit lihkostuvai. Dán dulkon ahte ođđa riektačállima duođai lei álkit oahppat go ovddeš čállinvuogi. ¶
Eai gávdnon oahppogirjjit mat heivejedje ohppiide sámegillii, nu ahte oahpaheaddji fertii čállit girjji juohke oktii. Dát han muđui lea juoga maid buot erenoamášoahpaheaddjit leat vásihan. Dát gieđainčállojuvvon girjjit ledje vuođđun maŋit "Muorje-girjjiide" .1516 Mun čállen daid erenoamášoahpahussii, muhto mun dieđán ahte dáid leat geavahan máŋgga iežá oktavuođas. Mun in nu liiko dása, go dat han eai heive buotlágan oahpahusaide. Dáid leat earret eará geavahan dárogielagiid sámegiela oahpahusas. Dasa dát eai leat jurddašuvvon, muhto dát vissásit muitala man ollu ain váilot sámegiela girjjit. ¶
Muhtun oahppit ohppe veaháš rehkenastit. Idar oahpahii muhtumiidda geavahit kalkuláhtora. Lei geahppasat matematihkkagirjjiiguin go iežá oahppogirjjiiguin, go gávdnojedje rehkenastingirjjit mat ledje heivehuvvon erenoamášoahpahussii, teavstta haga. ¶
Mis ledje ollu konkrehtalaš oahpahusveahkkevárit ja rehkenastinspealut. Juohke háve go ledjen Oslos, de golgen buot gávppiid mielde geahččame makkár veahkkeneavvut gávdnojedje, ja maid mii sáhtiimet geavahit. Mun in sáhte muitit ahte ahte mun goassige smihtten ahte mii fertiimet seastit. ¶
Mii álggaheimmet álo beaivvi sálbmalávlumiin ja "Áhččámet" rohkosiin. Juohkehaš beasai vurrolaga válljet sálmma. ¶
Kristtalašvuođaoahpahusas mii geavaheimmet govvagirjjiid ja daid mielde muitalin. Muhtun oahppi luoikkahii girjji ruoktot, ja bođii ruovttoluotta dieđuin ahte girji lei "ruskagirji" . 17Su áhčči oaivvildii ahte girji ii lean duođalaš kristtalaš girji, go nu ollu govat ledje girjjis. Go mun maŋŋá hupmen su áhčiin, de son liikká oinnii ávkki das ahte mánát soite muitit buorebut go govaid oidne. Vuojadeapmi ja lášmmohallan lei mis ovttas iežá mánáiguin. Oahppit ledje ovttas singuin geat ledje seamma ahkásaččat. Muhtun áigge oaččuimet lieggaseabbo čázi vuojadanáldái dallego eanemus doaibmahehttejuvvon mánáin lei vuojadeapmi. Dalle eai lean iežá mánát doppe. ¶
Muđui ledje mis buot fágat mat iežá skuvlamánáinge ledje. Idar lei meahccemannalas. Son lei olu olgun ohppiiguin ja oahpahii sidjiide dan maid oidne ja gulle meahcis. Son čájehii sidjiide balssaid main lei jiekŋa siskkobealde, ja nu sáhtii dáid geavahit galbmaskáben. Sii ohppe ollu lottiid birra. Juohke oahppis lei iežas loddi, ja son lei spesialista das. Mis ledje nu unnán oahppit ahte sii čáhke seamma biilii. Mun muittán ahte sii oktii suhppo sáimma ja nuppi beaivve fas gesse. De vušše guoli go bohte skuvlii. Idar oahpahii ruovttudikšuma maiddái. ¶
Mii ráhkadeimmet málesgovvagirjji, teavstta haga. Seamma mállásiid mii ráhkadeimmet máŋgii. Okta deaŧalaš oassi oahpahusas lei fitnat gávppašeamen, vurrolagaid. Mii geahččaleimmet smiehttat maid oahppit dárbbašedje maŋŋá skuvlla. ¶
Govvenapparáhta mii geavaheimmet ráhkadit muitogirjji, ja gávnnahan dihte ahte lei go oktage gii givssidii min ohppiid. Govaid maiddái geavaheimmet ráhkadit "dovdángirjji" návccaheamos ohppiide ja mas ledje govat áđain mat mis ledje lagasbirrasis. Duddjonbargguid fertiimet dahkat hui álkin. Muhto bureshan manai, go mis ledje valjis ja máŋggalágan ávdnasat. Muhtun duojit ledje duođai dáidagat. ¶
Váddáseamos lei oahpahit máŋggasivavuloš mánáid. Mun duođai in diehtán maid mun singuin galgen bargat. Eik oahpaheaiskuvllas, gos mun 1. ossodaga čađahin, mii eat oahppan maidige dan birra. De fertejin lohkat buot girjjálašvuođa maid gávdnen ja jearahit sis geat galge leat fágaolbmot. ¶
Dál leat joavdan ollu guhkkelii dáid mánáid ipmirdeames, ja mii diehtit eambbo dan birra ahte mo sin veahkehit. Dáid ohppiid ektui lea mus muhtumin heajos oamedovdu. Mun smiehtan: Ahte go in galgan dán diehtit dalle! Mun livččen vissásit geahččalan sidjiide oahpahit mearkageavaheami. Dallego mun álgen singuin, de ledje sii juo rávesolbmot ja sidjiide juolludedje nu unnán oahpahusdiimmuid ahte lei veadjemeahttun ovdánit. Dan maid mii oahpaheimmet, lei lihkadit, boradit, nuoladit ja gárvodit ja iežá beaivválaš daguid. ¶
Mis lei ollu musihkka. Dalle ledje buohkat ovttas. Máŋga oahppi erenoamášluohkás ledje hirbmat nuohttái. Mun lean sihkar ahte sii máhtte ollu eanet sálbmanuohtaid ja lávlunmelodiijaid go iežá seammaahkásaččat. ¶
Oktiibuot ledje 14 máná geat ledje erenoamášluohkás dallego dat gávdnui. Muhtumat ledje dušše doppe oanehis áiggi. Muhtumat ožžo olles sin skuvlejumi vuođđoskuvllas, ja jotke golbma jagi joatkkaskuvllas heivehuvvon oahpahusain. Muhtumat vázze mánáidskuvlla erenoamášluohkás ja "integrerejuvvojedje" go bohte nuoraidskuvlii. Orui ahte eatnašat lokte bures skuvllas. Sis lei unnán skuvlajávkan. Oahpaheaddjin ferten mun dadjat ahte dát lei mu buoremus ja somámus áigi skuvllas. Eai buot oahpaheaddjit leat nu lihkolaččat ahte juohke beaivve oahppit ovddaldit du stuorra mojiin dahje muitalit: "Skuvla lea somá." Mun lean maiddái humadan rávis ohppiiguin geat muitalit ahte skuvlaáigi lei buorre áigodat. ¶
Sis geain lei váttis, ledje sii geat doibme measta dábálaš dásis. Sidjiide livččii sihkkarit leamaš buoremus leat dábálaš klássas. Sii eai leange gal nu guhká klássas. Sáhttá várra roahkka dadjat ahte erohus sierranas oahppiid gaskka lei stuorát erenoamášklássain go iežá oahppiid gaskka vuođđoskuvllas. Sii geat doibme bures, balle ahte sin identifiserejit eanemusat doaibmahehttejumiiguin. ¶
Mii geahččaleimmet diktit ohppiid leat dábálaš luohkáin muhtun diimmuin. Dát ii gal lihkostuvvan nu bures. Danin várra leimmet ollu sierra. Mii oassádalaimet doaimmain mat ledje oktasaččat buohkaide skuvllas. Eatnašat ledje olgun bottuin oktanaga iežá mánáiguin, muhto eai buohkat lean. Go mii ávvudeimmet juoidá, ja dan gal dagaimet oalle dávjá, de ožžo oahppit bovdet ovtta guossi guhtege. Sii hárve bovdejedje mánáid, eai oappáid eaige vieljaidge. Sii bovdejedje skuvlajođiheaddji, skuvlahoavdda, báhpa ja iežá oahpaheddjiid, ja sii bohte. Váhnemat ledje dieđusge guossin, nu dávjá go sáhtte boahtit. ¶
Mii geahččaleimmet doalahit buori oktavuođa váhnemiiguin, ja eatnašat čájehedje oahpaheddjiide stuorra luohttámuša. Mun ballen ahte sii galge jáhkkit ahte mii máhtiimet dahkat eanetgo maid mii sáhtiimet. ¶
Mis lei jámma oktavuohta gieldda PP-bálvalusain. Mis lei maiddái oktavuohta audiopedagogain ja iežá fágaolbmuiguin. Muhtumin sáddiimet ohppiid oanehat áigái sierranas erenoamášásahusaide. Dalle háliidedje sii áinnas ahte sámegielat oahpaheaddji galgá leat mielde oppa áigge go oahppi lei doppe, go ii ovttasge dien áigodagas lean sámegiela gelbbolašvuohta diein institušuvnnain. Oahpaheaddji fertii máŋgii maiddái čuovvut ohppiid doaktára lusa dahje bátnedoavtterdikšui Finnmárkku olggobealde, jos váhnemiin ii lean vejolašvuohta dan dahkat. ¶
Girjjiid gaskas maid Inger lea čállán ja maidda son lea govaid sárgon leat Muorje-girjjit: Jokŋa, Luomi, Sarrit ja Jeret. ¶
Dan áigodagas go erenoamášklássa heaittihedje, de leierenoamášluohkká hirbmat "fihcce" . Buot oahppit galge integrerejuvvot. Mun jáhkán maiddái ahte buohkat geain oppanassiige lea vejolašvuohta oahppat dábálaš luohkás, berrejit oažžut doppe fálaldaga. Dát gáibida ollu klássaoahpaheaddjis, ja eaktuda ahte oahpaheaddji oažžu dárbbašlaš doarjaga ja oahpu. Mun lean oaidnán lihkostuvvan integrerema ja maiddái nuppi beali. Muhtun ohppiin leat nu erenoamáš dárbbut ahte sii eai sáhte oažžut maid sii dárbbašit dábálaš klássalanjas. ¶
Mun lean dál eallán nu guhká ahte mun lean oaidnán ohppiid rávisolmmožin. Mun lean čuvvon ohppiid erenoamášluohkáin. Mun dovddan sin geat leat leamaš "integrerejuvvon" sihke ovdal ja maŋŋá go erenoamášluohkká gávdnui. ¶
Mu oaivil lea ahte lea unnán erohus oahppiin geat leat vázzán erenoamášluohkás ja sis geat leat vázzán dábálaš luohkás, das mo doibmet servodagas. Man olu sii oassádallet servodagas, lea eanet juohke persovnnalašvuođa duohkin ja mo biras láhčá dilálašvuođaid, go dan duohken gos sii leat ožžon oahpahusa. Okta ágga erenoamášluohkáid vuostáhan lei ahte oahppit sirrejuvvojedje birrasis gos sii galge eallit loahppaeallima. ¶
Nuppi erenoamášluohká ohppiin ledje sihke dárogielat ja sámegielat oahpaheaddjit. Dál rávisolmmožin, sii hupmet ja ipmirdit sihke dáro- ja sámegiela, ain juo nu ahte sii birgejit bures árgabeaivvis. Mu hirpmahuhttá man guovttegielalaččat sii leat iežaset dásis. ¶
Golbma girjji Boahtte-áigge-bártni birra muitalit muhtin dálá áiggi bártni birra gii dáhpedorpmis šaddá vázzit skuvlla ja orrut internáhtas 50 jagi dás ovdal. Girjjit leat maiddái jorgaluvvon julevsámegillii. ¶
Loahpahan gos mun álgen: Maŋŋá go erenoamášluohkká heaittihuvvui, de jotken mun bargat barggu maid mun in máhttán. Mun čađahin 2. ossodaga, erenoamášpedagogalaš linnjá mii deattuhii oahppanváttisvuođaid, erenoamášoahpaheaiallaskuvllas 1992:s. Mii oahpaimet ollu máŋggasivavuloš ohppiid birra, muhto eat maidige gullan- ja oaidninváttuid birra. Dalle dieđusge šadden bargat dáiguin joavkkuiguin, ja ođđa beliid fertejin oahppat. Mun lean ferten oahppat muhtun meari mearka-hupmama ja mun lean beassan ráhkadit oahpponeavvuid čalmmehis ohppiide. Maiddái čalmmehis oahppit dárbbašit govaid girjjiineaset ja mun sárgon govaid maid de bohtanahtte nu ahte sáhtii čuovvut ravddaid. Lea hirbmat stuorra hástalus sárgut tevnnegiid maid čalmmeheamit sáhttet fihttet. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Kárášjoga Bargiidbellodaga doaimma 1934-83 ruovttoluottageahčastat 2005 http://girji.info/skolehist/sigrunn-s.htm Davvi Girji 2539 sigrunn_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.3 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Sigrunn Rønbeck, Romsa 2002 (Foto: Svein Lund) ¶
Sigrunn Myren riegádii 1910:s Sieidevuonas, vearas Deatnuvuona olggumusas mii dál lea ávdinin báhcán. 1934:s son náitalii Hans Rønbeckain, gii lei riegádan Hámmarfeasttas 1912:s. Soai fárriiga Kárášjohkii, gosa álggaheigga smávvadállodoalu njáskkahaga bokte. Maŋŋá oaččui Hans Rønbeck máŋga virggi Kárášjoga gielddas, ja maiddái politihkalaš ámmáhiid gielddas. Náittospárra Rønbeck leigga aktiivvalaččat mielde Bargiidbellodagas, ja Hans Rønbeck lei báikkálaš searvvi ovdaolmmoš 1934’ rájes. Hans Rønbeckas lei guovddaš rolla Sámelávdegotti evttohusa oktavuođas, ja lei dovddus vuostálasti dohkkehit sámegiela oahpahusa skuvlii. ¶
Hans ja Sigrunn Rønbeck fárriiga Romsii 1983:s. Hans jámii 1994:s, muhto Sigrunn orru ain Romssas ja son lea dássážii leamaš viššalis aviisalohkkiidbihtáid čálli. Mii leat ožžon lobi bájuhit ságastallama maid son doalai Kárášjoga gilisearvvis Oslos 1996:s. Mii giitit maiddái Sigrunn Rønbecka go oaččuimet máŋget ja geavahit muhtun dokumeanttaid su stuorra vuorkkás. ¶
Ráhkis ustibat! ¶
Go mun vuosttaš geardde gullen Kárášjoga gilisearvvi birra munno nieiddas Ingbjørgas ja munno dál jápmán ustibiin, Ingrid ja Georg Næssas, de mun ilosmin ja jierásmin sin láhkai, ja mu illu lea ain stuorát dál, go dinguin lean deaivvadan. Mun dovddan ahte mun duođai lean ustibiid luhtte, go máŋggas dis lehpet munno buoremus ustibiid mánát. Mu ságastallama ulbmilin dás lea muitalit váhnemiidádet ja fulkkiideattet árjja birra guhkes áigodagas sámi servodagas, measta 50 jagi politihkalaš doaimma árjja birra mas moai isidiin oassádalaime váhnemiidádetguin ovttas. ¶
Nugo dii diehtibehtet, de lei garra 20-30-loguin stuorra bargguhisvuohta olles riikkas. Ii gávdnon dalle lohkanloatna nuoraide geat háliidedje oahpu váldit. Iige lean bargu fidnemis ollu nuoraide riikkas. Dán lehpet dii iežage vásihan. ¶
Dás mun ferten beassat muitalit munno Kárášjoga oktavuođa birra. Go mu isit, Hans Rønbeck, eanandoalloskuvlla loahpaheami ja guovtte mánnosaš kanturgeatnegas áigodaga maŋŋá Altagårdas, gávnnahii ahte son háliidii ođđadoallohuksemiin ja smávvadáluin álgit Kárášjogas 1932:s, ozai 40 mihtu ja álggii seamma čavčča njáskat 10 mihtu. Dálvet 1933-34 lei Hánsa Oslos ja gergehii 6-mánnosaš gávpeskuvlla. Go moai easkkanáitalan párran, čakčat 1934, fárriime Kárášjohkii, de lei Hánsa bargan ja gilván 15 mihtu eatnama, čuohppan ja buktán hirssaid náveha huksemii ja lei muvren muhkkekeallára, ja hárjánan snihkkárat ledje cehkkon náveha njealji gussii, ja stálja ovtta hestii, ja suoinnit gussii ja hestii ledje láddjejuvvon. Moai oruime Hánssa váhnemiid geassestobus dálvvi badjel, dassái go son lei čuollan ja vuojihan hirssaid stobu várás. Dáid lei sahán ja ceahkuhan geasset. Dán láhkai moai álggus oaččuime oktavuođa siidaguimmiiguin Kárášjogas. ¶
Geaidnu Leavnnjas lei 1934’ geasi ollen Kárášjoga rádjái, ja moai olliime čáppa ja fiinna gillái fierttus čakčabeaivvadahkan. Moai leimme nuorat ja dearvasat, 22 ja 24 jagi boarrásat, ja moai illudeimme buriin mielain ja nana gieđaiguin huksegoahtit ruovttu. Kárášjohka, mii dán rádjái lei leamaš ráfálaš sierra dilis, lei dál fidnen bistevaš busseruvttu Isaksen vieljažiid bussesearvvi bokte. ¶
Kárášjoga álbmot ledje eanaš sápmelaččat, muhto moadde dáža ja rivgu orro ieš márkanbáikkis. Dát ledje suohkanbáhppa ja leansmánni, guovlludoavttir, vihtta oahpaheaddji, golbma gávpeolbmá, poastaolmmái ja telefonhoavda ja vuovdehálddašeaddji. Dan áigge earuhedje ámmátolbmuid, oahpaheddjiid, gávpeolbmáid ja eará dážaid smávvadálolaččain ja johttisámiin, nugo maiddái lei dáhpi dahkat eará guovlluin riikkas dábálaš bargiid ektui. ¶
Go mun smiehtadan dán áiggi, de imaštalan veaháš ahte sámi álbmot munno vuostáiválde ustitlaččat ja oskkáldasat, muhto go dán lean maŋŋá guorahallan, de lean ádden ahte sii dovde oktavuođa munnuin, go moai leimme sin láganat, smávvadálolaččat seamma eavttuiguin ja seamma beroštumiiguin go sisge ledje. ¶
Kárášjogaálbmot mii guhká lei sierra orron olggobealde eará servodagaid, váilevaš geainnuid geažil, lei liikká leamaš nu čeahppi ahte lei vuođđudan Kárášjoga bargiidbellodaga juo sullii 1920:s, ja 1926:s lei sis sin vuosttaš ja áidna bargoheaitta, go geahččaledje oažžut moadde evrre eanet juohke galmmihuvvon bohccobiergokilos maid dolvo gávpeolbmáid ovddas Billávutnii dálvet buotlágan dálkkiin heastavuodjingeainnu obbasa čađa 300 kilosaš biergogurpmiin riddui, ja fas ruovttoluotta 300 kilosaš jáffogurpmiin ja eará gálvvuiguin. ¶
Mátkái golle njeallje beaivvi ja sii ožžo 40 ruvnnu mátkkis, logi ruvnnu beaivái heastta ja olbmá ovddas, ruđaid maid divdna dárbbašedje. Riđuid čađa ja 30 - 40 buolaš grádas galbma Porsáŋgguvuotnaráigge johtin lei garra ja šleaipa bargomátki, muitalii Hánsa maŋŋá. ¶
Válgajagis 1934:s dieđihii Kárášjoga bargiidbellodat Norgga bargiidbellodahkii miellahttun. Sii ledje dán rádjái bisson eadnebellodaga olggobealde. ¶
Dál Kárášjoga álbmot luohttigohte čuvges boahtteáiggi boahtimii, ja ođđa geainnuin ja lagat oktavuođaiguin riddoálbmogiin, sii áddejedje ahte lei deaŧalaš oahppat dárogiela buorebut. 1937:s go oahpaheaddji Løining heittii gielddaruhtadoallevirggis, de Rønbeck oaččui virggi, ja doaimmai guokte jagi, ja dalle son biddjui bargui ođđa virgái Finnmárkku fylkkagálvoháhkan ásahussii (Finnmark fylkesforsyning), mas son ovdánii válddálažžan ja hoavdan maŋŋá soađi. 1947:s bođiime fas ruovttoluotta Kárášjohkii, gos Rønbeck biddjui kanturhoavda- ja livnnethoavdavirggiide. ¶
"Finnmark Tidende" bajilčála, Čáhcesullos skábmamánu 9. beaivve 1949: "Sápmelaččat Kárášjogas gáibidit seamma gielalaš oahpahusa mánáidasaset go dážainge lea." ¶
Skábmamánus 1949:s dollojuvvui skuvlastivračoahkkin Kárášjogas gos meannudedje Skuvladoaimmahaga ovttastahttinlávdegotti (Samordningsnemnda for skoleverket) čállosa, ja sii ovdanbuktet giellaoahpahusa ášši, muhto eanetlohku ii liikká loahpalaš evttohusa ovddit. ¶
Ovttastahttinlávdegotti čálus lei sáddejuvvon Finnmárkku skuvladirektevrii, gii lei geažidan ásahit sierra luohkáid sámi mánáide giellaseaguhus guovlluid álbmotskuvllain. Dán evttohusa mielde livčče leamaš guokte linnjá álbmotskuvllas Kárášjogas, okta sámemánáide ja okta dážamánáide. Nugo vurdojuvvui, ášši bohciidahttii viiddis ja vuđolaš digaštallama skuvlastivrra gieđahalladettiin. Skuvlastivra vuosttaldii juogadit skuvlla guovtti linnjái, čuovvovaš ákkain: "Nannen dihtii dálu sámi álbmoga ekonomalaš vuođu, mii dáhttut dáidda oahpahusa dievaslaš dáruiduhttima ulbmiliin. Earuhit sámi ja dáža mánáid lea hirbmat vahágin, ja dáláš oktasašskuvla ferte danin bisuhuvvot, go dát doarju buoridit áddejumi ja oktavuođadovddu mat leat dárbbašlaččat buori ovdáneapmái." (Mearrádusa lea daláš skuvlainspektevra Meløy čállán.) ¶
Skuvlla giellaášši ja oahpahusgiela válljema oktavuođas leat dalle guokte áibbas vuostálas oainnu ja oaivila. Ovttastahttinlávdegotti Finnmárkku miellahttu, Per Fokstad, Deanus ja skuvladirektevra doalaheaba gielalaš juohkima skuvllas giellaseaguhus guovlluin. Kárášjoga skuvlastivra doalaha oktasaš skuvlla dáruiduhttima dievaslaš ulbmiliin. (Skuvladirektevra dalle lei Aarseth.) ¶
Skuvlastivrra mearrádus bovttii olbmuid beroštumi, ja go giliolbmot radios geassemánu 16. beaivve 1953:s gulle ahte "Sámi Ráđđi/Samisk Råd" galggai ásahuvvot, de olbmot bealljeskaddaraste ja jerre: "Maid dátgis mearkkaša? Mis han leat iežamet álbmotválljen ovdagoddi ja gielddastivra, main eatnašat leat sápmelaččat, ja fylkkadiggi ja stuorradiggi maid mii ieža leat leamaš válljemin. Mis ii leat dárbu sámeráđđái." "Kárášjoga bargiidbellodat lea eanet go 20 jagi leamaš áidna orgána mii lea sámi áššiid guorahallan minguin geaidda áššit gullet, namalassii sámi álbmogiin." ¶
Boađus lei ahte "Sámi Ráđđi" nammaduvvui vaikko sámiin eai lean gulahallan eallinvurbbiideaset birra. ¶
Go gaskaboddosaš fylkamánni virgehas Dag Tønder, ovttasráđiid Deanu olbmáin Per Fokstadain, evttohii nammadit Sámelávdegotti, de nammadii Girko- ja oahpahusdepartemeanta "Lávdegoddi guorahallat sámi áššiid" borgemánu 3. beaivve 1956:s. Gávcci olbmo nammadedje lahttun, daid gaskkas okta Kárášjogas ja okta Guovdageainnus; Lind Meløy ja Arvid Dahl. Guktot dážat. ¶
Ii oktage sápmelaš guovlluin geaidda ášši guoskkai, dohkkehuvvon leat mielde beroštumiideaset áimmahuššat. Tønder bivddii Hans Rønbecka leat mielde Sámelávdegottis, muhto son ii miehtan go dát livččii sámiid dáhtu vuostá. ¶
Leigo ártet ahte olbmot ledje eattehan? Sii ledje doarvái gierdan! Dál manai gohččun olbmos olbmui! Juoga ferte dahkat! Suollemasat gohččojuvvui álbmotčoahkkimii Servodatvissui Kárášjogas cuoŋománu 9. beaivve 1960, justa 20 jagi maŋŋá Norgga sállemušbeaivvi, cuoŋománu 9. beaivve 1940. 89 olbmo bohte, ja cealkámuš Norgga Ráđđehussii čállui ja sáddejuvvui. Seamma eahkeda bođii livnnetbargi Hartvig Norvang munno geahčái muitalit čoahkkima ja mearrádusa birra. Rønbeck dajai sutnje: "Lei vahát go mun in diehtán čoahkkima birra. Mun livččen áinnas boahtit din gullat." Hartvig vástidii: "Don it eisege galgan diehtit dán birra, go dalle olbmot livčče du sivahallan. Dát lea min dahku ja moai leansmánnibálvváin Thorleif Baltoin hábmiime cealkámuša, ja čieža diđolašvihtana vuolláičálle." ¶
Dá čuovvu cealkámuš: ¶
Cuoŋománu 9. beaivve 1960 ¶
Norgga Ráđđehussii cealkámuš ¶
Bajábeale cealkámuš dohkkehuvvui sámiid álbmotčoahkkimis servodatviesus Kárášjogas cuoŋománu 9. beaivve 1960, 89 olbmos jienastedje 87 cealkámuša beali. Cealkámuša vuolláičállin válljejedje Per Lyngstad, Samuel J. A. Balto, Anna Norli, Inga Berit Rasmussen, Johannes Grønli, Berit J. Anti ja Ravna P. Sara. ¶
Go Norgga ráđđehus oaččui Kárášjoga álbmotčoahkkima cealkámuša, de bođii Girko- ja oahpahusministtar stáhtaráđđi Helge Sivertsen davás Kárášjohkii njukčamánus 1961, deaivvadit Kárášjoga bargiidbellodagain ja skuvlaeiseválddiiguin. ¶
Departemeanta lei hirbmadit hirpmástuvvan go cealkámuša ožžo, ja dál sii háliidedje vissásit diehtit maid olbmot Kárášjogas oaivvildedje. Ovdal čoahkkima servodatviesus eahkedis, lei Helge Sivertsen munno luhtte, ovttas Bargiidbellodaga stivrrain ja Bargiidbellodaga nissonolbmuidservviin ja Bargiidbellodaga Nuoraidservviin ja mii ságaškušaimet dili birra káfe jugadettiin. ¶
Eahkedis ledje 209 olbmo boahtán servodatvissui. Čáhcesullos bođii daláš skuvladirektevra Gjermundsen, sámekonsuleanta Hans Henriksen ja Sámiradio Kathrine Johnsen. Girko- ja oahpahusdepartemeantta "Sámi áššiid guorahallama lávdegotti evttohusa" nammaduvvon borgemánu 3. beaivve 1956 digaštalle vuđolaččat. Stáhtaráđđi čielggadii iežas earána gallestallama oktavuođas ja ollusat dáhtto sátnevuoru, sihke Bargiidbellodaga ovdaolmmoš, skuvladirektevra ja máŋggas earát, nugo smávvadálolaš Hans Henry Balto, geas lei hárpmas ja dovduičuohcci sáhkavuorru, ja man boađus lei ahte go sámekonsuleanta dáhtui sáhkavuoru, de su vuosttaldedje oktasaš nuvttotjuolggat dáncamiin. Dát lei jaskes demonstrašuvdna olbmuid bealis geat eai goassige ovdal lean demonstreren, ja moai árvideimme ahte dát lei ovddalgihtii plánejuvvon. Mu isit, Hans Rønbeck ja mun, leimme seamma láhkai hirpmahuvvan go stáhtaráđđige, ja Helge Sivertsen jitnosit láhttestii: "Dát ii leat ovtta olbmo dahku." Son oaivvildii Hans Rønbecka, gean vuostálastit álo sivahalle sámiid badjel mearredeamen. Duohtavuohta lei ahte sámit ledje ieža válljen Hánssa sin njunušin, daningo sii oaivvildedje, áddehahtti sivaid geažil, ahte son máhtii dárogiela buoremusat, ja máhtii hábmet dárogiela mearrádusaid čálalaččat buorebut go sii ieža. Dát čoahkkin báinnii Stuorradikki maŋit mearrádusa. ¶
Beaivvi maŋŋá lei stáhtaráđđi skuvllas ja sus ledje ságastallamat skuvllaeiseválddiiguin, ja eahkedis son lei guossin oktan bellodatustibiiguin leansmánnibálvvá Thorleif Balto ja su eamida Heaikka-Biehtár Káre Márjjá geahčen ja soai guossuheigga albma Kárášjoga-biepmu, vuššon bohccobierggu liemain. ¶
Nuppi beaivve manai Detnui, mii lei vuosttaš gielda riikkas gos 9-jagi skuvla lei álggahuvvon. Dan maŋŋá Kárášjohka oaččui 9-jagi skuvlla. Dát skuvla lei mánáide buorrin. Dál sii ožžo oahpahusa realskuvlla dásis (skuvla 7-jagi álbmotskuvlla ja gymnása gaskkas). Skuvlainspektevravirgi álggahuvvui 1948:s. Maŋŋá lasihedje oahpahusjođiheaddji ja máŋga eará oahpaheddji. ¶
Maŋit giittosbreavas hávskes Kárášjoga fitnamis, čállá Helge Sivertsen: "Mun ožžon ollu buoret vuođu gieđahallat Finnmárkku nuoraid oahpahusáššiid, maŋŋá go Kárášjogas fitnen. Mu mielas orru sosiálalaš revolušuvdna ollašuvvamin, erenoamážit Sis-Finnmárkku gielddain." Sivertsen čállá viidáseappot: "Go Kárášjoga guđđen, lei mus dáhpáhus Sieiddá linnjáide juhkkojuvvon nuoraidskuvllas gos oassádallen ohppiidfeasttas ja háleštin ohppiidráđiin. Daidda nuoraide geat dál ožžo 9-jagi oahpahusa, orro dego nuorit rahpaseamen, ja ahte sii ledje min servodagas, measta seamma dásis go earát. Máŋggas dieđusge fidnejit virggi ja gávdnet bargosaji iežasat gielddas ja riikkaoasis. Earát fas ohcalit eará báikkiide ja eahpitkeahttá sii iežaset duogážiin, bohtet leat ráđđejeaddjin gosa de ain bođežit. Sáhttáhan leat ovdamunnin bajásšaddat gárraseabbo dálkkádagas, buoššuduvvan dustet vásáhusaid maid earát eai soitte vásihit." Dán čálii stáhtaráđđi Helge Sivertsen maŋŋá iežas Finnmárkku gallestallama. ¶
Kárášjoga gielddastivra nannii juovlamánu 22. beaivvi 1961:s cealkámuša 8:in jienain 7 jiena vuostá. Gielddastivra hilgu sámelávdegotti evttohusa ja ávžžuha ahte doaimmat maid gieldda orgánat ovdalis leat evttohan dahje dorjon, galget čađahuvvot. Ovdagotti eanetlohku lei gielddastivrii evttohan cealkámuša mii measta ollásit doarjjui Sámelávdegotti evttohusa. Kárášjoga Johttisámiid Báikkálašsearvi lei ovttaoaivilis ovdagotti eanetloguin. ¶
Muhto Guovdageainnu suohkanstivrra ovttajienalaš mearrádus evttohusa birra čuodjá ná: "Suohkanstivra lea oalle ovttaoaivilis sámelávdegotti vuođđooainnuin ja ulbmiliin, go suohkanstivra lea ipmirdan lávdegotti nu ahte dat ii oaivvil sápmelaččaid sirret, muhto ahte dan áigumuš lea ahte sápmelaččat galget oažžut vejolašvuođa heivehit iežaset stuorraservodahkii ollesárvosaš miellahttun." Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi mearridii ovttajienalaččat 1960´ riikkačoahkkimis vuosttaldit Kárášjoga čoahkkima cealkámuša (Aarseth lei ovdaolmmoš).24 ¶
Finnmárkku Sámi Ráđđi ja Sámi Searvi, mat leat leamaš lávdegotti miellahttun, dorjot oalle ollásit lávdegotti oainnu (Hans Henriksen lei ovdaolmmoš). Eanaš cealkámušat gieđahallet muđui eanaš lávdegotti konkrehtalaš doaibmaevttohusaid. ¶
Girko- ja oahpahusdepartemeantta Stuorradiggedieđáhus nr. 21 (1962-63) Kultuvrralaš ja ekonomalaš doaimmaid birra mat leat sámegielat olbmuide erenoamáš guoskevaččat. Girko- ja oahpahusdepartemeantta ovddihus skábmamánu 23. beaivve 1962 ja gonagaslaš resolušuvnna bokte dohkkehuvvon seamma beaivve. (Helge Sivertsen ovddidan.) ¶
Go Stuorradiggedieđáhus nr. 21 almmustuvai miessemánu 11. beaivve 1963 ja sáddejuvvui fylkka sierranas ásahusaide, de lei dát váiduduvvon Sámelávdegotti evttohusa ektui. Sii ledje vuhtiiváldán Kárášjoga álbmotčoahkkima cealkámuša, ja dat lea bájuhuvvon ollásit Stuorradiggedieđáhusas nr. 21. Bajimusas njealját siiddus celkojuvvo ná: "Go lávdegoddi lea máinnašan Finnmárkku sámi guovlluid sámi váldoguovlun, de leat muhtimat dán ádden leat seamma go sámi reserváhta, sirrejuvvon muđui servodagas. Dát ii leat, nugo Departemeanta diehtá, leamaš Sámelávdegotti áigumuš. Departemeanta oaivvilda ahte sámegielat olbmuin galget leat seamma vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat go dárogielat olbmuin leat." Mu mearkkašupmi: Dáthan lea ollislaččat numo Sámi cealkámuš háliida iežas álbmogii, ja dalle lea cealkámuša ulbmil ollašuvvon. ¶
Sámelávdegotti evttohusa kultuvrralaš doaimmat dat ledje mat suhttadedje stuorra oasi Kárášjoga álbmogis. Sii eai háliidan dárogielaoahpahusa njoahcudit, seammás go sii dovddahedje ráhkisvuođa eatnigiellaseaset, man háliidedje seailluhit. Seammás sii oaivvildedje ahte ealáhuslaš dilálašvuođat ledje plánejuvvon ja belohahkii čađahuvvon 1950-logus ovddasguvlui ja maid gieldda ásahusat ain ledje viidáseappot plánemin ja čađaheamen. Mun sáhtán dušše namahit doaimmaid maid Kárášjoga bargiidbellodat lea čađahan dáid jagiid go Bargiidbellodagas lei eanetlohku. ¶
Finnmark Dagblad aviissas njukčamánu 16. beaivve oainnán guhkes doaibmalisttu Kárášjoga gielddas maid bargiidstivra lea ollašuhttán: ¶
Dát leat áššit maid din vánhemat, áhkut ja ádját leat leamaš mielde mearrideamen ja čađaheamen, ja dii sáhttibehtet roahkka leat rámis sin dihtii seammás go din vánhemat sáhttet din rámidit, geat unnán skuvlavázzimiin soahteáigge, dalle go duiskkalaččat válde dis skuvlla, ieža lehpet nagodan háhkat oahpu ja buriid virggiid servodagas, mii din árvvusatná ja gudnejahttá. Mávssolaš, kristtalaš árbbi maid mánnávuođaruovttus oaččuidet, dan ii sáhte doarvái árvvus atnit. ¶
Munnos isidiin lei illun sin oažžut ustibin nuorravuođa rájes juo. Sii ledje ja leat gorges olbmot, geat gudnin atne ieža birget, gáibitkeahttá maidige servodagas. ¶
Sálašvággi, golggománu 17. beaivve 1996 Sigrunn Rønbeck ¶
Loga maiddái Hans Rønbeck jearahallama bájuheapmi ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Bahát ja buorit skuvlamuittut 2005 http://girji.info/skolehist/somby-s.htm Davvi Girji 2379 somby_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.3 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Niillas A. Somby váhkariinis, 2003:s (Govva: Svein Lund) ¶
Niillas A. Somby / Sombán Niillas lea riegádan 1948:s ja bajásšaddan boazodoallobearrašis Deanus. Son muitala dás moadde muitalusa iežas skuvlaáiggi birra. Son váccii mánáidskuvlla belohahkii Buolbmát ja belohahkii Deanodaga skuvllas. Muhtin áiggi son lei maiddái Sirpmá skuvllas. Nuoraidskuvlla váccii Kárášjogas, boazodoallosuorggis. ¶
Vuođđoskuvlla maŋŋil son barggai boazodoalus ja moadde jagi meara alde cruise-fatnasiin. De válddii mekanihkaroahpu Övertornios ja Kalixas, barggai industriijas Södertäljes ja Sydvarangeris. 1978´ rájes son lea bargan govvideaddjin, journalistan ja girječállin. ¶
Niillas lea máŋga jagi bargan sámi áššiiguin, ja Álttá-Guovdageainnu riiddus son lei okta nealgudeddjiin Stuoradikki olggobealde. 1982:s son roasmmahuvai bávkalahttima oktavuođas Álttádulvadeami vuostá, váldojuvvui gitta, muhto báhtarii Kanadai, ja orui doppe álgoálbmogiid luhtte moadde jagi. ¶
Niillas A. Somby lea ieš dahje ovttas earáiguin almmuhan 5 girjji: Finnmarksbilder, Mu fearánat gopmiiguin, Jávvásan goahtesajit, Vaikko leš fális fellen ja Skálveáddjá. Son lea ráhkadan 2 filmma (Gáddegánddat ja Soagis sállenii). Son lea maiddái jođihan Sámi Girječálliid Searvvi ja Sámi Dáiddárráđi. ¶
Vuosttaš skuvlabeaivvi doalvvui áhčči mu Buolbmágii čakčat 1956. Fievrun lei duolbmansihkkel. ¶
Mus ii goasge boahtán miige skuvlačehpiid, go oahpaheaddjit šadde álggu rájes jo dego vašálažžan. Muhto ii miige eallimis leat dušše čáhppat ja vielgat. Gávdnojedje maid oahpaheaddjit geaid otnege sáhttá muittašit buriin mielan. Muhto ainge lea dat dovdu ahte skuvla rievidii mu mánnávuođa, ja duvdilii mu eret iežamet eallinvuogis, namalassii boazodoalus. ¶
Lean čállán moadde mánáidgirjji ja eará girjjiid, dieđusge sámegillii. Nu ahte ii skuvla dattege nagodan baldit mu áibbas eret čállimis. Mu doaivva boahtteáiggi Sámi skuvlii lea ahte skuvlii fas boađášii sámi ja álgoálbmot sisdoallu, iige dušše sámegiella nugo dál lea. ¶
Deanodagas fertii beana ja stuorraniibi leat fárus go skuvlii vuolgá, muđui doppe in birgen, in ain jo daid álgojagiid. Beatnaga čatnen telegráfstolpui ja stuorra, boares ruosta niibi lei maid dasa čihkkojuvvon. ¶
Mii oruimet Deanodat vuotnabađas gesiid, go eallu mis lei Johkanjárggas. Min olbmot eai láven johttát dálveorohahkii ovdalgo bures dálvagoahtá, ja nu mun fertejin skuvlla vázzit Deanodagas čavččas gitta skápma álgui. ¶
Eanaš áigge bessen ruovttus orrut. Álggos ledje mu lágidan internáhttii orrut, muhto go váhnemat fuomášedje mo mun doppe šadden gillát, de gal in dárbbašan šat doppe orrut. ¶
Skuvlii, Gárggogeahčái, sihkkelasttiimet Deanodat vuotnabađas guokte kilomehtera mátkki, iešguđet sihkkeliin. Mun fertejin álo leat veahaš mannelis go buohkat earát, go in sáhte joavdat skuvlii ovdalgo skuvlarivgu lea čuojahan gusabiellu, ja nu dáhtton mánáid skuvlalatnjii. ¶
Go earát jávket sisa, de mun skirvehan sihkkeliin ja boares beana vel báttis telegráfstoalppu lusa. Čanastan beatnaga ja viehkalan sisa. Friijabottuin ferten ovddemuš jávkkihit olggos ja stoalppu lusa. Dohko ii duostta oktage go lean muitalan ahte beana lea issoras váralaš. Dalá áiggi mearragáttemánát eai lean oahppásat beatnagii, go mearragátteolbmuin eai lean earágo bussát. Dátge bussát ledje veahá váralaččat ja bahát beatnagiidda, nugo gusatge ledje. ¶
- Badjeáddjá, badjeáddjá, badjeáddjá, huike mánát geat orro internáhtas. Sii bohte boaittobeale vuotnagáttiin nugo Stáhpogiettis, Lávvonjárggas, Gohpis, Gávesluovttas ja nu ain. Deanodaga mánát gal ledje oahppásat, iige mis lean goasge miige riidduid. Mii han leimmet bajásšaddan ovttas. Ja dasa lassin eatnašat sis vel fuolkkitge, dološ Lásse Jussá, Ivvár-ádjá rohki vilbeali maŋisboahttit. Muhto eai siige skuvlašiljus duostan mu bealuštit. ¶
Muhtimin de ledjen beassan luovus skuvllas golmma beaivái, maŋŋá go áhčči lei fitnan jearramen mu luovus go leimmet gárdái ealu bidjamen Skadjajávrris. ¶
Golbma beaivvi šuvihit johtilit friijavuođas. Eadni lea mu lágideamen busse mielde fas Deanodahkii ja skuvlii. Ja dalle gal ferten internáhtas orrut dan botta go eadnige lea gárddástallamis fárus. Go fuomášin ahte busse lea jo bisánan gárddi lusa de gal vihken geaidnobargiid bráhkkai mii lei geaidnoguoras, doppe čáknalin beavdde vuollái ja bidjalin niibeboahkána birra beavdejuolggi mii lea spiikkáriiguin giddejuvvon láhttái ja seaidnái. Ieš vel doalan beavdejuolggis. Eadni ja bussevuoddji viggaba mu gaikut eret doppe, muhto eaba fidne go boagán lea nanus. Bohte earáge albmát viggat mu luovus beavdde vuolde, muhto ii oktage nagodan mu doppe luvvet eret. Lihkus bođii áhčči maid dohko ja eattui go oinnii mo su gándda gaikot ja vanahit. ¶
Busse fertii mu haga vuoddját, inge mun čoavdán boahkána ovdalgo bures lei guovlu fas jaskkodan ja olbmot fas gullojit garru lárpmain njoarosteamen ja beatnagat fas ciellamin. ¶
Moadde beaivve maŋŋá boađán fas skuvlii, ja skuvlarivgu jearrá manne mun in leat leamaš skuvllas. Alejoban duoddaris lei nu mierká ja ledjen láhppon, gielistan. - Vuoi stáhkkár Niillas, leatgo ba oađđitge sáhttán? jearrá son. - Na veaháš stuorra geađggi mieđabealde. Stuorra skuvlla gánddat bajidit jiena: - Son dušše gielista, huiket sii. Skuvlarivgu šikkui sin ja dáhkidii ahte diet almmái ii gal gielis, ja badjeolmmožin ii leat nu álki go dáppe mearragáttis orrut, logai son. ¶
Lea erenoamážit dat stuorámusat geat leat ángirepmosat givssidit ja olgguštit. Muhto go de loahpas siige gerge skuvllas ja mii báziimet stuorámussan, de gal šattai buoret dilli. ¶
Skuvlla jođiheigga guokte vuoraslágan nissonolbmo. "Galgabehtet mánát fitnat munno frøken Anderseniin galledeamen girkogárddis, go stuorrubehtet, letne gilván guokte beazi dan báikái gosa munno galget hávdádit go jápme" , rávvii frøken Bakke manemuš geardde go ledjen dien skuvllas. ¶
Luohkkágovva Deanodaga skuvllas ¶
(Gova lea Niillas A. Somby luoikan) ¶
Dán geasi fas fitnen skuvlaviesus go Hans Ragnar Mathisenis lei govvačájáhus doppe. Dál dat stuorra skuvlaviessu orui nu uhcci, lei dego niehku jurddašit ahte eai goasge sáhte šat mu bágget dán dálus maidge. Dáppe lei maid oainnat bággu boradit. Mielkkis vuššon blomkála (dieppekálla) ja ruovttus vuššon hávrra guolevuodja lei dat lusttuheamos biebmu. ¶
Čájáhusa geahččamen lei dušše okta mu dološ skuvlaskihpáriin. Dál ean dorron, baicce dearvvahattaime, eange goabbáge jienádan maidge das ahte mun su čuggejin peannain čielgái friijabottus sisaboađidettiin. Muittán mo son lei geđgen mu go ledjen beatnaga luhtte telegráfastoalppu luhtte, ja mo son jorggihii doarrut go bleahkkapeanna basttii čielgái. Lihkus frøken Bakke ii oaidnán visot mii dáhpáhuvai ja gájui mu huškkohallamis. ¶
Dálge badjel njealjelot jagi maŋŋá ain orru diet skuvlainternáhttastohpu ilgat mu mielas, vaikko dieđán ahte eai goasge sáhte šat mu bágget dohko. ¶
- Lille Lotte er så ren når hun går til skolen.... lávlut mii lávlundiimmus mas šiega skuvlarivgu lea oahpaheaddjin. Mun dušše njálmmi lihkahattan go earát lávlot, ovtta nuppi lávlaga mas eatnašat mis eat ádde sisdoalus maige. ¶
Lean jo veahá dorggidan go dieđán ahte oahpaheaddji Dybvik ii dáidde leat buorre mielas, go fuomáša ahte in leat lohkanleavssuid bargan. Lean lohkangirjji guođđán ruoktot dainna doaivvuin ahte in dárbbašivčče lohkat go mu vuorru šaddá. ¶
- God dag, barn! Dybvik čeargu dego soahtehearrá midjiide, geat galgat čuožžut njuolga dego soalddáhat iežamet pulttaid guoras. - God dag, lærer! Vástidat mii ovttain árkkesjienain. Ole Magnus, gii čohkká maŋemus ráiddus lanjas biddjo ovddemuš lohkat. Son stáve ja rahčá eaige sus boađe dárogielat sánit nu johtilit maŋŋálagai go galggašedje. - It gon leatge leavssuid hárjehaddan lohkat, čeargu Dybvik. Ole Magnus ii jienát maige, ovdalgo Dybvik dohppe su niskái ja vuortnuha gándda. Dat stuorra dáža áddjá šaddá veahá buoret millii go joavkku čeahpimusat lohket lohkangirjjis. ¶
- Nils! Son lea dieđusge jo oaidnán ahte mus ii leat lohkangirji pultta alde, go lea jo čuožžumen mu pultaguoras. - Oza lohkangirjji ja loga, joatkkát das gosa Britt loahpahii. -Lean vajáldahttán girjji ruoktot, dajan mun hui ujus jienain. - Dalle it beasa skuvlabusse mielde ruoktot otne, fertet vázzit! dadjá son garra jienain. ¶
Odda maid ii máhte nu áktánasat lohkat ja vavddada go viggá stávet girjjis. Mii leat 4. luohkás Buolbmát skuvllas, jahki lea 1958. Viimmat lohkandiibmu nohká ja nu maid skuvlabeaivi. Skuvlabeaivve loahppalávlaga maŋŋá besset dat earát vuolgit, muhto munnje lea garrasit muitaluvvon ahte ferten vuordit skuvlalanjas dassá go skuvlabusse lea dolvon mánáid Fanasgieddái ja doppe jorgalan, ovdalgo sii geat gullet Horbmái ja das vulos besset ruoktot busse mielde. Mii orrut láigodálus vulogeahčen Horpmá, gosa lea sullii 6 kilomehtera skuvllas. ¶
Gulan go Bienne Káre Ánne, skuvlla bassi, boahtá. Son lea áidna skuvlla bargi gii sámegiela hállá earret Helándir Heaikka, gii lea skuvlla reaŋga ja ordnestaddá duon dán, muhto lea nu čeavlái go lea virgeolmmoš ahte ii viša min skuvlačivggáid ii oaidnitge. Ánne gullo bassamen nuppi skuvlalanja das bálddas. Lea jo skábma ja masá jo áibbas seavdnjat. ¶
Lean jo čirron veháš go lean jurddašan ahte ferten skuvlalanjas oađđit ija, go Gáldogura meattá in vuolgge gal okto seavdnjadin. Lean gullan ahte doppe lávejit gopmit oidnot. Unna čáhppes njuoratmánná boahtá bárggu viega. Viehká guovdo Deanu ovdalgo jávká. Ja sus galgá leat dakkár ilgadis jietna mii manná čađa sielu ja dávttiid. Ja dalle gal lea buoret idjadit skuvlalanjas, vaikko skuvllas ge lohket muhtimin gopmohaddat duiskalačča, gii skuvlla sevdnjesloktii lea harcen iežas. In leat ovttasge gullan ahte dát duiskalaš gopmi livččii oidnon eará sajis go dán sevdnjeslovttas, ja doaivvun ahte ii njieja doppe vulos ihkku. ¶
Lean čiegas velohaddamen láhttis skuvlalávka oaivve vuolde go Bienne Káre Ánne boahtá sisa. - Maid Niillasges leat bargan go deike leat biddjon fángan? jearrala son. - Lohkangirjji vajáldahttán ruoktot. In mun viša muitalit ahte iešdáhtos lean guođđán girjji amas in dárbbaš lohkat das. - Ferten leat dáppe dasságo skuvlabusse lea mannan, dajan ja ribahan čirrot. ¶
Ánne viggá jeđđet, muhto mun lean ballán, doarggistan ja čierun. Ánne bassá lanja láhttiid, bassá távvala ja geargá menddo johtilit mu mielas. ¶
Olles skuvlla lea jo jaskkodan go gulan muhtima boahtimen lossa lávkkiiguin. Leagoson dat duiskalaš soalddát gii lea vázzimen, doarggistan go dát lahkana skuvlalanja uvssa, ja doaivvun ahte dát vázzá meattá. Váibmu bisána go skuvlalanja uksa rahpasa, in lean áigon geahččat ja oaidnit dán gopmi, muhto ferten geahčastit go Dybvik uksagaskkas čerge. - Dál de oaččut šlárva vázzilit ruoktot, dál lea skuvlabusse mannan, čeargu son. Ii goasge ovdal iige maŋŋá leat leamaš vuogas oaidnit dán bahás stuorra skuvlaalbmá, muhto dalle gal lei aŋkke vuohkasut oaidnit Dybvika go dan harcejuvvon duiskalaš gopmi. ¶
Mun in lihkas gosage go in áiggo vuolgit vázzit ruoktot Gáldogura gopmiin deaivvadit. Dybvik viggá čeargut ahte mun galggan olggos skuvlalanjas, muhto ferte loahpas boahtit ja geassit mu olggos, go lean gieđaid bidjan čalmmiid ovdii ja beljiid gidden. - Bargos maid áigu, in vázzil gal, jurddašan. ¶
Šiljus fuomášan ahte skuvlabusse ii leat vel vuoddján, muhto buohkat earát gal leat jo čohkkámen busses, eatnašat deaddimen busse glásaid vuostá njuniid go gehččet go mun bázán vázzit. ¶
Go Dybvik luoitá mu skuvlašiljui de mun čuoččun áibbas jaska. - Dán vuoro oaččut mannat busse mielde, muhto jos oktii vel guođát girjji ruoktot, de gal fertet vázzit, čeargu Dybvik ja hoigada mu busse guvllui. ¶
Bussevuoddji Dikkanen lea movttegis nuorra almmái, gii láve buot mánáiguin háleštit, garrudastá Dybvika ala go rohtte busse uvssa gitta moalke spahkain. - Dieinna albmáin ferte olmmoš leat várrugas, rávve son mu, go váccán bussii. ¶
- Fly lille fugl med blå vinger som du har , lávlot nieiddat go skuvlabusse vuodjá Gáldogura meattá. ¶
Nuoraidskuvlla agis bessen Kárášjohkii boazodoallosuorgái, doppe lei Bjørn Aarseth hutkan álggahit várreskuvlla geasi áigge midjiide badjemánáide. ¶
Lei hui vuogas boahtit Kárášjohkii nuppiid badjemánáid lusa, dáppe in dárbbašan doarrut ja cielahuvvot ja doaruhuvvot go ledjen badjeolbmuid mánná, nugo eará skuvllain. Midjiide badjemánáide heivii hui bures ahte geassit fitnat moadde vahkku várreskuvllas, ja nu dinet čakčii mearkunáigái veaháš friijavuođa. ¶
Eadni cokkai várrebiergasiid dievva seahka ovdalgo vulgen busse mielde várreskuvlii Kárášjohkii. Moadde beaivve leimmet márkanis internáhtas, gos midjiide luike koarkastøvveliid, plastihkkakohpaid, vuodjaskáhpuid, oađđenseahkaid ja tealttáid. ¶
Aarsehtta ieš oahpahii min geavahit kártta ja kompassa, iige suhtadan earágo ovttain gánddain, gii gal njuikii lásaráigge olggos ja nu jávkkai. ¶
Guorbmebiilla mielde Máhkarávjonuori rádjái gos de vázzileimmet duoddara mielde lulás.Váccidettiin oahpahedje midjiide iešguđet šattuid birra, ja erenoamážit maid boazu borrá. Dát lei áibbas earálagan vásáhus go dat skuvlla man čađa mun ledjen rahčan ja birgen dassážii. Sihke kárta ja kompássa lei dávjá anus sihke váccidettiin ja maid dávjá smávva gilvvuin maid oahpaheaddjit lágidedje. ¶
Ánjaras Ánde lei mis váldooahpaheaddjin, son oahpahii min misiid njuovvat, biergguid lahpat ja ollu eará. Muhtin gánddat geat ledje Ándii hui oahppásat vigge veaháš bilkidit su, muhto Ánde ii beroštan gal das maige, muhto baicce hui gierdilit bagadii mo lávu ja bealljegoađi galggai cegget ja ollu eará. ¶
Čohkkiimet ealuid, bijaimet gárdái, njoarosteimmet, mearkkuimet ja njuovaimet. Lei hui suohtas oahpes bargguid bargat ja oahpásmuvvat nuppi guovllu badjeolbmuiguin. Dát vásáhusat leat munnje olles eallimii leamaš illun ja riggodahkan, go oahpásmuvven maid fulkkiiguin geaid in dovdan ja diehtán ahte ledje fuolkkit. Nuorra bárra Kirste Biret ja Lárin, guktot dál rohkit go goappašagat duššaiga maŋŋá goappat skohterlihkuhisvuođain. Lárin rohkki hui nuorran álgo skohteriin mat bohte guđalotlogu loahpageahčen ja Kirste Biret fas dá gieskat vuoras olmmožin. ¶
Kirste Biret lei mis koahkkan, bealljegoađis málestii midjide, songe álo oahpahii min iežas bargguid sihke málestit ja goađis láibut ruitogáhku. Lárin lei siidaisit ja muitalattai ealu ja guovlluid birra, dát guovttos leigga hui liekkusis nuorra olbmot, geat divššuiga min buoremus lági mielde. ¶
Hávgaluovttas galggaimet sáimmain oahppat bivdit. Muhtimat mis gal máhtte dán, muhto moai Jovnna Ivváriin ean goabbáge lean suhppon sáimma ovdal, ja gárttaime ovttas bivdit, go oruime seamma tealttás. ¶
Lei jo čavčča beallái geasi ja sevdnjes ijat juo álgán. Aarsehtta galgá vuordit gáttis dan botta go moai suhppo sáimmaid. Iige son beasa fatnasa haga tealtasiidii (leirii) muđuigo ferte vázzit moadde kilomehtera birra luovtta ja gállit Rávttošjoga rastá. Moai Jovnna Ivváriin soraheimme ovtta sáimma ja ádjáneimme hui guhká fidnet dan njuolga, nu ahte munno almmái dolkkai vuordit, ja gullo bajideamen jiena doppe gos lea munno vuordimen. Ean fidnen sáimma njuolgat ovdalgo lei jo áibbas sevdnjodan, ja munno albmás lei jo nu bastelis jietna doppe gáttis ahte ean oskkildan suhkat su viežžamen. Fertiime vel vuordit dasságo jaskkoda ja vázzá birra luovtta tealttáid lusa ja čákŋá nohkkat ovdalgo duosttaime suhkat gáddái ja njáhkat nohkkat. ¶
Árrat iđit ovdalgo oktage eará lihkai finaime oahppamen sáimmaid ja doppe aitto lei stuorra hávga, ean goabbáge lean guollebivdit, muhto nagodeimme hávgga goddit ja gálgat. Eange máššan, muhto ribaheimme hilbošit vel Aarsehtain maŋŋágo Lemet árvalii ahte galggašii henget dan stuorra hávgga olggobeallái Aarsehta tealtauvssa, nu ahte son doarosta dainna boalče oivviin dan njuoska njuovo hávgii go iđđedis beahká olggos tealttás. Ieža leat hui gergosat viehkalit báhtui go min almmái aitto doarosta oivviin hávgga ahte olles hávgacaggi gahččá. Eat dárbbašan báhtarit, go Aarsehtta dušše boagustii man skealmmat gánddat sáhttet leat. ¶
Várreskuvllas ledje ollugat geat bagadalle min, muittán erenoamažit Ánjaras Máhte gii lei hui smáđahkes ja ángir minguin servvoštallat. ¶
Ii lean dušše bohccuid, bealljegođiid ja biergguid birra sáhka, muhto hui ollu das mo luonddu galgá várjalit ja gáhttet, numo mat ahte ii galgga liiggás ollu skirriid gaikut go lea gáfestaddamen. ¶
Guokte geasi lei dát várreskuvlla, ja buohkat geaiguin lean háleštan, geat ledje dán várreskuvllas, leat hui duhtavaččat ja buorre muittuiguin dán somás áiggis, ahte giitu sidjiide geat dán lágidedje! ¶
Ovttas earáiguin geat rahče Alttá-Guovdageainnu dulvadeami vuostá, gudnejahttojuvvui Niillas Sámedikkis 2003:s. ¶
(Govva: Seija Guttorm) ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
17 jagi rektorin lullisámi skuvllas 1230 http://skuvla.info/skolehist/thorbj-sn.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk Åarjelh-saemien gielesne ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Thorbjørn Andersen, Aarbortes 2003 (Govva: Svein Lund) ¶
Historjá sámiskuvlla birra Gaska-Norggas lea historjá skuvlla birra mii lea leamaš gaskaboddosaš ja provisoralaš olles áiggi, muhto lihkká lea ceavzán badjel bealle čuohtejagi. Olles 17 jagi dán áiggis lei rektora namma Torbjørn Andersen. Maiddái maŋŋil go heittii rektorin go álggii skuvlahoavdan Aarbortes, lea son bargan skuvlla ovddas go lei áirras skuvlla stivrras. ¶
Torbjørn Andersen ii leat ieš sápmelaš, muhto oallut eará dáža oahpaheddjiid ektui geat leat bargan sámeskuvllas, de lea sus leamaš oktavuohta sámiiguin mánnávuođa rájis. Thorbjørn Andersen bajásšattai ovtta dálus Svætnoevuemies ránnjásuohkanis Gálas, ja barggai giliskuvllas ovdal 1954:s álggii hoavdan Aarborte sámeskuvlii. Dál lea son ealáhagas, muhto lea lagamus ránnjá skuvllas ja čuovvu ain mielde movt doppe manná. ¶
Dás muitala son veaháš movt son vásihii leat rektorin jagiid 1954:s gitta 1971 rádjái. ¶
- Mis eai lean ollu reaiddut go álggiimet dáppe. Skuvlla oaphppoplána lei bealle A4 árka. Váldoulbmil lei ahte galggai čuovvut normálaplána. Áidna oahppogirji lei Margrehte Wiiga ABC, mii lei duppálit tekstejuvvon davvisámegillii ja dárogillii. Go ii oktage dáppe máhttán lohkat davvisámegiela, de geavahuvvui dušše dárogielat teaksta. Ii sániin ge lean namuhuvvon movt sámegiella galggašii váldojuvvot ohppui. Nordlándda skuvladirektevra dieđihii munnje ahte mii eat oaččo geavahit sámegiela skuvllas. Muhto dohkkehuvvui ahte dálueamit geavahii sámegiela. ¶
Boares sámeskuvla Havikas Nåamesjes maid Sámemiššuvdna doaimmahii, heaittihuvvui go stáhtalaš skuvla álggahuvvui Aarbortii 1951:s. Mii guoská bargiide, de ii čuvvon oktage bargi Havikas Aarbortii, ii oahpaheddjiin iige internáhttabargiin. Muhto oaččuimet máŋga oahppi geat ledje vuosttaš jagiid vázzán Havikas. Vuosttaš áiggi gulaimet dávjá: "Ná láviimet mii dahkat Havikas." ¶
Sámemišuvdna maid geahčai Aarborte dego joatkan Havikas. Sii ožžo lobi boahtit skuvlii ja doallat andávtta ohppiide maŋŋelgaskabeaivvi. Dát lei eaktodáhtolaš, muhto eanaš oassi ohppiin bohte dohko. Mii leimmet gal hui sreaŋgát dainna ahte dát ii galgan seaguhuvvot skuvlii. ¶
Go skuvla lei gaskaboddosaš, de eat diehtán sáhtiimet go bidjat johtui čakčat ovdal bušeahtta bođii. Dan sivas lei váttis plánet maide. Mis maid ii lean sierra stivra skuvllas, dušše bearráigeahčoráđđi. Vuosttaš áiggi ii lean dan ráđis mihkke dadjamušaid, muhto veahá áiggi geažis ožžo eanet dadjamuša. Eanas áššit galge mannat departemeantta bokte, juoga mii válddii hui guhkes áiggi. Dát lei dohkkemeahttun ja vuollánahttii. ¶
Ekonomiija stivrejuvvui Čáhcesullo bokte. Finnmárkku skuvladirektevrras lei ovddasvástádus buot stáhtainternáhtaid badjel, ja mis lei áidna stáhtainternáhtta Finnmárkku olggobealde. Dan áigge ii gávdnon stáhta- bygga. Šattaimet ieža ordnet buot mii galggai ordnejuvvot visttiin. Dávjá lei nu ahte dušše álggiimet, ja maŋŋil bealkkáhalaimet. ¶
Mii láigoheimmet Aarborte hotealla čakčamánu 1. beaivvi rájes gitta miessemánu 1. beaivvi rádjái. Dasto fertiimet mii fárrehit buot min diŋggaid olggos doppe ja rádjat daid eret boahtte skuvlajahkái. Dát lei lossat. Stuora lossa láse- távvaliid ja bevddiid doalvvuimet loktii. Mus ii lean alddán viessu, muhto orron internáhtas. Miessemánu 1. beaivvi fertejin fárret olggos. Lihkus lei mus barta ruovttubáikkis Svætnoevuemies mas orron gesiid. Jagi 1956-57 ostii stáhta hotealla. Departemeanta lei dahkan gávppi vuvdiin, dán gávppis in diehtán mun maide. In diehtán makkár šiehtadusa soai leigga dahkan. Čájehuvvui ahte stáhta lei oasttán hotealla dávviriid haga, nu ahte hoteallaeaiggát lei váldán buot dávviriid mielde, earret eará buot gievkkanreaidduid.Go dan fuobmájin, de fertejin váldit oktavuođa departemeanttain ja muitalit ahte eat sáhte álggahit skuvlla. Mun fertejin dasto oastit ođđa biergasiid vai sáhttit bidjat skuvlla johtui. Maŋŋil diehttelasat bođii riikarevišuvdna ja rikkerii go leimmet gávppašan vaikko ii lean biddjojuvvon bušehttii. ¶
Dát bijai vuođu jurdagii ahte jus deike galgá skuvla boahtit, de ferte mis leat iežamet stivra. Muhto ii lean álki oažžut stáhta mieđihit dasa. Sii livčče áinnas háliidan heaittihit olles skuvlla,ja bidje ággan ahte stáhta ii galgga vuođđoskuvlla lága mielde doaimmahit skuvllaid. Ferten gal dadjat ahte soapmasat byråkrahtain ledje hui bahát min vuostá. ¶
Nu guhká go mun ledjen rektorin ja vel muhtin jagiid maŋŋelii lei buot ovtta visttis; luohkkálatnja, internáhtta ja das boradansále, kantuvra ja rektora ásodat. Dát lei seammás stuorimus almmolaš visti gilis, ja dan sivas geavahuvvui maid kulturviessun ja muhtin muddui maid girkun. ¶
Sámeskuvlla oahppit, 1957/ 58 (Govva: Grete Austad) ¶
- Nu guhká go dát skuvla lea leamaš, de ii leat oktage leamaš čadnojuvvon vázzit dáppe. Buohkain lea leamaš vejolašvuohta válljet vázzit dábálaš skuvlla ruovttubáikkis. Nu eat diehtán geat ja galle máná boahtte jagi áigo vázzit dáppe. Fáhkka sáhtiimet oažžut ođđa ohppiid skuvlii, ii dušše vuosttaš luohkkái, muhto maid daid eará luohkáide. Go guohtun- riiddut duođas álge Engerdalas, gávnnahedje váhnemat olggos ahte šattai beare váttis mánáide báikkálaš skuvllas, ja oanehis áiggis oaččuimet mii sin deike. Muhtomin oaččuimet ođđa mánáid deike go heaittihedje smávva giliskuvllaid. Eará háviid bohte mánát deike maŋŋil go váhnemat šadde aktováhnemiin, de lei sin mielas buoremus sáddet mánáid internáhttii. Vaikko váhnemiin álo lei vejolašvuohta váldit mánáid olggos dán skuvllas, de lihkká eai lean galle oahppi geat heite. ¶
Mis ledje oahppit Elgå rájis Hedemárkkus gitta Sagfjordbotnii davábealde Fuoskku. Eanas mánát orro internáhtas, muhto eai buot Aarborte mánát orron internáhtas geat vázze skuvlla doppe. Áiggi mielde oaččui skuvla buori nama, ja oahppit barge buori barggu. Dát mielddisbuvttii ahte ollu oahppit gilis háliidedje deike álgit, maiddái mánát geat eai lean sámegielagat. Soapmasat besse álgit deike, muhto mis ii lean sadji buohkaide geat háliidedje, ja sámi mánáin lei vuosttašriekti álgit dáppe. ¶
Departemeanta bealis ii lean hábmejuvvon skuvla nu ahte mánát galge beassat oahppat iežaset kultuvrra ja giela skuvllas, de háliidin mun goitge dan. ¶
Go min ii lean lohppi bidjat sámegiela skuvlafágan, de fertiimet njágahit dan skuvlii ruovttuoahpu nama duohkái. Mii bálkáheimmet Nils O. Kappfjella (Gaebpien Næjla) sámegieloahpaheaddjin. Muhto lullisámegielas eai lean vuos dan áiggi čielga čállinnjuolggadusat. Dan sivas oahpahii son dušše njálmmálaččat. Son ii beassan sániige čállit távvalii, go ii lean okta ja seamma movt sánit galge čállojuvvot. Duodjediimmuin oahpahii Lars Dunfjell (Dååvnesen Laara) veahá sámi duoji birra, muhto dat lei hui bieđgguid. ¶
Go gullá buot váttisvuođaid birra ja skuvlla mii ii ožžon bistevaš stahtusa ovdal go lei jođihuvvon badjel 20 jagi, de ferte jearrat movt Thorbjørn Andersen gierddahalai nu guhká. ¶
- Mus lei stuora beroštupmi dasa, ahte oažžut buori skuvlafálaldaga lullisámiide. Ja go gearddi ledjen álgán, de in háliidan eahpelihkostuvvat dainna. Mus lei beroštupmi dán hommái, sáhttá lohkat ahte ledjen dego darvánan dasa. Ja de ledje buorit ovttasbargoguoimmit, geaiguin mun ovttasbargen, nu go Nils O. Kappfjell, Anna Dærga, Anton Lifjell ja Anselm ja Elsa Jåma. Sii ledje válddálaš olbmot geain lei višuvdna ja ollu máhttu. ¶
Ii sáhte hupmat sámeskuvlla historjjá birra nu ahte ii namut Anna Jacobsena. Sus lea leamaš ollu dadjamuš sihke skuvlii dáppe ja lullisámegiela ovdáneapmái. Anna lei vuosttaš almmolaš sámegieloahpaheaddji skuvllas, maŋŋil go oaččuimet sámegiela oahpahussii eat ge dárbbašan šat čiehkat sámegieloahpahusa ruovttudoallofága nama duohkái. Easka go son bođii šattai maid čálalaš oahpahus. ¶
Go leimmet departemeanttas rahčme skuvlla ovddas ja go oaččuimet iežamet stivrra ja bistevaš doaimma, lei Anna jođiheaddjin dán sáttagottis. Dát lei áibbas mearrideaddjin skuvlii. Maŋŋil oaččui Anna barggu kulturguovddážis Sijti Jarnges, mii lea skuvlla guoras. Dalle barggai son buori barggu oažžut lágiduvvot lullisámegielkurssa oahpaheddjiide. ¶
Sámeskuvla Aarbortes lea álo leamaš stáhtalaš, go fas sámeskuvla Snåases lea leamaš suohkana skuvla álggu rájes 1968:s. Dát lea mielddisbuktán veaháš váttisvuođaid oktiiheivehit lullisámegiel oahpahusa. Mii leat čađat deattuhan ahte lullisámi skuvla lea stáhtalaš ovddasvástádus, muhto Snåases orrot leamaš duhtavaččat suohkanlaš skuvllain. Oktii go mátkkošteimmet Osloi šiehtadallat skuvlla boahtteáiggi birra, hásttiimet mii Snåase skuvlla fárrui, muhto sii eai dáhtton. In jáhke sii jáhkke ahte mii ieža máhttit stivret skuvlla. ¶
Eará čállosat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Norgga sámiskuvlla birra 2005 http://girji.info/skolehist/trygve-s.htm Davvi Girji 1688 trygve_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.3 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Trygve Madsen iežas barttas Basevuovddis, Kárášjogas, beassážiid 2004. (Foto: Basia Głowacka) ¶
Dán bihtá mii leat gávdnan oahppogirjjis Giellamet - kursbok i lapska språket för Nordens samer , maid Nils Erik Hansegård lea redigeren ja maid Sveriges Radios förlag almmuhii 1968:s. Jurdda dáinna bihtáin lei čilget eará riikkaid sámiide mo sámiid skuvladilli lei Norggas. Danin lea álggos čilgejuvvon erohus Norgga ja Ruoŧa sámiid skuvlafálaldagaid gaskkas, go dalle ledje Ruoŧas sierra sámeskuvllat. Artihkkal addá hui buori gova das mo dilli lei dalle go sámegiel álgooahpahus álggahuvvui ja mo oahpaheaddjit jurddašedje. ¶
Trygve Madsen lei dalle Kárášjoga mánáidskuvlla jođiheaddjin. Son lea riegádan 1928:s, ja bajásšaddan Guovdageainnus. Sus lea oahpaheaddjioahppu ja sámegiela vuođđofága. Son lea bargan oahpaheaddjin ja rektorin, Sámi Radios ja Sámi dáiddárservviid čállingottis. Dál son lea penšunista ja orru Hønefossas. ¶
Jearahalli Odd Mathis Hætta lea Guovdageainnus eret, riegadan 1940:s ja bargá dál Finnmárkku allaskuvllas historjjáoahpaheaddjin. Son lea ee. bargan vuođđoskuvlaoahpaheaddjin, Finnmárkku skuvladirektevrakántuvrra konsuleantan ja Sámi Radio hoavdan. Son lea doaimmahan aviisa Ságat ja čállán ollu girjjiid. ¶
Doaimmaheaddji Nils Erik Hansegård (1918-2002) lei oahpaheaddji ja gielladutki Ruoŧas ja čálii máŋga girjji guovttegielatvuođa ja sámi ja suoma gielladiliid birra. ¶
Dát bihttá čállojuvvui vuos dalá čállinvuogi mielde (Bergsland-Ruong). Siri Broch Johansen lea transkriberen dan dálá čállinvuohkái. Dás leat sihkkon muhtin gielalaš čilgehusaid mat ledje mielde Giellamet-girjjis. Faksimila čájeha mo bihttá prentejuvvui. ¶
- Movt lea dáppe Norggas dat sámeskuvla leamaš organiserejuvvon? - Dáppe Norggas lea oktasaš skuvlaláhka sihke sámiide ja dážaide (norgalaččaide). Dat leat dan seammá skuvlla vázzán buohkat áiggi čađa. Muhto lea okta boares instruksa 1898:s, mii mearrida ahte sámegiella sáhttá geavahuvvot veahkkegiellan, jos dárbbašuvvo ja beare dalle go skuvlamánát eai ádde maid oahpaheaddji dadjá. Diet lea maŋŋil soađi rievdaduvvon: skuvlaláhkii lea dál váldojuvvon dat, ahte sámegiella sáhttá geavahuvvot oahppangiellan nai. Ii dat sáhte dadjat, ahte dat leat čuvvon dan boares mearradusa (1898 rájes). Mu skuvlaáiggis Guovdageainnus, mis lei oahpaheaddji mii geavahii sámegiela ollu, ii beare veahkkegiellan, muhto maiddái oahpahusgiellan. Ja fertii maid, go mánát ledje buohkat sámegielalaččat, ja eanáš eai ádden veaháš ge dárogiela. Ja nu dat lea veaháš mannan bajás vulos dađi mielde go leat oahpaheaddjit leamaš. Ovdal soađi dáppe ledje máŋgga sajis oahpaheaddjit geat máhtte sámegiela. Eai máhttán dalle go bohte, muhto ohppe dađi mielde go orro dáppe. Ja lei hui uhccán johtu oahpaheddjiid gaskkas dalle, nu ahte dat oahpaheaddjit geat bohte, orro máŋggaid jagiid, muhtumin moaddelot jagi maiddái. Muhto dieđusge, eai mánát oahppan nu ollu go dál ja dasa lea sivvan ovddimus skuvlaáigi. Mis lei ovdal soađi nu gohčoduvvon unnimus skuvlaáigi (12 vahkku jagis). Gielddat Sis-Finnmárkkus leat dieđusge geafit ja dat fertejedje válljet dan buot unnimus skuvlaáiggi. Dalle go mun vázzen skuvlla Guovdageainnus, mun vázzen 6 vahkku čakčat ja 6 vahkku giđđat. Dálvet de vázze dat badjeolbmot. Internáhtta lei dan mađe unni (stuoris dat gal lei muhto almmatge dan mađe unni): eai čáhkan buot mánát oktanaga dohko. Jos dál olbmot, mat ovdal soađi vázze skuvlla, máhttet uhccán dárogiela, dat eanáš boahtá dás, ahte dat lei nu uhcci dat skuvlaáigi. ¶
- Ledje go dáppe Norggas (dego Ruoŧas leat leamaš) dakkár katekehtat, oahpaheaddjit mat čuvvo johttisámiid mielde, dalle go dat johte? - Nu go mun orun muitimin, de gávdnojedje dáppe maid muhtimat dakkárat 18. dahje 19. jahkečuođis. Muhto eanáš lei nu, ahte skuvlamánát bohte márkaniidda ja giliide ja doppe vázze skuvlla. Álggus dat orro olbmuid luhtte, oainnat, go eai lean viesut, muhto ovccinuppelot čuođi njealjis – vai lei go viđas?25 – de huksejuvvui vuosttaš internáhtta sámemánáid várás, ja dat lei Guovdageainnus. Juohke sámegielddas lea dál internáhtta, nu go dáppe Kárášjogas. Čuohte máná čáhket dohko. Muhto eai leat nu ollu gal mat dál fertejit internáhttii go ovdal. Oainnat, mii leat goit geainnuid ožžon dál ja mis lea dáppe skuvlasáhttu, mii vuojiha mánáid; njeallje busse mat juohke beaivvi vuojihit mánáid. Dál lea skuvlaáigi uhccimus 27 vahkku jagis ja eanáš mánát vázzet 38 vahkku. Ja dat dieđusge dahká hirbmat ollu. Ovdalaš áiggi lei čiežajahkásaš bággoskuvla; dál lea ovccijahkásaš bággoskuvla ja vel logát jagi oažžut vázzit friija, jos dáhttut. Nu ahte ollu guhkkelii mánát jovdet ja ollu buorebut máhttet sihke dárogiela ja eará fágaid maid. Muhto lea okta jearaldat: lea go dat doarvái buorre? Lea go skuvla nu buorre go sáhtášii šaddat? Mii oaivvildit, ahte dat ii leat. Mis leat dakkár geahččaleamit mat leat miehtá Norgga. Mii sáhttit geahččalit daid dáppe sámemánáid siste ja mii gávnnahit dan, ahte eai dat mánát joavdda nu guhkás go galggaše. Ja de ferte dieđusge dakkaviđe jearrat: manne dat eai joavdda nu guhkás? Lea go boastut oppa min oahpahanvuohki? Mii doaivut, ahte dat lea boastut ja dál čakčat (1967) áigut geahččalit ođđa vuogi. Dán rádjái lea leamaš nu ahte, go sámemánát leat boahtán skuvlii, de leat ožžon sámegiela veahkkegiellan: oahpaheaddji lea geavahan dan go lea dárbbašuvvon; muhto dat leat oahppan sihke rehkenastit ja maiddái lohkat dárogillii ovttatmano. Ovtta gaskka mii geahččaleimmet dan lahkái, ahte mii oahpaheimmet guovtti gillii lohkat seammás, muhto dát orui menddo váttis guovtti gillii. Ja de mii manaimet fas dárogillii, ja dál mii leat geahččalan dušše oahpahit njuolga. Mii áigut dál geahččalit oahpahit mánáid eatnigillii álggus. Dat galget oahppat lohkat ja čállit dan álgočállaga eatnigillii ja dárogiela oahppat njálmmálaččat. Ja dasto, go leat ožžon dan mađe sániid dárogielas, ahte sáhttet veaháš čállit, dalle easka galget álgit lohkat dárogiela maiddái. Mun doaivvun, ahte dát vuohki lea buoret, muhto eat mii dieđe ovdal go leat geahččalan. ¶
- Lea go leamaš stuorra beroštupmi dasa ahte oažžut sámegiela oahppangiellan? - Ii leat leamaš stuorra beroštupmi ja dat boahtá várra das, go váhnemat dáppe lohket, ahte "dalle go mii vácciimet skuvlla, oahpahuvvui beare sámegillii, mii logaimet beare sámegiela, ja oaidnit dál odne: mii eat máhte dárogiela eat veaháge." Dat soaitá gal, ahte dat lei boastut dalle go lei uhccán skuvlaáigi ja ollu fágat ja ollu maid čađa mannat, ahte oahpaheaddjit menddo ollu sámegiela geavahedje, ja menddo unnán dárogiela. Muhto dál lea áibbas eará. Dál lea golmma geardde nu guhkes skuvlaáigi ja vel guokte-golbma jagi lassánan dat áigi, nu ahte dál mis lea dilli váldit sámegiela fárrui. Ja okta lea vel dat, ahte jos vuosttaš klássa mánná ii máhte dárogiela ja oahpaheaddji ii máhte sámegiela, de dat bázahallá áibbas dat mánná. Dat ii ádde rehkega iige eará ovttage fága maid oahpaheaddji oahpaha dáppe. Ja fertejit eará ohppiid dahje skuvlamánáid, mat seammá klássas vázzet, dulkan geavahit, jos dat máhttet veaháš dárogiela. Na, dan gal juohkehaš diehtá makkáraš dulkkat dat leat! Mun jáhkán, ahte jos dál manná nu go mii doaivut, de dat šaddá ollu buoret mánáide, sihkkarit. Dat ohppet ollu eambbo dárogiela ja ohppet ollu eambbo obanassiige, go lea álgán oahpahuvvot álggus sámegillii. ¶
- Leat go dis dál oahpahangirjjit sámegillii? - De aiddo dál (1967) leat boahtimin dat vuosttaš áppesat dahje oahpahangirjjit vuosttaš klássii ja dat leat ráhkaduvvon daid buot maŋimus ja ođđaseamos vugiid mielde. Muhto, oainnat, lea maiddái njeallje-vihtta diimmu vahkkus njálmmálaš dárogieloahpahus ja dasa maid galggaše girjjit, oahpaheaddjái goit juobe. Dat ii leat oidnon vel, muhto dat lea lohpiduvvon, ahte dat galgá leat gárvvis čakčii. ¶
- Movt lei orron ovdal? Leat go mánát ožžon lohkat sámekultuvrra birra? - Sámegieloahpahus lea gal ovdal nai leamaš. Dan "linjedelte (suorgejuhkkojuvvon) ungdomskuvllas" , dahje nuoraidskuvllas, sámemánát leat maŋimus jagiid beassan lohkat sámegillii sámekultuvrra birra čihččet, gávccát ja ovccát jagi. Dat leat eanáš lohkan Johan Turi girjjis "Muitalus sámiid birra" . Muhto eai dat leat dán rádjái buohkat sáhttán válljet sámegiela. ¶
- Leat go sámemánát beassan oahppat juoigat nai skuvllas? - Eai, diet lea hirbmat váttis gažaldat. Mun lean dan oaivilis, ahte berrešedje oahppat juoigat skuvllas, muhto die lea fas go váhnemat nu mannet vuostá. Mii leat gal geahččalan ávžžuhit sin ja muitalit, ahte juoigan lea seammá go misge lea Norggas álbmotmusihkka, ja muhtimat gal mannet dasa mielde, muhto leat olus mat eai sáhte dasa mannat mielde, ahte mii galgat oahpahit juoigat skuvllas. Muhto mun jáhkán, ahte dađi mielde go bajásčuvgehus lassána ja stuorru, de mun doaivvun, ahte juoigan maid boahtá skuvlii. - Gávdnojit go dál oahpaheaddjit, mat máhttet oahpahit sámegillii, mat máhttet juoigat ja mat máhttet muđui sámekultuvrra birra muitalit mánáide? - Mun sáhtán ovdamearkka buktit dáppe Kárášjogas odne. Mis leat dál njealljelogivihtta oahpaheaddji min skuvllain ja vihtta-guhttanuppelohkái sámegielalaš oahpaheaddji, ja gal dat dieđusge eanáš dain máhttet oahpahit sámegiela. Dat boahtá dás, ahte eanáš dain sámi oahpaheddjiin leat studeren sámegiela Oslo universitehtas. Dat bođii moadde jagi dás ovdal dakkár mearrádus, ahte sámegielat oahpaheaddjit, mat dáhttot studeret sámegiela Oslo universitehtas, sii ožžot bálkká dan áiggis, ja dat leat máŋggas mat leat vázzán dan oahpu ja leat ferten čatnat iežaset dán gildii viđa jahkái. Ja de, nu go olmmoš lea leamaš vihtta jagi ovtta sajis, na dat lea measta dego darvánan dasa. ¶
- Gávdnojit go dáppe maid oahpaheaddjit nu go sámi giehtadujiide? - Juo, dat gávdnojit maid. Dat leat maid muhtimat, mat leat daid erenoamášskuvllaid vázzán, muhto dieđusge ii gávdno dakkár oahpaheaiskuvla sámedujiid várás: dat duoddjeoahpaheaddjit leat ieža bargan ja oahppan sámedujiid dahkat ja oahpahit. ¶
- Na, maid don jáhkát sámeskuvlla boahtteáiggis? - Mun bohten deike oahpaheaddjin 1953:s, ja dalle lohke buohkat, ahte ovtta logi jagi geažes de lea sámegiella jávkan. Muhto go mun dál geahčan klássalisttaide, de oainnán, ahte dat leat ollu eambbo sámegielalaččat dál go dalle ledje, nu ahte ii dat dáppe gal oro mannamin maŋás muhto ovddas. Sámegielhállit lassánit. Oainnat, dat leat ollu mánát sápmelaččain. Čájehuvvo maiddái, ahte dat sámenuorat, mat leat geargan ovccijahkásaš skuvllas ja máhtte dárogiela áibbas čielgasit go gerge skuvllain, dat geavahit sámegiela seammá láhkái go ovdal, go dat bohtet ruoktut ja dáppe márkanis maid nu. Nu ahte mun in jáhke gal, ahte dat manná nu beare johtilit gal maŋás. Ja mun doaivvun vel, ahte jos eiseválddit dahket vel veaháš, veahkkehit nu ahte dat sáhttet bisuhit gielaset, de dalle dat gal bissu. ¶
- Jáhkát go, ahte lea ollu áhpu ahte iežas eatnigiella oahpahuvvo skuvllas? - Dat lea áhpu. Buot geahppaseamos dieđusge livččii dadjat: "Mii eat dárbbaš dan sámegiela, mii álgit dál buohkat dárogiela hállat." Dat livččii hui álki. Muhto lea olmmošvuoigatvuohta hállat dan giela maid ieš háliida. Ja lea stáhta ja min skuvlaeiseválddiid geatnegasvuohta ráhkadit skuvlla dan láhkái, ahte buohkat sáhttet dan giela válljet, mii heive buoremusat sidjiide. Muhto dán rádjái ii leat nu leamaš. Dál easka šaddá nu. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
Golbma eallima masson oahpuin 2005 http://girji.info/skolehist/uskav2-s.htm Davvi girji 1547 uskav2_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.3 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Golmmas sis geat leat bargan doaimmalaččamusat oahppováillagiid searvvis Guovdageainnus (USKAV) muitalit dás makkár skuvlavázzima sii leat ožžon ja mo sii leat birgen eallimis dáinna. Buohkat sis leat bajásšaddan Guovdageainnu suohkanis, doaresbealbáikkiin, gaskal guokte ja vihtta miilla márkanis eret. Dál buot golmmas orrot márkanis, ja sin mánnávuođa gilážiin ii oro šat báljo oktage. ¶
Sara Tornensis Bongo (Sárgon Sárá) lea riegádan 1935:s, ja šattai bajás Gálaniittus, measta guokte miilla eatnoráigge bajás Guovdageainnu márkanis. ¶
- Mu áhčči lei dálon, eadni fas boazodoallobearrašis. Sámegiela lassin sihke áhčči ja eadni máhtiiga suomagiela. Áhčči han máhtii maiddái dárogiela, muhto eadni ii máhttán. Mis ledje sihke gusat, sávzzat ja bohccot. Nu han lei máŋgga dálus dan áigge. Dál dat ii livčče šat vejolaš, go eiseválddit leat rievidan mis min árbbi, boazomearkkaid. Ledjen mánnávuođas mielde buotlágan bargguin - lájuin, omiiguin, guollebivddus ja rievssatbivddus. ¶
7-jahkásažžan bohčigohten gusaid. Muittán ain go gussa čievččastii ja mielkeskállu gopmánii. Livččen galgan álgit skuvlii čakčat 1942. Go áhčči doalvvui mu internáhttii, de dat lei nu dievva duiskka soalddáhiiguin ahte ii lean go mannat ruoktot fas. Dan maŋŋil in ožžon makkárge skuvlla ovdal go maŋŋil evakuerema. ¶
Eváhkoáiggi báhtareimmet herggiiguin Ruŧŧii. Duiskalaččat ledje min maŋis. Oinniimet sin go leimmet rájá nalde, muhto eai čuvvon min rájá rastá. Gárasavvonii fertiimet guođđit herggiid ja Ruoŧa eiseválddit sáddejedje min Johkamohki guvlui. Doppe leimmet 1946 rádjái, Vaimak-nammasaš báikkis. Oruimet 6-7 bearraša ovtta bráhkas. ¶
In ožžon vázzit makkárge skuvlla Ruoŧas. Easka go bođiimet ruoktot Guovdageidnui álgen skuvlii, 1946:s. Muhto das in oahppan báljo maidege go visot lei dárogillii. Gal muhtimat oahpaheddjiin máhtte sámegiela, muhto maid bat dat ábuhii go ii lean lohpi oahpahit sámegillii. Skuvla lei 6 vahkku čakčat ja 6 vahkku giđđat. Internáhtas ledje dušše dárogielat bargit. Mánát dieđusge čirro ja áibbašedje ruoktot. ¶
Maŋŋil vuođđoskuvlla vázzen 9 vahkku joatkkaskuvlla (framhaldskole), muhto in oahppan in maidege. In ipmirdan maid oahpaheaddji humai. Lávejin sus nu issorasat ballat, ahte máŋga jagi maŋŋil ballen go oidnen su márkanis. ¶
Dan mađe maid dál máhtán dárogiela lean oahppan maŋŋil. Ohppen go bargen Biedjovákki ruvkkis, gos bargen guhtta jagi bassin ja goahkkan. Maŋŋil lean bargan Turistahoteallas golbma jagi, njuovahagas ja bassan internáhtas. ¶
Ledjen 42 jahkásaš go válden vuodjinkoartta. Lei mu oappá nieida gii veahkehii mu. Son ii lean go moaddenuppelot jagi dalle, muhto son logai muinna ja jorgalii munnje guokte jagi ovdal go bessen váldit geahččaleami. Dalle han manai bures. Válden vuodjinkoartta Finnsnesas Romssas, ja doppe bessen váldit dulkka mielde geahččaleapmái. ¶
Vaikko birgen gal Guovdageainnus, de lea váttis go in máhte buorebut dárogiela. Heahpanan go in máhte, ja danin in duostta gosage vuolgit, mus ferte álo leat olmmoš mielde gii sáhttá dulkot. Livččii gal somá fitnat doppe liegga riikkain ja hoteallas orrut, muhto dohko ii olle mu smávva oadjoruđain. ¶
Elmine Valkeapää (Rijat Jovnna Elmiina) lea riegádan 1934:s. Su váhnemat ledje boazosápmelaččat, ja bearaš orui dálvet Goahteluobbalis (5 miilla lulleoarjja bealde Guovdageainnu) ja geasset Biertaváris (Gáivuonas, Romssas). ¶
- Eadni ii máhttán sánige dárogiela. Áhčči han lávii dárostit go lei dárbu, muhto go mii mánát stuoruimet de boagusteimmet go gulaimet áhči dárogiela. Muhto son gal muhtin láhkái birgii dainna. Eará boazosápmelašmánát leat oahppan dárogiela geasset go leat leamaš rittus, muhto mu mánnávuođaáiggi ledje nu ollu sámegielat olbmot doppe Biertaváris maid, ahte eat gullan nu ollu dárogiela doppe ge. ¶
Skárfvággi orohat soađi áigge. Govva lea váldon Somajávrris 1942:s dahje 43:s. Elmine Valkeapää unna nieiddážin čohkkáme muhtin fuolkki askkis. ¶
(Gova lea Elmine Valkeapää luoikan) ¶
Go mun galgen álgit skuvlii, de áigo duiskalaččat váldit mu áhči gitta, go son lei oastán sihkkela Ruoŧas ja vuovdán dan norgalaččaide. Mii de vulggiimet ealuin Ruoŧa beallái. Fertiimet váldit bielluid eret bohccuin ja čatnat beatnagiid njálmmiid gitta vai eai beassan ciellat. Leimmet Geaidnovuohpis (Ruoŧa bealde rájá, Gilbbesjávrri lulábealde) dassái go soahti nogai. Doppe han lei geasseskuvla lávus. Mii mánát geat bođiimet Norgga bealde eat ožžon gohččuma skuvlii, muhto goalmmát jagi de vulgen ieš. Čohkkájin doppe jávoheamit moadde beaivvi ovdal go oba fuomášedje ge mu. Goalmmát beaivvi de ožžon peanna ja báhpára. Oahpaheapmi lei ruoŧagillii, mas álggos in ipmirdan maidege. Áidna maid muittán lea ahte fertiimet dadjat: "Snälla fröken, kvassa pennan!" ¶
Bođiimet ruovttoluotta Norgii 1946 giđa. Veahá ledjen oahppan lohkat, muittán John Juuso rohkki dat oahpahii mu. Álggiime margariidnakássain mii mis lei goađis. 1947 álgen vuohččan skuvlii. Álgen 3. klássii, vaikko in lean oahppan dan maid galggašin 1. ja 2. klássas. Dárogiel oahpahusas in ipmirdan olu. ¶
Oruimet internáhttabráhkas. Doppe orro nieiddat nuppi bealde feaskáris ja bártnit fas nuppi bealde. Ledje geardeseaŋggat ja guokte nieidda guđege seaŋggas. Dálueamit ja biiggát ledje dárogielagat, ii oktage máhttán albmaláhkái sámegiela. Mánáin lei ollu bargu internáhtas. Fertiimet bassat lihtiid, njuvdit láibevajahasaid, viežžat muoraid ja mielkki. Muittán internáhtas oaččuimet boares mearraguliid. Dat lei fievrriduvvon čakčat mearragáttis ja giđđat dat lei áibbas goston. Dat ii lean borahahtti ja mii eat oba nagodan borrat ge dan. Baicce manaimet fulkkiid lusa márkanis ja boraimet doppe. ¶
Duođaštusas mus ledje guokte S:a (S lei buoremus árvosátni; "Særdeles godt" ). Dat lei risttalašvuođas ja meannudeamis. Sivva dasa ahte ožžon S:a risttalašvuođas lei ahte dán fágas lei oahpahus sámegillii. Muđui ii lean lohpi sámástit. Nubbi sivva dasa ahte birgejin nu bures risttalašvuođas lei ahte áhčči lei muitalan munnje nu ollu muitalusaid Biibalis. Ja mun muiten maid áhčči lei muitalan ja sáhtten muitalit dan fas skuvllas. Oktiibuot vázzen 52 vahkku vuođđoskuvlla. Leat máŋggas geat leat vázzán vel unnit. 1954-55 vázzen Sámi álbmotallaskuvlla Kárášjogas, muhto ferten dadjat ahte in oahppan nu ollu doppe ge. ¶
Skuvlavázzima maŋŋil bargen álggos boazodoalus ovttas áhčiin. 1960- ja 70-loguin huksejuvvui buođđu Guolášjávrái, dohko gos min siiddas lei geasseorohat. Troms kraftforsyning fertii dalle máksit buhtadusa boazoeaiggádiidda, muhto mii, geain lea unnán oahppu, eat nagodan bealuštit iežamet beroštumiid. Ieš in ožžon maidege dán buhtadusas. Dan áiggi mun maiddái buhcen guhká ja áhčči lei boarásmuvvagoahtán, ja dan dihte fertiimet heaitit boazodoalus. Muhto in leat goassege vuollánan ja massán doaivvu beassat álggahit fas. ¶
Buot vearrámus lea ahte eiseválddit leat sihkkon min mearkkaid. Midjiide leat boazomearkkat árvu mii lea mannan buolvvas bulvii. Mo sii sáhttet kántuvrrain jávkadit min árbbi? Lean oaidnán boares sápmelaččaid čierrume go sin mearkkat leat sihkastuvvon. Sii leat dahkan nu boastut go vejolaš. Sii han livčče galgan diktit mearkkaid leat nu guhká go olbmot ellet. Ieš ožžon boazomearkka go ledjen 8-jahkásaš, ja dan rájes mus ledje iežan bohccot. Ja go rievdadedje njuolggadusaid, de ožžon reivve ahte ledje sihkkon mu mearkka registaris. Lean váidalan, muhto ii leat ábuhan. ¶
Juohke geasi lean ain Gáivuonas, min ovddeš geasseorohagas. Lea nu suohtas go boađán dohko, muhto seammás váivi go mus eai leat bohccot. Muittán vuosttaš háve go fertejin oastit bohccobierggu. Mus lei oba ártegis dovdu. Mun in lean jurddašan ahte goassege šattašin oastit bohccobierggu. ¶
In máhttán eará go boazodoalu ja dakkár duoji maid ledjen oahppan ruovttus. Juoga fertejin dahkat vai ceavzit. Mus ledje dalle smávva mánát. Vuos goarrugohten ja duddjojin, ja de álgen bassin Biedjovággái. Maŋŋil bargen jagi Juhlsa silbabájis. Doppe han ledje olbmot iešguđetge riikkain, ja humaimet iešguđetge gielaid. Suopmelaččaiguin ja dážaiguin gal birgejin. Suomagiela ohppen juo mánnávuođa rájes, ja suomagiella lea geahppasut munnje go dárogiella. Lean maiddái oahppan veahá duiskkagiela, dan mađe ahte sáhtán hupmat turisttaiguin. Dan maŋŋil lean bargan feara maid, hoteallas idjaváktan, ja dálueamida sadjásažžan. Lean maiddái bargan goahkkan Girkonjárggas, stuora militearaviesuid huksenbáikkis Hessengas. ¶
Máhtán lohkat veahá dárogiela, muhto iežan eatnigiela in máhte lohkat. Mus leat golbma máná, ja ii lean nu álki dalle go sii álge skuvlii. Sii jerre mus veahki ruovttubargguin, muhto mun in máhttán veahkehit. In nagodan dadjat ahte in máhte, lohken baicce ahte in astta dál. ¶
Dál gulat ahte mu eallin ii leat leamaš makkárge "dánsa ruvssuid alde " . ¶
(Sárgun: Josef Halse) ¶
Ole Larsen Gaino (Lásse Ovllá) lea riegádan 1933:s Geaidnovuohpis (Guovdageaineatnogáttis, 3 miilla davábealde márkana), gos su váhnemiin lei unna dáloš. Nuorran son álggii boazoreaŋgan, ja de náitalii boazosáminieiddain ja dasto barggai boazodoalus dassái go beasai ealáhatahkái. ¶
- Mu áhčči ii máhttán dárogiela, ja mu eadni jámii go mun ledjen unni. In šaddan mannat skuvlii ovdal go ledjen 10 jagi boaris. Álgen skuvlii giđđat 1944, muhto ledjen dušše moadde beaivvi skuvllas ovdal go internáhtta bulii. De šattaimet mannat ruoktut. Muittán ahte duiskalaččat čikče min. Muittán maiddái ahte oahpaheaddji ii dohkkehan ahte mánát sámástedje, ja son dohppii min niskái. Ja dat lei oahpaheaddji gii ieš lei sámegielat. Jahkebeale maŋŋil šattaimet eváhkui, ja eváhkoáigge in beassan vázzit makkárge skuvlla. 1947:s vázzen Láhpoluobbalis skuvlla 5 vahkku giđđat. Čakčat galgen skuvlii Guovdageidnui, muhto dalle ožžon dieđu ahte ledjen beare boaris. Ja dan maŋŋil in vázzán eambbo skuvlla. ¶
1953:s ožžon gohččuma soahtevehkii ja mannen dohko Høybuktmoenii, Mátta-Várjjagii. Doppe han fuomášedje ahte ipmirdin hui unnán dárogiela. Muhto lihkus lei doppe muhtin seršánta gii máhtii sámegiela. Son lágiidii nu ahte moai manaime ovttas dohko Ruošša-rádjái váktan, ja de son oahpahišgođii munnje dárogiela. Dalle ohppen oalle ollu moatti mánus ja namuhuvvojin korporálan. Muhto vel ge in máhttán bures dárogiela, ja danin lea leamaš váttis birget stuoraservodagas. ¶
1970-logu loahpas oinniimet ahte Álttá-Guovdageaineanu buođđudeapmi sáhtii bilidit min ealáhusvuođu, geat barggaimet boazodoaluin dán guovllus. Muhto giellaváttisvuođaid dihtii lei hui váttis midjiide bealuštit iežamet eiseválddiide. Munnje lei dát ášši mii dagahii ahte ipmirdin ahte mii geat leat massán oahpu fertet searválagaid gáibidit veahki. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶
- Jurddaš ahte min oahpaheaddjit duođaid ledje dáruiduhttima vuostá! 2005 http://girji.info/skolehist/varsi-s.htm Davvi girji 894 varsi_s.htm XSLtemplate 1.9 ; file-specific xsl $Revision: 1.3 $; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 . Davvi Girji 2005. ¶
Per Edvin Varsi vuosttašluohkkálažžan, ovttas Anne Marie Aubertiin. (Govva: Marit Aubert) ¶
Per Edvin Varsi lea riegádan 1945:s ja bajásšaddan Sirpmás. Son váccii Sirpmá skuvlla 1952-60, dan maŋŋil nuoraidskuvlla Buolbmágis ja Sámi álbmotallaskuvlla Kárášjogas. Maŋŋil váccii dárjuoahpu ja barggai dárjun, borranbáike- og hoteallahoavdan. 1982´ rájes son lea leamaš Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas oahpaheaddjin, ráđđeaddin ja inspektevran. Sus lea leamaš máŋga politihkalaš ja fágalaš doaimma ja lea leamaš Sámedikki várreáirrasin álggu rájes. ¶
Vuosttaš skuvlajagi orron internáhtas, vaikko min ruoktu ii lean go beannot kilomehtera skuvllas eret. Muittán ahte internáhtas sáhtten oaidnit suova min dálu bohcis. Duođaid in dieđe manne mun galgen orrut internáhtas, muhto sáhttá leat dan dihtii ahte ruovttus ledje máŋga máná ja unnán sadji. Internáhtas lei maiddái doarvái borramuš, njeallje borrama beaivái. Muhto nuppi klássa rájes orron ruovttus dassái go gergen mánáidskuvllas. ¶
Vuosttaš klássas mus lei Marit Aubert oahpaheaddjin, nuppi jagi ožžon Sissel ja Einar Gullichsena. Sihke Auberta ja maŋŋil Gullichsena bearrašiin lei ollu oktavuohta mu bearrašiin. Geasset ledjen Einar Gullichsena fárus oaggumin. Dalle leimme máilmmi buoremus guimmežat. Muhto dálvet skuvllas ii lean dilli seamma buorre. Son sáhtii leat hui garas skuvllas. Muhto goappašat oahpaheaddjibárat ledje hui bivnnuhat gilis. Gullichsen oaččui sihke nuoraid ja rávesolbmuid mielde faláštallandoaimmaide ja álggahii faláštallansearvvi. Muittán ahte háhke sabehiid skuvlii ja ahte oaččuimet sabehiid. ¶
"Geasset ledjen Einar Gullichsena fárus oaggumin. Dalle leimme máilmmi buoremus skihpáraččat, muhto dálvet skuvllas ii lean dilli seamma buorre." ¶
(Govva: Sissel Gullichsen) ¶
Easka dán jagi (2003) lean beassan lohkat girjjážiid Sirpmá-muittuiguin, maid dát oahpaheaddjit leat ráhkadan. Lei okta ášši mii duođaid hirpmástuhtii mu go lohken daid. Dat lei ahte sii oaivvildedje ahte oahpahus galggašii leat sámegillii. Sii ledje duođaid dáruiduhttinpolitihka vuostá, maid baggehalle čađahit. Dan han mii oahppit eat ipmirdan dalle. Midjiide han ledje oahpaheaddjit fámu ovddasteaddjit, mii eat oaidnán sin geat ledje oahpaheddjiid bajábealde, eat ge lágaid ja njuolggadusaid mat stivrejedje sin. Mii jáhkiimet ahte lei oahpaheddjiid sivva. Ledje go sii duođaid dakkárat geat beroštedje sámegielas ja kultuvrras? Ferten dadjat ahte mis ohppiin ii lean dakkár ipmárdus. Sámegielas mis ii lean go ABC-girji ja katekismus, muđuid lei visot dárogillii. ¶
Internáhtas lei Ánná dálueamidin. Son lei Unjárggas eret ja sámegielat. Muhto son fertii maiddái leat ožžon instruvssa ahte galggai dárostit minguin, go son logai midjiide ahte mii eat galgan muitalit earáide ahte son sámástii minguin. ¶
Earetgo oahpaheaddjit, geat álggos ledje dušše guovttis ain hávil, ledje buohkat geat orro Sirpmás dan áigge sámegielagat. Muhto duottarstobus ledje dávjá mátkkošteaddjit geat hupme dárogiela. Mu áhčči humai bures dárogiela, son lei mátkkoštan ollu mearragáttis go barggai geaidnobargguiguin. Ledjen danin gullan oalle ollu dárogiela ovdal go álgen skuvlii, ja danin ipmirdin muhtin muddui oahpaheami. ¶
Dattetge sáhtte muhtumin šaddat boasttuipmárdusat. Oktii golmmas mis leimmet dahkan juoidá maid eat galgan, ja Gullichsen lei bealkkihan min. De čohkkáimet internáhttatráhpás ja čieruimet go dálueamit Ánná bođii ja jearai mii lei nu váivi. De son attii midjiide ruvnnu ja logai mii sáhtiimet mannat Tapio gávpái oastit "sukkertøy" . Muhto mii eat ipmirdan sáni "sukkertøy" , nu ahte osttiimet sohkarbihtáid. Mii eat duođaid ipmirdan manne ja maid mii galggaimet daiguin, muhto manaimet ruovttoluotta internáhttii ja juogadeimmet daid gaskaneamet. De bođii Ánná fas ja čilgii midjiide mii "sukkertøy" lea. Ja jáhkán ahte mii oaččuimet vel ovtta ruvnnu, nu ahte eat bártidan šat. ¶
Mu mánáidskuvlaáiggi loahpas oaččuimet sámegielat oahpaheddjiid. Muittán ahte ledje Anders Utsi ja Marit Tapio. De muittán ahte Einar ja Sissel Gullichsen bođiiga ruovttoluotta maŋŋil go leigga leamaš eret guokte jagi. Dalle leigga oahppan sámegiela. ¶
Dalle go ledjen geargan 7. klássas, de lei šaddan 9-jagi skuvla. Min gielda lei vuosttažiid gaskkas riikkas mii čađahii 9-jagi skuvlla. Dat lei ovttasbargu dalá Buolbmát, Deanu ja Unjárgga gielddaid gaskkas. Dalle lei suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvla ja ledje golbma suorggi. Buolbmát skuvllas lei eanandoallosuorgi, Sieiddá skuvllas teorehtalaš suorgi ja Stuorravuona skuvllas mekánalaš suorgi. Muhto eat beassan ieža válljet nu go háliideimmet. Oahpaheaddjit válljejedje sin geat ledje doarvái čeahpit álgit teorehtalaš suorgái. Mu klássas Sirpmás eai lean go guovttis geat beasaiga dohko. Mii earát šattaimet mannat Buolbmágii. Doppe oaččuimet Per Holm Varsi oahpaheaddjin. Son lei Sirpmás eret ja son geavahii sámegiela go oahpahii min praktihkalaš barggus. Muhto dál eai lean šat dušše sámegielat oahppit klássas, ledje maiddái moadde dárogielaga. 8. klássa ja oasi 9. klássas orron internáhtas Buolbmágis. Dál mii leimmet sturron dan mađe ahte min mielas lei somá orrut internáhtas. Dan botta go mun vázzen 9. klássa gárvvistuvvui biilageaidnu, šattai skuvlasáhttu ja de beasaimet orrut ruovttus. ¶
Hellodatustibat fitne dávjá Sirpmás dan áigge. Sii háhke ollu biktasiid, dálvestevveliid ja eará maid juogadedje mánáide. Láviimet mannat hellodatustibiid čoahkkimiidda, soaitá eanemusat biktasiid dihtii. Muhto eanaš váhnemat ledje leastadialaččat eai ge liikon hellodatustibiidda. ¶
Rihppaskuvla ja ieš konfirmašuvdna lei geasset. Rihppaskuvllas mis lei báhppa Erik Schytte Blix. Son máhtii sámegiela ja lei hui olmmošlaš ja buorre olmmái. Rihppaskuvla lei Buolbmágis, fertiimet sihkkelastit, dohko lei sullii 3 miilla. Konfirmašuvdna lei Sirpmás. Muittán ahte konfirmerejuvvojin dreassain, eatnasiin Sirpmás lei dreassa dahje čuvla dalle, lei dušše moaddásis gákti. ¶
Eat ožžon albma oahpahusa sámegielas Sirpmás eat ge Buolbmágis. Áidna lei ahte mis lei guovttegielat áppes ja oahpaimet moadde sálbmavearssa sámegillii. Easka jagi maŋŋil go álgen Sámi álbmotallaskuvlii Kárášjohkii, de lei sámegiella fágan diibmoplánas. Dalle oaččuimet Hans Eriksena oahpaheaddjin. Son lei maiddái Sirpmás eret, ja dalle son bođii njuolga oahpaheaddjiskuvllas. Duojis mis lei Guovdageainolmmái Lauri Keskitalo, muđui ledje eanaš lullinorgalaš oahpaheaddjit. ` ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1 ¶