På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Bjørn Aarseth čuoiganmátkkis oahppiiguin 1950-logus. (Govva: Trygve Madsen) ¶
Bjørn Aarseth lei Kárášjoga nuoraidskuvlla rektor go dát artihkal čállojuvvui. Son lei okta sis, geat jođihedje barggu álggahit boazodoallosuorggi suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvlii, ja ieš maid oahpahii doppe, earret eará praktihkalaš meahcástankurssas. Su birra lea muđui dárkileappot muitaluvvon girjjis Sámi skuvlahistorjjá 1 . ¶
Daid jagiid go Kárášjoga nuoraidskuvllas lei boazodoallosuorgi, de lei dát áidna oahppu boazodoalus riikkas. Dat vásahusat maid dahke doppe, logenár jagi ovdal boazodoalloskuvlla álggaheami, leat dehálaš oasit boazodoallooahpu historjjás. ¶
Dát artihkal mii dás deaddiluvvo, lea ovdal deaddiluvvon Sámi Ællin / Sameliv girjjážis jagiin 1961–1963. Muđui čujuhit Niillas A. Somby artihkkalii Sámi skuvlahistorjjá vuosttaš girjjis, mas son muitala iežas vásáhusaid go lei oahppin boazodoallosuorggis. ¶
Oahpahus boazodoallofágas lea ođas Norggas. Soames oanehit kurssat leat dollon Guovdageainnus. Sámelávdegoddi ásahuvvon 1956:s oaivvildii ahte oahpahus boazodoalus ferte šaddat čavgadit hámis. ¶
Eanandoallodepartemeanta lea prinsihpalaččat ovttaoaivilis lávdegottiin ja jáhkká ahte lea buoremus dan čoavdit 9-jagi vuođđoskuvlla álggaheami oktavuođas (Stuoradiggedieđáhus nr. 21,1962/63). Soaitá dán oktavuođas leat somá geahčadit movt vuosttaš smávva geahččaleamit ledje boazodoallofága fidnoráhkkanahttin oahpahusas 9-jagi skuvllas Kárášjogas. ¶
Vuosttažettiin ferte fuomášuhttit dan ahte boazodoallu ii leat ožžon oasi dain buriin maid eará eanandoalloealáhusat leat ožžon, dienas- ja buorredili lassáneami oktavuođas. ¶
Boazodoallu lea gal hui earenoamáš ealáhus mas leat dakkár bargodilit maid ii sáhte buohtastahttit eará fidnuiguin, muhto sáhttá goitge gohčodit dan eanandoalloealáhussan, mas šibitdoallu lea dat suorgi mainna sáhttá buoremusat buohtastahttit. ¶
Šibitdoallu lea maŋemus buolvvaid hirbmosit rievdan. Dušše dat juo muitala olu go diehtit ahte biergobuvttadeapmi lea lassánan 80 % 1900' ja 1958' gaskkas, ja mielkebuvttadeapmi fas 110 % seamma áigodagas. Muhto dien áigodagas eai leat go dušše 35 % lassánan oamit. Maŋŋel soađi leage šibitdoalus leamaš dakkár vierru ahte eai galgga nu ollu oamit, muhto eanet buvttadeapmi. Dat lea earenoamáš buorre ovdáneapmi, ja ii sáhte mihtidit ruđain man ollu sestet barggu ja man sihkkareabbo dat lea dan ealáhusa olbmuide. ¶
Diekkár sullasaš ovdáneapmi galggašii maid leat boazodoalus, muhto dat fertešii álggahuvvot ovdalgo lea ilá maŋŋit. Dat heittot bealli lea dađibahábut ahte dienas juohke bohcco nammii ii čuovo dábálaš haddelassáneamige. 1950-logus lea boazolohku lassánan, muhto dienas biergobuvttadeamis juohke bohccos lea jáhkkimis njiedjan maŋŋel go rievddai ekstensiiva boazodoallun. ¶
Lea eahpitkeahttá eanandoallodutkama ja eanandoalu oahpahan- ja bagadallanbálvalusa gudni ahte šibitdoalus lea lassánan buvttadeapmi. Boazodoalus ges lea leamaš dakkár jáhkku ahte dat lea nu earenoamáš ja eahpesiviliserejuvvon ahte dan ii sáhte dieđalaččat dutkat, oahpahit iige plánet ekonomalaččat. – Buot galggai leat nu go ovdal ja danne lea boazodoallu bázahallan. ¶
Liikká bealušta ealáhus roahkka iežas saji min servodatekonomiijas, go gearddi boazu lea «šibit», mii birra jagi guohtu olgun ja ávkkástallá dakkár duoddariid mat min riikkas leat valjis. Čuolbma mii dál lea áigeguovdil boazodoalus lea: Movt dine eambbo juohke bohcco nammii unnit rahčamiin ja buoret ekonomalaš sihkarvuođain boazobargiide? ¶
Dutkan iešalddis ii leat doarvái. Boazodolliid ferte oažžut eambbo beroštit dutkamis. Sii dihtet ollu bienasta bitnii ja sis lea mearihis ollu máhttu maid leat seailluhan buolvvas bulvii. Dáid dieđuid galggaše dutkit oažžut, vai sáhtáše fievrredit daid systemáhtalaš máhttun ja čadnot daidda vásáhusaide maid boazodutkamušas leat dahkan. ¶
Bohtosiid galggašii addit boazobargiide dakkár hámis mii lea ipmirdahtti, ja ođđa diehtu fertešii váldot atnui praktihkalaš boazodoalus. Dát sáhttá dušše dáhpáhuvvat organiserejuvvon bagadallanbálvalusa bokte mas boazosámit leat aktiivvalaččat mielde. Dan oktavuođas lea dehálaš ahte skuvllat addet boazosáminuoraide dakkár oahpahusa boazodoallogažaldagain ahte dát ovdáneapmi ovddiduvvo. ¶
Fidnoráhkkanahtti oahpahus boahttevaš boazobargiide ferte bargat dan nala ahte hukse dihtomielalašvuođa ja árvvusatnima dain sámi arbevierun mat leat buorit boazodoalu siskobealde ja seammás bargat vai šaddá dakkár jurddašanvuohki barggu ektui mii lea dieđalaččat jurddašuvvon. ¶
Vuđolaš oahpahusas ferte leat systemáhtalaš oahpaheapmi bohcco biologiijas, boazodoalu bargovugiin ja dan eanadagas gos galgá bargat. Lunddolaš joatkkan oahpaheamis šaddet gálvojođugažaldagat, doaibmaekonomiija, ođđa bargovugiid smiehttan ja dutkanbohtosat. ¶
Ferte sávvat ahte oahpahus maiddái buktá aktiivvalaš beroštumi dutkamii ja dasa ahte gávnnahit bargovugiid mat leat eambbo gánnáhahttit. Seammás galget sii beroštit buriin sámi árbevieruin. ¶
Dáid áigumušaid vuođul leage daid maŋemus jagiid oahpahuvvon boazodoallofágain Kárášjoga suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvllas, mat leat golbma maŋemus jagi 9-jagi skuvllas. Das lei álgu 1956:s go «johttisámemáhttu» (flyttsamekunnskap) álggahuvvui joatkkaskuvllas (framhaldsskuvllas) Kárášjogas. Dan kurssas lei 108 diimmu oahpahus, mii juhkkojuvvui 18 vahkkui, ja lei 6 diimmu vahkkui oahpahus. Joatkkaskuvla lei 2 jagi johttisámiide, ja lei eaktun ahte nuppi jagi galget dát diimmut adnot servodatohppui ja dearvvašvuođaohppui. Skuvlahoavda Lind Meløy ráhkadii viiddis geahččalanplána, ja oahpaheaddji Per Lyngstad álggahii vuosttaš oahpahusa dán fágas 1956:s. Jagi maŋŋel álggii vuolláičálli, gii lea dan rájes beassan bargat johttisámemáhtu oahpahusain. ¶
1958:s álggahii Kárášjoga gielda suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvlla. Buorredáhtolaš vuollegašvuođain addui Skuvladoaimmahaga geahččaladdanráđi ja Girko- ja oahpahusdepartemeantta bokte lohpi álggahit sierra boazodoallosuorggi 7. – 9. skuvlajagiide,- mii dál vuos lea áidna boazodoallosuorgi riikkas. ¶
Boazodoallosuorggi meahccekurssa 1959, Gorbovuonas, Porsáŋggus. Bjørn Aarseth ja šibitdoavttir Sven Skjenneberg vihkkeba njuvvon miesi. Oahppit govas leaba Per Eira ja Johannes Sara. ¶
(Govva: Virginia Davidson / Norsk folkemuseum) ¶
Dábálaš praktihkalaš boazodoallosuorggis, nu gohčoduvvon R-suorggis, leat dábálaš fágain seamma fágat ja lohkanplánat go dábálaš praktihkalaš suorggis (Y-suorggis), earet eŋgelasgiella. Dat fága lea eaktodáhtolaš Y-suorggis, muhto R-suorggis leat dát diimmut biddjon dárogielfágii, servodatohppui ja ođđa fágii, johttisámemáhttui, mii lea njuolga jorgaluvvon ruoŧŧelaččaid «nomadkunnskap». ¶
Skuvlaáigi boazodoallosuorggis lea veahá eará go dábálaš minstaris. Ohppiin lea 27 vahkku oahpaheapmi skuvllas skábmamánus geassemánnui. Lassin dasa lea 4 vahkku meahcceskuvla (gieddeoahpahuskursa) suoidnemánus borgemánnui. Muđui lea ohppiin geatnegasvuohta oassálastit unnimusat 7 vahkku praktihkalaš boazodoalus juohke čavčča (borgemánus gitta skábmamánnui). Dát bargu sáhttá leat váhnemiiddis boazodoalus, ja duohtadilis leage nu ahte váhnemat dehe lagas fuolkkit leat sin oahpaheaddjit čakčat go boazodoalus lea hui ollu hommá. Eanas oassi ohppiin leat bargan 10–12 vahkku boazodoalus juohke jagi. Juohke bargoáigodaga ovddabealde ožžot oahppit guhkes čállosa mas leat bargobihtát mat galget movttiidahttit ohppiid dahkat fuomášumiid. Daid birra galget oahppit skuvllas čállit raportta. Lea erenoamaš dehálaš ahte sii čohkkejit materiála ja ožžot sullasaš vásáhusaid maiguin barget viidáset skuvladiimmuin. Lea maid eaktun ahte go oahppit leat čakčat gieddebarggus dahje bargohárjehallamis, de sii besset oahppat ja hárjehallat dakkár bargovugiid maid ii sáhte skuvladoaimmain čađahit. Raportaskovvi muittuha ohppiid ahte dát lea dehálaš oahppanáigi ja oassin sin oahpus. ¶
Váhnemat háliidit ahte mánát mat leat gaskal 13 ja 16 jagi leat ruovttus čakčajohttináiggi go juste dalle dárbbahuvvojit bargonávccat boazodoalus. ¶
Johttisámemáhttofágas leat sáhttán atnit ávkin daid vásáhusaid maid Ruoŧa bealde nomadskuvllain leat dahkan. Doppe lea dát fága leamaš birasfágan mánáidskuvllas máŋggaid jagiid. Suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvla bargá fas alit luohkkácehkiin. Min oahppit leat ruovttus oahpahuvvon boazodollui ja dáidet dasto dovdet eanet boazodoalu, ja go leat válljen suorggi mii bargguid deattuha, de lea lunddolaš ahte oahpahusas vuhtto nana fidnooahpahus, earenoamážit 9. luohkás. ¶
Vai čájehivččii mii oahpahusas lea leamaš, de sáhttit dás čoahkkáigeassit makkár váldofáttát leat johttisámemáhttofágas leamaš skuvlajagi 1961/62: ¶
7. luohkás (3 diimmu vahkkui, 27 vahkku): Ealu lávdan, mihtilmasvuohta, gáibádus ealáhahkii. Dábálaš zoologiija, bohcco sadji zoologalaš vuogádagas, sogalaččat. Boazu – eanadat– olmmoš. Heiveheapmi, lunddolaš válljenmunni, luonddu ja olbmo váikkuhus boazonállái. Bohcco anatomiija ja fysiologiija (viiddis meannudeapmi). Bohcco biebmu (álggolaččat ealáhaga birra) Boazodávddat, earenoamážit luhtehasdávddaid ja dávddaid eastadeami birra. Guođoheaddjifidnu, dehálašvuohta, gáibádusat máhttuide, ipmárdussii, gálggaide. Guođoheapmi ja johttin ealuin iešguđetlágan eatnamiin ja jahkeáigodagain. Intensiiva ja ekstensiiva boazodoallu – vuđolaš oppalašgeahčastat. Veahá doaibmaekonomiija. Bohcco merken ja mearkasánit – vuosttaš geardde oahpahus. Eará boazodoalloálbmogat ja goddebivdit – etnografiija. ¶
8. luohkás (3 diimmu vahkkui, 27 vahkku): Dárbu ortnegii ja hálddahussii ealáhusas. Skemáhtalaš čilgehus boazodoallohálddahusas. Boazodoalu vuogádat Finnmárkkus, orohatjuohku, guohtunáigi ja johttinmearrádusat. Boazodoallu oasusovttastumis Lulli-Norggas. Boazodoallu Kárášjoga boazosuohkanis, vuđolaččat juohke orohaga birra, johttingeainnut ja ráját jna. Tevdnet kártii 1:100000. Ohppiid raporttat čakčajohtimis. Guorahallat ja kommeanttaid oažžut. Boazodoallu Davviriikkain, historjjálaš ovdáneami geahčastat. Johttisámit, vuovdesámit ja johkasámit. Searvvit dehe organisašuvnnat sámiid várás Davviriikkain. Boazodoallu Ruoŧas. Boazodoallu Sovjetlihtus. Boazodoallu Alaskas. Bohcco anatomiija ja fysiologiija, geardduheapmi ja ođđa dieđut. Njuovvanbohcco válljen ja njuovvanoahppu, ekonomiija ja ráinnasvuohta deattuhuvvo. Guođohanbeana. Beatnaga dikšu ja oahpaheapmi. Boazobeananáli buorideapmi. Boraspiret ja boazodoallu, gumpe, geatki, rieban, goaskin ja gáranas. ¶
9. luohkás (5 diimmu vahkkui, 27 vahkku: Eambbo boazodoalu hálddahusa birra duohtadilis. Johttisámiid ja ovdaolbmuid hálddahuslaš geatnegasvuođat, skoviid deavdin jna., mearkka dieđiheapmi. Oahppu bohcco bealljemearkkain, geardduheapmi ja ođđa dieđut. Boazodoallohoavdda jahkedieđáhus Finnmárkku boazodoalu birra. Kommeanttat. Boazodoalu vejolašvuođat Finnmárkkus, boazologu lasiheami vejolašvuođaid árvvoštallan, dehe dietnasa lassáneapmi vaikko unnida boazologu. Guohtuniskama ja šibitdoavtterdutkama árvu. Dieđalaš dutkan ja geahččaleamit boazodoalus. Referáhtat soames geahččalemiin. Bohcco energiijadárbu, biebmooahppu. Bohcco guohtunváttisvuođat ja guohtundárbbut. Nálleválljen – ealu čorgen. Boazonálli márkana dárbbu mielde. Makkár bohccot ealus leat (ahki/ sohkabealli), eallingierdu. Biebmoávdnasat bohccobierggus. Bohccobierggu reiden ja márkanfievrredeapmi. 7.–9. jagiid lohkanmeari guovddáš osiid geardduheapmi. Finnmárkku boazodoalu terminologiija (sámegiella). Kulturhistorjá – boazonomadisma. Lohkamuš Vorren ja Manker: Samekulturen. ¶
9. luohkás oahpahuvvojit dárkileappot oasit, ja bargobihtát ohppiide deattuhuvvojit. ¶
Dát jahkegeahččaleapmi 1968:s čájeha ahte boazodoallosuorgi doalai viehká alla dási. Muđui lea dárogiella fágagiellan, muhto fertejedje sámegillii čilget náhpaid! ¶
Bjørn Aarseth dat lei ráhkadan geahččaleami, mii lei vurken Finnmárkku skuvladirektora arkiivvas. Doppe gávnnaimet dan Romssa stáhtaarkiivvas. ¶
Dan rájes go álggiimet lea mis leamaš vissis progrešuvdna oahpahusas luohkás luohkkái. Boazodollui leat daid maŋemus jagiid ollu ođđa áššit boahtán, earenoamážit šibitdoavtterdutkama ja guohtuniskama oktavuođas ja doaibmaekonomiija kártemis. Dan dihte eat leat áigon čatnat oahpahusa dihto lohkanmearrái iešguđetge luohkás, muhto geavahan ođđa lohkamuša dađistaga go dan sáhttá oažžut. Dat sáhttá dáhpáhuvvan oktanis buot luohkáin. Danne lea oahpu sisdoallu veahá rievdan jagis jahkái, earenoamážit 9. luohkás, mii 1963:s geargá 3. jagiin. Mihttomearit ja váldofáttát goitge leat leamaš seamma, juohke buolvvas. ¶
Lea leamaš stuora ávkin go sáhttá geasi gieddeoahppokurssaide čujuhit ja bargat viidáseappot praktihkalaš vásáhusaiguin. Mii leat dál čađahan 4 geasi kurssaid, oktiibuot 6 meahccekurssa, ja de galggašii leat doarvái vuođđu álgit lágidit bistevaš kurssaid. ¶
Kurssat álget birrasii suoidnemánu 25.b. ja bistet 4 vahkku. Dát leat geatnegahtton kurssat sidjiide geat seamma jagi álget 8. ja 9. luohkáide R-suorggis. ¶
Vuosttaš jagi (1959) lei dušše okta luohkká kurssas ja dalle lei Kárášjoga – Billávuona guovlu (orohat 16) ja Lágesduottar (orohat 13) kursabáikin. Jagi maŋŋel lei 8. ja 9. luohkáin oktasaš kursa Kárášjogas ja Oarjegáissáin (orohagain 16-17). Vásáhusat dáinna guvttiin luohkáin eai lean dušše buorit, ja 1961:s jugiimet dáid luohkáid. 8. luohkká lei oarjjabealde Porsáŋggu ja Oarjegáissáin (orohagas 16), ja 9. luohkká ges lei nuorttabealde Porsáŋggu ja Nuortagáissáin (orohagain 14 ja 13). Vuosttaš beivviid ledje goappašat luohkát Kárášjogas. 1962 geasi doalaimet seamma kurssaid, muhto de leimmet veahá buoridan, ja oaivvildit dál ahte leat gávnnahan kursavugiid maid sáhttit doallat moadde jagi ovddosguvlui. ¶
Vai oahppit viidábut oidnet boazodoalu ja iešguđetlágan bargovugiid, de lea dárbbašlaš ahte besset čuovvut bargguid máŋgga ealus ja guohtoneatnamis. Lea eaktun ahte juohke kurssa olis fitnet unnimusat guovtti ealu luhtte. Sii geat leat leamaš meahccekurssain dan guokte maŋemus jagi leat beassan hárjehallat bargat viđa ealu luhtte iešguđetge guohtoneatnamis. Sis leat maid leamaš oahppomátkkit čakča- ja dálveorohagaide. ¶
Máŋggas leat imaštallan maid mii muđui dahkat dáin kurssain. Sii geat ieža leat oassálastan dáin kurssain leat iežaset árvvoštallamiin leamaš hui duhtavaččat. Ovttasbargu johttisápmelaččaiguin, earet ovttain, lea leamaš buorre, ja juohke jagi oažžu skuvla fálaldagaid eará siiddain geat háliidit kurssa sin geasseorohahkii. ¶
Soames fáttát oahpahusas ja bargohárjehallamis namuhuvvojit dás: Meahccedádjadeapmi – sihke kárttain ja kompássain ja daid haga. Heahteveahkki lihkohisvuođain meahcis. Leairaortnet ja leairabuhtisvuohta. Orohagaid guovlu ja dan guovllu ávkkástallan boazodollui. Rájit, johtingeainnut, lunddolaš deaivvadanbáikkit. Bohcco johttindábit iešguđetge guovllus, ja čohkken- ja vuojehandábit. Čohkken, guođoheapmi ja vuojeheapmi dohko gosa čohkkejit ealu. Bohcco dovdan dehe áican, njoarosteapmi ja merken. Fealtanjuovvan, fealtanjuovvanbáikki ceggen, goddin, misiid njuovvan ja biergguid ráidnasit gieđahallan. Miessegorudiid rihtten ráidnasit ja ekonomalaččat. Gáldendoaŋggaid geavaheapmi. Biebmoráhkadeapmi meahcis, láibun lávus, bierggu ja guoli sálten ja suovastuhttin. Meahci šattuid ávkkástallat. Ee. lávu ja luovi ceggen ja sirdin. Veahá guolástanbiologiija, iešguđetlágán guolástanrusttegiid geavaheapmi. Geologiija – šaddodieđa – šaddoservodat, guohtumiid geahčadeapmi ja guohtunárvvu rehkenastin, geahčadanmátki báikkiide maid leat badjelmeari guhton. Šattuid čohkken ja vuožuheapmi. Meahccevánddardeapmi oahppama várás (máŋga jándora, lávu ja gávnniid haga), láhččit olggos idjadansaji, ráhkadit lastagoađi, cegget bieggasuoji jna. Oahppomátki dehálaš čohkkenbáikkiide johttingeainnus, báikkiide main lea kulturhistorjjálaš mearkkašupmi (dološ bohččingárddiide, bivdorokkiide jna.) ¶
9. luohká meahccekurssa geahččalit hukset ovddit jagi kurssa nala. Jus 8. luohká kurssas ii leat praktihkalaš sivaid geažil ollen ovtta fáttá oahpahit, de váruha ahte dat fáddá šaddá nuppi jagi mielde. ¶
Meahccekurssa bargoplánaevttohus sáddejuvvui 1958 giđa gulaskuddamii iešguđetlágán ásahusaide boazodoallohálddahusas ja johttisápmelaččaid organisašuvnnas. Diehttelas ahte dán evttohusa ságastalle maid johttisápmelaččaiguin. Buohkat ledje mielas dása. Skuvladoaimmahaga geahččalanráđđi (Forsøksrådet for skoleverket) dohkkehii reivvestis beaiváduvvon 18/8 1959 praktihkalaš oasi dán evttohusas, ja čállá ee. ná: «Dán kurssa sisdoallu orru dárkilit jurddašuvvon ja ákkastuvvon ja orro čiekŋudeame dehálaš osiide mat mearkkašit ollu ohppiid barggus. Go lea johttisámemáhttu duogážin, de gal sáhttá ollu vuordit dákkár kurssas.» ¶
Boazodoallosuorggi meahccekurssa oahppi oahppá gárrat bohccuid. Gorbovuona lahka, Porsáŋggus, 1959. ¶
(Govva: Virginia Davidson / Norsk folkemuseum) ¶
Dáinna luohttámušduođaštusain leat mii de jagis jahkái geahččalan buoridit kurssaid nu ahte ovdalgo1963-kurssaid álggahit, de lea mis dohkálaš plána, vaikko dat ii leat loahpalaš. ¶
Loahppacealkagis raporttas maid vuosttaš meahccekurssa maŋŋel čálii 1959:s lea vuolláičálli čállán ee. «Johttisámimáhttofágas ja earenoamážit meahccekurssain leat mis skuvlla dáfus hui unnán vásáhusat maid nala sáhttá hukset viidáseappot. Danne fertet rehkenastit moadde jagi dasa ahte gávdnat vuohkkaseamos oahpahusvugiid. Dan botta ii berre kurssa čatnat dihto báikkiide dehe dihto bargovugiide. Ferte geahččaladdat – fuolalašvuođain – ovttasráđiid johttisápmelaččaiguin ja eará áššedovdiiguin.» ¶
Okta dain stuorámus hástalusain go álggaheimmet boazodoallofága lei gávdnat oahpahannávccaid mat sáhtte oahpahit skuvllas ja maiddái lágidit meahccekurssaid. Go ii lean buoret, de fertii vuolláičálli váldit badjelasas dan barggu. Barggut leat leamaš miellagiddevaččat ja ollu lea oahppan das, muhto go olles dan suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvllas ledje barggut mat eai lean čovdojuvvon, de lea álo leamaš beare unnán liigeáigi bargat dainna earenoamáš surggiin. ¶
1960:s oaččui skuvlla oahpaheaddjijoavku divrras veahki oahpaheaddjis Kirsten Ravna Porsangeris, gii lea johttisámisogas ja bajásšaddan boazodoallobirrasis. Moai letne juogadan oahpahusa johttisámemáhtus ja letne goabbat meahccekurssaid lágidan, son 9. luohká nuorttabealde ja mun 8. luohká oarjjabealde. ¶
Muđui letne váldán vehkkeoahpaheddjiid oahpahussii maid sii máhtte bures. Dás ferte earenoamážit namuhit šibitdoaktára Sven Skjenneberg, guohtunoaivadeaddji Erling Lyftingmo, kapteainna Knut Spilling, valáštallanbagadalli Odd Haugen, johttisápmelaččaid Ellen Marie Anti ja Anders Bær jr. Muđui leat geavahan eará johttisápmelaččaid ráđđeaddin ja veahkkeoahpaheaddjin. Meahccekurssaid áiggi ávkkástallat johttisápmelaččaid mat gullet daidda orohagaide gos ain leat. ¶
Váttisvuohta maid leat dovdan bures, lea go váilot oahppogirjjit. Leat čoakkašan fáttáid fágačállosiin, áviissain, giehtagirjjiin ja priváhta čállosiin. Hui hárve leat gávdnan maidege mii leat juste heivehuvvon min atnui. ¶
Landslaget for tamrein (Boazoriikkasearvi) lea Ingvald Brudeli bokte dahkan buori barggu bajásčuvgehussuorggis go leat almmuhan girjji Norsk tamreindrift ja áigečállaga Fjell-Nytt . Earret Reindriftsbladet (Boazodoallobláđđi) nammasaš áigečállaga man Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi almmuha, de addet namuhuvvon čállagat mávssolaš oahpponeavvuid oahpahussii. Svenska Renforskningena (Ruoŧa boazodutkan) čállosat leat leamaš buorit veahkkeneavvut oahpaheddjiide. Guohtunoaivadeaddji Lyftingsmo lea čállán oanehis ja álkis guohtunoahppogirjjáža boazodoallosuorgái, ja šibitdoavttir Skjenneberg lea measta geargan giehtačállosiin Rein og reindrift nammasaš oahppogirjjiin (sullii 200 siiddu ja govat). Dát barggut mearkkašit ollu go galget čoavdit oahppogirjevátnivuođa váttisvuođaid. ¶
Maŋŋel konferánssa eanandoallohoavddain Bartholdseniin ja vuolláičálliin lea Sven Skjenneberga ráhkadan plána golmma mánnosaš erenoamáškursii boazodoallosuorggi oahpaheddjiide. Das gal sáhttá ollu vuordit. Jus dat skuvllat mat áigot álggahit boazodoallooahpahusa sáddejit oahpaheddjiid dákkár kursii, de dat váikkuhivččii boazodoaloealáhussii oba riikkas. ¶
Lea várra jurdda dán kurssa bidjat soames eanandoalloskuvlii. Dasto čuožžila gažaldat skuvlabáikkis boazodoallosuorggi joatkkaoahpus, nappo dakkár mii hukse boazodoallosuorggi nala mii lea suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvllas. Dasto besset sii geat háliidit, eaktodáhtolaččat vázzit 10. luohká doppe. Ruovttufidnoskuvla sámiide Guovdageainnus lea lunddolaš báiki dasa, jus fal oahpahannávccaid sáhttá oažžut. ¶
Vaikko boazodoallosuorgi leage sajáiduvvan suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvlii, de ii leat čoavdán buot váttisvuođaid. Ferte čađat leat ovdáneapmi ávkkálaš ja áigeguovdilis oahpahanmálliin. ¶
Gártet maid organiseremis váttisvuođat. Boazodoallofága lea dán rádjái váldán eŋgelasgiela saji fágajuohkinplánas. Diibmá álggahuvvui eŋgelasgiella 6. luohkkái johttisámeskuvllas, ja de berrejit oahppit beassat joatkit dainna maiddái boazodoallosuorggis. Dán oahppojagi leat johttisámeoahpus váldán guokte diimmu golmma diimmus vahkkui eŋgelasgillii. Mii leat dán rádjái čoavdan dan dainna lágiin ahte leat bidjan johttisámemáhtu (1 diimmu) seamma oahpaheaddjái go das geas lea biologiija (2 diimmu) ja geografiija (2 diimmu) luohkás. Go ovttas oahpaha botanihka ja zoologiija ja maiddái geografiija ovttas etnografiijain, de sávvat ahte dainna lágiin čađahuvvo eanas oassi 7. luohká johttisámemáhtu lohkanmearis. Dál fertet gávdnat lohkamuša daidda ohppiide 8. luohkás geat háliidit boahtte jagi lohkat eŋgelasgiela boazodoallosuorggis, ja maŋŋel 9. luohkás. Fágagáržžádusa ballu lea čuohcan maiddái boazodoallosuorgái! ¶
Muhtin jagiid sáhttet leat nu unnán johttisámemánát Kárášjogas ahte eai deavdde olles luohká boazodoallosuorggis. Sii geat háliidit fidnoráhkkanan oahpahusa 9. luohkás, galget sáhttit oažžut sierra suorggi boazodoalus. Muhto movt lea boazodoallofágain dáin ohppiin 7. ja 8. luohkáin? Ja movt šaddá dainna praktihkalaš hárjehallamiin váhnemiid luhtte dehe meahccekurssas go oahppit galget leat skuvllas borgemánus geassemánnui? ¶
Jus berošteaddji bealit čájehit seamma beroštumi ja buorredáhtu go dán rádjai leat dahkan, de livččii ain vejolaš gávdnat heivvolaš čovdosiid. Ii berre hilgut sierra ortnegiid mat leat seailluhanveara, vaikko dát čuhcet skuvlla hálddašeapmái. ¶
Lea maid lunddolaš čuovvut oktavuođalinnjáid vulosguvlui skuvllas johttisámeoahpu fágas. Dás jurddaša ruovttudoallooahpu ja o-fága (luonddufágaid ja servodatfágaid) birra mánáidskuvllas. Ruoŧa sámeskuvllain leat das nana árbevierut maid mii sáhttit ávkkástallat. ¶
Johttisámeskuvllas berre leat sierra oahppoplána ruovttudoallooahpus (1.–3. luohkás). Nu go eará ruovttudoallooahpuin eará skuvllain galgá dát fága, mas ruoktu lea guovddážin, oahpasnuhttit mánáid iežaset lagasbirrasii, oahpahit sidjiide dihto bargovugiid ja dahkat vuođu maŋitáiggiid servodat- ja birasoahpu oahpahussii. Johttisámeskuvla ferte ruovttudoalloohppui viežžat dieđuid sámiid eallimis, sin bargguin, biergasiin dehe reaidduin ja birrasis, elliin ja šattuin meahcis. Vuolláičálli lea moadde jagi áigi čállán evttohusa johttisámeskuvlla ruovttudoallooahpa oahppoplánii, mii lea geahččaluvvon smávvaskuvllas. Dát ášši šattai dađibahábut duvdiluvvot eret losit bargguid geažil nuoraidskuvlladásis. ¶
Servodat- ja birasoahpu 4.-6. luohkáide (geografiija, historjá, servodatoahppu ja luonddufága) berre sáhttit rievdadit veahá, nu ahte sáhttá šaddat viidát ruovttudoallooahppu, dehe «nomádaoahppu», manin Ruoŧas dat gohčoduvvo. Dan sáhttá dahkat jogo nu ahte earenoamážit deattuha dan mii lea oahppi lagasbirrasis dehege várrejuvvo juohke vahkku okta diibmu «sámiohppui» mii lea servodat- ja birasoahppu, mas ee. lea kulturhistorjjálaš fáddá. Ruoŧŧelaččaid plánas «nomadkunnskapas» (johttisámemáhtus) leat buorit dovdomearkkat dasa. ¶
Ferte deattuhit ahte boazodoallofága ii leat áibbas sierra skuvllas ja suoláda áiggi dábálaš fágain. Dehálaš liigeoasit dán fidnomerkejuvvon fágas bohtet buorrin eará fágaide. Adnojit ollu bargogirjjit dán fágas, ja oahppit ožžot dávjá bargobihtáid maid galget čoavdit. Sii fertejit atnit fágagirjjálašvuođa. Dát boahtá ávkin dárogielfágii. Lassioahppu ii šatta unnit go duos dás ain lohkat ja čállit daid áššiid birra main oahppit beroštit ja main lea oktavuohta sin ruovttuide. Vuđolaš oahpahus bohcco, boazodávddaid ja luhtehiid birra, lasiha máhtuid biologiijas ja fysiologiijas. Biebmooahppu ja njuovvanoahppu boahtá buorrin ruovttudoalloohppui. Geografiija fága oažžu lasáhusaid johttisámeoahpus buot luohkkádásiin ja meahccekurssain. Kurssat maid gokčet osiid lášmmohallanfágas. Fágat rehkenastin, historjá, servodatoahppu ja sárgun ožžot maid gokčojuvvot osiid daid ollu fáttáid ja doaimmaid bokte mat leat boazodoallofágas. Sáhttá roahkka lohkat ahte dát fidnomerkejuvvvon fága dahká ohppiid buotbeallásažžan mas vuolggasadji lea sin ruoktokultuvra. ¶
Ellen Marie Anti lei badjeolmmoš ja searvvai boazodoallosuorggi meahccekursii oahpaheaddjin. Dá son dahká dola árranii. Duogážis Kirsten Anne Turi. Gorbovuona lahka, Porsáŋggus, 1959. ¶
(Govva: Virginia Davidson / Norsk folkemuseum) ¶
Lea veadjemeahttun dadjat juste man muddui boazodoallofága doarju daid iežá fágaid eahpenjuolgadit. Dás soaitá fertet namuhit ahte jahkegeahččalemiin ja loahpalaš eksámenis ožžot seamma bargobihtáid go dábálaš praktihkalaš suorggis. ¶
Gaskamearálaš bohtosat leat sullii seamma dásis goappašat luohkáin, vaikko R-suorggis leat 11 vahkku oanehit skuvlaáigi jahkái. Dása sáhttet leat ollu sivat, omd. ahte R-suorggis eai leat nu ollu oahppit, muhto juoga goitge čájeha dan ahte sii leat boazodoallofága čađa ožžon vissis praktihkalaš máhtu atnit skuvladáidduideaset. ¶
Lea goit veahá riekta dadjat «erenoamáš oahppu dahká buoremusat ohppiid buotbeallásažžan.» ¶
Loahppacealkámuššan dán čállosis sáhttá lohkat ahte oassi lea juo dahkkon boazodoallooahpahussii. Ain váilu ollu, muhto das gal lea oassi olámuttos. Huksenáigodagas, go lea álo hoahppu, de livčči álki duvdilit dán barggu eret ja vuordit dassážii go bohtet eanet oahppan olbmot geat barggaše vuođđobargguid. Muhtin fertii goitge álggu dahkat – ja čurbošit nu go aiddoálgit dávjá dahket. De fertejit njulgehusat boahtit dađistaga. Eanandoallooahpahus dárbbašii maid láddanáiggi ja dan leat várra ain buorideame. ¶
Livččii beare ollu vuordit ahte dat vuođđooahpahus mii lea addon suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvllas, addá dakkaviđe bohtosiid duohtadilis boazodoalus. Gálggat/ čuolmmat jurddašit ulbmillaččat leat goitge biddjojuvvon, ja sávvamis dát bohtet oidnosii duohtadili daguin go dát nuorat leat rávisolbmot ja váikkuhišgohtet iežaset siiddain. Ovdáneapmi man ii šat sáhte bissehit lea álggahuvvon. Lea ágga jáhkkit ahte boahtte buolva johttisápmelaččat gávdnet ođđa ja eanet gánnáhahtti vugiid sin áhčiid rikkis árbevirolaš ealáhusas. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
– Mu lojalitehta lei sámi servodagas 5035 http://skuvla.info/skolehist/asta-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Asta Balto, Guovdageaidnu 2005 (Govva: Svein Lund) ¶
Asta Mitkijá Balto (Mienna-Márjjá Máret Asta) lea leamaš guovddážis sámi skuvlla ovdánahttimis maŋimuš moaddelogi jagi. Son riegádii 1948:s ja šattai bajás Fárpenjárggas, Kárášjogas, 16 km márkanis eret. Meahccemánat fertejedje dorvvastit internáhttii skuvlla vázzedettiin. ¶
18-jahkásažžan álggii Romssa oahpaheaddjiskuvlii ja dan maŋŋá barggai vuođđoskuvlaoahpaheaddjin Porsáŋggus ja Álttás. Sus lea sámegiela vuođđofága Álttás, suomagiela vuođđofága Lappeenrantas ja sosialpedagogihka váldofága Oslo universitehtas. Iežas váldofágabarggu vuođul son lea almmuhan girjji Sámi mánáidbajásgeassin nuppástuvvá. ¶
Asta Balto lea bargan allaskuvlaoahpaheaddjin Álttás, Sámi Instituhta dutkin ja Sámi oahpahusráđi direktoran. 1994' rájes lea oahpahan Sámi allaskuvllas, gos 1996–2000 lei válljejuvvon rektorin. Sus leat leamaš máŋga doaimma sámi ja norgga oahpahusa ja dutkama oktavuođas, ee. SUFUR' stivrras [SUFUR = Samordningsutvalget for Finnmark utdanningsregion (Finnmárkku oahpahusregiuvnna ovttastahttinlávdegoddi). Finnmárku lei sierra oahpahusregiuvdna áigodagas 1988-99.] , Oahpaheaddjioahpahusráđis ja Našuvnnalaš dutkanetihkka lávdegottis. Son lea viššalit bargan internášunaliseret sámi oahppovuogádaga ja čatnan oktavuođaid eará álgoálbmogiiguin ja unnitloguálbmogiiguin. ¶
Son lea čállán artihkkaliid sámi skuvlaáššiid birra ja redigeren girjji: Diehtu ja gelbbolašvuohta Sámis. . ¶
– Ruovttus hálaimet aivve fal sámegiela, muhto skuvllas galggai visot leat dárogillii. Mu vuosttaš oahpaheaddji lei Anna Mørk. Son lei guhká oahpaheaddjin Kárášjogas, lea skuvlen mu eatni maid. Son lei rivgu, muhto máhtii sámegiela. Muittán vuosttas skuvllabeaivvi go son jearai geat dárogiela máhtte. Mun geigejin gieđa, máhtten han mun cealkit «god dag!» . Iežan oarpmeali, gii čohkkái mu balddas, vehkehin maid geiget gieđa go son máhtii seamma ollu go mun. Muhto duohtavuohta lei ahte ean máhttán olus eanet go oktageardánis «god dag» . Anna Mørk oahpahii eanaš dárogillii, muhto čilgii midjiide sámegillii go eat ádden. Danin šattai álkit midjiide gulahallat álgoskuvlajagiid, ja go maŋŋá oaččuimet eará oahpaheddjiid, geat eai máhttán sámegiela, de leimmet juo eanet áddegoahtán dárogiela. ¶
Go galggaimet álo dárostit diimmuin, de skuvla ii ovdánahttán min eatnigielmáhtu. Baicce lei nu ahte giella hedjonii internáhtas, go eat gullan eará go seammaahkásaš mánáid sámegiela. Giella bissánii máná dássái. Mu ruovttubirrasis lei nana sámegiella ja go mii mánát bođiimet ruoktot de mu váhnen-guovttus vávjjiiga min giela. Muittán sudno rávvagiid, váibbakeahttá fuomášahtiiga; «sámegielas mii eat loga nie, mii lohkat ná» . ¶
Olles 9 jagi vuođđoskuvllas fertejin orrut internáhtas. Álggos Kárášjoga skuvlainternáhtas, márkanis. Dalle beasaimet ruoktot juohke lávvardaga, ja vaikko gárttaimet vázzit go busse vujii dušše beallemuddui, de lei álo somá vuolgit ruovttus finadit ovtta ija. ¶
Go vázzen 3. luohká, de mearriduvvui ahte meahccemánát galget biddjot Rájá skuvlii, mii lei márkanis nuppe guvlui guokte miilla. Dat dagahii ahte mátki ruoktot šattai nuppe dan mađe, ja mii eat beassan ruoktot go oktii mánus, jus dange. Áhčči lei mielde gielddastivrras ja vikkai politihkalaččat vuostálastit, muhto ii lihkostuvvan. Muhtin eará váhnemiiguin lágidedje dalle skuvlastreaikka, vedde mánáid ruovttus golbma vahku. Muhto buot váhnemat eai searvan streikii. Birgejupmi ii lean ráhpat ja muhtimat rehkenaste ahte seste jáffoseahka go mánát eai boahtán ruoktot nu dávjá. ¶
Rájá internáhtas oruimet guhtta nieidda ovtta lanjas. Muittán vuosttaš skuvlabeaivvi go oappáin gurriime bivttasbumbbáid maid áhčči lei dahkan, ja barddiime buot čábbát skábii. Muhto dan botta go leimmet olgun de ledje munno ođđa latnjaskihpárat bálkon munno diŋggaid hiluid háluid miehtá lanja. Lea vissásit dat vearrámus buorásteapmi maid goassege leaččan vásihan. Mánát ledje dávjá iehčanassii ja bállejedje olgguštit go rávesolbmot eai lean lahkosis. Mun ledjen earalágán mánná, go earát stohke, de mun lohken girjjiid. Lohken masá visot mii lei skuvlagirjerádjosis. Dalle jo go áddegohten dárogiela, de mus loktanii mokta lohkat, lohken buotlágán girjjiid. ¶
Rájá skuvllas vázzen golbma jagi ja ledjen duhtavaš oahpaheddjiiguin; Trygve Madsen ja su eamit Randi [Geahča jearahallama Trygve ja Randi N. Madseniin ] , Inger Johanne Kåven ja Rolf Presthus. Erenoamážit muittán Randi Nordback Madsena, geas ohppen hui ollu. Son lei mu oahpaheaddji sihke 6. luohkás Rájá skuvllas ja maŋŋil nuoraidskuvllas , maid vácciimet Kárášjoga márkanis. ¶
7. luohkás mis lei Inez Boon oahpaheaddjin. Son lei čeahpes oahpaheaddji. In dalle diehtán man dehálaš rolla sus lei sámegiel álgooahpahusa álggaheamis [Geahča Inez Boona iežas muitalusa , Sámi skuvlahistorjjá 1. girjjis.] Deiven su fas studeredettiin Oslos, dalle son barggai Universitehtalágádusas. Obbalohkái ledje mis čeahpes ja allaoahppan oahpaheaddjit nuoraidskuvllas. Daid gaskkas lei Inger Sophie Bolstad, gii lei báhpa eamit. Su isit Jo Bolstad lei erenoamážit nuoraid báhppa, son huksii nuoraide hui buori ja positiiva loaktinbirrasa. Ee. ráhkadii minguin teahterbihtá man čájeheimmet álbmotallaskuvllas, gosa ollu olbmot ledje boahtán geahččat. Mu váhnemat maid leigga geahččamin ja áhkku, vaikko lei leastadiálaš, iige riekta liikon teáhterii. Liikká manai bures gitta dassážii go muhtin nuorra iđistii lávddi ala neavttašit Jesusa, de gal áhkku njuikii beaŋkkas ja jávkkihii olggos, iige boahtán šat sisa. ¶
Vuosttaš jagit mánáidskuvllas manne oahppat dárogiela. Rahčen ollu dáinna, ja in oahppan nu ollu eará fágain. Dávjá bohten ruoktot heajumus árvosániiguin; «Lite godt» matematihkas, historjjás, luonddufágas jna. Easka go 5.–6. luohkáin ledjen oahppan oalle bures dárogiela, de buorránišgohte árvosánit. Munnje lei maid ávkin go 8. luohkás ožžon buori skuvllaoappá, gii bođii Kongsbergas. Su áhčči bođii kapteaidnan Porsangmoenii ja go oahpaheaddjit maid hálle máttasuopmana, de mun ohppen sin áddestaladettiin máttanorgga suopmana hállat. Go gergen nuoraidskuvllas, de ožžon buot buoremus árvosáni dárogielas; «Sg» . Birgejin vel buorebut go máŋga eará, geat ledje dárolaččat! Lei somá fuobmát ahte in lean duššás rahčan. ¶
Go mun válljejin teoriijalinjá 8. luohkás ja buot mu skuvllaoappát ja -vieljat válljejedje praktihkalaš linjá, de šadden hui okto leat internáhtas. Mu ođđa luohkkálaččat eai orron internáhtas, muhto priváhta ásodagain márkanis. Sii bohte eará guovlluin nugo Guovdageainnus ja Porsáŋggus. Nuoraidskuvlla internáhta eallin ii lean nu váigat, ledjen hárjánan dasa ja ieš maid rávásmuvvan. Áidna mii ii lean nu buorre lei go galggaimet nu árrat sisa eahkediid, diibmu ovccis ja go ledje ollu bihtát, de in báljo geargan šat iehčan luohkálaččaiguin ovttastallat. Mu áhčči háliidii ahte galgen loaktit skuvllas ja bivddii mu ovddas lobi leat guhkit olgun go earát internáhtas nu ahte bessen doallat oktavuođa mu luohkkálaččaiguin. Lei hui erenoámaš dáhpáhus go rektor juolludii munnje dan lobi. Dovden stuorra luohttámuša alccesan ja lohpidin áhččái ahte in áiggo rihkkut makkárge njuolggadusaid! Diet lei munnje vuosttaš oahppu das mo mánnái váikkuha go oažžu luohttámuša ja ovddasvástádusa, su iešluohttámuš nanusmuvvá. Internáhta dálueamidii lei bahča dohkkehit ahte munnje juolluduvvui sierra ortnet, vikkai árvvohuššat muinna, muhto in beroštan, áhčči ja rektor leigga mearridan! Dáhpáhusa in vajálduhte goassege ja leage báidnán mu pedagogalaš jurddašeami ja beroštumi gitta dássážii. ¶
Nuoraidskuvllas lei eaktudáhtolaš 10. jahki, man mun vázzen. Bessen dalle oahppat duiskkagiela, ja Einar Gullichsen lei oahpaheaddjin. Son lei dat gii eanemusat mu movttidahtii ohcat oahpaheaddjiskuvlii. ¶
Kárášjogas lei dan áiggi garra digaštallan ja nággu oahpahusgiela hárrái. Máŋggas oaivvildedje ahte sámegielas ii lean boahtteáigi ja muhtin sámegiel váhnemat dárustišgohte mánáidasaset. Áhččán ja eadnán sámásteigga ruovttus minguin, muhto dattetge eaba háliidan ahte mis galggai leat sámegiella skuvllas. Sudnuide ledje jáhkihan ahte mánát eai dalle oahpašii dárogiela, eaige birgešii stuoraservodagas. Áhčči lei okta dain gii searvvai vuolláičállit cealkámuša vuostálastin dihtii Sámelávdegotti árvalusa. Son lei doaimmalaš Bargiidbellodaga miellahttu ja bellodaga propagánda ja vuđolaš jáhkku lei ahte ođđa áigái ovdánahttin dáhpáhuvai dušše fal dárogiela bokte. Mu vánhen-guoktái ferte dát leat leamašan dileamma, go ruovttus čuovuiga min sámegielovdáneami dárkilit ja rávviiga min hállat sámegiela riekta ja čielgasit. Manne máŋgalot jagi ovdalgo soai álggiiga oaidnit ahte sámi gielas ja kulturárbbis lea sierra sadji, ii dušše priváhta dásis, muhto maiddái almmolašvuođas, riektevuogádagas ja skuvlavuogádagas. ¶
Vaikko min áhčči lei leastadiálaš sárdnealmmái, de lei son maid sosialista ja min ruovttus lei lohpi sihke juoigat, lávlut sálmmaid ja lávlagiid nugo Internašunála. Áhčči lei luohtečeahppi ja ráhkadii luđiid midjiide mánáide, vaikko leastadiálaččat ja girku gilde juoigama ja atne dan suddun. Min eadni fas lávii dánsestallat ja oahpaimet dánsut suinna gievkkanláhttis. Ii datge lean dábálaš dalá ruovttuin. ¶
Ruoktu ii lean dušše oainnuid dáfus máŋggabealat, go dohko čoahkkanedje ja doppe deaivvadedje máŋggalágan olbmot. Mii leimmet smávvadálolaččat ja lassin dálu omiide ledje mis alddámet bohccot, geahččobohccot. Min ruovttus joreštedje buotlágán olbmot, riggát ja geafit, badjeolbmot ja dálonat, fuolkkit ja vierrásat, báikki- ja vierrobáikkiid olbmot, oarjjabealsámeverddet mat bohte Guovdageainnus, sárdnealbmát, báhpat, politihkkárat, turisttat ja eará mátkkošteaddjit. ¶
Maŋŋil lean oaidnán min mánnávuođa rabas ruovttubirrasa stuorra riggodahkan. Mu vánhemiid olmmošoainnu báinnii dieđusge sudno risttalašvuohta mii lei eanet ráhkislaš go dubmejeaddji, ja soaitá ahte sudno olmmošlaš rabasvuohta nannejuvvui go soađiáiggi šattaiga báhtarit Ruŧŧii. Rabasvuohta earáide ii njeaidán sudno gullevašvuođa Sápmái, leigga nannosat sámevuođaineaskka. Áhčči-guovttos dáguheigga ahte buot olbmuin lea seammá árvu ja lean dán rávvaga bisuhan váimmustan. Ollesolmmožin lean giitevaš go mu ruoktobiras lea munnje hábmen olmmošoainnu mii ovttastahttá buot olbmuid ja lea leamašan ávkkálaš sihke persovnnalaččat ja virggálaččat diehtit ahte ii olmmoš dárbbaš leat jogo–dahje, sáhttá leat sihke–ja máŋgga dáfus eallimis ja liikká leat oadjebas iežainis. ¶
Máŋggat jagit golle, vánhen-guovttos leigga juo hárjánan ahte sámegiella galggai gullot skuvllas maid ja leigga midjiide mánáide stuorra doarjjan dákko bokte. Min bearaš lei bisuhan sámegoarggu, eaba lean miehtan lonuhit Baltto nama muhtin dáža namman nugo omd. váldit namman min báikki nama mii lei virggálaččat Randberg. (Sámenamma gal lei Fárpenjárga.) Ollugat Kárášjogas lonuhedje goargguid eanalága mielde, mii lei fámus 1902' rájes. ¶
Ođđa hástalus oaivillonohallama dáfus čuožžilii Álttá-Guovdageainnu eanu dulvadeami oktavuođas. Eanaš boarrásat olbmot balle dáža eiseválddiin, sii balle soađis, ráfehisvuođas man ieža ledje vásihan. Muhtimat mis mánáin serve miellačájehemiide Álttá dulvadeami vuostá. Mu váhnen-guovttos rávviiga min; «allet juo viša dohko mannat soahtat» . Sudno mielas lei issoras jus sudno mánát šadde politiijaid gieđaid gaskii. Muhto in sáhttán jeagadit, mu oamedovdu bággii mu vuostálastit, jurddašallat sámi boahtte áiggi birra. Vaikko eaba liikon dasa, de lihkká sáddiiga earáid mielde bivuid, nuvttohiid, gálssohiid ja beaskka, vai birget miellačájeheaddjin dálvebuollašis. ¶
Dát muitalusat čájehit man váttis válljejumiid sámit fertejedje ja fertejit ain dahkat. Nuppi bealde háliidedje várjalit ja fievrridit viidáseappot iežaset gielalaš ja kultuvrralaš árbbi, muhto nuppi dáfus sáhtte eahpidit ja ballat vuostehágu boktaleames sámi vuostá nu ahte šadde dorvvuhisvuođa gillát. ¶
Nuorravuođa rájes háliidin oažžut alit oahpu, muhto ii lean nu álki dan áiggi. Mu váhnemat eaba nagodan doallat mánáid gymnásii ja dalle ii ožžon stipeandda iige loana dan dássái. Áidna vejolašvuohta ruhtadit oahpu lei 4-jagáš oahpaheaddjiskuvla masa mun ohcen. 18-jahkásažžan bessen álgit Romssa oahpaheaddjiskuvlii 1966:s. Mis ii lean sámegiella fágan, ii oba leange sámegieloahpahus Romssa oahpaheaddjiskuvllas. Muhto mus lei Nils Jernsletten dárogieloahpaheaddjin, mii lei munnje hui somá. [Nils Jernsletten (Juho-Niillas) šattai maŋŋil professor sámegielas Romssa universitehtas.] Muittán ahte son bivddii mu čállit stiilla: «Hvordan opplever du det å være same?» (Mo vásihat leat sápmelažžan?) Mus lei dalle hui eaŋkalis jurddašeapmi: Ii leat váttis leat sápmelaš, go ii leat váttis leat olmmošge. Lea du iežat duohken, jus don leat ieš smáđáhkes olmmoš, de earát leat smáđáhkkásat du vuostá maid. Dakkár «Smil til verden…» -jurdda. Niillas kommenterii ahte livččii buorre jus veaháš čiekŋaleappot jurddašivččet dien áššis. Gal mun maŋŋil vásihin ahte ii mu iehčan iige eará sápmelaččaid eallin lean nu geahpas. ¶
Romssas studeredettiin áibbašišgohten ruoktot, váillahin sámegiela ja luođi ja áhku lahkavuođa. Lávejin juoigat lágamuččaidan iehčan lusa, nu ahte sii devde mu unna lanjaža, dalle ledjen lihkolaš. Romssas ii lean dalle fávdnát stuorra sámi biras, ii gávdnon omd. sámiid searvi. Sámi birrasa gávnnaimet Sámi Radios, beasaimet muosáhit ruoktodovddu Kathrine Johnsena kántuvrras. ¶
Dál dieđán ahte ollugat ledje sámit, muhto hárvvibut dovddastedje dan dalle. Mu luohkás ledje sullii 20 studeantta ja mu dieđu mielde dušše njeallje sápmelačča. Muhto go mis lei 25-jagi ávvudeapmi 1995:s, de ledje bealli luohkás veaddján sápmelažžan! ¶
Mu vuosttaš oahpaheaddjibargu lei Skuvvanvári skuvllas Porsáŋggus, skuvlajagi 1970/71. Doppe lei Sverre Hatle álggahan sámegiel álgooahpahusa. [ Geahča Sverre Hatle muitalusa Skuvvanvári skuvllas girjjis Sámi skuvlahistorjá 1.] Dan jagi go mun bargen doppe, de lei sus virgelohpi čállit oahppogirjjiid ja oahppoplána sámegiel oahpahussii. Bargen ovttas guvttiin oahpaheaddjiin, nubbi sámegielat ja nubbi dárogielat. Eanaš mánát máhtte sámegiela hállat ja sii geat eai hállan, áddejedje. ¶
Mus ledje unnimus mánát, 1.–3. luohkkálaččat. Oahppogirjjit eai gávdnon vel oppanassiige, geavaheimmet flanellográfa ja luovos bustávaid. [Flanellográfa lei filtatávval masa sáhttii čatnat čuhppon flaneallahámuid.] Juohke eahket fertiimet ráhkadit sániid nuppi beaivvi oahpaheapmái. ¶
In lean iešge vel oahppan čállit sámegiela. Dan dahken easka 1979–80, go válden sámegiela vuođđofága Álttás, maid Romssa universitehta ovddasvástidii. Oahpaheaddji-guovttos Håkon Henriksen ja Odd Mathis Hætta oahpaheigga dárogillii, mii min mielas lei unohas ja eahpelunddolaš. Vikkaimet rievdadit dábi, muhto eat lihkostuvvan go ággan lei ahte min joavkkus ledje moadde dárogiel studeantta, ja danin fertii oahpaheapmi leat dárogillii! Munnje lei stuorra illun beassat lohkat sámegiela, váikko juste dan áiggi rievdaduvvui čállinvuohki. Ii lean čielggas galggaimet go oahppat boares vai ođđa čállinvuogi. Ja ii lean vel oktage girji čállon ođđa čállinvuogi mielde. ¶
70-logus barggai Asta Balto vuođđoskuvlaoahpaheaddjin Álttás. Dás ávvuda Norgga našunalbeaivvi ovttas ohppiidisguin, miessemánu 17.b. 1974. ¶
(Gova luoikan Asta Balto) ¶
1980-logu álggus bargen moadde jagi oahpaheaddjin Álttá allaskuvlla sámi ossodagas. Doppe ledje sámegieloahpaheaddjin Veikko Holmberg, Odd Mathis Hætta, Liv Østmo ja Máret Sárá. Moai Márehiin oahpaheimme sámi fáttáid, nugo kultuvrra, čearddalašvuođa, unnitlogupolitihka, metodihka ja didaktihka. Munnos lei maiddái ovddasvástádus studeanttaid skuvlahárjehallamii ja oktavuođa doallat hárjehallanskuvllaiguin. Sámi ossodat lei nana reaidu nannet sámi studeanttaid dihtomielalašvuođa, iešluohttámuša ja sámevuođa árvvu. ¶
Lohken sosialpedagogihka Oslo universitehtas gos eanaš oahpaheaddjit eai dovdda eaige dieđe sámi áššiin báljo maidege. Jus doppe ii livčče leamaš Anton Hoëm professorin, de mu 4 jagi studerenáigodat Oslos livčče šaddan oalle láittasin. Su kántuvrii čákŋalit šattai munnje dego boahtit «sámi ruoktot» . Maŋimus jagi manai Anton virgelohpái USA:i, ja su sadjái ožžon bagadeaddjin Asle Høgmo, gii ieš gullá mearrasámi birrasii. Lean goappašiidda giitevaš nana doarjaga ja láidesteami ovddas ja go manai dan mađe bures mu dutkosiin. ¶
Miessemánu 1. beaivvi 1984 ledje Oslo miellačájáhusas sámi gáibádusat; ”Dohkket sámi vuoigatvuođaid” ja "Sámegiella Oslo-skuvlii" . Asta studerii dalle Oslos ja dán govas son lea ovttas guimmiinis, Magne Ove Varsiin. ¶
(Govva: Klassekampen) ¶
Váldofágabargu lei lossat, muhto seammás maid attii munnje ollu go bessen ságastit ja gažadit olbmuid Kárášjogas, áinnas daid boarraseabbuid, mánáid bajásgeassima birra. Sii ledje nu giitevaččat go besse muitalit juogadit dan maid dihte. Muhtimat lohke: «Viimmat bođii min iežamet olmmoš gii háliida čállit ja áimmahuššat min dieđuid dán birra.» Munnje dát muitalii ollu sámi árvvašvuoda ja juogadeami birra – olbmot háliidit fievrridit iežaset vásáhusaid ja árbemáhtu viidáseappot ođđa buolvvaide. ¶
Iežas váldofágabarggu vuođul lea Asta Balto almmuhan dán girjji. Dat lea boahtán sihke sámegillii ja dárogillii ja lea geavahuvvon oahppogirjin sihke Sámi allaskuvllas ja eará oahpahusásahusain. ¶
1989 lei Sámi oahpahusráđi direktora Edel Hætta Eriksen ollen ealáhahkii. [Geahča Edel Hætta Eriksena muitalusa , Sámi skuvlahistorjá 1.] Olbmot ávžžuhedje mu ohcat dán virgái ja go ohcen de gohččojuvvojin jearahallamii. Jearahallit čujuhedje ee. njuolggadusaide mat dalle ledje fámus, mat geatnegahtte alla ámmátvirgehasaid čállit vuollái lojalitehtacealkámuša. Lei vehá hearvái mu mielas go jerre maid dagašin jus moai bargoaddiin departemeanttain šadde guovtte oaivilii nu ahte šattašii lojalitehtakonflikta. Mun vástidin hui vuoiggalaččat ahte lean dainna áigumušain ohcan ahte háliidan hukset sámi oahppovuogádaga, ja jus departemeanta hehtte mu das, de dalle gal guođán virggi! Mu lojalitehta lei sámi servodagas. Ii lean oktage departemeantaáirras dan jearahallamis, ja in dieđe šattai go muhtin departemeanttas oba gullatge maid vástidin. Lojalitehtagáibádus ámmátvirgehasaide gessui ruovttoluotta dieid áiggiid, in ge dárbbašan goassege čállit vuollái báhpára. ¶
Ledje stuora hástalusat oahpahusráđi barggus ja lei somá bargagoahtit Edela buori bargovuođu ala. Vuosttaš lei oažžut eiseválddiid áddet man stuorra dárbbut sámeoahpposuorggis ledje. Bijaimet ollu searaid dasa ahte hutkat mo galgat áddehahtti láhkái oažžut ovdan mo oahppi-, oahpaheaddji- ja oahpponeavvodilli duođaid lei. Juohke jagi ráhkadeimmet statistihka ja gráfalaš govaid mat čájehedje ohppiid loguid, man ollugat ohppe sámegiela vuosttaš- ja nubbegiellan. ¶
Dieđut maid čohkkiimet skuvllain, čájehedje ahte sakka lassánedje oahppit, geain lei sámegiella nubbingiellan. Seammás dieđihedje sihke skuvllat, oahppit ja váhnemat ahte nubbingieloahpahusas eai lean buorit bohtosat. Eai lean doarvái oahppogirjjit, oahpaheddjiin váillui dávjá fágalaš ja/dahje pedagogalaš oahppu. Lei oppanassiige unnán máhttu, maiddái oahppan oahpaheddjiid gaskkas, dan birra mo nubbingiela galgá oahpahit nu ahte oahppit šaddet aktiiva giellageavaheaddjin. Munnje šattai váimmuáššin bargat buoridit gielladili dain mánáin ja nuorain, geat ledje massán eatnigielaset ja háliidedje váldit dan ruovttoluotta. ¶
Oidnen ahte nubbingieloahpahussii ii gávdnon Norggas dat máhttu maid dárbbašeimmet. Fertiimet ohcat mii eará buohtastahtti guovlluin dáhpáhuvai. Ja go bovdejuvvojin searvat riikkaidgaskasaš unnitlogugiela konferánsii 1991:s, de fuobmájin ávkkástallagoahtit olgoriikkalaš oktavuođaid. Konferánsa lei Europa regionála minoritehta gielaid birra ja lágiduvvui Walesas. Maŋŋá leat ollu sámi delegašuvnnat joreštan Walesas ja mun bidjen álggu dasa go ásahin oktavuođa singuin. Fuomášin ahte eurohpalaš unnitloguálbmogiid gaskkas leat ollugat oahpaheame unnitlogugiela nubbingiellan. Walesas ledje guhká bargan dainna, ja sis ledje buorit bohtosat. Sii deattuhedje kommunikatiiva perspektiivva, grammatihkkaoahppu ii lean deháleamos. Min sámegieloahpahusa lei guhká domineren formálalaš giellaoahpahus. Gallestalaimet Trinity College, mas nubbegieloahpahus lei sierra fágan oahpaheaddjioahpus ja sáhtii maid dan lohkat sierra fágan doavttergráda rádjái. ¶
Asta Balto lei vuosttaš sámi skuvlaáirras gii oahppalattai Walesa ja dan maŋŋá leat máŋga oahpaheaddji ja studeantta Sámis fitnan doppe. Dán govas lea Sámi allaskuvlla nubbingielpedagogihkakursa fitnamin giellaguovddážis Walesas 1993. ¶
(Govva: Svein Lund) ¶
Go bohten ruoktot, de mearridin lágidit stuora konferánssa nubbingieloahpu birra ja deattuhit kommunikatiiva aspeavtta giellaoahpaheamis. Váldoáššin šattai sámegiela ealáskahttin. Lei vuosttaš gearddi ahte nubbingieloahppu čalmmustahttojuvvo Sámis. ¶
Nubbi ceahkki giellabarggus lei nubbingielpedagogihkkakursa, man Sámi oahpahusráđđi lágidii ovttas Sámi allaskuvllain 1992/93. Bovdiimet oahpaheddjiid Walesas oahpahit dán kurssas, ja studeanttat fas manne dohko oahppomátkái. Dát kursa lei geahččaleapmi, ii addán oahppočuoggáid, muhto lei hui mávssolaš juohkit ođđa jurdagiid skuvllaide ja hukset maiddái vuođu dasa ahte Sámi allaskuvla guovtti jagi maŋŋil álggahii bistevaš oahppofálaldaga guovttegielatvuođapedagogihkas ja dat dagahii maid ahte allaskuvlla dábálašoahpaheaddjiohppui guovttegielatvuođa fáddán. ¶
Walesa vásihusat čájehedje ahte skuvla okto ii nagot ealáskahttit giela, ferte geahččat oppalaččat servodaga dili. Dehálaš gaskaoamit leat giellaguovddážat, giellabeasit ja maiddái media. Buot dáid ovdanbukte min guosselogaldallit 1991' konferánssas. Heiveheimmet Walesa sámi diliide, ee. deattuheimmet ahte ii galgan leat dušše buhtes giellafálaldat, muhto sihke giella- ja kulturguovddážat. Eai lean dušše fal skuvlabirrasat mat čatne oktavuođaid Walesain, maiddái eará ásahusat, nugo Sámeradio beasai oahpásmuvvat sin mediaásahusaiguin. ¶
Mun bidjen johtui prošeavtta čállit girjji guovttegielat nubbinegieloahpahusa birra, Duostta hupmat / Våg å snakke , mas vásihusat sihke Walesas ja Sámis bohte ovdan. Lei vuosttaš háve dákkár girji lei olámuttos buohkaide. Oahpahusrá'đi ráhkadahtii maiddái videofilmma Čoavdda guovtti máilbmái , man ulbmilin lei movttiidahttit erenoamážit váhnemiid válljet sámegiela hállat mánáidasaset ja válljet sámegieloahpu skuvllas. ¶
Go almmuhišgođiimet ođđa jurdagiid nubbingieloahpahusa birra, de cuiggodedje min go eat lean jurddašan kveanaid dili birra. Muhtin kveanagieloahpaheaddji gii oassálasttii min konferánssas, čilgii ahte dát ođđa oahpahusvuogit ledje seamma ávkkálaččat sidjiide. Oinniimet ahte sámi ja kveana birrasis ledje seammá beroštumit, mii váikkuhii dasa ahte Sámi allaskuvla muhtin jagiid lágidii guovttegielatvuođapedagogihkkaoahpahusa ovttas Finnmárkku allaskuvlla suomagielossodagain. Studeanttaid gaskkas ledje sihke sámegiel- ja suomagieloahpaheaddjit ja earát geat beroštedje sámegiel- ja/dahje suomagieloahpahusa buoridit. ¶
Nubbi stuora hástalus mainna bargen lei buoridit oahpponeavvodili. Lei dovddus ášši ahte oahpponeavvováili lei stuoris ja ahte skuvllat gillájedje dáinna, muhto lei váttis oažžut departemeantta áddet dan. Suokkardallagođiimet olles oahpponeavvohivvodaga ollislaččat ja gávnnaheimmet man ollu dahje man unnán oahpponeavvut gávdnojedje davvi-, julev- ja lullisámegillii iešguđetge fága ja luohká várás. ¶
Mihttomearrin lei ahte juohke fágas ja luohkás galggai leat unnimusat okta olles oahppodagus: oahppigirji, bargogirji ja oahpaheaddjigirji. Kártenbargu čájehii man heajos dilli lei, go mii gráfalaččat nákciimet duođaštit ahte eanaš fágain eat juksan unnimus mihttomearige. Baicce lei nu ahte máŋgga fágas ii gávdnon oktage dohkkehuvvon oahppogirji. Norgga skuvllain ja dárogiel oahpahusas ledje buot fágain eai fal dušše oahppodahkosat, muhto munni válljet iešguđetlágan oahppodahkosiid gaskkas, ja válljet maid lassegirjjiid, diehto- ja giehtagirjjiid. Dat vuohki oainnusin dahkat dili buvttii bohtosiid, departemeanttas álge áddegoahtit man sakka oahpponeavvováili hehttii sámeskuvlla. ¶
Ruhtadeapmi oahpponeavvuid ráhkadeami várás lei nu unnán ahte dakkár ruhtavániin mii dalle lei, livččii mannan unnimusat 50 jagi ovdal go buot fágain livččiimet juksan vuolimus mihttomeari. Muhto ruhtaváili ii lean áidna čuolbma. Dárbbašeimmet maiddái oahpponeavvočálliid, ja dábálaččat leat seamma olbmot, geat čállet oahpponeavvuid maiddái oahpaheaddjit. Ja go lei stuora oahpaheaddjiváili, de lea lunddolaš ahte skuvllain dovde ahte oahpponeavvobargu suoládii sis oahpaheddjiid. Oahpaheddjiin lei stuora bargonoađđi ja oahpponeavvoráhkadeapmái gáibiduvvui lassi ja sierra máhttu. Lágideimmet oahpponeavvoráhkadankurssaid, masa oaččuimet veahki Nasjonalt læremiddelsenteris (Našuvnnalaš oahpponeavvoguovddážis) ja sámi lágádusain. ¶
1991:s ražasteimmet alcceseamet departemeanttas ruhtabinná čielggadit oahpponeavvodili ja oahpponeavvoguovddáža ásaheami. Mu jurdda lei ahte jus galgá oidnosii buktit oahpponeavvodili, de ferte sirret dan oahpahusráđi dábálaš doaimmas. Berrejit leat vissis bargit geat barge dušše dainna, ja berre maid gávdnot čájáhuslatnja gos buohkat sáhttet oaidnit makkár oahpponeavvut gávdnojit. Departemeanta nammadii lávdegotti, man mun jođihin. Ledje mielde mu bargoskihpár Kristine Nystad ja sihke fylkka ja departemeantta olbmot. Kártiimet oahpponeavvodili Sámis ja buohtastahtiimet dan sullasaš guovlluiguin, giela sturrodaga dáfus. Mii galledeimmet Fearsulluid ja Ruonáeatnama ja gávnnaheimmet ahte doppe ledje buorit ovdamearkkat midjiide, mat ledje ávkkálaccat. Ee. ledje doppe sierra oahpponeavvoguovddážat. ¶
Álggu rájes, 1976:s, lei Sámi oahpahusráđđi leamaš Oahpahusdepartemeantta ráđđeaddi orgána. Ja vaikko ollu lei rievdan sámepolitihkas dán áigodagas, de sámi oahpahussektora organiserenmálle ii lean rievdan. ¶
1991:s buvttii departemeanttaidgaskasaš bargojoavku árvvoštallama barggu ja válddi sirdima hárrái Sámediggái ja celkkii Sámi oahpahusráđi birra ná: «Bargojoavku jáhkká ahte sáhttá leat lunddolaš ahte vel vuordá veahá ovdalgo sirdá guovddáš eiseválddiid hálddašanválddi Sámediggái das mii guoská Sámi oahpahusráđi doibmii. Muhto álgun sáhtášii dál juo sirdit hálddašanválddi nammadit Sámi oahpahusráđi Sámediggái.» ¶
1993:s ásahii Sámediggi lávdegotti mii guorahalai mo sámi oahpposuorggi hálddahusa sáhtášii organiseret. Mun jođihin dán lávdegotti ja muđui ledje mielde Randi Nordback Madsen, Oahpahusdepartemeanttas, Mikkel Nils Sara, Sámi allaskuvllas, Jon Meløy, Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas ja Ella Holm Bull, Sámedikki ovddas. Min čielggadusa namma lei «Utredning av omorganisering av den samiske utdanningssektoren. Innstilling fra et utvalg oppnevnt av Sametinget.» (Čielggadus lei dušše fal dárogillii.) Lávdegoddi árvalii 6 vejolaš organiserenmálle, ja doarjjui ieš dan málle mii attii eanemus fámu Sámediggái. Earret eará evttoheimmet ahte Sámedikkis galggai leat fápmu mearridit sámi skuvlla sisdoalu nu ahte ieš galggai beassat mearridit oahppoplánaid sisdoalu. ¶
Muhtun oasit min evttohusas čađahuvvojedje, muhto Sámediggi ii ožžon nu ollu fámu go leimmet vuordán. Evttoheimmet bidjat oahpahusráđi Sámedikki vuollái. Nu šattai, muhto go Sámediggi beasai hálddašišgoahtit sámi oahpahusa, de heaittihuvvui maiddái olles ráđđi. Sámi oahpahusráđđi jávkkai Sámedikki organisašuvdnarievdadanprosessii, ja dalle jávkkai maiddái politihkalaš válljejuvvon fágabiras mii lei leamašan hui oinnolaš sámi servodagas. Bázii dušše hálddahus; Sámedikki oahpahusossodat, ja dan bajábealde lea Sámediggeráđđi, man lahtuin ii lean erenoamáš gealbbolašvuohta ja beroštupmi skuvlaáššiin. Ráđis čohkkájedje 5 politihkalaš ovddasteaddji, geat galge fuolahit ollislaččat ja visot sámepolitihka. ¶
Dalle go bargagohten SOR:s, de lei aiddo boahtán vuođđoskuvlla minsttarplána M 87, mas čuvvo sámi fágaplánat. Eat bargan oahppoplánabargguiguin, baicce lei váldoášši háhkat ja ráhkadit strategijaid sámegiel oahpponeavvobarggu várás. Muhto eat beassan guhká rafis bargat go oahpahusministtar Gudmund Hernes álggahii ođastusaid. Vuosttaš lei vuođđoskuvlla, joatkkaoahpahusa ja rávesolbmuidoahpahusa oktasaš oppalaš oahppoplána. Lágiduvvojedje álggahankonferánssat juohke fylkkas, ja mun ovddastin sámi beroštumiid konferánssas Čáhcesullos 1991:s. Doppe ovdanbukten dárbbu ja maiddái Norgga geatnegasvuođa váldit sámi perspektiivva duođas oahppoplána barggus. Muhto dat mii bođii oppalaš oassái lei viehka láivi, ii dohkálaš oppanassiige. ¶
Joatkkaskuvlaođastus bođii 1994, muhto Sámi oahpahusráđis ledje unnán bargonávccat bargat dainna, sáddiimet ovtta prinsihppacealkámuša. Mii fertiimet vuoruhit vuođđoskuvlla. Ja mis lei dušše okta konsuleanta, gii barggai joatkkaskuvlla áššiiguin. Min ráđis ledje maiddái eanaš vuođđoskuvlla berošteaddjit. ¶
Heiten oahpahusráđis 1993' loahpas, muhto jotken oahppoplánabargguid muhtin muddui 1994:s go departemeanta lei nammadan mu oahppoplánabarggu referánsajovkui. Departemeantta jurdda lei ahte galggai leat dušše okta oahppoplána buohkaide, ja de galge moadde sámi fáttá heivehuvvot našuvnnalaš oahppoplánii. Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta čálii reivves 14.01.1994 ahte departemeanta lea ovddidan «jurdaga ahte ođđa minsttarplána galgá leat našuvnnalaš plána mii fátmmasta buot oahpahusa mii galgá addot riikka vuođđoskuvlaohppiide, maiddái sámi guovddášguovlluin.» Ágga lasihit sámi fáttáid lei ahte «lea dehálaš ahte buot norgga skuvlla oahppit ožžot buoret ja vuđolat dieđuid sámi kultuvrra ja historjjá birra.» Dat mearkkašii ahte departemeanta geavahii dáža ohppiid dárbbu oahppat sámiid birra ággan sierra sámi oahpoplánaid ráhkadeami vuostá! Dan mii eat sáhttán dohkkehit. Mii leimmet áiddo moadde jagi ovdal ožžon sámi fágaplánaid muhtin fágain, danin eat sáhttán mange láhkái dohkkehit ahte sámi sisdoallu sámi skuvllain galggai hedjonit dál go sámi riektedilli ii leat leamaš ná nanus goassege ovdal. ¶
SOR vástidii juo 04.02.1994: «Sámi oahpahusráđđi ii leat ovtta oaivilis dainna ahte galgá leat oktasaš našuvnnalaš plána. Ferte ráhkaduvvot sierra plána guovlluide maid Sámelága giellanjuolgadusat fátmmastit. Das ferte buot fágaid fágaplánaid lassin maiddái leat oppalaš oassi.» Golbma beaivvi dan maŋŋil lei oahppoplánabarggu referánsajoavkkus čoahkkin. Čoahkkinreferáhtas boahtá čielgasit ovdan ahte in lean ovtta oaivilis departemeanttain: «Asta Balto ii searvan refererejuvvon kommentáraide, mat gullet bajilčállagii «Sámegiella, kultuvrra ja sámi oahppit» , nubbin maŋimuš čuoggái. Dárbbašuvvojit sierra sámi plánat. Son jugii ođđa notáhta mas dárkileappot čilgii iežas ovddit ávžžuhusa referánsajovkui.» Notáhtas čilgejin vuđolaččat sámiid skuvladili, min kollektiiva vuoigatvuođaid ja manne dárbbašuvvojit sihke sierra sámi oahppoplána ja sámi fáttát našuvnnalaš oahppoplánain. ¶
Čoahkkima maŋŋil sáddejin reivve joavkojođiheaddjái, mas čilgejin maid oaivvildin sierra sámi oahppoplánadahkosiin: «Vuosttaš oasis addojit dakkár signálat ahte sámi sisdoallu sámi ohppiid várás lea báikkálaš fáttát. Gal lea buorre ahte beassá heivehit báikkálaččat, muhto dat ii sáhte buhtadit vejolašvuođa hábmet oktasas sámi skuvlla. Áiggun muittuhit din ahte sámiin leat oktasaš vuoigatvuođat ovddidit skuvlla sámi servodaga vuođul, dát lea áibbas eará go báikkálaš deattuheamit ja čiekŋudeapmi sámi gielas ja kultuvrras. Lea baicce sáhka sámi plánadahkosis, mas lea sámegiella ja sámi kultuvra vuođđun. Dat mearkkašivččii oktasaš sámi máhtto-, kultuvra- ja árvovuoddu Elgå rájes lulde Girkonjárgga rádjái davás, ja eandalit oktasašvuođa mii maiddái manná riikkarájiid rastá Ruŧŧii, Supmii ja Ruššii.» ¶
Departemeanttas eai vel oro ádden dan, go 24.02.1994 čálii ekspedišuvdnahoavda Hanna Marit Jahr: «Čujuhan maiddái čoahkkimii SOR:in Oslos 30.11.1993, mas čielgasit daddjojuvvui juohkehačča bealis ahte sámi oahppit galge sihkkarastojuvvot seamma máhttovuođu go buot eará oahppit vuođđoskuvllas. Dát lea maiddái ILO-konvenšuvnna 2. artihkkala mielde, mii cealká: «Sihkkarastit dáid álbmogiid lahtuide seamma dási vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid go maid guđege riikka lágat ja ásahusat addet seamma riikka eará veagadatjoavkkuide.» Dát sihkkarastojit oktasaš geatnegahtton oahppoávdnasiid bokte, mat leat buot oahppiid várás. Dat sihkkarastá maiddái sámi ohppiide seammaárvosaš gelbbolašvuođa maŋŋá vuođđoskuvlla.» ¶
Sis lei ain boaresáigásaš áddejupmi ahte ovttadássásašvuohta lei seammaláganvuohta, namalassii ahte buohkat galge gieđahallojuvvot seammaláganin; dážan. Dien dehálaš erohusa lei Sámelávdegoddi čilgen juo 1959:s ja erohusas lea čielga politihkalaš váikkuhus sámiide ja eará álgoálbmogiidda. Ođastusbargui oaččuhit sámi sisdoalu lei lossa ja garra bargu ja ministar Hernesa ii sáhte gal rábmot beroštan sámi áššiin. Fertiimet issorasat doapmat mobiliseret Sámedikki njunuš politihkkáriid gádjut ođastusa sámi oasi. Proseassa loahpageahčen lei Hanna Marit Jahr mieđihišgoahtán sámi gáibádusaide ja sierra sámi oahppoplánii ja sámi fáttát našuvnnalaš plánii šadde boađusin. Nu guhká go mun bargen Sámi oahpahusráđis de mis ii lean mihkkege njuolga geainnuid Hernesii ja son ii goassege jearran mis makkarge ráđi, ii goassege. Son ii oahppaladdan oahpahusráđi, iige muđuige sámi guovlluid mu áiggis, vaikko máŋgii bovdiimet su. ¶
Direktora virggis gártá oahpásmuvvat iešguđet sámi dillái, ja mu álggii vuorjat dat go oidnen man áitojuvvon mátta- ja julevsámi gielat leat. Illá gávdnojedje mánát, geat hálle sámegiela vuosttaš giellan ja dutkit lohket dien leat mearkan giellajápmui. Jus mánát eai oahpa, gii de fievrrida giela boahtte buolvvaide? Sis lei heajut oahpaheaddji- ja oahpponeavvodilli go davvisámi guovllus. ¶
Oahpahusráđi julevsámi áirras lei Anne Kalstad Mikkelsen, gii maiddái lei okta vánhemiin, geat álggahedje julevsámegiel mánáidgárddi Divtasvudnii. Sii nagodedje oažžut mánáid sámástit dan muddui ahte go álge vuođđoskuvlii de sis lei julevsámegiella vuosttaš giellan. Dat lei nu nana menestus ahte lei čalbmáičuohcci, ja váhnenjoavku oaččui maŋŋil Sámedikki giellabálkkašumi. Lei illudahtti go sii almmolaččat giittossártnis giite mu doarjaga ovddas. ¶
Máttasámi guovllu oahpahusráđiáirras lei Sig-Britt (Pia) Persson, guhte áŋgirušai oaččuhit máttasámegiel mánáidgárdefálaldaga Snåasii. Jurdda lei ásahit giellabeasi gos galggai leat sadji 12 lullisámi mánnái. Mis ledje stuorra vuordámušat ja illudeimmet go leimmet nagodan rekrutteret guokte máttasámi oahpaheaddjistudeantta Ruoŧa bealde ja go ledje dieđihuvvon doarvái mánát dohko. Go de galggaimet álgit čakčat, de geassádedje muhtin váhnemat, eat diehtán manne ja go báhce dušše guokte máná, de eat sáhttán bidjat johtui prošeavtta. Mii fertimmet heaittihit plána ja dainnalágiin máttasámegiella ii ožžon dan veahki maid nu sakka dárbbašii ja mii livččii seailluhan, ovddidan ja ráhkadan vuođu dálá giellabargui sin guovllus. Máŋgga jagi áŋgiruššan ja viggamušat manne duššai. ¶
Dál (2006) lean maid vehá mielde giellagáhttenbarggus máttasámi guovllus. Lean mielde giellamovttidahttinprošeavtta stivrenjoavkkus, man Sámediggi ásahii jagi 2001:s. Áigumuššan lea ealáskahttit mánáid buolvvas giela, man áhkut ja ádját hállet, muhto maid váhnemat eai šat máhte. ¶
Asta ja su nieida Áila Márge Varsi Balto deaivvadeaba álgoálbmogiin Hawaiias 1999 ¶
(Gova luoikan Asta Balto) ¶
Go álgen Sámi allaskuvlla oahpaheaddjin ođđajagemánus 1994, de lei mu vuosttaš bargu oahpahit máŋggakultuvrralaš pedagogihka, dahje nugo maŋŋil gohčoduvvui; máŋggakultuvrralaš áddejupmin. Ledjen ieš ráhkadan kursaplána ovttas Vigdis Stordahliin ja Liv Østmoin. ¶
Dan áiggi ledje ráhkadišgoahtán nu gohčoduvvon migrašuvdnapedagogihka ee. Oslos ja Bergenis. Go veardideimmet daid kurssaid gávnnaheimmet ahte lei dehálaš erohus: Sin kurssat ledje majoritehtaservodaga eavttuid vuođul, sii oidne máŋggakultuvrravuođa čuolbman, ii fal riggodahkan. Min vuolggasadji lei ahte min kulturmáhttu lea riggodat, muhto ferte geavahit dan mannat viidáseappot, eat galgan dušše iežamet gári birra jorrat. ¶
Ollu sámit jurddašit ahte mis lea nu nana kulturmáhttu ahte eat dárbbaš lohkat dan birra. Mu jurdda lea baicce leamaš ahte mii dárbbašit teoriija vuođđun áddet kultuvrra eará kultuvrraid deaivvadettiin. ¶
Máŋggakultuvrralaš pedagogihkka lei dalle áidna oahppu Sámi allaskuvllas mii lei dárogillii. Háliideimmet ahte dan kurssas galggai leat kulturdeaivvadeapmi, dasa galge beassat searvat sihke sámegielat sámit, dárogielat sámit ja dážat. Studeanttat eai lean dušše oahpaheaddjit, muhto bohte maiddái eará profešuvnnain, omd. journalisttat, sosiála- ja dearvvašvuođabargit, psykologat ja kulturbargit. ¶
Lea leamaš hui geasuheaddji fága, ja kurssaid lassin mat mis leat leamaš Guovdageainnus, de mii leat lágidan oahpu Snåasas, Divttasvuonas ja Čáhcesullos. Kulturáddejupmi lea šaddan vuođđooahpu oassin, nugo journalista- ja oahpaheaddjioahpus. Mii leat maiddái doallan lohkameahttun ollu oanehiskurssaid. Dárbu lea ollu stuorát go dat masa mis lea kapasitehta. ¶
Lean vásihan ahte dát kursa lea duođaid rievdadan studeanttaid jurddašanvuogi. Muittán ovtta studeantta gii logai: «Jus mun livččen dán oahppan dalle go ledjen 20 jagi, de mu eallin livččii leamaš earálágan.» ¶
Mu váldojurdda dáinna kurssain lea leamáš ahte háliidan hukset ráfi ja šalddiid olbmuid ja álbmogiid gaskii, ja ahte diehtu, áddejupmi ja gulahallan leat buorit gaskaoamit dasa. ¶
Dán áiggi go lean bargan Sámi allaskuvllas, de lean beassan searvat hui ollu beroštahtti bargguide. Riikkaidgaskasaš ovttasbargu lea okta dain. Mun in jáhke ahte allaskuvla livččii ahtanuššan dán dássái mas dál lea, jus eat livčče dikšon oktavuođaid eará álgoálbmogiiguin. Dát oktavuođat leat gievrudan ja movttiidahttán min rahčat alit oahpu ja dutkama ovddidit sámegillii. Singuin leat lonohallan vásáhusaid, dieđuid, máhtuid, koloniserema váikkuhusaid jna. ¶
Asta Balto lea fitnan máŋgga riikkas ja lea guorahallan álgoálbmogiid ja unnitlogujoavkkuid oahpahus- ja oahpponeavvodiliid. Dás lea Kanadas geahčadeamen oahppogirjjid mat leat čállon inuihtagillii, Kanada-inuihtaid erenoamáš alfabehta mielde. ¶
(Govva: North West Territory oahpahusráđđi) ¶
Mii leat máŋgii jurdilan ahte go eará sajis máhttet, de mii maid máhttit. Sáhtášin namuhit ovdamearkka Kanadas, gos Dene-álbmot lea nagodan hábmet iežaset oahppoplána, «Dene Curriculum» . Dat lea albma álgoálbmotplána, huksejuvvon sin iežaset árbevieruid ja jurddašanvuogi ala, ii fal nu go dáppe, gos sámi oahppoplána 1997:s ii leat go dáža oahppoplána heiveheapmi sámiide. Lea maiddái leamaš stuora inspirašuvdna oaidnit mo eará álgoálbmogat geavahit boarrásat olbmuid máhtu skuvllas ja oahpponeavvoráhkadeamis. Muhtin ásahusain leat sierra kurssat main ohppet metoda čoaggit ja ávkkástallat álgoálbmotmáhtu alit oahpu oahpahusas ja dutkamis. ¶
Ja sávašinge maiddái ahte Sámi allaskuvlla vásáhusat sáhtášedje leat ávkkálaččat eará álgoálbmogiidda. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
- Eai lean dalle hilbes mánát 667 http://skuvla.info/skolehist/eliva-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Eliva Isaksen (Foto: Nils-Ole Dalvik) ¶
Eliva Isaksen lea riegádan 1920:s Olmmáivákkis, Gáivuonas. Doppe lea son orron olles eallinagi. Son álggii skuvlii 7-jahkásažžan 1927 čavčča Goržžis Olmmáivákkis. Skuvladállu lei dušše 100 mehtera eret su siiddas. Doppe váccii son gait 7 jagi álbmotskuvllas. Son ii leat vázzán eanet skuvlla. Son lea leamaš dálueamit dan rájes go náitalii 1943. ¶
– Mii oahpaimet olu iešguđetlágán áššiid skuvllas.Vuosttaš ja nubbi luohkás lei mis skuvllot Soleng. In muitte man gallis leimmet mu luohkás go álgen, muhto muittán ahte leimmet 26:s go gearggaimet 1935:s. Maŋimuš vihtta jagi lei mis skuvllot Nordnes, leigga dušše dát guokte skuvlloha mu čieža jagis. Skuvllas lei gait dárogillii, ja mun máhtten dárogiela, muhto ipmirdin maid sámegiela. Mu luohkás máhtte gait oahppit dárogiela sárdnut. ¶
Vuosttaš skuvladiimmus juohke beaivvi lei mis sálbmalávlun, ja rohkadalaimet Áhčči min – lei religiuvdnadiibmu. Nuppi diimmus lei rehkenastin. Iežá diimmuin lei mis historjá, girkohistorjá, sárgun, čállin ja iešguđetlagán fágat. Ii lean makkárge giellafága skuvllas. Lášmmohallan lei maid, muhto ledje eanáš bárehuoččat geat ledje dies mielde, mii nieiddat eat lean nu olu mielde. Lášmmohallandiimmut ledje olgun, muhto maid soames háve siste, luohkkálanjain. Mis ii lean skuvllas lášmmohallanlatnja. Bottuin fertiimet mannat olggos vaikko makkár dálki de lei. Nu lei dalle vierru. Dalle láveje bártnit ja nieiddat duhkordallat sierra. ¶
Vuosttaš ja nubbi luohkká lei skuvladálu nuppi gearddis. Go álggiimet Nordnes luohkkái, mii lei golmmadis gitta viđat luohká rádjái vácciimet vuollin vuosttaš gearddis. Lei dušše akta latnja juohke gearddis. Ja de lei lokta gos oahppit sáhtte orrut, muhto in muitte ahte aktage lea doppe orron. Ledje hirpmus stuora oapmanat guktuid luohkkálanjain, ja lei buorre ja liekkas juohke iđit go skuvlii bođiimet. Akta ránnjáin, Laura Aslaksen (maŋŋil náitalan Isaksen), lei bargi guhte cahkkehii dola oapmaniidda ja basai skuvlla. Go galggaimet hivssegastit, de fertiimet olgohivssegii. Olgohivssegis ledje guokte lanja. Ii mis lean čáhci ge siste go álgen skuvlii, muhto mu skuvlaáiggi mielde oaččuimet čázi sisa. Dalle beasaimet čázi juhkat čáhcefonteanain mat ledje siste. Čáhci bođii bohccráigge siste gáivvos mii lei várrevealtti vuolde skuvlla bajábealde. ¶
Boares Goržži skuvla. G.b. Ingrid Zeilon, Eliva Isaksen, Helga Andersen, Harda Vatne ja Ingvalda Eriksen ¶
(Govva: Laura Isaksen) ¶
Geasset lei skuvlafriddja, muhto ii lean leaksofriddja. Fertiimet dalle lohkat ja oahppat bihtáid sihke biibalhistorjjás ja katekismmas, nu ahte máhtiimet daid muitalit bajil. Vuosttaš jagiid lei 4 vahkku skuvla ja 4 vahkku friddja, ja dalle lei maid skuvla lávvordagaid. Muhto daid jagiid mielde maid mun vázzen skuvlla de rievdaduvvui ortnet nu ahte šattai eanet nu mo dál lea, skuvla vihtta beaivvi vahkkui ja guhkes geasseluopmu. Skuvlabeaivi álggii 8-áigge ja nogai 14-áigge. Maŋimuš giđa lei mis eksámen maid, sihke rehkegis ja lohkamis. Manai mu muittu mielde bures. ¶
Skuvllas oaččuimet čállingirjjiid, kláddagirjjiid ja rehkenastingirjjiid, muhto biibalhistorjágirjji šattaimet ieža oastit. Luohkkálanjas lei távval masa čáliimet krihtain, measta nu govt dál ge. ¶
Niesti lei álo mielde, mus ge lei niesti vaikko orron skuvlla lahka. In mannan goassege siidii skuvlaáiggis, ii lean lohpi. Skuvlabiergasat ledje mus tøijaveaskkus. Ledje olu leavssut. Sihke sárgumis, rehkenastimis ja sálbmaoahppamis, ja sálmmaid fertiimet bajil oahppat. ¶
Eat lean meastá goassege mátkkis, muhto giđđat lei gilvinbeaivi. Dalle leimmet Jens Nilssa luhtte Suhttasluohkás. Doppe gilvviimet guosaid ja beziid, ja gait skuvlamánát ledje mielde. Maŋimuš jagi go skuvlla vázzen de muittán ahte gilvviimet dan oasi mii luohká nalde šaddá, nuortalulle-geažis. Lei buorre leahkit mielde dakkár barggus, lei han suohtas gilvit. Ja de lei buorre beassat iežá go dábálaš skuvlabargguin bargat. Eai lean skuvlajagis iežá mátkkit. Luonddufágas leimmet eanáš áiggi siste, muhto in muitte lei go mis dán fágas oahppogirji. ¶
Dálvet ferteje mánát vázzit skuvlii, vaikko lei soapmásiin guhkes mátki. Eai lean bolton muohttaga luottain mange ládje árrat iđđedis, dávjá šadde mánát iežaset luotta ráhkadit. Gal soames háve muhtumat gollo binnáš ovdalgo skuvlii olleje. Eai lean dalle hilbes mánát, gaikkat atne skuvllohiid árvvus. Skuvlamánát ledje eanáš áigge siivui. Lei hávskes ja buorre áigi go vázzen skuvlla, mii han leimmet nu máŋga máná dalle. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
«Áidna dán lágán olles máilmmisš 5203 http://skuvla.info/skolehist/eneste-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Samisk videregående skole og reindriftsskole, 2001 (Govva: Svein Lund) ¶
Stáhta ruovttufidnoskuvla sámiide álggahuvvui 1952:s, ja skuvllas lei dát namma gitta 1967' rádjái. Vuosttaš áiggi lei skuvla gaskaboddosaš lanjain dan botta go bistevaš skuvlla huksejupmi ain maŋiduvvui. 1956' rájes ii čađahuvvon olles jahkái skuvla ovdalgo skuvla 1960:s fárrii sierra visttiide. Dát lei stuora ovdáneapmi, muhto seammás lei ođđa álggaheapmi mearkan rievdadusaide suorgehámádusain ja sisdoalus. Erenoamáš sámi sisdoallu šattai buorremuddui čáhkket saji našuvnnalaš hápmái. ¶
Dát muitalusažat leat eanas čállojuvvon dokumeanttaid vuođul mat leat gávdnon Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla arkiivvas, Romssa stáhtaarkiivvas, ja sámikonsuleantta Hans J. Henriksena arkiivvas Sámi arkiivvas Guovdageainnus ja Girko- ja oahpahusdepartemeantta arkiivvas Riikkaarkiivvas. Mii leat maid bidjan vuođđun Edel Hætta Eriksena čállosa skuvlla ávvucállosis [ Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla: Árbevieruiguin ja oahpuin boahtteáigái. SJSBS / SVSRS 1952–2002. SJSBS 2002.] ¶
Lassin dasa maid leat čállosiin gávdnan, leat mii váldán mielde moadde muitalusaža maid ovddeš oahppit ja oahpaheaddjit leat muitalan. ¶
«Dát skuvla lea áidna iežas láganis olles máilmmis» , nu dajai dalá ruovttufidnoráđi kánturhoavda Ragnar Nordby skuvlla birra man namma dalle lei Statens heimeyrkeskole for samer (Stáhta ruovttufidnoskuvla sámiide). Nordby lei ieš vuojeheaddji oažžut skuvlla johtui, ja son barggai garrasit dan nala ahte skuvla galggai šaddat guovddážin sámi kultuvrra gaskusteamis ja ovdánahttimis. Dat boahtá čielgasit ovdan su sáhkavuorus davviriikkalaš sámekonferánsas, mii lea bájuhuvvon dán girjjis. Sámi joatkkaskuvlla 50-jagi historjjás ii leat báljo oktage nu áŋgirit dorjon guovddáš skuvlaeiseválddiid bealis go son. ¶
Deháleamos vuojeheaddjit ledje goitge báikkálaš olbmot. Juovlamánu 3. beaivve 1951 nammadii Guovdageainnu suohkanstivra suohkanlaš fidnoskuvlalávdegotti, ja go skuvla álggahuvvui, de doaimmai dát lávdegoddi skuvlla stivran gitta 1959' rádjái. Sin searvvis geat serve ráhkkanahttit skuvlla, ledje skuvlaolbmot; Ola Aarseth, Anders Bongo ja Edel Hætta Eriksen, duojárat; Lauri ja Toivo Keskitalo, boazosápmelaččat; Aslak N. ja Nils A. Logje, ja giehmánni Isak Hætta. ¶
Fidnoskuvlla álggaheapmi sámiid várás bođii njuolga Davvi-Norgga huksenprográmmas, maiddái gohčoduvvon Davvi-Norgga-plánan, mii lea ráđđehusa prográmma ođasmahttit guovllu. Stuoradiggedieđáhusas plána birra ¶
Stuoradiggedieđahusas plána birra [Stortingsmelding 85 – 1951, s. 105] geardduhuvvo fylkkaráđi cealkámuš guovlluplánemii Finnmárkkus: «Lea okta ealáhussuorgi mii ii leat šaddan mielde, namalassii boazodoallu ja ruovttubargu sámi guovlluin bohccobuktagiid vuođul. Lea danin cealkámušas mii ovdal lea almmuhuvvon, evttohuvvon ahte ceggejuvvo bistevaš fidnoskuvla sámi nuoraide, ja ahte dát skuvla biddjojuvvo Guovdageidnui. Fylkkaráđđi lea iežas vuosttaš cealkámušas dadjan earret eará: «Earret daid doaimmaid mat leat namuhuvvon Girko- ja oahpahusdepartemeanttas, áigu Fylkkaráđđi evttohit hukset bistevaš fidnoskuvlla sámi nuoraide. Skuvla berre ceggejuvvot Guovdageidnui, mii lea Finnmárkku buot stuorámus boazosuohkan, ja vuosttažettiin berre lágidit fágalaš oahpaheami sámi bártniide gos ohppet ávkkástallat luonddubuktagiid (dákteduoji, meaidit bohcconáhki/duolji, muorraduoji jna.) ¶
Fylkkaráđđi oaidná dán stuora ja dehálaš bargun, vuosttažettiin danin go fágalaš oahpaheapmi namuhuvvon surggiin dakkaviđe addá buoremus vuođu gánnáhahtti ruovttufidnui min meahccesuohkaniin. ¶
Jus geahččá dáid maŋemus áiggiid ovdáneami boazodoalu siskkobealde, de oaidná čielgasit ahte vaikko boazolohku lassána jagis jahkái, de leat unnit ja unnit olbmot geat barget dušše boazodoaluin, muhto fas nuppe bealis lassánit dálonat geat ellet šattohis eanandoaluin mas ii leat dinenvejolašvuohta, ja veahá bivdduin ja guolástemiin. ¶
Dás lea stuora barggahanváttisvuohta, man goit buori muddui sáhttá jávkadit jus buori plána vuođul hukse ruovttufidnu kvalitehtalaš vuođu nala, ja dološ sámi duodjekultuvrra seailluhit ja viidásit odvánahttit. ¶
Dinenvejolašvuođat sámi ruovttufidnogálvvuin leat hui buorit, leaš dal dákte- dahje čoarvebarggut dahje eará gálvvut ráhkaduvvon bohccoduoljis ja sisttis ja eará vuovdingálvvut. ¶
Fylkkaráđđi áigu dán vuođul nammadit lávdegotti mii bargá viidáseappot dáinna áššiin ja jođáneamos lági mielde buktá konkrehta árvalusaid plána čađaheapmái.»» ¶
Nugo dábálaččat go ođđa ásahusat galget álggahuvvot, de leat eanet suohkanat mat háliidit daid iežaset suohkanii. Nu maiddái go šattai sáhka ruovttufidnoskuvlla birra sámiid várás. Guovdageaidnu lei gal ovddemusas oččodeame skuvlla, muhto Kárášjohka lei maid jođán searvat digáštallamii, ja sáddii sisa hui vuđolaš plána skuvlla birra. Áltá geahččalii maid, skuvlabearráigeahčči Hj. Bellika čálii reivve Eanandoallodepartementii čakčamánu 27. beaivve 1951, ja evttohii ahte «Álggahuvvo gaskaboddosaš sámi suorgi fidno-kursaide Álttás boahtte skuvlajagi rájes (1952/53).» Lea ákkastuvvon dainna go Álttás leat buorit visttit ja oahpaheaddjit, dan sajis go boahtá váldit áiggi hukset dákkára Guovdageidnui. Guovdageainnu skuvlastivra hilggui dan dáinna lágiin: «Álttá evttohusa álggahit gaskaboddosaš oahpahusa min nuoraide fidnoskuvllas, fertet mii hilgut, maiddái dan dihte go mii ballat ahte soaitá maŋit áigái váddásit beassat eret gaskaboddosaš ortnegis álggahan dihte bistevaš ortnega Guovdageidnui.» [Sierračálus Guovdageainnu skuvlastivrra čoahkkingirjjis, 16.11.1951. Gáldu: SJSBS arkiiva, Stahtaarkiiva Romssas.] Fylkka bealis doalahedje ásaheami Guovdageidnui. Dát ákkastallojuvvo earret eará go suohkan lea «riikka buot stuorimus boazosuohkan» ja ahte doppe lea eanemus dárbu ohppui. ¶
Bájuhuvvon cealkkámušas fylkkaráđis 1951:s daddjojuvvo ahte «vuosttažettiin ferte oažžut fágalaš oahpaheami sámi bártniide ávkkástallat luonddu buktagiid.» Dát lea áidna čálus mas mii leat gávdnan ahte skuvla galggai leat dušše bártniid várás. Buot maŋit plánain ja praksisas ledje nieiddat mielde álggu rájes. Goitge dovdui bártniid vuoruheapmi plánenlávdegotti reivves 1952:s, mas háliidit skuvlla mii sáhttá váldit vuostá «30 oahppi, 20 dievddu ja 10 nissonolbmo.» ¶
Movt de šattai duohta dilis? Vuosttaš skuvlajagi, 1952/53 ledje skuvllas 8 nisson- ja 7 dievdooahppi, ja maŋŋel ledje maiddái nieiddat dávjá eanetlogus. Lei čielga erohus nieida- ja bárdnesurggiin. Muhtin čállosiin lea maid sáhka dievdo- ja nissonossodagain. Náhkkemeaidin, náhkkegoarrun ja duddjon, goarrun, čuoldin, botnin, šaddoivdnen ja gođđin leat «praktihkalaš oahpaheapmi nissoniidda» , ja dievdduid fágat leat metálladuodji, muorraduodji ja čoarve- ja dákteduodji. ¶
Ii oidno gostege ahte oktage oahppi lea rasttildan sohkabeallái mearriduvvon rájiid vuosttaš áigge. Vuosttažat guđet dahke dan, ledje muhtin nieiddat geat álge snihkkársuorgái 70-logu álggus. ¶
Nu maŋŋit go 1970:s, bargojuvvui álggahit ruovttudoallosuorggi skuvlii, ja lei čielggas ahte dát suorgi lei nieiddaid várás. Guovdageainnu dáloeamitsearvi (husmorlag) sáddii reivve skuvlii njukčamánu 4. beaivve 1970:s ahte dorjot dán plána. Dat ákkastuvvo ná: «min nuorra nieiddain lea váttis oažžut barggu buohcciviesuin, internáhtain, hoteallain ja eará sullasaš bargosajiin. ... Juoga mii lea buot deháleamos lea ahte min boahttevaš dálueamidiin lea dálueamitskuvla ovdal go mannet iežaset eallima deháleamos bargui, leahkit dálueamidin ja eadnin.» ¶
Skuvla álggahuvvui dalle go dáruiduhttinpolitihkka ain ráđđii Norgga skuvllas ja servodagas. Skuvladoaimmahaga ovttastahttinlávdegoddi (Samordningsnemnda for skoleverket) lei moadde jagi ovdal várrogasat evttohan ahte dát politihkka berrešii rievdaduvvot nu ahte sámi giella ja kultuvra sáhtášedje oažžut saji skuvllas. Dát ii mange ládje čuovvoluvvon ja álbmotskuvllas doaimmai ain dáruiduhttinnjuolggadus 1898' rájes. Sámi kultuvra rehkenastojuvvui dakkárin mas ii gánnáhan váldit vára. ¶
Dán oktavuođas leage mearkkašahtti ahte ruovttufidnoskuvla bidjá nu alla deattu sámi kultuvrii. Ulbmil maid vuosttaš plánenjoavku bijai, lea dás hui čielggas: 1. hukset vuođu buoret ruhtadillái – sihke dáloniidda ja boazosápmelaččaide. Veahkki iešbirgejupmái. 2. boktit beroštumi ja árvvusatnima dasa mii lea mávssolaš sámi kultuvrras ja gielas. 3. boktit ja nannet stiila- ja málleberoštumi. Gávdnat ja cieggadit sámi erenoamásvuođaid čuohppamis, minstaris ja hervendáidagis. Dás ferte váldit vuhtii ahte oahppit sáhttet boahtit iešguđet sámiguovllus geas leat iežaset mihtilmasvuođat. ¶
Fáttát mat leat biddjojuvvon praktihkalaš oahpaheapmái čuovvolit dán ja čájehit ahte dás leat jurddašan sámi kultuvrra ja sámi máhtu vuođđun skuvlii. ¶
Metálladuodji Erenoamážit niibbit, bohccobiellut, reahka- ja gieresruovddit, jiehkkut neaskimii. ¶
Muorraduodji Reagat (rišla- ja bargoreagat), gierresat, leaŋggat, áissát, stoahčehat, spagát, gárit ja muorraguvssit, vuodjaskáhput, sabehat. Ráhkadit johkafatnasa ja dasa lassireaidduid ja neavvuid. ¶
Čoarve- ja dákteduodji Čiktingeahpa, čoarvegielat, ávohasfakkit, boaganroahkit, nállogoađit, njuikun, gođđinsákkit, niibenađat ja dohpat. ¶
Náhkkedikšun/ meaidin Meaidit / dikšut duljiid / beaskanáhkiid dálvegeavaheapmái. Dikšut, bárket / ostet sisttiid geassegeavaheapmái. ¶
Náhkkegoarrun Beaskkat, gápmagat, gálssohat, čázehat, niesteseahkat jna. ¶
Goarrun Gávttit, gahpirat jna. ¶
Čuoldin Vuoddagat ja bárggežat, boahkánat ja daid válbmen. Gákkis ja duhppen. ¶
Botnin ja šaddoivdnen Gođđin- ja čuolddaláiggit, suohppun ja livveláigi gággásii, rátnočuoldin. ¶
Gođđin Fáhcat main leat boares sámi minstarat ja eará atnudiŋggat. ¶
Inger Marie H. Hætta goarrunmašiinnain bargame, 1955. ¶
(Govva: Statens heimeyrkeskole / Riksarkivet) ¶
Gihppagis Yrkesopplæring i Finnmark mii bođii 1954:s, govviduvvo skuvlla ulbmil ná: «Skuvla háliida addit sámi nuoraide teorehtalaš ja praktihkalaš oahpaheami nu ahte sii máhttet deavdit johttisápmelaččaid ja dáloniid dárbbuid reaidduide ja eará atnudiŋggaide.» ¶
Min áiggis lea sátni ruovttufidnoskuvla áigá juo jávkan. Go gullat dan sáni, de soaitit mii jurdilit ruovttu-fidnoskuvlla, fidnoskuvlla mii lea ruovttubáikkis. Muhto riekta lea ruovttufidno-skuvla, skuvla ruovttubarggus. Sátni mearkkaša sullii dan maid odne gohčodit duodjin, bargu mii bargojuvvo ruovttuin ráhkadit diŋggaid iežas atnui ja jus vuovdima várás. Sámegillii sáhttá dadjat ahte ruovttufidnu lea seamma go duodji. ¶
Ovddasvástádus dákkár ohppui sirdojuvvui 1933:s Girko- ja oahpahusdepartemeanttas Eanandoallodepartementii. Lei Eanandoallodepartemeanta mas lei ovddasvástádus álggahit Stáhta ruovttufidnoskuvlla sámiide. Muhto moadde jagi maŋŋel bođii skuvlii čálus: «Hálddahus buot áššiin mat gullet ruovttufidnui (duodji, viessoindustriija ja smávvaindustriija) sirdojuvvo Eanandoallodepartemeanttas Girko- ja oahpahusdepartementii suoidnemánu 1. b. 1955:s.» ¶
1935 rájes lei ruovttufidnoskuvllaid hálddahus ráđis "Landsrådet for heimeyrke" (Ruovttofidnu riikkaráđđi). Dás ledje olbmot geat beroštedje seailluhit ja ovdánahttit boares dujiid ja giehtabargguid. Dát organiseren soittii leat mielde váikkuheame dasa ahte lei vejolaš sámi kultuvrra vuođul cegget sámi ruovttufidnoskuvlla. Skuvlla historjjá vuosttaš áigodagas ii leat mihkkege čállojuvvon mii čájeha ahte guovddáš eiseválddit geahččaledje rievdadit sisdoalu eanet nášuvnnalaš hápmái. Ii lean dan áiggis goassege sáhka geavahit nášuvnnalaš oahppoplánaid. ¶
Vuosttaš jagiid ii lean ge eksámen skuvllas. Čállosis skuvlajagis 1954/55:s muitaluvvo ahte dán rádjái ii leat čađahuvvon eksámen guđege fágas, muhto lea jurdda geahččalit čađahit eksámena giđđat 1955:s. Dat čađahuvvui maid, ja Riikkaarkiivvas lea vurkejuvvon listu olggobealde váldon sensoriid namaiguin čuovvovaš fágain: Fidnooahppu dievdduide, čoarve- ja reaidoduodji, fidnooahppu nissoniidda, rehkenastin, ruhtadoallu, njálmmálaš ja čálalaš sámegiella ja sámi historjá. ¶
Vuosttažettiin lei ruovttufidnoskuvla eaktodáhtolaš fálaldat nuoraide geat ieža háliidedje oahpu. Muhto unnimusat okte lea skuvla geavahuvvon dasa ahte njulget hilbes nuoraid dan sadjái go sáddet sin skuvlaruktui. Oanehis áiggi maŋŋel go skuvla lei álggahuvvon čálii Guovdageainnu várjalanráđđi reivve Oarje-Finnmárkku politimeasttirii. Dás čujuhuvvui ahte okta nuorra «galggai biddjot nu (skuvlaruktui dehe sullásažžii) movt Erenoamášskuvllaid direktoráhtta oinnii heivvolaččamussan» . Bárdni galggai sáddejuvvot Bastøy skuvlaruktui, muhto dasa bohte vuostecealkámušat: «Go šattai dovddusin dáppe ahte NN (čihkkojuvvon namma, doaimm.) galggai sáddejuvvot Bastøyai, de čájehedje oallugat sihke várjalanráđi siskkobealde ja olggobealde vuosttehágu ja balu dasa. Maŋŋil ságastallamiid sunddiin Álttás, de lean mun guorahallan ahte lea go vejolaš oažžut su sajustit eara ládje, nu ahte son geahču vuolde beasašii oahppat juoidá mas sáhtášii oažžut ávkki maŋŋil eallimis, nugo vuogas barggu, ja gos son ii šatta «merkejuvvot» dan dihte go son boahtá sámi birrasis, iige gulahallan dárogillii. Maŋŋil máŋga geahččaleami duššás, rahpasii dán čavčča vejolašvuohta Guovdageainnu ođđa fidnoskuvllas.» ¶
Dasto mearriduvvui ahte bárdni galggai «biddjot Guovdageainnu fidnoskuvlii... Jus bárdni aŋkke biehttala vuolgimis fidnoskuvlii dahje meannuda hejot, de sáddejuvvo dakkaviđe Bastøyai.» ¶
Álgojagiid sáhtte oahppit ohcat doarjaga oastit mašiinnaid ja duodjeneavvuid. Sii sáhtte oažžut gitta 200 ruvnno rádjái, muhto de galge čállit ohcamuša fidnolávdegotti jođiheaddjái. Ohcamušat 1953:s leat vurkejuvvon skuvlla arkiivii, ja doppe sáhttá gávdnat máŋggalágán ohcamušaid. Muhtimat ledje čujuhuvvon «Til Kautokeino Yrkesnemnd» (Guovdageainnu fidnolávdegoddái), earát fas «Herr Ola Aarsethii» , ja soapmásat fas eanet eahpeformálalaččat, nugo dát (originala reive lei dárogillii): ¶
Guovdageaidnu 30/5 ¶
OVLLÁI Mun áigon dušše čállit dan ohcamuša birra, dahje dan mášiinna birra. Ahte sáhttet diŋgot ođđa mašiinna (Singer) duolbmunmašiinna. Go Elen Klemetsenas ii lean mašiidna vuovdit. ¶
(N.N.) ¶
Ola Aarseth lei Guovdageainnu skuvlahoavda, ja dasa lassin lei ruovttufidnoskuvlla stivrajođiheaddji Dás son lea joatkkaskuvlla (framhaldsskuvlla) bráhka ovddabealde 1950-logus.. ¶
(Govva: Odd Mathis Hætta, Gáldu: Muitalusat ja dáhpahusat Guovdageainnus - Govvagirji IV) ¶
Ii lean álo nu buorre ruhtadilli skuvllas, ja danne geahččaledje veahkehit gáržžes skuvlabušeahta dan láhkái ahte vuvde visot maid sáhtte vuovdit. Čoarveduojis báhce bázahusat maid ii sáhttán geavahit atnu- dahje čikŋabiergasiidda, ja jagi 1954:s čálii rektor reivve máŋggalágáš fabrihkáide ahte ostet go sii daid ávnnasin liibmii. Maŋimuš ožžo jođu A/S Norsk Benindustriai, guhte áiggui máksit 0,15 ruvnnu gilus, go leat buktojuvvon Lørenskog stašuvdnii Oslo lahka. ¶
Juo álggu rájes oassálasttii skuvla riikkaidgaskasaš ovttasbarggus. 1954:s čálii Ruonáeatnandepartemeanta Københámmánis ja giitalii golmmaid leaŋggaid ovddas maid skuvlla oahppit ledje duddjon. ¶
Erenoamáš čábbát duddjojuvvon heargeleaŋggat, Guovdageainnu gilišiljus. Várra ii lean seammá čábbát hervejuvvon leaŋga mii sáddejuvvui Ruonaeatnamii. Dát lea ¶
(Govva: Sállana sámegieloahppit ) ¶
Ruovttufidnoskuvla álggahuvvui 7 jagi ovdal go láhka rievdaduvvui nu ahte sámegiella lei lobálaš álbmotskuvllas ja 15 jagi ovdal go sámegiella čađahuvvogođii oahpahusgiellan álgooahpaheamis. Lihkká lei sámegielfága plánejuvvon oassin ruovttufidnoskuvllas álggu rájes juo. Dát čađahuvvui maid, ja Anders Bongo lei oahpaheaddjin. ¶
1955:s ja 1956:s lei sámegiella maid eksámenfágan, ja sámekonsuleanta Hans J. Henriksen lei sensorin. Su vuorkkás leat mii gávdnan eksámeniid árvosániid goappašit jagiid. Árvosánit leat jámma buorit, muhto muhtin ohppiide lea sensora namuhan ahte dain ohppiin ferte leamaš beare heajos duogáš davvisámegielas ahte dáidda livččii sáhttán addit rievttalaš árvvoštallama. ¶
1955:s lei eksámena sisdoallu diktáhta ja stiila, ja 1956:s fas diktáhta ja jorgaleapmi. 1955' eksámena oktavuođas namuhii Henriksen čuovusreivves skuvlajođiheaddjái Sigurd Skoglundii: «Bongo ferte bargan ollu sámegieloahpahemiin. Dat oidno bohtosiin dušše snoagga 10 mánu sámegiela oahpaheamis obanassii, mii guoská čállimii ja riektačállimii» . Ovtta eksámenčállosii lei sensor nu liikon ahte čállá: «Bivddán du árvvoštallat diktit stiilla maid oahppi nr. 2 lea čállán boahtit ávkin sámi lohkangirjái, dan maid Edel Eriksen dovdá go son lea miellahttu joavkkus geat leat čohkken čállosiid dasa. Rievtti mielde leat čállosat dán girjái sáddejuvvon juo Girkodepartementii, muhto galggašii sáhttit oažžut dán bihtá dasa mielde, jus joavku nu háliida. Lea go vejolaš ahte don divttát Edel Eriksena oaidnit dán stiilla?» [Dađe bahábut ii sáhte Skoglund leat dahkan dan, go Edel Hætta Eriksen muitala ahte son ii goassege ožžon dakkár stiilla. Ii leat leamaš vejolaš gávdnat bargobihtáid ii ge vástádusaid.] ¶
1955:s lei lassin sámegiela čálalaš eksámenii maiddái sámegiela njálmmálaš eksámen ja sámi historjá. ¶
Sámegiella orru geavahuvvon ollu oahpahusgiellan. Ii lean makkárge gáibádus geavahit dárogiela doppe gos sihke oahpaheaddjit ja oahppit ledje sámegielagat. Cuoŋománu 8. b. 1952:s cealká fidnoskuvllalávdegoddi: «Oahpahus berre eanemus lági mielde čađahuvvot sámegillii, goit praktihkalaš fágain.» ¶
Vuosttaš jagiid ledje measta buot oahppit eret Guovdageainnus, ja nu ledje eanas oahppit sámegielagat. Maŋŋil boahtigohte oahppit maiddái eará guovlluin. Oassi sis eai máhttán sámegiela, dahje sámegiella maid sii máhtte lei nu earalágán go Guovdageainnu suopman ahte lei váttis dan ipmirdit. Eanemus sámegiella geavahuvvui nieiddaid praktihkalaš oahpahusas. Doppe ledje eanas sámegielat oahpaheaddjit. Snihkkároahpaheaddji ja skuvlajođiheaddji Skoglund ii máhttán sámegiela. ¶
50-logu álggogeahčen lei eanas oassi Davvi-Romssas ja Finnmárkkus ain huksema vuolde maŋŋel soađi. Skuvllat ledje dávjá muhtunlágan bráhkain. Nu lei maid Guovdageainnus, ja go de galge álggahit ođđa skuvlla, de ii lean álki gávdnat saji. Álggos lei dievas ovttamielalašvuohta ahte deike ferte hukset ođđasa, muhto álge goitge gaskaboddosaš čovdosiiguin; barggahagat iešguđetlágán bráhkáin ja teoriijaoahpaheapmi álbmotskuvllas eahkediid. ¶
Optimisttalaččat rehkenasttii plánenjoavku 1951:s ahte huksen sáhtii álggahuvvot 1952:s, muhto nie álki ii lean. Stuoradiggeproposišuvdna nr. 1:s čuožžu: «Stuoradiggedieđáhusa nr. 85 (1951) mielde evttoha Eanadoallodepartemeanta ahte álggahuvvo sámi ruovttufidnoskuvla Guovdageidnui ja ahte huksemii internáhta ja skuvlavistti 1. huksenceahkkái, juolluduvvo 400 000,- ruvnno, ja dasa lassin 80 000,- ruvnno háhkamiidda ja doaibmagoluide, oktiibuot 480 000,- 1952/53 bušeahtas.» [Stortingsproposisjon nr. 1, tillegg nr. 30, 5. siidu lasáhusas.] ¶
Njukčamánu 27. beaivvi 1952 sádde plánenjoavku reivve Fylkkabargokántuvrii. Dás leat ain optimisttat: «Huksemat vedjet álggahuvvot 1952 geasi.» ¶
Nu ii dáhpáhuvvan, ja stuoradiggeproposišuvdna 1-54 dieđiha: «Juolludeamis skuvlii sámiid várás, Guovdageainnus, ru. 480 000,- lea vel báhcán 409 000,- ruvnno jahkái 1953–54. Juolluduvvon supmi ja juolludeapmi jahkái 1953–54, ru.480 000,-, de lea oktiibuot 889 000,- ruvnno geavaheapmái. Departemeanta rehkenastá ahte ii dárbbašuvvo juolludeapmi jahkái 1954-55, muhto ahte sáhttit máhccat gažaldahkii maŋŋel.» ¶
Huksen ii álggahuvvon vel 1953:s ge, go njukčamánus 20. b. čálii Finnmarksposten: «Ođđa bistevaš vistti ceggegohtet dán geasi.» Muhto boahtte guovtti mánus ferte bissehuvvon. Go miessemánu 19. b. 1954:s bivdá skuvlajođiheaddji ruđa gaskaboddosaš čovdosii, go juo «skuvlla bistevaš visttit eai sáhte rehkenastot ceggejuvvot dán jagi.» ¶
Dál šattai oalle váttis dilli, ii lean dohkálaš čađahit skuvlla dákkár dilálašvuođas. Maiddái fámut olggobealde skuvlla beroštišgohte áššis. Finnmárkku Sámi Ráđđi čálii borgemánu 1954:s reivve Eanandoallodepartementii ja váiddii go huksen ii lean vel álggahuvvon. Maŋŋel go guorahalle dárbbu, de čállojuvvo vel viidáseappot: «Ii oro jáhkehahtti ahte leat ruđat maid stáhta ii nagot juolludit. Sáhttá jearrat galget go sápmelaččat ain čujuhuvvot Sámemišuvnna skeaŋkkaide go lea sáhka ruđas ja kultuvrralaš ásahusain. Sámi ráđđi áigu mearkkašuhttit ahte eahpida Norgga stáhtafámuid oaidnit sámiid váttisvuođaid dainna duođalašvuođain, masa unna olmmoščearddažis, iežas mihtilmas árbevieruiguin, lea vuoigatvuohta, dákkár nuppástuhttináigodagas mii dál lea sámiid ovddabealde, mas leat nu stuora váikkuhusat. ... Ráđđi bivdá dasto ahte gudnejahttojuvvon eanandoallodepartemeanta juolluda dárbbašlaš ruhtameari hukset bistevaš visttiid Stáhta ruovttufidnoskuvlii, nu ahte huksen sáhttá álggahuvvot 1955' giđa.» ¶
Jagi maŋŋel čállá aviisa Nationen geassemánu 3. beaivve 1955:s: «Lea doaivva ahte ruovttufidnoskuvla sápmelaččaid várás sáhttá huksejuvvot juo boahtte geasi.» ¶
1955:s čálii aviisa Nationen ahte lei doaiva skuvlla hukset 1956:s. Liikká ii lean válmmas geavahussii ovdal go 1960. ¶
Mánu maŋŋel mearrida skuvlastivra garra cealkámuša mas čuožžu: «Ruovttufidnoskuvla sápmelaččaid várás lea dál 3 jagi doallan kurssaid gaskaboddosaš visttiin, ja heajos dilis. Leat goitge joatkán go ain leat ožžon lohpái ahte ođđa visttit huksejuvvojit. Go čađat maŋidit ja gesset ruovttoluotta osiid juolluduvvon ruđain, de dat dagaha eahpesihkarvuođa skuvlla ja dan boahtteáiggi birra. Dát áššit leat billistan skuvlla nama ja dahkan eahpádusa eiseválddiid dáhttui čađahit plána hukset ruovttufidnoskuvlla sámiide.» ¶
1956:s gávnnaha skuvlla stivra dilálašvuođa nu váttisin ahte mearridit bissehit skuvlema gitta dassážii go ođđa visti lea gárvvis. Skuvlajođiheaddji ohcá eará skuvlii barggu, ja čuovvovaš jagiid lágidit dušše muhtin oanehis kurssaid maid skuvlla stivra hálddaša. ¶
Skuvlla visttit válbmanedje 1959:s, ja borgemánu 27. beaivvi 1959 čállá Vestfinnmark Arbeiderblad ahte vuosttaš oahppit álget golggotmánus. Duohtavuođas álggii albma skuvla easkka 1960' čavčča. ¶
Sárgun: Arvid Sveen, 1972 ¶
Stivrabeavdegirjjis 13.04.1958: «Evttohuvvo ahte skuvlajođiheaddji lassin biddjojuvvo okta dievdo- ja okta nisson- fágaoahpaheaddji. Jođiheaddji birra: Jođiheaddji galgá vuosttažettiin hálddašit ja hábmet skuvlla birrasa, iige dárbbaš leat fágaoahpaheaddjin praktihkalaš fágain. Son berre leat akademihkar ja sus berre leat gullevašvuohta ja beroštupmi sámi kultuvrii ja gillii.» (Beavdegirji lea čállon dárogillii ja lea čállon «Han bør være akademiker» = Dievdu berre leat akademihkar. Eai sáhttán dalle jurddašit ahte jođiheaddji sáhtii leat nisson.) ¶
Maŋŋel go muhtin jagiid ledje leamaš huksemat ja muđui unnán doaimmat sáhtii Stáhta ruovttufidnoskuvla sámiide viimmat plánet álggaheami ođđa visttiin čakčat 1960:s. Dán oktavuođas sáddejuvvui reive sámekonsulentii Hans J. Henriksenii: «Dál leat ollen nu guhkás iešguđetlágán bargguiguin ja reaidoháhkamiin ahte doaivut oažžut skuvlla johtui golggotmánu álggus dán jagi.» ¶
Vurkejuvvon ovttas dáinna reivviin gávnnaimet čállosa mii čielgasit lea jurddašuvvon aviisaalmmuhussan ja vaikko muđui almmuheapmin. Čálus lea sihke dárogillii ja sámegillii, ja orru leame Hans J. Henriksen guhte lea jorgalan dan. Čálus čájeha ahte dál lei boahtán áibbas ođđa suorgestruktuvra skuvlii, mii sulastahttá suorgejuohkima dáru fidnoskuvllain ja duodjeskuvllain: ¶
Státta ruovtofid'noskuv'la sámiide – Guov'dagæinos – ¶
Dat skuv'la vuos'táivál'dá elevaid skuvlajakkái 1960/61, mii ál'gá oktobera álgos. Buokkat guđet læt gær'gan ál'bmut- ja joatka-skuvlas sát'tet åccat saji. Skuvlas læt čuovvovaš fága-oasit: A. Muorraduoddji. B. Ruov'di- ja metálla-duoddji. C. Gåđđin ja goarron. D. Kursat soames lágánat. Práktikalaš mát'táhæmi báldas ad'dujuvvut šad'dá teoretalaš oappahæbmi. Oappahus læ frid'dja, ja vejulaš šad'dá læt åccat stipende jåttimii ja årromii dan skuvlas. Åđđa internáttas leat buorit årronlanjat elevaide ja bårramuš fuolahuvvu dievvasit. Visubut dieđoin ad'dá skuv'la gå dasa sádde jæraldaga adreassain: Statens heimeyrkeskole for samer, Kautokeino. Åccan saji oaž'žon dittii dan skuv'lii ber're sisasád'dejuvvut fargamusat. ¶
Dáid báhpiriid fárus gávdnat maid «Gaskaboddosaš plána Stáhta ruovttufidnoskuvlii sámiide, Guovdageainnus.» Dás lea oanehis čilgehus dán njealji ossodaga sisdoalus mat leat namuhuvvon ovdalis. Dan sajis go praktihkalaš fágat 1952' plánas ledje čielgasit čadnojuvvon sámi kultuvrii ja sámi servodaga dárbbuide, leat dál rievdadan sisdoalu dan guvlui mii lea dábálaš sullasaš dáčča skuvllain. ¶
A. Ossodagas ožžot oahppit vuos oahpu dovdat bargoneavvuid ja movt daid gieđahallat. Dan maŋŋel čađahuvvojit hárjehallanbarggut mat sisttisdollet dábálaš muorra-oktiibidjamiid, hábmenbargguid jna. Go hárjehallanráidu lea čađahuvvon, de oažžu oahppi muhtin muddui iežas máhtu ja dárbbu mielde, ovttasráđiid oahpaheddjiin, válljet maid háliida dahkat, nugo iešguđetlágán atnudiŋggaid, reaidduid, eaŋkilis atnudiŋggaid vissui jna. ¶
B. Ossodagas ožžot maid oahppit álggos oahpu bargoneavvuid birra. Dan maŋŋel geahččaluvvo dáhkun, fiilen ja oktiiheivehanbargu. Maŋŋel šaddet iešguđetlágán barggut – nugo dahkat atnudiŋggaid dáhkunruovddis, bargoreaidduid ja reaidduide áđaid jna. ¶
C. Ossodagas ožžot oahppit vuđolaš oahpahusa goarrumis, hearvagoarrumis, čuoldimis, bassamis ja liktemis, šaddoivdnemis, náhkkebargguin ja eará giehtabargguin / dujiin mat sáhttet leat ávkkálaccat praktihkalaš eallimis. ¶
D. Kurssat: Dárbbu mielde biddjojuvvojit johtui iešguđetlágán oahput, sveisen, boazodoallu, čoarve- ja dákteduodji jna. ¶
Teorehtalaš oahpaheapmi: Sárgun, materiála- ja bargooahppu, dárogiella oktan breavalonohallamiin, rehkenastin ja rehketdoallu. Dasa lassin vel stiila-, hápme- ja ivdneoahppu, filbmen, logaldallamat jnv. ¶
Mii oaidnit ahte konkrehta sámi diŋggat mat ledje namuhuvvon ovddit plánas leat dál jávkan dábálaš kurssain, ja leat mielde dušše erenoamáš kurssain. Čađahuvvui hárjehusráidu, dan láhkái mii lei dábálaš nu gohčoduvvon barggahatskuvllain. Daddjo maid plánas ahte oažžu oaniduvvot oahpahalliáiggi das man ollu lea skuvlla vázzán. Stuora rievdadus lea dáhpáhuvvan dan rájes go 8 jagi ovdal mearridedje ahte skuvla ii galgga oahpahit fágabargiid stuoraservodahkii. ¶
Teorehtalaš fágain mii oaidnit ahte sámegiella lea jávkan. Easkka jagis 1964/65 bođii dat fas skuvlii, oktiibuot 2 diimmu vahkkus, mii galggai gokčat sihke giela ja kulturhistorjjá. ¶
Sámi ruovttufidnoskuvla lei šaddame dábálaš dáčča fidnoskuvlan. Skuvlla dalá rektor, Svein Hermann, čilgii ja bealuštii 1971:s rievdadeami ná: «Maŋŋel go skuvla 1960:s válddii atnui ođđa visttiid ja go ásahuvvoje 3 iešguđetlágán suorggi, de dahkkojuvvoje unnit ja unnit sámi atnudiŋggat skuvllas. Erenoamážit ruovde- ja metállalinnjás lei váttis gávdnat saji sámi duodjái. Dilálašvuohta Sis-Finnmárkkus lei áibbas earalágán 60-logus, go dalle go skuvlla ulbmil ráhkaduvvui 1952:s. Skuvlla stivra fuomášii ja válddii vuhtii dan ja mearridii 1962:s rievdadit oahpahanplána mas bođii ovdan ahte stivra ávžžuha ahte oahpaheapmi lea seammalágáš go divohatskuvlla A-plánain.» [Til 25-årsmeldingen om skolene i Finnmark. Historikk om Den samiske yrkes- og husflidsskole, Kautokeino. 07.05.1971] ¶
Ovtta čállosis maid Reidar Marmøy joatkkaskuvlaráđis (RVO) čálii 1978:s govviduvvojit rievdadusat ná: «Skuvlajagis 1962/63 rievdaduvvui oahpahusplána barggahatskuvlla A-plána sullasažžan. Dát mielddisbuvttii ahte muhtin mihtilmas sámi doaimmat gahččet eret. Skuvla šattai de dábálaš fidnoskuvlan, muhto sámi nuorat galget vuoruhuvvot sisaváldimis. ¶
Boahtá čielgasit ovdán ahte ii lean ovttamielalašvuohta skuvlla ulbmiliid ja vuoruhemiid hárrái dokumeanttain maid Girko- ja oahpahusdepartemeanta lea vurken stivrra nammadeami oktavuođas jagis 1959/60. Jođiheaddji virgi almmuhuvvui rabasin 1959:s. 3 ohcci evttohuvvoje, muhto ii oktage sis váldán barggu. Danin ii biddjon oktage virgái, iige álggahuvvon dábálaš oahppu. Manai vel okta jahki goas lágiduvvoje dušše oanehit boazodoalu-, goarrun- ja reahkadahkankurssat. Dáid organiserii skuvlla stivra, dan botta go vurde ahte visttit válbmanedje ja ođđa rektor boahtá nuppe jagi. 1960:s ledje 4 ohcci. Skuvlla stivra ii gávdnan ovttage ohcci dohkálažžan ja bivddii Kjell Borgena ohcat. [Arkiteakta Kjell Borgen čokkii 1950-logus ollu dieđuid sámi guovlluid huksenvieruid birra. Son lea čállán girjjáža Samenes gårder i indre Finnmark : naturtilpassing, form og kulturelle konvensjoner fra 1900 til 1990 ja maiddái sárgon máŋga sámi vistti.] Son ii dahkan dan, ja «... dovddahii ahte sus ii lean beroštupmi váldit badjelasas virggi skuvllas man váldoulbmil lei dábálaš «ruovttubarggu» oahpaheapmi, nugo oahpaheapmi snihkkárbargguin, metállabargguin jnv. Son oaivvildii ahte skuvla vuosttažettiin galggašii addit oahpu boazodoalus boazosápmelaččaide ja ahte dat galggašii geahččalit šaddat juogalágán guovddážin oahpaheamis, dutkamis ja praktihkalaš geahččalemiin dán ealáhusas ovttas Guovdageainnu boazonjuovahagain. Son oaivvildii ahte dievdduid «ruovttubarggu» oahpaheami (fanas- ja reahkadahkan, reaidduid ja visttiid divodeapmi) ferte sáhttit oažžut oassin praktihkalaš oahpahussii boazosápmelaččaide» [Gáldu: Riksarkivet: Kirke- og undervisningsdepartementet, 7. skolekontor - Heimeyrkeskolen] Rektorvirgáideapmi loahpahuvvui go stivra virgáibijai ovtta sis gean álggos ii lean dohkkehan. ¶
Sámi ruovttufidnoskuvlla rievdamii dábálaš dáru skuvlla guvlui lei vuosteháhku ee. Finnmárkku sámi ráđi bealis, mii čoahkkimis geassemánu 29./30. beivviid 1962:s mearridii čállit ná Girko- ja Oahpahusdepartementii: «Šállošemiin ferte čujuhit daidda dábiide mat čielgasit bohtet ovdan Stáhta ruovttufidnoskuvllas sámiide Guovdageainnus, mat áitet rievdadit skuvlla dábálaš joatkkaskuvlla sullasažžan, mas lea unnimus lági mielde sámi hápmi. Ráđđi oaivvilda ahte skuvlla vuoigatvuohta lea juste das ahte galgá lassin fidnooahpodoibmii doalahit ja boktit árvvusatnima erenoamáš sámi kultuvraárvvuide – ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš, ja birrasa dahkat gos sámi kultuvra ealáska ja oažžu eallinfámu. Ráđi mielas ii berre dán skuvllas leat fidnooahpahus mas kultuvrra ii vuhtto. Fidnooahpahus sámi nuoraide sáhttá duohtandahkkojuvvot beaktileappot eará fidnoskuvllain fylkkas ja muđui riikkas. Ráđđi rávve ahte jođánepmosit ráhkaduvvo skuvlaplána mii váldá vuhtii daid erenoamáš ulbmiliid maid skuvla galggašii doaimmahit ja nugo skuvlla namma dadjá ja daid dokumeanttaid mat ledje vuođđun skuvlla álggaheapmái.» ¶
Dássážii eat leat gávdnan vástádusa Departemeanttas, muhto ii leat mihkkege mii čájeha ahte sii áigot dahkat maide rievdadit dán málle. Baicca vuhtto ahte Departemeanta háliida dákkár rievdadusa, oassin ođasmahttimis ja integreremis sápmelaččaid Norgga stuoraservodahkii. ¶
Sámegiella oahpahuvvui skuvllas gitta dassážii go dábálaš oahpaheapmi bisánii 1956:s. 1959' skuvlaplánain lea sámegiella biddjon oktasaš fágan. Muhto evttohusas gaskaboddosaš plánas 1960:s ii leat sámegiella namuhuvvon, ja ii oro oahpahuvvon sámegiella áigodagas 1960–1964. Go sámegiella fas bođii diibmoplánii 1964:s ja muhtin jagiid ovddosguvlui, de lei das hui unnán árvu, ovdamearkka dihte ii lean sámegiella eksámenfága, nu go lei leamaš 50-logu gaskkamuttus. ¶
Nuppi bealde vuoruhuvvui sámegielat ohppiid dárogieloahppan. Skuvla jahkedieđáhus skuvlajagis 1964/65 muitala ahte sámegielat ohppiin dalle ledje 6 diimmu dárogiela vahkkus, dárogiel ohppiin fas dušše 3 diimmu. ¶
Fidnoskuvlalávdegoddi lei ovdal dadjan ahte oahpaheapmi eanemus lági mielde berrešii čađahuvvot sámegillii, muhto skuvlajođiheaddjis fas lei eará oaidnu. Dát boahtá čielgasit ovdan skuvlajođiheaddji Sigurd Skoglunda jearahallamis, Finnmark Dagbladis miessemánu 16. beaivvi 1964: – Nu ahte oahpaheapmi čađahuvvo dárogillii? Ii go dat šatta váttisin? – Mus lea dat oaidnu ahte dán ášši leat dahkan stuorábun go dat oba lea ge. Sii guđet álget dán skuvlii, leat juo čohkkán 8 jagi skuvlabeavddi guoras, nu ahte buohkat nagodit bures čuovvut mielde oahpahusas. Nuppe dáfus lea mis maid oahpaheapmi dárogielas, lohká jođiheaddji Skoglund. Nubbi ášši maid ferte geahčadit mii guoská oahpaheapmái, lea ahte sámegiella lea geafi teknihkalaš dajahusain ja namahusain. Šaddá dan dihte lunddolažžan oahpahit dárogillii.. ¶
Áiggiid čađa leat skuvlla stivrras leamaš máŋga virgáibidjanášši. Muhtumin sáhttá jearrat ahte lei go duođai dat buoremus guhte oaččui virggi, ja maiddái makkár ákkat geavahuvvojedje. Stivrabeavdegirjjis gávnnaimet dán čállosa rektora virgáibidjama birra 1969:s: Ohcci nr. 1 «... lea maid risttalaš. Stivra oaivvilda ahte dás lea váikkuhus ohppiid morálii obalohkái ...» . Son biddjui dasto virgái, vaikko stivra mieđihii ahte ohcci nr. 2:s lei «alit ja viidát oahppu ja moanat jagiid bargan fidnoskuvllas» . . ¶
Ohcci nr. 1 ii sáhte váldán vuostá dán bargofálaldaga, go lei ohcci nr. 2 guhte álggii rektorin. Stivrabeavdegirjjis ii čuoččo mihkkege dan birra ahte lei go son risttalaš ja makkár váikkuhus sus lei ohppiid morálii obalohkái. ¶
Maŋŋil go Sovjetlihttu 1960-logus lei bávkkalan atombombbaid Novaja Zemlja badjel, čađahuvvojedje iskamat gavnnahan dihtii man muddui radioaktivitehtta lei čuohcan olbmuide Finnmárkkus. 1966:s čállá Statens Institutt for Strålehygiene (Stáhta suonjarhygienalaš instituhtta) reivve skuvlii, mas čujuhit dasa ahte sii leat ovdal iskkadan 20 oahppi. Dál sii háliidit dieđuid dan birra maid internáhttaoahppit borret, ja erenoamážit man muddui borret bohccobierggu. ¶
Dan áiggi geahččaledje eiseválddit duššin dahkat bávkkalemiid vahágiid. Easkka Černobyl-lihkohisvuođa maŋŋil, 1986:s, leat sii mieđihan ahte radioaktiivalaš suonjardeapmi čuožai ollugiidda Finnmárkkus 60-logus. ¶
(Gova luoikan Nils Harald Boine) ¶
80-logu gaskkamuttos lei váttis jođihit bohccobierggu, ja njuovahagain ledje dievva vuorkkát. Go boazodoalloskuvllas lei geahččaleapmi boazodoalloekonomiijas, de lei dasto lunddolaš bargobihttá: «Maid sáhttá dahkat vai bohccobiergu johtá buorebut?» Dát lei 4-diibmosaš geahččaleapmi, muhto okta oahppi attii sisa iežas barggu juo kvártta maŋŋil. Su vástádus lei ná: ¶
Almmuhusevttohus Finnmark Dagbladii: Hammerfeastta gilvvagárdeeaiggádiidda: Lehpet go bártidan dainna go bohccot guhtot din gilvvagárddiin ja borret din liđiid? Addet ruovttoluotta, borret bohccobierggu! ¶
Bohccot Hámmarfeasttas, 1980 ¶
(Govva: Svein Lund) ¶
1980-logus sáhtte sámepolitihkalaš njunnošat leat garrasat, eaige sámi skuvllatge nagodan garvit báinnahallamis. 1984:s gáibiduvvui skuvllas ahte galget seastit ruđa, ja rektor gávnnahii ahte seastá ruđa jus rabas virggiid ii almmut nu ollu aviissain. Okta dain mii bázii olggobeallái, lei dárogielat aviisa Ságat , mii dán áiggis ovddidii sámepolitihka mii lei ráđđehusa miela mielde. Go Ságat doaimmaheaddji oinnii ahte su aviisa ii ožžon daid seamma almmuhusaid go sámegiel aviisa Sámi Áigi , de dulkui son dan bahá guvlui, ja čálii váidalanreivve departementii: «Min mielas lea hui váidalahtti go rektor lea álggahan almmuhanvuogi mas boikohtte Ságat aviissa, mii fas dagaha ahte skuvla ohcá bargiid ovttabeallásaš sámepolitihkalaš oainnu vuođul. ... Mii atnit rektora áššeguottu almmuheami oktavuođas Ságat aviissa ektui heivemeahttun sápmelašvealaheapmin, maid Norgga stáhta ii galggaše dovddahit.» Boađusin dás šattai ahte sihke Oahpahus- ja Eanandoallodepartemeanta rávve rektora almmuhit buot rabas virggiid Ságat aviissas. ¶
Dát fearán dáhpáhuvai okte 80-logus, dan áiggi go Stáhta boazodoalloskuvla ja Sámi joatkkaskuvla leigga guokte iehčanas skuvlla ovtta dáhki vuolde. Go leigga stáhta skuvllat, de goappašiid skuvllaide sáhtte boahtit guossit departemeanttain man vuollái skuvllat gulle. ¶
Boazodoalloskuvllas lei ollu jagiid Eanandoallodepartemeanttas dihto ásahushoavda (dárogillii: byråsjef) geainna lei oktavuohta. Son finadii nu dávjá guossis ahte oahppit dolke sus. – Dego dat dál boahtá fas diet «birošeaffa» , sáhtte sii dadjat. Sii suohtastalle bures dainna go gohčodedje su birošeaffan, ja ásahushoavda doaivvui guhká ahte son lea ožžon gudninamahusa, gitta dassái go muhtin ii nagodan šat doalahit, muhto muitalii sutnje maid vuosttaš oassi namas mearkkaša. ¶
Mekánalaš oahpu ohppiide lei heivemeahttun molsut bargobiktasiid ja suodjalanskuovaid ja viehkat boradanlatnji juohke háve go lei friddjaminuhtta. Danne dahke oahppit ja oahpaheaddjit sierra čiega barggahahkii gos gáfestalle. Ovtta jagi lei skuvllas bearráigeahčči guhte ii liikon dán hommái. Son válddii sis eret vuoššanpláhta. Muhto mekanihkkarat leat hárve ráđeheamit, ja sis han lei gássaapparáhtta. Sii bidje alumiidnabánno skruvvadoalanii gitta, ja dolastedje stuorimus áhcahangássasojuin ja garra gásadeattuin. Ii álo gierdan bánno diekkár deattu, nu ahte besse veahá hárjehallat alumiidnasveisema maid. Okta ohppiin šattai maŋemus duođai gáfevuoššanmeašttirin. Son bijai olahusa vuoššat lihttara čázi 28 sekunddas, nu ahte bánno ii billašuvvan. ¶
Moadde jagi maŋŋil ovdánahtte gáfevuoššama eambbo. Sii geavahedje buot gássaapparáhtaid oktanaga, 6 oahppi iešguđetge gásaboalddaniin, ja okta válddii áiggi diimmuin olahusgeahččaleamis. ¶
Skuvllas leat áiggiid čađa leamaš olles vihtta almmolaš nama dárogillii, guovtti maŋemusas dássálaga almmolaš sámegiel namain. Dát mielddisbuvttii ollu digaštallama, reivviid ja moivvi. Dá leat moadde fearána skuvlla oallut namaid dihte: ¶
1. Vuosttaš namma, «Statens heimeyrkeskole for samer» , ii ožžon goasse makkárge almmolaš sámi nama, muhto go skuvla daddjui sámegillii, de geavahuvvojedje máŋggalágán namat. Almmuheamis 1960:s geavahii skuvla nama Státta ruovtofid'noskuvlla sámiide , artihkkalis Nuorttanaste-bláđis 1962:s gohčoduvvui dat Stata dalloduogje-skuvla samidi, Guovddagæinost. . ¶
2. Buot skuvlla namain lea leamaš juoga sámiid birra dahje namas lea leamaš juoga sámegillii. Eai buohkat leat dasa leamaš nu mielas. 1960:s áiggui stivra rievdadit nama Statens heimeyrkeskole, Kautokeino , nu movt ruovttufidnoráđđi doarjjui, muhto departemeanta manai vuostá. ¶
3. Skuvlla hálddahusas lei 60-logu álggus eará jurdda. Sii háliidedje beassat eret namas «heimeyrkeskole» ja ohce lobi rievdadit nama «Den samiske yrkes- og husflidsskole» . Golle ollu jagit ovdalgo besse molsut nama, ja ná šattaige skuvlla almmolaš namma jagiid 1968–1976. ¶
4. Skuvlajagi 1974/75, go skuvlla namma ain lei «Den samiske yrkes- og husflidsskole» , dáhtto oahppit ráhkadahttit skuvlabáiddiid. Dáidda áigo skuvlla nama sámegillii, muhto eai oahppit iige hálddahus diehtán movt namma čállojuvvo riekta sámegillii. Okta goitge árvalii «Sámi bar'go- ja ruovtoduodjiskuv'la» . Muhto go báiddit ollejedje skuvlii, de čuoččui dain «Sámi bár'go – ja ruovtoduodjiskuv'la» . Boasttu sajis čuvges «a» rievdadii fidnoskuvlla bárgunskuvlan. Muitaluvvo ahte buvttadeaddji šattai váldit báiddiid ruovttoluotta. Oanehis áiggi maŋŋil lea goitge sámi namma dohkkehuvvon almmolaččat. Eat leat gávdnan dán birra beavdegirjjiin, muhto skuvlla arkiivii biddjojuvvui jahkedieđáhus dien jagi máhppii masa lei deaddiluvvon, álggos dárogillii, dan maŋŋel sámegillii: «Sámi fid'no- ja ruok'toduoddjiskuv'la. ¶
5. Go joatkkaoahpahusláhka biddjui doibmii 1.1.1976, de galge buot ovddeš gymnásat, fidnoskuvllat ja gávpeskuvllat gohčoduvvot joatkkaskuvlan. Stivra mearridii 3.10.1975: «Den samiske yrkes- og husflidsskole galgá 1.1.1976 rájes gohčoduvvot Den samiske videregående skole, Kautokeino. Mii guoská sámegiel nammii skuvllas, bivdá stivra rektora háhkat evttohusaid giellakonsuleanttain mat fas ovdanbuktojuvvojit boahtte stivračoahkkimis dohkkeheapmái.» Rektor válddii oktavuođa Sámi Instituhtain, mii 13.02.1976 evttohii nama: Sámi joatkaskuv'la, Guov'dagæidno. Stivrra beavdegirjái lea instituhta reive bájuhuvvon, mas čuožžu ahte Sámi Instituhtta lea geahčadan áigeguovdilis evttohusaid. «Joatkin skuv'la ii dieđosge hei've. Joatkiskuv'la ii åru soappame, danin gå dat ii læt skuv'la mii joatká. Joatka-sátni muitala gåit Norga skuv'laeiseváldiid áigomuša dáina skuv'ladásiin.» Dát lea vuosttaš háve go juoga lea čállojuvvon sámegillii stivrabeavdegirjái. Lei gollan 24 jagi ovdalgo dat dáhpáhuvai, ja manai guhkes áigi nuppe hávvái. ¶
6. Dárogiel namma rievddai jagi maŋŋil Samisk videregående skole, Kautokeino, ja sámegiel namma heivehuvvui 1980:s ođđa čállinvuohkái: Sámi joatkkaskuvla, Guovdageainnus. Skuvla čálii dalle reivve departementii ja bivddii lobi čállit skuvlla nama ođđa čállinvuogi mielde. Ii lean ollu maid skuvla ieš sáhtii mearridit departemeantta lobi haga. ¶
7. Ii nu guhká maŋŋil go skuvla oaččui dálá nama, de oaččui skuvla ođđa kántorbargi. Bargi lei oahpahuvvon ahte go vástida telefuvdnii, de galgá dadjat skuvlla nama. Muhtumin šattai dát telefuvdnaságastallan: – Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla, Samisk videregående skole og reindriftsskole. – Juogo gerget? – Ii dat leat goit mu sivva ahte skuvllas lea nu guhkes namma. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Eahpedáhtolaš ovdavázzit Ráissas 2629 http://skuvla.info/skolehist/enoksen-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Ragnhild Enoksen, Kvenangen 2003 (Govva: Svein Lund) ¶
Ragnhild Enoksen lea riegádan 1950:s ja lea Návuonas bajásšaddan. Son lea vázzán journalistaallaskuvlla ja lea 1989' rájes bargan journalistan Nordlys-aviissa Ráissa-kantuvrras. ¶
Ragnhild Enoksen lea čállán máŋga artihkkala iešguđet áigečállagis, earret iežá Menneske og miljø i Nord-Troms [Davvi-Romssa historjásearvvi jahkegirji] . Son lea maid Vår folkedrakt -girjji nubbi čálli. Girji čilge Láhpi ja Davvi-Romssa mearrasámegávtti. [Gry Fors / Ragnhild Enoksen: Vår folkedrakt. Sjøsamiske klestradisjoner. Davvi Girji 1991.] ¶
Dán artihkkalis muitala barggus mas ieš lei mielde go váhnemat áŋgirušše fidnet sámegieloahpahusa johtui Ráissas, ja son jearahallá guokte ovddeš oahppi sudno oainnu sámegieloahpahussii, maid čuovuiga. ¶
Leimmet njeallje bearraša eatnit ja áhčit. Háliideimmet ahte min mánát galge oahppat sámegiela, ja danin čoahkkaneimmet reivve čállit Ráissa suohkana skuvlahovdii. Boarráseamos mánát ledje moadde jagi skuvlla vázzán, eatnašat ledje ain mánáidgárddis. Reivve sáddiimet čakčamánu 6.b. 1990. Ieš ledjen Viktora eadni, son galggai vuosttaš luohkkái álgit 1991' čavčča. Soaitá suohkan sáhttit sámegieloahpahusa fállat dien jagi rájes. ¶
– Go smiehttá man galle diimmu sámegiella mus leat leamaš ja man galle jagi mun lean golahan dán fágii, de lean hui unnán oahppan, lohká Viktor. Son lea 20 jahkásaš go dán čálán. ¶
Oahpahus bođii johtui dalle go leimmet sávvan, ja son lea čuvvon sámegieloahpahusa gávcci jagi vuođđoskuvllas ja golbma jagi joatkkaskuvllas. Vihttanuppelot – guoktelot máná álge sámegielain vuosttaš jagi, soaitá okta dahje guokte sis máhttit earáin sárdnut sámegillii, reivve čállit dahje guhkit teavstta lohkat. Muhto ii leat mihkkege boasttut sin gálggas vierisgielaid oahppat. Viktor sárdnu eŋgelasgiela bures ja gulahallá thai-gielain. Eŋgelasgiela lea skuvllas oahppan. Thai oahpai dan oktanuppelot mánus go orui Thailanddas lonohallanstudeantan. ¶
– Lea suddu go mis lei nu unnán dáhttu oahppat sámegiela, lohká ieš. ¶
In dieđe man stuora dáhttu mus livččii leamaš sámegiela oahppat, jus mat mu váhnemat livččiiga sáhttán ohcat sámegieldiimmuid munnje dalle go ledjen čiežajahkásaš. Šadden bajás siskkit Návuonas 1950- ja 60-logus. Iežan birrasis gullen sihke sáme- ja suomagiela, muhto eanáš dárogiela. Soames gerddiid vikkai áhččán munnje addit smávva giellalekšuvnna, skuvllas ges vigge skuvllohat buoremus lági mielde jávkadit suoma-ugrálaš luottaid min dárogielas. ¶
Máŋgga oahppis Geahkán skuvllas ledje váttisvuođat erohit garra ja dipma konsonánttaid, ja mis lei cealkkahuksenvuohki mii ii heiven dárogiel minstarii. Ja de áhččán. Son lei máŋga jagi rahčan skuvllas ovdalgo máhtii dárogiela, áidna oahpahusgiela. Suomagiel suopman – kveanagiella lei su mánnávuođa siidda eatnigiella. Doppe sáhtte maid sártnodit sámegillii, go ihte ránnját ja oahppásat geat dien giela máhtte buoremusat. Nuorravuođa jagiid mielde fidnejin ustibiid geat sárdno sámegiela, ja de álgen oahppogirjjiid ja sámegielkurssaid ohcat, muhto ledjen njealljelot jagi lahkoneamen ovdalgo válden sámegiela vierisgiellan joatkkaskuvlaeksámena. ¶
Dát lei mu duogáš go vuolláičállen reivve skuvlahovdii maid sáddejin ovttas Willy Larseniin, Anne Kirsten Miennain ja Helene Olseniin. Anne Kirsten Mienna lei áidna mis, gii sámástii, mii iežát máhtiimet unnán dahje eat maidige. ¶
Mii čohkkádeimmet Willy orrunlanjas. Mii čáliimet suohkanii ja jearaimet ledje go skuvllat Ráissas mat fálle sámegieloahpahusa, ja makkár vuoigatvuođat ledje mánáin fidnet oahpahusa sámegielas ja sámegillii. ¶
– Lea buoret jearrat go muitalit, oaivvildii Helfrid, Willy eammi, ja golbma vahku maŋŋil oaččuimet vástádusa. Dán logaimet dien lahkái ahte álggus doaivvuhuvaimet. Ii oktage skuvla Ráissas fála sámegieloahpahusa dál, čálii skuvlahoavdda pedagogalaš konsuleanta, ja de bájuhii vuođđoskuvlalaga § 7, ovdal go čálii hui čielgasit ahte Ráissa suohkan ii lean makkárge mearrádusa bokte šaddan sámi guovlun, ja danin ii lean suohkanis geatnegasvuohta fállat oahpahusa sámegiella eatnigiellan-fágas. Vástidii maid, ahte skuvla sáhtii oahpahusa fállat sámegiella vierisgiellan-fágas, jus skuvllas lei gelbbolaš skuvllot. ¶
Mii skurdnjáimet moadde vahku dán vástádusas, ovdalgo Helfrid dajai ahte eat galgga ná šlundut, go reivves čuoččui maid ahte sáhtiimet skuvlastivrras ohcat mánáidasamet oahpahusa sámegiella nubbingiellan-fágas, ja skuvla dahje skuvlastivra mearrida galgá go nubbingieloahpahusa álgit vuosttaš vai nubbi luohkás. Dása dárbbaheimmet dárkilut čilgehusa. ¶
Helene Olsen, guhte orui Sinjárggas ja geas lei bárdni gii váccii Guohcanuori skuvllas, doalai oktavuođa ja reivestattai skuvlakantuvrrain. Muittán go binnáš šlundin bođii mu lusa go lei sártnodan pedagogalaš konsuleanttain. Eai lean Ráissa skuvllain doarvái oahppit eai ge skuvllohat sámegieloahpahusain álgit, muhto sáhtiimet áinnas ohcat. ¶
– Mii lea dás ávki? jearai son, ja jearaimet de ráđiid sihke Romssa skuvladirektevrras ja Sámi oahpahusráđis. Ođđajagemánu 14. b. 1991 bođiiga Romssa skuvladirektevra ja Vuođđoskuvlaráđđi Ráisii čoahkkinastit Reaššegeažis. Fáddá lei suomagiella nubbingiellan. Eahkedis lei čoahkkin váhnemiid ja iežá berošteaddjiid várás, ja čálle midjiide geat háliideimmet sámegieloahpahusa ahte livččii vuogas vejolašvuohta sárdnut min sávaldagaid birra, maid. ¶
– Dát lea maid šiehtaduvvon skuvlahoavda Bjørn Olseniin, čálii skuvladirektevra Harry Kvalvik. Muhto ii boahtán skuvlahoavda ii ge oktage iežá skuvlakantuvrras čoahkkimii, ja mun in dieđe manne. Muhto dohko bohte eanet bearrašat mat sihte sámegiela, go dat mat álggus ledje reivve čállán skuvlakantuvrii, ja čoahkkima boađus lei ahte min bargu ovdánii mealgat. ¶
Maŋŋil čoahkkima skuvladirektevrrain bovddii Ragnhild Enoksen eará váhnemiid ovttasbargui oaččuhit sámegieloahpahusa Ráisii. ¶
Skuvladirektevrra Harry Kvalvika rávvaga mielde čálle gávcci bearraša Hánssagietti skuvllas oktasaš ohcamuša Ráissa skuvlastivrii. Mis ledje oktiigait logi oahppi mánáidskuvllas vuosttažis gitta guđat luohká rádjái, ja ozaimet mánáidasamet sámegiella nubbingieloahpahusa minsttarplána mielde ja skuvladirektevrra iežas reivve mielde, maid son lei midjiide sádden čakčamánu 24.b. ¶
– Mii háliidit ahte mánáide lea oahpahus sámegielas 1991 čavčča rájes, ja sávvat ahte skuvlastivra nagoda láhčit dili dassážii, čuoččui reivves. Ieš čállen seammalágán ohcamuša Viktora ovddas. Son lei áidna oahppi Reaššegeaži skuvllas gii galggai sámegielain álgit vuosttaš jagi. Helene Olsen áiggui vuordit ja geahččat makkár vástádusa mii oaččuimet ovdal go ozai sámegieloahpahusa bárdnásis Guohcanuori skuvllas. ¶
Ohcamušat ledje oanehaččat ja konkrehtat. Mánu maŋŋil go daid sáddiimet, de šadde áššin skuvlastivrras. Skuvlahoavda ovdanbuvttii mearrádusevttohusa mii álggii dainna ahte jus lei vejolaš skáhpput sámegielskuvlloha, de galggai sámegiella nubbingieloahpahus álggahuvvot. Eavttut ledje: galge leat unnimusat golbma oahppi joavkkus, ja nubbingieloahpahus galggai nuppi luohká rájes álgit. Skuvlastivrra miellahtut sihkko eavttuid, ja mearridedje ahte nubbingieloahpahus álggahuvvo 1. luohká rájes. Politihkkárat mihte min sávaldagaide bienasta bitnii. Ná de álggii sámegieloahpahus Hánssagietti (Storslett) skuvllas 1991' čavčča rájes, ja danin gárttai Viktor droššain johtit Reaššegeaži skuvllas go son galggai sámegieldiimmuide. ¶
– Ii lean nu álki leahkit áidna gii galggai nuppi skuvlii mannat moatti geardde vahkus. Soames iežá oahppit hárde mu dán geažil, soaitá leat maŋimuš bázahussan bádjelgehččamis ja vašis sámevuođa vuostá. Dasa lassin ii lean «kuula» lohkat sámegiela. Čieža-gávcci-jahkásažžan áigot mánát dahkat seammá go ustitjoavkku jođiheaddjit dahket. Ii oktage min joavkku jođiheaddjiin lohkan sámegiela, čilge Viktor. ¶
Jagi maŋŋil mearridin ieš maid oahppat binnáš eanet sámegiela. Moai Viktoriin fárriime Kárášjohkii, gos ledje olu oahppásat ja ustibat. – Doppe gal lei áibbas iežá ášši lohkat sámegiela skuvllas. In lean mangeláhkái iežálagán go ledjen sámegiela oahppame, ja skuvllot lei čeahppi ja áŋgir, lohká Viktor. ¶
Muhto vuosttaš jahkebeali ražai gal Kárášjoga skuvllas. Son lei ođas luohkás, soapmásat givssidedje su ja son lei jaskes, oktonas mánná gitta dassážii go bođii okta vel ođđa bárdni seammá luohkkái. Soai šattaiga ustibat ja de Viktor maid dohkkehuvvui. ¶
1993’ čavčča bođiime fuotin Ráisii, ja dál ledje nu máŋggas geat hálidedje oahppat sámegiela ahte skuvlastivra mieđihii bidjat sámegieloahpahusa johtui maid Reaššegeaži skuvllas. Willy Larsena boarráseamos bártniguovttos vácciiga vuosttaš ja nuppi luohká. Muhto skuvlakantuvra ii nagodan skuvllohiid skáhpput gait diimmuide, mánát šadde ain johtit Hánsagietti (Storslett) skuvlii. Dát gáibidii áige-bihttáspealu maid vuosttaš-, nubbe- ja goalmmátluohkálaččat eai máhttán čuovvut. Ovttas skuvllohiineaset ferteje muitit guođđit iežaset luohkkáustiibiid juohke háve go sámegiella lei diibmoplánas. Son gii buoremusat muittii áiggiid, lei drošševuoddji gii dávjá vurddii guhká skuvlla verráha olggobealde. ¶
Dán jagi lei maid skuvllot olu eret, ja dieđut Reaššegeaš-oahppiide geat galge Hánssagieddái johtit, jávke gosa nu. Iige oahpahus lean álo seamma luohkkálanjas. Máŋgii šadde feaskáriid váccašit, eai ge diehtán maid bargat dassážii go drošša bođii sin viežžat ruoktot. Moadde vahku dáinna, de áddiimet mii váhnemat ahte ná ii sáhte joatkit. Mii bivddiimet maŋideami nuppi jahkái. ¶
Skuvlaálgin 1994 lahkonii, ja skuvlakantuvrras šállošedje go eai lean nagodan sámegielskuvlloha gávdnat Reaššegeaži skuvlii. Muhto mun in vuollánan. Mun riŋgedadden vejolaš skuvllot-taleanttaide, ja hoavrrestin vel skuvlakantuvrras. Loahpas válddii muhtun sámegieloahppi Ráissa joatkkaskuvllas badjelasas oahpahusa. Sus lei sámegiella vierisgiellan, C-giellan skuvllas, ja iežas mielas ii lean goit gelbbolaš dien bargui. Skuvllas lei oahppiin sámegiella eatnigiellan ja nubbingiellan. Muhto sus ledje friddjadiimmut, biila ja geavatlaš vejolašvuohta min veahkehit. Áiggi mielde vuosehuvvui ahte son lei čeahppi mánáiguin. Ja go juo lei skuvllot sajis, de ledje eambbosat geat háliidedje sámegieloahpahusa. ¶
Hánssagietti skuvllas ledje maid eanet oahppit sihtan sámegiela, go juo oahpahus lei álgán. Mii váhnemat vuođđudeimmet joavkku man ulbmil lei searvat mánáid movttiidahttimii. Muhto luohkkámátkkit Guovdageidnui, sámi álbmotbeaidoalut ja iežá suohtastallamat eai máhttán liikká doalahit movtta. Vuosttaš oahppit heite juo vuosttaš jagi maŋŋil. Soames háve sáhtte soapmásat fuobmát ahte sii maid galge sámegiela oahppat. Sii ohce ja besse oassálastit oahpahussii, ja de heite fas jagi maŋŋil. Eai nu ollusat sis geat álge sámegielain smávvaskuvladásis, joatkán gitta dassážii go nuoraidskuvlii álge. ¶
Ráissa sámegieloahppit skuvlamátkkis Guovdageainnus. ¶
(Govva: Ragnhild Enoksen) ¶
Muhto moadde jagi maŋŋil go sámegieloahpahus bođii johtui Hánssagietti mánáidskuvllas, álge soames nuoraidskuvlaoahppi sámegielain. Gaikkat geassádedje oahpahusas gasku skuvlajagi. Soapmásat álge fas gielain go álge joatkkaskuvlii. ¶
Moadde jagi lei mu movttiidahttin áidna mii doalahii Viktora sámegieldiimmuin. Ii lean dušše luohkkáustibiid vuosteháhku mii su oahppomovttá válddii. ¶
– Dovden ahte bággehallen masa nu maid in ieš háliidan, ja reagerejin vuosteháguin. Sáhttá leat nu ahte livččii buoret jus sámegiella livččii bákkolaš fága olles skuvllas. In goassege jurddahan ahte bákkohallen iežá skuvlafágaiguin bargat, lohká son ja joatká: – Lean binnáš bahča mielas go in sáhttán sámegieldiimmuid atnit eanet ávkkálaš giela oahppamii. Gaikkat geat sárdnot sámegiela, liikká máhttet dárogiela maid. Muhto lea jávkan vuosteháhku mii mus lei go ledjen nuorat. Go bohten nuoraidskuvlii, de lei sámegiella šaddan eanet statusgiellan, ja go joatkkaskuvlii álgen, ii lean ollege váttis lohkat sámegiela. ¶
Ustit Rolf Erling Mienna lea jagi nuorat, son fárrii Guovdageainnus Ráisái 3–4-jahkásažžan ja álggii Reaššegeaži mánáidgárdái. ¶
– Máhtten binnáš sámegiela go deike bohten, muhto vajálduhtten jođánit. Sihke mun ja mu oappát ja vieljat heittiimet etniin sámásteamis, in dieđe manne. Soaitá leat heahpat go ii aktage iežá mánná min birrasis atnan giela, lohká son. Sárdnunmáhttu ii leat boahtán fuotin, vaikko čuvvon sámegieloahpahusa miehtá vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla ge. ¶
– Don oahpat giela servvodagas gos giella adnojuvvo. Lean oahppan sámi giellaoahpa, kultuvrra ja historjjá, muhto in leat oahppan giela atnit duohta eallimis. Livččii ávkkálaš go mus leat lagaš fuolkkit Guovdageainnus, lohká nuorra Mienna ja muitala ahte sus ge lei soames geardde miella heaitit sámegieloahpahusas. ¶
– Ii Hánssagietti skuvla váldán sámegieloahpahusa duođas. Lei hui olu ovddos maŋos skuvlohiiguin, eai ge bidjan dađe eanet gáibádusaid oahppiide. Go fuobmájin ahte dušše ledjen doppe in ge oahppan maidege, de šattai miella áiggi golahit iežá sajis. ¶
Viktor dadjá sullii seamma: – Sámegieloahpahus ii lean profešunealla, ii doallan seammá dási go iežá fágat. Skuvlohat ledje iešguđetlagánat. Eatnašiin váillui gelbbolašvuohta, eai dáidde sámegiela ektui, muhto goit pedagogalaččat. Mis ledje fuones girjjit eanáš áiggi. Lean vissis das ahte livččen eanet oahppan, ja ahte iežan bargomiella livččii buoret, jus ii livčče skuvla ja olles oahpahusdilli nu hirbmat eahpemovttiidahtti. Ii movttiidahttán min go ii hástalan min fágalaččat. ¶
Bártniguovttos addiba buori árvosáni Ráissa joatkkaskuvlii. – Bođiime skuvlii mii deattuhii sámegiela. Oaččuime hui čeahpes skuvlohiid ja buriid girjjiid. Sii bidje čielga gáibádusaid munnuide, moai fertiime vuosehit maid máhtiime, lohká Rolf Erling. Sihke son ja Viktor válljiiga sámegiela vierisgiellan. Ii lean iežaska mielas vuođđu lohkat alit dásis. ¶
Konfirmašungovat; Rolf E. Mienna (g.b.) og Viktor Enoksen (o.b.) ¶
(Govva: Ragnhild Enoksen) ¶
– Go álgen joatkkaskuvlii lei munnje lunddolaš joatkit sámegielain. Mus lea miella oahppat nu olu gielaid go vejolaš, muhto jurddahan ahte galget leat gielat main lea ávki, dakkár oahppu mii veahkeha mu sártnodit olbmuiguin iešguđetge riikkas ja iešguđet máilbmeoasis, lohká Viktor, ja lasiha: – Muhto ii dat leat áibbas duššás ge sámegiela máhttit. Lea liikká váivi ahte in fidnen eanet ávkki daid jagiin maid rahčen gielain mánáidskuvllas. Doppe livččii sáhttán vuođđu biddjot, ja de livččen sáhttán olu oahppat oanehis áiggis. Mus lea buoret máhttu sámi kultuvrras ja nannosat identitehta, go dat mii mus livččii sámegielfága haga. Muhto in leat goassege sárdnon geainnage sámegillii, in ge dieđe šattan go goassege dan dahkat. Juste dál in siđa eanet oahppat. Muhto jus gávnnahivččen ahte áiggun, de in dárbbat áibbas álggus álgit. Lean oahpásnuvvan giellaoahpain, ja skuvllohat lohket ahte njuovčča lea sajis, muhto mus lea gáržžes sátnevuorká, lohká son. ¶
Viktor ja Rolf Erling fertiiga ovdavázzin, eanet dahje unnit eahpedáhtolaš ovdavázzin váhnemiid sávaldagaid mielde. Juohke mánná Norggas lea geatnegahtton skuvlla vázzit ja fágaid oahppat mat adnojuvvojit dehálažžan ja dárbbašlažžan servvodaga bissumii. Mii gáibideimmet dasa lassin ahte min mánát galge sámegiela oahppat ja dan bokte leahkit mielde bisuheamen sámi servvodatoasi. Mii maid oaivvildeimmet ahte sidjiide livččii ávkin ja illun giela oahppat, go mii geat eat máhttán, dovddaimet váilevuohtan ahte eat lean goassege dan oahppan. Ráissa vuođđoskuvla ii lean minguin ovttaoaivvilis. Bidje oahpahusa johtui easkka maŋŋil go mii váhnemat leimmet dan gáibidan – stáhta lei geatnegahttán sin vuođđoskuvlalága ja skuvladirektevrra bokte ja skuvlastivra lei mearridan ahte nu galgá leat. Oahpahus čađahuvvui belohahkii. Soaitá gait eanemus skuvllotváilli geažil, ja dasto maid danin go skuvlahálddahus ii beroštan doarvái. Dasa lassin lea sámegiella hui rašši báikkálaš birrasis, maid mánáid gaskkas geat dávjá dollet oktavuođa sámegielat ustiibiiguin ja fulkkiiguin. Eai gula sámegiela beaivválaččat, ja danin sáhttet dan oaidnit unnán ávkkálaš giellan. ¶
Ráissa suohkanis leat ránnjásuohkanat gos sámegiela lea leamaš ja lea ain nannosat. Dánin álggahii Ráissa joatkkaskuvla sámegieloahpahusa 1988' čavčča, suomagiela vierisgiellan fálai 1977' rájes. Romssa fylkasuohkan lea dahkan Ráissa joatkkaskuvlla sáme- ja suomagieloahpahusa ovdavázziskuvlan. Dáppe fállet sámegieloahpahusa vierisgiellan, nubbingiellan dahje eatnigiellan. Dáppe fállet maid gáiddusoahpahusa sámegielas. Sámegielskuvllot Ruth Larsen muitala ahte oahppiid beroštupmi sámegielfágas molsašuddá, muhto maŋimuš jagiid lea lassánan. Okta sámegielskuvllohiin lei ieš oahppi dáppe muhtun jagiid dassái. ¶
– Mii leat álgán sámegiela atnit maid luohkálanjaid olggobealde. Go guovttis geat máhttiba giela deaivvadeaba, de atniba dan. Skuvllas leat šilttat guktuid gillii, ja atnit maid sámegiela duollet dalle plakáhtain ja dieđuin heŋgehagaide. Lean áibbas vissis das, ahte dát lokte oahppiid lohkanmovtta binnáš, lohká Ruth Larsen. ¶
1991' rájes leat eanet ahte eanet skuvllat fállagoahtán sámegieloahpahusa oahppiidasaset. Dán skuvlajagi (2004/2005) lohket 59 oahppi sámegiela. Sii vázzet Moan skuvllas, Luomejeakki skuvllas, Hánssagietti skuvllas, Ákšovuona skuvllas, Reaššegeaži skuvllas ja Sáhpi skuvllas. Skuvllotguoktás geat sin oahpaheaba, lea nubbi vázzán dábálašoahpaheaddjioahpu Sámi allaskuvllas Guovdageainnus, nubbi ges lea váldán ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpu seammá skuvllas. Logi jagi maŋŋil go sámegielfálaldat álggahuvvui Ráissa suohkanis, de rabai suohkan sámi mánáidgárdeossodaga. ¶
– Mis lei oktavuohta soames váhnemiiguin geat sihte sámegiel oahpu mánáidgárddis, ja danin guorahalai suohkan dárbbu. Bođii ovdan ahte dárbu livččii sámi mánáidgárdeossodaga álggahit, ja dan rabaimet Sonjatun mánáidgárddis Hánssagiettis 2001' čavčča, muitala bajásšaddanhoavda Berit Stien. Ossodagas leat 14 saji maid 16 máná atnet. Ossodaga golmma bargi gaskkas lea ain juo vuos dušše okta sámegielat assisteanta. Dat guokte iežá bargi leaba sámegielkursii álgán. ¶
– Soames mánát dáppe máhttet measta dušše sámegiela, soames mánát máhttet seammá bures sámegiela ja dárogiela, ja soames mánát máhttet dušše dárogiela, muitala ossodatjođiheaddji Tore Johansen. ¶
Suomagiella ja sámegiella leat leamaš siidagiellan soames Ráissa giliin, ja badjeolbmot geat dáppe orrot geasi, sámástit. Goas nu lei Ráisa muhttásanguovllu oassin, doppe bijai stáhta erenoamáš doaimmaid johtui fidnet olbmuid heaitit atnimis sámegiela ja suomagiela, ja fidnet sin atnigoahtit duššefal dárogiela. Eiseválddit sihte jávkadit guktuid gielaid. 70-logus jorgališgođii biegga. Álggus šattai suomagiella skuvlagiellan, álggus joatkkaskuvllas, dasto vuođđoskuvllas. 1988:s Ráissa joatkkaskuvla fállagođii sámegieloahpahusa maid, golbma jagi maŋŋil čuovvulii Hánssagietti skuvla. Lean muitalan govt mii váhnemat fidniimet johtui oahpahusa, ja govt oahppit dan vásihedje. ¶
Maŋŋil lea beroštupmi sámegielas lassánan ja leavvan. Dál lea sámegieloahpahus 6–7 iešguđet skuvllas min suohkanis, ja suohkanis lea sámegielat mánáidgárdeossodat. Skuvlohiid gelbbolašvuohta lea buorránan. Maid Ráissa joatkkaskuvllas lea ain buorre beroštupmi sámegielas, ja giella lea boahtán oidnosii šilttain, plákahtain, ja sámegielat oahppit sámástit gaskaneaset. ¶
Muhto ain leat menddo unnán sámegielat fágaolbmot, mii vuhtto erenoamážit sámi mánáidgárdeossodagas. Giella lea unnán oidnosis almmolaš areanain. Hárve gulat olbmuid sámásteamen, it sáhte kioskkas oastit sámegiel aviissaid, it oainne plákahtaid dahje šilttaid sámegielteavsttain. ¶
Dál adnojuvvo giella bearrašiin geat leat deike fárren suohkaniin gos giella lea nannosat go dáppe. Muhtun jagiid geahčen diehtit govt manná singuin geat dál ohppet giela mánáidgárddiin ja skuvllain – šaddet go sii sámegiela váldit atnui skuvlalanjaid olggobealde, šaddá go sidjiide sámegielmáhttu ávkin ja illun? ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Vuosttaš oahpaheaddji boazodoalloskuvllas 1202 http://skuvla.info/skolehist/fjellheim-sn.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; Åarjelh-saemien gielesne På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Paul Fjellheim, Røros 2003 (Govva: Basia Głowacka) ¶
Paul Fjellheim lea riegádan 1931:s, ja lea bajásšaddan Fjellheim báikkis, dalá Praahke suohkanis, davábealde Rørosa (Plassje), gos váhnemat barggaiga sihke boazodoaluin ja šibitdoaluin. Mánáidskuvlla váccii son Praahkes, reálaskuvlla Rørosas, landsgymnása Orkdaeles ja šibitdoavtterallaskuvlla Oslos. ¶
Ovdal go álggii vuosttaš váldooahpaheaddjin boazodoalloskuvllas 1968/69:s, de barggai Fjellheim šibitdoavttirin Lardalas Vestfoldas, lei johtti guovllušibitdoavttir Davvi- Norggas, ja stáhta šibitdoavtterlaboratoriijas Harstad:s. Ovtta gaskka barggai son dieđalašveahkkebargin šibitdoavtterallaskuvllas ja 1976:a rájis lei son guovllušibitdoavttir Rørosas gitta manai ealáhahkii. ¶
Paul Fjellheim lei Norgga Boazosápmelaččaid riikkasearvvi jođiheaddji 1965- 73. Jagis 2001 nammaduvvui son mielláhttun Sámi vuoigatvuođalávdegoddái. ¶
Ii oktage máhte nu bures muitalit boazodoalloskuvlla álggaheami birra go Paul Fjellheim. Álggos lei son njunnožis oažžut skuvlla álggahuvvot, maŋŋil šattai son skuvlla vuosttaš váldooahpaheaddjin. Mii leat vuolgán su lusa su ruktui Rørosii oažžun dihte su muitalit skuvlla álggaheami birra ja vuosttaš skuvlajagi diliid birra. ¶
– Ovdal go Stáhta boazodoalloskuvla ásahuvvui, de ii lean ovdal leamaš Norggas makkárge organiserejuvvon oahpahus boazodoalus, earret soames oanehis kurssat, ja moadde jagi gávdnui boazodoallolinjá stuoraskuvllas ja dan maŋŋil linjájuhkkojuvvon nuoraidskuvla Kárášjogas. Nuoraid oahpaheapmi boazodollui lei álo leamaš oassálastima čađa bearraša boazodoalus. Dađistaga go viiddui skuvlavázzinbággu, de gártai mánáide ja nuoraide unnit ja unnit áigi oahppat praktihkalaš boazodoalu ruovttus. Nu šattai stuorit dárbu dasa ahte skuvllain álget oahpahit boazodoalu birra. Seammás bohte eanet ja eanet gáibádusat dasa ahte boazosápmelaš galggai dovdat lágaid, máhttit doaimmahit rehketdoalu ja eará báberbargguid ja dan ahte máhtii organiseret ealu nu ahte oažžu eanemus ávkki das. Dán áiggis lei oallugiin boazodoalus unnán skuvla, earret eará ledje oallugat massán skuvlaoahpu soađi vuolde. ¶
– Seammás lei dárbu nannet dan fágalaš beali boazodoallohálddahusas. Ii lean vel ásahuvvon sierra boazodoallohálddahus, muhto lei okta boazodoallokantuvra Eanandoallodepartemeantas. Dát lei departemeantta láhkaossodagas, dát muitala ahte oidne boazodoalu eambbo dego noađđin mii galggai stivrejuvvot, go ealáhussan mii galggašii ovdánit. Boazodoalu bealis sávve eanet fágalaš hálddašeami mii sáhtii leat ávkin boazodoalu ovdáneapmái. Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvis (NRL) oaivvildeimmet mii ahte nannen dutkamis, fágalaš nevvodeamis ja oahpahusas ledje golbma ášši mat gulle oktii. Riikkačoahkkimis 1967:s dagaimet mearrádusa boazodoalu fágaovdáneamis, ja gáibideimmet earret eará ásahit virggiid dego geahččalanjođiheaddji ja stáhtakonsuleanta boazodollui ja iežamet boazodoalloskuvlla. ¶
Gaskkamuttos 50- logus álggii šibitdoavttir bargui Stáhta šibitdoavtterlaboratoriijai Harstad:ii geas lei bohccodávddaid birra erenoamášsuorgin. Sven Skjenneberg álggii dán bargui, ja go sus lei virkelohpi 1966- 68 rádjái, de ledjen mun su sadjásaš. 1954:s ásahuvvui geahččaladdanstašuvdna boazodoalu várás Lodegii. 1968:s sirrejuvvui dát stašuvdna eret šibitdoavtterlaboratoriijas, ja Skjenneberg álggii geahččaladdanjođiheaddjin boazodollui. ¶
– Mun gii ledjen jođiheaddjin NBR:s ožžon dan ovddasvástádusa ahte oažžut gáibádusa čađa. Lassin dasa ahte ealáhus gáibidii skuvlla ásahuvvot, geavaheimmet mii Sámekomitea árvalusa vealtan ja doarjjan gáibádussii. ¶
Dál lei nu lihkku ahte dalá stáhtačállis Eanandoallodepartemeanttas, Johan Kleppes, lei hui stuora beroštupmi boazodollui. Moai leimme oahpásnuvvan šibitdoavtterallaskuvllas ja go mun válden dán ášši bajás suinna, de lei son dakkaviđe áŋgir oažžut johtui boazodoalloskuvlla. ¶
Borkenesas olggobealde Hrastad lei dan áigge okta unna gilvvagárddeskuvllaš, muhto dohko ledje nu unnán ohccit leamaš daid maŋimus jagiid, ahte lei áitojuvvon heaittihuvvot. Doppe lei dan sivas buorre sadji mii mielddisbuvttii ahte lei álki álggahit boazodoalloskuvlla johtilit. Dohko almmuhuvvui rabas virgi oahpaheaddjin boazodoalus, muhto ii oktage ohcan dasa. De ožžon dieđu ahte jus dát skuvla galggai álggahuvvot, de ferten mun álgit oahpaheaddjin. ¶
Ii lean álkis ášši álggahit boazodoalloskuvlla vuođu rájis. Mus lei gal dat stuora ovdamunni ahte dovden miehtá Norgga boazodoalu iežan barggu čađa dalle go bargen šibitdoavttirin ja NBR čađa. Nuppi dáfus ii lean mus makkárge pedagogalaš oahppu, in ge lean bargan oahpaheaddjin ovdal. Mis ledje unnán oahppogirjjit. Earret Sven Skjenneberg girjji "Rein og reindrift" ( "Boazu ja boazodoallu" ), de fertiimet ieža dahkat ollu oahpponeavvuid. Fágplána dagaimet seammás go lei oahpahus. Earret mu, de lei fágaplánalávdegottis dušše stáhtakonsuleanta Loýd Villmo geas lei makkárge boazodoallofágalaš duogáš. Muđui ledje dušše eanandoallooahpaheaddjit. Fágaplánabarggus aniimet eanandoalloskuvlla fágaplánaid vuođđun, maid de heiveheimmet boazodoalu ohppui. Muhto lei duođas ovddasmannibargu, ii lean oktage gii lei bargan dákkáriid ovdal, ii ge lean oktage geas sáhtii jearrat ráđiid. ¶
Vuosttaš jagi ledje mis ovcci oahppi. Guovttis bohte Finnmárkkus, guovttis Romssas, golmmas Nordlánddas, okta Davvi- Trøndelágas ja okta Lulli- Trøndelágas. Ledje eanas dievddut, dušše okta nieida. Ieš ledjen oahpaheaddjin boazodoallooahpus, earret eará guohtumiid birra, ealločoahkádusa ja bohccodávddaid birra. Villmo oahpahii boazodoalloekonomiija birra. Eará fágain, nu go dárogielas, matematihkas ja mášenoahpus, geavaheimmet mii gilvvagárdeskuvlla oahpaheddjiid. ¶
Oahppit ja oahpaheaddjit boazodoalloskuvllas 1968/69: Albrigt Myrstad - John Hovd - Arne Fjellheim - Ole Jakob Edvardsen - Paul Fjellheim Albert Jåma - Inge Andersen - Anders Gaup - Johan Mathis Vars - Per Schjølberg-Gamnes Per Mathis Skum - Anne Margrethe Oskal - Anders Eira ¶
(Govva: Loyd Villmo) ¶
– Lassin luohkkálatnjaoahpahussii ledje mis ollu vánddardeamit. Mii leimmet dávjá geahččaladdanstašuvnnas Lodegis ja leimmet mielde čohkkeme ealu boazosápmelaččaiguin Iinná- sullos. Mii leimmet maid guhkit mátkkis Finnmárkkus gos manaimet miehtá fýlkka, go oahppit besse searvat njuovademiide ja lahpamiidda. De ledje mis maid mátkkit gos ohppe guohtumiid ja šattuid birra. Dag Lenvikas lei ovddasvástádus dán oahpaheamis. Dákkár mátkkin barge oahppit ollu, sii galge čállit beaivegirjjiid ja čállit visot maid ohppe. ¶
Vaikko lei aitto álgán skuvla, de in leat sihkár ahte lei go obage heajos skuvla. Lei goit praktihkalaš ávki eanas áššiin maid ohppe. Muittán okta ohppiin, Anne Margrehte Oskal, logai ahte boazodoalloskuvla lei buoremus skuvla maid son goasse lea vázzán, go doppe oahpai sihke praktihkalaš bargguid ja ávkkálaš teoriijaid. ¶
Vaikko eanas ohppiin lei sámegiella eatnigiellan, de ii lean oktage guhte gáibidii sámegiela oahpahusgiellan. Sámi kulturoahpahus ii ge lean sierra fágan dan áiggi, muhto dat bođii mielde oahpahusas eará fágain dalle go orui heiveme. ¶
– Ovdalaš oahppit leat muitalan ollu riidduid birra dan vuosttaš jagi. ¶
– Gilvvagárdeskuvla ja boazodoalloskuvla leigga guokte skuvlla ovtta dáhki vuolde, ja boazodoalloskuvla bođii gilvvagárdeskuvlla rektora vuollái. Sis galge muhtin muddui leat seamma oahpaheaddjit, ja galge orrut seamma internáhtas. Muhto skuvllain lei áibbas goabbatlágan biras ja kultuvra, sihke ohppiin ja oahpaheddjiin. Gilvvagárdeskuvlla oahppit ledje nuorat ja sis ii lean nu buorre oahppanmokta, boazodoalloskuvlla oahppit fas boarraseappot ja ollu oahppanmokta. Balaheapmi ja ovdagáttut sápmelaččaid vuostá lei dábálaš dan áigge, ja vuhttui sihke gilvvagárdeskuvlla ohppiin ja bargiin. Oktiibuot mielddisbuvttii dát soames riidduid. Álo go ledje riiddut ja váttisvuođat skuvllas, lei dat eanet gilvvagárdeskuvlla ohppiid sivva go boazodoalloskuvlla ohppiid. ¶
– Lei go nu ahte čállojuvvui dutkanraporta skuvlla birra? ¶
– Diet raporta, juo. Lei nu ahte son guhte maŋŋil šattai mu eamidin, barggai dalle servodatdutkaninstituhtas Oslos. Doppe lei sus okta sámi studeanta, Johan Albert Kalstad, Hábmeris eret. Dasto lážii son dili nu ahte Johan Albert oaččui ruđa dutkanráđis vuolgit studeret skuvlla birrasa. Ja Johan Albert bođii, ja geahčadii ja čálii, sihke skuvllas ja friddjaáiggis, nuoraiguin ovttas. Ferten gal lohkat ahte son lei buorre dárkojeaddji. ¶
Riiddut ledje mu oainnu mielde vuosttažettiin skuvlla siskkobealde. Gilis gal atne árvvus boazodoallonuoraid. Háliidan rámiidit boazodoalloohppiid. Sii ledje barggánis oahppit geain lei beroštupmi oahppat. Mun anán árvvus dáid nuoraid ja maid ollu eará nuoraid boazodoallobirrasis geaid lean deaivan maŋŋil. ¶
Vuosttaš jagiid lei buorre sadji boazodoalloskuvllas, muhto moatti jagi geahčen álge fas eambbogat ohcat álgit gilvvagárdeskuvlii ja de šattai unnit sadji. Dát lei okta miel- sivain dasa ahte 1981:s sirdojuvvui skuvla Guovdageidnui. Muhto dát lea ollu maŋŋil mu áiggi, nu ahte dan birra ožžot earát muitalit. ¶
Eará čállosat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Mekánalaš fágat 1960-jagiin 1272 http://skuvla.info/skolehist/hansgut-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Hans Guttorm, Kárášjohka, 2005 (Govva: Svein Lund) ¶
Hans Guttorm (Márgget Biret Hánsa) lea riegádan 1927:s Kárášjogas. Son váccii mekanihkar- ja teknihkaroahpu Ruoŧas ja realskuvlla ja gymnása Oslos. ¶
Hánsa lei vuosttaš mekánalaš fágaid oahpaheaddji go dakkár oahppu álggahuvvui Guovdageidnui 1960:s. 1965' rájes son barggai bargomárkanetáhtas Álttás ja Kárášjogas. ¶
Son lea ollu jagiid searvan sámi servviide, ja lei mielde vuođđudeame sihke Oslo, Kárášjoga ja Guovdageainnu sámiid servviid. Son lea leamaš Kárášjoga gieldda sátnejođiheaddjin, fylkkadiggeáirrasin ja sámediggeáirrasin. 2004:s son oaččui Sámiráđi gutnibálkkašumi. ¶
Dá son muitala vuosttažettiin dan áigodagas go lei oahpaheaddjin skuvllas man namma dalle lei Statens heimeyrkesskole for samer (Stáhta ruovttufidnoskuvla sámiide). ¶
– Don ledjet várra vuosttaš sámi mekanihkaroahpaheaddji. Mo don ledjet ieš oahppan dan maid galget oahpahit? – Sáhttá dadjat ahte dat lei soađi sivva. Soađi áiggi mun guorahallen veahá doppe Porsáŋggus. Iskkadin makkár rusttegat duiskalaččain ledje. De ballen ahte duiskalaččat ledje fuomášan maid bargen, ja 1943:s fertejin báhtarit. Mun čuigen Ruŧŧii, ja loahpas bohten Stockholmii. Doppe bessen vázzit fidnoskuvlla ja oahppat mekánalaš barggu. Skuvlla maŋŋil bargen muhtin barggahagas, gos ráhkadedje biilaosiid ja eará diŋggaid. ¶
Soađi loahpas ledjen mielde norgga soahteveaga joavkkus mii galggai Skotlándii. Muhto de šattai ráfi ja mu ossodat sáddejuvvui Trandumii (soahteveahkaleaira 5 miilla davábealde Oslo). In beassan vel mannat ruoktot Finnmárkui. Go bessen soahteveagas, de vázzen Drammenis ovdakurssa beassat teknihkalaš skuvlii ja Oslos realskuvlla ja gymnása. Dan maŋŋil mannen fas Ruŧŧii ja vázzen Göteborgas teknihkalaš skuvlla. Dát lei mu duogáš oahpahit ruovde- ja metállafágaid. ¶
– Makkár lei skuvlavisti ja reaiddut dalle go don álget Guovdageidnui oahpaheaddjin? ¶
– Fidnoskuvla lei dušše leamaš bráhkain, ja sierra skuvlavisti gárvánii easka 1960:s. Galge leat golbma suorggi: Mekánalaš, snihkkár ja goarrun. Ja leimmet dušše fal golbma oahpaheaddji. Rektor lei Sigurd Skoglund, gii lei Viesterállasis eret. Son lei maiddái snihkkároahpaheaddji. Kárášjohkalaš Biret Stueng lei goarrunoahpaheaddji, ja mus lei buot oahpahus mekánalaš fágain ja maiddái teorifágain nugo matematihkas ja dárogielas. ¶
Go mun bohten dohko 1960 čakčamánu eai lean go guoros lanjat. Ovdal go sáhtiimet álgit fertiimet oastit buot mašiinnaid, bargoneavvuid ja ávdnasiid iešguđetge ossodahkii. Easka veahá ovdalis juovllaid sáhtiimet váldit ohppiid vuostá, nu ahte vuosttaš jagi ii šaddan olles skuvlajahki. ¶
–– Dus lei buot oahpaheapmi mekánalaš fágain ja teorifágain. Dus fertejit leat leamaš máŋga oahpahandiimmu vahkkui? ¶
– Na, ohppiin ledje 42 diimmu vahkkui, ja mus ledje várra seamma. Ja dasa lassin ledjen váktan internáhtas, juohke nuppi eahkeda. Mus lei eamit mielde ja maid guokte máná go fárrejin Guovdageidnui, ja goalmmát ja njealját mánná leaba riegádan doppe. Muhto šattai unnán áigi leat ruovttus. ¶
– Na ba oahppit, gos dat bohte? ¶
Álggos bohte eatnasat Guovdageainnus, maŋŋil bohte maiddái eará sajiin Finnmárkkus. Vuosttaš jagiid ledje veahá boarráset olbmot, go ii lean leamaš dakkár fálaldat ovdal. Muittán vuosttaš jagi ee. Klemet J. K. Hætta, Guovdageainnus, Nils Turi, Kárášjogas ja Albert Johannessen, Porsáŋggus. ¶
– Lei go oahpahus dalle muhtin oahppoplána mielde? ¶
– Ii lean. Skuvla lei ain «heimeyrkeskole» , mii mearkkašii ahte jurdda ii lean ahte oahppit galge šaddat albma fágabargit. Dat galge oahppat fága mii lei ávkkálaš lassemáhttu go galge bargat boazodoalus ja eanandoalus. ¶
Eará sivva dasa ahte ii lean vejolaš čuovvut oahppoplánaid lei ahte fertiimet álgit hui vuđolaččat, sihke praktihkalaš barggus ja teorifágain. Eanaš sámegielat oahppit geat bohte fidnoskuvlii ledje ožžon hui váilevaš vuođđooahpu. Fertiimet measta stávet dárogiela, go máhtte unnán dárogiela ja máŋgasat eai báljo máhttán lohkat eai ge čállit. Máŋga jagi dan maŋŋil muitalii muhtin dain ohppiin munnje ahte son ii lean oahppan maidege, «ovdal go don bohtet Guovdageidnui ja oahpahit min lohkat» . Mii han geavaheimmet seamma girjjiid go muđui Norggas, muhto manai oalle njozet. ¶
Dađe mielde bohte eanet oahppit eará sajiin, ja sii ledje oahppan eambbo skuvllas. Lei čielga erohus – go buot oahpaheapmi lei dárogillii, de ledje dárogielat mánát oahppan eambbo go sámegielat mánát. Orui dalle maiddái nu ahte Guovdageainnus, gos lei internáhtta, ledje mánát oahppan eambbo go Kárášjogas, gos ii lean vel internáhtta dalle go dát oahppit ledje álbmotskuvllas. ¶
Maŋŋil rievdaduvvui skuvla ruovttufidnoskuvllas dábálaš fidnoskuvlan, ja dalle geavahišgohte našunála oahppoplánaid. Muhto dat dáhpáhuvai easka moadde jagi maŋŋil go mun heiten. ¶
Dakkár jiehkkuid duddjojedje ruovde- ja metállasuorggi oahppit árrat 1960-logus. Easka 1990-logus álge fas jiehkkuid ráhkadit oahppibargobihttán. Dát lea Rávttošnjárgga luondduviesu- ja dávvirvuorkkaš. ¶
(Govva: Svein Lund) ¶
– Maid barggaidet mekánalaš fágain? ¶
– Na álggos oahppit fertejedje oahppat geavahit bargoneavvuid ja mašiinnaid, bovret, fiilet, sveiset jna. Dan áiggi ii lean vel makkárge mekánalaš barggahat Guovdageainnus, ja olbmot bohte skuvlii ruovdediŋggaiguin maid bivde min divvut. Ledje maiddái vuosttaš skohterat boahtime dan áiggi. Dat dagahii ahte mis lei hui buorre oktavuohta olbmuiguin olggobealde skuvlla, ja dat dagai oahpahusa hui miellagiddevažžan ohppiide. Ráhkadeimmet maiddái niibbiid ja jiehkkuid ja dakkár diŋggaid mat ledje anus sámi birrasis. ¶
– Mo gielladilli lei dalle, lei go oahpahus sámegielas dahje sámegillii? ¶
– Mis ii lean sámegiella fágan dalle. Luohkkáoahpaheapmi lei dárogillii, vaikko dieđusge sámástin sámegiel ohppiiguin. Mis ledje sihke sámegielat ja dárogielat oahppit. Ieš in lean oahppan sámegiela lohkat in ge čállit ja ledjen ožžon buot fágaoahpu dárogillii ja ruoŧagillii. ¶
–– Don ledjet maiddái jagi rektorin... ¶
– Na measta jagi ledjen sadjásažžan Skoglunda ovddas, 1963/64. Bargagohten dalle skuvlla viiddidanplánain, go skuvla lei juo dalle menddo gárži. Min jurdda lei dalle juo ahte skuvla galggai šaddat sullii nu go dál lea šaddan. Muhto dađe bahábut golai guhkes áigi ovdal go viiddiduvvui, ja lei máŋga jagi hui gárži. Mus lei dalle buorre oktavuohta stivrrain, ii lean makkárge váttisvuohta stivrra ja skuvlla hálddahusa gaskkas, nu go lea leamaš muhtin eará áigodagaid skuvlla historjjás. Stivrajođiheaddjin lei dalle Oddmund Sandvik, gii lei Guovdageainnu suohkana oadjohoavda. ¶
Dan áigge go Hans Guttorm barggai Guovdageainnus bohte vuosttaš skohterat. Dán skohtera, mii lea ráhkaduvvon 1970-logu álggogeahčen, gávnnaimet 2006:s Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla mekánalaš ossodagas. ¶
(Govva: Sállana sámegieloahppit) ¶
– Don it leat dušše bargan skuvlaáššiiguin dalle go ledjet oahpaheaddjin, muhto maiddái sámepolitihkarin. ¶
– Lean leamaš mielde álggaheame golbma sámesearvvi: Oslos, Kárášjogas ja Guovdageainnus. Go álggaheimmet sámeservviid ledje deháleamos áššit: skuvla, bargu ja kultuvra. Juo Oslo Sámi Searvvis mis ledje álggu rájes jurdagat dan birra mo buoridit skuvlafálaldaga sámiide, erenoamážit joatkkaoahpu. ¶
Go heiten Guovdageainnus 1965:s, de fárrejin Áltái, gos ožžon barggu fidnobagadallin. Dalle ledjen Bargiidbellodagas mielde, ja ledjen muhtin áiggi Álttá Bargiidbellodaga jođiheaddjin. Áirrasgoddi (Representantskapet) mearridii doarjut barggu hukset geainnu Kárášjoga ja Guovdageainnu gaskkas, nu gohčoduvvon «indre riksveg» , ja sámi gymnása, muhto fylkkadikkis min áirasat manaiga dan vuostá. Go journalisttat dalle jerre manne soai eaba čuvvon áirrasgotti mearrádusa, vástideigga ahte lei Hans Guttorm gii lei dájuhan olbmuid. Dalle mun guđđen Bargiidbellodaga, ja dan maŋŋil in leat searvan dáža bellodagaide. Serven baicce Sámeálbmot listui ja 1973:s, ja go mii vuosttaš háve searvvaimet stuoradiggeválgii, de ledjen vuosttaš evttohassan. Sámelisttu barggus ledje skuvlaáššit hui guovddážis. ¶
– Dalle go don barget fidnobagadallin 1960- ja 70-jagiin lei dilli várra oalle earálágán go dál? ¶
– Ii lean nu álki dalle gazzat oahpu Finnmárkkus, ii ge nuorain ii ge váhnemiin lean álo nu stuora skuvlamokta. Min bargu lei movttidahttit nuoraid ohcat skuvllaide. Fertejin vuos čilget nuoraide makkár oahppan olbmuid ja bargosajiid mii dárbbašit dáppe Finnmárkkus, ja de veahkehit sin ohcat skuvllaide ja ruhtadit oahpu. Johten hui ollu skuvllaid mielde, miehtá Finnmárkku. Ledjen vuođđoskuvllain, álbmotallaskuvllain ja joatkkaskuvllain. Muhtumin vázzen nuoraid ja váhnemiid lusa doppe gos eai lean luottat. ¶
Muittán erenoamážit muhtin doaresbeal orru nuora gii lei hui čeahppi skuvllas ja son háliidii ohcat Norges tekniske høgskolii. Muhto dasa son dárbbašii bargohárjehallama maid ii sáhttán oažžut ruovttugielddas. Mun lohpidin ordnet dan ášši. Čuojahin iežan hovdii, fylkabargohovdii, ja guokte beaivvi dan maŋŋil lei son ordnen bargohárjehallama Svalbarddas. Manai hui bures, son manai dohko, válddii oahpu NTH:s ja dan maŋŋil sus lea leamaš buorre bargu. Sáhtášin muitalit máŋga sullásaš ovdamearkka. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Rektor stivrra haga 1113 http://skuvla.info/skolehist/hansner-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Hans Nergård, Kártášjohka 2004 (Foto: Svein Lund) ¶
Hans Nergård (Hánas Ándde Hánsa) lea riegádan 1924:s ja bajásšaddan Kárášjogas. Sus lea Romssa oahpaheaddjiskuvla ja lásseoahppu duojis, sámegielas ja uŋgáragielas. Hánsa lea bargan vuođđoskuvlaoahpaheaddjin Návuonas, Kárášjogas ja Guovdageainnus, ja áigodagas 1964–69 son lei joatkkaskuvlla rektorin Guovdageainnus. Dá son muitala vuosttážettiin dan áiggi birra. ¶
– Go don bajásšaddet de eai lean máŋga sámi geat ožžo vejolašvuođa vázzit alit oahpu, manne bat don ožžot dan? ¶
– Na, mun in lean vuosttaš oahpaheaddji mu sogas. ¶
Hánsa viežžá girjji iežas girjehildus, Wiik: Tromsø-seminarister 1829–1879, ja čájeha 20. siiddu, mas čállo Kárášjot-olbmá birra, man namma lei Amund Hansen. Son čađahii oahpaheaddjiskuvlla eksámena 1834:s. ¶
– Dat lei mu máttaráddjá, muitala Hánsa. – Nu ahte ii lean áibbas amas jurdda mu sogas váldit oahpaheaddjioahpu. Mu váhnemat leigga smávvadálolaččat ja sudnos ii lean eará go álbmotskuvla, muhto háliideigga ahte mun galgen gazzat oahpu. ¶
Ferten dadjat ahte mus lei buorre álbmotskuvla, ledje buorit oahpaheaddjit. Erenoamážit áiggun rábmot Anna Mørka, son lei hirbmat pedagoga. Muđui mus lei ee. Oluf Hagen ja David Stubseid, geat maiddái leigga čeahpit. ¶
Mun gergen álbmotskuvllas 1939:s, ja konfirmerejuvvojin jagi maŋŋil, muhto soađi dihtii in beassan joatkit ovdal 1947:s. Dalle vázzen realskuvlla Ivgomuotkkis ja dan maŋŋil bessen Romssa oahpaheaddjiskuvlii. Doppe gergen 1953:s. ¶
– Lei go dalle makkárge sámegieloahpahus doppe? ¶
– Ii lean. Áigi lei dakkár ahte sámegielas ii lean makkárge árvu. Lohkat ja čállit sámegiela ohppen easká 1962/63, go lohken sámegiela vuođđofága Oslos. Moadde jagi ovdal vázzen duodjekurssa, maid «Statens formingskurs for lærere» lágiidii. Dat ledje geassekurssat, mat dalle lágiiduvvojedje Ávanuoris, ja mun ledjen doppe guokte geasi. Doppe ledje oahpaheaddjit mat ledje boahtán miehtá Norgga. Mis lei maiddái veahá sámi duodji dan kurssas. Lei Lauri Keskitalo gii dan oahpahii. ¶
– Mo don šaddet ohcat Guovdageidnui, joatkkaskuvlarektorin? ¶
– Muittán ahte gullen vuosttaš háve ruovttufidnoskuvlla birra 1950-logu gaskamuttus. Dalle bargen oahpaheaddjin Návuonas ja gullen radios go jearahalle skuvlla stivrajođiheaddji Ola Aarsetha ja duodjeoahpaheaddji Lauri Keskitalo. Dát bisánii munnje muitui ja jurddašin ahte mus livččii miella bargat dakkár skuvllas. Vejolašvuohta bođii easka 1964:s, go lei rektorvirgi rabas. ¶
– Rektora bargu dalle lei várra veahá earálágán go dál? ¶
– Mun ledjen okto hálddahusas, ii lean dalle kántorveahkki ii ge inspektevra. Ja vuosttaš golbma jagi go mun bargen doppe ii lean skuvlastivra, ja mus lei maiddái buot oktavuohta Girko- ja oahpahusdepartemeanttain skuvlla bealis, ovdal go departemeanta viimmat nammadii ođđa stivrra. Dat han lei hirbmat unohis dilli, ja stuora ovddasvástádus rektorii. Lihkus ožžon buori veahki oahpaheddjiin. Lei dalle sierra kántuvra oahpahusdepartemeanttas mii stivrii ruovttufidnoskuvllaid, ja lei Olav Overaae mii dalle lei «min» konsuleanta doppe. 1967:s nammaduvvui stivra, ja dovden ahte mis lei eambbo váikkuhanváldi go mis lei stivra. Johan Mathis Klemetsen šattai stivrajođiheaddjin. Munnos lei hirbmat buorre ovttasbargu. Juste ovdal go mun heiten šattai Ole K. Sara stivrajođiheaddjin. ¶
– Dus ii lean dušše hálddašanbargu, muhto maiddái oahpaheapmi? ¶
Hálddašeami lassin mus ledje teorifágat; dárogiella, sámegiella, matematihkka, rehketdoallu ja muhtin fidnoteoriija. ¶
– Makkár lei dalle sámegieloahpahus? ¶
– Lei sámegiella fágan dan rájes go mun álgen, ja dat lei geatnegahtton fága skuvllas, 2 diimmu vahkus. Muhto eai lean ressurssat juohkit oahpaheami ohppiid dási mielde, ja danin sihke sámegielat ja dárogielat oahppit ledje seamma joavkkus. Dat dieđusge ii sáhttán mannat nu bures. Šattai eanaš lohkankursa. Muittán ahte logaimet antologiija Duov'dagat ja bargot. Ii lean nu ollu eará girjjálašvuohta, ja oahppogirjjit eai gávdnon oppanassiige. Grammatihka fertiimet improviseret. Ja sámegielas ii lean eksámen nugo eará fágain, omd. dárogielas. ¶
– Makkár suorggit ledje dalle skuvllas? ¶
– Ledje golbma suorggi. Dipmaduodjesuorgi, dahje «Søm og vev» , oahpaheaddji lei Biret Stueng. Snihkkárfága oahpaheaddji lei Kåre Schrøen. Áiggi mielde šattai guovtte jagáš snihkkároahpahus, muhto Schrøenis lei buot praktihkalaš oahpaheapmi. Ruovde- ja metállasuorggis lei Hans Guttorm oahpaheaddjin vuosttaš jagi go ledjen doppe. Su maŋŋil ledje maŋŋálagaid guokte oahpaheaddji Vestlánddas eret, ii goabbáge bargan guhká min skuvllas. Dábálaš oahpahusa lassin mis ledje muhtin rávesolbmuidoahpahuskurssat. Lei duodjekursa, maid Lauri Keskitalo ja Iver Joks oahpaheigga, gáktegoarrunkursa, traktor- ja sveisenkurssat ja eará. ¶
– Gos oahppit bohte? ¶
– Ollu oahppit ledje dieđusge Guovdageainnus eret, muhto bohte maiddái máŋggas mearragáttis, erenoamážit Návuonas. Okta sivva dasa lea ahte mun ledjen bargan doppe mánáidskuvllas, ja ledje mu ovddeš oahppit geat ohce skuvlii Guovdageidnui. Kárášjogas eai lean nu galle oahppi, dábálaččat 2–3 jagis. ¶
– Oahpaheaddjit geat barge skuvllas ovdal du áiggi muitalit ahte ohppiin lei hui vuollegis dássi teorifágain. Mo lei dilli go don barget doppe? ¶
– In muitte ahte mis ledje oahppit geat eai nagodan čuovvut mielde. Dat gal ledje dalle sullii seamma dásis go eará skuvllain. Mis ledje seamma eksámenat go eará skuvllain ja oahppit dat birgejedje oalle bures, in muitte ovttage gii ii ceavzán. Eai lean ge dalle makkárge stuora disipliidnaáššit. ¶
– Ii go lean du áiggis go skuvla molssui nama? ¶
– De lei. Dan áiggi heaittihuvvojedje miehtá Norgga ovddeš ruovttufidnoskuvllat (heimeyrkeskoler), ja rievdadedje dábálaš fidnoskuvlan dahje barggahatskuvlan. Nu dáhpáhuvai maiddái Guovdageainnus. Dat mearriduvvui dan áiggis go mis ii lean stivra. Dán rájes čuovuimet našunála oahppoplánaid, fágain mat gohčoduvvojedje «maskin og mekaniker» , «møbelsnekker» ja «kjole- og draktsøm» . Dáin plánain ii lean dieđusge makkárge erenoamáš sámi sisdoallu, nu ahte lei oahpaheaddji duohken man ollu nagodii heivehit oahpaheami sámi kultuvrii ja báikkálaš diliide. Goarrunlinjás gal lei ain gáktegoarrun ja dakkar, dan gal Biret Stueng ja Migál Elle (Ellen Eira) goziheigga. Snihkkárossodagas muittán ahte ráhkadedje guvssiid ja muhtin dákkar diŋggaid. Lei veahá čoarvebargu maid, omd. čoarvegiela duddjon, muhto dat ii lean nu ollu. Mekánalaš luohkkái bohte ođđa oahpaheaddjit geat ledje oahpahan seamma fága eará skuvllain, ja sii eai dovdan sámi duoji. Danin dakkár fáttát go niiberáhkadeapmi ii lean šat oassin dábálaš oahpaheamis, muhto Lauri Keskitalo lágiidii sierra niibekurssa ohppiide. Nu ahte sámi duodji ii jávkan áibbas skuvllas. ¶
Berit Stueng, skuvlajagi 1974/75 ¶
(Govva: Svein Lund) ¶
Dáid rievdademiid dihtii fertii skuvla molsut nama. «Statens heimeyrkeskole for samer» sadjái šattai «Den samiske yrkes- og husflidskole» . Skuvllas ii lean vel almmolaš sámegiel namma. Go galggaimet ráhkadit ođđa nama, muittán ahte muhtimat nimmoredje, sii eai háliidan ahte galggai leat «samisk» mielde namas. Dakkár jurdagat gal eai lean Guovdageainnus, dat bohte baicce Kárášjogas. – Lei go makkárge riidu skuvlla birra? ¶
–– Ii lean, measta beare unnán. Orui leame nu ahte olggobealde olbmot guđđe visot min háldui, ii lean almmolaš ságastallan skuvlla birra. Sáhtán dadjat ahte váillahin dakkár sámi skuvlapolitihkalaš pioneraid mat leat leamaš eará báikkiin ja áiggiin. Dakkárat eai vuhtton Guovdageainnus 60-logus. ¶
Norgga Sámiid Riikkasearvvi vuođđudeamis, 1968. Gurut bealde Hans Nergård, gasku Johan Mathis Klemetsen ja olgeš bealde Hans Guttorm. ¶
(Govva: Odd Mathis Hætta) ¶
Muhto skuvllas lei dattetge veahá earáláhkái dehálas rolla sámepolitihkas. 1968:s vuođđoduvvui Norgga sámiid riikkasearvi (NSR) Guovdageainnus, ja čoahkkin lei min skuvllas. Skuvlla stivrajođiheaddji Johan Mathis Klemetsen válljejuvvui NSR' vuosttaš jođiheaddjin, ja mun fas čállin. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Oahppi ja oahpaheaddji boazodoalloskuvllas 2051 http://skuvla.info/skolehist/inge-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Inge Andersen Sámi joatkkáskuvlla ja boazodoalloskuvlla oahpaheaddjilanjas 2005. (Govva: Svein Lund) ¶
Muhtin boazodoalloskuvlla oahppit leat maŋŋil boahtán ruovttoluotta oahpaheaddjin. Okta sis lea Inge Andersen. Ii ovttasge eará leat nu guhká leamaš dahkamuš boazodoalloskuvllain go son. Son lei oahppi vuosttaš buolvvas 1968/69:s, ja 1983' rájes lea son eanas áiggi leamaš oahpaheaddjin skuvllas. ¶
Inge lea riegádan 1947:s ja bajásšaddan Ganasvuonas Iinnásullos. Stáhta boazodutkamis lei álggaheami rájes Lodegiin 1954:s lagas ovttasbargu Iinásullo boazodoalloorohagain, masa Inge bearaš gulai. Danin Inge ii leat dušše bajásšaddan boazodoaluin, muhto maiddái boazodutkamiin. Maŋŋel lea son bargan boazodutkamiin ovtta logenár jagi, Lodegiin ja Svalbárdas. ¶
Dalle go son álggii oahpaheaddjin, de sus ii lean eará oahppu go boazodoalloskuvla ja dálveeanandoalloskuvla, muhto maŋŋel lea son váldán meahcástanteknihkaroahpu ja lohkan pedagogihka. ¶
Mii guđet vácciimet boazodoalloskuvlla vuosttaš jagi, bođiimet juohke boazodoalloguovllus Norggas. Oktiibuot lei mis danin hárjáneapmi iešguđetlágán dilálašvuođain, ja dat mas eanemusat oahpaimet, lei go mii oahppit humaimet guhtet guimmiineamet movt doaibma lei min ruovttubáikkiin. ¶
Eatnasiin lei maid ovddasvástádus boazodoalus ruovttus, ja mii šattaimet dan doahttalit ja váldit virgelobi skuvllas dalle go boazodoalus lei eanemus bargu. Go skuvla álggii čakčat, de galggaimet álgit matkkiin Finnmárkkus. Muhto matki šattai maŋiduvvot gitta dassážii go mii leimmet geargan sarváid njuovvame, maid mii dagaimet loahpageahčen borgemánu. Lei miellagiddevaš beassat vásihit boazodoalu eará dilálašvuođain go das masa leimmet hárjánan. Mii leimmet ovdamearkka dihte hirpmahuvvan go Finnmárkkus njuvvet sarváid nu maŋŋit go loahpageahčen čakčamánu. Min oaivila mielde lea dat nu lahka ragaha ahte biergu ii leat šat buorre. ¶
Oahpahus lei máŋgga dáfus báidnojuvvon das go boazodoalloskuvla lei seamma sajis go gilvvagárdeskuvla (hagebruksskole). Šattai oalle seaguhus oahpahusas go oahpaimet sihke dakkáriid mat sohpe ja eai soahpan áššiide. Eai lean ráhkaduvvon oahppoplánat buot fágaide go álggiimet, ja oahppogirjjit eai lean galle. ¶
Máŋgga fágas ledje mis gilvvagárdeskuvlla oahpaheaddjit, ja nu šattaige oahpahus dan mielde. Šaddooahpus oahpaimet eanas gálaid ja rušppiid birra, gortniid ja gilvima birra. Muittán ahte Loyd Villmo attii midjiide oanehis kurssa bohcco guohtunšattuid birra. Viidáseappot oahpaimet eanandoalu doaibmavisttiid birra, mii iige lean ávkkálaš boazodollui. Teknihkalaš fágas lei mis boares eanandoallofága oahpaheaddji, muhto mii divodeimmet ovtta boares skohtera, ja dat gal lei ávkkálaš midjiide. Ekonomiijafágas lei maid eanas eanandoalu rehketdoalu birra, vaikko dat lea áibbas eará go boazodoalu rehketdoallu. Dása bođii maid Loyd Villmo guosseoahpaheaddjin, nu ahte oaččuimet veahá oahpu boazodoalu rehketdoalus. ¶
Ii lean oahpahusas nu ollu sámi sisdoallu dán jagi, muhto mis lei okta oanehis kursa sámi kultuvrra ja historjjá birra. Son guhte doalai dan kurssa, lei duiskalaš Klaus Peter Nickel. Dás oahpaimet maid veahá sámegiela birra, muhto njuolga sámegiela oahpaheapmi gal ii lean. ¶
Boazodoallo- ja gárdedoalloskuvla Borkenesas, Giehtavuonas. ¶
(Govva: Peer Gaup) ¶
Ollu lea daddjon ja čállojuvvon váttisvuođaid birra dan áiggis go boazodoalloskuvla álggahuvvui Borkenesas, muhto ii buot leat liikka riekta. Mu mielas oaččuimet oalle buori oktavuođa báikki olbmuiguin. Dat nuorat geaiguin oaččuimet buoremusat oktavuođa, ledje ieža sámiid maŋisboahttit, vaikko ieža gal eai dovddastan dan dien áigge. Muhto muhtin vuorrasit olbmot gal eahpidedje min, earenoamážit go mii muhtumin vácciimet gávttiin ja niibeboahkániin. Manai nu guhkás ahte leansmánni gilddii min vázzimis niibbiin. Dat gal duođas suhttadii min. ¶
Stuorámus bárttit ledje skuvlla siskkobealde, sihke gilvvágárdeskuvlla ohppiid hárrái, ja skuvlla jođiheddjiid hárrái. Gilvvagárdeskuvllas lei eará skuvlajahki go mis, go sii álge ođđajagimánus. Go mii de álggiimet čakčat, ledje gilvvagárdeskuvlla oahppit juo leamaš doppe jahkebeale, ja rehkenastte iežaset veteránan. Muhtimat sis ledje dasa lassin leamaš doppe beannot jagi. Nuppe dáfus leimmet mii boarráseappot ja eambbo rávásnuvvan go sii. Mii leimmet buohkat bargan boazodoalus, ja eatnasiin mis lei stuorát ovddasvástádus doppe go dat mii boazodoallonuorain lea dál. ¶
Šattai buoret maŋŋil juovllaid, go nubbi joavku gilvvagárdeohppiin bohte. De leimmet mii veteránat, ja válddiimet vára dain ođđa ohppiin. Mii lágideimmet oktasaš ohppiideahkediid, ja manaimet feasttain fárrolaga. Rektoriin gal eat soabadan nu bures. Mii dovddaimet ahte gilvvagárdeskuvla ii sávvan boazodoalloskuvlii buresboahtima. Mii dovddaimet ahte sihke rektoris ja skuvlla stivrras ledje ovdagáttut sápmelaččaid ektui. ¶
Nuppe dáfus eat lean mii dat álkimusat geaiguin barge, dan gal šaddat mieđihit dál maŋit áigge. Dálvet go áigo eret bidjat ovtta mis, de páhkkeje buot oahppit iežaset diŋggaid ruoktot vuolgin várás. Nu garas lei oktavuohta ohppiid gaskkas. Dan skandála gal rektor ii duostan diktit dáhpáhuvvat, ja dat eretbiddjojuvvon oahppi oaččui oktii vel geahččalit. Seamma dáhpáhuvai oanehis áigge ovdal skuvla nogai giđđat. Dat lei duođas šaddat heahpadin, jurddaš jus buot oahppit ledje heaitit golbma vahkku ovdalgo skuvla nogai. Vuosttaš jahki lei mearrideaddji skuvlla boahtteáigái, ja ledje hui balus ahte eai lihkostuvvan. Dan diđiimet, ja dat attii midjiide ohppiide veahá fámu. Okta dain deháleamos áššiin maid oahpaimet dán jagi, lei oktavuohta. ¶
Mis lei hui buorre oktavuohta Paul Fjellheimain, gii lei boazodoallooahpaheaddjin vuosttaš jagi. Oallugat mis dovde su ovdalaččas, ja son leige maid johtán birra ja válljen ohppiid ja bivdán min ohcat skuvlii. Go ledje riiddut, de dovddaimet ahte son lei min bealde. Sus lei várra veahá rahčamuš bealuštit min rektora ja eará oahpaheddjiid ovddas skuvllas. ¶
Internáhtas galggai leat jaska maŋŋil dii. 23 eahkes, ja oahpaheaddjit vázze ja bearráigehčče. Muhto dáhpáhuvai gal ahte mii manaimet guhtet guoibmámet guossái maŋŋil dan áiggi, ja de leimmet ásahan alccemet ovtta erenoamáš signála. Go muhtin skoalkalii uksii erenoamáš vugiin, de luittiimet sin sisa. Muđui dagaimet oađđin. Muhto Paulas lei kántuvra seamma feaskáris go mis ledje lanjat ja son čohkkái doppe dávjá idjii ja barggai. Nu ahte son oahpai min skoalkalanvuogi ja geavahii dan ovtta eahkeda go buohkat leimmet čoahkkanan ovtta latnjii. Dalle mii gal heahpaneimmet, ja son beasai bures boagustit. ¶
Ii lean lohpi váldit nieiddaid latnjii, jus juo ii lean bearaš mii lei guossis. Ii lean gal álo ahte mii jeagadeimmet dan. Nu ahte oktii go bohten olggos lanjas ovttain nieiddain, oainnáhalaime rektorii ja Paul Fjellheimai. Dál áiggui rektor duođas «váldit» mu, muhto Paul bissehii su ja logai: «– Ale juo, die han lea su oambealli.» Dasa ii sáhttán rektor jietnadit maide, go son ii dovdan mu bearraša, muhto diđii ahte Paul dagai. Paul gal diđii bures ahte nieida ii lean mu sogalaš, muhto son ii liikon daidda streaŋgás njuolggadusaide. ¶
Dušše okta mis ohppiin máhtii dánsut, Anders Eira Kárášjogas eret. Go manaimet festii gillái, lei dávjá son guhte oaččui oktavuođa nieiddaiguin. Dat lei su mielas beare fuotni, nu ahte son lágidii dánsunkurssa midjiide skuvllas. Maŋŋil dan leimmet buohkat šleaŋggáhallame láhttis Fram-nammasaš viesus. ¶
Čállojuvvoje guokte raportta boazodoalloskuvlla ja dan birrasa birra vuosttaš jagi. Mun ipmirdin ahte diet lei diŋgojupmi skuvlla bealis, muhto in leat áibbas sihkar movt diet dáhpáhuvai. Muittán gal bures ahte Johan Albert Kalstad lei doppe. Son lei min agis ja lovttii áiggi bures minguin ohppiiguin. Son lei min fárus vahkku dahje guokte, sihke skuvllas ja olgun feasttain. Muhto in jáhke ahte buot maid son čálii lei áibbas duohta. ¶
Nubbi raporta, maid Lina Homme čálii, sisttisdoalai unnimusat ovtta boasttuvuođa. Das čuoččui ahte oahppit riejáskedje go okta sis sivahuvvui gárrenoaivvis vuodján. Ledjen mun guhte sivahuvvon ja ášši lei nu ahte mun fertejin viežžat eará oahppi guhte lei beare ollu juhkan. Go mun galgen su oažžut biilii, de orui gal sihkkarit dego mun maid livččen juhkan. Nu ahte in sáhte jietnadit maide dasa go muhtin válddii oktavuođa politiijaiguin sihkarvuođa dihte. Ii orron gal mu iige earáid mielas diet movtge erenoamáš cielaheapmin. ¶
– Maŋŋel boazodoalloskuvlla mannen fas ruovttoluotta boazodollui iežan bearraša lusa. Dađistaga šadden eanet aht eanet mielde Stáhta boazodutkamii, ja jagis 1974:s bessen dohko ollesvirgái. Dál šattai miella oahppat eambbo, ja vázzen ovtta jagi dálveeanandoalloskuvlla (vinterlandbruksskolen) Oslos, ovdalgo fas jorggihin Stáhta boazodutkamii. Jagiid 1979–82 ledjen Svalbárdas ja doppe bargen dutkin Svalbárda bohccuiguin ovttas Romssa universitehta arktalaš biologiija ossodagain. Go doppe bohten ruoktot, de bargen ovtta jagi guollebiebmanrusttegis Lodegiin. ¶
Dasto háŋkii Øystein Ballari mu. Son lei boazodoalloskuvlla jođiheaddji, ja skuvla lei aiddobáliid fárrehuvvon Guovdageidnui. Son áiggui mu oahpaheaddjin, ja nu geavai ahte álgen dohko 1983:s. Dan rájes lean mun bargan doppe. Dušše gaskkohagaid válden virgelobi go válden meahcástanteknihkaroahpu ja pedagogihka nu ahte sáhtten dohkkehuvvot oahpaheaddjin. Ovtta gaskka lei virgelohpi go bargen boazodoallohálddahusas Romssa guovllus. ¶
Go bohcco lea njuovvan, de váldá vára čoliin oahppan dihte iešguđet suolbmudanoali osiid birra. Govas oahpaheaddji Thorbjørn Larsen ja oahppit Anne Sire Båhl ja Inga Karita Buljo. ¶
(Govva: SJSBS) ¶
Márfun lea maid oassi boazodoallooahpus. Daniel Oskal, Inga Karita Buljo, May Britt Bongo, Mathis A. Oskal, Nina Marie Kuhmunen ¶
(Govva: SJSBS) ¶
Stáhta boazodoalloskuvla sirdojuvvui Guovdageidnui 1981:s, guokte jagi ovdal go mun álgen dohko. Skuvllas lei jahkásaš oahppu maid gohčodedje boazodoalu fágakursan. Eaktun beassat sisa lei unnimusat jagi bargoduogáš boazodoalus. ¶
Nu guhká go boazodoalloskuvla lei sierra skuvlan, de lei dat Eanandoallodepartemeantta vuolde. Skuvla lei seamma dáhki vuolde go Sámi joatkkaskuvla, mii lei Oahpahusdepartemeantta vuolde. 1982:s álggahii Sámi joatkkaskuvla vuođđokurssa boazodoallo- ja eanandoallofágas. Dán kurssas ledje buorre muddui seamma fágat ja dan sivas seamma oahpaheaddjit go boazodoalloskuvllas. Muhto mis ledje muhtimat virgáibiddjojuvvon boazodoalloskuvlii, ja earát fas joatkkaskuvlii. Earret dalá ossodatjođiheaddji Øystein Ballari, de ledjen mun áidna oahpaheaddji gii ledjen virgáibiddjojuvvon boazodoalloskuvlii. Hans Nilsen, guhte álggii jagi ovdal mu, ja Thorbjørn Larsen, guhte álggii oktanis muinna, leigga goappašagat oahpaheaddjin boazodoalu- ja eanandoalufágain goappašiid surggiin, muhto soai leigga virgáibiddjojuvvon joatkkaskuvlii. Goappašagat sirduiga boazodoalloskuvlii muhtin jagiid maŋŋel. Go mii guđet barggaimet ovttas leimmet virgáibiddjojuvvon goabbat skuvlii, ja dasa lassin vel goabbat departementta vuolde, de fertejedje šaddat váttisvuođat. Mii leimmet maiddái biddjojuvvon goabbatlágán lágaid vuollái. Ovdamearkka dihte ledje departemeanttain goabbatlágán bálká- ja bargoeavttut. ¶
Mis lei iežamet gáfestallanlatnja, maid geavaheimmet ovttas boazodoalloohppiiguin. Nu ahte mii boazodoallooahpaheaddjit eat lean báljo goasse seamma boddolanjas go joatkkaskuvlla oahpaheaddjit. Ledje veahá giččut skuvllaid gaskka, main seammás lei oktasaš rektor. Maŋemus geavai nu ahte mii 1986:s beasaimet sierra skuvlan, iežamet rektoriin ja iežamet kánturbargiin, muhto ii dát bistán guhká. Dát lei gal várra dušše juogalágán goansta ráfi dihte dan botta go hutket ollislaš oktiičaskiima. ¶
Muhtin jagiid, gaskkamuttos 1980-logu, ledje mis erenoamáš doaimmalaš oahppit. Sii rahče hui garrasit oažžut buoret dili skuvlii ja oažžut sierranas boazodoalloskuvlla. Sii geavahedje buotlágán vugiid maid fuobmájedje. Vearrámus lei várra go sii čuojahedje šlohttii ja bivde galledanlobi gonagasa lusa. Ja buot hearvámus lei go sii ožžo dan. Guokte oahppi vulggiiga Osloi, muhto dađibahábut lei girdi maŋŋonan. Go de olliiga Osloi, de lei galledanáigi juo nohkan, ja doppe gal ii lean árbmu. Soai šattaiga duhtat čoahkkimii eanandoalloministariin. ¶
Skuvlajagiid 1987/88 ja 1988/89 álggiimet skuvlii sullii borgemánu 8.– 10. beivviid, moadde vahkku ovdal earáid. Mii ozaimet, muhto eat ožžon lobi Eanandoallodepartemeanttas, muhto čađaheimmet goitge ná. Dáid vahkkuid geavaheimmet mátkkiide maid fertii čađahit ovdal geassi nogai. Go de dat eará luohkát álge, de sáhtiimet mii čohkkát siste ja bargat teoriijain. De válddiimet seamma guhkes bottu čakčajohtináiggi. Dát doaimmai bures, go de beasaimet visot bárttiin jávkama oktavuođas čakčajohttináigge. ¶
1988:s biddjojuvvui boazodoalloskuvla Oahpahusdepartemeantta vuollái ja biddjui oktii joatkkaskuvllain. Jus de livččiimet ožžon ovtta dain ovddeš rektoriin oktasaš rektorin dan oktiičaskojuvvon skuvlii, de ledje sáhttit šaddat stuorát váttisvuođat. Mis lei lihkku go bođii ođđa rektor. Son bođii áibbas olggobealde, iige lean beallalaš dikkiin mat mis ledje leamaš. Seammás lei sus gullevašvuohta boazodollui, ja čájehii beroštumi boazodoallooahpu ovdáneapmái. Oktiičaskima álgu lei midjiide buorre, go beasaimet doalahit ovtta olles hálddahusvirggi, danin go lei ollu bargu rievdadit jahkásaš boazodoallooahpu golmmajagáš oahppun. Maŋŋel dan unniduvvui diet virgi eanet ja eanet, ja dál ii leat šat go sullii 20 % oktasaš váldooahpaheaddjivirgi boazodoalus ja duojis. ¶
Boazodoalloskuvla lea dehálaš boazodápmama ja vuodjinmáhtu seailluheames. Oahppi lea May Britt Bongo. ¶
(Govva: SJSBS) ¶
Sullii 1990:s ovddidii skuvla oppalašfágafálaldaga mas lei boazodoallu ja duodji oahpposuorgin. Oallugiin oppalašfágaohppiin geat válljejedje boazodoalu dalle, lei alddiineaset boazodoalloduogáš. Muhtin fágaid oaččuimet ovttas 1. joatkkakurssa ohppiid oppalašfágas ja boazodoallooahpus. Dat lei somá. Oppalašfágaoahppit ledje čeahpibut joavkobargguin ja čálalaš hámuheamis, dan sadjái go boazodoalloohppiin dávjá lei eanet čehppodat praktihkalaš boazodoalus. Nie sáhtte ávkkástallat guhtet guimmiideaset. Dađibahábut heaittihedje dán ortnega ja álge oahpahit daid luohkáid goabbat sajis. Dalle masse oppalašfága oahppit dan vejolašvuođa oažžut oasi dan čehppodagas mii erenoamážiid boarrásit boazodoalloohppiin lei. Muhto de jávkkai olles dát ortnet Ođastus 94:in. ¶
Ovdal ođastusa leimmet mii ovddidan 3-jagáš boazodoallooahpu. Boarrásit oahppit geain lei praktihkalaš boazodoalloduogáš sáhtte álgit njuolga nuppi jahkái. Muhto go departemeanta mearridii ahte buohkat galge álgit luonddudoalu vuođđokurssain, de jávke dat boarrásit ohccit. Dalle ledje muhtin jagit go ledje unnán ohccit. Mis lea leamas vuođđokursa juohke jagi, muhto muhtin jagiid lea leamaš dušše juogo 1. dahje 2. joatkkakursa. Maŋŋel go boazodoalu fágareive- ja oahpahalliortnet álggahuvvui, de leat fas ollu lassánan ohccit, nu ahte mii leat ferten čađahit guokte vuođđokursaluohká guokte jagi maŋŋálaga, ja dán jagi, 2004/2005, de leat mis vuosttaš geardde guokte luohká 1. joatkkakurssas. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Ii lean lohpi hállat iežas giela 913 http://skuvla.info/skolehist/ivarutsi-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Dát lea áidna prentejuvvon muitalus, maid mii leat gávdnan, mii duođašta ahte Davvinjárgga gielddas leat leamaš sámegielat oahppit. Muđui sii leat leamaš hui čihkosis. Davvinjárgga 1986 Jahkegirjjis – Årbok for Nordkapp – lei 9-siidosaš artihkal, man namma lei Skolevesenet i Nordkapp kommune (Davvinjárgga gieldda skuvladoaibma), muhto das ii namuhuvvon sániinge ahte sámegielat oahppit dal livčče leamaš doppe. Artihkkala čálli lei Barre Prestbakmo, gii lei gieldda skuvlastivrra ovdaolmmoš áigodagas 1950–63. ¶
Ivar Utsi girjji Gullet mánat girjjeolggožii sárggui Ingunn Utsi iežas áhči muitaleamen mánáide. ¶
Magnar Mikkelsen lohka iežas divttaid, Porsáŋggu kulturvahkus, Leavnnjas 1988. (Govva: Svein Lund) ¶
Ivar Utsi riegádii Beaivvášgiettis Kárášjogas 1913:s, ja jámii 1982:s. Vánhemat ledje badjeolbmot, muhto son bajásšattai mearrasámi bearraša luhtte Reihvágis. Doppe su birgejupmi lei bivdit guliid ja maŋŋil son snihkkárušai. Ivar Utsi barggai maiddái sámepolitihkain ja báikkálaš politihkain ja lei ee. ovtta gaskka Davvinjárgga skuvlastivrras. ¶
Son čálii guokte girjji: Eallin dáhpáhusat 1980 ja Gullet mánat , 1982. Goappašiid girjjiid almmustahtii Jår'galæd'dji-lágádus. ¶
Ivar Utsi muitalus almmuhuvvui vuosttaš geardde Magnar Mikkelsena girjjis Hundre år under pisken , man Cappelena lágádus almmustahtii 1978. Mikkelsen dáhtui 13 eará finnmárkolačča muitalit muitalusaid iežaset eallimis. Lea imaštahtti ahte nu unnán olbmot muitaledje skuvlla birra. Dát lea okta moatti muitalusas skuvlavázzima birra. ¶
Magnar Mikkelsen lea riegádan 1938:s, son lea bajásšaddan ja orru Sáltesávjjus, Lágesvuonas. Son lea leamaš smávvadálolaš logenare jagi ja journalista ja girječálli olles eallimis. Son lea čállán 19 girjji, eatnasiin lea fáddá Finnmárkkus, doaimmahan áigečállaga Albatross ja ráhkadan filmma Sáltesávjju eallima birra. ¶
Sápmelaš lea beassan dovdat gillámušaid sihke rumašlaččat ja silolaččat. Boares áiggi rájes jo go ruoššat johte dáppe ja spedje, de leat sápmelaččat šaddan gillát. Sii leat čađa áigge leamaš unnitlogus ja nu leat vel dálge ja sii leat šaddan orrut jávohaga. Eai sii mangeláhkai leat vuostálastán, eai sii leat dorvvastan vearjjuide, sii leat dušše gillán. Vuosttaš geardde go sápmelaččatge čájehišgohte vuostálastinvuoiŋŋa, lei Guovdageainnu stuimmiid áigge, muhto muđui sii leat baicca gillán. ¶
Sii gillájedje ja orro jávohaga, ja almmolaš oktavuođain sii eai namuhuvvon ovdalgo sámi organisašuvnnat morránedje dahje sámekonsuleanta Henriksen bođii davás. Dalle de duste jietnadišgoahtit dan dili birra maid leat vásihan. ¶
Lean álo dovdan iežan geatnegasvuohtan čuollat sin beale ja ovddidit sin áššiid. Mun dat gal birgen seamma bures go gii ihkinassii dážaid, muhto duot duonat eai gal vel birge. Dál gal oažžugohtet sápmelaččatge oahpu, muhto lea menddo unnán. ¶
Reihvági skuvla 1909 ¶
(govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoakkáldat) ¶
Go mii vácciimet skuvlla dáppe Reihvágis, de eat ožžon hállat sámegiela. In máhttán sánige dárogiela go álgen skuvlii, in sánige. Dárogiella dat lei skuvlla giella ja duot joavdelas mearrádus lei vel nu ahte mii geat leimmet mánát eat beassan hállat sámegiela gaskaneamet nu ahte lei váttis golahit áiggi. Go mii mánát viegadeimmet olgun ja vikkaimet hállat sámegiela, de gilde min dan dahkamis. Lei viehka váigat go dalle jo beasai dovdagoahtit sielus daid cillosiid ja buddestatnamahusaid mat sámimánáin ledje. Dan don besset dovdat sielus jo 8-jahkásažžan. Dalle dearvvaheimmet stuorraservodaga. Ruovttus lei buot nu buorre ja mánnái lei somá ja illu, muhto go skuvlii bođii, de beasai gal dovdat gillámuša. Lei bahča ja lossat ja máŋga duona gillájedje sakka. ¶
Mun ohppen veahá dárogiela ja ledjen čeahppi skuvllas. Jos lei mihkkege maid oahpaheaddji jearai, de máhtten vástidit, juoga maid earát eai máhttán. Danin go ledjen čeahppi, de mu dolle árvvus. Muhto dat duonat mat eai lean čeahpit, makkár dilli sis lei! ¶
Danin dadjenge Gjærevollii [Olav Gjærevoll (1916-1994) lei professor botanihkas, stuoradiggeáirras Bargiidbellodaga ovddas ja moadde háve mielde ráđđehusas.] : Sápmelaččat leat beassan dovdat silolaččat eai dušše rumašlaččat. Dán geažil mun dagan buot maid sáhtán sámeáššiid hárrái ja bealuštan sápmelaččaid. ¶
Bajásšattadettiin ja nuorran mii, sámegielagat ja earát máŋgii šattaimet vuostálagaid. Dárogielagat eai atnán nuppiid, sámečivggaid, seammadássásažžan; dat dat nie cielahedje geat iežaset atne dážan. Nugo Hitlerge: son geavahii juvdálaččaid oaguhit juvdálaččaid, dat lei su buoremus vearju. Nu lea norgalaš stuorraservodatge geavahan dáruiduhtton sápmelaččaid veahkkin oaguhit eará sápmelaččaid. Sii han ledje vearrámusat. ¶
Go eváhko áiggi bođiimet máttás, de dovddaimet ahte eará dážain lei earálágan vuoigŋa. Sii hirpmástuvve! Maid! Máhttit go mii maid eará giela go dien hedemárkkugiela. Sii atne min árvvus go máhtiimet guokte giela. Nu lea leamaš álohii: Bahámus oaguheaddjit leat dáruiduhtton sápmelaččat. ¶
Dáruiduhttinpolitihkka dat lei sivalaš ja mii diehtit dan dili man geažil min váhnemat gillájedje. Maŋŋá náitalin ja mánáiduvaime, ja min kránnjás, Erik Samuelsenis, ledje maid smávva mánát. Johan Sirkka – gii maŋŋá gohčodii iežas Stålsettan – barggai oahpaheaddjin Reihvágis. Son gilddii min hállamis sámegiela mánáiguin ruovttus, ja man gallii mii eat lean ovtta sajis. Ovtta háve mun muittán erenoamážit, moai uhces ean doarrán. ¶
Son dadjá: Don it oaččo lobi hállat sámegiela mánáidatguin! Sii han šaddet dan muttus jallat ahte eai ádde eai maidege go álget skuvlii! ¶
De dajan sutnje: – Du teoriija, diet ii doala deaivása. Go mun álgen skuvlii, de in máhttán in sánige dárogiela, in ádden sánige. Muhto dalle go bessen 7 jagi maŋŋá álbmotskuvllas, de ledjen mun buot čeahpimus min luohkkálaččain. Ii lean giella mii dan dagahii, go mun in máhttán dárogiela, dat ii leat munnje oahpahan maidege. ¶
Ii leat imaš ahte dánlágan vuortnuheapmi čuohcá váhnemiidda. Sii vuollánedje hállagoahtit heajos dárogiela mánáidasaset, nu ahte mánát eai beassan oahppat sámegielage. Ollu nuorra olbmot sivahallet vánhemiiddiset go masse giela, sii eai leat beassan oahppat sámegiela. Ii sáhte sivahallat váhnemiid, dat lea stuorraservodaga sivva, dat lea dáruiduhttinpolitihka sivva. Maŋŋá go sámi organisašuvnnat morránedje, de sii ložžegohte giellapolitihkaset, ložžegohte binnánaš. ¶
Ivar Utsi nieida Ingunn muitala Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Gáktegoarrunoahpaheaddji ja ruovttudoallohoavda 1271 http://skuvla.info/skolehist/lempi-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Lempi Mikalsen, 2004 (Govva: Svein Lund) ¶
Lempi Mikalsen (Rávdi Lempi) lea riegádan Guovdageainnus 1921:s ja lea orron doppe olles eallináigge. Guokte áigodaga lea son bargan joatkkaskuvllas Guovdageainnus, álggos goarrunoahpaheaddjin 1950-logus, maŋŋel ruovttudoallohoavdan 1970- ja 80-logus. Ovtta gaskka lei son Duottarstobu hoavdan, muđui lea son bargan sihke hoteallas ja samvirkelágas. Gaskkohagaid lea son bargan riektedulkan sámegiela, suomagiela ja dárogiela gaskkas. ¶
Go ozai barggu goarrunoahpaheaddjin 1953:s, de ovdanbuvttii son iežas čehppodaga ná: «Ozan oahpaheaddjivirggi gahper- ja gáktegoarrumis ja buksa- ja báidegoarrumis Stáhta ruovttufidnoskuvllas sámiide. Mun lean ollu jagiid gorron sihke dáčča ja sámi nisson- ja dievddobiktasiid priváhta olbmuide báikkis ja olggobealde gili. Sáhtán maid namuhit ahte lean gorron gávtti Finnmárkku Fylkaduodjesearvvi johtočájáhussii, ja gávtti, gahpira ja ávohasaid sámi čájáhussii Kárášjogas 1951:s. Lean čađahan: 1. «Vaja ja goaro ieš» Mme Lyse de Landroy goarrunkurssa 12 oasis. 2. Norgga Risttalaš Nuoraidlihtu goarrun- ja ruovttudoalu johtokurssa 1938:s. 5 mánu Guovdageainnus. 3. Fylkkaduodjesearvvi čuoldinkurssa 1939:s Guovdageainnus, 2 mánu. 4. Dálueamitsearvvi duodjekurssa 1950:s Guovdageainnus. ¶
– Goappašat váhnemat bođiiga Suoma bealde, áhčči Eanodagas ja eadni Lulli-Suomas. Soai jođiiga Guovdageidnui veahá ovdal go mun riegádin. Áhčči lei rávdi, son lei čađahan 4 jagi rávdeoahpu Durdnosis. Son lei áidna oahppan rávdi Guovdageainnus, ja ráhkadii ollu atnudiŋggaid olbmuide, nugo liššáid, sirppiid, ákšuid, bohccobielluid ja lásaid. Mii mánát gohčoduvvuimet rávdi mánnán, ja danin gohčoduvvon mun Rávdi Lempin. ¶
Gođđinkursa Guovdageainnus, ovdal soađi. Lempi Mikalsen gasku ovddabealde. ¶
(Gova luoikan Lempi Mikalsen) ¶
– Ruovttus humaimet suomagiela, muhto ohppen sihke sámegiela ja dárogiela eará mánáin, ja hupmen buot golbma giela ovdal go álgen skuvlii. Danin eai lean mus giellaváttisvuođat skuvllas. Dat lei oainnat dušše dárogillii. ¶
Mun álgen skuvlii 1927:s, jagi ovdal meari. Vuosttaš luohkás ožžon Anders Bongo oahpaheaddjin. Muhto danin go máhtten juo lohkat go álgen, de sirdojuvvojin mun maŋŋel 3 vahkku nuppi luohkkái. Min oahpaheaddji doppe lei Karen Aarseth. Maŋŋel ožžon maid su isida Lyder Aarsetha oahpaheaddjin, ja maid Ludvig Madsen ja muhtin Kvåle, gii lei lulde eret. Mii oruimet badjegeahčen gili, ii lean guhkit go ahte sáhtten vázzit skuvlii, muhto ovtta áiggi giđđat ja čakčat fertejin orrut internáhtas, go dan áigge ii lean šaldi rastá eanu. ¶
Lauri, Lempi ja Ellen (Hætta) Keskitalo ¶
(Gova luoikan Lempi Mikalsen) ¶
Dan rájes go ledjen nieiddaš, de beroštin hui ollu goarrumis, mun lean ovdamearkka dihte gorron iežan konfirmašuvdnagávtti. Maŋŋel bessen vázzit goarrunkurssa 4 mánu. Kurssas lei dábálaš dáčča goarrun, sámigávttiid ja eará sámi dujiid lean oahppan earáin. ¶
Ovdalgo náitalin, de bargen mun duottarstobuin Suolovuomis ja Biggejávrris. Eváhko áigge oruimet mii nuortan, 8 miilla gilis eret. Ii leat čállojuvvon nu ollu min birra guđet báhtareimmet duoddarii. Lean dál álgán čállit muhtin muittuid, soitet deaddiluvvot muhtumin. ¶
Norgga risttalas lihtu dálueamitskuvla 1937, Lempi nr. 4 gurutbealde. . ¶
(Gova luoikan Lempi Mikalsen) ¶
Go Stáhta ruovttufidnoskuvla sámiide álggahuvvui 1952:s, de ledje oallugat Lempi Mikalsena bearrašis searvvis. Boarraseamos viellja, Toivo Keskitalo, lei mielde sihke plánenlávdegottis fidnooahpahusas sámiide ja vuosttaš suohkanlaš fidnolávdegottis, mii doaimmai skuvlla stivran vuosttaš jagiid. Ovtta áiggi barggai son maid snihkkároahpaheaddjin. Nubbi viellja, Lauri, lei mielde maŋit stivrras. Sus lei dalle ámmát Sámi duodjekonsuleantan. Son doalai maid kurssaid fidnoskuvllas vuosttaš jagiid. ¶
Jagi maŋŋel go skuvla lei boahtán johtui, de álggii Lempi doallat gáktegoarrunkurssa. – Lei golmma mánnosaš kursa, ja mun ledjen akto oahpaheaddjin dán kurssas. Mun osten sisa láđđiid. Skuvla govččai buot olggosgoluid láđđiide. Dan geažil go Lauri lei duodjekonsuleanta, de galggai son beassat leat mielde mearrideame makkár stiila mii galggaimet oahpahit. Galggai leat veahá dološ málle. Dien áigge ledje álgán hearvabáttiid vuovdit gávppiin, muhto daid eat galgan geavahit. Mii osttiimet roncciid, govda ja seakka, ja muđui čuohpaimet njuniid láđđis. Dál lea guovdageaingákti áibbas earalágán go dan áigge lei. Dál oažžu nu ollu hearvabáttiid oastit, ja dál bidjet bátti bátti nala gitta dassážii go šaddá oktan moivin. ¶
Gođđinkursa searvegoddeviesus 1939:s. Oahpaheaddji Anny Haugen ja oahppi Laura Lund. ¶
(Gova luoikan Lempi Mikalsen) ¶
Mis eai lean oahppoplánat maid čuovuimet, daid dagaimet ieža. Ledje dušše iežan hárjáneamit, ja dat maid ledjen oahppan vuorrasit sápmelaččain. Álggos gal álggiimet álkit diŋggaid goarrut. Oahppit ferteje vuos oahppat geavahit goarrunmášiinnaid. Lea nu ahte sámi goarrun ii leat seamma go dáčča goarrun. Dáčča goarrumis leat eanet «broderiat ja blonderat» ja diekkárat. Go ieš vázzen kurssa, de oaččuimet láđđebihtá masa galggaimet goarrut juohkelágán sávnnjiid, ja šattaimet goarrut boalloráiggi. Sámi gáktegoarrun lea áibbas eará. Mu kurssas lei dušše gáktegoarrun, muhto doppe ledje maid eará goarrunkurssat. Goarrunoahpaheddjiid gaskkas geaid muittán, ledje Inga Triumf, Marit Nilima ja Inga M. Hætta. ¶
Muhtin sis geain lei dehálaš rolla ruovttufidnoskuvlla álgojagiin: Anna Larsen, Sigurd Skoglund, Inga S. Näkkela Triumf, Marit Pentha Nilima, Lauri Keskitalo og Adam Triumf. ¶
(Govva: Ruovttufidnoskuvla) ¶
Oahpahus lei dušše praktihkalaš oahpahus, mis ii lean obage teorehtalaš oahpahus. Mii oahpaheimmet ohppiid dan gillii maid ipmirdedje buoremusat, ii lean omd. oktage gii logai midjiide ahte galgat hupmat dárogiela. ¶
Skuvllas eai lean alddis lanjat vuosttaš jagiid, nu ahte kurssat ledje vuoruid mielde Duottarstobus, ja nuppe vuoruid skuvlabráhkas. Lei oalle moivi dien áigge. Lei čađat hupmu ahte hukset ođđasa, muhto dat válddii hui guhkes áiggi. Sigurd Skoglund lei jođiheaddji go mun álgen, muhto de lei ollu jagiid go skuvllas ii lean jođiheaddji. Dalle eai lean albma luohkát, dušše kurssat maid skuvlastivra lágidii. ¶
Skuvlamátki Supmii, 1950-logus. . ¶
(Gova luoikan Lempi Mikalsen) ¶
1960:s fárrii skuvla easkka huksejun visttiide. Lempi Mikalsen ii bargan oahpaheaddjin dan maŋŋel, earret go lei muhtumin sadjásažžan ruovttudoallosuorggis. Lihkká galggai son máŋga jagi maŋŋel boahtit ruovttoluotta joatkkaskuvlii, gos internáhtta šattai su bargobáikin 1975' rájes gitta dassážii go šattai penšunistan 1988:s. ¶
– Ovdalgo álgen internáhttii, de ledjen jođiheaddjin Duottarstobus. Go galgen heaitit doppe, de jerren dalá rektoris, Ole Einar Olsenis, áigu go son láigohit Duottarstobu internáhttan. Dan son áiggui, ja mun ordnejin nu ahte skuvla beasai láigohit Sámemišuvnnas. Seammás bivddii Ole Einar mu ohcat internáhtajođiheaddjivirgái. ¶
Mus lei olles ovddasvástádus internáhttii, inge dovdan goasse ahte dárkkistedje maid mearridin, ii rektor iige skuvlastivra. Lassin skuvlla iežas internáhta, de láigoheimmet ovtta áiggi lanjaid sihke Duottarstobus ja osiid vuođđoskuvlla internáhtas. Mii dagaimet iđđes- ja eahkesborramuša guđege internáhtas, muhto buot internáhttamánát manne vuođđoskuvlla internáhttii borrat gaskabeivviid. Mis ledje sihke beaive- ja idjafávttat. Eanemusat ledje mus 8 bargi. Mis lei álo doarvái ruhta, in muitte ahte eat nagodan oastit maid dárbbašeimmet. ¶
Mus lei ollu oktavuohta ohppiiguin dan áigge. Go galgá leat ná ollu dahkamuš nuoraiguin, de ferte máhttit singuin. Jus sin álgá bealkkehit ja njálmmi geavahit, de gal berre luohpat. Manai hui bures, mu áigge leimmet nu buorit olbmážat. Dieđusge lei eallin muhtumin, nuorat han leat nuorat. Muhto go beare váldá áiggi humadit singuin, de dávjá čoavdašuvvet bárttit. Mus lei maid ollu oktavuohta váhnemiiguin, mus lei sihkkarit eanet oktavuohta singuin go oahpaheddjiin lei. Mis ledje maid njuolggadusat, nugo goas oahppit galge sisa eahkediid. Dat mearriduvvui das man boarrásat sii leat, ja váldojuvvui maid vuhtii maid váhnemat oaivvildedje. Jus eai livčče makkárge njuolggadusat, de eai livčče sáhttán nu ollu oahppit orrut internáhtas. ¶
Diehttelas lei veahá riedja muhtumin. Dáhpáhuvai maid ahte idjafákta čuojahii munnje ihkku, ja dalle fertejin lihkkat ja vuolgit dohko vulos soabahit. Ledje dávjá bártnit, geat bohte olggobealde ja áigo sisa nieiddaid lusa internáhttii. Dáhpáhuvai maid ahte nieiddat ledje mielde dás ja rahpe sidjiide dáhkkeluŋkkaid ja lásiid. Muhto go mun ollejin dohko vulos, de gal manai bures, de lohke ahte eai sii áiggo riedjat. Sii válde mu gihtii ja mii láidiimet guhtet guoibmámet olggos ja sii lohke ahte mii mannat ruoktot.. ¶
Sin agis lea dávjá nu ahte leat illudan vuolgit ruovttus ja beassat dahkat nugo ieža hálidit. Oallugat dovdet iežaset akto ja sis leat iešguđetlágán váttisvuođat, ja mii guđet barggaimet internáhtas fertiimet guldalit sin ja geahččalit nevvodit sin. Nu ahte internáhttaáigi ii leat leamaš dušše geahpas ja hávski, loahpaha Lempi Mikalsen. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Eksistensiálalaš skuvlahistorjá Láhpis 2458 http://skuvla.info/skolehist/lone-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Lone Hegg (Govva: Andreas Hegg) ¶
Lone Synnøve Hegg (r. Jørgensen) lea riegádan 1975:s ja lea bajásšaddan Sáttomohgáttis Láhpis Oarje-Finnmárkkus. Doppe son váccii vuođđoskuvlla. Maŋŋil váccii joatkkaskuvlla Álttás ja logai psykologiija, davviriikkalašfága ja pedagogihka váldofága Romssa Universitehtas. Dán artihkkala vuođđun lea váldofágabargu Norsk eller samisk? I spenningsfeltet mellom eksistens og vitenskap. ¶
Lone Hegg lea bargan oahpaheaddjin ja pedagogalaš-psykologalaš ráđđeaddin. Son ássá dál Čáhcesullos ja bargá Finnmárkku fylkkagielddas, gos juste dál (2006) bargá Máhttoloktema prošeaktajođiheaddjin. ¶
Dáppe ii leat 1900-logus hupmanveara sámi skuvlahistorjá, logai rávis Láhpi olmmái munnje. Go jearan muhtun nuorabuš nissonolbmos seamma suohkanis ahte movt su skuvlla oahppit vásihedje sámivuođa, de son vástida ahte son muitá muhtun sápmelaš govaid o-fága oahppogirjjis. Vaikko sámivuohta ii leat ge leamaš dakkár ášši man birra hupme Láhpi skuvllas, de dat goitge lea eksistensiálalaš fáddá mii lea dehálaš ollugiidda mis, dihtomielalaččat dahje dieđekeahttá. ¶
Lean eret Sáttomohgáttis, mii lea unna giláš Láhpis. Doppe ássen gitta dassážii go ledjen vihttanuppelohkái jagi. Sáttomohgáddi lei buoremus báiki máilmmis, gitta dassážii go šadden nuppelot jahkásažžan. De šattai máilmmi vearrámus báikin. Njealjenuppelotjahkásažžan ledje mus ollu áššit mat váivvidedje. Vuosttažettiin in orron iežan mielas doarvái fávru. Ii mihkke lean nu go galggai leat: ledjen beare guoirras, vuovttat beare njárbadat, čalmmit beare unnit, čiččit beare unnit, romes modji ja čivhllit. Muhto vearrámusat ledje muohtočohkat. Dat bullájedje ámadeajus ja leabbájedje miehtá speadjala. ¶
Sáttomohgátti skuvla 1907 ¶
(Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoakkáldat) ¶
Ii lean álo álki oažžut oahpaheddjiid muhtun doaresbealbáikái máilmmis. Eai lean galle finnmárkulačča geat bohte dohko, dávjá ledje lullinorgalaččat geat hupme lávlu suopmaniid ja geain ledje libardeaddji lihkastagat. Muhtumat borre stuolá ja stára málisin, ja earrásat ges liikojedje rabasjulggiid vázzit birra jagi. Mii oahppit oaččuimet ođđa jurddafáttáid ja fuobmáimet ollu maid beasaimet boagustit friddjaminuvttaid. Diet oahpaheaddjit gal sihkkarit eai diehtán buorebut go mii ge ahte Láhpi 1845' olmmošlohkan čájehii ahte 60,6 % suohkanássiin ledje sápmelaččat. 1920:s lea dát lohku njiedjan 37,83 prosentii, ja das leat mielde olbmot geain lea sihke suoma ja sámi gullevašvuohta. 1970:s lohká 2,6 % álbmogis ahte sii várra leat sápmelaččat. De eai šat gávdno olmmošloguin suopmelaččat ja dakkár olbmot geain lea máŋgga kultuvrii gullevašvuohta. ¶
Láhpi suohkanis leat ollu smávva gilážat, ja suohkanguovddáš lea Ákšovuotna, mii lea suohkana stuorámus gilli. Muhtun giliin dovdo lestadiánalaš osku, muhto ii buot giliin. Sáttomohgáddi lea ovdamearkkadihte dakkár gilli gos diet osku ii vuhtton nu bearehaga. Sáhttá go leat nu ahte lestadiánalaš gilit leat buorebut váldán vára sámi kultuvrras ja iešvuođas go dat gilit gos ii lean lestadiánalaš osku? Ságastaladettiin muhtun dievdduin ja nissonolbmuin geat leaba eret Bártnatvuonas, mii lea Sáttomohgátti ránnjágilli, ožžon dan ipmárdusa ahte soai eaba dorjon dien oaivila. Vaikko lohkaba ge dovdat eanet lagasvuođa sámegillii, de soai eaba gal sáhte iežaska gili gohčodit sámi gillin, ii ge sámivuohta leat juoga man birra doppe olbmot hupmet. Vaikko ovdalis namahuvvon olmmái logai ge ahte 1900-logus ii leat hupmanveara sámi skuvlahistorjá, de son muitala ahte go son váccii skuvlla Láhpi suohkanis, birrasiid 1940:s, de máhtte buot mánát sámegiela. Muhto go jearan hupme go sii sámegiela skuvllas, de son gal biehttala dan garrasit. «Ii heađisge, ii oktage mis gal hupman sámegiela skuvllas». Muhtun vuoras nissonoahpaheaddji muitala ahte su áhkku humai sámegiela ja su eadni ipmirdii sámegiela, muhto sámegiela birra ii galgan hubmojuvvot, ii dalle go son lei skuvlavázzi, ii ge maŋŋil ge go son bargagođii oahpaheaddjin gilis. ¶
Ákšovuona mánáidskuvlla 4. luohkká 1953:s. Duogabealde skuvlabráhkka mii geavahuvvui ovdal go ođđa skuvla huksejuvvui. Dat geavahuvvui maiddái internáhttan Ovdimusas maŋosguvlui, gurut ráiddus: Trygve Andersen, Ingolf Bye, Solveig Andersen, Gunnveig Magnussen, Steinar Aslaksen, Jens Børve, Ole Wirkola. Olgeš ráidu: Willi Flatmo, Gunnar Rydheim, Terje Johansen, Peder R. Winterseth, Torfinn Kiil, Solfrid Wilhelmsen, Hilde Bosch, Evy-Ann Larsen ¶
(Govva: Jon Martin Alnes / Finmarksbiblioteket) ¶
Juohke geasi bohte bohccot Sáttomohgáddái. Ja de bohte maid sápmelaččat. Diet sápmelaččat ledje imašlaš olbmot. Lei čielggas ahte ollugat giliolbmuin hupme heajos ságaid sin birra.. Ja buoret ii šaddan dilli go bohccot dulbmo áiddiid ja guhto olbmuid gittiin. «Fjellfinn» lei cielossátni maid geavaheimmet go galggaimet olbmástallat nuoraidskuvllas. Duođi eanet oktavuohta ii lean mus sápmelaččaiguin. Sii orro Kárášjogas, Guovdageainnus ja Mázes, ja johte bohccuiguin duohkot deike. ¶
Sámi identitehta ii leat leamaš dakkár ášši man birra olbmot leat hupman Láhpis. Liikká sáhttá lohkat ahte dát lea eksistensiálalaš dehálaš fáddá eatnasiidda Finnmárkkus. Jus jearrá juoidá sámi áššiid birra dáruiduvvan guovlluin, de dat dagaha heajos, lossa dilálašvuođa, imaštallama ja olmmoš oažžu gažaldagaid vástádussan. Eanas olbmuin leat juogalágan dovddut sámivuhtii. Eatnasiin leat hui garra oaivilat. Dan oaidná earet eará media ságastallamiin ja eana- ja čáhcevuoigatvuođaid digaštallamiin. ¶
Čájehuvvo ahte dát lea váttis fáddá juste dan dihtii go sámi historjjá birra ii leat oahpahuvvon ovdalaš mearrasámi suohkaniin, nugo ovdamearkka dihte Láhpis. Manne ii galgan oahpahuvvot sámiid birra Láhpis 1900-logus? Jus olmmoš hálida historjjá gullat, de ii leat váttis dan gávdnat. Eatnasat Finnmárkkus máhttet ohcat iežaset máttuid Mátta-Norggas, Frankriikkas, Ruoŧas dahje eará eksohtalaš guovlluin, go beare fal ohcet doarvái guhká. Nuorravuođas mun lávejin lohkat ahte olles mu soga máddu lea muhtun vearredahkki gii lei eret Gudbrandsdalenis. ¶
Mu bearaš boahtá Gudbrandsdalenis. Ja mii leat čuvvon iežamet soga duogáža gitta álggogeahčái 1800-logu. Peder Bjerk lei reaŋgan muhtun oapmedálus Øyeris Gudbrandsdalenis. Son lei vigiheamet sivahallojuvvon suolan, ja danne son časkkii leansmánne. Son sáddejuvvui ráŋggáštusvissui Osloi, ja dasto Finnmárkui. Mánát ja eamit báhce Øyerii ja son oaččui ođđa bearraša Áltái. ¶
Manne hálidin leat Gudbrandsdalenis eret? Manne in hálidan dovddahit ahte dat maid speadjalis oidnen, lei mu sámi gullevašvuohta? Manne geavaheimmet sáni «fjellfinn» cielossátnin? ¶
Hálidin leat eanemus lági mielde seammalágan go earát mu ahkásaččain. Jus soames livččii midjiide muitalan min sámi historjjá, livččiimet go ipmirdan dan? Orun dego muitimin ahte okta gili oahpaheaddji muitalii min luohkkái ahte mis lei buohkain juogalágan sámi gullevašvuohta. Orun gal dego gullan dan, ja muittán maid dan. Muhto nuppe bealis fas in diktán dan moktege alccen čuohcat. Go rávisolmmožin ohppen dáruiduhttima birra, de manai maid guhkes áigi ovdalgo bidjen iežan dien govvii, ja manai vel guhkit áigi ovdalgo navdigohten iežan sápmelažžan. ¶
Mus lei imaš vásáhus dá muhtun beaivvi. Go čohkkádin ja smiehtadin áhku ja ádjá birra, de fuobmájin juoidá. Jus soai humaiga sámegiela, de han soai fertiiga lean sápmelaččat? Vaikko lei ge oalle ártet, de lei nu ahte diet dovddasteapmi vuodjugođii easka de mu ipmárdussii. Ja dasto han fertii áhčči maid leat sápmelaš. Teorehtalaččat lean mun dalle beallesápmelaš. Fertejin veaháš boagustit... ii jur nie gal oba sáhttán ge leat. Oidnen olmmošlohkamis ahte áhčči lei sámegielat. Goappešagat su váhnemat leigga sámegielagat, muhto son lei sudno biebmobárdni. Danne in dieđe vel dál ge leigga go su albma váhnemat sápmelaččat. Jáhkán soai leigga. Áhkku soaitá leamaš veaháš rivgu. Muhto ii hal das galggaše leat nu ollu dadjamuš man ollu sápmelaš mun lean. In mun sáhte báifáhkka šaddat sápmelažžan. Dan in hálit. Muhto liikká dovddan čeavláivuođa go muhtun presentere mu sápmelažžan. Juo, dat lea gal hui amas dovdu, ja mun veaháš báhkkanan ja heahpanan, muhto dovddan maid čeavláivuođa. Ja de in dárbbaš ge imaštallat manne lean nugohčoduvvon čearddalaš oaidnit ja in dárbbaš dainna heahpanaddat ge. Muhtun láhkái šaddá ge dasto dat mii álo lea leamaš nu heittot, veaháš buorre. In mun buohkaiguin hálit dan birra hupmat. In jáhke goit ovddemus gillet vuolgit Sáttomohgáddái hupmat iežan sámi gullevašvuođa birra! Livččii áibbas eará ášši hupmat Romssas dan birra. Dasgo mun dovddan ain heahpada. ¶
Min čearddalaš gullevašvuohta ja identitehta lea dehálaš midjiide. Ja dat mii midjiide lea dehálaš, bidjá dávjá johtui juoidá min siste maid mii ieža eat nagot stivret. Ollu dáhpáhuvvá olggobealde min dihtomiela [Geavahan fágacealkagiid maid lean viežžan čikŋodatpsykologiijas, ja lean daid geavaheami dán árbevieru ipmárdusas vuođđudan vuosttažettiin Carl Gustav Jung čilgehusaide. Jus dáhtut dárkilit čilgejumi, de čujuhan iežan váldofágačállosii.] Lea váttis ipmirdit manne hupmen badjelgeaččamiin sápmelaččaid birra ja manne geavahin fjellfinn sáni cielossátnin, go olles mu olgguldas hápmi nu čielgasit čájeha mu sámi gullevašvuođa. Muhto diekkár dovddasteami gal duvdojuvvo eret. [Eret duvdin: Bálddastahtá dieđekeahttá systema stuora ovdalanjain, juogalágan salonggain, ja dihtomielalašvuohta lea ges unnit latnja. Uksabeallás dien guovtti lanja gaskkas lea vákta. Son sirre jurddafáttáid mat millii bohtet, ii ge luoitte daid dan unnit latnjii jus ieš ii daidda liiko. Go jurddafáttát mat millii bohtet bahkkejit uksabeallá radjái, ja vákta ii luoitte daid meattá, de dat eai sáhte šat bissut dihtomielas, ja de mii lohkat ahte dat leat eret duvdojuvvon .] , ja dat ii boahtán mu dihtomillii ovdal ollu jagiid maŋŋil. ¶
Sápmelaččaid hárdin, sihke leaikkastallamiin ja duođalašvuođas, lea juoga mii lea oahpes ášši buohkaide dán fylkkas. Eatnasat leat gullan dahje muitalan sámi vitssaid. Ollugat leat suhttan sápmelaččaide dahje leat badjelgeahččan sin kultuvrra ja giela. Ollugat muitalit movt sii leat vásihan hárdima iežaset lahkosis. Olbmot geažuhit dávjá ahte mun lean oaidnit dego sápmelaš, maiddái áltálaččat lávejit dan dadjat. Ja dadjet dan nu ahte dat čuohcá munnje unohassan, lohket ahte don gal fertet lea juogo Guovdageainnus dahje Kárášjogas eret. Jus láven de vástidit ahte mun dieđán ahte mus lea sámi hápmi ja ahte mun lean ge mearrasápmelaš. De eai šat láve diehtit movt galget láhttet, eai ge huma šat eanet dan ášši birra. Dat gii sirre muhtun olmmošjoavkku čearddalaš gullevašvuođa vuođul, sáhttá definerejuvvot rasistan. Ja lea ge oalle ártet ahte dávjá olmmoš dadjala juoidá rasistalaččat dan čearddalaš joavkku birra masa ieš gullá. Danne sáhttá ge digaštallat ahte lea go rasisma rievttes doaba čilget dan váttis oktavuođa mii Finnmárkkus lea sápmelaččaid ja dáččaid gaskkas. ¶
Heahpat ástada. Heahpat bávččagahttá, ja dasa lassin ii leat almmolaččat dohkkehuvvon ahte heahpanit. Ii leat dohkkehuvvon ahte olmmoš galgá beassat heahpanaddat dan dihte go lea sápmelaš. Nie ii oaččo dadjat, ii ge jurddašit ge. Danne ferte dán heahpada čiegadit, nu ahte dat heahpat maid finnmárkulaččat dovdet iežaset sámivuođa dihte, galgá bissut čihkosis, olbmo dihtomiela duogábealde. Dáruiduhttima ja hárdima geažil lea álki ipmirdit manne olbmot heahpanit sámivuođaset dihtii. Ollu buolvvaid čađa lea midjiide muitaluvvon ahte sámi gullevašvuohta ii leat nu buorre go dáru gullevašvuohta. Sámegiella lea badjelgehččojuvvon ja danne leat ollu bearrašat massán dan giela. Ain dál vealahuvvo sámi kultuvra ja identitehta. Dál leat finnmárkulaččat ieža sivalaččat eanas dien vealaheapmái. Mii leat oahppan vealahit sámivuođa. Dasa lassin dat lea lunddolaš iešgáhttendoaibma, vai ieš ii vealahuvvo. Sáhttá ge lohkat ahte finnmárkulaččat dovdet oktasaš heahpada iežaset sámi gullevašvuođa dihte, seammás go muhtumat maid dovdet čeavláivuođa. ¶
Eaŋkilolbmo dásis čilge čikŋodatpsykologiija [Carl Gustav Jung] midjiide ahte juohke diŋggas lea suoivvan, ja maiddái olbmo psyhkas lea suoivvanbealli. Buhtadan dihtii dán suoivvanbeali, de leat mis maid eanet siviliseren bealit: bajit-mun ja kultuvra-bajit-mun. ¶
Suoivana jietna dadjá: Sápmelaččat lea romit, unnit, oktageardánat, ii ge sis leat seamma alla árvu go dáččain. Olmmoš gal áigá juo oaidná goal lea sápmelaš, sin gal dovdá. Lone, it galgga nu oainnusindahkat iežat sámi beliid – dat leat romit. Gula mat movt sisfinnmárkulaččat hupmet, sii geat ain dádjot daid sámi tullja áššiiguin. Sii eai máhte dárogiela ge albmaládje hupmat! Oaččut leat ilus go leat dárrolažžan šaddan. Diehttelas lea váivi go it beasa iežat sámi hámis earranassii. Muohtočohkat ja čalmmit eai leat jur čevllohallanveara. Dat almmuhit du. Dan gal dieđát ahte maid dal de ain logažet, de ii leat moktege eksohtalaš dahje somá leat sápmelaš Norggas. Jus leat indiána, de dat gal lea gelddolaš čearddalašvuohta Norggas, muhto ii fál sápmelaš. Eai leat dušše lulli norgalaččat geat boagustit sápmelaččaid – sin boagustit buohkat. Albma finnmárkulaččat boagustit buot njálgámusat. ¶
Dus ii leat buhtis neahku ja du čalmmit leat beara unnit. Gea man ropmi dat lea! Ale fal doaivvo ahte ovttage mielas diet leat čábbát. Hálidat go duođai oahppat diekkár fasttes giela? It go gula man roavvát ja oktageardánit dat čuodjá! It go dieđe ahte sápmelaččat leat nuoskkit ja eahperehálaččat? Dasa lassin leat sii várálaččat juhkanoaivvis! Sii geavahit systema ja váldet min ruđaid! Ale divtte sin váldit iežat fámu! Don leat dárrolaš! Jáhkát go buotdihttiid tulljaságaide? It don gal dárbbaš smiehttat iežat sámi árbbi. Manne galggat dainna vuorjat iežat? Manne galggašit ohcat maŋás juogamasa mas ii leat makkárge árvu? Manne ohcat juoidá mii duohtavuođas lea dutnje stuora heahpadin? Geahča man romes gávttit – it galgga goassege diekkára coggat badjelasat. De goit buohkat juo oidnet gosa don gulat. Lea juo doarvái lossat leat Finnmárkkus eret. Cokka bunáda ja nanne dan mii lea buhtis, mii gullá dárrui. Áiggut go iežat maid dahkat bogostahkan? Ale goassege loga iežat sápmelažžan! ¶
Bajit-mu sivalašvuođadovdu dadjá: Diekkáriid it sáhte dadjat. It galgga diekkáriid jurddašit ge. Olmmoš ii galgga badjelgeahččat eará olbmuid, dat gohčoduvvo rasisman. Leat heajos olmmoš gii divttát iežat nie jurddašit! Dasa lassin leat don ieš beallesápmelaš. Jurddaš buot ustibiiddát geat leat sámi sogalaččat! Eai go sii leat albma fiinna olbmot? Don dovddat ollu fiinna sápmelaččaid. Gákti lea čáppat. Smiehta mat – ii go dus ge oro miela oažžut čáppa Láhpi gávtti! Sámi kultuvra lea albma ja dat lea okta oassi dus maid. Galggašit čevllohallat iežat sámi gullevašvuođa dihtii ja leat oassin dien fiinna kultuvrras, ovttas eará fiinna hutkkálaš olbmuiguin. ¶
Kultuvra-bajit-mu sivalašvuođadovdu dadjá: Galggat ráhkistit lagamuččaidat nugo iešiežat. Ii leat dohkálaš ahte ii liikot olbmuide sin neagu dahje čearddalašvuođa dihtii. Norgga stáhta ja dáččat eai leat leamaš siivut sápmelaččaid vuostá. Mii galgat leat siivut sápmelaččaiguin. Olmmošeatnatvuohta berrešii heahpadit buot vuoigatmeahttunvuođa dihtii mii lea dahkkojuvvon muhtun olmmošjoavkkuid vuostá. Dat lea ovdal dáhpáhuvvan ja dat dáhpáhuvvá eará báikkiin, muhto dat ii sáhte dáppe dáhpáhuvvat. Mis lea olmmošvierru, ja leat ovdánahttán alladási servodaga. ¶
Sáhttá go leat buorre dovddahit iežas suoivvanbeali? Mu vásáhus lea ahte go olmmoš beassá mieđihit ahte sus lea diekkár bealli, de lea maid álkit gáidadit das eret ja fuobmát dan earáin. Manná guhkes áigi ovdalgo mii finnmárkulaččat duostat dihtomielalaččat dovdat dán oktasaš heahpada, ja jorgalahttit dan buorrevuohtan. Seammaládje manná maid guhkes áigi ovdalgo eaŋkilolbmot nagodit dovddahit iežaset sámi gullevašvuođa ja dovdat dan buorren. Jus eai oahpa historjjá, de leat Láhpi skuvllaid mánát doaivaga haga. Dovddasteapmi boahtá go oažžu oahpu, ja dan maŋŋil sáhttá psyhkalaččat rahčagoahtit ja dasto nákce juoidá dahkat. Dan rájes go mun gávnnahin ahte áhkku ja áddjá humaiga sámegiela, de manai vihtta jagi ovdalgo dieđihin sámi jienastuslohkui. Lean smiehttan oastit Láhpi gávtti, muhto in leat vel nagodan jurddašit ge álgit sámegiel kursii. Ii oro vel lunddolaš hupmat sámi ságaid Láhpi olbmuiguin, muhto duosttan mun gal dan dahkat. Measta buohkaiguin. ¶
Vaikko mus leat ge dieđut dáruiduhttima, psyhka ja Láhpi historjjá birra, de liikká lea munnje váttis ráhkadit dás čoahkkáigeasu mii livččii sámi skuvlahistorjá. Duogášdieđut mat mus leat Gáivuonas Romssas, muitalit ahte sáhttá geavvat nu ahte mii mearrasámit oažžut dan dovddu ahte mii fertet dego ándagassiiátnumiin searvat sámi oktavuhtii. Danne lea mu čoahkkáigeassu ná: 1845:s ledje 60,6 % mis sápmelaččat. Birrasiid 1940:s máhtte ollu mánát skuvllas sámegiela. Ollugat mis diehtit ahte mii leat sápmelaččat. Muhtumat velá čevllohallet ge dan dihtii. Mis lea guhká leamaš skuvla Láhpis. Muhtun giliin lea ain skuvla. Ii go de sáhtáše ge gohčodit dán oasážin Láhpi sámi skuvlahistorjjás? ¶
Gamst, Leonhard / Samuelsberg, Harald: Loppas historie – Bygdebok for Loppa kommune. Loppa kommune 1983 Hegg, Lone: Norsk eller samisk? I spenningsfeltet mellom eksistens og vitenskap. Universitetet i Tromsø 2000 ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Sápmelaččat ja skuvla Láhpi suohkanis 3072 http://skuvla.info/skolehist/loppa-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Hanna ja Harald Samuelsberg ¶
(Govva: Schrøder / Loppas historie ) ¶
Jus lea unnán skuvlahistorjá gávdnamis Láhpis 1900-logus, de lea goit valjit dieđut 1800-logus. Buoremus gáldu dán oktavuođas lea Loppas historie – bygdebok for Loppa kommune (Láhpi historjá – Láhpi suohkana giligirji), maid Harald Samuelsberg ja Leonhard Gamst leaba čállán. ¶
Eanas giligirjjiin riddo-Finnmárkkus leat unnán dieđut sápmelaččaid skuvladilálašvuođaid birra, muhto dán girjjis gal lea 23-siidosaš artihkal man namma lea Samene og skolen (Sápmelaččat ja skuvla). Vaikko oassi dás lea ge oppalaš skuvlaáššiid birra, de das gávdná maid ollu konkrehtalaš dieđuid Láhpi sápmelaččaid skuvladili birra. Moai letne dás váldán muhtun osiid mielde dien kapihttalis. ¶
Harald Samuelsberg (1911–86) bajásšattai Láhpis. Sus lei dušše vuođđoskuvla (álbmotskuvla), muhto barggai máŋggalágan bargguid, dávjá seamma áiggis. Earet eará lei son guolásteaddji, guollebearráigeahču bálvá, sadjásaš oahpaheaddji, fabrihkkabargi ja leansmanbálvá ovdalgo son 1948:s válddii badjelasas iežas bearraša oapmedálu. Maŋŋil barggai son maid ovtta áiggi Ákŋoluovtta suohkana kánturhoavdan. Samuelsberg lei Bargiidbellodaga áirras Láhpi suohkanstivrras, ovtta áiggi lei son maid sátnejođiheaddjin, ovdalgo válljejuvvui stuoradiggeáirrasin 1958–69. Son lei maid Norgga sámeráđi vuosttaš jođiheaddji (1964–80). Go lei leamaš 11 jagi Stuoradikkis, de ii evttohan Finnmárkku Bargiidbellodat su šat 1969:s, ja lea gullon ahte lei su sámepolitihkalaš oaidnu mii lei sivvan dasa go su eai šat hálidan áirrasin. Sus ledje ollu doaimmat bellodagas, almmolaš ráđiin ja lávdegottiin, ja lei earet eará miellahttun 1963' Álbmotskuvlalávdegottis, Boazodoalu- ja sámeáššiid davviriikkalaš lávdegottis 1964–1980 ja Sámi vuoigatvuođalávdegottis 1980' rájes. ¶
Leonhard Gamst (1904–87) bajásšattai Láhpi sullos ja barggai buot iežas doaimmaidis doppe. Maŋŋel soađi biddjojuvvui son oahpaheaddjivirgái mas barggai máŋga jagi, ja dan maŋŋel jođihii son gávppi. Son lei ollu jagiid Láhpi suohkana skuvlastivrra ovdaolmmoš. Gamst lea maid čállán girjji: Slekten Gamst og Loppa øy. (Gamst sohka ja Láhpi suolu) ¶
... Nu guhká go v. Westen elii, de geahččaledje čađahit sámegiel oahpahusa buot sámi mánáide nu viidát go lei vejolaš. Láhpi dilálašvuođa birra čállá son ná, maŋŋel go lea finadan dáppe 1717:s: «Loppens finner som er kun 6 familier og deriblandt ingen Fieldfinner, har noch udi deris egen Præsts omhyggelighed, særdelis siden hands klocher kand temmelig Lappisk, en schickelig Person. Ellers kunde till ydermeere framgang Korsnes Skolemestere af Alten 1 gang i aaret rejse til Bergsfjord og der samle Loppens finner, randsage, bestyrche og undervise dem». («Láhpi sámit, oktiibuot dušše 6 bearraša ja sin gaskkas ii oktage duottarsápmelaš, leat sin iežaset Báhpa fuolalašvuođa dihtii, ja earenoamážit daningo su luhkkár máhttá viehka bures sámegiela, skihkalaš olmmoš. Muđui jovssašii vel eanet ovdáneami jus Ristamuornjárgga skuvlameasttirat Álttás sáhtášedje fitnat 1 jagis Beasfearddas (Jogas) ja čohkket dohko Láhpi sápmelaččaid, iskat, nannet ja oahpahit sin».) ... ¶
Diehtun dilálašvuođa birra mii lea Láhpi báhpasuohkanis doppe Oarje-Finnmárkkus, beaiváduvvon čakčamánu 17. beaivvi 1746, čállá suohkanbáhppa Peder Krop earet eará: «Finnerne i Loppens og Hasvik sogner ere temmelig vel oplyste så de eftergive ikke den anden almue udi oplysning. Finnernes børn vise sig gjerne mest lærvillige. De lærer deres Kristendom på Norsk mål, og de finnebørn jeg udi min tid haver haft til beredelse til Confirmation ere fundne de bedste». («Láhpi ja Ákŋoluovtta báhpasuohkaniid sámit leat oalle bures bajásčuvgejuvvon, nu ahte sii eai leat heajubut go eará olbmot bajásčuvgejumi dáfus. Sápmelaččaid mánát leat dávjá áŋgirepmosat oahppat. Sii ohppet iežaset risttalašvuođa dárogillii, ja dat sámi mánát maid mun leat ráhkkanahttán konfirmašuvdnii leat leamaš čeahpimusat.») ¶
Suohkanbáhppa rámida iežas suohkana sámi mánáid, muhto sáhttá jearrat lea go dat máhttu man birra son čállá dárogiel máhttu, nu ahte sii leat ipmirdan dan dárogiel risttalašvuođamáhtu sisdoalu. ... ¶
Biskop Schønheyder lei galledanmátkkis Finnmárkkus 1790:s ja finai dalle maid Láhpis. Mátkečállosis čállá son earet eará Láhpi birra ná: «Ungdommens kundskab er meget fattig. Kun 1 finneskolemester. Klokkeren gammel og avfeldig». («Nuorain ii leat ollu máhtolašvuohta. Dušše 1 sámeskuvlameasttir. Luhkkár boaris ja nohkan.») ... ¶
Schønheyder lea vuosttaš gii muitala midjiide ahte Láhpis lea leamaš sámeskuvlaoahpaheaddji. Man guhká dáppe leamaš diekkár oahpaheaddji, dan eat dieđe. Muhto almmatge: Johtti oahpaheaddji doaibma Láhpis, gos olbmot orrot nu bieđgguid, dan áiggi go lei oanehis oahppanáigi, ii leat dákkár čoavddus mii sáhttá addit nu buriid bohtosiid. Ain nu maŋŋit go 1850:s daddjo ahte sámemánáin lea dušše 4 beaivvi skuvla jagis. . ¶
Dáppe Láhpis leat mis hui unnán dieđut skuvladilálašvuođaid birra. Sámekuvlaoahpaheaddji maid Schønheyder namuha, ii sáhte leamaš beare guhká iežas virggis. 1801 olmmošlohkamis ii namuhuvvo diekkár skuvlameašttir. Skábmamánu 5. beaivvi 1804 čállá suohkanbáhppa Struve Láhpis ahte álbmot ii mávsse maidege skuvlaolbmáide (oahpaheddjiide), ja ahte váhnemat eai birgen mánáideaset haga ruovttuin. ... ¶
Ii lihkostuvvan nu bures oahpahit sápmelaččaide dárogiela, ja oppalohkái ii buktán skuvlla bargu beare buriid šattuid. Dan duođaštit ollu cealkámušat dien áiggis. 1802:s čállá ge Hámmárfeastta suohkanbáhppa Qvale: «Man finder kun faa blandt Finnerne, der kan læse taalelig i en dansk Bog, færre, der kan gjøre Rede for deres Kristendom...». («Sámiid gaskkas gávdnojit dušše áibbas moattes geat máhttet oalle bures lohkat dánskkagiel girjji, vel hárvvibut leat sii, geat máhttet iežaset risttalašvuođa čilget...».). ¶
... Muhto vaikko ledje ge dávddat ja soahti: Veaháš skuvlejupmi aŋkke lei, maiddái sámi mánáide. 1809:s gullat vuosttaš geardde muhtun oahpaheaddji birra Ákšovuonas. Su namma lei Jacob Pedersen. Vearrodieđuin lea su namma čállojuvvon «Skattefinner» vuollái. Dasto son lea sápmelaš, ja lea várra leamaš johtti skuvlaoahpaheaddji – dahje nugo gohčodedje – skuvlaolmmái – Ákšovuona sámi mánáide, soaitá maid leamaš Cukcavuonas dahje muđuige Láhpis. ... ¶
Dalá áiggi mánáin ja nuorain ii lean nu ollu bajásčuvgehus. Muhtun galledeamis Láhpis jagis 1819 čohkkejedje 25 máná, ja eanas oassi ledje várra sámi mánát, muhto dušše moattes sis máhtte lohkat girjjis dahje vástidit gažaldagaid. Doppe ii lean leamaš skuvlaoahpaheaddji guhkes áigái. «Ii leat vejolaš oažžut čeahpes sámeskuvlaolbmá suohkanii», daddjui. 1826:s lei johtti skuvlaoahpaheaddji Láhpis, «gos eanas oassi ássiin ledje sápmelaččat, ja gos dievddut ipmirdedje veaháš dárogiela, muhto nissonolbmot eai, ja gos skuvlaolmmái (oahpaheaddji) lei dáčča gii ii ipmirdan sámegiela». ¶
... Dán háve lei Stockfleth Ákšovuonas sullii guokte vahku. Son logai dan guovllu sámi nuoraiguin, čállá son, mii ferte mearkkašit ahte son lágidii skuvlla doppe. Sáhttá leamaš rihppaskuvla, muhto eanemus jáhkehahtti lea ahte lea leamaš dábálaš skuvla, daningo dien áiggi ii lean konfirmašuvdna Ákšovuonas. Ákšovuonas ferte leamaš skuvla ja sierra skuvlavisti juo dalle. 1859:s dahje sullii dieid áiggiid – nugo celkojuvvo – sirdojuvvui skuvlavisti Hamnas Ákšovutnii, dahje Nøisomhed nammasaš báikái, nugo giehmánne Buck lei gohčodišgoahtán iežas báikki, gos ieš ásai ja jođihii gávppi. Ferte leamaš oahpaheaddjivátni Ákšovuonas mii lea dagahan ahte Stockfleth lea ferten boahtit deike. ... ¶
Maiddái dán oktavuođas guoskkaha Stockfleth Ákšovuona ja Dálbmeluovtta sámi nuoraid máhtolašvuođadási. «Det var en merkelig Fremgang disse tvende Folks Ungdom i de sidste tvende Aar, efter Indførelsen af Lærebøger i deres Fædrenesprog, havde gjort». (Maŋemus moadde jagi leat dáid guovtti álbmoga nuorat imašlaččat ovdánan, maŋŋá go oažžugohte iežaset eatnigillii oahppogirjjiid.) Ii ge son čále duođi eanet dien ášši birra, ii soaitte ge leat leamaš nu ollu eanet maid čállit. ... ... ¶
1840:s lei Láhppái boahtán ođđa suohkanbáhppa. Namalassii Christoffer Andreas Lassen. Su birra mii gullat eará oktavuođain. Son manai Stockfletha beallái giellanákkus. Su maŋisboahtti, Markus Meyer, gii bođii Láhppái geassemánus 1848, lei dáruiduhttinolmmái ja son sirddii nákku báikkálaš dássái. ¶
Láhpi skuvlamánát ledje ollu eret skuvllas, ja skuvlakommišuvdna lei veardidan geavahit bággogaskaomiid oažžun dihtii mánáid skuvlii. Vearrámus dilis ledje sámi mánát jus sii jávke skuvllas, go sin váhnemat eai sáhttán veahkehit lohkamiin ruovttus, daningo sii eai lohkan iežaset ipmirdit olus maidege sámegiel girjjiin, namalassii Stockfletha girjjiin. ¶
Dát bođii ovdan go bismma Kjerschow ja Dálbmeluovtta proavás Aars galledeigga Láhpi suoidnemánu 8. beaivvi 1846. ¶
Proavás Aars ja suohkanbáhppa Meyer leigga ođđa galledanmátkkis Láhpis 3 jagi maŋŋil. Dalle soai gávnnaheigga ahte dárogielagat ja dat sámi nuorat geat hupme dárogiela, máhtte eanet go dat sápmelaččat geaidda oahpahuvvui dušše sámegillii. Ja dan rájes mearriduvvui ahte buot sámi mánát galget oahpahuvvot dušše dárogillii. ¶
Jens Mortensen, – riegádeamis suopmelaš (kveana), muhto humai sihke dárogiela ja sámegiela, lei leamaš skuvlameašttir ruovttubáikkistis Ákšovuonas 1838' rájes, gos skuvlavisti lei Hamna nammasaš báikkis. Go lei rihppaskuvla Láhpis, de son manai dohko iežas ohppiiguin vai beasai dulkot sidjiide go báhppa skuvlii konfirmánttaid. Muhto olbmot eai lean duhtavaččat Mortenseniin, daningo son lei láiki ja fuollameahttun. Ovdal lei son oahpahan sámegillii, muhto maŋŋel bismma galledeami 1849:s fertii son oahpahišgoahtit dárogillii. Dat lei báhpa ja proavvása dáhttu, logai son. Váhnemat eai diehtán maid galge dahkat, sis ii lean goassege jerrojuvvon dien áššis. Ja borgemánus 1850 bođii fáhkkestaga ođđa diehtu: Proavás lei sádden dieđu ahte buot sámi mánáide galggai fas addot oahppu sámegillii. Váhnemat šadde eahpesihkkarat go skuvllas čađat molso gielaid. Sii eai diehtán maid galge, ja eai ge diehtán mii mánáide livččii buoremus: Galgego lohkat dárogiela, vai galgego lohkat sámegiela? ¶
Proavás lei molson oaivila daningo son lei fas fitnan galledeamen Láhpi, borgemánu 11. beaivvi 1850. Dál son lei ges vásihan dan ahte sámi mánát lohke dárogiela, muhto eai ipmirdan ieža maid lohke. De son attii ge fas dieđu ahte sámi mánáid oahpahangiella galggai leat sámegiella. De lea fas bismma galledeapmi Láhpis. Dál ges geassemánu 26. beaivvi 1851. Lei boahtán ođđa bisma. Kjerschow sadjái lei boahtán Juell. ¶
Jens Mortensen lei guovvamánus biddjojuvvon eret sámi oahpaheaddjivirggis, muhto son lei mielde galledeamis, ja čilgii doppe ahte dan áiggis go son lei oahpaheaddjin, de lei dáhpáhuvvan ahte muhtun sámi váhnemat ledje sávvan ahte sin mánát galge oahpahuvvot dárogillii, daningo lei gullogoahtán ahte «sámegiella galggai jávkaduvvot». Čuvgejuvvui maid ahte lei buorre doaivva gávdnat sámi oahpaheaddji Mortensena sadjái «Láhpi sámi ja Ákšovuona skuvlabiirii». Ii lean čállojuvvon skuvlajournála oahpaheddjiid «váilevaš čállinmáhtu» sivas. Oktanaga Jens Mortenseniin lea maid leamaš sámi oahpaheaddji Beasfearddas (Jogas). Namalassii Johan Peder Pedersen, gii ásai Hommelviikkas, ja gii ferte lean luohpan oahpaheaddjin birrasiid 1850-logus. ¶
Stockfletha girjjit geavahuvvojedje dál buot sámeskuvlla oahpahusas. Ođđa bismmas ii leat mihkkege vuosteháguid dasa. ¶
Guokte jagi maŋŋil lea J. Wetlesen Oarje-Finnmárkku proavás. Son gávnnaha ahte sámi mánáin Láhpis lea heittot máhttu. Su oaivila mielde lea dasa sivvan ahte sámeskuvlaoahpaheaddjis váilu «beroštupmi iežas gohččumii», ja go váhnemat leat nu šlunddit ja geafit. ¶
Lea čielggas ahte bisma dáhtui bearráigeahččat skuvlla risttalašvuođa oahpaheami.1854:s lea son fas galledanmátkkis Láhpis. Son gávnnaha ahte sámi mánát leat bázahallan oahpu ja lohkama dáfus, vaikko sis leamaš giellačeahppi oahpaheaddjin. Áibbas diehtemeahttunvuođas leigga guokte máná geaid váhnemat ledje sihtan oahpahit dárogillii, ja soai eaba ipmirdan maidege das maid oahpahalaiga bajiloaivvi, čilgii oahpaheaddji. Suohkanbáhppa Meyer beasai ge de gullat ahte sus ii ábuhan diktit váhnemiid mearridit makkár gillii sin mánáid galggai oahpahit. Bisma lei fámolaš olmmoš. ¶
Leat ollu duođaštusat dasa ahte Láhpi sámi mánáin lei heittot dárogiel máhttu gaskkamuttos 1800-logu. Nu čállá ge dasto Meyer reivves, mii lea beaiváduvvon 1.12.1848 – go lea leamaš dáppe jahkebeali, – ahte Láhpi sámit leat «vudjon garra ja vártnuhis dillái», muhto čeahpimusat sis gal máhttet hupmat dárogiela. Son mihtidii olbmo bajáščuvgejumi dárogiel máhtuin. Ieš son ii gal máhttán sámegiela, ja de ii sáhttán ge hupmat iežas báhpasuohkana mánáiguin sin iežaset eatnigillii, ja liikká son lea gávnnahan ahte sis geat máhttet dárogiela lea eanet diehtu go sis geat eai máhte dan giela. ¶
1850' giđa ja geasi lei semináraoahpaheaddji A. J. Lasson stipeandamátkkis Oarje-Finnmárkkus. Son lei sámegiel čeahppi, ja ulbmil su mátkkiin lei studeret giela olbmuid searvvis. Muhto bisma lei su maid bivdán geahččat skuvladilálašvuođaid. ¶
Lasson finadii maid Ákšovuonas, ja maid son doppe oinnii, dat gal hirpmástuhtii su. Dárogiella lei eatnasiidda áibbas amas, maiddái dievdduide. Son muitala ahte doppe ásset 30 sámi bearraša «dan guokte miilla guhkkosaš vuotnagáttis, geat ráivot suohkadeamos seavdnjadasas».. ¶
Dáppe son deaivvadii ge 40 jahkásaš sápmelaččain gii máhtii dušše moadde sáni dárogiela, ja nugo Lasson dadjá: «Ráhkis áhčči, movt don vuorddát mu máhttit iežat gažaldagaide vástidit, mun gii lean oahpahuvvon dušše dárogillii, maid in ipmirdan dalle in ge ipmir dál ge»? ¶
Mii leat gullan veaháš galledeami birra Láhpis 1849:s, dalle go proavás Aars ja suohkanbáhppa Meyer leigga gávnnahan ahte dat sámi mánát geat ledje ožžon dušše sámegillii oahpu, ledje máhtolašvuođa dáfus mihá maŋŋelis go sii geaidda lei oahpahuvvon dárogillii. ¶
Orru leamen nu ahte suohkanbáhppa lea iežas vásáhusaid garraseappot vel deattuhan go lea muitalan proavásii. Muhto proavás orru vihkon ahte buot ii leat nu go lei muitaluvvon sutnje. Maŋit jagi lei son fas Láhpis, ja dál son oaččui doppe eará vásáhusaid. ¶
Galledanmátkkis 1849:s bivddii ovttajienalaš čoagganeapmi ahte dárogiella ferte ovddiduvvot «áidna gaskaoapmin mainna dát olbmot (sápmelaččat) sáhttet joksat seamma diđolašvuođa go searvegotti dárrolaččat». Lea čielggas ahte lea Meyera vuoigŋa mii duddjo čoahkkimis. Son geavaha sullasaš cealkagiid go cuoŋománu 14. beaivvi seamma jagi čállá cealkámuša departementii. Son čuoččuha ahte álbmot doarju su oainnu, eai dušše báhpasuohkana oahppan ja skuvlejuvvon dievddut, muhto maiddái dat sápmelaččat geat ledje dan oaivilis ahte olmmoš joksá buoret kultuvrra ja čuvgejumi dušše dárogiela bokte. Sámegiel oahppogirjjit «leat bággejuvvon skuvlii», ja čállingiella lei amas sihke mánáide ja váhnemiidda. ¶
Láhpi suohkanstivra, man sátnejođiheaddji lei Meyer, lei čoahkkimis 2. beaivvi cuoŋománus 1849 cealkán ahte dárogiella lea «áidna vuohki movt oažžut sápmelaččaid olahit duohta čuvgejumi ja kultuvrra». ¶
Ja lei ge cuoŋománnu 1849 go Láhpi dáruiduhttinovddideaddji álggahii garra vuostálastima sámegiela vuostá. Giehmánne Hjort Stuwitz – gii maiddái lei suohkanstivraáirras, čállá seamma mánu 17. beaivvi, ahte go son bođii oahpaheaddjin Láhppái 30 jagi das ovdal, de son deaivvadii doppe oalle bures bajásčuvgejuvvon álbmogiin. Sivvan dasa lei ahte dárogiel oahpaheaddji, gii lei riegádeamis dárrolaš, lei oahpahan dušše dárogillii, ja lei leamaš čeahpes oahpaheaddji gii lei bargan buori barggu. «Muhto dál gal lei heajos dilli». Jus dasa galgá siva gávdnat, de ferte ohcat dain sámegiel oahppogirjjiin maid eai mánát eai ge váhnemat ipmirdan, «ja guhkkin eret vel oahpaheaddji». ¶
Ii Álttá/Dálbmeluovtta ovdagoddi ge, gos proavás Aars lei leamaš sátnejođiheaddjin, diehtán beare ollu buriid cealkit Stockfletha birra. Muhtun mearrádusas mii dahkkui 1849:s, celkojuvvo ahte dárogiella galgá leat váldogiellan oskku oahpaheamis, daningo lei dovddus ášši ahte eanas oassi sápmelaččain dáhttot iežaset mánáide dárogiel oahpahusa. ¶
Lea čielggas ahte báhppa ja proavás leaba bures ovttasdoaibman, ja nu maiddái Álttá/Dálbmeluovtta ja Láhpi ovdagottit. Mearrádusaid ja cealkámušaid ulbmila sáhttá vuohttit. ... ... ¶
Sámi mánát eai ožžon dohkálaš oahpu skuvllas dien áiggi, eai dalá áiggi dili ektui ge. Ja de mii eat geahča ge giellaoahpahussii mii máŋgga oktavuođas ii oba sáhttán ge gohčoduvvot oahpahussan, daningo mánát eai ipmirdan dan maid lohke. Skuvlaáigi lei gáržžiduvvon 2 dahje 3 vahkkui, jus juo oppanassiige čađahuvvui oahpahus, namalassii jus lei oahpaheaddji gii sáhtii oahpahit. Semináraoahpaheaddji Lasson cealká iežas dieđáhusas stipeandamátkkis maid čađahii 1850:s ahte Oarje-Finnmárkku sámi mánát ledje dušše 4 beaivvi jagis skuvllas. ¶
Oahpaheapmi gáržžiduvvui dábálaččat dušše lohkamii ja oskku oahpahussii, dat lei maid mánát ohppe. Láhpis ii gal buorránan oahpaheaddjidilli, vaikko oahpaheaddjiskuvla lei ge sirdojuvvon Romsii, ja lei sadji mihá eanet ohppiide go ovdal. Láhpi oahpaheddjiin – sihke sis geat oahpahedje dáru mánáid ja sis geat oahpahedje sámi mánáid – váillui oahppu – ain 1860:s go ođđa álbmotskuvlaláhka bođii. Sin ledje njulgestaga viežžan geainnuid alde oahpaheaddjin. Soittii lean ahte báhppa, boarrasit oahpaheaddji dahje luhkkár lea veaháš sin oahpahan, muhto ii leat sihkar ahte sii ožžo oppanassiige oahpu. Ja gal de juo diehtá movt oahpaheapmi šattai. Sápmelaččat ledje čielga eanetlohku Láhpi álbmogis, ja eanas oassi sis eai bálljo máhttán dárogiela dahje eai oppanassiige máhttán dan. ... ¶
Orru leamen nu ahte lea dáid áiggiid, birrasiid 1861:s, maŋŋil go skuvla lea sirdojuvvon ja ođđasis huksejuvvon «Nøisomhet» báikái – go Andreas Aslaksen boahtá Ákšovutnii oahpaheaddjin ja girkolávlun. Ákšovutnii huksejuvvui girku 1848:s, ja girkus galggai leat lávlunláidesteaddji. ¶
Andreas Aslaksen lei olmmošloguid mielde sápmelaš, gii «hupmá bures dárogiela». ... Andreas Aslaksen barggai Ákšovuonas oahpaheaddjin 1867' rádjái, de šattai heaitit go dan guvlui bođii oahppan oahpaheaddji. Son lei Lars Edvard Larsen gii lei eret Loavganuoris. Sus lei Romssa oahpaheaddjiskuvllas eksámen, gos son jáhkkimis maid lei lohkan sámegiela. Son ferte leat heaitán oahpaheaddjin maŋŋel 1870. Go dan jagi čađahii Peder Morten Nuth eksámena Álttá oahpaheaddjiskuvllas, ja muitaluvvo ahte son oaččui oahpaheaddjivirggi Ákšovuonas dakka maŋŋelaš.. ... ... 1864:s bođii Lasse Andersen Buvrovuonas Návuona suohkanis deike Láhppái. Son ásai álggos Bártnatvutnii, ja dasto son fárrii Máreaddjui, ja dan maŋŋel fas Speaidnagohppái (Leirviikii). Son lei sápmelaš, gii «hupmá hui bures dárogiela» čuožžu 1865' olmmošlohkanskovis, gosa muđui lea merkejuvvon ahte son lei guolásteaddji ja dállodoalli. ... 1868:s lágidii son skuvlla Bártnatvuonas gos skuvlavisti lei, ja gos son vissa ieš maid orui. ... Daddjojuvvo ahte son barggai oahpaheaddjin gitta dassážii go su sadjái bođii oahpaheaddji geas lei oahpaheaddjiskuvllas eksámen.. ¶
Láhpi skuvla 1907 ¶
(Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoakkáldat) ¶
Ákšovuona internáhtta 1913 ¶
(Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoakkáldat) ¶
Lasse Andersena áiggi lei Láhppi dakkár «muhttásanguovlu», ja go eanas oassi su guovllu mánáin ledje sámegielagat, de galggai oahpahuvvot sámegillii. Muhto nugo daddjojuvvo bagadusas. «Oahpaheaddji galggai čađat atnit muittus dan ahte dárogiella dađistaga galggai šaddat oahpahusgiellan mánáid viidásit oahpaheamis.» Lasse lei lágalaš olmmái, ja son gal sihkkarit čuovui dien bagadusa. Muhto bisma Essendrop gii galledii Láhppái 1866:s, ii lean duhtavaš oahpahemiin. Su oaivila mielde lei mánáide oahpahuvvon beare ollu sámegillii. Bisma ii orron muitimin maid bagadusa sánit dadje oahpahangiela birra. ¶
Lasse Andersen lei leastadianalaš, ja son lea sihkkarit oahpahan iežas ohppiide buori risttalašvuođa. Bisma Skaar áiggui oččodit su oahpaheaddjiskuvlii, muhto Lasse mielas lei son beare boaris skuvlii álgit. ¶
Mii leat juo namuhan Peder Morten Nutha. Oažžun dihtii eanet oahpaheddjiid «Finnmárkku muhttásanguovlluide», ásahuvvui 1863:s oahpaheaddjiskuvla Áltái. Diet skuvla loahpahuvvui 1870:s, go lei leamaš doaimmas dušše 7 jagi, ja 25 oahpaheaddji ledje čađahan oahpu dan skuvllas. Skuvlla ohppiid birra čállá rektor Qvigstad: «Dadjat juo buot oahppit ledje sámegielagat – ja kveanagielagat ja sin dárogielamáhttu lei viehka fuotni dalle go bohte ja álge oahppin». ¶
Oahpaheaddji Nuth lei okta dain maŋemusain gii váccii Álttá oahpaheaddjiskuvlla. Helge Dahl čállá skuvlla birra girjjis Skolestell og språkpolitikk i Finnmark 1814 –1905, siidu 161, ahte Peder Morten Johannessen Nuth lei Láhpi sápmelaš, muhto su eatnigiella lea sámegiella ja dárogiella. Sus lei nuvttá oahpposadji (Sámifoanddastipeanda) go váccii Álttás skuvlla, nugo maiddái dain eará ohppiin ge lei. Su áhčči – Johan Peder Pedersen, Hommelviika, – lei leamaš sámeskuvlaoahpaheaddjin Beasfearddas (Jogas).. ... ¶
Orru leamen sihkar ahte son beasai oahpaheaddji – ja girkolávluvirgái Ákšovutnii dakkaviđe go gearggai oahpaheaddjiskuvllas. 31.12.1900 rádjái lei Nuth bargan 29 jagi skuvllas, ja danne son ferte ge leat álgán oahpaheaddjibargui 1871:s. Álggos son várra lea oahpahan sihke Ákšovuonas ja Cukcavuonas, várra guovtti báikkis goappáge vuonas. . ... ¶
Son lei vuosttaš ja áidna sápmelaš Láhpis geas lei oahpaheaddjiskuvllas eksámen, ja son gárttai maid maŋemus sámegiela oahpaheaddjin dáppe. Buot oahpaheaddjit geat barge seamma áiggis go Nuth, ledje ožžon nuvttá skuvlasajiid Romssa oahpaheaddjiskuvlii ja ledje doppe oahppan sámegiela. Muhto vuosttažettiin dáiddii sámegiel máhttu lean oalle heittot, ja dasto lei 1880:s ráhkaduvvon ođđa bagadus gaskaboddosaš skuvlaguovlluid oahpaheddjiide, gos daddjui ahte «buot sámi ja kveana mánát galget oahpahuvvot lohkat, hupmat ja čálalaččat geavahit dárogiela. Oahpahangiella galgá leat dárogiella, sámegiella dahje kveanagiella galgá geavahuvvot dušše veahkkegaskaoapmin čilget dan maid mánát eai ipmir, ii ge galgga geavahuvvot eanet go bággodilálašvuođain.» Nu ahte ii lean beare stuora atnu dan sámegillii maid oahpaheaddjit ledje oahppan. ¶
Ja dán áiggi rájes álggahuvvui ge duođalaš dáruiduhttin. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Skuvla sámiid várás gehččon juohke láhkai 3080 http://skuvla.info/skolehist/madsen-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Trygve ja Randi Nordback Madsen čuččodeame barttaska ovddabealde Bassevuovddis Kárášjogas, 2003 beassážat. (Govva: Svein Lund) ¶
Eai dáidde leat galle dakkár náittosguimmeža, geain leat nu iešguđetlágan vásáhusat sámi mánáid skuvlavázzimis, go Trygve Madsenis ja Randi Nordback Madsenis. Sudnos leat oktiibuot vásáhusat sihke oahppin, studeantan, váhnemin, vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla oahpaheaddjin, rektorin, skuvladirektevran ja departemeantta konsuleantan. Soai leaba bargan máŋgga báikkis nugo Guovdageainnus, Kárášjogas, Davvesiiddas, Čáhcesullos ja Oslos. ¶
Randi Nordback Madsen riegádii 1930:s ja bajásšattai Follafossas Davvi-Trøndelágas. Go son vuosttaš geardde deaivvadii sámi ohppiiguin, de ii máhttán sánige sámegiela. ¶
Trygve Madsen riegádii 1927:s ja bajásšattai Guovdageainnus, gos su áhčči lei oahpaheaddjin. Ruovttugiella lei dárogiella, muhto son oahpai sámegiela mánnán juo. ¶
Finaimet sudno galledeamen Hønefossas Buskerudas ja barttas Bassevuovddis Kárášjogas ja nu beasaimetge gullat veahá das maid soai leaba vásihan. ¶
– Mu álbmotskuvla lei boares giliálbmotskuvla, muitala Randi. – Mii vácciimet skuvlla juohke nuppi beaivvi, ja daid beivviid go ii lean skuvla, de ledjen bearrašan mielde bargamin máŋggalágan bargguid, ee. gilvviimet muoraid. ¶
Maŋŋá álbmotskuvlla, de háliidin joatkit skuvlavázzima, muhto báikkálaš birrasis lei unnán doarjja dasa. Datte bessen mátkái ja gearggahin gymnása Oslos. Maŋŋá gymnása ohcen oahpaheaddjiskuvlii, muhto in beassan dohko álgit go ledjen menddo nuorra. Baicca bessen bargui Finnmárkui sadjásašoahpaheaddjin. ¶
– In diehtán ollenge mii mus lei vuordagis. Ii oktage lean muitalan munnje ahte doppe sáhtán deaivvadit ohppiiguin geat hálle eará giela go dárogiela. Ja čájehuvvui ahte eanaš oahppit ledje sámegielagat ja dárogiela gal máhtte unnán. Mun lean maŋŋá jurddašan ahte ohppe go son sii maidege dan jagi go mun ledjen doppe. Diet jahki bisánii munnje muitui. Áddejin ahte juoga lei áibbas endorii, go Norggas sáhtii oažžut artiuma [Examen artium = gymnásaeksamen, dárbbašlaš eksámen beassat universitehtii. Vástidii sullii dálá joatkkaskuvlla oppalašfágalaš suorggi eksamenii.] gulakeahttá ahte doppe leat seamma riikka olbmot, geat hálle eará giela go dárogiela. ¶
Go Randi lei bargan jagi sadjásašoahpaheaddjin, de manai Levangerii oahpaheaddjiskuvlii. Finnmárkku vásáhusaidis geažil son dalle čálii pedagogihka sierrabargun sámi ohppiid oahpahusa birra. Dát bargu lea sus ain áimmuin, ja go galledat su Hønefossas, de beassat geahčadit dan. Go jurddaša ahte dat lea čállojuvvon 1950-logu álggogeahčen, de dat lea vuđolaš bargu, ja dat suokkardallá dáruiduhttinpolitihka mii dalle jođihuvvui ja man son ieš lei searvvis dahkamin duohtan skuvllas. Dán barggus son buohtastahttá Sis-Finnmárkku ja Trøndelága skuvllaid ohppiid lohkanleavttu. ¶
– Nu dalle jurddašedje, dadjá son dál. – Dan maid mii dál diehtit lohkama ja áddema birra, de sáhttá dadjat ahte dát ii addán rivttes gova. Ii leat lohkanleaktu, muhto ádden mii livččii galgan mihtiduvvot. ¶
Trygve šattai bajás ja váccii skuvlla áibbas eará birrasis: ¶
– Mu váhnemat fárrejedje Sálttus Guovdageidnui jagis 1920. Mu áhčči, Ludvig Madsen, lei oahpaheaddji, ja eadni lei ruovttus viđain mánáin ja doalai náveha. Áhčči logai sámegiela báhppa Smithain, ja hállagođii sámegiela njuovžilit. Mu váhnen-guovttos ásaiga Guovdageainnus gitta eváhko rádjai 1944. Dalle soai fárriiga ruovttuguvlui Sáltui. Áhčči beasai oahpaheaddjin dohko, ja dohko soai ásaiduvaiga. ¶
Guovdageainnu skuvllas mis ledje njeallje oahpaheaddji. Áhči lassin ledje Anders Bongo, Alfred Larsen ja Marit Grønolen. Marit Grønolen lei áidna sis gii ii hállan sámegiela. Risttalašvuođas ledje mis guovttegielalaš girjjit, sihke katekisma, biibbalhistorjá ja dieđusge Biibbal vel. Mii sáhtiimet lohkat ja muitalit jitnosit ruovttubihtáid dan gillii masa háliideimmet. Muđui mis ledje dušše dárogiel oahppogirjjit, muhto oahpaheaddjit geavahedje ollu sámegiela oahpahusas, ainjuo gitta 4.–5. luohká rádjai. ¶
Midjiide, geat ásaimet Sis-Finnmárkkus, ii lean álki álgit joatkkaohppui dan áigge. Ovdal soađi vácciiga dušše guovttis realskuvlla. Nubbi lei mu oabbá, ja nubbi gis Edel Hætta Eriksen. [Geahča Edel Hætta Eriksena muitalus , Sámi skuvlahistorjá 1.] ¶
Mun áigon šaddat oahpaheaddjin, muhto dat ii lean mihkkege álkes áššiid. Guovdageainnus in ožžon go 6 jagi álbmotskuvlla. Vai beasan joatkit, de vulgen Trøndelágii. Doppe Levangeris mun vázzen gávpeskuvlla ja Skogn álbmotallaskuvllas gis guovttemánnosaš bajilmáhttinkurssa, mii lei jurddašuvvon oahpaheaddjiskuvlii sisabeassangeahččaleami várás. Dasa lassin vel čađahin dárogiela ja rehkenastima korrespondánsakurssaid go ledjen militearas. Dát dagahedje ahte bessen álgit Levangerii 4-jagi oahpaheaddjiskuvlii. Doppe moai Randiin gávnnadeimme, son váccii 2-jagi suorggi. Maŋimuš jagi oahpaheaddjiskuvllas válden maiddái skuvlalávlunoahpaheaddjieksámena Troanddima Musihkkakonservatorias. ¶
1953' rájes 1955' rádjai Trygve barggai oahpaheaddjin Kárášjogas ja skuvlajagi 1955 barggaiga goappašagat Malmas Davvi-Trøndelágas. ¶
1956' rájes 1958' rádjai Trygve Madsen barggai prográmmačállin sámeradios, mii dalle lei oassin NRK-Finnmárkkus Čáhcesullos. Doppe son lei vuosttaš ja áidna bargi, gii barggai ollesáiggi ja sus leige ovddasvástádus sámi sáddagiidda. ¶
– Mis lei Erling Hirsti gii logai ođđasiid, Agnes Øwre ráhkadii dálueamitprográmmaid ja mu viellja Erland Madsen lágidii gis eanadoalloprográmmaid. Mus alddán lei mánáidprográmma lassin ovddasvástádus organiseremii. Skuvlaáššit unnán gullojedje dáin prográmmain. Mii muitaleimmet veahá das maid Sámelávdegoddi barggai, muhto lávdegotti árvalus ii boahtán ovdalgo mun heiten doppe. ¶
Áigodagas 1958-60 barggaiga goappašagat Rájá skuvllas Kárášjoga gielddas, Trygve lei jođiheaddjin ja Randi oahpaheaddjin. 1960:s fárriiga Kárášjoga skuvlii, mii lei márkanbáikkis, doppe soai barggaiga seamma bargguid. Dát lei dakkár áigi goas ledje ollu riiddut. Dáruiduhttinpolitihkkárat vašuhedje buot mii jo leaččai sámegillii gullevaš skuvllas. ¶
– Muittán ovtta oahpaheaddji gean namma lei Eivind Tønnesen, ja gii lei suovvan ohppiid čállit moadde sámegiel sáni, muitala Trygve. – Dan gal dáruiduhttindoarjaleaddjit válde ovdan skuvlastivrras ja háliidedje ahte oahpaheaddji galggai cuiggoduvvot. Nu garas lei dáruiduhttinpolitihkka mii dalle lei fámolaš gielddas. ¶
Olles eallima lea Trygve beroštan lávlumis ja musihkas. Jo mánnán hágai geasanasa, ja ain čuojahallá dáinna čuojanasain, ee. Ringerike geasanasjoavkkus. Muđui son lea eanemusat čuojahan piano. Son lea bidjan šuoŋa máŋgga lávlagii ja go buot vuosttamuš sámi lávlunskearru ilmmai 50-logus, de lávllui Marie Varsi Gussavuordi masa Trygve Madsen lei šuoŋa bidjan. Son lea maid jorgalan ollu lávlagiid sámegillii ja almmustahttán guovttegielalaš lávlungirjji ovttas Isak Østmoin ja Thorleif Bergain. [ Lávlagirji – samisk sangbok. Universitetsforlaget 1975] ¶
– Mii eat beassan juigosiid gal geavahišgoahtit skuvllas. Jos mii dan livččiimet dahkan, ja váhnemat dan gullan, de livččen lihcohallan. Áidna maid sáhtiimet dahkat lei heivehit dárogiel lávlagiid sámegillii ja ráhkadit ođđa lávlagiid. Ovtta dain vuosttaš sámegiel lávlungirjjiin doaimmahii Pekka Lukkari. Vuosttaš girji ilmmai 1948:s, nubbi gis 1980:s. Das ledje vihtta ođđa lávlaga maiguin moai ovttasbarggaime. ¶
Hutkás ja ealljáris mátta-norgalaš musihkkaoahpaheaddji álggii streaŋgačuojanasaid čuojahanoahpahusa, ja boađus lei dát čuojahanjoavku. ¶
(Foto: Trygve Madsen) ¶
Áigodaga 1962–63 leigga sihke Randi ja Trygve Oslos lohkamin sámegiela vuođđofága. Dalle lei vuosttaš geardde go sáhtii lohkat vuođđofága Oslos. Oahpaheddjiide fállojuvvui jagi lohkanvirgelohpi lohkat sámegiela, ja čatnanáigi lei 5 jagi. Dán fágii ii gáibiduvvon lohkangelbbolašvuohta. Oažžut lohkangelbbolašvuođa lei juoga eará go maŋŋá, áidna mii galggai lei gymnása eksámen dahje examen artium, manin dan dalle gohčodedje. Randis lei lohkangelbbolašvuohta, go lei vázzán gymnása, muhto Trygves ii lean dat dalá njuolggadusaid mielde, vaikko sus lei 4-jagi oahpaheaddjiskuvla ja dárogiela gaskafága Norgga oahpaheaddjiskuvllas. Sámegiella lei danin áidna fága maid son sáhtii lohkat universitehtas. ¶
Sámegiela oahpaheaddjit ledje Thor Frette, Knut Bergsland ja Asbjørn Nesheim. – Sii ledje iešguđetláganat: Frette lei systemáhtalaš ja teorehtalaš, Bergsland lei gis hui mohkkái ja Nesheim, geas lei váldoovddasvástádus kulturhistorjjás, lei hui čeahppi oahpahit. Giellaoassi lei hui teorehtalaš giellaoahppa. Studeanttat ledje sihke olbmot, geain lei sámegiella eatnigiellan ja olbmot, geat eai báljo máhttán sámegiela ovdalaččas. Eanaš studeanttat bohte Finnmárkkus, ja fága gohčoduvvui «Finnmárkku sámegiellan». Oahpahus lei dárogillii ja studeanttat galge maiddái vástidit dárogillii eksámenis. Studeanttaid searvvis ledje máŋggas, geat maŋŋil šadde guovddáš olmmožin sámi skuvllas ja kultureallimis, nugo Nils ja Laila Jernsletten, Thorleif Berg, Kristian Nymo, Anna Mørk ja Isak Østmo. ¶
Dan áigge galge oahpaheaddjit, geain lei dábálaš oahpaheaddjioahppu ja geat válde lassioahpu, ohcat skuvlastivrras oažžut adjunktagelbbolašvuođa dohkkehuvvot. Maŋŋá go sámegiela vuođđofága cevzzii, de Randi ozai oažžut adjunktagelbbolašvuođa dohkkehuvvot. Skuvlahoavda árvalii biehttalit ohcamuša, ja skuvlastivra mieđihii dasa. Sii oaivvildedje ahte sámegiella ii lean oahpahusfága, ja danin ii lohkkojuvvon buorrin skuvllas. Randi váidalii Skuvladirektevrii ja doppe oaččui doarjaga. Muhto skuvlahoavda ii vuollánan ja váidalii ášši departementii. Departemeantta mearrádusa vuođul de oaččui viimmat dan dohkkehuvvot. De lei celkojuvvon bajimuš dásis ahte sámegiella lei gelbbolašvuohta man skuvla dárbbašii. Muhto ain galge mannat ollu jagit ovdalgo fága iđii vuođđoskuvlla diibmoplánii. ¶
Go beassagohte oahpahit sámegiela álgodásis, de váhnemat eai lean nu mielas dasa. Go skuvladirektevra sáddii čállosa dán birra, de ákkastalai ahte sámegieloahpahus lei dárogiela nannema várás. Vaikko ollugat oaivvildedjege ahte lohkat ja čállit sámegiela lea iešalddis mávssolaš, de lei dárogiela oahppan ain áidna dohkkehuvvon mihttun. ¶
Trygve ja Randi barggaiga goappašagat Kárášjoga mánáidskuvllas go sámegiela álgooahpahus álggahuvvui 1967:s. Ledje 7 oahppi, geat ožžo sámegiela oahpahusa vuosttaš jagi, buohkat gulle márkanbirii. Trygve oahpahii sidjiide sámegiela, Randi gis dárogiela. Ii lean dušše sámegieloahpahus mii lei ođas, muhto maiddái ahte dárogiella galggai oahpahuvvot amasgiellan nugo dat lei ohppiide, dárogiella ii oahpahuvvon juonin man sii «berrejedje» áddet. [Trygve Madsen muitala eambbo dán birra artihkalis Norgga sámeskuvlla birra , girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. ] ¶
Kárášjoga gildii ásahuvvui áigá jo nuoraidskuvla, ja sii besse vásihit nuppástuhtti ortnegiid ahte mo nuoraidskuvla galggai organiserejuvvot. ¶
– Váigadeamos lei kursaplánaáigodat. Váhnemat dábálaččat válljejedje vuolimus kursaplána, eai sii navdán mánáideaset nagodit eambbo. Eará birrasiingis váhnemiin ledje eambbo vuordámušat mánáidasaset, ja válljejedje bajimuš kursaplána, vaikko vel oahppit eai lean nu čeahpit. Boađus ii šaddan govttolaš: Muhtin kursaplána 2 oahppi, gii oaččui Hui buorre (Mg) árvvoštallojuvvui heajubun go kursplana 3 oahppi geas lei Oalle buorre (Ng). Ja sámegielat ohppiide dat čuozai eambbo go earáide go ohce joatkkaskuvllaide, eai sii beassan dohko álgit, go sis ledje vuolit kursaplánat nuoraidskuvllas. ¶
Kárášjogas soai oassálasttiiga ollu kultuvrralaš doaimmain báikkis. Vuosttaš jagiid go leigga Kárášjogas, de Trygve láidestii seahkalaskoara. Jagiid 1958–60 Trygve lei searvvis álggaheamen teáhterjoavkku «Katta» (Karasjok Amatør-Teater Til Adspredelse). Dat čájehedje Folk og røvere i Kardemomme by (Olbmot ja rievvárat Kardemomme gávpogis), Huset i skogen (Dállu meahcis), Jeppe på Bjerget (Jeagge-Jussá) ja My fair lady . Buot dát bihtát čájehuvvojedje dárogillii. Trygve maid lágidii riikkateáhterčájálmasaid sámegillii, vuosttaš lei Dávggáid vuolde 1963:s, nubbi lei Dola birra Per Hættain. Trygve ja Randi leigga maid čájeheamen Riikkateáhtera vuosttaš vávváteáhterčájáhusa; Mikku-Mát'te ja su us'tibat . ¶
Trygve Madsen barggai hui áŋgirit oaččuhit sámegiel teáhtera. 1960-logus jođii Riksteateret ovttasbarggus Svenska Teaterniin sámegiel vávváteáhteriin. ¶
1968:s válljejuvvui Randi Norgga oahpaheaddjisearvvi nubbinjođiheaddjin, ja fárrii dalle Osloi. Dát doaibma sus lei gitta 1973' rádjai. Maŋŋá oahpaheaddjisearvvi áiggi, de lei Randi rektorin Oslos, álggos vuos Årvollas, ja dasto Nordseter nuoraidskuvllas. ¶
Trygve fárrii maiddái Osloi, gos son bargagođii rektorin kránnjágielddas Nittedalas ja maŋŋil Munkerud skuvllas Oslos. Munkerudas barggadettiin son lei njunnošis láidesteamen hui viiddis ohppiidlonohallama dán skuvlla ja Kárášjoga mánáidskuvlla gaskkas. ¶
– Lei nu ahte SAS:s lei hirbmat buorre fálaldat mánáide, geat eai lean vel deavdán 12 jagi ja geat mátkkoštedje rávesolbmuiguin fárrolaga. Dat mearkkaša ahte dát lonohallan ii šaddan skuvllaide máksit eambbo go dábálaš leairaskuvla lahkosiin. Mii danin lonohalaimet boarraseamos ohppiid, geat sáhtte geavahit dán fálaldaga; 5. luohkkálaččaid. Oahppit orro guhtet guimmiideaset luhtte vahkku, ja sii čuvvo oahpahusa skuvllas. Kárášjogas oahppit fitne maiddái duoddaris, Oslos gis besse fitnat erenoamáš turistabáikkiin nugo Holmenkollenis ja Norgga Álbmotmuseas (Norsk Folkemuseumas). Stuorámus dáhpáhusaid searvvis lei go Kárášjoga oahppit bovdejuvvojedje Šlohttii Gonagas Ovllá lusa boradit. ¶
Sáhtte leat 70–90 oahppi dákkár mátkkis mielde, nu ahte mii devddimet olles girdi ja SAS ii dáidde gal leat dinen áktánasat min dihtii. Nu ahte fargga heaittihedje dán fálaldaga ja mis ii lean šat várri joatkit lonohallama. Dál leat gollan sullii 30 jagi lonohallama rájes, muhto máŋga bearraša leat guhká doalahan oktavuođaid. Soapmásiin lea ain oktavuohta. ¶
1980-logu álggus jearahišgohte sámegielkurssaid Oslos. Álggos jearai Sámiid Searvvi Ragnhild Nystad mus ahte sáhtášin go váldit badjelasan eahketkurssa. Veahá áiggi geažes fertiimet juohkit kurssa guovtti dássái, daid várás geat ledje álgodásis ja daidda geat jo máhtte veahá. Davvin-girjjit ledje aiddo ilbman, ja dat ledje ođđa čállinvuohkái. Dan in lean oahppan, mun fertejin ieš oahppat dađistaga go oahpahin. ¶
Ja de Sámiid Searvi oččodišgođii sámegiela Oslo skuvllaide. Rektorat ledje guovtte oaivilis ahte galge go addit vejolašvuođa lonuhit ođđadárogiela sámegielain. Muhto de sáddii Girko- ja oahpahusdepartemeanta johtočállosa, mii čielggadii ášši. Dalle mun bidjen johtui čállosa iežan skuvllas ja muhtun kránnjá skuvllain ja oaččuimet 3-4 oahppi, geat háliidedje sámegiela. Skuvlastivra fertii meannudit ahte galggan go mun rektorin beassat geavahit oahpahusáigán sámegieloahpahussii. ¶
Muhtun jagiid maŋŋá oaččuimet vuosttaš oahppi sámegielain joatkkaskuvlii. Son lei mus oahppin vuosttaš jagi, muhto de ožžon barggu Gironis ja fárrejin dohko, ja Randi válddii badjelasas dán oahppi nuppi jagi. Muhto de fárrii Randige davás, nu ahte goalmmát jagi oahpahii Bibbi Johnskareng su. Ártegeamos lei ahte dán oahppis ii lean sámi duogáš, son lei rivgonieida. Sus ii lean vejolašvuohta hállat sámegiela Oslos, nu ahte moai válddiime su mielde iežame bartii Kárášjohkii álo go dohko manaime. ¶
I1986:s nammaduvvui Randi Nordback Madsen Finnmárkku skuvladirektevran, dán virggis son lei 1992' rádjai. Dán áigodaga soai ásaiga Čáhcesullos. ¶
Trygve muitala: – 1987:s sámi dáiddárorganisašuvnnat ásahedje oktasaš čállingotti. Dan sii gohčodedje «Čállin». Čuovvovaš organisašuvnnat vuođđudedje dan: SGS (Sámi Girječálliid Searvi), SDS (Sámi Dáiddačehpiid Searvi) ja SMS (Sámi Musihkkáriid Searvi). Mun álgen bargat čállin dohko ođđajagemánus 1987:s. Bessen bargat Čáhcesullos, muhto geahččalanáigodaga maŋŋá mii bisttii geassái 1988, gávnnaheimmet ahte kántuvra berrešii leat sámi guovddášguovllus, ja kántuvra de sirdojuvvui Kárájohkii. ¶
– Dáiddárorganisašuvnnain barggadettiin jearai Čáhcesullo joatkkaskuvla mus ahte sáhtášin go oahpahit sámegiela doppe. Sis ii lean leamaš goassege sámegiela fálaldat ovdal, nu ahte mun ledjen vuosttaš sámegieloahpaheaddji doppe. Vuosttaš jagi lei mus dušše okta oahppi, ja ledjen dušše diibmooahpaheaddjin. Maŋit jagi juo ledje eanet oahppit, geat háliidedje oahppat sámegiela. Dalle mus lei olles oahpaheaddjivirgi, ja sámegiela lassin ledje vel moadde musihkkadiimmu. Dan maŋŋil lei olles bargu sámegielain ja vel eambboge. Maŋimuš jagi go ledjen doppe, de ledje mus 36 oahppi. Mun váruhin muitalit ohppiide ahte jos sii válljejit sámegiela, de sii čužžot nannosat juolggi alde go ohcet bargguide, ja dat ágga gal doaimmai! Mun oahpahin 4 dásis: sámegiela vuosttaš giellan ja nubbingiellan, daid geat ledje veahá oahppan sámegiela nuoraidskuvllas ja daid geat eai máhttán maidege. Eanaš oahppit ledje Deanus ja Unjárggas eret. Joavkkut ledje iešguđet sturrodagas, ovtta oahppis gitta logi oahppái. ¶
Maŋimuš jagi lei mus vel sámegieloahpahus Girkonjárgga joatkkaskuvllas. Sii ledje heađis go váillui sámegieloahpaheaddji, ja munnje fálle jogo girdit dahje vuodjit dien gaskka. Muhto girdiruvttot eai heiven, nu ahte fertejin vuodjit 17 miilla goappáge guvlui juohke bearjadaga. Vulgen ruovttus 6 áigge iđđedis ja in joavdan ruoktot ovdalgo maŋŋiteahkeda. Ledje njeallje oahppi goabbat dásis. ¶
Randi barggai skuvladirektevran daid áiggiid go sámi ohppiid skuvlafálaldat sakka nuppástuvai. ¶
– Skuvladirektevra galggai dárkkistit ahte skuvlastivrraid mearrádusat ledje lágaid ja njuolggadusaid mielde. Mii geahčadeimmet danin skuvlastivrraid beavdegirjjiid. Guovdageainnu skuvlastivra lei mearridan álggahit sámegiela geatnegahtton fágan. Muhto dan áigge ii lean dasa láhkavuođđu, easkka maŋŋil šattai nu. Danin fertejinge cealkit ahte mearrádus ii lean lobálaš, vaikko vel livččenge dáhtton dan lobálažžan. Danin Sámi Áigi-aviisa fallehii mu sámevuostálasti skuvladirektevran. ¶
Álggedettiin lei mis maiddái ovddasvástádus geahčadit oahpaheddjiid virgádemiid, dat mearkkaša ahte mii galggaimet dohkkehit skuvlastivrraid mearrádusaid. Maŋŋil daid adde gielddaide mearridit. ¶
Skuvladirektevrras lei deaŧalaš bargu nannet oahpaheddjiid máhttodási. Danin álggaheimmetge kurssaid oahpaheddjiid várás – geahččalin maid álggahit kurssaid sámegiela oahpahusa várás, ovttasráđiid Sámi oahpahusráđiin. Deaŧalaš oassi dán barggus lei virgádit pedagogalaš konsuleanttaid gielddaide. ¶
Finnmárkku skuvladirektevra oaččui oalle ollu ruđa juohkit gielddaide nannet sámi ohppiid oahpahusa. Eanemusat manai sámegieloahpahussii, muhto sáhtiimet maiddái addit ruđa juohkindiimmuide dakkár fágain go dárogielas ja matematihkas. ¶
Bargen maiddái ollu suomagieloahpahusain. Dan áigge oahpahišgođii okta skuvla kveanagiela, dasa in lean nu mielas. Oaivvildin ahte sii galge čuovvut suomagiela, mii lei standardiserejuvvon giella. ¶
Mu áiggis go ledjen skuvladirektevran, de Finnmárkku skuvladirektevrra arkiiva sirdojuvvui Stáhtaarkiivii Tromsii. Fertejin dan dárkkistit, ee. mearridit maid sáhtii albmosin dahkat ja mat eai galgan šaddat almmolažžan. Ollu lei čállojuvvon nammejahkii ohppiid birra. Muhtun oahppit leat navdojuvvon miellaváillagin, muhto duohta sivva lei baicca ahte ollugiin ledje giellaváttisvuođat, dysleksiija dahje dáide maid leamaš gulus ja oainnus sivat. Skuvladoavtterortnet ii doaibman buot báikkiin seamma bures. Mu mielas lea boastut dahkat dánlágan čállosiid almmolažžan. Dát čállojedje dan áigge go oahppanváttisvuođat eai iskojuvvon eaige veahkkedoaimmat lean oažžunláhkai gostege dán riikkas. ¶
–– Lean beroštan das ahte juohkehaš gii háliideaš sámegiela, galgá oažžut fálaldaga iežas dásis ja gáibádusaid maid sáhttá hálddašit. Danin oaivvildange deaŧalažžan ahte vuođđoskuvla sáhttá fállat «sámi giela ja kultuvrra», mii lea oahppoplána vuolit dásis go nubbinegiella. Jos oahppit fárrejit sámi gielddaide omd. dalle go vuođđoskuvllas leat joavdan gaskkamuddui, de lea menddo garas gáibidit sin hálddašit nubbingielaplána. Plánat eai berreše biddjot menddo alás, dalle sáhttet oahppit sihke vuollánit ja beroštumi massit. ¶
Maŋimuš virgi mas Randi Nordback Madsen lei ovdalgo manai ealáhahkii, lei Oslos, Oahpahusdepartemeanttas. Doppe son lea sámi ja davvinorgalaš skuvlagažaldagaid erenoamášráđđeaddi. Dát bargu lei vuođđoskuvlaossodagas. Sus ii lean mihkkege dahkamušaid joatkkaoahpuin iige allaskuvllain, ja dáid skuvllaid várás ii lean dánlágan virgi. ¶
– Go álgen departementii bargui, de fas šattai mu bargun sámegieloahpahusa ruđaid hálddašit, muhto dál earáláhkai, namalassii juohkit ruđaid fylkkaide. Dasa lassin maid jugiimet fylkkaide, de dolliimet ruhtasummá departementii maid sáhtiimet addit njuolga gielddaide ohcamušaid vuođul. Departemeanttas sáhtiimet dadjat ahte mii máksit, jos dii háhkabehtet oahpaheaddji. Nu lei vejolaš vaikko vel eai leange 3 oahppi, mii lei unnimus gáibádus lága mielde ovdalgo oahppit sáhtte gáibidit sámegieloahpahusa. ¶
Mis ledje hui unnán áššit, mas oidno ahte gielddat eai lean nu miellasat addit sámegiel fálaldaga. Muhto lei gal moatte háve nu ahte livččii lean oahpaheaddji, muhto gielddat eai datte háliidan fállat sámegieloahpahusa. Eai ohcatge háliidan ruđaid ovdalgo vánhemat ožžo departemeantta duođaštit ahte gielda sáhttá oažžut ruhtadoarjaga jos ohcá. Stuorámus váttisvuohtan fállat sámegieloahpahusa buohkaide geat háliidedje, lei datte go oahpaheaddjit váilo. Sámegieloahpaheaddjiin berrii lean sihke oahpaheaddjioahppu ja sámegiella fágan, muhto dávjá fertejedje geavahit oahpaheddjiid, geain lei váilevaš oahppu. Mu áiggis bargagođiimet ovdánahttit gáiddusoahpahusfálaldaga skuvllaide, main eai lean sámegieloahpaheaddjit. Hávski lea oaidnit ahte dál lea dát doaibmagoahtán máŋgga sajis. Dušše gáiddusoahpahus ii leat doarvái, oahppit fertejit beassat muhtun áiggiid leat skuvllain main lea sámegieloahpahus, nugo omd. Aarborde sámeskuvllas dahket. ¶
Málatvuomi sámeskuvlla rektor Hans Lindkjølen geige skeaŋkka Randi Nordback Madsenii, dan dihtii go son departemeantta konsuleantan lei váikkuhan dasa ahte huksejuvvui ođđa sámeskuvla. ¶
(Gova luoikkan Hans Lindkjølen) ¶
Departemeanttas dovden alddán friddjasat bargodili go dalle go bargen skuvladirektevran. Doppe lei buoret vejolašvuohta evttohit áššiid. Dovden ahte luhtte dan bargui maid bargen ja mus jerrojuvvui hui ollu sámi áššiid hárrái. Muhtumat gal bures dovde dánlágan áššiid. In dovdan makkárge vuostehagu departemeanttas. ¶
Ođastusa 97 bargu álggahuvvui mu áiggi. Álggedettiin háliidii departemeanta oktasaš plána mas lea dáru ja sámi oassi. Sisdoallu galggai lean nu ovttalágan go vejolaš. Muhto Sámi oahpahusráđđi háliidii sierra sámi plána. Doppe oaivvildedje ahte buorebut sáhtášii sihkkarastit sámi kultuvrra ja historjjá sierra sámi oahppoplánas. Dat mearriduvvui seamma áiggi go našunála plánii integrerejuvvui ahte oahppit galge oahppat dovdat sámiid, sámi historjjá ja kultuvrra. ¶
– Sámi oahpahusráđđi lei okta dain ráđiin, mii duođaid lei departementii ávkin. Mu mielas dagai Oahpahusráđđi viehka buori barggu oahppogirjjiid hárrái. Sii ožžo unnánaččas ollu, muhto dieđán ahte sii dávjá bártidedje lágádusaiguin. Dan áiggi ságastallagohte ahte galgá go Sámi oahpahusráđđi šaddat Sámedikki vuollásažžan. Ráđđi ii nu čielgasit livčče háliidan dan. Departementii lei hui buorre go ledje njuolgga oktavuođat, muhto sávan ahte válljejuvvon čoavddus lea buoremus sámi skuvlaovdánahttimii. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
«Buot stuorámus olahus ealáhusa historjjásš 1893 http://skuvla.info/skolehist/milepel-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
«Dát ferte boazosápmelaččaide leat buot stuorámus olahussan ealáhusa historjjás». Nie čálii Boazodoalloođđasat bláđđi dalle go boazodoalloskuvla álggahuvvui 1968:s [Boazodoalloođđasat/Reindriftsnytt 3-1968, s. 12. Artihkal lea doaimaheddji, Loyd Villmo, čállán.] Skuvla bođii johtilit johtui, ja vuosttaš oahppit álge skuvlii juo jagi maŋŋel go NBR' riikačoahkkin lei bidjan gáibádusa álggahit sierra boazodoalloskuvlla. ¶
Lea čállon hui unnán boazodoallooahpahusa historjjá birra. Boazodoalloskuvla lea válddahallon oanehis artihkalis Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla ávvučállagis [Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla: Árbevieruiguin ja oahpuin boahtteáigái. SJSBS / SVSRS 1952–2002. SJSBS 2002.] , muhto das čállo eanaš áigodagas maŋŋil sirdima Guovdageidnui 1981:s. Mii leat danin geahččalan čohkket muhtin osiid ovdáneamis, vuosttažettiin ovdal oktiičaskima Sámi joatkkaskuvllain. Dát dieđut leat čohkkejuvvon Boazodoalloođđasat bláđiid ja Romssa stáhtaarkiivva dokumeanttaid vuođul, ja maiddái skuvlla ovdalaš oahpaheddjiid dieđuid vuođul. ¶
Báktegovus Álttás mii čájeha bohccuid. ¶
(Govva: Tromsø Museum / Arvid Sveen) ¶
Man guhkás maŋos áiggis lea leamaš boazodoallooahppu? Muhtimat oaivvildit ahte vuosttaš boazodoalloskuvla lei Jiepmaluovttas Álttá suohkanis. Doppe lea sin távval ain bistime. Sis eai lean krihtat eaige guopparasat, nu ahte sii sárgo báktái. Dan dihte leat nu ollu govat bohccuin, gárddiin, guolásteamis ja bivddus. Buot dát leat ain oahppomearrin boazodoalloskuvllas. ¶
Dalle go Stáhta ruovttufidnoskuvla sámiide álggahuvvui Guovdageidnui, lei boazodoallu buot stuorámus ealáhus suohkanis. Guovdageainnu fidnoskuvlalávdegoddi buvttii guovvamánu 22. beaivve 1952:s evttohusa skuvlaplánii. Dás čuožžu bargooahpu vuolde čuokkis: «Dása gullá ekonomalaš ávkkásteapmi ovttaskas bohccos ja ealus, beananáliid náláštuhttin, boazodávddat, gálden, njuovvan, biergogieđahallan, guohtundilálašvuođas, mearkaregistreremis, boazodoallolágas ja soaitimis eanet.» ¶
Liikká oaččui ieš boazodoallu unnan saji skuvllas. Ruovttufidnoskuvla attii vuosttažettiin oahpahusa liigeealáhusain maid sáhtii ovttastit boazodoaluin, nugo iešguđetlágán metálla-, muorra- ja čoarveduojis, náhkkedikšumis, goarrumis ja čuoldimis. ¶
Stáhta boazodoalloskuvla álggahuvvui 1968:s Borkenesas Giehtavuonas Lulli-Romssas. Nama bokte orru dát skuvla leamaš sierra skuvlan, muhto duohtavuođas lei okta suorgi Stáhta gilvvagárdeskuvllas. (Álggos lei almmolaš namma Statens hagebruksskole, maŋŋel Statens gartnerskole). ¶
Boazodoallooahpahus gulai gilvvagárdeskuvlla rektora ja stivrra vuollái. Stivra viididuvvui guvttiin áirasiin, vai boazodoalu beroštumit váldojuvvojit vuhtii. Boazodaolloskuvllas lei dušše okta sierra oahpaheaddji, mas lei ámmátnamma boazodoalu badjeoahpaheaddji. Máŋgga fágas ožžo boazodoallooahppit oahpahusa gilvvagárdeskuvlla oahpaheddjiin, muhtomin lei maid oktasaš oahpaheapmi boazodoallo- ja gilvvagárdeskuvlla ohppiin. ¶
Lei jur dan nalde ahte ožžo geavahit nama Stáhta boazodoalloskuvla. Vuosttaldeapmi bođii Finánsadepartemeanttas (!) mii celkkii: «...dás ovddosguvlui ii leat dárbu eará nammii kursafálaldahkii go boazodoallokursa». 1 Dan vuosttaldii skuvlla fágastivra ja čálii Eanandoallodepartementii: "... Mii ballat ahte namahus boazodoallokursa addá ohppiide ja ealáhusa olbmuide heajos iešdovddu maiddái dás, ja dat árvideames ii leat leamaš departemeantta oaivil». De vástidii Eanandoallodepartemeanta: «Departemeanttas ii leat mihkke vuosteháguid dasa ahte doaibma mii addá boazodoallooahpu, gohčoduvvo Stáhta boazodoalloskuvlan». [Reive 30.10.1968: Reindriftskurset – navnespørsmålet. Gáldu: Statens gartnerskole arkiiva, Romssa stáhtaarkiivas.] ¶
Go boazodoalloskuvla lei gilvvagárdeskuvllas, de dat váikkuhii oahpahussii. Dát govva lea muhtin gilvvavisttis, uvssas lea boazodoallooahpaheaddji Per Holm Varsi bárdni. ¶
(Govva: Peer Gaup) ¶
Borkenesa internáhtas. Gurut bealde John Brekkfjell ja Peer Gaup. ¶
(Gova luoikan Peer Gaup) ¶
Álggu rájes lea juo leamaš váttis gávdnat oahpaheddjiid, geain lea sihke alit oahppu eanandoalus ja pedagogihkas, ja geat bures dovdet boazodoalu. Vuosttaš almmuheami maŋŋel ii ohcan oktage bargui, muhto Paul Fjellheim, gii lei šibitdoavttir ja maiddái NBR' jođiheaddji, mieđihii váldit oahpaheaddjibarggu vuosttaš jagi. ¶
Maŋit jagi álggii Per Holm Varsi váldooahpaheaddjin. Son lei sivilagronoma, lei eanandoallobirrasis Deanus, ja muhtin oahppit oaivvildedje ahte son ii máhttán nu ollu praktihkalaš boazodoalu. Lihkká barggai son buori barggu skuvllas, ja lei doppe gitta 1974' rádjái. Dalle son álggii Finnmárkku eanandoalloskuvlla rektorin. Maŋŋel go son heittii, de ii lean vejolaš oažžut dohkálaš oahpaheaddji skuvlii. Danne ii lean oahpaheaddji boazodoalus skuvlajagi 1974/75. ¶
Boazodoalloskuvla 1974/75: Dušše 4 oahppi ja ii oktage albma boazodoallooahpaheaddji. Oahpaheaddjit: John Hovd, gilvvagárdedoalu váldooahpaheaddji, Albrigt Myrstad, rektor, Idar Hunstad, eanandoalu váldooahpaheaddji ja John J. Nordfjell, boazodoalu kursajođiheaddji. Oahppit: Nelly Stenfjell, Annar Nordfjell, Johan Ingvald Sara, Isak Isaksen Eira. ¶
(Gova luoikan SJSBS) ¶
Oahpahusa čađahedje gilvvagárdeskuvlla oahpaheaddjit ja muđui ledje guosselogaldallit, ovddemustá sámefáldi (lappefogden) ja boazosápmelaš John Nordfjell. ¶
1975' čavčča nammaduvvui Jens Halvdan Mosli virgái. Son lei vázzán eanandoalloallaskuvlla, muhto sus ii lean nu ollu gelbbolašvuohta boazodoalus. Danin oaččui son stipendiáhttajagi oahpasnuvvat boazodoalloáššiide ovdalgo álggii oahpaheaddjin 1976:s. Son lei dán barggus gitta 1980' rádjái. Go son heittii, de ii ohcan oktage boazodoallooahpaheaddjin. Das lei boađusin ahte ii lean kursa oahppojagi 1980/81. ¶
Okta dain deháleamos neavvuin oažžut dieđihit boazodoalloskuvlla birra, lei Boazodoalloođđasat/Reindriftsnytt -bláđđi, maid stáhtakonsuleanta Loyd Villmo doaimmahii ja buorre muddui čálii. Sullii juohke nuppi nummaris lei juoga skuvlla birra. ¶
Boazodoalloođđasat - dološ ja ođđa áiggis ¶
Nummaris 2-70 muitaluvvo ohppiid ekonomalaš eavttuid birra: «Ekonomalaš bealli ohppiide orro dál čoavdašuvvame bures. Maŋemus jagi oahppit leat ožžon buot nuvttá skuvllas. Sis, geain leat alddiineaset bohccot, ja geat leat šaddan bálkáhit soapmasa daid guođohit dan botta go ieža vázzet skuvlla, leat ožžon stáhtadoarjaga guođohanveahkkái.» Jagi maŋŋel fállojuvvo nuvttá mátki skuvlla ja ruovttu gaskkas. Moadde jagi maŋŋel čálii bláđđi: «Ii leat várra oktage eará skuvla Norggas mas lea nu stuora ekonomalaš doarjja ohppiide go boazodoalloskuvllas.» ¶
Boazodoalloođđasat-bláđis čálle dávjá iešguđetlágán fealtakurssaid ja olgomátkkiid birra mat skuvllas ledje. Dás dahkkui maid dovddusin jus muhtin ovdalaš oahppi jotkkii eará skuvllaide, nugo meahcástanteknihkarohppui dahje eanandoalloallaskuvlii. ¶
Nu guhká go Villmo doaimmahii Boazodoalloođđasat-bláđi, 1979 rádjái, de lei bláđis ollu skuvlla birra ja go doaimmaheaddji dovddai skuvlla bures, de šadde maid čállosat jáhkehahttin. Eará ášši lea ahte soittii šaddat veahá eahpekritihkalaččat, go son háliidii geavahit bláđi dasa ahte oččodit eambbo ohppiid skuvlii, ja de lei dehálaš skuvlla rámpot. ¶
Maŋŋel ii lean šat nu lagas oktavuohta Boazodoalloođđasat-bláđi ja skuvlla gaskas. Dát mielddisbuvttii muhtin áiggiid eanet kritihkalaš čállosiid, muhto maiddái čállosiid main vuhttui unnán máhttu diliid birra. ¶
Vaikko ollu oahppit celke vuosttaš jagiid ahte sii loktet áiggi bures Borkenesas, de bohte áiggi mielde garrasit aht` garrasit gáibádusat sirdit skuvlla, sihke ohppiin, oahpaheddjiin ja boazodoalloealáhusas. 1973:s čálle oahppit ávžžuhusa buot NBR' báikkálaš servviide ja bivde sin bargat dainna ahte sirdit skuvlla eret Borkenesas. ¶
1977:s nammadii Eanandoallodepartemeanta lávdegotti, mii galggai ráhkadit ođđa skuvlaplána Stáhta boazodoalloskuvlla várás. Lávdegoddi evttohii 1979:s viiddidit skuvlafálaldagaid vai šaddá jagi vuođđokursa, jagi fágakursa, sihke reivekursa / fágaskuvla ja oanehit kurssat. Goitge vásse jagit ovdalgo dáhpáhuvai nu ollu dáinna áššiin. Vuosttaš jagiid lei skuvllas doarvái ceavzit. Lávdegoddi lei ovttaoaivilis ahte skuvla galggašii sirdojuvvot, muhto eai lean ovttaoaivilis gosa galge sirdit dan. ¶
1981 álggus ledje Boazodoalloođđasat-bláđis máŋga čállosa boazodoalloskuvlla birra. Bláđđi cuiggoda vuosttažettiin Eanandoallodepartemeantta, mii ii leat velge nagodan maidege mearridit mii guoská skuvlla boahtteáigái. Sii oaivvildit ahte sivvan go ii oktage leat ohcan guoros oahpaheaddjivirgái, lea eahpečielggasvuohta skuvlla sirdimis ja makkár fálaldagaid galget fállat doppe. ¶
Giđđat 1981:s mearridii Eanandoallodepartemeanta ahte skuvla galgá sirdojuvvot Guovdageidnui, muhto geassemánu čálii departemeanta Boazodoallohálddahussii ahte rehkenastet láigohit lanjaid birasviesus ja eaktun lea ahte Jens H. Mosli váldá badjelasas álggaheami ja oahpaheami. Čájehuvvui ahte dát eavttut eai dollojuvvon. Son gii maŋemus oaččui ovddasvástádusa čađahit sirdima ja bidjat johtui boazodoalloskuvlla Guovdageaidnui, lei Ing-Lill Pavall, gii lei boazodoallobirrasis Nordlánddas ja aiddo lei geargan eanandoalloallaskuvllas. Boazodoalloskuvla galggai oažžut saji Sámi joatkkaskuvllas, muhto doppe ii lean guoros sadji ja skuvlla ledje stuorideame. Vuosttaš jagi álggahuvvui boazodoallooahpahus maŋŋit čakčat, Duottarstobu jođiheaddjiviesus. ¶
Boazodoalloskuvla vuosttaš jagi maŋŋil sirdima Guovdageidnui. Gurut bealde: Ragnhild S. Hætta, Aslak E. Utsi, Ing-Lill Pavall (lektor), Ole Einar Olsen (rektor), Ann Mari Steinfjell, Per O. Sara, Odd Bjørnar Bjørkås, Marit M. Fjellheim, Inge E. Danielsen, Nils Mikkel M. Buljo, Isak O. Oskal, Rolf G. Sarre. ¶
(Gova luoikan SJSBS) ¶
Jus vel fárren ii mannan ge bárttiid haga, de mielddisbuvttii goit ahte ohcamat boazodoalu fágakursii lassánedje ollu. Erenoamážit Guovdageainnus ja eará Finnmárkku boazodoallosuohkaniin ledje dál ollu eanet geat sávve váldit boazodoallooahpu. ¶
Sámi joatkkaskuvlla huksen lei plánejuvvon ovdalgo mearridedje sirdit boazodoalloskuvlla, nu ahte ii šaddan gal nu olu buoret sadji boazodoalloskuvlii go joatkkaskuvlla ođđa visti válbmanii 1982:s. Go boazodoalloskuvla fárrii sisa dien čavčča, de šattai fargga riidu luohkkálanjaid ja eará lanjaid nalde. ¶
Boazodoalloskuvllas ledje álggu rájes hui unnán resurssat, ja dušše okta oahpaheaddjivirgi (!) gitta 1983' rádjái. Dalle viiddiduvvui guovtti oahpaheaddjái, muhto skuvllas ii lean vel dohkkehuvvon oahppoplána iige oktage dohkkehuvvon oahppogirji. ¶
1982' rájes lei skuvllain oktasaš rektor, muhto goabbat stivra ja leigga goabbat departemeantta vuolde. Nuppi bealis dáhtui boazodoalloskuvla alcces sierra skuvlla. Nuppe dáfus fas bivddii Sámi joatkkaskuvlla stivra 1985:s Oahpahusdepartemeantta cealkit eret láigošiehtadusa Stáhta boazodoalloskuvllain. 1986:s válddii oktasaš rektor virgelobi jahkái, ja oahpaheaddjiorganisašuvnnat mearridedje de caggat virggi nu guhká go okta rektor lei biddjon jođihit guokte skuvlla. Boađus šattai ahte boazodoalloskuvla oaččui sierra rektora, muhto guokte jagi maŋŋel biddjojuvvoje goitge dát guokte skuvlla oktii. ¶
Áiggiid čađa lea máŋgii dáhpáhuvvan ahte ođđa olbmot Eanandoallodepartemeanttas, Oahpahusdepartemeanttas ja eará guovddáš eiseválddit leat boahtán dárkkistit skuvlla. Álohii leat guossit maŋŋel vistti čájeheame jearran: «– juo, muhto gos lea dalle boazodoalloskuvla?» Easka dalle leat ipmirdan ahte ii leat duššiid dihte ahte oahpaheaddjit ja oahppit leat váidalan heajos lanjaid. ¶
Muhtin jagiid maŋŋel nagodii skuvla oastit ovtta boares jáfforádjosa mii lei bajábealde skuvlla, doppe sáhtte vurkkodit muhtin reaidduid. Bohte gal eanet luohkkálanjat dađi mielde go lassánedje luohkát, muhto boazodoallosuorggi latnjadárbbut iešguđetlágán praktihkalaš bargguide ii leat vel čoavdašuvvan dál 2006:s. ¶
Sávaldat oažžut sámi boazodoallooahpu šattai vuostálaga departemeanttaid stivrejumiin ja guovddášeiseválddiid njuolggadusaiguin ja oahppoplánaiguin. Boazodoallooahppu ii heiven nu bures, ii eanandoalloskuvlan iige joatkkaskuvlla oassin. Ovdamearkka dihte ii lean čielggas makkár gelbbolašvuođa gáibádusat galge oahpaheddjiide. 1981:s nammadii oahpaheaddjioahpporáđđi (lærerutdanningsrådet) lavdegotti mii galggai «bidjat gáibádusa praktihkalaš duogážii ja oahppogáibádusa oahpaheddjiide boazodoalus» . Dát ii lean vissa nu álki, go guokte jagi maŋŋel gáibidii fas ráđđi ahte bargu galggái gárvvistuvvot jođánit. Čuolmmat joatkašuvvve vel guhkás 90-lohkui. ¶
Eanas oahppit ledje sápmelaččat, ja eatnasiin sis lei sámegiella eatnigiellan. Liikká čađahuvvui oahpahus dárogillii, goit nu guhká go lei Borkenesas. Ohppiid gaskkas hubmojuvvui sihke davvisámegiella, lullisámegiella ja dárogiella, ja dárogiella lei áidna giella maid buohkat ipmirdedje. Eai gávdnon oahpponeavvut eai davvi- eaige lullisámegillii, ja stuora oassi oahpaheddjiin eai máhttán sámegiela. ¶
Giđđat 1969:s, vuosttaš skuvlajagi loahpaheames, doalai ohppiid ovddasteaddji Per Mathis Skum sártni. Boazodoalloođđasat bájuhit dan: «Mii guoská skuvlaplánai muitalii Skum ahte dat lei ohppiid mielas hui buorre, muhto ledje sávvat eanet dárogiel diimmuid.» [Reindriftsnytt 2-1969, s. 20.] Dát muitala ollu giela dili birra dan áiggis. Oallugiin lei beare heittot vuođđu dárogielas, ahte sáhtte oažžut dievas ávkki skuvllas mas lei dušše dárogiella oahpahusgiellan. Danin hálidedje eanet dárogieldiimmuid. Sávaldat oažžut oahpaheami sámegielas dahje sámegillii ii baicca oba namuhuvvonge. ¶
Ovdal 1976' ii oro leamaš sámegiel oahpahus boazodoalloskuvllas. Dalle álggahuvvui eahketkursa, mas guokte oahppi leigga oahpaheaddjin, ja jagi 1978/79 goit lei davvisámegiella válljenfágan. ¶
Eanemusat deattuhuvvui dárogiella oahpahusgiellan maiddái maŋŋel fárrema Guovdageidnui. Skuvlla bealis sávve eanet sámegiela, muhto ledje ollu hehttehusat, omd. vuostemiella Eanandoallodepartemeantta bealis. 1984:s dollojuvvui suokkardallančoahkkin Stáhta boazodoalloskuvlla plána- ja oahpponeavvodili birra. Doppe bohte ovdan čielga vuostálasvuođat oahpahusgiela oainnus. Seammás go skuvlla, Sámi oahpahusráđi ja Boazodoallohálddahusa ovddasteaddjit háliidedje ahte sámegielat oahppit ožžot oahpu sámegillii, de dajai Eanandoallooahpahusráđi (Landbruksopplæringsrådet, LOR) jođiheaddji Ola Nedrebø ahte «LOR' bealis leat álo geahččan boazodoalloskuvlla fágaskuvlan boazodoalus mii lea rabas buot nuoraide Norggas geain livččii beroštupmi ja geat devdet gelbbolašvuođagáibádusaid sisaváldimii. Vuos orro realisttalaš maid LOR oaivvilda, namalassii ahte oahpahus čađahuvvo dárogillii, muhto ahte dábálašfágaoasis addojuvvojit bákkolaš gielladiimmut buohkaide sihke sámegielas ja dárogielas, main oahppit leat juhkkojuvvon joavkkuide dan mielde man ollu máhtte giela ovdalaččas.» ¶
Boazodoalu fágakurssa lassin lei boazodoalloskuvllas stipendiáhttaortnet. Maŋŋel čađahuvvon fágakurssa sáhtte oahppit ohcat jahkái stipendiáhttan. Dávjá ledje guokte stipendiáhta. Stipendiáhtta oaččui bálkáceahki 1 ja mátkestipeandda, ja okta oahpaheddjiin oaččui vissis áiggi leat bagadallin. Stipendiáhtat galge bargat iešheanalis gažaldagaiguin mat guske boazodollui, ja oallugat sis válde bajás gažaldagaid mat galge oažžut stuora mearkkašumi. Lei okta stipendiáhtta skuvllas mii vuosttaš geardde cuiggodii bargobirasváttisvuođaid boazodoalu siskkobealde, ja easka dan maŋŋel álge dearvvašvuođabargit ja boazodoalu orgánat das beroštit. Go boazodoalloskuvla šattai 3-jagáš skuvlan, de loahpahuvvui stipendiáhttaortnet. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Tana montessoriskole – vuostalastimis molssaektui 2174 http://skuvla.info/skolehist/montessori-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Svein Kollstrøm lea Tana montessoriskole stivrajođiheaddji. (Govva: Svein Lund) ¶
Deatnu lea áidna gielda Finnmárkkus gos lea priváhtaskuvla man vuođđun lea alternatiiva pedagogihkka. Duogáš dása lea viehka erenoamáš – skuvla lea bákkolaš sámi oahppoplána vuostálastima boađus. Guhtta jagi maŋŋá go oahppoplánariidu lei, de mii leat fitnan Tana montessoriskoles [Deanu montessoriskuvla, skuvla almmulaš namma lea dušše dárogillii] geahččat mo skuvla doaibmá ja gullat mo rektor ja stivrajođiheaddji dál geahččaba riiddu, man geažil skuvla álggahuvvui. ¶
Rektor Anne Smeland (r. 1964) lea bajásšaddan earet eará Deanus. Son lea ovdaskuvlaoahppaheaddji ja logopeda ja lei Tana montessoriskole rektor 2002 rájes gitta 2005 lohppii. ¶
Stivrajođiheaddji Svein Kollstrøm (r. 1960) lea bajásšaddan Deanus. Son lea boanda ja sus lea agronomaoahppu Deanu eanandoalloskuvllas. ¶
Artihkkala vuođđun lea jearahallan 2003’ čavčča. ¶
Rektor Anne Smeland čájeha muhtun erenoamáš montessoriskuvlla oahpponeavvuid. (Govva: Svein Lund) ¶
Mii gávdnat Tana montessoriskole Máddi Luovttejogas, Deanu nuorttabealde. Skuvlavisti ii lean skuvlan huksejuvvon, muhto lei Statnett «doaibmabarta» . Maŋŋá lea viiddiduvvon ja rievdaduvvon, muhto liikká lea viehka gárži. Skuvla álggahuvvui 1999' borgemánus, ja 2003/04 skuvlajagis leat dás 69 oahppi 1.–10. luohká rádjái. Oahppit bohtet Vuolle-Deanus ja ránnjágielddas Unjárggas. ¶
– Skuvla lea dohkkehuvvon gitta 90 oahppi várás, muitala rektor, muhto dása eai čága eanet oahppit go dat mat dál leat. ¶
Bivdit sudno muitalit mo odne geahččaba riiddu man boađus dát skuvla lea. ¶
– Jus sámi oahppoplána livččii dál biddjojuvvon johtui bákkuin, de livččii seammá boađus, vástida Svein Kollstrøm. ¶
– Ledje erenoamážit dajaldagat sámi oahppoplána ulbmila birra, mat dagahedje riiddu, joatká Anne Smeland. Dat mii bohciidahtii garrasamos vuostehágu, lei ahte skuvla galggai ovddidit oahppiid sámi identitehta. Livččii ortnegis jus dát plána guoskkašii dušše sámi oahppiid mat galge oahpu gazzat sámegillii, muhto ii lean dohkálaš go lei áidna plána mii galggai gokčat guovllu gos stuorra oassi álbmogis eai leat sápmelaččat dahje eai dovdda iežaset sápmelažžan. ¶
Svein Kollstrøm lasiha: – Go sámi oahppoplána bođii atnui, de lei kveana Deanus mii radios dajai: – Álggus ledjen kveana. De skuvla muitalii ahte lean dáža. Dál galgá skuvla muitalit mánáidasan ahte sii leat sápmelaččat. ¶
– Mun han lean lohkan olles sámi oahppoplána. Eanáš sisdoallu lea áibbas buorre. Ovdamearkka dihtii lea buorre lohkat sámi historjjá. Muhto ledje muhtun áššit man vuostá sihke mun ja earát leat reageren. Okta lea ahte skuvla galgá oahppiid ráhkkanahttit sámi servodagas eallit. Dego livččii servodat mii lea oktageardánis sámi servodat. Ja nášunála oahppoplánas lea čállon ahte oahppit galget oahppat vuhtii váldit, gierdat ja áddet eará álbmotjoavkkuid. Muhto sámi oahppoplánas dát ii leat mielde, ii goittot vuosttaš veršuvnnas. Na, manne bat ii? Munnje bođii jurdda ahte bákkolaš sámi oahppoplána bođii danin go eiseválddit vigget buoridit dáruiduhttima vearredaguid. Dál galget mahkáš mávssahit. ¶
– Skuvllaide ja váhnemiidda lei váilevaš diehtojuohkin sámi oahppoplána birra, sihke departemeantta bealis ja gieldda bealis, joatká Svein Kollstrøm. – Iešguđet olbmot čilgejedje iešguđetgeláhkái, ja ledje áibbas vuostálasti konklušuvnnat. Nuppe dáfus dajai departemeanta ahte skuvla galgá juohke máná deaivvadit su identitehta ektui, nuppe dáfus lohke fas ahte sámi oahppoplána galgá čuvvojuvvot bienasta bitnii, das ii sáhte mangelahkái spiehkastit. Mii váhnemat geat vuostálasttiimet sámi oahppoplána atnuiváldima, čoahkkimasttiimet departemeantta áirasiiguin moanaid gerddiid. Čuolbma lea, ahte departemeanttas leat nu ollu olbmot geaiguin ferte áddehallat. Lei earret eará vuolitdirektevra gii finai dáppe, son lei oarje-Norgalaš. Son ii ádden manne mii vuostálasttiimet. Go deike bođii, de gáttii ahte buot finnmárkolaččat leat sápmelaččat. Go de leimmet suinna háleštallan, de dajai iežas áddet manne mii eat dohkkehan dán oahppoplána buohkaid várás. Váidaleimmet siviláittardeaddjái go lágat ja njuolggadusat eai lean čuvvojuvvon dán áššis. Dat mii bođii gulaskuddamii ii lean seamma go dat mii váldui atnui. Ja go lea mearkkašahtti erohus, de galgá ášši ođđasit gulaskuddamii. Siviláittardeaddji lei ovttaoaivilis minguin ahte sámi oahppoplána lea lobiheamet váldon atnui. Muhto mii ávkkiid das, plána han liikká čađahuvvui. ¶
Kollstrøm oaivvilda sámi oahppoplána ferte leat čállojuvvon áibbas eará servodatdiliid ektui, go maid son dovdá Vuolle-Deanus. – Sáhtán mottiin ovdamearkkain čilget mo sáhtášii geavvat min guovllus jus oahppoplána ádde justa nu mo lea čállojuvvon. Oahppoplánas čuožžu ahte oahppit galget máhttit bidjat ja juoigat luđiid. Dát lea gáibádus vaikko oahppit eai máhte sámegiela. Mu boarrásamos gánddas lei oahpaheaddji gii lei Bergenis eret, ja son gal gáibidii ahte mánát galge juoigat. Ieš lei gitta čalmmiiguin huradeamen, mahkáš juoiggai. Lei áibbas endorii, ii han son máhttán juoigat. Vikkan mánáidasan oahpahit ahte galget jeagadit oahpaheaddjiid, muhto šaddá čađa váivi. Ovtta departemantačoahkkimis lei sámi skuvlaáššiid ráđđeaddi. De jerren sus lea go sápmelaš? Dat gal lei. Na, de mun ávžžuhan du juoiggastit, mii han eat leat go guhtta ollesolbmo dás. Na, dan gal ii sáhttán, ii máhttán juoigat. – Muhto, lohken, – liikká de háliidehpet ahte min mánát, geat eai máhte sánige sámegiela, galget bidjat ja juoigat luđiid olles luohká ovddabealde. Sámi oahppoplánas čuožžu ahte mánát galget máhttit meroštallat gos Sápmi lea. Jerren ráđđeaddis mii Sápmi lea, ja son dajai ahte Sápmi lea doppe gos sápmelaččat iešguđet áiggi leat vádjolan. Na, dadjen, dalle Oslo gal gullá Sápmái. Son gal ii miehtan dasa. De adden sutnje kártta, ja bivden su sárgut dien Sámi. Muhto dan gal ii háliidan. ¶
Guđa gielddas gos sámi oahppoplána váldui atnui, ledje stuorát dahje unnit vuostálastimat golmma gielddas: Deanus, Porsáŋggus ja Gáivuonas. Ja go departemeanta lei mearridan ahte buot sámi hálddašanguovllu skuvllaide galggai sámi oahppoplána, de bođii oahppoplána vuostálastimiid lassin gáibádus ahte gielddat galge sámi hálddašanguovllus eret. Gáivuonas digaštalle priváhtaskuvlla asáheami vai garvvášedje sámi oahppoplána, muhto Deatnu lei áidna gielda gos priváhtaskuvla šattai duohtan. «Váhnenakšuvdna nášunála oahppoplána bealis Detnui» vuođđuduvvui. Čakčamánus 1997 váldojuvvojedje badjel 80 máná eret skuvllas. Skuvlastreaika guoskkai golbma skuvlla: Bokcá, Juovlavuotna ja Sieidá. Vearrámus lei Juovlavuonas, gos eanáš oassi oahppiin báhce ruoktot. Váhnemat ja penšunerejuvvon oahpaheaddjit oahpahedje mánáid ruovttuin. ¶
Moadde vahku maŋŋá bođii ođđa ráđđehus mii lohpidii čoavdit riiddu, ja váhnemat luite mánáideaset fas skuvlii. Jon Lilletun lei dál šaddan oahpahusministtarin, ja son lei ovdal čájehan áddejumi váhnenakšuvnna gáibádusaide. Čakčamánu 3. b. 1997 dajai son, Dagen -aviissa mielde: "Čoavddus lea ođastusa maŋidit. Go leat garra vuostehágu vávján, de lea buorre vuordit jagi. Vuordinjagis sáhtášedje dat guokte skuvlabiire, gos lea eanetlohku sámi oahppoplánii, geavahit sámi oahppopláná, ja dat golbma skuvlabiire, gos lea eanetlohku nášunála oahppoplánii, sáhtášedje nášunála oahppoplána čuovvut. Dán jagi mielde sáhtášii de áiggi geavahit čovdosa gávdnat man buohkat sáhttet dohkkehit. Mu mielas galggašii ain leat vejolaš dien láhkái soabadit." Dát attii akšunerejeaddji váhnemiidda fas doaivaga, muhto Stuoradiggi mearridii juovlamánus ahte sámi oahppoplána galggai leat anus buot almmolaš skuvllain sámi hálddašanguovllus. ¶
Departemeanta rievdadii de muhtun sámi oahppoplána riidodajaldagaid, earet eará dajaldaga gos čuožžu ahte plána galgá ovddidit oahppiid sámi identitehta. Muhto vuosttaldeaddji vánhemat eai duhtan dása. Svein Kollstrøm čilge ahte lei menddo maŋŋit jorgalit: – Dál de rievdadedje vearrámus dajaldagaid, muhto dalle leimmet juo boahtán nu guhkás min bargguin ráhkadit molssaeavttu, ahte eat háliidan jorgalit. Lei váttis eallit departemeantta hovrriid mielde. Muhtun vánhemat geat ledje Oslos čoahkkinastimin departemeanttain atne liibba diđoštit molssaeavttuid. Árvvoštalaimet steinerskuvlla, montessoriskuvlla ja risttalaš skuvlla. Eanetlogu oaivila mielde lei buoret hukset pedagogihka ala go eallinoainnu ala. Moattis geassádedje go šattai čielggas ahte ii šatta risttalaš skuvla. Steinerskuvla orui min mielas menddo erenoamáš, de šattai montessoriskuvla. Eat diehtán nu olu dakkár skuvllas go álggaheimmet dan, muhto dál leat eatnašat duhtavaččat go válljiimet nu mo dagaimet. ¶
Montessoriskuvllain lea juohke oahppis iežas bargosadji, ja oahppit barget iešheanalaččabut go eará skuvllain. ¶
(Govva: Svein Lund) ¶
Juohke luohkkálanjas leat hilduin oahpponeavvut maid oahppit sáhttet geavahit. ¶
(Govva: Svein Lund) ¶
Montessoriskuvla lea namas ožžon itálialaš doaktára Maria Montessori (1870–1952) mielde. Son ovdánahtii iežas pedagogalaš vuogi mii lea máŋgga riikka montessorimánáidgárddiid ja -skuvllaid vuođđun. ¶
– Mii lea dehálamos montessoripedagogihkas? – Lea earálágán oahppanvuohki, dadjá stivrajođiheaddji. Maŋimuš jagit lea almmolaš skuvla leamaš menddo teorehtalaš. ¶
Skuvla ovdanbuktá iežas pedagogihka ná: "Maria Montessori vásihii bargguidis bokte ahte go mánát šadde doaimmalažžan positiivva vuogi mielde, de sáhtte oahppat olu mii ovddalgihtii orui veadjemeahttumin. Skuvlla vuođđun leat su pedagogalaš prinsihpat ja vuogit, main lea hui čielga progrešuvdna. Nuppeláhkái go almmolaš skuvllat, mat váldet vuođu lagas birrasis ja de mannet stuorát linjjáide, de mii álgit guhkit linjjáiguin ja «stuorrá muitalusaiguin» vai oaidnit oktavuođaid ja ollislašvuođaid, ovdalgo álgit detálljaid geahččat. Geavahit unnit oahppogirjjiid go earát, go mii geavahit montessorioahpponeavvuid mat movttiidahttet aktiivvalaš jurddašeapmái, ja mat konkretiserejit abstrákta doahpagiid ja tearpmaid. Oahpponeavvuin ja bargobihtáin lea čoavdda, ja oahppit sáhttet de ieža geahččat leat go bargan riekta. Gárvásit ráhkaduvvon oahpponeavvuid lassin, dit bare ráhkadit oahppaheaddjit ieža stuorra oasi oahpponeavvuin mat geavahuvvojit. Lea unnán oahpahus maid oahppaheaddji stivre. Oahpaheaddji lea bagadalli ja láhčá dili nu ahte mánná geasuhuvvo ođđa fáttáide, ja nu ahte son berošta ođđa áššiid oahppat. Go oahpponeavvu lea presenterejuvvon dahje go ođđa ášši birra lea hállon, de mánná ieš vállje bargobihtáid daid gaskkas mat leat biddjon su ovdii, ja iežas plána ektui. Sii plánejit iežaset barggu okto dahje earáiguin ovttas, sii hápmejit čuolmmaid ja plánejit ovdanbuktima. Oahppi galgá beassat ráfis bargat guhkit áiggi, galgá beassat čiekŋudit bargui ja válbmet barggu ovdalgo bisána vuoiŋŋastit. Danin lea dilli láhččon ovttaskas bottuide bargoáiggis, ja lea oktasaš olgoáigi mii bistá olles tiimmu gasku beaivvi. Midjiide lea dehálaš leat olu olgun ja geavahit lagasbirrasa vejolašvuođaid. Luohkkálanjat leat fágáid mielde hábmejuvvon, nu ahte oahppit álo dihtet juste gokko gávdnet oahpponeavvuid ja čáppagirjjálašvuođa. Dáin leat ivdnekodat dihto systema ja progrešuvnna mielde. Oahppit barget seahkalas joavkkuin, 1.–3. ceahki, 4.–7. ceahki ja nuoraiddássi 8.–10. ceahki." ¶
– Montessoriskuvlla ii sáhte ovtta ijas hukset, muitala rektor. – Danin leat ain huksemin skuvlla. Rehkenasto ain ádjánit 10-15 jagi ollásit čađahit montessoripedagogihka. ¶
– Dihtomielalaš váhnemat válljejit dan maid sii atnet buoremus pedagogihkkan mánáidasaset, lohká stivrajođiheaddji. – Dát dat lea dál dehálabbot go sámi oahppoplána-gažaldat. Ii sáhte skuvlla jođihit jahkeviissaid ovtta ášši geažil. Go mii leat álggahan montessoriskuvlla, de lei danin olu eará mii lea duogábealde go dušše duhtameahttunvuohta sámi oahppoplánii. Jurdagat priváhtaskuvlla birra ledje Deanus ovdal go sámi oahppoplána bođii – almmolaš skuvlla molssaeaktun. ¶
Go gullat priváhtaskuvllaid birra, de jurddašit dávjá skuvllaid riggáid mánáid várás. Lea go montessoriskuvla riggáid skuvla? ¶
– Dán ákka dovddan bures, dadjá Svein Kollstrøm. – Ovdal go dáinna álggiimet, de in dorjon priváhtaskuvllaid. Mii han leat bajásšaddan sosialdemokratiijas. Jus galgat fidnet priváhtaskuvlla nu mo dát, mii ii leat dušše riggáid várás, de fertet ieža maid olu bargat. ¶
Mii jođihit skuvlla stáhtadoarjagiin, dasa lassin mákset váhnemat veaháš. Sii mákset 800 ru. mánnosaččat vuosttaš mánás, dasto 400 ru. mánnui eará mánáin. Dasa lassin barget váhnemat olu nuvttá, sii basset skuvlla, hoidejit dan, bearráigehččet dálu ja fievrridit mánáid. Muhtumin oažžut skeaŋkkaid velá. ¶
– Oahpaheaddjit leat maid duođaid bargan, lasiha Anne Smeland. Sii leat olu nuvttá bargan bargoáiggi maŋŋá, jus galggašeimmet buot máksit, de eat livčče birgen. Leat hui dihtomielalaččat ekonomiijas. Go eat leat oassin gieldda sisaoastinvuogádagas, de mearridit ieža gos oastit. Váhnemiidda lea dehálaš ahte lea govttolaš skuvlamáksu. Galgá leat skuvla buohkaid várás, ii fal riggáid mánáid várás. Min váhnenjoavkku gaskamearálaš sisaboahtu lea baicce unnit go muđui gielddas. Fertet maid lasihit ahte máŋga oahpaheaddji ja jođiheaddji Deanu almmolaš skuvllain leat duođaid leamaš šiega minguin. ¶
– Dárbbaša go erenoamáš oahpu beassat montessoriskuvlla oahpaheaddjivirgái? – Livččii gal buoremus ahte skuvlla oahpaheaddjit leat montessoripedagogat. Leat vásihan ahte lea váttis háhkat oahppan montessorioahpaheaddjiid. Norggas lea Norwegian Montessori College máŋga jagi fállan montessoripedagogihkkaoahpu. Studeanta oahppá fágaid ja metodihka guovtti jagi intensiivvalaš geassekurssas, de lea geavatlaš eksámen golggotmánus. Teoriijaoasi lohká interneahta bokte, das leat esseijat, digaštallanlatnja jna. ja vahkkosaš ruovttueksámen. Muhtun studeanttat mannet olgoriikii, doppe leat sierra oahpaheaddjiskuvllat. 2004’ čavčča álggaha Nesna allaskuvla montessoripedagogihka jahkeovttadaga, maid sáhttá oasseáiggis lohkat guovtti jagi badjel, ja lea lávdaduvvon oahppu. ¶
Ferte leat unnimusat okta oahpaheaddji geas lea montessoriduogáš ovdal go beassá montessoriskuvlla álggahit. Go skuvla álggahuvvui dás, fidniimet deike montessoripedagoga gii lei bargan USA:s. Dán jagi leat mis guokte montessoripedagoga, ja vel okta geargá montessorioahpus golggotmánu 2004:s. Leat leamaš olu molsumat bargoveagas, ja geahččalit dál háhkat báikkálaš oahpaheaddjiid deike mátta-norgga oahpaheaddjiid lassin. Muhtun oahpaheaddjit leat vázzán dábálaš oahpaheaddjioahpu, earát ges leat fágaid lohkan universitehtas. ¶
– Dalle juo go čoahkkáneimmet vuosttaš háviid hállat priváhtaskuvlla vuođđudeamis, de loktejuvvui ášši sáme- ja suomagiel nubbingieloahpahusas. Lea áibbas nubbeláhkái go dan maid mediat leat ovdanbidjan, ahte mii leimmet mahkáš rasisttat geat eat háliidan makkárge dahkamuša sámevuođain. 69 oahppiin leat dál 15:s lohkamin sámegiela nubbingiellan, ja 30:s lohket suomagiela. ¶
Eat leat nagodan fidnet iežamet sámegieloahpaheaddji, fertet duhtat tiibmooahpaheaddjiide geat maiddái barget eará skuvllain. Goappašagat dadjaba loaktit hui bures dáppe bargat, eaba ge vásit makkárge váttisvuohtan ahte skuvla álggus vuođđuduvvui sámi oahppoplána proteastan. ¶
– Mii mearrida oahppiid dahje váhnemiid giellaválljema? – Máŋggas dáppe Deanus dovdet gullevašvuođa máŋgga čerdii, lohká Svein Kollstrøm. – Sii geat válljejit sámegiela dahje suomagiela bohtet dávjá sáme- dahje suomasogas. Eanáš háviid oahppit ieža válljejit, muhtumin válljejit oarbinaččat (oappát ja viellját) ge iešguđetlágán giela. Dát fas čájeha ahte ii leat álo sohkaduogáš mii mearrida. Mu mánát lohket suomagiela. Áhččán lei 4. buolvva kveana Norggas, muhto ii máhttán ii veaháge dárogiela go skuvlii álggii. Eadnán lei rivgu. Áhččán ii háliidan midjiide oahpahit suomagiela, nu ahte mun in hála suomagiela. Muhto mun háliidan ahte mu mánát galget suomagiela oahppat. ¶
– Don fertet ovtta ášši oažžut ovdan, loahpaha Svein Kollstrøm: – Ovdamunni dáinna skuvllain lea ahte mii váhnemat leat fidnen olu buoret oktavuođa oahpaheaddjiiguin. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Kárášjoga báikkálaš páva 1613 http://skuvla.info/skolehist/pave-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Sigbjørn Hølmebakk (Gova luoikan Arnstein Hølmebakk) ¶
Nággu oččodit skuvlii sámegiela lea leamaš garrasat Kárášjogas go gostege eará guovlluin, ja dat lei erenoamáš garas 1960 áiggiid. Guovttis geat leigga nákku guovddáš olbmot, leigga Hans Rønbeck ja Bjørn Aarseth, ja bárisnággu lei dalle go Rønbeck skuvlajođiheaddjin geahččalii hehttet Aarsetha beassamis Kárášjoga nuoraidskuvlla oahpahusjođiheaddji (rektor) virgái. ¶
Sámi skuvlahistorjjá vuosttaš girjjis buvttiimet Sigrunn Rønbecka muittuid dán áiggis ja moadde sitáhta Hans Rønbeckas. Dál gis leat gávdnan čállosa 1959:s mii muitala giellanákku birra nuppi oaidnin sajis. Karasjoks lokale pave-artihkkalis, man girječálli Sigbjørn Hølmebakk lea čállán, almmustahttui kronihkkan Dagbladetis 25.06.1959. Dat lea maiddái almmustahtton Hundevakt Grålysning-essayčoakkáldagas, mii ilmmai 1974:s ¶
Sigbjørn Hølmebakk (1922–81) riegádii Flekkefjordas ja ásai eanaš áiggi Oslos. Son orui moadde jagi Finnmárkkus, eanaš áiggi Čáhcesullos. ¶
Hølmebakk čálii sihke noveallaid, románaid, čájálmasaid ja nuoraidgirjji. Fimbulvinteren – romána mii gieđahalai Finnmárkku boaldima ja bilidemiid 1944:s, ráhkaduvvui filbman, man namma šattai Brent jord. Hølmebakk lei aktiiva Orientering-áviissas ja son lei okta dain, geat álggahedje Sosialisttalaš Álbmotbellodaga (Sosialistisk Folkeparti). ¶
Lea boastut navdit ahte oktasašdárogiela nággu lea min áidna giellačuolbma dál. Dáppe Finnmárkkus leat sátnádallamat mat seammaláhkai čuhcet olbmuid dovdduide, vaikko dat ii eisege beakke nu viidát go lulliguovlluid giellabiekkat. Muhto datte lea nággu seamma vaššái, vaikko dát ii gulustuva gosage. Sámit eai lea guhkásgullojeaddjit, ja sámegiella leage riidofáddán. ¶
Muhto giellanággu lea dušše olgguldas mearka, dat dat vuojiha doaru stuorát fámuid vuostá. Loahpaloahpas leage jearaldat ahte lea go sápmelaččain mihkkege doaivagiid, galget go sii šat sáhttit eallit sierra álbmogin mas lea sierra giella, sierralágan kultuvra ja árbevierut, vai galgá go dát unnitloguálbmot luohpat leahkimis sierra álbmogin. Vaikko vel vuostefámut leat muhtun muddui geográfalaččat eaktuduvvon – lea erenoamážit sámegielat guovlluin dát gažaldat lea áigeguovdil – de ii leat doarvái dadjat ahte dát nággu lea sápmelaččaid ja norgalaččaid gaskkas. Maiddái leat sápmelaččat daid searvvis, geat áŋgirepmosit barget dáruiduhttimiin, seamma láhkai go norgalaččatge dávjá leat sámi giela ja kultuvrra bisuhanbarggu áŋgiris ovddasmannit. Muhto rádjá gal lea datte čielggas, ja hirbmadit álkiduvvon, de dat lea dákkár: ¶
Nubbi joavku oaivvilda ahte sámi sierranasvuođa ja kulturárbbi vuođul lea áidna vuohki mo sápmelaččat sáhttet searvat ođđaáigái, mii dál lea bárrahassii leavvamin Finnmárkui. Dušše dán láhkai lea sis vejolašvuohta birgehaddat seamma dásis. Danin lea sin eallineaktu ahte sámegiella doalahuvvo. ¶
Nubbi joavku gis oaivvilda ahte dát lea dušše románttalaš háliidus. Sápmelaččat leat norgalaččat, ja sii fertejit dan dohkkehit. Sámi giella ja kultuvra leat dušše hehttehussan, ja man gal berre duvdilit eret. Bálkes gávtti ja čázehiid dollii, vajáldahte ahte leat sápmelaš, ja deaŧaleamos: vajáldahte sámegielat, don dalle beasat leahkit mu vielljan ja don beasat eallit guhká dán riikkas! ¶
Lea áddehahtti ahte lea vuosttažettiin skuvllas gos dát nággu oidno buoremusat, ja dál gis ođđa skuvlaláhka lea suhttadan olbmuid. Lea nu ahte Kárášjogas – sámiid oaivebáikkis – galget suorgejuhkkojuvvon 9-jagi skuvlla plánat duohtandahkkojuvvot. Oahppit besset vázzit guđa jagi álbmotskuvlla ja golmma jagi suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvlla. Dábálaččat šaddet guokte suorggi nuoraidskuvlii: G-suorgi, daidda geat leat jurddašan álgit gymnásii, Y-suorgi gis lea fidnoráhkkaneaddji suorgi. Kárášjohkii lea maiddái plánejuvvon boazodoallosuorgi (R-suorgi), mii erenoamážit lea jurddašuvvon boazosápmelaččaide. Oahppit ožžot erenoamáš oahpahusa boazomerkemis, kártalohkamis, luonddušattuin jna., ja lea maid jurddašuvvon ahte oahppit muhtun áiggiid orrot lávuin duoddaris. Sámegiella oažžu dás stuorra saji. ¶
Almmái, gii lea ráhkadan boazodoallosuorggi oahppoplánaid, lea oahpaheaddji Bjørn Aarseth, gii logi jagi lea bargan Kárášjoga gieldda oahpaheaddjin. Dalle go nuoraidskuvlla oahpahusjođiheaddjivirgi almmuhuvvui rabasin, de lei son okta, gii ozai dasa. Dađibahábut lea dárbbašlaš dás fuomášahttit ahte Aarsetha dovdet Bargiidbellodaga vuostálastin. Kárášjogas dat mearkkašii ahte beassá dovdat báikki fámoleamos albmá – Hans Rønbecka – vuostehágu. Dat, gii ii dovddaš Hans Rønbecka Kárášjogas, son gal ii leat goassege fitnan Kárášjogas. Sutnje lea hui váttis addit virgenamahusa, sus ledje nu ollu doaimmat ahte dáidá dušše son ieš gii diehtá man ollu ledje oktiibuot. Ovdal lei son gieldda kántorhoavda, muhto fertii cealkit dán virggi eret go su máŋga doaimma áite gielddalaš buđđosemiin. Dál son lea ee. livnnethoavda, ja vuosttažettiin Kárášjoga Bargiidbellodaga ovdaolmmoš, bellodat mas lea stuorra fápmu báikkis. Ollugat mieđihit ahte son lea čeahpes almmái, muhtumat váidalit go sus lea dat fápmu mii sus lea, ja buohkat leat ovttaoaivilis ahte son lea «dáruiduhttima» goaddáseamos ovddasmanni olles Finnmárkku fylkkas. Son lea skuvlastivrra lahttu, ja das lea Bargiidbellodagas eanetlohku, ja doppe son stivre iežas veaga čavga gieđain. ¶
Go nuoraidskuvlla oahpahusjođiheaddjivirgái galggai biddjot olmmoš, de dasa lei oahpaheaddji Aarseth buot buoremus evttohas. Muhto Rønbecka mielas lei Aarseth heajumus mii sáhteš dáhpáhuvvat, go son sáhtii heađuštit «dáruiduhttináigumuša», ja go Bargiidbellodagas lei eanetlohku skuvlastivrras, de son oaččui sin dahkat dakkár mearrádusa mii ii orron mangeláhkai soahpamin dan duohtavuhtii ahte Finnmárkkus duođaid váilo oahpaheaddjit. Mearrádus čuojai ná: «Skuvlastivra ii ane ovttage ohcci dohkálažžan, ja evttoha almmuhit virggi ođđasit.». Unnitlohku gáibidii lasihit beavdegirjái ahte sii gal atnet oahpaheaddji Aarsetha ollásit dohkálažžan, muhto dán ii duddon gal Rønbeck, fámolaš almmái. Moaris son gáibidii, almmá jearakeahttá bellodatustibiinnis, lasihit beavdegirjái ahte Aarsethas váilot persovnnalaš iešvuođat, mat leat dárbbašlaččat dán virggis. Muhto aiddo dán háve gal duvdila oamedovdu bellodatduorggaid eret, ja dál Rønbeck vuoittahallá vuosttaš geardde. Bellodatustibat biehttalit mieđiheames dán láhkai almmolaččat oaguhit vigihis albmá, gii logi jagi lei gillilit bargan gildii buorrin. ¶
Ii Rønbeckge sáhte čiegadit ahte Aarsetha atne alla árvvus báikkis, ja son diehtá maiddái ahte dán riikkas ii galgga báljo gávdnot almmái, gii lea eanet dohkálaš dán virgái go aiddo oahpaheaddji Aarseth. Son lea ollu jagiid juohke láhkai ráhkkanan oahpaheaddjiámmáhii, ja su oahppu duođaštage dan. Sus lea oahpaheaddjiskuvla, oahpaheaddjiallaskuvla, girjerájuskursa, hálddahuskursa, guovttevahkkosaš kursa Ruotas, gos son logai sámi skuvladilálašvuođaid birra, Valáštallanallaskuvla Danmárkkus ja son lea maiddái Fulbright-stipendiáhttan lohkan skuvladilálašvuođaid máŋggagielatguovlluin Amerihkás, erenoamážit dain guvlluin gos indiánat leat gielalaš unnitloguálbmogat. Son máhttá dieđusge maiddái sámegiela. Dán albmá dat skuvlastivra cealká ahte ii dohkke doaibmat oahpahusjođiheaddjin. Dál ii sáhttán Kárášjoga skuvlainspektevra cealkit maidege áššái, go son lei oahpaheaddji Aarsetha fuolki. ¶
Orui leamen nu ahte Rønbeck lei vuoitán. Muhto lihkus eai buohkat vuollánan bellodatduorggaide. Báikki dáiddár Per Hætta, gii ieš lea sápmelaš ja Kárášjoga Bargiidbellodaga guovddáš miellahttu, doarui bátnegáski Røndbecka vuostá. Go ii ožžon beallásis iežas báikkálaš searvvi, man Rønbeck hálddašii, de fertii ohcalit veahki eará sajis. Stuorra artihkkalis, mas son ee. čilge váttisvuođaid maid sámi mánát šaddet vásihit skuvllas go galget geahččalit gulahallat dakkár oahpaheddjiin, gean giela eai máhte, son sivahallá Rønbecka vuostálastit sámi beroštumiid ja son fuomášahttá mo Rønbeck vuortnuha bellodaga olis. ¶
Muhto vuorrástuvvá go Vest-Finnmark Arbeiderblad-áviisa ii dáhto almmuhit artihkkala, earret dalle jos bellodat nu suovvá dahkat. Mii dan maŋŋá leaš dáhpáhuvvan bellodaga seinniid siskkabealde, sáhttit dušše árvvoštallat go Hætta fertii bivdit olgešbellodatáviissa almmuhit artihkkala. Su leat ovdal jo áitán lihccut bellodatmiellahttun go sus leat earálágan oaivilat, ja dál vuot ii leat diehtu man guhká son birgeha iežas miellahttuvuođa. Muhto opposišuvdna lea datte váikkuhan juoga buorrái. Ođđa skuvlastivračoahkkimis Rønbeck šattai nuppe geardde vuoittahallat. Njealjediibmosaš garra ságastallama maŋŋá, skuvlastivra mearridii šállošit ovddeš cealkámušas. Rønbeck gal ii boahtán eisege dohko ovdal jienasteami ja maŋŋá son celkkii ahte son gal livččii jienastan vuostá, muhto buohkat dihte ahte dát ii lean go juotna su beales mo čiegadit geassádeami. Go son divttii nu dáhpáhuvvat, de lei dušše danin go virggi sáhtte oahpaheaddjiorganisašuvnnat bissehit. ¶
Mun bohten Kárášjohkii dalá maŋŋá čoahkkima, ja in beassan čuovvut ságastallama. Ii adnojuvvon buorren ahte Dagbladet korrespondeanta bođii Kárášjohkii aiddo dál, ja sáhttá gal muhtun muddui áddet manne bealit eai háliidan cealkit maidege. Skuvlla oahpaheaddjit sávvet ahte fas sáhtášedje šaddat buorit oktavuođat skuvlastivrii, ja Rønbeck ieš biehttala cealkimis duođi eambbo manne nággu lei šaddan ja dáhttu vajáldahttit ášši. Son dadjá ahte leat dušše fágalaš bealit mat leat leamaš deaŧalaččamusat sutnje, ja go namuhan Hætta artihkkala, de son dušše láhttestii ahte ii oktage beroš das maid Hætta dajaš. ¶
Dás son árvvoštallá áibbas boastut. Go lean leamaš moadde beaivvi Kárášjotguovllus, de lean vávján ahte Hætta dorjot ollugat, maiddái Bargiidbellodaga miellahtut. Son hállá sámiid ášši, dadjet doppe. Rønbeck vašuha buot mii leaš sápmelažžii gullevaš, son lea ássán dáppe olbmoagi iige vel leat oahppan sánige sámegiela, son vuosttaldii boazodoallosuorggi álggaheames ođđa nuoraidskuvlii, son geahččala hávkadit sámegieloahpahusa, ja čuoččuha ahte buoremus oahpaheaddjit leat dat geat eai máhte sámegiela, vaikko muhtun biiriin, nugo omd. Rájá Skuvllas leat 100% sámegiel hálli olbmot. Jo, son lea maid biehttalan ságastallamis ođđa skuvlalága birra vai mat ii šatta dovddusin ahte sámegiella lea biddjon oahpahusgiellan. Muhto maid bat dat veahkeha go bellodat ja eiseválddit Oslos dadjet ahte mii sámit galgat beassat oahppat iežamet giela. Dáppe Kárášjogas lea Rønbeck guhte mearrida, ja jos jo leaš muhtin geas leat eará oaivilat go sus, de son ferte mannat olgešbellodatáviisii. Politihkka lea dušši! Ii leat datge nu ártet ahte nu čeahpes almmái go Rønbeck sáhttá alcces láhčit nu nana dili go sus lea dál. Gielda dál ovdána juohke láhkai, omd. lea Kárášjohka buoremusaid searvvis riikkas gos eatnamiid barget. Go geahččá plánaekonomalaččat, de lea govttolaš sámegiela ja kulturárbbi atnit duođaid hehttehussan. ¶
Lea maid eará gažaldagas sáhka – oktavuohta norgalaččaide. Ii leat oppa eahpideamesge, ollu sápmelaččat dovdet iežaset vuolibun, ja sii sakka háliidit ahte earát galget sin navdit norgalažžan, erenoamážit go leat eará báikkiin. Dološ sátnevájas dáppe leage: «Ii dárbbaš guhkás guorrat soga ovdalgo čázetnjunit ihtet.» Buoremus vuohki čiehkat gámanjuniid, lea oahppat dárogiela. Lean gullan ollu muitalusaid sápmelaččaid birra, geat leat geahččalan fárret eará guovlluide, muhto geaid leat čaibman ja bilkidan, nu ahte leat šaddan fas máhccat ruovttubáikkiidasaset. Sii, geat dorjot oahpaheaddji Aarsehta, oaivvildit ahte ii leat eará vuohki fuomášahttit olbmuid, go boktit sámiid iešdiđolašvuođa. Maiddái orru leamen nu ahte sámegiella ain riibá. Rønbecka okta vuostálasti skuvlastivrras, celkkii ná: «Badjel čuohtejagi áigi dubmejuvvui sámegiella jápmimii, muhto liikká ain hállat sámegiela. Vaikko vel Rønbecka oaidnu vuittešge ja sámegiel oahpahus heaittihuvvo skuvllas, de datte mannet máŋga buolvva ovdalgo nagodit jávkadit giela. Jos jo goassege nagodežžet dan dahkat.» ¶
Nággu dáidá joatkašuvvat, sihke oidnosis ja healmmi duohken. Danin ii šatta Kárášjoga oahpahusjođiheaddji válljen dušše báikkálaš nággun, muhto mearkan ja láidesteaddjin dasa mo olles min davimus riikkaoassi ovdána. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Muittut Deanuskuvllas - erenoamážit ovttasbarggu birra Per Fokstadain 2156 http://skuvla.info/skolehist/ragnravn-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Ragnhild Ravna (Gova luoikan Ragnhild Ravna) ¶
Ragnhild Ravna lea riegádan 1940:s ja lea bajásšaddan Hurumas, Buskerudas ja Oslos. Gymnása maŋŋá fidnii son barggu duddeoahpaheaddjin Deanus. Dohko náitalii ja ásaiduvai. 1959–61 ja 1963–2002 son lei barggus Deanu gielddas, álggus mánáidskuvlla oahpaheaddjin, dasto iešguđelágán virggiin skuvlakantuvrras, ja musihkaskuvlla ja kulturskuvlla oahpaheaddjin ja rektorin. Seammá áigodagas son lea vázzán oahpaheaddjioahpu Oslos ja lasseoahpu earret eará musihkas, kulturfágas, jođiheames ja sámegielas Bådådjo ja Álttá allaskuvllain ja de vel Sámi allaskuvllas. ¶
Skuvlabarggu lassin lea Ragnhild Ravna bargan Álbmotakademiijá-searvvis1, ja sus leamaš iešguđetlágán luohttámušdoaimmat báikkálaččat, Hålogalándda Álbmotakademiijás ja riikadásis. Son lea maiddái jođihan "Laksen"-nammasaš 4H-searvvi. ¶
Per Fokstad (1890–1973) lei oahpaheaddji ja skuvlajođiheaddji Deanus ja lei sámi skuvlla ovddimus ovddasteaddjiid gaskkas. 1920-logus juo buvttii ovdan iežas sámi skuvlaplána, mii dalle ii fidnen dađe eanet doarjaga. Son lei Finnmárkku sámi ráđi jođiheaddjin nu guhká go dát gávdnui (1953–1964). Mii buktit eanet čállosiid Per Fokstada gieđas ja su birra maŋŋelaš dán girjeráiddus. ¶
«Válddát go konstitušuvnna Deanu njealjeoasát skuvllas 1959/60 tiibmolohku 1216 = Deanu skuvlastivra» [«Er De villig ta konstitusjon Tana firedelte skole 1959/60 timetall 1216 = Tana skolestyre»] Ná čuoččui virgáibidjantelegrámmas maid ožžon suoidnemánu 9. b. 1959. Mun válden virggi, ja dakka maŋŋá fidnejin telefonoktavuođa skuvlajođiheaddji Per Fokstadain. Jerren gos galgen orrut ja galgen go gokčasa váldit fárrui. Vástádus gullui: «Nils Olsena luhtte.» Oktavuohta boatkanii, lei nu fuones telefonoktavuohta davvi ja mátti gaskkas dalle. Muhto dakka maŋŋá bođii telegrámma skuvlajođiheaddjis dáiguin sániiguin: «Váldde gokčasa sihkkeliid boađe». Mun de vulgen, johten togain, hurtigruvttain, bussiin ja de loahpas vel droššain ja jovden Bonjákassii Deanus. ¶
Mu láigolanja dáloeamit, Marit, mieđuštii mu Per Fokstada lusa. Doppe válddii olles bearaš váimmolaččat mu vuostá, ja dát lei okta dain fávdnámus ruovttuin maid galledin dán vuosttaš jagi Deanus. Borgemánu 31. beaivvi álggii skuvla measta golmma mánnosaš geasseluomu maŋŋá. ¶
Makkár veahki fidnii de 19-jahkásaš gii lei aiddo geargan gymnásas, ja gii galggai oahpaheaddjin bargagoahtit? Ná, ii lean go vázzilit materiálalatnjii ohcat vuogas girjjiid 2. ja 3. luohkkái. Lihkus ledjen ieš vázzán álbmotskuvlla njealjeoasát skuvllas, ja girjjit ledje sullii seammá go dat maid mun ledjen čuvvon muhtun jagiid ovdal. Manne Per Fokstad ii čájehan munnje «1939' normálaplána» [Normalplanen for landsfolkeskolen. KUD 1939.] , in dieđe. Moadde mánu golle ovdal go fuobmájin ahte dakkár plána gávdno. ¶
Jáhkán Per Fokstad luhtii munnje ollásit barggu olis, bessen bargat hui iešheanalaččat. Son vikkai baicce mu jurddašanvuohkái váikkuhit. Son lei maŋimuš bargojagistis, devddii 68 dan čavčča, mun ledjen vuosttaš bargojagistan. Lean giitevaš go geavahii nu olu iežas áiggis mu báidnit, addit munnje miellaguottuid ja jurdagiid mat šadde dehálažžan sihke sámi servvodagas ja globála servvodagas maid. Máttanorgga studeanttat ja oahpaheaddjit sáhtte, ja sáhttet ain oahppat hui olu Finnmárkkuservvodagas go bohtet deike bargat. Fokstad jearadii mus, máŋgii jearai filosofalaš gažaldagaid, fidnii mu smiehttat earáláhkái. Dalle gádden ahte lei buorre boahtit oarje-Oslos, muhto gávnnahin dađe mielde ahte in lean olus maidege oahppan das mo áddehaddat iešguđet kultuvrraid gaskkas. Lihkus ledjen maid bajásšaddan ja vázzán olles álbmotskuvlla uhca gielddažis Buskerudas, ja doppe vásáhusat ledje hui ávkkálaččat dan gilážis gosa dál ledjen boahtán. ¶
Jus vel dihten hui unnán sámi eallinvuogis, láhttemis ja jurddašanmálles ovdal, de ohppen olu das ovttasbarggus Per Fokstadain. Son lei stuorra oahpahanmeašttir, sus ledje rájehis searat máhtus ja áddejumis addit. Son nu háliidii ahte mii geat sajáiduvaimet Detnui galggaimet beassat goaivut sámekultuvrra rikkis gáldus. Skuvlabottuin govahalan su čuččodeamen Deanu skuvlla uhca oahpaheaddjilanjažis, áŋgirit logaldallamin sámi servvodaga birra, Deanu birra, stuorraservvodaga vearrivuođaid birra, morraša birra, go moraštii buot, mii lei láhppon. Ii goassege vuollánan das masa jáhkii. Danin háliidii geavahit mu ja eará nuoraid buot sámi seailluheami rahčamis. Lean giitevaš go bessen vásihit su jurdagiid ja oahppat dain. Sus ledje olu oahppásat, olbmot geat rahče sámi servvodaga seailluheami buorrin. Máŋgasa sis deiven su báikkis. Son hirbmasit beroštii čálliin, govvadáiddáriin, radiomielbargiin, na buohkain geat sáhtte sániid ja jurdagiid ovdanbuktit bargguideaset bokte. Son lávii čakčat golbma vahku virgeluomu váldit ja Osloi vuolgit. Doppe deaivvadii dehálaš olbmuiguin geaid oinnii vejolažžan váikkuhit. Muhto ii lean árpmolaš daiguin geaid gohčodii «toskhau» [jallasoaivvit] . Daiguin ii ábuhan, ja sii dávjá bohte vissis guovlluin min riikkas. ¶
Gurut bealde: Per Fokstad ¶
Olgeš bealde: Govva lea váldon Per Fokstad vistti olggobealde 1960:s. Gurut bealde su bárdni Are Fokstad, Per Fokstad, su eamit Aslaug Fokstad, su nieida Unni Fokstad, Kirsti Foss, Karin Simonsen ja Sigrid Bertheussen. ¶
(Govva: Ragnhild Ravna) ¶
Fearán maid oidii muitalit, lei go báhppa lei váidalan ahte bođii nu hárve girkui. Dalle lei vástidan: «Mun giksašuvan čovjjiin, oainnat, mus lea nu fuones suolbmudeapmi.» ¶
Sus lei jáhkemeahttun alva vaikko lei viehka boaris. Dál eat dáidde gávdnatge oahpaheaddjiid geat leat 68 jagi. Son lei Deanu skuvlla skuvlajođiheaddjin, skuvllas ledje 70–80 oahppi, son oahpahii 25 6.–7.-luohkkálačča buot fágain earret duojis, ja hoidii vel skuvlagirjerádjosa. Galggašii jáhkkit ahte bottuin dárbbašivččii vuoiŋŋastit. Muhto dalle «sárdnidii» munnuide oahpaheaddjiide oahpaheaddjilanjas. Ja seamma buorre skuvlagirjerádjosa gal galgá guhká ohcat, jus oba gávdnoš ge. Doppe ledje olu buorit girjjit ollesolbmuid várás. Oahppit luoikkahedje áŋgirit, besse njealje girjji váldit báikái vahkkosaččat. Muhto girjjit eai lean gal ollásit bardojuvvon Dewey systema mielde. [Dewey systema = Fágagirjjálašvuođa klassifiserenvuogádat man amerihkalaš Melvil Dewey ovdánahtii 1873:s. Geavahuvvo eanáš Norgga girjerádjosiin ja máŋgga eará riikkás ge.] Sámi girjjálašvuohta ii báljo gávdnon 50-logus. Orun muitimin ahte vuosttaš sámegiel girji mii bođii skuvllaide lei Johan Turi girji Mui’talus sámiid birra 1965. ¶
Easkka 1945 lei Per Fokstad sirdojuvvon Deanu skuvlii Bonjákasas, mii lei skuvlabiire gos ásse olu sápmelaččat. Ovdal soađi lei son Dážasullo skuvllas, gosa gulle olu suopmelaččat/kveanat. Su ovddeš oahppit muitalit ahte son lei hui oskkáldas eiseválddiid ektui, son ii geavahan sámegiela skuvllas maŋŋásoađiáigge, vaikko olu oahppit ledje ge sámegielagat. Muhto ii son gieldán sin sámásteames gaskaneaset ge. Muhto son geavahii báikkálaš sámi kultuvrra dain máŋggain gelddolaš muitalusain ja máidnasiin maid geavahii oahpahusas, geavahii maid luođi Vuoi dán Biehtár-Káre, ja váikkuhii garrasit dasa ahte oahppit dovde gullevašvuođa báikegoddái. «Állet vajáldahte giela ja ruovttobáikki!» lávii oahppiide rávvet. Go Margarethe Wiiga sámi áppes ilmmai 1951:s, de besse oahppit girjji oastit Per Fokstadas. Dalle fálai son sámegieloahpahusa soapmásiidda. ¶
Su oahppit rámidit buorre dárogieloahpahusa maid lážii sidjiide. Dát guoskkai sihke giella-, girjjálašvuođa- ja čállinoahpaheapmái. Dárogiella ja matematihkka ledje dehálamos fágat su skuvllas. Go viiddásat besse eará skuvllaide, de fuomášuhttui man čeahpit dárogielas Fokstada oahppit ledje. ¶
Son šattai bajás norgga našunhuksenáiggis, lei ieš 14 jagi 1905:s ja áŋgirit ovdanbuvttii Ivar Aasena jurdagiid ja diktema. Ivar Aasena lávlagat viššalit geavahuvvojedje skuvlavisttis, ja Fokstada dárogiel čállingiella lei hui radikála. In leat goassige oaidnán maidege maid son lea sámegillii čállán. Muhto čállit sámegiela son lea várra máhttán. Dan máhtte máŋga sámegielaga Deanus geat gulle su bulvii. Go sii vázze skuvlla, de ledje guovttegielat girjjit, main lei dárogielteaksta nuppi bealde, sámegielteaksta ges nuppi bealde. Ja «dalle logaimet sámegillii dieđusge», dajai Anna Biggi Bonjákasas, gii lei 1899:s riegádan. Fokstad ieš ii lean dáiddár, muhto oinnii čábbodaga ja olggosbuktima govain, tekstiilain, luđiin ja eará musihkas. Son válddii Savio-govaid skuvlii, maid oahppit galge de viggat reproduseret. Son áŋgirušai fidnet oahppiid hárjehallat smávva neaktinbihtáid, juovlabihtáid, ja basáraid doallat. Son geavahii viššalit skuvlaradioprográmmaid, eandalit prográmmaid mat muitaledje eará kultuvrraid birra. Su mielas lei dehálaš dohkkehit eará kultuvrraid ja álbmogiid. Dát fas galggai bohciidahttit iežas kultuvrra ja identitehta dohkkeheami ja rámi. ¶
Dážasullo skuvla, gos Per Fokstad barggai oahpaheaddjin 1920-logus. Govvejuvvon 1918:s. ¶
(Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoakkáldat) ¶
Muhto ii lean eisege álki sutnje buot oahppiid ektui. Máŋga váhnema eai liikon Per Fokstada jurdagiidda sámevuođas ja su áŋgiruššamii sámivuođa ovddas. Dát fas dagahii ahte olu oahppit vuosttaldedje su, go dihte ahte báikkis dorjo sin, eai ge dárbbašan ballat vaikko rigerejedje skuvllas. ¶
Vuosttaš skuvlabeaivi Bovccá skuvllas, su. borgemánu 25.b.1968. Mánát riegádan 1961:s. Gurutbealde čuožžumin Geir Johansen, Trond Solbakken, currežat Gunn ja Ina Olsen, Berit Opdahl, Rita Alise Johansen, Inger Lise Ramstad, Solfrid Kratteng, Torgunn Torheim ja Liv Simonsen, oahpaheaddji. Čeagŋut gurutbealde Kjell Grønnås, Asbjørn Kristoffersen, Mogens Bidstrup Andersen, Øyvind Ravna, Merethe Berg, Marit Ravna, Mona Stensgård, Solfrid Aslaksen ja Bjørg Sabbasen ¶
(Govva: Ragnhild Ravna) ¶
Deanuservvodagas lei sámegiella máŋggaid logiid jagiid juo gillán dáruiduhttima geažil. Dáppe Vuolle Deanus ledje olu asáhusat geassán seammá guvlui: Soahteveahka, mánáidruoktu, ámmátlaččat, eanandoalloskuvla, Sámemiššuvdna. ¶
Máŋggas leat munnje muitalan ahte eváhkko- ja báhtáreaddjivásáhus lea báidnán sin guođđit ja vajáldahttit sámegiela ja sámevuođa. Sii ledje vásihan dážavuođa, ledje jáhkihan ahte dát dat lei buoremus, ja dál bođii liiba mannat ollásit dážavuhtii. Maŋŋá áddet ahte eváhkko šattai guovttegeardásaš massimin sihke Deanu álbmogii ja olles Finnmárkku ja Davvi-Romssa álbmogii, geaidda duiskalaččaid billisteapmi guoskkai. Sii manahedje visttiid, ruovttuid, vistegálvvuid, govaid, ja manahedje vel sámi gullevašvuođa. Giella biddjui jođánit eret, dárogiella bođii sadjái. Iige Per Fokstad ieš hállan sámegiela mánáidisguin. Dát orru leamen viehka ártet go smiehttá dan ahte son juo 20-logus lei artihkaliiid čállán dán birra, «Samiske tanker og krav» (Sámi jurdagat ja gáibádusat) [Norsk Årbok, Bergen 1923] ¶
1959 borgemánus lei «Lávdegoddi sámegažaldagaid guorahallamii»2 ovdanbuktán evttohusaidis. Per Fokstad lei leamaš fárus lávdegottis, mii nammaduvvui 1956 borgemánus. Dát bargu ferte leat dorjon su jáhku, ahte lei ain doaivva sihke gillii ja kultuvrii. Gal várra jálosmuvai sámegiela geavahit skuvlabarggus máŋimuš jagiid bargoeallimisttis. Muittán su čuččodeamen sámegielat oahppiid ovddas bottuin, garrasit ávžžuheamen: «Hála sámegiela!» ¶
1961 manai Fokstad ealáhahkii. Mun álgen 2-jahkásaš oahpaheaddjiskuvlii Osloi, ledjen dalle náitalan Bonjákassii, ja ledjen plánen boahtit ruovttoluotta skuvlla maŋŋá. Lokten bures álbmogiin, lundduin ja kultuvrrain. Deanu skuvlii lei váttis fidnet 1. luohká-oahpaheaddji dan jagi. Dalle ii lean Fokstad váttis jearrat, son válddii vel ovtta bargojagi, muhto dán háve oahpaheaddjin. ¶
Govva lea váldon 1960 giđa luohkás bajábealde Deanu skuvlla, Bonjákasas. Čáppa dálkin manai luohkká dohko niestti borrat. Gurutbealde Ole Sabbasen, Thorbjørn Skjåvik, Are Fokstad, Ragnhild Ravna (oahpaheaddji), Anna Dervola, Hjørdis Krogh, May Britt Lavre, Lisbeth Biti (duohken), Inger ?, Kirsti Nordgaard, Torill Bertheussen, Bjørn Biti. ¶
(Govva: Ragnhild Ravna) ¶
1965 nammaduvvui vuosttaš kulturlávdegoddi Deanus. Per Fokstad válljejuvvui dasa, nu mo maiddái Anna Biggi, Karl Hjelvik ja Toralv Pedersen. Ieš válljejuvvojin jođiheaddjin. Deanu gielda lei dál sturron, lei oktiičaskon Buolbmát gielddain. Munnje lei movttiidahtti beassat dakkár mihtilmas olbmuiguin ovttasbargat, vaikko vel dovden ahte eat lean áibbas ovttaoaivilis kulturbarggus. ¶
Per Fokstad oaččui eallit 11 jagi ealáhagas ovdalgo jámii 1973:s. Bonjákasas deaivvadeimmet su vádjoleamen geainnu alde. Son liikkui fitnat vázzimin moddii beaivái. Ja smiehtai váccedettiinis, sus ledje ain niegut, sávaldagat, doaivvut. Go bođii ođasdiehtu ahte Sámi Instituhtta galggai vuođđuduvvot, de logai: «Dál sáhtán jápmit.» Lei stuorra ulbmil ja oláhus su eallimis ja barggus. Buot dáid maŋimuš jagiid lei son čállimin girjji John Savio birra. Čállin lei noađđin su olggiide. Girjji ii goassege válbmen. Sus ledje artihkkalat, aviisačuohpastagat ja čállosat bargolanjas ja orrunlanjas, ii lean gal nu álki doaladit buot dáin ollislaš gova. ¶
Son háliidii ja barggai buot dáid ovddas: bissováš sámi teáhter, sámi joatkkaskuvla, eatnigiella skuvllas, guhkit sámegiel sáddenáiggit radios. Obalohkái áŋgirušai das ahte buohkat mii geat ássat dáin guovlluin galgat beassat vásihit sámevuođa árvvu. «Lea nu čáppat», dajai ieš. ¶
Badjelaš 30 jagi leat mannan su jápmima maŋŋá, ja jurddaš, mii leat vásihan olu das maid Fokstad niegadii. Máŋgii lean sávvan ahte son beasašii vásihit olu das masa son lei gilván siepmaniid. Dan botta go ain elii, de beasai su neabi mánná álggahit skuvlaáiggi Sieiddás sámegielain oahpahusgiellan (1959 skuvlalága mielde). Maŋŋá go jámii, 1975:s, bođii ođđa skuvlaláhka man § 40:s čuožžu: «Barn i samiske distrikt kan få samisk dersom foreldrene krever det.» . [Mánát geat ásset sámi guovlluin sáhttet oažžut sámegielfálaldaga jus váhnemat dan gáibidit.] Mun de fuomášuhtten oahppiidasan ja sin váhnemiidda ahte sis lea dát riekti. Muhtumat háliidedje dakkáraš fálaldaga, ja sámegielfálaldat álggahuvvui ge Sieiddá skuvllas, gos dalle bargen. Muhto lei dušše okta tiibmu vahkkui, oahppit eai dáidde oahppat dađe eanet. váhnemin ozaime maid sámegieloahpahusa nuoramus mánnáseame, gii duođaid háliidii oahppat. Skuvla vuostálasttii garrasit bidjamis johtui dakkár oahpahusa, «mii dalle bilidivččii eŋgelasgieloahpahusa», čállojuvvui vástidanreivves. Muhto mánnáme fidnii gáržžiduvvon sámegielfálaldaga ovtta tiimmu vahkkui guvttiin eará oahppiin. ¶
Dát vuosteháhku láhčit dili sámegieloahpahussii lea leamaš oidnosis moatti Deanuskuvllas. Dalle bilidivččii muhtun eará fága ovddas. Sii geat leat oahpahan sámegielas boares Deanu gielddas leat bargan oktonasas, iige leat leamaš geainnage ovttasbargat, ja dábálaččat leat uhcán áddejumi fidnen jođiheaddjiin. Lei mahkáš nu joavdelas, dat sámegiella. ¶
Skuvlabusse lea leamaš oassin máŋgga oahppi árgaeallimis. Dás vurdet Deanu skuvlla oahppit busse. Govva lea váldon Bonjákasas su. borgemánu 25.b. 1968, vuosttaš beaivvi geasseluomu maŋŋá, ja Øyvind Ravna vuosttaš skuvllabeaivi. Danin beasai maiddái unnavieljaš, 3-jahkásaš Per Torleiv čuovvulit. Gurutbealde currežat Ole ja Per Sabbasen, Øyvind Ravna ja Per Torleiv Ravna. ¶
(Govva: Ragnhild Ravna) ¶
Mannen ealáhahkii 2002:s. Lean beassan bargat Deanu gielddas hui gelddolaš ovdánahttinjagiid. Olu nuorat leat fidnen ruovttoluotta jápmán giela, ja eanet mánát go goassege ovdal vázzet sámi mánáidgárddis. Sámegiella lea šaddan «bivnnuhin». Deanu sámeskuvla lea sajáiduvvan ođđa visttiide ja dohko leat ollugat geat ohcet. Dárogielhálli váhnemiid mánát sáhttet fidnet ruovttoluotta masson giela. Giella lea buoremus reaidu kulturáddejumis ja gullevašvuođas. Muhto eanetlogugiella lea nanus. Olu eanet návccat ja árja dárbbašuvvo jus sámegiella duođaid galgá šaddat dárogielain dassálagaid Deanus. ¶
Ovdáneapmi lea leamaš lossat máŋgasiidda, sihke sidjiide geat háliidivčče oaidnit sámekultuvrra ollásit jávkama, ja kultur- ja giellanannejeaddjiid njunnožiidda. Leat nu olu vuostálas searat Deanu-servvodagas. Juohke áidna sámi giela ja kultuvrra buorideapmi mielddisbuktá rahčama. Muhto go eatnašiin leat persovnnalaš oaivilat sámevuođas, lea maid hui gelddolaš orrut Deanus. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Bihtát rahčamis álggahit sámi gymnása 3144 http://skuvla.info/skolehist/samgym-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Ádjánii guhká dan rájes go jurdda badjánii cegget sierra sámi gymnása dassái go "Karasjok gymnasklasser med samisk" álggahuvvui 1969:s. Mii leat dás čoaggán muhtin dokumeanttain mat čállojuvvojedje dan birra dan áiggis. Vuosttaš dokumeanttaid mii leat gávdnan Hans J. Henriksen rohki arkiivvas (Sámi arkiivvas) ja maŋimus Girko- ja oahpahusdepartemeantta arkiivvas (Riikkaarkiivvas).Buot dokumeanttat ledje čállon dárogillii. Else Turi lea jorgalan visot sámegillii, earret Inga Ravna Eira stiilla, maid son ieš lea jorgalan. ¶
Norgga Sámemiššonsearvvi váldostivrii ¶
Dákko bokte Sámi Ráđđi ávžžuha váldostivrra, jos jo leaš vejolaš, gávdnat vuogi man láhkai ásahit gymnása sámiid várás. Ávžžuhusa prinisihpalaš duogáš lea dáhttu doalahit dan, maid lea vejolaš seailluhit ja mii lea mávssolaš dološ sámi kultuvrras, erenoamážit giela. Ii dan seailluhit nugo dávvirvuorkká bierggasin, muhto dan bisuhit dakkárin vai Sámeeatnama nuorain lea vuođđu sáhttit gávnnadit ođđaáiggi oarje-eurohpalaš kultuvrrain dahjege sivilisašuvnnain nu mo dat albmana iešguđetlágan hámis. Dušše dan láhkai sáhttá dáhpáhuvvat vuoiggalašvuohta ja govttolašvuohta ovttaskas olbmo ektui ja olles álbmoga ektui. Dušše dán láhkai sáhttá ovttaskas olmmoš ja servodat juksat friddjavuođa sáhttit iežas mihtilmasvuođa vuođul nannet ja hábmet kultuvrras dainna lágiin ahte dat lea sihke sámi-našuvnnalaš ja áigái heivvolaš. ¶
Nugo earáge álbmogat, unna dahje stuorra, de lea maiddái sámiin vuoigatvuohta eallit nu mo sii gávnnahit alcceseaset vuohkkaseamosin. Jos dat galggaš seailut dán áiggi, de dat ferte leat ođđaáigásaš, muhto das galgá maiddái leat lohpi doalahit sámi sierranasvuođa. Dat ferte leat ráhkadus bissovaš boares kultuvrra ja ođđa oarje-eurohpalaš oktasaškultuvrra gaskkas. ¶
Dál lea stáhta beales olahuvvon ollu dien guvlui. Sámegiella dáidá nannejuvvot lágalaččat vuođđoskuvllas, ja de mearridišgohtet álggahit sámegiel suorggi Álttá gymnásii. Goappašat áššit illudahttet min ja leat giitevaččat. Muhto go min mielas lea alit skuvla deaŧalaš juksat kultuvrralaš ođđasis huksema ja friddjavuođa, de eat sáhte gaskkaldahttit bargomet. Álbmot dárbbaša jođiheddjiid. Dat dárbbaša albmáid ja nissoniid, geat dan muttus bures dovdet iežaset oadjebassan sihke Oarjemáilmmi kulturártnaid ja máttuideaset árbbi hárrái, ahte sáhttet ja máhttet váldit badjelasaset dan barggu ahte bálddastahttit ja árvvoštallat dán guokte eallinvuogi, ja dán guovtti vuođul duddjot oktasaš ráhkadusa. ¶
Barggadettiin oččodit njunnošiid, de jáhkkit ahte oahpahusásahusa biras ja oahpahusnávccat leat deaŧalaččamusat. Aiddo danin eat ane sámegiel suorggi norgalaš gymnásas eará go heahtečoavddusin. Govttolaččamus lea ahte sápmelaččat ožžot sierra skuvlla, gos eai dárbbaš dovdat ahte sii čađat šaddet heivehaddat norgalaš birrasii. Doppe sii sáhttet bargat dakkár vugiid mielde ja vuoigŋat dakkár áimmus mii heive sin lundui ja sierranasvuhtii, ja doppe gos maiddái oahpaheaddjit leat ieža sámit, geain leat seamma vásáhusat go dain nuorain, geaid sii galget láidestit. ¶
Aiddo dál orru leamen nu ahte stáhta ii vanat guhkkelebbui go ahte veadjá doarjut «Sámelávdegotti» gymnásasuorgeprošeavtta, mii dáidá ádjánit máŋga jagi ovdalgo duohtandahkkojuvvo. ¶
Dán vuođul mii ohcalit veahki Sámemiššuvnnas, man mii sávvat sáhttit álggahit alit skuvlla sápmelaččaid várás, ja mii soahpá prinsihpaide, maid mii ovdalaččas leat namuhan. ¶
Min oainnu mielde leat sámi oahpaheaddjit váldoáššin. Muhto mii gal diehtit ahte álggos sáhttá leat váttis čađahit dán praktihkalaččat. Danin min mielas sáhttá leat gaskaboddosašáigodat, goas mii fertet geavahit norgalaš oahpaheddjiid. Mii deattuhit ahte dát datte lea dušše gaskaboddosaš dilli. ¶
Váldostivrii ii dáidde leat amas ahte «Sámi Ráđđi» dovdá iežas beahtahallan go oaidná vuogi man leat válljen čuovvut Sámi Nuoraidskuvllas Kárášjogas. Dan «Sámi Álbmotallaskuvlla», man mii álggos leimmet jurddašan, dan mii ain leat vuorddašeamen. Dán vuođul ferte danin Ráđđi bidjat dihto eavttuid dán ohcamuššii mii manná Sámemiššuvdnii: ¶
Norgga Sámemiššonsearvi ferte mearrádushámis ja čadnojuvvon láhkai geatnegahttojuvvot čuovvut dáid njuolggadusaid mat leat sámi gymnása hálddašeami várás ráhkaduvvon: 1. Skuvlla rektor ja eará oahpaheaddjit galget leat sápmelaččat. (Dm. ahte maŋŋil gaskaboddosaš álgodili goas leat norgalaš oahpaheaddjit, de galget sin sadjái boahtit sápmelaččat nu johtilit go fágalaččat lea dohkálaš ja geavatlaččat vejolaš.) 2. Sámegiella galgá leat oahpahusgiellan sámi fágain, (gielas, historjjás, kultuvrras ja sierra sámi fidnuin), risttalašvuođas ja gymnása dábálaš historjjálaš fágain. 3. Maiddái dárbbašlaš norgalaš oahpaheddjiin ferte leat universitehtaeksámen sámegielas. 4. Risttalašvuođaoahpahusas ferte váldit vuhtii ipmilbalolašvuođa nugo lea lunddolaš sápmelaččaide. ¶
Sávvat ahte namuhuvvon njuolggadusat, ja ollislaš ohcamuš nu mo dat čuodjá, váldojuvvo vuostá áddejumiin ja buorredáhtolašvuođain ja ávžžuhitge váldostivrra meannudit dan nu jođánit go vejolaš. ¶
SÁMI RÁĐĐI, Čáhcesuolu/Bonjákas, juovlamánu 18. b. 1959 ¶
Dearvuođaiguin ¶
Per Fokstad ovdaolmmoš ¶
Maŋŋil go Finnmárkku sámi ráđđi čálii bajábealde bájuhuvvon reivve, manai guhkes áigi. 4 1/2 jagi maŋŋá čálii Sámemiššuvdna: ¶
Cuoŋománu 30. b. 1964 ¶
Skuvlajođiheaddji Per Fokstad Finnmárkku Sámi Ráđđi Bonjákas ¶
Sámi gymnásaášši ¶
Ságastallamiid vuođul mat leat leamaš du, konsuleantta Hans J. Henriksena ja vuolláičálli gaskkas, ja maiddái mu ráđđádallamiid vuođul Kárášjoga rektoriin Paul Ryaniin, de áiggun – du boahttevaš barggu ektui – ovdanbuktit čuovvovaš dieđuid: ¶
1. Jos departemeanta háliida, de sáhtán rávvet min searvvi stivrra ahte sámi álbmotallaskuvllas Kárášjogas, Sámi nuoraidskuvllas, álggahuvvo jođánepmosit sierra gymnásasuorgi sámi nuoraid várás. ¶
2. Gymnásasuorggis ferte leat sierra oahpahusjođiheaddji (filologa, sámegielat), geas lea ovddasvástádus gymnása fágalaš oasis. Hálddahuslaččat gymnásasuorggi jođiha álbmotallaskuvlla rektor. Dohkálaš oahpaheaddjit besset álgit oahpaheaddjin ja sin bálká máksojuvvo álbmotallaskuvlla bušeahta bokte. ¶
3. Luohkká (Luohkát) gehččojuvvo(jit) (nugo ruoŧŧelaš álbmotallaskuvllainge) álbmotallaskuvlla 1., 2. ja 3. jahkekursan ja dábálaččat dat gullet departemeantta álbmotallaskuvllaid bušehttii, mas maid ožžot liigeruhtadoarjaga dárbbu mielde. ¶
4. Sámi gymnásas berre ohppiin leat bákkolaš oahpahus sámegielas sihke čálalaččat ja njálmmálaččat ja maiddái sámi kulturhistorjjás. Dát oahpahus biddjo fránska-, eatnigiel- ja historjádiimmuide dábálaš gymnásaminstara mielde. Dan muddui go departemeanta oaidná ávkkálažžan ja háhká sámegiel oahppogirjjiid, de dat geavahuvvojit gymnásas. ¶
5. Eará doaimmat, mat fertejit dahkkojuvvot, nugo háhkat luohkkálanjaid, internáhttasajiid ja oahpaheaddjidáluid gymnása várás, fertejit čovdojuvvot almmolaš doarjagiid bokte sierra loatnan maŋŋá go vuos gymnása čájehuvvo leat dárbbašlažžan ja eanebut ohcalit dákkár fálaldaga. – Nu guhkás go vejolaš, de ferte ovttasbargojuvvot nuoraidskuvllain juogadit erenoamášlanjaid ja diibmooahpaheddjiid, vai seastit nu ollu go vejolaš oahpahusvistti ja oahpaheaddjidáluid goluid dáfus. Gymnása várás ii ceggejuvvo ođđa dállu ovdalgo dárbbut leat čielggaduvvon. ¶
Sávan dát lea doarvái vai sáhttit ain bargat áššiin. ¶
Dearvuođaiguin Norgga Sámemiššonsearvi Thor With ¶
Kárášjoga Sámi Searvi mearridii miellahttočoahkkimis njukčamánu 6. b. 1962 cealkit ná: ¶
[Kárášjoga Sámi Searvi vuođđoduvvui 1959:s, ja lei dalle iešheanalaš searvi. Dat searvvai Norgga Sámiid Riikkasearvái 1968 ja namma lea dál Kárášjoga Sámiid Searvi] ¶
Duogáš: «Duohtavuohta lea ahte sámi guovlluin leat eanaš jođiheaddjivirggiin olbmot, geat eai leat sápmelaččat. Hui dávjá lea nu ahte dain leat olbmot, geat eai doarvái bures máhte sámegiela, eai dovdda sámi kultuvrra eaige eisege sin jurddašanvuogi. Go jo sápmelaččat eai jierpmi dáfus leat bázahallan eará norgalaččain, de ferte leat okta sivva dása, ja dat lea ahte sii oahpu dáfus eai sáhte gilvalit. Mis ii dáidde leat boastut go čuoččuhit ahte dát sivat dat heađuštit sápmelaččaid háhkamis dárbbašlaš oahpu: 1. Gielalaš váttisvuođat 2. Ruđalaš váttisvuođat ¶
Go guorahallá giellapolitihka, maid leat don áiggi rájes jo fievrridišgoahtán sápmelaččaid ektui, de čájehuvvo ahte sámegiella lea duvdiluvvon eret, muhto datte ii leat dárogiellage ohppojuvvon ollásit. Dat lea váikkuhan dasa ahte sámi nuorat leat dovdan iežaset heajubun, mii dasto lea heađuštan sin gazzamis alit oahpu. Sii leat dovdagoahtán vuostehágu skuvlii.Vaikko vel ná leage dilli, de sámi kultuvra lea datte ceavzán. ¶
Ferte leat skuvlapolitihka ulbmil addit sápmelaččaide vejolašvuođa ovdánahttit gielaset ja kultuvrraset ja dáinna lágiin riggudahttit norgalaš servodaga. ¶
1. Sámi gymnása sámi birrasis: ¶
Eiseválddit leat árvvoštallagoahtán dárbbu ásahit gymnása riikii. Kárášjoga Sámi Searvi áigu Sámelávdegotti árvalusa oktavuođas váldit ovdan gažaldaga ahte ásahit Sámi Gymnása Kárášjohkii. Sámelávdegoddi doarju jurdaga ásahit sámi gymnásasuorggi Finnmárkku almmolaš gymnásii, Áltái. Kárášjoga Sámi Searvi ii sáhte miehtat dasa. Fuomášahttá ahte lea dárbbašlaš ásahit sámi gymnása sámi birrasii, birrasii gos sápmelaččat leat eanetlogus ja váikkuhit servodaga eallimii. Duohtavuohta lea ahte Finnmárkku riddoguovlluin dovdo vuosteháhku sápmelaččaide. Oaivvildit ahte lea boastut dánlágan noađi vel bidjat sámi nuoraide go diehtit sis, nugo earáge nuorain, leat dien agis iežaset sierranas váttisvuođat. Maŋŋá go leat ožžon eksámen artiuma sámi birrasis, de dat nanne sin iešdovddu ja nu sáhttet buorebut gilvalit earáiguin servodagas. ¶
Kárášjohka lea sihke geográfalaččat ja johtolaga dáfus guovddážis, erenoamážit go sisriikka geaidnu gárvána. ¶
Kárášjoga skuvllat leat buriin visttiin. Gymnása várás lea dárbu dieđusge hukset skuvlalanjaid ja internáhta, muhto go leat juo erenoamášlanjat, de dat ii šattašii nu divrrasin. 9-jagi skuvllas leat lášmmohallanlatnja, vuojadanlatnja, luonddufágalatnja ja eará erenoamášlanjat. Báikkis leat buorit valáštallanrusttegat. ¶
Mii maid namuhit ahte Kárášjoga álbmotgirjerádjosis lea ollu fállamuš girjjiid dáfus. Dál leat dan oččodeamen sierra sámi girjerájusin, mii boahtá lassin álbmotgirjerádjosa doibmii. Dát šaddá leat hirbmat ávkkálažžan sámi gymnásii. ¶
Kárášjogas leat maid Sámiid Vuorká-Dávvirat, mii mearkkaša maid ahte doppe leat kulturhistorjjálaš dieđut viežžan láhkai oahpahusa várás. ¶
2. Vuođđu ásahit sámi gymnása ¶
Sámegymnásalávdegoddi namuha árvalusastis (s. 14) ahte Finnmárkku dilálašvuođat máŋgga láhkai earránit riikka eará guovlluid dilálašvuođain. Danin min mielas ii leat dárbu bidjat makkárge statistihka, mii čájeha man ollu ohppiin sáhttá leat sáhka. Dás lea sáhka unnitlogujoavkkus , mii dárbbaša erenoamáš fálaldaga. Gymnásii berrejit beassat sámi nuorat miehtá riikka , ja eará norgalaš nuorat, geat áigot lohkat dáid fágaid. Danin mii oaivvildit ahte leat doarvái oahppit guovtti suorgái. ¶
Mii diehtit ahte sámi nuorat miehtá riikka ohcet Kárášjohkii oažžut joatkkaoahpu. (Sámi nuoraidskuvla, Kárášjoga suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvla). Sii ohcet vuosttažettiin skuvlii mii lea sámi birrasis . Ferte geahččat gymnása 9-jagi oktasašskuvlla oktavuođas sámi guovlluin. Dán huksema ferte hoahpuhit ja addit sámiide máhtolašvuođa sámi servodateallimis, kultuvrras ja gielas. ¶
3. Suorggit ja fágat Go meroštallat ahte šaddet su. 40 oahppi jahkái, de sáhtášii álggahit realsuorggi ja giella-historjásuorggi. Goappašiid surggiin berre sámegiella boahtit fránskagiela sadjái. Maiddái berre sámi kulturhistorjá oažžut govttolaš saji. Lohkanmeari fertejit fágalaš ásahusat mearridit dárkileappot. Gymnásii ferte sihkkarastit seamma gelbbolašvuođa go dábálaš gymnásas.Muittuhit maiddái man deaŧalaš lea ráhkadahttit dárbbašlaš oahppogirjjiid. ¶
4. Stáhtus ja oahpahannávccat. Mii diehtit ahte ollugat geain sámegiella lea eatnigiellan, leat jo gearggahan universitehtaoahpuset, ja earát gis leat lohkamin universitehtas. Nie sáhttit árvvoštallat ahte dađistaga gártet eanet fágaolbmot, geain lea gelbbolašvuohta oahpahit gymnásas. Maiddái dárogielagat, geain lea universitehtaoahppu ja geain lea dan mađe oahppu maiddái sámegielas ahte hálddašit giela, leat dohkálaččat oahpahit. Maiddái berre leat diehttelas ášši ahte gymnásas lea stáhtagymnása stáhtus vai sáhttá dáhkidit fágalaš njuolggadusaid, mat mielddisbuktet ahte dat doallá dohkálaš dási. ¶
5. Stipeandaortnet. ¶
Movttiidahttin dihtii nuoraid álgit gymnásii, de ferte stáhta jahkásaččat juolludit sierrastipeanddaid ohppiide nu ahte buohkain lea várri háhkat girjjiid, mátkkoštit ruovttu ja skuvlla gaskka jna. Sáhttit namuhit ahte sápmelaččaid gaskamearálaš dienas lea vuolimusaid searvvis riikkas (Sámelávdegotti árvalus s. 31). Muđui čujuhit Sámelávdegotti árvalussii siidu 59, mas oidno «Oahppostipeanda sámi nuoraid várás». ¶
Loahpahus ¶
Kárášjoga Sámi Searvi deattuha ahte lea hoahppu álggahit dán gymnása, mii dagahivččii ahte sámi álbmot oččošii oahppan jođiheddjiid hábmet sámiid saji servodagas. Alit oahppu maiddái dagahivččii ahte sámit, geaidda boasttu giella- ja skuvlapolitihka geažil leat cieggan boasttu áddejumit, eai anášii šat dan mii gullá sápmelažžii heittogin. Sierra stáhta gymnása ferte leat govttolaš gáibádus sámi unnitloguálbmogis Norggas. Sámit eai hálit sierranit stuorraservodagas, muhto gielalaččat ja kultuvrralaččat leat sámit dattetge earáláganat eará norgalaš álbmoga ektui ja sii galget sáhttit gáibidit ahte dát erenoamášvuohta vuhtiiváldojuvvo.. Mii leat giitevaččat go norgalaš stáhtaeiseválddit leat dovddahan ahte dat eai ane dán dušše sisriikka áššin, muhto unnitloguálbmoga gažaldahkan man čuvvot riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat.» ¶
Bajábeale čálus lea doaimmahuslávdegotti árvalusa mielde ja evttohusa rievdadusaid mielde, maid miellahttočoahkkin dohkkehii. ¶
Kárášjoga Sámi Searvi, njukčamánu 19. b. 1962 ¶
Marit Stordahl Ovdaolmmoš Hans Eriksen Čálli ¶
Inga Ravna Eira, 1967 (Govva: Russekoarta) ¶
1967:s lei 19-jahkásaš kárášjohkalaš Inga Ravna Álttá gymnása oahppin. Son čálii dalle dárogiel skuvlastiilla, mas čilge manne su mielas berre ásahuvvot sierra sámi gymnása. Stiillas oaččui dalle árvosáni Ng, mii dálá árvošatnevuogádagas livččii 2. Sihke stiilla sisdoallu ja árvosáni čájeha man váttis dilli sáhtii leat dan áiggi sámi gymnásaohppiide. Dál dát ovddeš oahppi lea Sámi joatkkaskuvlla oahpaheaddji ja girječálli. Inga Ravna Eira lea ieš divvon dárogielteavstta veahá ja jorgalan dan sámegillii. ¶
Mii eallit odne dakkár máilmmis gos gáibiduvvo eanet ja eanet oahppu jus galgá oažžut buori barggu. Dát lea dagahan ahte lea dárbu eanet skuvllaide. Dát dárbu lea maid juksan sápmelaččaide. Mun siteren: «Dan maid Sis-Finnmárkku nuorat dárbbašit, lea oahppu nu ahte sii maid sáhttet gilvalit oažžut buriid bargguid seamma go buot eará nuorat.» Nu mo dál lea dillii Sis-Finmárkkus, de leat ollugat barggu haga eanaš oasi jagis. Ii boazodoalus ii ge eanadoalus leat doarvái bargu buohkaide miehtá jagi. Dálvit ii leat ovdamearkka dihtii dárbu seamma ollu bargiide go giđđat vaikko velá ollugiin leat ge oanehatáigge barggut. Dát ii leat doarvái. Odne lea dehálaš sihkkarastit alccesis dakkár barggu mainna sáhttá eallit. ¶
Dál lea hui ollu sáhka dan birra ahte lea go dárbu sámi gymnásii. Mun gal jáhkán ahte dákkár gymnása berre ásahuvvot. Dan maid mii dárbbašit leat eanet oahppan olbmot sápmelaččaide. Dán rádjái leat eanaš doaktárat ja oahpaheaddjit leamaš dárogielagat. Giela geažil eai ádde dávjá sápmelaččaid ja sin váttisvuođaid. Olbmot, geain lea sámi duogáš, leat dat geat buoremusat sáhttet veahkehit Sis-Finnmárkku olbmuid. ¶
Nu mo odne lea gymnásas, de leat sámi nuorain erenoamáš váttisvuođat dárogielain. Dán oktavuođas vuoittahallet sii ollu eará oahppiid ektui. Stuorámus váttisvuohta lea čállit dárogiela riekta, ii ge hállát dan. Mii diehtit buohkat ahte okta dain stuorámus váttisvuođain čállit dárogiela lea geavahit preposišuvnnaid riekta. Mun jáhkán ahte giellaváttisvuođat leat dat stuorámus sivat dasa ahte nu unnán Sis-Finnmárkku nuorat vázzet gymnása. Giela dihtii lea mu mielas dehálaš oažžut sámi gymnása mas sámegiella, kultuvra ja historjá deattuhuvvojit. Mun jáhkán ahte dalle álggášedje eanet sápmelaččat gymnásii. Jus galgá máhttit hállat eará giela, jáhkán mun ahte lea dehálaš máhttit iežas eatnigiela sihke njálmmálaččat ja čálalaččat. Eatnigiella lea váimmu lagamuš giella man olmmoš lea hállan unnivuođa rájes. Mu mielas livččii ollu álkkit midjiide oahppat dárogiela, jus álggos vuos livččiimet ožžon vuođu sámegielas. Leat várra ollugat, geat dovdet seamma go mun ge, ahte dárogiella muhtun láhkái lea bággejuvvon min ala. Mii leat muhtun láhkai ferten vajáldahttit sámegiela vai oahppat dárogiela. Jus ásahuvvo sámi gymnása, de jáhkán mun ahte oahppiin buorrána dárogiella seammas go ohppet eatnigiela. Dalle sáhttá sulastahttit sámegiela dárogielain. ¶
Nubbi eará gažaldat mii lea boahtán ovdan, lea dat ahte ii go son dákkár gymnása isolere sápmelaččaid vel eanet go ovdal. Dan gal in jáhke mun. Dát gymnása ii berre leat rabas dušše sápmelaččaide, muhto buohkaide geat hálidit oahppat sámegiela, kultuvrra ja historjjá. Jus šaddá ná, de ii dárbbaš ballat isoleremis. ¶
Maŋimuš áiggiid lea leamaš sáhka dan birra gosa dát gymnása berre ásahuvvot. Lunddolamos lea ásahit dan sámi birrasii. Tromsa ja Áltá leat leamaš ságas. Muhto mu mielas ii deavdde goabbá ge dán guovtti báikkis dan maid dákkár gymnása gáibida. Vuosttážettiin hállet dán guovtti báikki olbmot dárogiela. Oahppit eai beasa geavahit sámegiela friddjaáiggi. Dasto ii leat goappá ge dán guovtti báikkis dat biras mii gáibiduvvo. Jus gymnása ásahuvvošii nuppi dán guovtti báikái, de in gohčodivčče mun dán sámi gymnásan. ¶
Jus ásahuvvo sámi gymnása, de jáhkán mun ahte Sis-Finnmárkku nuorat maid nagodišgohtet gilvalit eará nuoraiguin buriid bargguid ektui. Gymnása dagahivččii sihkkaris boahtte áiggi sámi nuoraide gos besset oahppat máttuidis birra ja dat mii lea buot dehálamos, lea dat go besset giela oahppat. ¶
FINNMÁRKKU FYLKKADIGGI ČAKČAT 1967 ¶
Gieđahallan ášši Gymnása sámegielain ¶
Fylkkadikki skuvlanammagottis lei sihke eanetlogu ja unnitlogu cealkámuš. Dain celkui ná: ¶
Eanetlogu árvalus 1. Fylkkadiggi cealká ahte ii mieđit hukset ja fievrridit sierra gymnása sámegielain. Go oaidnit man unnán oahppit leat fylkka dálá gymnásain, de ii oro ođđa gymnása huksen jierpmálaš. Fylkkadiggi oaivvilda maiddái ahte go geahččá skuvllaid beales, de lea buoret čoavddus ásahit sierra suorggi ovtta min dálá gymnásii, vuosttažettiin Áltái. 2. Nu mo dás ovdalaččas lea celkon, de fylkkadiggi ii danin sáhte rávvet ásahit sierra gymnása sámegielain vaikko vel dát dáhpáhuvašiige stáhta olis. 3. Jos stáhta datte gávnnaha ásahit ja fievrridit sierra gymnása sámegielain, de rávvet válljet Kárášjoga skuvlabáikin. ¶
Unnitlogu árvalus Fylkkadiggi oaivvilda ahte jođáneamos lági mielde berre ásahuvvot gymnása sámegielain guovddáš sámi birrasii, ja dat berre ásahuvvot Kárášjohkii. Dát hástalivččii daid sámi nuoraid ohcat, geaidda lea váttis loaktit eará gymnásain. Dákkár gymnása attášii sámi nuoraide vejolašvuođa fidnet akademalaš oahpu, mii nannešii sin sihke norgalaš ja sámi kultuvrraid dáfus. Dát jurdda lea sámiid iežaset háliidusa mielde, ja dan berrešedje eiseválddit čuovvolit. Stáhta berrešii sihke ásahit ja fievrridit dán gymnása. ¶
Eanetlogu árvalusa ovdanbijai Várggáid ovddasteaddji Karl Holt (skuvlanammagotti ovdaolmmoš) ja unnitlogu árvalusa ovdanbuvttii Kárášjoga ovddasteaddji Amund Nedrejord. Sáhkavuoruid dolle maiddái Per Nilsen Balk, Unjárgga ovddasteaddji, Arvid Dahl, Guovdageainnu ovddasteaddji, Simon Pedersen, Deanu ovddasteaddji, fylkkamánni Kolbjørn Varmann ja skuvladirektevra Trygve Jonsson. ¶
Eanetlogu árvalusa dohkkehii fylkkadiggi guovtti jiena vuostá, mat addojedje unnitlogu árvalussii. ¶
Maŋŋil Finnmárkku fylkkadikki mearradasa álggahit sámi gymnásasuorggi Áltái, dahkkui vuolláičállinakšuvdna sámi gymnása bealis, oahpaheddjiid gaskkas geain lei oahppu sámegielas ja sámi kultuvrras. Dán listtu mii leat gávdnan Girko- ja oahpahusdepartemeantta arkiivvas Riikkaarkiivvas. Per Jernsletten, gii lei mielde čoaggit namaid, muitala ahte buohkat geain jerre čálle vuollái. Lei dušše okta, gean eai fáhtten, muđui leat dán listtus buohkat Norggas geain dalle lei formálalaš gealbu oahpahit sámegiela. Go sii celke ahte eai áiggo ohcat oahpaheaddjivirggi jus dát oahpahus šaddá Álttás, de šattai čielggas eiseváldiide ahte jus válješedje Áltta, šattašii veadjetmeahttun háhkat oahpaheddjiid. Dát listu sáhttá danin mealgat leat váikuhan dasa ahte fylkadikki mearrádusa vuostá dattetge álggahuvvui gymnása Kárášjohkii. ¶
Oslo, guovvamánu 12. b. 1968 ¶
Stáhtaráđđi Kjell Bondevik, Girko- ja oahpahusdepartemeanta ¶
Sámegielat oahpaheaddjijoavku lea Oslo Sámi Searvvi ávžžuhan sáddet stáhtaráđđái mielddusin biddjojuvvon vuolláičállojuvvon cealkámuša ahte gosa boahttevaš sámi gymnása berre ásahuvvot. Dadjat juo buohkat geat leat vuolláičállán, leat čađahan sámegiela vuođđofága Oslo universitehtas áigodagas 1952–1968. Maiddái čuovvu mielddusin Oslo ja Bergen universitehtaid ja Ås eanadoalloallaskuvlla sámegielat studeanttaid cealkámuš. Dáid vuolláičállosiid vurkkoda Oslo Sámi Searvi. ¶
Mii maid bidjat mielddusin iežamet cealkámuša dán áššis.Mii ávžžuhit stáhtaráđi vuostáiváldit dáid cealkámušaid mat bohtet sámiid beales, ja váldit dáid vuhtii go dát deaŧalaš ášši sámiide galgá mearriduvvot. ¶
Sámi Searvvi ovddas – Samisk Selskap – ¶
Aslak Nils Sara ovdaolmmoš Nils Jernsletten čálli ¶
Gonagaslaš girko- ja oahpahusdepartementii, stáhtaráđđái Kjell Bondevikii, Oslo ¶
Radio ja eará mediaid dieđuid vuođul leat ádden ahte Girko- ja oahpahusdepartemeanta árvvoštallá ásahit sámi gymnása Áltái. Jos dát diehtu doalaš deaivása, de mii háliidit cealkit ahte mii eat eisege searvva dien oidnui. Iežamet sámi skuvlaáššiid máhtolašvuođa vuođul, man leat ožžon erenoamášoahpu bokte ja go leat ollu jagiid bargan dánlágan áššiiguin, mii čielgasit rávvet ahte plánejuvvon gymnása sámegielain ii ásahuvvo Áltái. Jos sámi nuoraid gymnása váldoulbmil galggaš juksojuvvot, de mii oaivvildit ahte dat ásahuvvo sámi birrasii gos leat sápmelaččat eanetlogus ja geat váikkuhit servodateallimii.Mii eahpidit ahte Álttá gymnása sámegiel suorgái ohcet sámi nuorat, ja mii navdit ahte šaddá váttisin oažžut oahpaheddjiid sámi oahpahusfáttáide Áltái. ¶
Vuolláičállit, geain lea erenoamášoahppu sámegielas ja kulturmáhtus, eai gal oza oahpahusvirggiide Áltái.Mii doarjut sámi organisašuvnnaid gáibádusa ásahit gymnása sámegielain Kárášjohkii. ¶
Vuolláičállán: ¶
Klaus Nickel Isak Østmo Kari Østmo Bjørn Aarseth Nils Jernsletten Ella Holm Bull Kathrine Johnsen Ellen Marit Guttorm Edel Hætta Eriksen Ingrid Mehus Mikkel A. Gaup Mikkel J. Hætta Hans Nergård Astri Eriksen Hans Eriksen Odd Mathis Hætta Kristian Nymo Liv Jerpseth Johan Jernsletten Jon Eldar Einejord Per Jernsletten Trygve Madsen Paul Ryan Toralv Pedersen Mikal Urheim Randi Nordback Madsen Albert Johansen Nils Paulsen ¶
Kárášjoga gymnása vuosttaš luohkát, mat álge 1969. Giellasuorgi: Duogabealde: Trond Aarseth, Jarle Johnsen, Odd Hansnes, Kjell Persen, Jan Terje Nedrejord, Isak Samuel Hætta. Ovddabealde: Trond Andresen, Åse Fagerberg, Liv Østmo, Brita Eriksen (Kåven), Ravdna Anti, Turid Peltoperä, Britt Wara, Lise Lotte Persen, Tone Norvang. ¶
(Govva: Per Jernsletten) ¶
Realfágasuorggis: Bakerst: Per Ludvig Boine, Nils Henrik Måsø, Kjell Kemi, Sverre Njuolla. Nubbi ráidu: Nils Ole Anti, Bjørn Tretnes, Jens Karlsen. Goalmmát ráidu: Hans Fridtjof Solbakken, Amund Larsen Anti, Svein Flokkmann, Nils Peder Eriksen Ovdábealde: Solfrid Hansen Juvik, Bjørg Guttorm, Øyfrid Sollien, Arne Lavik (oahpaheaddji) ¶
(Govva: Per Jernsletten) ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Dárogielat oahppi dalle, sámegieloahpaheaddji dál 3486 http://skuvla.info/skolehist/siri-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Siri Broch Johansen (g.b.) ovttas Elfrid Boiniin Sámi skuvlahistorjjá doaimmahusčoahkkimis 2006. (Govva: Svein Lund) ¶
Siri Broch Johansen (Veivoktár-Álber-Sire), lea Sámi skuvlahistorjjá doaimmahusjoavkku miellahttu. Son lea 2003' rájes bargan Deanu giellagáddi – SEG giellajođiheaddjin. Muđui son lea ee. bargan oahpaheaddjin, radiojournalistan ja katekehtan. ¶
Dán artihkkalis muitala mo lei go oahpai sámegiela, ja juogada maid skuvlavásáhusaidis oahppin, studeantan ja oahpaheaddjin Deanus, Oslos, Gáivuonas, Romssas ja Málatvuomis. ¶
Riegádin 1967:s, orron vuosttaš njeallje jagi Buolbmágis, alit visttis. Mu vuosttamuš muittuide gullá Buolbmága internáhta gáikun. Aiddo de muittán internáhta, ja muittán viessoávnnaslánaid skuvlašiljus muhtun geasi. Áhčči válddii internáhtas bielkkaid min ođđa vistái man lei dalle huksemin, nu ahte oassi boares internáhtas eallá ain min bearraša visttis, Hedeguohpis. ¶
Vuođđoskuvlii álgen 1974:s, gergen 1983:s. Erenoamážit álgojagiid ledjen olu eret ruovttoskuvllas. Vuosttaš skuvlabeaivvi ledjen astmabuohcceviesu Voksentoppen skuvllas. Vázzen doppe moadde vahku ain hávális go ledjen buohcceviesus. ¶
Ledjen buori muddui rivgu sihke iežan ja eará deatnolaččaid čalmmiin. Oslos gal ledjen sápmelaš, ja olbmot lávejedje mu bivdit lohkat logi rádjái sámegillii. Oktii jearai muhtun ollesolmmoš vel ahte leago mus seaibi, muhto dalle gal suhtai uhcá Sireš. Ledjen vissa vihtta jagi dalle. ¶
Go ledjen nu olu buohcceviesus, de vázzen guovtti skuvllas: Seida skole (Sieiddá skuvla), mii dalle lei mánáidskuvla, ja Voksentoppen skole, mii lei vuođđoskuvla sihke midjiide geat oruimet buohcceviesus, ja muhtun Oslo- ja Bærum-mánáide geat skuvlii johte beaivválaččat droššain. ¶
Sieiddá skuvlla vázzen áiddofal danin go ledjen nu buohcci. Livččen galgan bussiin johtit 15 km juohke guvlui Buolbmát skuvlii, muhto go Sieiddá skuvla lei beali lagat ruovttu, ja dušše moadde kilomehtera eret buohccebiillas ja doaktáris, de bijaiga eatni guovttos áhčiin mu dohko. ¶
Sieiddá skuvla, miessemánu 17.b. 1977 dahje 1978, Siri gurutbealde. ¶
(Govva: Albert Johansen) ¶
Mus lea dárogiella nana eatnigiellan. Eadni lea rivgu gii fárrii davás skuvlet sámemánáid. Nu mo máŋga earáge rivgu, de gávnnai sámegándda ja bázii. Eadni lea muitalan ahte vuosttaš háve go lei mánáládje leigga áhčiin ságastallan giellaválljema. Eanáš dan áigásaš váhnemat eai láven várra hállat diekkáriid, muhto mu váhnemat gal leigga guktot ođđaáigásaš pedagogat, soaihan čuovuiga mielde pedagogalaš máilmmis. Soai mearrideigga mánáidasaska dárustit, dan sivas go eatni vuosttašgiella lei dárogiella. 60-logus dihte pedagogat namalassii ahte máná vuoiŋŋamaččat eai nagot oahppat go ovtta giela ain hávális, ja de lei dehálaš vuosttas jagiid láhttet várrogasat amas mánná stimulerejuvvot menddo sakka. ¶
Nu de šadden mun bajás bealleamasin iežan sohkii. ¶
Dainna mu nana eatnigielain eai lean mus makkárge giellaváttisvuođat buohcceviesu skuvllas. Birgejin seammá bures go earátge. Muhtumin lei guovttegielat kárášjotnieida maid doppe. Dalle olbmot jearadedje mu sápmelašvuođa. Šadden gávccejahkásažžan juo bealuštit iežan identitehta olgomáilbmái. «Man kan være same fordi om man ikke snakker samisk!» [Sáhttá leat sápmelaš vaikko ii hála sámegiela!] dadjen mun sidjiide. Nu leigga áhči guovttos eatniin čilgen munnje. ¶
Mu ruovttuskuvllas, Sieiddás, leimmet buohkat dárogielagat. Nu goit gádden dalle. Mii leimmet 17 luohkás, ja leimmet buohkat ovttagielat dárogielagat. Easkkaa maŋŋá lean ádden ahte máŋggat mis sáhtášeimmet leat (ja várra ledjege, várra leat ain) guovttegielagat, jus sámegielat váhnemat livčče eatnigielaset hállan mánáidasaset. Muittán muhtun 17. mai [ Miessemánu 17. b. - Norgga našunalbeaivi. Ávvuduvvo dábálaččat dien lahkái, ahte mánát čiŋadit ja vázzet ráiddus.] , go nieida mu luohkás lei náhkkehan gávtti. Dát dat gal lei áibbas dábálaš, muhto áhčči muitalii ahte dan nieidda váhnemat sámásteaba ruovttus. Diet orui munnje viehka eksohtalaš. Lávejin dávjá fitnat sin luhtte, muhto in lean obage fuobmán makkár giela soai hállaba gaskaneaskka. Jus leigga vel sámástan, de goittot mu «radar» ii gullan diekkáriid. Musge ledje dakkár bealjit mat ovttagielagiin dávjá leat – go olbmot álge sámástit, de heiten guldaleamis. Ii gullan mu máilbmái. ¶
Buolbmát skuvllas lei eará dilli go Sieiddás. Doppe vácciiga mu stuoraoabbá ja stuoraviellja, ja eandalit oabbá diđii muitalit feara maid skuvllas. 70-logus ledje máŋga fearána. Oktii lei stuibmi váhnenjoavkkus go diet hirbmat ekstremista rektor lei geavahan vaikko man olu ruđaid oastit ČSV-šleđggoniid buot oahppiide. Máŋggas gárte bálkestit daid ruskalihttái. Oabbá gal beasai iežas šleđggona geavahit, muhto orun muitimin ahte áhči mielas lei veaháš dárbbašmeahttun dahku die ná provoseret. ¶
Eará háve ges lei muhtun oahpaheaddji ribahan sámástit eaŋkiloahppiin. Oahpaheaddji bealuštii iežas nu bures go sáhtii, logai vel ahte oahppi han lei álgán sámástit, muhto ii ábuhan. Dat áibbas muttolaš váhnenráđđejođiheaddji lei goit jámas suhttan go su vigihis máná beljiide lei golgan dat váralaš sámegiella maid oahpaheaddji lei savkalan nuppi oahppi bealljái. ¶
Sieiddá skuvllas barggaiga mu váhnemat. Áhčči lei rektor, ja oahpahii earret eará sámi kultuvrra ja sámegiela. Goit 5.luohkás (1978–79) beasaimet válljet dáid fágaid. Sámegieltiimmuin lávii áhčči ovtto hállat muhtun hávdáduvvon beatnagiid birra, [Sátnevajas/idioma: «Så det er der hunden er begravet.» / «Já, doppe han beana lea hávdáduvvon» Eará sániiguin: «Ojá, dát go lea duohta sivva!»] birra, ja sárggui vel távvalii skoviid maid mii galggašeimmet dalle vissa áddet. Dieđusge eai lean girjjit mis, ii áhčisge lean makkárge duogáš oahpahit giela mii ii lean ovdal oahpahuvvon Norgga vuođđoskuvllas: Sámegiella nubbingiellan. Ohppen sámegieltiimmuin guokte dajaldaga: – Boađe deike! – Mana fal! Lei hirbmat ártet dadjat dáid sániid. Ja hirbmat ártet mo doibme vel. Mun dadjen: – Boađe deike, Gro-Hilde! Ja de bođii Gro-Hilde! Son ges dajai munnje: Boađe deike, Siri! Ja de mannen su lusa. Imaš ja ártet. ¶
Buot ártegeamus ášši sámegieltiimmuin lei goit, ahte muhtumat orro áddemin sakka eanet go mun. Áhčči evttohii munnje oktii ahte várra Stig, Mette, Hans ja Robert gullet sámegiela ruovttus go nu olu áddejit, muhto dat lei jurdda maid mu oaivi ii fihtten. Ii fal, nie ii gal sáhttán. ¶
[Frem fra glemselen lei LP-ráidu mas guokte Hedmárkulačča, Rita ja Helge, lávlluiga boares lávlagiid mat ledje čállojuvvon 1800-logus ovddosguvlui, n.g. «skillingsviser». Lei nappo boares dáža árbevierru, mii ealáskahttojuvvui 70-logus.] Min luohkkájođiheaddji Sieiddá skuvllas lei juste nu mo eadni, rivgu mii bođii davás ja náitalii sámegánddain. Ragnhild Ravna beroštii báikkálaš kultuvrras ja historjjás, ja lei vel musihkkaoahpaheaddji. Mii lávlluimet Lohkat ja čállit iešguđet molssaevttolaš bustávajietnademiin vuosttaš luohkás juo, ja skuvlaáiggi vuosttaš viđa jagi siste finaimet geahččamen bivdorokkiid Luovttejogas ja goahteduktásajiid Stuorrávuonas. Leimmet maid moddii Lávvonjárggas, idjadanmátkkis velá. ¶
Oahpaimet duođaid olu eanet iežamet birrasis, go dan mii oahppogirjjiin gávdno. Liikká oahpaimet dieđus olu eanet Mátta-Norgga kultuvrras, árbevieruin ja árvvuin. Mii nieiddat hirbmasit lávlluimet Frem fra Glemselen -lávlagiid, ieš čierustuvven juohke háve go Vesleblakken jámii. [Vesleblakken lei hui šiega heasta gii jámii vieččadettiin doaktára unna vieljažii gii lei garrasit buohcámin. Unna vieljáš dieđus beasai heakkas.] ¶
Oappá-gázzi doppe Buolbmágis ledje eambbo progressiivvat – sii han juige Elle-Máreha ja lávlo Boares muittuid birra. Oabbá oahpahii munnje sihke luođi ja lávlaga, hirbmat váttis teaksta lei vel lávlagis båhtsågohhtejæjelordan , noe med denne lorden var det ihvertfall. [Bohccot guhttot jeagel orddain] juoganu muhtun lorddain dat lei fal. Máhtán ain Boares muittut lávlut guovtti iešguđetlagán nuohta mielde, muhto dál gal lávllun teavstta veaháš earáláhkái... ¶
Jagiid mielde dovden eanet ahte eanet ahte in riekta gullan Sieiddá skuvlii, earret eará daningo buot mu ránnját vázze Buolbmát skuvlla. Ledjen maid dearvvasmuvvan veaháš, ja go ledjen moadde vahku vázzán guđat luohká, čakčamánu 1979, de viimmat áhčči luittii mu Buolbmát skuvlii. ¶
Dát dat gal lei eará máilbmi! Sieiddás ledjen gaskamearalaš, Buolbmágis šadden measta buiga rivgun. Buolbmágis mus lei oarpmealli vel luohkás, ja son gal sámástii. De šattai beanta čielggas ahte mus lei juoganu boastut. Goit bealli oahppiin sámástedje gaskaneaset bottuin, ja tiimmuin vel sámástedje muhtumin. Lei oahpaheaddjis gitta – muhtun oahpaheaddjit sámástedje tiimmuin duollet dálle. Muhto buot «távvaloahpaheapmi» lei dárogillii – dieđusge. ¶
Spiehkastat lei Sámeluohkká. Doppe vázze moadde máná geaid váhnemat ledje nu mearehis nággár, ahte eai suovvan mánáideaset dábálaš olbmuiguin ovttastallat. Ja dat politihkalaš ekstrem-ČSV-ár Sullá lei sin oahpaheaddji, ja son lei hirbmat streaŋggis. Eai beassan ge bottostallat minguin ovttas, galge álo leat sierra man nu sivas.. ¶
Mu čalmmiin dát mánát ledje eambbo dego Mars-ássit – in oaidnán iežan máilmmi ja sin máilmmi sullasašvuođaidge. Mus lei lagaš fuolki dien luohkás maid, ja vaikko oruime seammá gilážisge, de orui munnje áibbas amas. ¶
Dálvet lei duodjekursa boarrásamos mánáidskuvlamánáid várás. Mun maid bessen fárrui, ja ohppen hui olu sihke duojis ja gullevašvuođas. Kursaoahpaheaddjit ledje báikkálaš duojárat. Nubbi lei nu boaris ahte ii máhttán dárogiela dađe eanet. Buohkat de sámegiela hálle. Ohppen earret eará dadjat «fiskes árppu«. Go celken dáid sániid, bokten ollesolbmuid reaškasa. Mun de dieđusge heahpanin, go dihten ahte berren máhttit dáid sániid, dán giela. Várra danin muittán dajaldaga nu bures. «Attes munnje fiskes árppu». Duodjekurssas ohppen maid njuikkuhanvuoddaga duddjot, uhcá gávttáža goarrut, liinni riessut, gahpira goarrut, ja ohppen ahte duođaid olmmoš ferte máhttit dan sámegiela jus birget galgá. Lei máilbmi mu birra, mas in ádden maidege. Lei unohis, muhto dehálaš oahppu. ¶
Go ledjen jagi leamašan Buolbmát skuvllas, de álggiimet buohkat Sieidái fas, Deanu nuoraidskuvlii. Doppe lei internáhtta maid. Internáhttaássit bohte Sirpmás ja Juovlavuonas. Mii earát vácciimet Sieiddás jagi ovdalgo sirbmálaččat ja Juovlavuonaoahppit bohte min searvái. Lei viehká issoras álgit nuoraidskuvlii, fáhkka de uhcuimet. Muhto lei maid gelddolaš beassat oahpásnuvvat eará skuvllaid nuoraiguin. Mun han dovden juo buohkaid geat bohte Sieiddá skuvllas, muhto eanáš Bovccá skuvlla oahppit ledje apmasat. Dál šadden maid viimmat vázzit seammá skuvlla go oabbá, go son váccii 9.luohká dalle. ¶
Mis lei sámegielfálaldat nuoraidskuvllas. Lei fálaldat lohkat sámegiela nubbingiellan ođđadárogiela sadjái. Lei viehka ártet mo lei vejolaš, go min ođđadárogieloahppu bisttii sullii 15 tiimmu oktiibuot moadde vahku ođđajagis 9.luohkás. Sámegieloahppuges bisttii goit guokte skuvlajagi, moadde tiimmu vahkus. Lei okta oahppi gii logai sámegiela. Son lei badjegánda. Mun jerren skuvllas beassat sámegiela lohkat, muhto in beassan, go in máhttán sámegiela hállat. Nubbingielfálaldat lei nappo jurddašuvvon eatnigiellagiidda. ¶
Vuosttaš háve álgen sámegiela lohkat go Davvinkursa bođii 1983’ čavčča. Dalle ledjen fárren Čáhcesullui, vázzen doppe fidnoskuvlla. Moddii gal guldalin radioprográmma, muhto lei váttis gávdnat asttu dasa. De áhčči lohpidii muinna lohkat. – Mii vel buoret? ¶
Oktii čohkkedeimme ruovttus muhtun vahkkoloahpa Davvin 1-kurssa vuosttaš reivve deavdit. Ledjen oalle beahttašuvvan go áhčči ieš álggii kursareivve deavdit. Ii astan munnje čilget buot daid váttis áššiid, čálii baicce hui čábbát visot juste nu mo galggai, vai šaddá riekta. In šat muitte sáddejuvvui go dat reive vai ii, lean goit maŋŋá jurddašan ahte diet dáhpáhus čájeha man váttis lei áhččái maid. Son han lei válljen eret giela iežas bearrašis, ja go galggai oahpahišgoahtit dán giela iežas niidii, ii dáidán diehtit mo galggai dan čađahit. In fidne diesa vástádusa, go áhčči jámii fáhkka moadde vahku maŋŋá. ¶
Moadde jagi maŋŋá álgen fas – ja bessen aiddofal dien muddui gosa máŋggas besset – Davvin 2-girjji nuppi kapihttalii. Dien kapihtalis leat muhtumat darvánan gitta. Sii eai beasa viidásat. Aiddo diesa mun maid darvánin. Bidjen girjjiid eret ja lohpidin alccesan ahte in geahččal fas ovdalgo lea rivttes áigi. – Na, mo diehtá mii lea rivttes áigi? Munnje lei rivttes áigi viđa jagi maŋŋá. Dalle vázzen maŋimuš jagi Sagene Oahpaheaddjiallaskuvlla, lohken buot Davvin-kurssaid moatti mánus, ja de álgen seammás sámástit dan máđe ahte Berit Johnskareng jearai mus oahpahit Oslo vuođđoskuvlla sámegieloahppiid dan botta go son čállá ođđa oahppogirjjiid. Muitalin sutnje ahte in máhttán dađe eanet sámegiela, muhto son gal ii viššan mu ákkaid váldit vuhtii. ¶
Sámegieloahpahus Oslos 1993 čavčča. Oahppit leat boahtán máŋgga iešguđet Oslo-skuvllas, ja sii leat mátkkis muhtun sullos Oslovuonas. ¶
(Govva: Anne Wuolab) ¶
1993 geasi luovvanii mus giellajohtu. Ledjen lunddolaš giellalávgumis Bálágis ustibiid luhtte. Go ledjen doppe čohkkán logi beaivvi guldaleamen sin ságaid, viggamin searvat ságastallamii, cealkagiid hábmen aiddo dalle go earát ledje álgán ođđa fáttá birra háleštit, ja go ledjen bággen iežan hállat boastut, fas boastut ja eanet vel boastut juohke beaivvi, de ledjen rasttildan rája. Dan maŋŋá lei sáhka sátneriggodagas, hárjehallamis, duostilvuođas ja nággárvuođas. ¶
Borgemánu 1993 álgen vuosttaš háve bargat sámegieloahpaheaddjin. Mus ledje 9 oahppi mat ledje lávdaduvvon miehtá gávpoga. Møllergata skuvllas čohkkái mu rektor, ja muhtumin čohkkiimet buot oahppiid dohko. Mus lei maid veahkkeoahpaheaddji, gii duođaid lei mu priváhta sámegieloahpaheaddji, namalassii Ánne Wuolab. Su veahki haga in livčče birgen. Ledje guokte ja golbma oahppi juohke skuvllas, muhtun skuvllas lei dušše ovttaskas oahppi. Lei váttis oahpahit amas giela oahppái gii muđui ii gullan sánige sámegiela, ja gii okto vel lei sámegieloahppin. ¶
Sámegieloahpaheaddjin Oslos ledjen duođaid okto. Eanáš skuvllain orui leamen measta hirbmáhuhtti dáhpáhus juohke háve go iđistin dohko. – Er du her igjen? Åja, rom til dere, ja… hm, la meg se om jeg finner vaktmesteren… [Don go dáppe fas? Já, didjiide galggašii latnja, já mis....gos son dat vistehoaiddár livččii...] … ¶
Lohken seammá čavčča pedagogihka gaskafága, ja válljejin dieđusge fágabarggustan suokkardallat sámegieloahpu Oslo-skuvllas. – Manne sii eai oahpa, go mii oahpahit? Lei barggu namma, ja konklušuvdna lei ahte sámegieloahpahus dakkár dilis ii sáhte leat eanet go čanaštus oahppi duogážii, dego mielsosialisatorin. ¶
Go ledjen geargan gaskafágain ja sámegieloahpahemiin Oslos, de ledjen gearggus oahppat eanet sámegiela. Vaikko vuođđoskuvlaoahpahusas eai lean áktánas bohtosat oahppiide, de lei boađus goit ahte mun álgen lohkat sámegiela universitehtadásis. Čohkkájin okto Oslo universitehta pedagogihka dutkaninstituhta lohkanlanjas, stávejin doppe sámegielgirjjiid čađa nu bures go máhtten. Muittán mo rahčen Marry A. Somby čáppa girjji Beaivváš nieida áddet. Golahin olles beaivvi lohkat ja áddet guokte siiddu su girjjis, ja čállen vel guokte siiddu sátnelisttu dasa. Sátnelisttu šadden váldit fárrui muhtun erenoamáš lohkkaduvvan girjerádjosii mii lei Ugrálaš-Altáilaš instituhtas. Doppe, ja duššefal doppe, lei Konrad Nielsena sátnegirji. In beassan doppe luoikkahit maidege, šadden doppe johtit juohke háve go galgen sátnegirjjiid geavahit, ja šadden vel ánuhit instituhta bargiid luoitit mu sisa, go rievtti mielde in galgan dien girjerádjosii oba beassat ge. Eat dáidde muitit šat, man vártnuhis dilli giellabargiin lei ovdalgo bealkkahallan stuorra Sámi–Dáru sátnegirji bođii 1995:s. ¶
Dan sivas go ledjen NSR-stivralahttu, bessen dávjá nuvttá johtit Romsii. Láviimet doppe čoahkkimastit, ja de heivii báhcit dohko vahkkui jorrat Romssa universitehtas. Muhtumin čákŋalin vuođđofága logaldallamiidda, čohkkájin doppe ja fuobmájin man olu duođaid áddejin juo dien sámegielas. Oidnen maid geat dat eará studeanttat ledje. Muhtumat sis eai lean oahppan sámegiela ruovttus eanet go mun, ja sii šadde munnje ovdagovvan. ¶
Giđđat orron Romssas olles mánu. Bohten dohko čálalaš eksámenii, ja de báhcen dohko ráhkkanit njálmmálaš eksámenii. Orron Juho-Niillasa luhtte, ja gergen stávestit measta bealle lohkanmeari čađa ovdalgo eksámenbeaivi bođii. Dalle vujiime Niillasiin universitehtii iđđedis. Son sávai munnje lihku, ja mun mannen gáffádahkii ballat. Go áigi dievai, lávkejin eksámenlatnjii, ja doppe čohkkái Niillas. Jearai vel aiddo dakkára maid in máhttán nu bures čilget, muhto manai áŋkke bures. Ja eahkedis go bohten ruoktut, de jearai Niillas mus mo ledjen eksámenis birgen. ¶
In lean duođaid jáhkkán ahte livččen nagodit. Dál de ledjen ceavzán sámegiela lohkanbadjeoahpus. Fertejin dieđusge joatkit. Muhto Romssas ii lean šat fálaldat ovdalgo jagi maŋŋá. Go dan dihten ovddalgihtii juo, de ledjen barggu skáhppon Gáivuonas Davvi-Romssas. Šadden sámegieloahpaheaddjin Olmmáivákki skuvllas. Ja go ledjen lohkan nu olu sámegiela, de šadden Olmmáivákki skuvlla sámegieloahpahusa ovddasvástideaddjin. ¶
Moai leimme guovttis skuvllas geat oahpaheimme sámegiela. Moai ean máhttán menddo olu gal. Ja oahpahus lei várra obalohkái ain álgodásis sihke pedagogalaččat ja giellafágalaččat. Liikká barggaime buorebut go giige lei ovdal bargan. Go sámegieloahpahussii ii lean dábálaš menddo olu ressurssaid bidjat. In lean guhká orron Gáivuonas go šadden oassin Gáivuona giellariiddus. Juste dalle go mun oahpahin sámegiela Olmmáivákki skuvllas, buollái riidu poastakantuvrra namas. Lei obalohkái riidu báikenamain, muhto lei poastakantuvrra namma maid buot Olmmáivákki ássit jienastedje cuoŋománu 1995. Manndalen/Olmmáivággi vai Samuelsberg? Dárogielnamma Samuelsberg vuittii mottiin jienain. Ja dál leage Olmmáivákki poastabáikki namma ain Samuelsberg. (Na, poastakantuvra dieđusge heaitihuvvui áigá juo.) ¶
Go ledjen jagi oahpahan Olmmáivákkis, de illudin viimmat beassat lohkat eambbo sámegiela. Vuhtten barggus juohke beaivvi ahte galggašin eambbo máhttit. Ohcen lohkanstipeandda Gáivuona suohkanis ja sin bokte maiddái oahpahusdirektevrras, muhto in ožžon buollán evrrege. Oahpahusdirektevrra áššemeannudeaddji logai vel munnje iežas diehtit ahte mun han šattan aŋkke juo lohkat, vaikko stipeandda haga, ja danin ii juolludan munnje maidege. ¶
Lei váivi boahtit vuođđofágaluohkkái deaivvadit eará oahpaheaddjiiguin. Sii ožžo bálkká, mátkeruđaid, nuvttá girjjiid, penšuvdnavuoigatvuođaid, sirdobargilasáhusa... mun in ožžon maidege, earret go dábálaš loana Stáhta loatnakássas. Munnje šattai dego ovtta vel áiddi gikcut. ¶
Mun gal ohppen vuođđofága logadettiinan bargodisipliinna ja diekkáriid, maid in goassege lean dárbbašan oahppat oahpaheaddjiallaskuvllas. Sámegiela vuođđofága lea eatnigielfága. Máŋgii eahpidin nagodideaččan got dan, ja go vel okta oahpaheaddjiin álggii eahpidit mu nákcet, de duođas ballájin. – Ledjen go ná olu rahčan, ja loana vel váldán, duššás? Mearridin rahčat vel garrasabbot. ¶
Go giđđa bođii, ledjen čeahpimusaid searvvis giellaoasi eksámenis. Dalle vásihin man dehálaš lea máhttit bargat. Nubbi gii doalai seammá dási go mun, lei eatnigielat ráves olmmái gii aiddo lei oahppan eatnigielas čállit. Lei aiddo ieš ádden sámegiela čállinsystema, lei dadjat juo «oaidnán čuovgga», ja de máhtii dan seammás mu maid láidestit rivttes guvlui. ¶
Seammás go gearggaimet vuođđofágain, vikkaimet fidnet instituhta lágidit gaskafágaoahpahusa seammá čavčča. Go olmmoš lohká sámegiela dahje bargá sámegielain, ii goassege beasa dakkáraš dilis, ferte álo nágget ja ákkastallat. Nagodeimmet loahpas fidnet gaskafágaoahpahusa čakčat 1996. Leimmet moaddenuppelogis geat čuovuimet oahpahusa. Vuosttaš háve eallimis ledjen lohkansálas árraiđida rájes gitta eahkedii. Juohke beaivvi leimmet uvssa olggobealde vuordimin: jusstudeanttat ja mun. Lohken nu olu go nagodin, bargen buot maid nákcejin, muhto ii lean liikká doarvái. Olles min joavkkus leigga guovttis geat cevzziiga sihke skuvlaeksámena ja ruovttueksámena. Lihkus cevzen skuvlaeksámena. ¶
Go fertejin máhccat bargoeallimii fas ođđajagis 1997, in livčče dáidán nagodit ođđasit ráhkkanit skuvlaeksámenii. Muhto ruovttueksámena bessen ođđasit čállit, ja guovvamánu 1997 gergen viimmat sámegiela gaskafágain. Dalle ledjen juo barggus Romssa Sámeskuvllas, ja oahpahin 9. luohká-oahppi sámegielas. Lei nu álki, olu álkit go Olmmáivákkis oahpahit sámegiela nubbingiellan. Ja nu lea ge. Vuođđoskuvlastruktuvrras lea goasii veadjemeahttun láhčit dili nubbingieloahpahussii. Go beassá geavahit sámegiela oahpahusgiellan, lea áibbas eará ášši. ¶
Muhto maiddái sámegielat skuvllas ihte ártegis čuolmmat. 1997 lei vuođđoskuvlla ođastusjahki. 9-jagi vuođđoskuvla galggai šaddat 10-jagi vuođđoskuvlan. Go departemeanta viimmat sáddii ođđa oahppoplánaid midjiide, oidnen ahte mu eaŋgalsgieloahppiid várás ii lean makkárge plána. Áidna plána mii gávdnui 1997' čavčča rájes lei dárogielat oahppiid várás geat ledje eaŋgalsgielain bargan goit 2. luohká rájes, ja máŋga tiimmu vahkkui vel. Mu oahppit ledje lohkan eaŋgalsgiela easkka 4. ja 5. luohká rájes, unnit vahkkotiimmut ledje maid. Eai sii máhttán beali ge das, maid dáža skuvlla oahppit máhtte eaŋgalsgielas. Departemeantta vástádus munnje go riŋgejin jearrat čuolmmas, lei sullii ná: «Gal dat man nu láhkái birgejit du oahppit. Eat sáhte buot smiehttat!» Ledjen duođaid šordon. Oavdu guđđen vuođđoskuvlla go ođastus bođii fápmui. ¶
Ledjen moadde jagi eret oahpahusas, ja go máhccen dakkár bargui, de álgen Gáivuona Sámi Giellaguovddážii. Doppe ráhkadeimmet iežamet oahppoplánaid, ja mearrideimmet báikkálaččat maid háliideimmet deattuhit oahpahusas. Lei hirbmat movttiidahtti beassat oahpahit easkaálgiid geat besse olles bargoáiggi golahit giellakurssas, ja oaidnit mo sii ovdánedje vahkus vahkkui. . ¶
Sámegiela oahpadettiinan vásihin ahte iežan identitehta rievddai. Nu leat gusto earát ge vásihan. Hui mávssolaš muitu Gáivuona giellaguovddáža álgokurssas, lea nisson gii álggii kursii buiga rivgun. Logai iežas áigu sámegiela oahppat go barggus dárbbašivččii dan máhttit. Soames beaivvi bijaimet beavdái sámegiel čáppagirjjálašvuođagirjjiid, maid oahppit besse bottuin bláđet. Máŋggas beroštedje erenoamážit Áillohačča Beaivi, áhčážán -girjjis. Oahppit bláđejedje máŋgii girjji, ja ságastalle govaid birra. Gullen sin hállamin duon ja dán birra, gii lei oaidnit juste nugo dien ja duon fuolki. Go guokte vahku ledje vássán, de «rivgu» beaškalii girjji beavdái. «Dát lea mu álbmot!» celkkii son. Dan maŋŋá ii šat gullon su rivguvuođas. ¶
Dál, go barggan mánnávuođa gielddas, leat maiddái eará áššit rievdan. Mu «dárogielat» skuvlavieljat ja -oappát, ja vel mu lagaš fuolkkitge, sámástit muinna. Badjedeanu gilit, nu mo Sirbmá ja Ohcejohka, leat lahkonan. Vel vuotnagiliid sámegielagiid lean áicagoahtán. ¶
Oahpahus Deanu giellagáttis ii leat dušše luohkkálanjas. Dás sii leat golgadeamen Deanus. Oahpaheaddji Siri Broch Johansen suhká, ovdabealde oahppi Edgar Bendiktsen, Čáhcesullos. ¶
(Govva: Deanu giellagáddi) ¶
Dehálamos sivva manne nagodin oahppat sámegiela, lei mu mánná. Son ii lean vuos šaddan, in ge diehtán dalle šattašii go goassege, muhto jurddašin ahte in háliidan leat min bearraša sámegielat historjjá čuokkisin. ¶
Lean olahan dan maid áigon go álgen sámegiela lohkat. Lean gávnnadan iežainan, iežan sogain ja lean vel nagodan doalvut sáni viidásabbot. Iežan nieida lea dál okta dain ártegis Mars-ássiin gii sámeskuvlla vázzá... ná, mu mielas son ii leat ii veaháge ártet. Muhto Sieiddá skuvlla mánát, sii gal dáidet leat veaháš earálágánat? ¶
Lean deaivan, ja deaivvan ain, olbmuid geat hui viššalit muittuhit mu man unnán sámegiela máhtán. Lea duohta ahte sámegiella ii goassege šatta mu eatnigiellan. Lea maid duohta ahte hui olu sámegielagat eai máhte eatnigielaset čállit. In hálit goassege sin soaibmat dan dihtii. Dieđán ahte lea sivva, manin lea šaddan nu. Seamma siva geažil šadden mun bajás dárogielagin. Jáhkán ahte buohkat geat leat bajásšaddan Finnmárkkus ja Davvi-Romssas leat báidnon dáruiduhttimii. Mis leat iešguđetlágán hávit, ja dát hávit vuhttojit min árgábeailáhttemis, vaikko eat háliidivčče ge dan. Oainnán ahte dáruiduhttima ja giellajápminproseassa bohtosiidda gullá olgguštanvuohki mii sáhttá ođđa sámegielhálli baldit jávohisvuhtii. ¶
Danin lean nu movtta go liikká leat máŋggas geat mášolaččat veahkehit ođđa sámegielhálliid ja rávket buresboahtima sámegiel servodahkii. Lea buorre vásihit ahte muhtun eatnigielgeavaheaddjit leat hui veahkkái sidjiide geat leat viggamin giela oahppat. Dii váldibehtet hui dehálaš servvodatovddasvástádusa. Ođđa sámegielhálliid haga jávká sámegiel servodat. In mun ge livčče nagodit ođđa giela oahppat din veahki haga. Giitu didjiide! ¶
Lea hui mávssolaš munnje go ieš maid beasan leat fárus giela doalvut viidásabbot. Lea buorre beassat leat mielde ovdánahttimen amasgielapedagogihka, gávdnat ođđa bargovugiid, ođđa ovttasbargoguimmiid ja oaidnit ahte giella ovdána maiddái servodatdásis. Buot buoremus lea liikká diehtit ahte in leat šat dáruiduhtti. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Mátta-Várjjaga sámi skuvlahistorjjás 3990 http://skuvla.info/skolehist/sivras-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Siv Rasmussen (Govva: Arto Enojärvi) ¶
Siv Rasmussen lea riegádan 1963:s Mátta-Várjjagis. Son lea lohkan historjjá váldofága, servodatdiehtaga, arkeologiija ja almmolaš politihka ja hálddašeami Romssa universitehtas, praktihkalaš pedagogihka Finnmárkku allaskuvllas ja son lea leamaš máŋgga sámegiela ja suomagiela kurssas. Daid lassin sus lea rádiojournalistihka oahppu Gimlekollen Mediasenteris Kristiansandas. ¶
Áigodagas 1991–1999 son lei oahpaheaddjin Sámi Álbmotallaskuvllas Kárášjogas gos oahpahii sihke sámi kultuvrra ja historjjá, ja mediafágaid. Son lea maid bargan vuođđoskuvllas, lagašradios ja báhtareaddjiid vuostáiváldinbáikkis. ¶
Siv Rasmussen ássá dál Muonás Suomas, gos bargá sámi historjjá prošeavttaiguin ja dárogiel oahpaheaddjin rávesolbmuidoahpahagas. ¶
Dán artihkkalis áiggun čájehastit Mátta-Várjjaga sámi skuvlahistorjjá dan rájes go skuvlaoahpahus álggahuvvui 1838:s gitta dálá áigái. Dieđuid 1800-logu skuvladilis lean ovddimusat viežžan Kåre Gade Rasmussena váldofágabarggus Mátta-Várjjaga skuvlahistorjjá birra 1880' rádjái. Dáruiduhttináigodaga skuvladilli lea buktojuvvon ovdan ovtta sámegielat oahppi ja sámegielat oahpaheaddji bokte. ¶
1990-logus ja earenoamážit 2000-logu mielde sáhttá dadjat ahte ođđa áigodat álggahuvvui Mátta-Várjjaga skuvlahistorjjás, dannego dál lea vejolaš válljet sámegiela fágan gieldda skuvllain. Skuvlajagi 2005/2006 addojuvvo sámegieloahpahus čuovvovaš čieža vuođđoskuvllas Mátta-Várjjagis: Guvžajávrris, Fossheimas, Hessengas, Goađáin, Kirkonjárggas, Báhčaveajis ja Remáguoikkas. Remáguoikka ja Báhčaveaji skuvllain ohppet buot oahppit sámegiela. Olles gielddas lea 25 oahppis davvisámegiella nubbingiellan ja 153 oahppis lea fágan sámi giella ja kultuvra. Mun lean jearahallan ovtta dain vuosttaš oahppiin geat ožžo sámegieloahpahusa dán ođđa áigodagas ja maiddái ovtta oahpaheaddji guhte dál oahpaha sámegiela Mátta-Várjjagis. ¶
[Dát kapihtal lea čállon vuosttažettiin K. G. Rasmussen 1976 ja S. Wikan 1995 vuođul, geahčá gáldolisttu.] ¶
Mátta-Várjjaga vuosttaš oahpaheaddji dáiddii biddjojuvvon virgái 1838:s. Su namma lei Poul Poulsen ja son galggai leat vuorroskuvlaoahpaheaddji mearrasápmelaččaide Várjavuona máttabealde, guovllus man viidodat lei Buođggáid rájes gitta Vuorjánjoga rádjái. Dán guovtti báikki gaska lei badjel 150 kilomehtera. Skuvla-Poala, nugo son gohčoduvvui, lei mearrasápmelaš, ja šattai áiggi mielde dovddus oahpaheaddjin sápmelaččaid gaskkas. Son lei sullii 20-jahkásaš go biddjui virgái ja šattai bargat oahpaheaddjin lagabui 40 jagi. Sus ii lean mangelágan formála oahppu, áidna oahppu maid ieš lei ožžon, lei rihppaskuvla. ¶
Guhká «Skuvla-Poala» barggai okto oahpaheaddjin dán stuorra skuvlabiirres gosa muhtin muddui lei váttis olahit johtolatvejolašvuođaid dáfus. Áiggi mielde eanet oahpaheaddjit biddjojuvvojedje virggiide ja guovlu juhkkojuvvui eanet skuvlabiirriide. Dan áiggis ledje sápmelaččat eanetlogus dás mii 1848:s šattai Mátta-Várjjat gieldan. 1835:s ásse 527 olbmo Mátta-Várjjagis, dáin ledje dážat dušše oasážin. Dat ges mearkkašii ahte eatnašat ledje sápmelaččat. Sápmelaččain ges ledje mearrasápmelaččat stuorra eanetlogus. Uhcit olmmošjoavkkut ledje nuortasápmelaččat ja johttisápmelaččat. Áiggi mielde fárrejedje eanet dážat ja suopmelaččat (kveanat) gildii, ja daid mánáide ásahedje sierra dáro- ja suomagielat skuvlafálaldagaid. Vuosttaš oahpaheaddji dárogielat mánáide biddjui virgái 1849:s, gitta dassážii lei Mátta-Várjjat čielga sámi skuvlabiire, mas buot oahpaheaddjit ledje sápmelaččat ja oahpahus lei ollásit oaivvilduvvon sápmelaččaide. Kveana mánát ožžo easkka 1860-logu loahpageahčen oahpahusa iežaset gillii. ¶
Goršvuona skuvla Mátta-Várjjagis 1890, Oahpaheaddji Signe Haga ohppiiguin ¶
(Govva: Ellisif Wessel / Finnmarksbiblioteket) ¶
Máŋggat jagit golle ovdalgo fidnejedje skuvladoalliid Mátta-Várjjagii geain lei mangelágan formála oahppu. Muhto dát lei čuolbma mii gustui olles Finnmárkui, iige earenoamážit Mátta-Várjjagii. 1826:s ásahuvvui Runáššái oahpaheaddjiseminára, mii maŋŋá sirdojuvvui Romsii, muhto ohcan dohko Finnmárkkus lei oalle heittot. Áigodagas 1826–40 seminára válddii ohppui ovcci sápmelačča, guhtta dáža ja ovtta kveana Finnmárkkus. ¶
Dávjá ságastallui galggai go čuvgehusbargu sápmelaččaid gaskkas leat dárogillii vai sámegillii. Goappašiid surggiin ledje iežaset ovddasteaddjit. 1851:s ásahuvvui nu gohčoduvvon «Sámefoanda» (Finnefondet). Foanda dahjege ruhtarájus galggai geavahuvvot veahkkin fidnet eanet oahpahuvvon oahpaheaddjiid, geat maid máhtte oahpahit dárogiela oahppiide. Ruhtahivvodat galggai geavahuvvot bálkálasáhussan oahpaheaddjiide geat barge giellaseaguhusguovlluin, hukset skuvladáluid ja dasa lassin addit gávcci oahppái friijasaji Romssa semináras. Oahppit galge lohkat sihke dárogiela ja sámegiela semináras, ja čađahuvvon eksámena maŋŋá lei sis čieža jagi oahpahangeatnegasvuohta giellaseaguhusguovllus. ¶
Vuosttaš jagiid ii adnojuvvon Nuorta-Finnmárku – ja dainna iige Mátta-Várjjat – giellaseaguhusguovlun. Dáppe galggai sámegiella ain leat oahpahusgiellan sámegielat guovlluin. Seammás dát mearkkašii ahte Nuorta-Finnmárku oaččui olu uhcit oahppan oahpaheaddjiid go dan maid Oarje-Finnmárku oaččui. 1863:s lei dušše 37 proseanttas oahpaheaddjiin oahppu Nuorta-Finnmárkkus seammás go Oarje-Finnmárkkus lei 62,5 proseanttas oahppu. ¶
Girjjis Grubeforeningen Nordens Klippe - Arbeiderkamp i nord 1906-2006 muitala Steinar Wikan Mátta-Várjjaga vuosttaš oahppan oahpaheaddji birra: "Boares oahpaheaddji ja girkolávlu, Anders Tokle Lusteris Sognas, bođii deike 1861:s. ... Son oahpai sámegiela ja suomagiela, juogadii konfirmántabuolvvaid giela mielde ja oahpahii guđege joavkku, dassái go eiseválddit gáibidedje ahte oahpaheapmi galggai leat dárogillii." Maiddái moadde eará dárogielat oahpaheaddji Mátta-Varjjagis ohppe sámegiela ja/dahje suomagiela. ¶
Nu guhká go Mátta-Várjjagii ii juolluduvvon ruhtadoarjja Sámefoanddas, de ii ožžon doarjagage hukset skuvladáluid. Dát dilli rievddai 1863' rájes go Mátta-Várjjat maid šattai gullevažžan Sámefoandda doaibmaguvlui. Mátta-Várjjagis vuosttaš skuvladállu ceggejuvvui sámi gilážii Goađáide 1867:s. Sullii seammá áiggi huksejuvvui, ostojuvvui dahje láigohuvvui sierra skuvladállu Kirkonjárggas, Buođggáin ja Ruovdevuonas. Mátta-Várjjat adnojuvvui dalle muhttásanguovlun gos geahččaledje ovddidit dárogiela. Sápmelaččaid ja kveanaid galggai dáruiduhttit vehážiid mielde. Ii galgan menddo sakka hohpohallat. Oahpahus galggai leat dan gillii maid skuvlabiirre mánáid eanetlohku hálai, muhto dárogiella galggai dađistaga šaddat oahpahusgiellan boarráset mánáide. ¶
Strand internáhtta Báhčaveajis lei Finnmárkku vuosttas stáhtainternáhtta. Govvejuvvon 1915. ¶
(Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoakkáldat) ¶
1880:s bođii ođđa giellanjuolggadus muhttásanguovlluide, mii dál maid sisttisdoalai Mátta-Várjjaga. Dál galge buot sápmelaš ja kveana mánát oahpahallat lohkat, hállat ja čállit dárogiela. Sámegiella ja suomagiella galggai dušše geavahuvvot veahkkegiellan. Dáinna njuolggadusain lávkii stáhtalaš dáruiduhttinpolitihkka Mátta-Várjjaga skuvlastobuide, dego earáge nu gohčoduvvon muhttásanguovlluide. ¶
1900-logu álggogeahčen šattai Mátta-Várjjat hirbmat dehálažžan stáhtainternáhtaid huksema oktavuođas Finnmárkui. Ođđa internáhtat huksejuvvojedje ja váldojedje atnui Strandii ja Njávdámii 1905:s. Dan maŋŋá huksejuvvojedje internáhtat eará báikkiide gielddas dego Jurrangohppái ja Ruovdevunnii. Álbmoga sápmelaš oassi šattai áiggi mielde unnitlohkui kveanaid ja dážaid lassánan sisafárrema geažil, earenoamážit 1800-logu loahpageaži rájes, ja Sydvaranger ruvkefitnodaga ásaheami 1900-logu álggogeahčen, mii mielddisbuvttii vel stuorát olmmošlogu lassáneami. ¶
Fossheim skuvla lei Finnmárkku vuosttamuš internáhtaid gaskkas. ¶
(Govva: Bernt Thomassen / Finmarksbiblioteket) ¶
Norgga ja Ruošša rádjá gessojuvvui 1826:s. Ovdal dan áiggi lei Mátta-Várjjat leamaš dán guovtti riikka oktasaš guovlun. 1700-logus ja 1800-logu álggogeahčen doaimmahuvvui norgalaš lutheránalaš miššuvdnabargu davvisápmelaš álbmoga guovdu. Guovllu nuortasápmelaš álbmot gulai ortodoksa girkui, ja sin atne Ruošša riikkavuložin gitta 1833/34' jahkemolsumii. ¶
Vaikko nuortasápmelaččat formálalaččat ledje Norgga stáhtalahtut dallego skuvladoaibma álggahuvvui Mátta-Várjjagis, de Norgga eiseválddit eai láhčán mangelágan oahpahusfálaldaga dán jovkui. Steinar Wikana dieđu mielde lei jurdda ahte Beahcáma báhppa (maŋŋá Boris Gleb / Geavgŋá báhppa) galggai addit mánáide dárbbašlaš oahpahusa. Gitta 1905' rádjái nuortasápmelaš mánát ledje luvvejuvvon skuvlavázzimis, vaikko buot Norggas ássi mánáin lei skuvlageatnegasvuohta jagi 1863 ja jagi 1889 skuvlalágaid mielde. Ákkastuvvui ahte eiseválddit balle ahte ruoššat atne dan propagándan Ruošša oskku vuostá ja nuortasápmelaččaid oskku vealaheapmin jos nuortasápmelaš mánát bággehalle vázzit skuvlla. ¶
Go Fossheim skuvla ja internáhtta lei gárvvisin huksejuvvon Njávdámii 1905:s, de šattai maid nuortasápmelaččain geatnegasvuohta sáddet mánáideaset skuvlii, juoidá maid eadneolbmot vuostálaste. Sii eai háliidan sáddet mánáideaset skuvlii givssiduvvot. De lei nu ahte 1905:s eai lean go guokte nuortasámemáná skuvlageatnegáhtton agis, ja maŋŋá go suohkanbáhppa, guhte lei skuvlastivrra jođiheaddji maid, lei háleštallan guhká ovttain etniin, de máná guovttos sáddejuvvuiga skuvlii. ¶
Buođggáid skuvla, 1913 ¶
(Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoakkáldat) ¶
Vaikko sápmelaččat ledje unnitlogus ja vásihedje garra dáruiduhttinpolitihka, de sámegielas ja -kultuvrras lei nana sajádat gielddas gitta nuppi máilmmisoađi rádjái, eandalit uhcit gilážiin vuotnaguovlluin ja boazosápmelaččaid gaskkas. Ollugat, dáppe dego olu eará sámi guovlluin ge, álge dárogielat skuvlii máhtekeahttá ovttage dárogiela sáni. Soađi maŋŋá lassánii giellamolsun dárogillii eanet ahte eanet, earenoamážit guovlluin mat ledje čadnojuvvon geaidnofierpmádahkii ja mat ledje gielddaguovddáža Kirkonjárgga lahka.1 Olles badjel čuohtejagi áigodaga 1880' rájes gitta otná beaivái leat Mátta-Várjjaga sápmelaččat massán sámegiela. ¶
Sámegieloahpahus mii dál addojuvvo Mátta-Várjjaga skuvllain, lea ovddimusat láidesteapmi sámegillii ovttagielat dárogielhálli oahppiide. Áibbas uhca unnitlogožis lea sámegiella eatnigiellan. Veaháš sámegieloahpahus addojuvvui juo 1980-logus oahppiide, geat ledje fárren eará gielddain ja geain lei máhttu sámegielas ovddežis. Easkka 1990-logu loahpageahčen addojuvvogođii oahpahusfálaldat oahppiide, geain ii lean juo sámegiel máhttu ovddežis. Buot sámegieloahpahus mii áddojuvvo Mátta-Várjjagis lea davvisámegielas. Ii gávdno mákkárge oahpahusfálaldat nuortalaš- dahjege golttásámegillii. ¶
Ruovdevuotnalaš Birger Gustavsena eatnigiella ja árgabeaigiella lea sámegiella. ¶
(Govva: Siv Rasmussen) ¶
Birger Gustavsen lea riegádan 1942:s Siidejohgohpis Ruovdevuonas, gos bajásšattai áhkus luhtte. Áhkku, guhte lei Ohcejogas eret, ii máhttán eará go sámegiela ja mánnávuođa báikki giella lei lunddolaččat sámegiella. Birger ja su eamit ássaba dál Ruovdevuonas. Eamit lea Unjárggas eret, ja sámegiella lea sudnos beaivválaš giellan.. ¶
– Mo lei dutnje deaivvadit skuvllain gos visot dáhpáhuvai dárogillii? ¶
– Vaikko mu eatnigiella lea sámegiella, de mun máhtten juo dárogiela ovdalgo álgen skuvlii. Dattetge hárdojuvvojin giela dihte. Velá muhtin mánát geat ieža hálle sámegiela ledje fárus hárdimis eará sámegielhálliid. ¶
– Makkár guottuid vásihit don skuvlla bargiin? ¶
– Dat lei ges negatiiva guoddu, earenoamážit rektora bealis. Mis sápmelaččain ii lean makkárge árvu. Sii eai meannudan oahppiiguin seammaláhkái. Dážat ožžo álo buoret árvosániid. Mun liikojin matematihkkii bures, ja muittán oktii go ledjen rehkenastán buot bihtáid mat ledje girjjis ja gádden iežan oažžut ođđa rehketgirjji. Dan sadjái fertejin álgit ođđasit boares girjjis. ¶
– Gulaidetgo goassege sámi kultuvrra birra skuvllas? ¶
– Eat goassege. Muittán dušše oktii go máttanorgalaš oahpaheaddjirivgu dáhtui min dadjat moadde sáni sámegillii vai son beasai gullat mo giella čuojai. ¶
Dallego Birger váccii skuvlla lei sámegiella ain ealli giellan ja beaivválaš giellan máŋgga báikkis Ruovdevuonas, liikká sámegiella ii hállojuvvon skuvllas iige internáhtas. Ii oktage oahpaheaddji máhttán sámegiela dan áiggis go Birger váccii skuvlla. Internáhtas lei okta sámegielat bargi, muhto ii songe hállan giela barggus. Ii mánáid gaskkasge lean dábálaš gullat sámegiela. Birger muitá ahte dallego fárrii internáhttii maŋŋágo su eadni lei jápmán, de bággejedje muhtin eará mánát su dadjat fasttes sániid sámegillii. Maŋŋá sii dadjet iežaset áigut almmuhit maid son lei oahpahan sidjiide. Dábálaččat hálai Birger sámegiela dušše ovttain eará oahppiin. Eará oahpaheaddjit eai dadjan maidege dasa, muhto rektor roaŋggui sudnuide: – Hálli dárogiela! Mii leat Norggas dál. ¶
Skuvlavázzimis ollugat dáruiduvve. Ollugat guđđe maid giláža ja ledje vajáldahttán sámegiela go máhcce ruovttoluotta. Maiddái sii geat báhce gilážii heite sámásteames. Obalohkái lei oaidnu ahte ii lean buorre sámástit, muitala Birger Gustavsen. Son muitala iežas maid dovdan heahpatvuođa go bággehalai sámástit áhkuinis eará olbmuid guldaleamis. Skuvlavázzima maŋŋá Birger lea hállan sámegiela dušše áibbas moaddásiin iežas ahkásaččaiguin. Ja dál leat hui uhccán olbmot Ruovdevuonas geat máhttet sámegiela. ¶
Birger vulggii ieš mearaid ala nuorravuođa áiggis. Go máhcai ruoktot guđa jagi maŋŋá, de lei váttis sámástit. Mun áddejin visot, muhto lei váttis oažžut njuokčama časkit, dadjá Birger. In mun lean geavahan giela buot dáid jagiid. Áhkku lei loavkašuvvan, son ii máhttán áddet mo olmmoš sáhtii vajáldahttit eatnigiela. Muhto áigebottas jietnadeapmi ja hállanvuogit bohte ruovttoluotta. ¶
Maŋimuš jagiid lea Birger oassálastán sámegiela lohkan- ja čállinkursii mii lea lágiduvvon Mátta-Várjjagis. ¶
– Lei go dát vuosttaš geardi go dus lei oktavuohta sámegiela čállingielain? ¶
– Áhkus ledje sámegiel biibbal ja sálbmagirji, muhto mun in lohkan daid goassege. Dál mun lean ges ožžon áhku boares biibbala. Birger lohká mannat bures lohkat sámegiela, muhto son ii leat áibbas oadjebas sámegiela riektačállimis. Son lea maid fárus sámi sálbmalávlunjoavkkus Mátta-Várjjagis, ja son láve lohkat biibbalvearssaid girkus. Sutnje ii leat váttis lávlut sámegillii, iige lohkat sámegiela. ¶
– Maid don jáhkát sámegiela boahtteáiggi birra Mátta-Várjjagis? ¶
– In mun dieđe maid galggažan dadjat. Nuorat buolvvas maid muhtimat várra beroštit oahppat giela ja seailluhit dan, muhto eatnašat geat máhttet leat boarrásat dahje gaskaahkásaččat, nu ahte in dieđe lešgo nu nana boahtteáiggi. Muhto lean positiivvalaččat hirpmástuvvan das ahte nu ollugat hállet sámegiela dán gielddas. Dál go lea bivnnut máhttit sámegiela, de leat ollugat geat hállet dan, maiddái olbmot geaid in diehtán máhttit sámegiela. ¶
Gunvor Dahl Rasmussen lea oahpahan sámegielas ja geavahan sámegiela veahkkegiellan Mátta-Várjjat-skuvllain. (Govva: Siv Rasmussen) ¶
Gunvor Dahl Rasmussen lea dán artihkala čálli ja jorgaleaddji eadni. Son lea riegádan 1931:s ja bajásšaddan sámegielat ruovttus Vuonnabađas. Su vuođđoskuvlajagit ledje ollásit dárogillii. Easkka dalle go lei oahppin Sámi nuoraidskuvllas (álbmotallaskuvllas) Kárášjogas, de oaččui son oahpahusa sámegielas. Romssa oahpaheaddjiskuvllas sus lei beakkán báhppa ja giellaolmmoš Asbjørn Flokkmann sámegiela oahpaheaddjin. Son máhcai Sámi álbmotallaskuvlii oahpaheaddjin ja oahpahii sámegiela. 1958:s son bođii Mátta-Várjjagii, oahpaheaddjin Toartna skuvlii. ¶
Dallego son 1958 čavčča bođii Ruovdevunnii Mátta-Várjjagii, de bođii son sámi gilážii gos dáruiduhttin juo lei garrasit váikkuhan. Dušše moadde su ahkásaš nuora hálle sámegiela. Buot mánát ledje ovttagielat dárogielhállit. Eanaš váhnemat ledje baicce sámegielhállit. Ledje maid muhtimat geat máhtte suomagiela, ja muhtimat ledje golmmagielagat. Ollu váhnemat eai háliidan ahte mánát ohppe sámegiela, dannego alddiset ledje leamaš váttisvuođat skuvllas sámegielhállin. ¶
– Dál maŋit áiggis mii diehtit ahte sivvan dasa lei ahte sis ledje dušše dárogielat oahpaheaddjit, dadjá Gunvor. 1800-logu gaskamuttu rájes lei maid leamaš stuorra dáža veahkadat. Ruovdevuonas, geat ledje boahtán ovddimusat Østerdalenis ja Trøndelágas. Sii ja sin maŋisboahttit ledje ovttagielat dárogielhállit. ¶
Vaikko dáruiduhttin Ruovdevuonas lei joavdan nu guhkás ahte ii oktage mánná šat hállan sámegiela, de Gunvor oaččui guokte ovttagielat sámegielat oahppi. Soai leigga currežat (jumežat) geat rievtti mielde gulaiga Fossheim skuvlii Njávdámis. Soai leigga álgimin vuosttaš luohkkái, eaba máhttán ovttage dárogiel sáni go bođiiga. Sudno eadni, guhte lei jierpmálaš ja oaidnilis nisu, lei gullan ahte Tordnii lea boahtán sámegielat oahpaheaddji. Son oaivvildii ahte lei buoret jos nieidda guovttos oaččuiga oahpahusa olbmos guhte máhtii sámegiela. Máŋgga ášši dáfus lei dát eadni ovddabealde iežas áiggi, son oaivvildii ahte mánát galge oahppat dárogiela, seammás go lei dehálaš ahte sii seailluhedje sámegiela. Nieidda guovttos leigga nuoramusat stuorra mánnáčorragis, nu ahte eadneolbmos lei guhkit áiggi vásáhus dáinna ahte sáddet mánáid dárogielat internáhttaskuvlii. Muhtimiidda su mánáin lei leamaš váttis oahppat dárogiela, juoidá mii eatni mielas bođii das ahte oahpaheaddjit eai máhttán sámegiela. Gunvora ovdamunni sámegielhállin lei ahte son máhtii čilget áššiid máná guoktái sámegillii ja seammás muitalit sudnuide mii dat lei dárogillii. Maŋit áiggis oaivvildii máná guoktá eadni ahte buot iežas mánáin, de leigga currežat oahppan dárogiela johtilepmosit ja čielgasepmosit. Lei dušše sáhka njálmmálaš sámegielas, veahkkegiellan, vai soai oahpaiga dárogiela. Dan áiggis eai lean álgán geavahit čálalaš sámegiela skuvllas. ¶
G.b.: Skuvlamánát duhkoraddamin Toartna skuvlla olggobealde. ¶
(Govva: Gunvor Dahl Rasmussen) ¶
O.b.: Gunvor Dahl Rasmussen Toartna skuvlla luohkáin. (Gova luoikan Gunvor Dahl Rasmussen) ¶
Njealji jagi barggu maŋŋá Toartna skuvllas Gunvor sirddii Kirkonjárgga skuvlii. Ii dáppe, iige Johkanjárgga iige Guvžajávrri skuvllas gos maŋŋá oahpahii, lean mangelágan sámegieloahpahus, iige lean goassege sáhka ahte oktage livččii dárbbašan sámegiela veahkkegiellan. Easkka 1980-logu gaskkamuttus Gunvor álggii oahpahit sámegiela Kirkonjárgga nuoraidskuvllas ja Kirkonjárgga joatkkaskuvllas, maŋŋá go ieš lei lohkan sámegiela vuođđofága Romssa universitehtas. Dat lei uhca jovkkoš mas ledje guokte, golbma oahppi. Oahppit bohte sámegielat ruovttuin, dahje goitge lei sis okta sámegielat váhnen, ja ledje fárren juogo Kárášjogas, Deanus dahje Unjárggas. Ain golle máŋga jagi ovdalgo fállojuvvui sámegieloahpahus maiddái oahppiide geat eai máhttán juo sámegiela. ¶
Maŋŋá lean gullan ahte earát maid livčče háliidan sámegieloahpahusa, dadjá Gunvor, muhto dat ožžo vástádussan skuvllas ahte oahpaheaddjit eai gávdnon. Dattetge mus ii jerrojuvvon oahpahit eanet joavkkuid. ¶
Britt Erna Christensen gáibidii ovccejáhkasažžan sámegieloahpahusa. Dá nieiddažiinnis, Marikain. (Govva: Siv Rasmussen) ¶
Mun deaivvan Britt Erna Christensena mánnávuođabáikkis aiddo Guvžajávrri lahka, gos son ássá ovttas iežas njuoratmánáin ja váhnemiiguin. Britt Erna lea 21-jahkásaš ja ovddasta máŋgga ášši dáfus Mátta-Várjjaga sápmelaččaid nuorat buolvva. ¶
Britt Erna lea daid vuosttaš oahppiid gaskkas geat eai máhttán sámegiela, muhto ožžo sámegieloahpahusa skuvllas. Ii goabbáge váhnen hála sámegiela, vaikko su eadni guhte lea Ráttovuonas eret Deanus, lea sápmelaš. Eatni váhnemat oaivvildeigga dego nu ollu earát dán buolvvas, ahte mánáide šaddá geahppaset skuvlavázzin ja buoret vejolašvuođat virggi válljemis jos sii šaddet ovttagielat dárogielhállin. Sámegillii ii lean dárbu. Britt Erna lea čađahan buot skuvlavázzima Mátta-Várjjaga skuvllain. Mánáidskuvlla son váccii Goađáin. Doppe son oaččui sámegieloahpahusa goalmmát luohká loahpas ja njealját ja viđát luohkás. ¶
– Ieš mun jearrahišgohten sámegiel oahpahusa birra, muitala Britt Erna. Muhtin mánáin lei oahpahus suomagielas dannego sin váhnemat ledje Suomas eret. Manne mii eat sáhttán oažžut sámegiela? ¶
Britt Erna eadni, Erna Christensen, muitala Britt Ernas leamaš beroštupmi oahppat sámegiela ja ahte son lea áššis dorjon nieiddas. Sámegiel joavkkus Goađáid skuvllas leigga ovddimusat Britt Erna ja okta eará nieida. Sudnos lei nana mokta oahppat sámegiela. Muhtin áigodagain biddjui sudno oahpahus oktii Guvžajávrri skuvlla sámegiel fálaldagain, dalle nieidda guovttos vácciiga Goađáin Guvžajávrái. ¶
Britt Erna jotkkii sámegieloahpahusas Guvžajávrri nuoraidskuvllas. Dalle sii ledje ges golbma, njeallje oahppi joavkkus. Sámegieldiimmuin ii lean dušše sámegiella, oahpaheaddji lasihii maid eará fáttáid sámi kultuvrra siskkobealde, ovdamearkka dihte oahppit ohppe ráhkadit biđđosa. Go veaháš áigi lei gollan, de buohccái dađe bahát oahpaheaddji, juoidá mii dagahii ahte eanaš áiggi ii lean mihkkege sámegieloahpahusaid. ¶
Goađáid skuvllas lei sámegieloahpahus lágiduvvon nu ahte oahppit guđđe dábálaš diimmuid moadde diimmu vahkus. Guvžajávrris sámegiella jorai ges áiggi mielde válljenfágan, juoidá mii mielddisbuvttii ahte oahppit geat dáhtto sámegieloahpahusa eai sáhttán válljet eará válljenfágaid, earret eará tuiskkagiela. Britt Erna vásihii dán vuoigatmeahttumin, dannego son lei juo álgán lohkat duiskkagiela ja áinnas háliidii joatkit dan giela oahppat sámegiela lassin. Dallego bággehalai válljet, de válljii joatkit sámegiela lohkat. Nuoraidskuvlla maŋimuš jagi addojuvvui sámegiel fálaldat dábálaš skuvlaáiggi maŋŋá. Skuvlabeaivi álggahuvvui diibmu 0750 ja lei olles gávcci diimmu, dan maŋŋá álggii ges sámegieloahpahus. Sihke Britt Erna ja su eadni dovddaheaba ahte lei menddo lossat logát luohkálaččaide. Goappašagat oaivvildeaba ahte sámegieloahpahus lei oalle muddui skuvlajođiheaddjiid dáhtu duohken fállat sámegieloahpahusa. Soai muitaleaba dalá rektora dadjan njuolga oahppiide ahte sii eai dárbbašan sámegiela. ¶
Vaikko oahpahusfálaldat ja eandalit oahpahusa lágideapmi ii lean álo buot buoremus vuođđoskuvllas, de lea Britt Erna duđavaš dainna ahte son lea ožžon vejolašvuođa lohkat sámegiela ja oaivvilda iežas ja eará oahppiid leat šaddan oalle čeahppin dáid jagiid. ¶
Dallego son álggii joatkkaskuvlii, de háliidii oahppat eambbo sámegiela, muhto doppe ii lean fálaldat heivehuvvon su dássái. Fállojuvvui dušše oahpahus sámegielas vuosttašgiellan ja nubbingiellan. Dát oahpahus lei oaivvilduvvon oahppiide geain lei sámegiella juogo eatnigiellan dahje geain lei leamaš ollu eanet sámegieloahpahus vuođđoskuvllas go dat maid Britt Ernas lei leamaš. Buot oahpahus lei sámegillii, ja eanaš oahppit dán joavkkus ledje sámegielagat Kárášjogas ja Deanus eret. Sidjiide geat eai hálddašan sámegiela, fállojuvvui sámegiella C-giellan, muhto sii galge čuovvut seamma oahpahusdiimmuid go sámegielat oahppit. Dat ii doaibman, Britt Erna dieđu mielde. Oahpahus ii adnojuvvon dattetge giellafágan dáid oahppiide, muhto kulturfágan. Oaivil dainna lei ahte sii galge oahppat sámi kultuvrra birra go ledje fárus sámegieldiimmuin. Muhto dat ii lean maid mii dárbbašeimmet, dadjá Britt Erna, mii han háliideimmet oahppat sámegiela. ¶
– Áddetgo don veaháge sámegiela dál? ¶
– Mun muittán uhcit ahte uhcit, muhto ádden ain muhtin sániid. ¶
Gažaldahkii leatgo sus plánat oahppat eambbo sámegiela boahtteáiggis, vástida Britt Erna ahte son ii riekta dieđe. Lei nu olu álkit oahppat dalle go lei nuorat ja lea šállu go dát máhttu measta lea álfarot jávkan. Muhto jos son áiggošii oassálastit sámegiel kursii goassege, de son vuolgá Kárášjohkii, Guovdageidnui dahje sámegielhálli guvlui Suomas, dannego lea álkit oahppat go lea sámegielat birrasis. ¶
Veaháš oktavuohta sámegillii lea Britt Ernas dál maid. Son lávlu sámi sálbmalávlunjoavkkus ja oažžu dakko bokte čađat ođđa vásáhusaid sámegielain dannego sálbmalávlunjoavku lávlu sámegiel sálmmaid ja lávlagiid. ¶
– Manne dus buollái beroštupmi sámi áššiide ja háliidit oahppat sámegiela? ¶
– Nieiddažin ledjen ollu Deanus, ja mus lei sámegielat skibir doppe geainna ledjen ollu ovttas. ¶
Jáhku mielde lea Britt Erna ožžon ollu das iežas eatni Erna bokte, guhte muitala iežas leat vázzán Sámi álbmotallaskuvlla nuorravuođas, gos son áŋgirit oassálasttii duodjeoahpahussii, earret eará goarui alcces gávtti oktan buot gáktegárvvuiguin. Erna ii loga iežas goassege leat čiegadan bearraša sámi ruohttasiid, juoidá maid earát su sogas dađe bahát leat dahkan. Dego eará ovttagielat dárogielat sápmelaččat lea maid Erna vásihan mo earát kategoriserejit su etnihkalaččat. ¶
– Dalle go ellen Hámmárfeasttas adnojuvvojin Deanu «finnan». Kárášjogas atne mu riddoguovllu rivgun. ¶
– Maid bat Britt Erna lea vásihan Mátta-Várjjagis danin go lea čájehan beroštumi sámi áššiide? ¶
– Skuvllas muhtimat hárde mu dannego lohken sámegiela, muhto mun jávkadin dušše čáibmamiin diekkár negatiivva kommentáraid eará mánáin. Garraseamos lea leamaš skuvlajođiheaddjiid vuostálastin. Mun han fertejin čađat rahčat oččodit sámegiela. ¶
Ester Johnsen lea okta Mátta-Várjjaga máŋgga sámegieloahpaheaddjis. (Govva: Siv Rasmussen) ¶
Ester Johnsen lea Deanus eret. Son lea riegádan 1972:s ja lea bajásšaddan bearrašis mas sámegiella lea ruovttugiellan. vuosttaš golbma skuvlajagi váccii son sámegiel luohkás Buolbmát skuvllas, gosa álggii 1979:s. Njealját luohká rájes son váccii dárogiel luohkás, muhto oahppit ožžo maid veaháš sámegieloahpahusa nu guhká go vázze mánáidskuvlla. Joatkkaskuvllas Čáhcesullos sus lei maid veaháš sámegiella. Sámi allaskuvlla oahpaheaddjioahpu Guovdageainnus ja guovtte jagi oahpaheaddjibarggu maŋŋá Oslos son bođii Mátta-Várjjagii oahpaheaddjin 2001:s. ¶
Dallego mun jearahallen Estera geassemánus 2005, de lei sus ovddasvástádus buot sámegieloahpahussii guovtti mánáidskuvllas Mátta-Várjjagis; Goađáid skuvllas ja Hessenga máŋggaatnoguovddážis. Goađáin ja Hessengas fállojuvvo fága sámegiella ja kultuvra, mas leat guokte diimmu vahkus, ja sámegiella nubbingiellan, mas leat golbma diimmu vahkus. Dán guovtti fálaldaga erohus lea ahte giella galgá deattuhuvvot eanebut daidda geain lea sámegiella nubbingiellan, ja dát oahppit sáhttet nuoraidskuvllas válljet sámegiela ođđadáru sadjái. Lea maid vejolaš lohkat sámegiela vuosttašgiellan. Dál ii leat go okta bearaš mii lea válljen dán iežas mánáide. ¶
Guktot skuvllat leat gieldda guovddášguovllus, Kirkonjárgga ja Guvžajávrri gaskkas, ja skuvllaid gaska lea dušše moadde kilomehtera. Goađát lea giláš gos leat boares sámi ássamat. Gilážis lea leamaš skuvla juo 1867' rájes, earretgo muhtin jagiid 1960- ja 1970-loguin, go Goađáid oahppit vázze Guvžajávrri skuvlla. Seammá áigodagas ásahuvvojit viessoguovllut, ja giláža ássiidlohku lassánii máŋggageardánit. Ledje eanaš nuorra bearrašat ásahanáigodagas geat ásaiduvve Goađáide. Dan dihte bođiige gáibádus ohpihii hukset sierra mánáidskuvlla Goađáide. Ođđa skuvla váldui atnui 1979:s. 1980- ja 1990-loguin dáhpáhuvai seammalágan ođđahuksen Hessengas. Čoahkkebáiki oaččui sierra mánáidskuvlla, Hesseng máŋggaatnoguovddáža, 1998. Muhtimat geat leat fárren dán guovtti gilážii, bohtet Mátta-Várjjaga boaittobeale guovlluin, dahje Unjárgga ja Deanu gielddain. Ester muitala ahte ollu oahppiin geat ožžot sámegieloahpahusa, leat áhkut ja ádját Njávdámis, Reaisavuonas dahje Unjárggas. Mánát bohtet dávjá sámi bearrašiin main váhnenbuolva lea massán sámegiela, muhto áhkut ja ádját gal hálddašit giela. ¶
Váhnemiin geain alddiset ii leat leamaš vejolašvuohta oahppat sámegiela, lea áinnas nana beroštupmi das ahte mánát ohppet sámegiela. Muhto dávjá leat sis veaháš menddo stuorra vuordámušat dasa maid mánát sáhttet oahppat dán moatti diimmus vahkus, goas sis lea sámegiella. Lea mearri man olu oahppit ohppet guovtti, golmma diimmus vahkkus, ja guhkes geasseluomu maŋŋá lea álkit vajáldahttit eanaš oasi, dadjá Ester. Čuolbma lea ahte mánát eai gula, eai hála, eaige loga sámegiela eará oktavuođain go sámegieldiimmuin. Estera mielas livččii okta čoavddus hásttuhit ádjáid ja áhkuid oassálastit eanebut mánáidmánáid sámegieloahpahussii, ovdamearkka dihte sáhtášii bovdet sin maid váhnenčoahkkimiidda, gos háleštit das mo sii sáhttet nannet mánáidmánáid sámegielmáhtuid. ¶
– Leago sámegieloahpahus dušše sámegiel oahppu vai leago maid oahpahus sámi kultuvrras? ¶
– Oahppoplána mielde galgá deattuhit goappašiid beliid. Ieš mun lean gal deattuhan giellaoasi eanemustá, muhto mis leat leamaš iešguđetge kulturprošeavttat maid. Mannan skuvlajagi (2004/2005) mis lei Venke Tørmænenain ovttasbargoprošeakta, mas ráhkadahtiimet guollečuomaid. Čakčat mii áigut goarrut juoidá dáin čuomain. Hessenga, Goađáid ja Kirkonjárgga skuvllat leat maid ráhkadan oktasaš plánaid sámegieloahpahussii, ja mis leat leamaš mátkkoštanbeaivvit ja málestanbeaivvit ovttas. ¶
– Muhtin birrasiin sámi guovddášguovllu olggobealde gullojit muhtimin dakkár moaitagat ahte skuvlagirjjit ja oahpahusfáttát lea menddo sakka gullevaččat Sis-Finnmárkui, sihke das mii guoská kultuvrii ja gillii. Gulatgo don dákkár moaitámušaid Mátta-Várjjagis? ¶
– In, dáppe leat sihke váhnemat ja oahppit ilus go sis lea sámegiel oahpaheaddji. Ii leat goassege leamaš sáhka das ahte in máhte báikkálaš suopmana. Ja mii guoská kulturoassái, de das lea ollu mii ii leat šat dáppe, nu ahte dan ferte viežžat Sis-Finnmárkkus, ovdamearkka dihte náitalanvieruid. ¶
Mátta-Várjjat gielda lea guhká rahčan fidnet ja doalahit sámegiel oahpaheaddjiid. Ester Johnsen oaivvilda okta sivva dasa lea ahte sámegiel oahpaheaddjit šaddet leat okto iežaset bargobáikkiin. Šaddá nu dannego ovttaskas oahpaheaddjái ii fállojuvvo oahpahus eará fágain, ja dan dihte ii leat dán oahpaheaddjis lunddolaš ovttasbargoguoibmi bargoskihpáriid gaskkas. Áidna oahpaheaddjin sámegielas ii leat oktage geainna sáhtášii háleštit fága birra ja plánet ovttas. Mun lean evttohan rektoriidda ahte sámegiel oahpaheaddjit ožžot lotnolasvirggiid, nappo ahte sámegiela lassin sii oahpahit muhtin eará fágaid maid ovtta luohkás, dadjá Ester. Skuvlajagi 2005/2006 Goađáid skuvlla rektor lea váldán Estera sávaldaga duođas, ja Esteris leat dál sámegieloahpahusa lassin muhtin diimmut ovtta luohkás. ¶
– Leatgo deaividan negatiivva guottuiguin sámegieloahpahussii eará oahpaheaddjiid bealis, earret eará dan dihte go oahppit guđđet dábálaš diimmuid oahppat sámegiela? ¶
– Lean earáid bokte gullan ahte sámegieloahpahus lea váivin muhtin oahpaheaddjiide, muhto in leat ieš deaividan dákkár guottuiguin. Jáhkán ahte ieš ferte leat veaháš geabbil ja dáhttut ovttasbargat. Ovdamearkka dihte vieččan álo oahppiid eret diimmuin, in sáhte vuordit ahte eará oahpaheaddjit álo muitet goas sámegieloahpahus lea. ¶
Blix, Erik Schytte: Sør-Varanger slekter. Samiske samlinger 10. Norsk folkemuseum 1971. Rasmussen, Kåre Gade: Sør-Varangers skolehistorie til 1880 – med hovedvekt på den samiske og den kvenske perioden. Hovedoppgave i pedagogikk, Oslo 1976. Rasmussen, Siv: En økende samisk bevissthet. I Sør-Varanger 1960–2005 Fra malm til mangfold. Sør-Varanger historielag 2005. Sildnes, Sigbjørn: Skolevesenet. I Sør-Varanger 1960–2005. Fra malm til mangfold. Sør-Varanger historielag 2005. Wikan, Steinar: Grensebygda Neiden. Nordkalott-Forlaget og Sør-Varanger museums forlag 1995. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Unnán ohppen skuvllas 628 http://skuvla.info/skolehist/sneberg-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Nils Sneberg (Govva: Nils-Ole Dalvik) ¶
Sámi skuvlahistorjjá vuosttaš girjjis beasaimet lohkat govt lei bajásšaddat ja skuvlla vázzit Olmmáivákkis Gáivuonas 1970-logus, go gilli lei mahkáš dáruiduvvan. Dál mannat guokte buolvva maŋos, ja diktit muitalit guoktása sis geat skuvlla vázze Olmmáivákkis 1920- ja 30-logus. Nils-Ole Dalvik lea 2004 čavčča jearahallan Nils Sneberga ja Elida Isaksena (boahtte artihkal). Dalvik lea bajásšaddan Olmmáivákkis, ja orru ain doppe. Son riegádii 1969. Son bargá Gáivuona lagasbirasguovddážis, ja lea maid suohkanstivraáirras. Asttoáiggis liiko boares muitalusaid čohkket soga, gili ja soađi birra. Nils Sneberg lea riegádan Olmmáivákkis 1918:s, ja lea doppe orron olles eallinagi. Son lea bargan huksehusbargguiguin ja eanandoaluin. ¶
Nils-Ole Dalvik (Govva: Viviann Lorentzen) ¶
- Ledjen 7-jahkásaš go álgen skuvlii, ja vázzen doppe 7 jagi, gait jagiid vázzen skuvllas Goržžis. Skuvlaáiggis eai leat máŋga buori muittu gal. Máhtten dušše sámi, in máhttán dáro go álgen, ja skuvllot bođii lulde ii ge máhttán sámi. Sii guđet muinna sihte sárdnut, ferteje sámástit. Ledje maid soames iežá oahppit geat máhtte dušše sámegiela, muhto eanáš oahppit dárustedje. Sis ledje váhnemat geat dárostedje. Mu siiddas leigga dušše eadnán ja áhkkon, soai sártnuiga dušše sámegiela. Eadnán ii lean vissa skuvlla vázzán obanassiige. Danin gullen dušše sámegiela siiddas. ¶
Unnán ohppen skuvllas dan čieža jagis maid doppe vázzen. Ii lean ruhta girjjiid oastit, mus lei dušše biibalhistorjá ja čilgehus. Muhto birgejin bures rehkenastimis, go das sáhtii olmmoš bures birget, vaikko ii máhttán ge nu olu dárogiela. Jáhkán ahte mun livččen čeahppi jus livččen albma skuvlla vázzán. Muhto skuvllohat eai bargan muinna, eai gal beroštan mus. Ii dat gal buorránan ge go bohten skuvllot Nordnesa alit luohkáide. Skuvllot Slinde bođii lulde, ii son máhttán sámi. Skuvllot Soleng ja skuvllot Nordnes gal máhtiiga sámegiela, muhto soai sártnuiga dušše dárogiela. Slinde lei skuvllot Goržžis go dohko álgen, muhto son heittii. De šattaiga Soleng ja Nordnes min skuvllohat. Skuvllot Nordnes orui muhtun áiggi oahpaheaddjidálus skuvllas. Su lusa fárrii oabbás, Karolina, go son bázii leaskan. ¶
Hans Olsen Goržži skuvlla ovdabealde (Govva: Laura Isaksen) ¶
Juohke beaivvi vázzen skuvlii ja fas siidii. Orron Hánosiiddas Storvollenis, badjelaš kilomehter skuvllas eret. Bottuin láviimet ruohttat skuvlla birra dassážii go Nordnes gilddii min dan dahkamis. Oktii muittán ahte guokte bártni beaškkeheigga oktii nu garrasit ahte guktot álggiiga njunis vardit. Muđui eat beassan olus maidege bargat. ¶
Erenoamážit muittán go soames geardde vuosttaš čavčča gilde min mannamis bálgá lusa. Lei dat beaivi go soahttáske Vuolášluohkás, nu gohčoduvvon leansmánnefearán. [Leansmánnefearán: Skápma 1925 bođii leansmánni bággobiddjega doallat Olmmáivákki dáluin gos eai lean vearu máksán. Go bohte Gaiskiriidái Solbakkendállui, de áiggui leansmánni vuovdit eret áidna gusa mii doppe lei. Dan ii dohkkehan olmmoščora mii lei dohko čoahkkanan. Sii gevrejedje leansmánni eret Olmmáivákkis. Moadde beaivvi maŋŋil bohte fas leansmánni olbmot ruoktot, dalle ledje eanet vel mielde. Muhtun olmmáivággelaččat váldojuvvoje gitta ja sáddejuvvoje Romsii gažadeapmái. Ovcci olmmáivággelačča dubmehalle giddagassii dán fearána maŋŋil, man birra aviissat ollu čálle.] Mii háliideimmet dieđus mannat geahččat, muhto skuvllot Nordnes gilddii dan. Mii leimmet hui sáhkkii, ja manaimet liikká lagabui bálgá nu ahte oinniimet gitta Solbakkenii, ja gulaimet hurá-čurvosiid doppe. Muittán bures go politiijá soames beaivve maŋŋil bođii min siidii eadno gitta váldit danin go son lei leamaš mielde. Okta konstábel lei nu guhkki, go son čuoččui de ledje su oalggit min dálu gáhttobielkkaiguin ovttaguhkit. Mu eanu váldojuvvui Romsii ja gažaduvvui, muhto son beasai fuotin siidii iige dubmehallon. ¶
Dat dárogiella, maid máhtten go gergen skuvllas, ii lean masage ávkin. Dárogiela lean oahppan maŋŋil, go mu mánát ohppe dárogiela skuvllas, ja sárdno maid eanáš dárogiela siiddas. Mu eammi, Anna, son sártnui dárogiela bures. Danin šattai nu ahte mun maid álgen eanet ahte eanet dárustit. Ránnjámánát sárdno dárogiela, muhto maid sámegiela. Go muinna sárdno de sárdno dušše sámegiela. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶
Dárogielhálli eadni sámeskuvllas 2592 http://skuvla.info/skolehist/suongir-s.htm XSLtemplate $Revision: 32948 $; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 . Davvi Girji 2007. ¶
Kirsti Suongir bargamin spiidnenávehis, 2004. (Govva: Svein Lund) ¶
Kirsti Synnøve Suongir čálii dán artihkkala 2003/04 dálvvi, ja čálii iežas birra ná: «Lean 38 jagi ja boađán Hábmeris Nordlánddas. Mu eatni sohka ledje badjesámit geat fárrejedje Ruoŧas 1850-logus. Fárrejin Detnui 1984. Mu isit lea deanusápmelaš. Moai letne eanandoallit. Munnos leat golbma máná. Sii leat 11, 13 ja 16 jagi. Mánáid áhčči hállá sámegiela singuin, munges dárostan. Sii leat guovttegielagat. Mii leat guovttegielat bearaš, dát lea buktán olu vásáhusaid das mo lea eallit sámi gilis. Dáinna doivo mánáideame oahppat birget dáža servvodagas maid, ja ahte sii de šaddet eanet dihtomielalaččat sámegiela ja – kultuvrra ektui.» ¶
Dán artihkkalis válddán ovdan muhtun vásáhusaid sámi skuvlla ektui, ja muitalan veaháš mo skuvla-ruoktu-oktavuohta lea ovdánan. ¶
Munno boarrásamos nieida álggii sámeskuvlii 1994:s. Eadni rámis mieđuštii su dohko. Ledje guhtta oahppi geat álge, ja sis lei sámegiella vuosttašgiellan. Skuvla lei Buolbmágis, dan namma lei Buolbmát sámeskuvla. Seammá visttis lei maid Polmak skole, mii lei dáža skuvla. ¶
Váhnemiid gaskkas geat čuvvo mánáideaset vuosttaš skuvlabeaivái, ledjen mun áidna gii in máhttán sámegiela. Áidna maid áddejin das mii daddjui dien beaivvi, lei «buorre iđit». Dovden de, ahte giella dáidá buktit váttisvuođaid ruovttu – skuvla ovttasbarggus, go in máhttán sámegiela, muhto doivon dattetge ahte skuvla lei ráhkkanan ovttasbargat maiddái váhnemiiguin geat eai máhte giela. ¶
Dalle lei vel isidan snihkkárin bargamin, ja lei olu eret barggu olis. Dát vuorjjai munno, go smiehtaime mánáideame giellaovdáneami, muhto seammás diđiime ahte sámegiella lea nanus min gilis, ja mánát ledje olu ovttas fulkkiiguin, áhkuin ja ádjáin. ¶
Dađe mielde go áigi golai, de vásihin ahte ii lean álki munnje dovdat gullevašvuođa sámeskuvlii, go gulahallangiella han lei munnje amas. Dáinna oaivvildan ahte skuvla vikkai muinna gulahallat sámegielat vahkkoplánaiguin ja dieđuiguin, ja čoahkkimat skuvllas ledje aivve sámegillii. Dat dagahii ahte lei váttis čuovvut mielde mánáid skuvladilis, ja áiggi mielde duššástuvven. ¶
Lei maid váivi čoahkkimiin čohkkát, jagis jahkái dulkka haga. Vulgen liikká čoahkkimiidda, go viggen fidnet dieđuid man nu láhkái. Dát dilli dagahii ahte álgen bargat skuvlačoahkkimiid dulkoma ovddas, ja áŋgiruššen ahte váhnemiidda galge dieđut guktuid gillii. ¶
Buolbmát sámeskuvla 2002/03. 1. luohkkálaččat lávlot váhnemiidda ja áhkuide /ádjáide. Gurut bealde: Håkon Mudenia, Áilu Trosten, Jovnna Ánde Henriksen, John Christer Mudenia, Niillas Andersen, Håvard Halonen, Anne Ragnhild Porsanger, Jens Heaika Varsi Solbakk, Berit Guttorm, Andreas Persen, Katrine Erke, Ella Trosten, Adam Broch Falsen. Oahpaheaddjit leaba Hilly Sarre ja Britt Guttorm Gaup. ¶
(Govva: Kristine Broch Johansen) ¶
Mun dat lean eadnin čuvvon mánáid skuvlabargguid, ja lean veahkehan sin ruovttubargguiguin. Álggus ledje buot vahkkoplánat aivve sámegillii, muhto oidnen siidologus maid galge iešguđet girjjis bargat. Dađistaga lean vázzán moadde sámegielkurssa, nu ahte máhtán sátnegirjjiin ohcat sániid. (Ferte máhttit veaháš sámegiela vai máhttá sániid vuođđohámi gávdnat nu ahte daid gávdná sátnegirjjis.) Muittán ahte go hárjehalle vahkkosániid de dadjen dušše dárogiel sáni, ja de fertejedje ieža sámegiel sáni hárjehallat. Isken dadjat sámegiel sániid, muhto in máhttán álo jietnadit rivttes láhkái, ja dalle eai ádden mánát maid dadjen. Danin lei álkit go dadjen sániid dárogillii, ja de mánát ieža jorgaledje sámegillii. Mii heivehalaimet ja gávnnaimet čovdosa mii doaimmai, muhto dieđusge lei menddo olu liigebargu sihke munnje ja mánáide. ¶
1999:s válljejuvvojin sámeskuvlla váhnenráđi jođiheaddjin. Ledjen dárogielhálli váhnenráđđejođiheaddji. Dát buvttii ođđa vásáhusaid sihke skuvlii ja munnje. Ohppen ieš hirbmat olu dás. Ohppen man rašši sámeskuvla duođaid lea, ja ohppen ahte dan eksisteanssa vuođđu biddjojuvvo dál. Máŋggat váhnemat ledje hirbmat olu bargan, sii ledje rahčan ja fidnen áigái min sámeskuvlla. ¶
Guokte jagi ledjen sámeskuvlla váhnenráđi jođiheaddjin. Leat leamaš máŋga ášši man ovddas lean áŋgiruššan. Jurddašan dál erenoamážit dan, ahte fidnet dulkanortnega, nu ahte skuvlačoahkkimat dulkojuvvojit. Lean maid viggan fidnet ortnega mii sihkkarastá ahte buot čálalaš dieđut skuvllas leat guovtti gillii, ja lean áŋgiruššan fidnet diehtojuohkingihppaga skuvlla birra, nu ahte ođđa váhnemat ožžot veaháš dieđuid skuvlla birra, man ođas dat lea ja makkár hástalusat mis leat ovttasbarggus skuvllain. ¶
Ledjen hui dihtomielalaš dasa, ahte čoahkkimat eai galgga lágiduvvot dulkka haga, ja ahte buot čállosat bohte guovtti gillii. Vásihin ahte lei hui váttis dán fidnet, go eai lean rutiinnat das. Dáinna fertet bargat viidásabbot ovttas skuvllain, vai stáhta ádde min dárbbuid. Stáhta lea hávvádahttán sámi kultuvrra, ja ferte maid leat mielde máksimin goluid dás. Lea hui dehálaš oažžut rutiinnaid doaibmat dás, nu ahte sámegiella šaddá lunddolaš čoahkkingiellan beroškeahttá leat go dárogielhállit čoahkkimis vai eai. ¶
Ii oaččo goassege leat eahpádus maid gielaid skuvla vuoruha. Muhto berre leat dulka čoahkkimiin, ja buot dieđut skuvllas berrejit boahtit guktui gielaide. Jus dieđut addojit guktui gielaide, de čájeha skuvla beroštumi guktuin váhnemiin. Ferte maid atnit muittus ahte eai leat dušše «dážat» geat eai ádde giela, erenoamážit čállingiela, muhto leat máŋga sámeváhnema geat dál háliidit mánáidasaset addit vejolašvuođa oahppat sámegiela sihke čálalaččat ja njálmmálaččat. Váhnemat eai ožžon dan vejolašvuođa. Danin leage dehálaš ahte váhnemat fidnejit dárbbašlaš dieđuid dan gillii maid áddejit. Munnje lea áibbas lunddolaš ahte lea dulka skuvlla čoahkkimiin. Fertet maid bargat viidásabbot, nu ahte váhnenságastallanbábir, árvosátnegirjjit ja diehtogirjjit bohtet guktuid gillii. Dál leat muhtumat dáin dušše dárogillii, eará skovit/gihppagat ges dušše sámegillii. ¶
Eará ášši maid gávnnahin, lei ahte mánát geat lohke sámegiela vuosttašgiellan lohke dárogiela nubbingiellan". Liikká gullo ahte sii ledje doaibmi guovttegielagat. Bessen maid diehtit ahte jus min mánát galge fidnet dárogiela vuosttašgiellan vuođđoskuvladuođaštussii, de fertejedje váldit dárogieleksámena privatistan. Leat unnán váhnemat/oahppit geat dán dihtet, go ii leat báljo diehtojuohkin áššis. ¶
Dalle go munno boarrásamos nieida álggii joatkkaskuvlii, de šattaime diđoštit ahte skuvla čuovui rivttes oahppoplána dárogielas, go oahppit geain lea sámegiella vuosttaš- dahje nubbingiellan galget sierra dárogielplána čuovvut. Maiddái dán birra galggašeimmet dieđuid oažžut, nu ahte sihke oahppit ja váhnemat dihtet. ¶
1999:s leimme guokte sámeskuvlamánáid eatni geat oinniime ahte stuora hástalusat ledje boađi boađi. Oinniime ahte áiggi mielde bohtet eanet dárogielhálli váhnemat skuvlii, ja mo de galggai šaddat go sii deaivvadit skuvllain? Moai mearrideimme guovttegielat mánáid váhnenfierpmádaga álggahit. Dán barggaime, go dovddaime ahte leimme guovtti stuolu gaskkas. Moai loktiime ášši váhnenráđi bargolávdegoddái, ja earát dadje: «Eat ádde man birra hállabeahtti, muhto go juo leahppi nu áŋgirat, de álgi fal.» ¶
Dál diehtit ahte leat hui olu váhnemat geat eai máhte sámegiela, dahje sii dovdet ahte eai máhte giela nu bures ahte sáhttet dan geavahit dábálaš gulahallangiellan mánáideasetguin. ¶
Váhnenfierpmádat lei jurddašuvvon dien láhkái ahte juohká dieđuid guovttegielatvuođas. diehtojuohkinguovddáš mo veahkehit mánáid šaddat guovttegielagin váhnenveahkki ruovttubargguide giellaarenat diehtojuohkin sámegiel girjjiid birra diehtojuohkin video/filmmaid jna. birra ¶
Váhnenfierpmádat lágidii vuosttaš čoahkkimis 2000' giđa ja olu váhnemat ledje boahtán. Vuođđudeimmet bargojoavkku njealji lahtuin mat bohte iešguđet báikkis ja iešguđet gielladilis. Juohke čoahkkima maŋŋá galge molsut ovtta lahtu, nu ahte joavku dien láhkái speadjalasttii girjjatvuođa. Dál lea Deanu giellagáddi – SEG (Sámi ealáhus- ja guorahallanguovddáš) váldán badjelasas váhnenfierpmádaga čállingotti, ja bargu bistá ain. ¶
[Jorgaleaddji lea dás buktán ovdan álgoteavstta sisdoalu, dát oassi ii leat jorgaluvvon dábálaš vuogi mielde.] Háliidan ahte mánát galget sániid ja doahpagiid oahppat guktuid gillii, ja dása fertet mii ollesolbmot atnit ávvira. Ovdamearkan sáhtán muitalit dáhpáhusas go mánát háliidedje ahte mun galgen lohkat sin ruđaid. In ádden manne sii geavahedje sáni «lese», ii ge «telle», go in vel diehtán ahte sámegielsátni «lohkat» mearkkaša sihke «å telle» [lohkat omd. ruđaid] ja «å lese» [lohkat omd. girjji] dárogillii. Dan lean sámegielkurssas oahppan maŋŋá. Eará ovdamearka: Min báikkis dadjat ahte mii leiket mielkki glássii, ja mii geavahit sáni «leiket» dárogillii maid. Okta mánáin fuobmái ahte diet lea sámegielsátni go son viggai gávnnahit mii «leiket» lea sámegillii. Mánás ii lean dárogielsátni mii vástidii «leiket»-sátnái. ¶
Eará ovdamearka: go mánát bohte mánáidgárddis ruoktot, ja sii leat fitnan gárddi luhtte. Jearan sis dárogillii ahte leat go sii fitnan «slakting» (njuovvama) geahččamin, muhto sii eai mieđit gal. Jus geavahan sámegiel sáni «njuovadit», dalle sii vástidit juo. Sii dadje maid ovdal dárogillii ahte áhčči borai beali das maid sii borre, vaikko oaivvildedje ahte son borai beali eanet. Eará váhnemat dáidet dovdat dán dili, dahje sis leat eará ovdamearkkat. Dát ovdamearkkat čájehit ahte fertet giddet beroštumi dakkár áššiide, dan láhkái ahte geardduha sáni mearkkašumi guktuid gillii. Mii fertet dihtomielalaččabut smiehttat giela, mánát dalle oahpašedje gielaid jođánabbot. ¶
Lean dán ge jagi válljejuvvon váhnenráđđái. Lean hui áŋgir, ja mus lea miella leat mielde viidásat doaimmas buoridit sámi skuvlla. Dan maid erenoamážit smiehtan dán oktavuođas, lea man dehálaš diehtojuohkin lea váhnemiid oktavuođas skuvllain. Muhto áiggun maid deattuhit man dehálaš lea bargat dan ala ahte oahppit besset válljet guokte eatnigiela. Mus lea maid jurdagis ahte skuvla soaitá sáhttit juohkit oahppiid eanet joavkkuide, nu ahte oahppit geat eai máhte sámegiela bures go álget skuvlii, besset ovdánit sierra joavkkus. ¶
Mánát geat eai máhte sámegiela nu bures, besset dalle čuovvut oahpahusa iežaset dásis. Lea dehálaš ahte maiddái sii, geat válljejit sámegiela nubbingiellan mánáidasaset, besset mánáid bidjat sámeskuvlii. Dán lahkái besset mánát sámegiela gullat skuvlabirrasis, muhto maiddái danin go skuvla deattuha sámi kultuvrra. Dakkár vejolašvuohta ii leat sis dážaskuvllas. Lea maid dehálaš ahte eatnigielat mánát besset ovdánit iežaset dásis. ¶
2004 besse Buolbmát sámeskuvlla oahppit fárret aiddo huksejuvvon Deanu sámeskuvlii. Gurut bealde beavddi birra: Kristine Guttorm, Øyvind Guttorm, Silje Ørpetvedt Nilsen, Steffen Guttorm, Maja Solbakk, Mihkkal Áigin Trosten, Vebjørn Kjølås Halvari, Mathis Broch ¶
(Govva: Solbjørg Ravna) ¶
Go mun vuosttaš háve deaivvadin sámeskuvllain, de lei dilli nu ahte sámegielat váhnemat besse eatnigielaset geavahit skuvlaárgabeaivvis. Dárogielhállin bohten sisa, ja čuoččuhin rievtti doallat oktavuođa skuvllain dárogillii. Dál doalan duođaid árvvus daid váhnemiid geat čuoččuhedje rivttiideaset, erenoamážit danin go dál lean oahppan eambbo sámi skuvlahistorjjá. Muhto váhnemat geat dál buktet mánáideaset sámeskuvlii eai sáhte mu dalá dili áddet, juste danin go sii deivet eará ja rievdan skuvlla dál, go dan maid mun deiven logemat jagi dassái. ¶
Iežan mánnávuođas ledje eatnis (riegádan 1944) gápmagat feaskkirseainnis. Son daid vuoiddai vaseliinnain juovllaide. Mii mánát gáttiimet dáid duiskka-skuovvan go eai lean nu mo dábálaš skuovat. Mii šattaimet bajás dáža servvodagas, doppe ii gullon olu sápmelaččaid birra. Gulaimet dušše sámiid birra geat orro Ájluovttas. Gal geahčaimet Ante TV:s, muhto midjiide son lei eambbo máinnasfuođđu go duohtavuohta. Áidna mii geažuhivččii sápmelašvuođa min birrasis, lei bearaš mii lei boahtán Ruoŧas ja orui Sisnuorres. Sihke isit ja eamit geavaheigga gávtti beaivválaččat. Muhto soai han bođiiga Ruoŧas. Ájluovttas ásse dušše sápmelaččat ja mis ii lean dađe eanet oktavuohta singuin. ¶
Go de bohten Detnui ja gullen sámegiela, lei munnje áibbas ođas ahte Norggas leat eambbo gielat go dárogiella. Go deaivvadin isidiinan 1985:s, de dovden jođánit mo lea go ii máhte sámegiela. Lei máŋgii váttis, go dovden iežan muhtunláhkái olgguštuvvon váilevaš giellamáhtu geažil. ¶
Go de šadden áhpeheapmi, de gávnnahin ahte dán ii galgga munno mánná vásihit. Go nieidame riegádii golggotmánus 1987 lei sámegiella juo sajáiduvvan munno gaskasaš digaštallama haga. In háliidan ahte nieida galgá dovdat iežas olgguštuvvon iežas bearrašis, ja danin válljejin ahte fertejedje sámástit vaikko mun in ádden giela. ¶
1987:s ii oktage hállan giellaválljemis, ja man láhkái sáhttá máná giellaovdáneami čuovvulit vai ieš maid álkibut oahppá sámegiela. Ieš válljejin beljiid giddet vai birget, ja ledjen iežan máilmmis go earát sámástedje. Šáttai automatihkka, go gullen sámegiela, de giddejin beljiid, go dathan lei giella mii mahkáš ii gullan munnje. Go boarrásamos nieida lei skuvlii álgimin, de lei lunddolaš válljet sámeskuvlla, go juo lei mis dakkár skuvla. ¶
Miessemánu 17. b. 2004. Deanu sámeskuvlla ja Tana montessoriskole leavggat. ¶
(Govva: Siri Broch Johansen) ¶
Go de oahppoplánariidu bohciidii, de rahpasii ođđa máilbmi. Háleštin Sámediggepresideanttain [Go dát čálus čállojuvvui, lei divtasvuodnalaš Sven Roald Nystø sámediggepresideanta. (Doaim.)] , ja su bokte fidnejin oktavuođa Johan Albert Kalstadain, guhte diđii olu Divtasvuona/Hábmera sámesogaid birra. Válden suinna oktavuođa ja son logai ahte galgen áinnas riŋget ruovttoluotta maŋŋá go ledjen gávdnán eatnibeale máttaráhku nama. Bođii dalle ovdan ahte munnos lei seammá máttaráhkku. Dalle muitájin eatni boares duiskka-skuovaid. Ledje gápmagat maid Kalstad-roavvá lei eadnái gorron dalle go son lei unni. Muhto go viggen iežan ádjás jearrat dán birra, de ii háliidan vástidit, jearai báicce makkár dálki lei. Dalle áddejin ahte dát lea duođaid hearkkes ášši. ¶
Munnje lei hui buorre gávdnat iežan sámi identitehta. Go maŋŋá čohkkájin čoahkkimis ja nu mo dábálaččat in ádden maid hálle, de čohkkájin hui ráfálaččat ja dovden man buorre lei dan diehtit, mun čohkkájin hui oadjebasat doppe, go mun gullen dohko, ja ii oktage sáhttán dadjat ahte don han leat dušše rivgu, ii dus leat makkárge dadjamuš dás. Lei hui buorre dovdu. Dán maŋŋá leat bealjit dego rahpasan, ja mun áddegohten vehážiid mielde. Mu mielas leat eatni gápmagat luodda maid son guđii midjiide, nu ahte misge lei vejolašvuohta gávdnat ruovttoluotta iežamet identitehtii. Mii leimmet guhtta oappá ja vielja, muhto dađe bahábut jámii min áidna viellja biilalihkohisvuođas 1990:s. Mun lean áidna guhte orun sámi guovllus. ¶
Ohcen lobi atnui váldit boares sámi goarggu maid sohka buvttii Ruoŧas, ja nu bessen ge. Dat mii lei vel somá, lei mo mu oappát hearvvašedje ahte mun ledjen gávdnan iežan sámi identitehta, mun gii vel orron Deanus, ja go mánát mus leat vel sámegielagat. Dan maid sii eai smiehttan, lei ahte mun ledjen sin ge sámi identitehta gávdnan. Nuoramus oabbán lei mielstudeanttaiguin digaštallamin sámi oahppoplána alde, ja de logai ahte sus lea oabbá gii lea sápmelaš. Dalle earát jerre: Sølvi, leat go don sápmelaš? Muitalii ahte ii lean. – Ná, lea go dus oabbábealle, dalle? Ii dat ge lean. Ja de son maid morihii: Mii lean mun dalle? Dakka maŋŋelaš riŋgii ja muitalii ahte son maid áigu Suongir-goarggu váldit. ¶
Lea dehálaš atnit muittus ahte dát lea leamaš mu deaivvadeapmi sámeskuvllain Deanus, ii sáhte dán buohtastahttit eará sámi skuvllaiguin. Sámi skuvla ii leat seammálahkái Romssas, Oslos dahje Divtasvuonas. Lea das gitta man nanus giella lea skuvllas ja muđui servvodagas. ¶
Munnos leamaš stuora lihkku gielalaččat, go munno mánát leat doaibmi guovttegielagat. Ii leat máŋgasiin vejolašvuohta válljet sámegiela vuosttašgiellan Norgga vuođđoskuvllain. Leat ge hui stuorra erohusat das man galle oahppi leat, ja man nanus giella lea. ¶
«Váttisvuođat» mat mus leamaš ja leat ain sámeskuvllas dárogielhálli eadnin eai dáidde sáhttit buohtastahttit daiguin hástálusaiguin maiguin sámegielat váhnemat rahčet muđui Norggas. Eandálit doppe gos leat rahčamin fidnet sámegieloahpahusa obalohkái. Muhto oahppat olu vásáhusaid lonohallamis, ja sáhttá maid earáid veahkehit fidnet ođđa jurdagiid man láhkái sáhttet organiseret. ¶
Fertet gal ovttas rahčat nu ahte buot sámi mánát fidnejit vejolašvuođa oahppat sámegiela ja gazzat oahpu sámegillii skuvllas. Mu mielas lea hui dehálaš ahte vuosttašgielat mánát váldojit vuhtii, muhto maiddái lea dehálaš ahte mánát fidnejit oahpahusa sin iežaset eavttuid vuođul. Sámi skuvla lea viehka ođas, ii leat ge gávdnan vuos hámis. Lea áddjás bargu skuvlla hukset nu ahte heive dálá sámi servodahkii. ¶
Go eallá guovttegielat máilmmis, de lea váhnemiid váldoovddasvástádus válljet man giela mánná galgá oahppat. Vaikko váhnemat eai máhte sámegiela, de lea aŋkke vejolaš duddjot gillii geađgejuolggi. Dalle jurddašan geaid vállje ristváhnemin, ahte čuojaha sámi musihka, ahte muitala sámegiel muitalusaid, ahte geahččá sámi mánáid-tv, ahte sáhttá maid duddjot sámegielat fierpmádaga mánnái jna. Dáthan leat áššit maiguin guovttegielat mánáid váhnenfierpmádat galgá bargat. ¶
Liikká ferten dadjat ahte ii leat leamaš mihkkige álkes áššiid leat áidna bearašlahttu gii ii hála sámegiela. Go siesát, eagit, čeažit, áhkku ja áddjá leat leamaš guossis, de lea gulahallan mannan sámegillii. In goassege leat dadjan ahte fertejedje dárustit vai mun šattašin oassálstit, ovdamearkka dihte sáhtten čohkkát čikŋagoarrundujiin almma áddekeahttá mii daddjui seammá lanjas. Dál, máŋga jagi maŋŋá oainnán man olu bearašáššiid lean manahan. Áibbas juohkebeaivválaš áššit, nu mo buozalmasvuohta, árgabeaiáššit maid olmmoš muđui diehtá iežas bearraša birra. Eai ge sámegielhálli bearašlahtut leat goassege jurddašan ahte in ádden mii daddjui, ahte danin lea olu maid in leat diehtán. ¶
Lean ollesáigge jurddašan man buorre lea ahte munno mánát eai dárbbaš vásihit dan maid mun lean vásihan, iežas máilmmis eallit iige áddet mii dáhpáhuvvá lagamus bearrašis. Munno mánáide lea olu álkit, go sáhttet johtit guovtti giela ja guovtti kultuvrra gaskkas. ¶
Sámegiela lean olles váimmustan addán mánáidasame, vaikko in leat sáhttán oahpahit ieš giela. ¶
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2 ¶