På norsk ¶
Artihkal girjjis Sqmi skuvlahistorjá 5 . Davvi Girji 2011. ¶
Eai leat goassige leamaš nu olu čállosat ja reportášat dáža median go 1997:s, go mearriduvvui ahte muhtin suohkaniin galge buot oahppit čuovvut sámi oahppoplánaid. Dát girjji muitalit dalá riiddus, muhto álggahit historjjálaš geahčastagain mas geahčadit oahppoplánavuogádaga doložis otnážii. Mii geahčadit mo oahppoplánat leat váldán vuhtii sámegielat ohppiid ja mo sámit leat ovdanbukton norgga oahppoplánavuogádagas. Vuosttaš artihkal lea čoahkkáigeassu guhkes historjjás 1990 rádjái ¶
. Dáža skuvlaeiseválddit leat mearridan oahppoplánaid maid maiddái sámi oahppit čuvvot. Sámi skuvlaeiseválddit leat maŋimus jagiid beassan searvat dan bargui, muhto oahpahusdepartemeantta rámmaid siskkobealde. Hui hárve leat sámit ieža cealkán maid sin mielas sámi oahppit galggašedje oahppat. Mii leat gávdnan ovtta dokumeantta mas boazodoallosámit 1960-logu loahpas ieža leat čállán maid boazodoallonuorat berrejit máhttit, ja dát almmuhuvvo dás vuosttaš háve maŋŋil go lea badjel 40 jagi orron arkiivvas. ¶
Dan maŋŋá bohtet moadde artihkkala 1997’ riiddus sámi oahppoplánaid birra. 2006:s bođii fas oahppoplánaođastus, muhto dat árvvoštallojuvvo ain, ja mii áigut danin dán geahččat lagabui boahtte girjjis. Oahppoplánabarggus muitaluvvo maiddái eará Sámi skuvlahistorjágirjjiin1. Sámi skuvlahistorjjá 4. girjjis ledje ollu historjjálaš dokumeanttat sámiid oahpahusa ja erenoamážit giellapolitihka birra áigodagas sullii 1750–1935. Dan maŋŋá bođii 2. máilmmisoahti, ja soahti ja ođđasishuksenáigi buvttii máŋgga dáfus ođđa eavttuid sámiid eallimii ja oahpahussii. Leat burgen árkiivvaid, ja buktit dán áiggis dieđuid man eanáš oassi ii leat goassige ovdal almmuhuvvon. ¶
Sámi skuvlahistorjjá 2. girjjis čáliimet joatkkaoahpus, muhto dalle eanaš framhaldsskuvlla, boazodoalloskuvlla ja sámi joatkkaskuvllaid álgojagiid birra. Dán háve mii govvidit eará beliid joatkkaoahpus; sámi joatkkaoahpu ođđaset áiggis ja sámegieloahpahusa fylkkagielddalaš joatkkaskuvllain. Loahpaoasis joatkit vuođđoskuvllamuitalusaiguin. Mii álgit Gáŋgaviikka gielddas Nuorta-Finnmárkkus. Dás čuovvut Njeareveadji-álbmoga rahčama oažžut iežaset skuvlla. Dan girjjis mii leat erenoamážit deattuhan Porsáŋggu gieldda, buktit muitalusaid sihke dáruiduhttináiggis ja ođđaset áiggis. De mii fitnat fas Guovdageainnus, gos boares olbmot, sihke boazodoallosámit ja dálonat, muitalit sin mánnávuođa skuvlavázzima birra. De mii mannat Lulli-Romsii ja Ufuhtii, mas leat muitalusat sámiid skuvlavázzimis 1700-logu rájes min áiggi rádjái. ¶
Maŋimus guokte artihkkala muitalit sámiid skuvlavázzima ja lullisámi skuvlaovdánahttima birra Helgelánddas ja Davvi-Trøndelagas. ¶
Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis ¶
Sámi joatkkaskuvlla dearvvašvuođaoahppu 1693 http://skuvla.info/skolehist/anny-s.htm XSLtemplate $Revision$; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5 . Davvi Girji 2011. ¶
Anny Balto Somby (Govva: Svein Lund) ¶
Anny Balto Somby lea riegádan 1952:s ja bajásšaddan Kárášjogas. Son váccii joatkkaskuvlla Girkonjárggas ja Kárášjogas ja buohccedivššárskuvlla Hámmárfeasttas, mas gearggai 1982:s. De son barggai guokte jagi buohccedivššárin Kolvereidas Trøndelagas, dan maŋŋá son lea bargan Kárášjogas. Doppe son lea bargan dearvvašvuođaguovddážis, ruovttubuohccedivššárin, ja maiddái bargan borasdávdasearvvis (Kreftforeningen). 1995 rájes son lea leamaš Sámi joatkkaskuvllas Kárášjogas, gos son lea oahpahan dearvvašvuođa- ja sosiálafága vuođđokurssa ja veahkkedivššár ja ambulánsa joatkkakurssa. Dan botta son lea gazzan pedagogihkkaoahpu ja máŋggakultuvrrat áddejumi. ¶
– Mun ledjen nu gohčoduvvon márkančivga. Ruovttus hálaimet eanaš sámegiela, muhto mis ledje ollu dárogielat ránnját. Stohken dárogielat mánáiguin ja máhtten oalle bures dárogiela ovdal go álgen skuvlii. Dat mearkkaša ahte áddejin ja hállen, vaikko ii lean áibbas grammatihka mielde. Ledjen dálonmánáid klássas ja mis ledje dušše dárogielat oahpaheaddjit. Oidnen man váttis dilli lei mánáide geat eai máhttán go sámegiela. Máŋggas čuldojuvvojedje, fertejedje vázzit guokte jagi vuosttaš luohkás. ¶
Go gergen vuođđoskuvllas, de ii lean vel joatkkaskuvla Kárášjogas. Danin álgen Girkonjárgga gymnásii ja vázzen vuosttaš jagi doppe. Go jagi maŋŋil álggahuvvui Kárášjoga gymnása, de fárrejin ruoktot ja vázzen guokte maŋimus jagi dáppe. ¶
Girkonjárggas fuomášin man ollu negatiiva oainnut dan áigge ledje sámiid vuostá. Lei miessemánu 1. beaivvi ja mun ledjen čiŋadan nu fiidnát go sáhtten sámegávttiin ja vázzen «1. mai-toga» . Lei suorggahahtti vásihit ahte gehčče ártegit munnje ráiddus gávtti dihtii. Girkonjárgga gymnásas in ožžon sámegiela fágan. Go ledjen juo geargan vuosttaš jagi sámegiela haga de in válljen sámegiela Kárášjogas ge. Máŋga jagi maŋŋil válden joatkkaskuvlaeksámena sámegielas, muhto in čále nu njuovžilit. ¶
Finnmárkkus ledje ovdal sihke doaktárat ja buohccedivššárat dábálaččat Lulli-Norggas eret, ja máŋggas ledje dušše leamaš moadde jagi dahje vel oanibut davvin. Máŋgga sámi guovllus eiseválddit eai váldán ovddasvástádusa lágidit dearvvašvuođabálvalusaid, muhto Sámemiššuvdna dat huksii ja hálddašii buohccestobuid ja eará dearvvašvuođaásahusaid. Muittán ahte mu mánnávuođas ledje dušše rivgut geat barge buohccedivššárin Kárášjogas. Ja dat rivgut bovde min dohko Sámemiššuvnna buohccestohpui doallat nu gohččoduvvon «pikeforening» (nieiddaidsearvi) doppe. Oaččuimet bolláid ja kakáo, mat dan áigge ledje albma herskkot. Ja de muittán ahte mis lei vuorbádeapmi miššuvnna várás. Sámemiššuvdna gáibidii ahte sin ásahusaid buohccedivššárat galge leat risttalažžan. ¶
Hámmárfestii álggahuvvui buohccedivššároahppu juo 1960:s, muhto vuosttaš logijagiid ledje unnán sámegielat studeanttat doppe. Vuosttaš sámi oahppan dearvvašvuođabargit bohte Kárášjohkii 1970-logu álggus. ¶
1980:s manai Anny Hámmárfestii vázzit buohccedivššárskuvlla. ¶
– Buohccedivššároahpus eat oahppan maidege sámi diliid birra. Eai ge oahpaheaddjit doppe diehtán nu ollu. Mus lei hárjehallanáigi Kárášjoga dearvvašvuođadivššára luhtte. Dan maŋŋá čállen skuvllas sámi buhcciid dili birra, muhto oahpaheaddji ii sáhttán dárkkistit dan, go ieš ii diehtán maidege dan birra. ¶
Dan áigge ii lean álki leat sápmelažžan Hámmárfeasttas. Álo lei diggon sámi áššiid birra. Ledje dábálaš oainnut ahte sámit ledje heajut go dážat. Vásiheimmet dávjá ahte sihke mánát ja rávesolbmot lohke «helvetes fjellfinn» . Muhto dan áiggi lei juste álggahuvvon Sámiid searvi Hámmárfeasttas, ja mun serven dohko. Doppe ledje mielde sihke sámit Sis-Finnmárkkus ja sámit Áltávuonas ja Sállannuori sulluin. Go gergen skuvllas háliidivččen ruoktot Kárášjohkii. Ieš livččen ožžon barggu, muhto mu isit ii ožžon, danin manaime álggos Trøndelágii, gos goappašat oaččuime barggu. Easka go Kárášjohkii álggahuvvui spesialistadoavttirbálvalus de oaččui isit maid barggu, ja fárriime Kárášjohkii, ja dáppe letne orron dan rájes. ¶
Go bargagohten Kárášjogas de lei juo eará dilli. Dál ledje eiseválddit váldán ovdasvástádusa dearvvašvuođabálvalusas. Buohccestohpu lei fylkka hálddus ja dearvvašvuođabuohccedivššár ja boarrásiidsiida ledje gieldda hálddus. Dalle ledje juo ollu sámit geat barge doppe. Ieš bargen guhká buohcceossodagas ja ruovttubuohccedikšumis, buohccedivššárin ja ossodatjođiheaddjin. ¶
– Vaikko ovdal ledje unnán sámit geain lei formálalaš dearvvašvuođaoahppu, de ledje dattetge sámit geat máhtte veahkehit buhcciid. Kárášjogas ledje muhtin olbmot geat máhtte buoridit. Sáhtte vara bissehit, spárttuid váldit eret ja dálkkodit eksema. Ledje muhtin čiegusvuođat, nu ahte in dieđe juste mo sii dahke, muhto geavahedje goit gunaid spárttuid vuostá ja bihka eksema vuostá. ¶
Bealljebákčasa vuostá geavahedje sávzzaullu ja beatnatguolggaid. Čalbmevearkka vuostá galggai bassat guččain ja ájačáziin. Gáhčči lei buorre háviid vuostá ja sieđgaostu nuorvvu vuostá. ¶
Olbmot sáhtte mannat guhkás vai beassat buoremus buorideddjiid lusa. Muittán ahte mu nuorravuođas ledje muhtin beakkán buorideaddjit Deanus, ja olbmot sáhtte mannat Kárášjogas gitta Deanodahkii ja Juovlavutnii. ¶
Dearvvašvuođabargiide lea dehálaš diehtit ja váldit vuhtii ahte sámi guovlluin lea ain ealli eahpeformálalaš dearvvašvuođaárbevierut. Danin lea vejolaš ahte buohccit maiddái ohcet veahki guvhlláriin dahje buorideddjiin dearvvašvuođaásahusaid olggobealde. Ovdal dat lei dakkár čiegus ášši maid buohccit eai duostan muitalit doaktárii eai ge buohccedivššárii. Muittán ahte 1980-logus bovdii Sámi doaktáriid searvi buorideaddji Valle Fanasgiettis sin čoahkkimii ja dalle mii hállagođiimet jitnosit dan birra. Dan maŋŋá duste maiddái eará dearvvašvuođabargit hállat dan birra. ¶
1995:s jerre joatkkaskuvllas sáhtán go mun álgit dohko dearvvašvuođafágaid oahpaheaddjin. Gažaldat bođii hui vuohkkasit munnje, go ledjen ožžon čielgeváttuid máŋga jagi buohccedivššárbarggu maŋŋá, ja livččii váttis munnje joatkit dakkár barggus. ¶
Sámi joatkkaskuvllas ledje leamaš dearvvašvuođa- ja sosiálafágat juo 1982 rájes. Álgojagit dat lei oassin 2-jagáš «kombinert grunnkurs» , mas 2 jagis oahppit ožžo dearvvašvuođa- ja sosiálafága vuođđokurssa ja dábálašfága vuođđokurssa. Dat ii bistán guhká, farga šattai buiga dearvvašvuođa- ja sosiálafága vuođđokursa. Maŋŋil bođii veahkkedivššár JK1 ja fas veahkkedivššár JK2. Oahpaheaddjit geat leat leamaš dán suorggis leat sihke sámit ja dážat, muhto dat geat bohte olggobealde ledje ovdal bargan dearvvašvuođabálvalusas sámi guovlluin ja ledje integrerejuvvon sosiálalaččat ja dađistaga maiddái gielalaččat. Dál mii leat njeallje oahpaheaddji dearvvašvuođaossodagas. Guovttis máhttiba bures sámegiela, ja sáhttiba geavahit dan buot oktavuođain. Guovttis fas máhttiba oalle bures, muhto eaba geavat giela oahpahusas. ¶
Dearvvašvuođa- ja sosiálafágaoahppit Laila Labba ja Per Egil Kroken ovttas oahpaheddjiin Mary Helene Stueng. ¶
(Govva: Svein Lund) ¶
– Álggu rájes lea leamaš sihke sámegielat ja dárogielat oahppit, ollu sámegielat oahppit, ollu dárogielat sámit, maiddái rivgooahppit, muhtimat Lulli-Norggas eret. Muhtin jagiid mis leat maiddái leamaš sámi oahppit Suoma bealde, geat eai leat máhttán nu ollu dárogiela. Nu ahte dovddan ahte duođaid dárbbašan goappašiid giela go barggan oahpaheaddjin. Dávjá lean ferten geavahit guokte giela bálddalágaid, ja ferten mieđihit ahte dat gáibida ollu návccaid. Go oahpaheaddji ieš ii leat oahppan fága sámegillii, de lea váttis gávdnat sániid sámegillii. ¶
– Dearvvašvuođaoahpahusas mii leat deattuhan maid dearvvašvuođabargit geat galget bargat sámi buhcciiguin berrejit diehtit vai gulahallat bures. Ovddamearkka dihte mo diehtit mieđiha go buohcci vai lea go son duođaid nuppi oaivilis: Dáža birrasis, ja oahppogirjji mielde, de dulkojuvvo dábálaččat nu ahte jus buohcci lea jávohaga, de mieđiha. Muhto nu ii leat sámi árbevierus, jus lea jávohaga, de dávjá mearkkaša ahte ii mieđit. Sáhttá maiddái leat váttis dearvvašvuođabargiide dulkot vástádusaid nugo «a-a» ja «m-m» . ¶
Borramuš lea hui dehálaš dearvvašvuhtii ja sámi buhcciide lea dehálaš ahte sii ožžot borramuša maid dovdet ja liikojit. Dat buorida loaktima ja dainna maiddái dearvvašvuođa. Ovdal lei nu ahte boares olbmot eai lean hárjánan borrat šattuid, dál leat measta buohkat hárjánan dasa. Dearvvašvuođaguovddážis sii leat dál ollu čeahpit go ovdal beroštit das maid buohccit háliidit borrat. ¶
Dearvvašvuođaoahppu čuovvu našunála oahppoplánaid, mat leat seamma miehtá Norgga. Ja go našunála oahppoplánat rievdaduvvojit, de fertejit sámi skuvllat čuovvulit. 1999/2000 iskkai Sámi Instituhtta mo Ođastus 94 lei váikkuhan sámi joatkkaskuvllaide, ja Anny lei daid gaskkas geat muitaledje dutkiide mo dilli lei dearvvašvuođa- ja sosiálafágain. Oahpaheaddjit muitaledje ahte oahppoplánat eai namuhan sámiid erenoamážit, muhto baicce deattuhedje «norske tradisjoner» . Nuppi dáfus deattuhuvvui kultuvra, ja Sámi joatkkaskuvllas oahpaheaddjit válljejedje dulkot dan buoremus lági mielde nu ahte sámi guovlluin galgá sámi kultuvra leat vuođđun. ¶
Muhto vaikko oahppoplána lei rabas nu ahte sámi joatkkaskuvllas sáhtte dulkot dan iežaset vuogi mielde, ii lean oahpaheddjiid mielas dohkálaš ahte eai namuhan sámiid ja sámi buhcciid dárbbuid oppanassiige. Go miehtá riikka sáhttet dearvvašvuođabargit deaivvadit sámi buhcciiguin, ja dalle dárbbašit diehtit maid berrejit dahkat váldit sin dárbbuid vuhtii. Danin namuhedje oahpaheaddjit SI-raportta mielde áššiid mat galggašedje leat mielde oahppoplánas: «Ovttasbargovuogit ja gulahallan, giela mearkkašupmi, sámi historjá, dulkka geavaheapmi, sámi biebmoárbevierut, árbevirolaš sámi dikšun- ja fuolahusvuogit , mo sámit celket dovdduid, sámi árvvut, kodat ja kulturerohusat.» [1] ¶
Oahpaheddjiid mielas dat berre leat mielde našunála oahppoplánas, jus dat šaddá mielde, de ii lean sin mielas dárbu ráhkadit sierra sámi oahppoplána dearvvašvuođa- ja sosiálafágain. Nu lei dilli go sii muitaledje 1999:s. ¶
– Ozaimet ja oaččuimet ruđa skuvlla FoU-bušeahtas heivehit oahppoplána sámi diliide. Bargagođiimet dainna, muhto eat joavdan nu guhkás dainna ovdal go heaittihuvvui veahkkedivššároahppu, ja de bođii fas ođđa oahppoplána, «Máhttolokten» . Ja ferten dadjat ahte skuvlaeiseválddit eai leat váldán sámi oahpaheddjiid oainnu vuhtii. Ii ge Máhttoloktema mielde leat mihkkege sámiid birra našunála oahppoplánas, eat ge ožžon sierra sámi oahppoplána. Ja go ii leat oahppoplánas, de eat ge sáhte čujuhit dasa ja gáibidit ahte dat boahtá mielde oahppogirjjiide. ¶
Oahppogirjjiid birra muitaluvvui SI- raporttas ahte eai lean sámegiel girjjit, eai ge lean sierra girjjit sámi fáttáid birra. Dábálaš fágaoahppogirjjiin gal ledje moadde linjá sámiid birra, muhto dávjá nu boastut ahte lei vearrát go ii mihkkege. Oahpaheaddjit ledje danin ieža čohkken pearpma mas ledje dakkár dieđut maid dárbbašedje oahpahusas. Sin mielas ii lean dárbu ráhkadit sierra sámi oahppogirjjiid, muhto háliidedje fáddágirjjiid sihke sámegillii ja dárogillii fáttáid birra: Sámi borramuš, anatomiija, sámi kultuvra ja dearvvašvuođadoaibma, dulkon ja giellavuoigatvuođat, sámi álbmotdálkasat. ¶
– Leat boahtán moadde girjjáža dáid fáttáid birra: sámi borramuša institušuvnnas [2] 2, guvhlláruššan [3] ja sámegiel oahppogirjjáš dearvvašvuođabargiide [4] . Leat maiddái boahtán moadde sátnegirjjáža [5] . Muhto ain fertet geavahit eanet dárogiel go sámegiel girjjiid. Vuosttažettiin mii dárbbašit girjjiid fuolahusa ja dikšuma birra, ja erenoamážit sámi buhcciid várás. Mii geat dál bargat sáhttit ovdanbuktit iežamet máhttu, muhto dat lea dušše min duohken. Mii geavahit iežamet ovdamearkkaid, muhto jus lea olggobealde oahpaheaddji de sus ii leat veahkki. Mii oahpaheaddjit eat astta bargat oahpponeavvuiguin. Go mii čađahit oahpahusa, de lea eambbo go doarvái midjiide. Dál ii ovttasge oro leame ovddasvástádus dasa ahte mii oažžut oahppogirjjiid. ¶
[1] NSI: Samisk videregående opplæring – rettigheter og innhold. Evaluering av samisk videregående opplæring under Reform 94 . Dieđut 7/2000. s. 75 [2] Kristine Grønmo (doaim.): Mearragáttis duoddarii – sámi borramuš institušuvnnas / Fra kyst til vidde – samisk mat på institusjon. Davvi Girji 2004. [3] Aage Solbakk: Naturen leger. Guvhlláruššan – en innføring i samisk folkemedisinsk tradisjon. Čálliidlágádus 2010 [4] Divššodettiin sámástit. Bruk av samisk språk i pleiesituasjoner. Davvi Girji 2003. [5] Egil Utsi: Medisinsk lommeparlør: norsk – samisk Davvi Girji 1998. Egil Utsi & Håkon Jensen: Apotekordliste. Reseptparlør på norsk, samisk og finsk. Davvi Girji 2006 ¶
Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis ¶
Oahppoplánariidu Deanus 1062 http://skuvla.info/skolehist/ballari-s.htm XSLtemplate $Revision$; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5 . Davvi Girji 2011. ¶
Kjell Ballari (Govva: utlånt av Kjell Ballari) ¶
Kjell Ballari lea riegádan 1941:s ja lea bajásšaddan Deanus. Sus lea befálaoahppu suodjalusas ja oahpaheaddjeoahppu lasseoahpuin čuovvovaš fágain: dárogielas, sámegielas, servvodatfágas ja pedagogihkas. Son lea earret eará bargan oahpaheaddjin Bovccá skuvllas ja Finnmárkku skuvladirektevrra konsuleantan. Son lea leamaš Sámekulturlávdegotti čálli, Mánáidáittardeaddji ráđđelahttu, Čearddalaš vealaheami vuostá guovddáža stivramiellahttu, Norgga sámiid riikasearvvi stivramiellahttu ja Sámi oahpahusráđi nubbinjođiheaddji. Dát lea lohkkičálus maid čálii 1997, mii deaddiluvvui Finnmarken-áviissas. ¶
Lean leamaš skuvlii gullevaš dadjat juo olles eallinagis, oahpaheaddjin maŋimuš 30-40 jagi. Go geahččá skuvlla ovdáneami, de lea okta dain buoremus bohtosiin ahte skuvla lea šaddan unnit šovinistalaš ja našunalistalaš. 60-loguin lei klássalanjain ain olu našunála patos ja «várit vel čurvot jitnosit «hurra«» . Leat oamivánhurkkis dážan lei ovdagovvan, ja dat čiegai dávjá máŋggabealat perspektiivvaid sihke iežamet servvodaga siskkobealde, muhto maiddái stuorát máilmmi ektui. ¶
Odne orru ollu dáin boares vieruin goariduvvon ja goarggastallin. Dát ii mearkkaš ahte dáža kultuvra ja dáža árbevierut eai šat adnojuvvo árvvus. Lea ain dehálaš árvvus atnit dáža duogáža ja kulturgullevašvuođa, muhto ii dat galgga leat nu dehálaš ahte čiegada buot eará birrasis ja máilmmis muđui. Olmmoš dovddasta ahte iežas árvvusatnin ja earáid árvvusatnin gullet oktii, ahte nubbi ii leat čađahahtti nuppi haga. ¶
Nubbi illudahtti ášši mii lea dáhpáhuvvan dan áiggis go lean bargan skuvllas, lea dat ahte mii leat geahččalan váldit ovdan min báikkálaš kulturduogáža erenoamášvuođaid. Dáppe Deanus leat skuvllat šaddan čeahpit ahte čeahpit duddjot diđolašvuođa ohppiid gaskkas sámekultuvrra ja suoma sisafárrenkultuvrra beliid ektui. Máŋga oahpaheaddji leat dovdan dehálažžan fidnet nuoraid áddet ahte min guovllu máŋggakultuvrralašvuohta báidná min. Muhtumiidda dát mielddisbuktá ahte sáme- dahje kveanaidentitehta dovdá eanet mávssolažžan go dan beassá váldit fárrui skuvlalanjaide. Dát fas lunddolaččat duddjo eanet analyhtalaš oainnu našunalismma ektui go fáddá meannuduvvo stuorát perspektiivvas. Go dovdet historjjáset, de oahppit áddejit álkit ahte dáža ja eurohpalaš našunalisma 1800-logu loahpa rájes gitta su. 1950 rádjái ii lean vuođuštuvvon duššefal «dearvvašlaš iežas árvvusatnimis» . ¶
Ii skuvla berre geahččalit duddjot čielga čearddalaš identitehta máŋggakultuvrralaš oahppái. Dát lea fal ruovttuid bargu, vejolaččat ovttasbarggus skuvllain. Máŋgga guovllus ii leat ge šat vejolaš sirret olbmuid hiŋgaliidda dážan, sápmelažžan dahje kveanan. Máŋgga báikkiin leat eatnašat veaháš miige ja dovdet oktasašvuođa guhtet guimmiideasetguin aiddo danin, ja danin go leat maid čadnon riikaservodahkii. Árpput mat hábmejit ohppiid identitehta leat girjjagat ja rašit. Buoremus vuohki biebmat iešluohttámuša ja identitehta lea ovdanbuktit fáktadieđuid mat leat vuođđuduvvon birasipmárdusas ja ealli kultuvrras. Dalle ii ge daga maidege jus muhtumat eai nagot iežaset defineret nu gáržžes doahpagiiguin go sápmelaš, kveana dahje dáža. Dovddastit ahte sáhttá leat uhcit dahje eanet buot dát, sáhttá maid duddjot oadjebasvuođa ja buorre iešdovddu. Bahkkehit čeavlás dáža, sámi dahje kveana našunalismmain dakkár oktasašvuhtii, orru sihke guorusin ja coahkásit. Árbevirolaš deatnulaš ii leat goassige leamaš dakkár gii álkit vuolgá fárrui našunalisttalaš dahje čearddalaš identitehtačájáhallamii. Mu mielas oahpahus ferte váldit dan vuhtii, ferte geahččalit váldit ovdan konkrehta beliid mat čalmmustuhttet kulturduogáža. Dalle šaddá identitehta šattolaš smiehtademiid gáldun mii rahpá čalmmiid sihke siskelebbui ja olgolebbui. Dat sáhttá duddjot olbmuid geat dovdet ahte sihke Gonagas, Sámediggi, suopmelaččaid searvvit ja dan maid dat ovddastit, leat čadnon sin identitehtii. ¶
Dasto oahppoplánariidui. Leat uhccán mii earuha oahppoplánaid. Sámi fágaplána nana bealli lea, ahte fágaplánain leat eanet fáttát mat gusket mánáide ja váhnemiidda min guovllus, aiddo danin go leat čadnon beliide maid mii álkit sáhttit dovdat ja mainna mii álkit sáhttit identifiseret iežamet. Dasa lassin leat vihtta molssaeavttu giellaoahpahusa olis. Sámi fágaplánain lea nappo soddjilis vuolginsadji. ¶
Riidu boahtá prinsihpalaš oasi vuostá, mii gohčoda dán vuolginsadji sápmin, ja mas muđui leat moadde eahpečielga cealkaga. Sámi fágaplánaid vuođđu lea dat, mii gohčoduvvo sámi skuvla, ja mii orru leamen prinsihpalaččat eará go oktasašskuvla. Duohtavuođas lea eanaš oassi sámi oahppoplánas našunála plána nubbehusčálusin. Ahte sánit «sápmelaš« dahje «sápmi« lasihuvvo duoppil dáppil, ii earuhuhte sámi oahppoplána mealgat našunála plánas. Dasa lassin dagahit eahpedárkilis dajaldagat ahte muhtumat áddejit ahte plána obbalaš ulbmil livččii ođđa sámi buolvvaid hábmet dáin guovlluin gos plána doaibmá. ¶
Našunála plánas leat prinsihpat čilgejuvvon buorebut. Maiddái dát plána ovddida oahpahusa mas lea obbalaš máŋggakultuvrralaš perspektiiva, mas maiddái sámi kultuvra lea dehálaš oassin. Dasa lassin áiddostahttá plána garrasit ahte sámi ohppiid oahpaheami mihttomearri ferte leat ohppiid sámi identitehta nannen. Orru paradoksan go dál, maŋŋá go leat ráhkadahttán guokte seammadássásaš oahppoplána, golahit olu resurssaid čilget ahte sámi oahppoplána hukse seammá prinsihpaid ala go našunála oahppoplána. ¶
Mun čuvvon Sámedikki prinsihppameannudeami oahppoplánaáššis. Ledjen vuordán guhkes digaštallama mas livččii guovddážis prinsihpalaš beliid ja geavatlaš vejolašvuođaid gaskasaš analiisa. Dakkár digaštallan ii lean. Gerge áššiin diibmobeales, gávnnahedje ahte našunála plána «šalddi« (prinsihpaid ja váldonjuolggadusaid) mielde lei veadjemeahttun ráhkadit heivehuvvon fágaplánaid sámi diliid várás. Muđui golahedje áiggi digaštallat aiddo man garra sániid galge geavahit guovddášeiseválddiid birra «geat eai ádden sámi diliid.» Sii áigo ođđasit dáruiduhttit sámiid, nu čuoččuhuvvui, vaikko ge dáža kultuvra ja identitehta uhtes ii namahuvvo ge plánas. Mo son livččii digaštallan šaddan jus prinsihppaoasis livččii oktiigeassu mii čilgešii ahte plána váldoulbmilin lei nannet dáža identitehta ja ođđa dáža buolvvaid hábmet? Man galle mátkki Kárášjohkii livčče dalle departemeantta olbmot šaddan johtit jáhkihan dihte Sámedikki ahte dát maiddái mearkkašii ahte sámi oahppit galge oahpahuvvot dainna ulbmiliin ahte nannet sámi identitehta? Várra sámi identitehta Sámedikkis lea seammá geahnoheamet vuođuštuvvon go dáža identitehta «Nei til Sameland» -searvvis? [1] ¶
Livččii jáhkkimis lean riekta čállit oktasaš prinsihppaoasi, vuođuštuvvon Norgga vuođđolágas, mii maiddái geatnegahttá stáhta váldit vára sámi kultuvrras. Eai leat goit olu riidalan fágaplánaid alde. Soames smávit rievdadeamit šaddet dárbbašlažžan dáin maid áiggi mielde, muhto bealistan jáhkán ahte oahppit mat čuvvot sámi fágaplánaid Deanus ja sullasaš guovlluin, ožžot nannosat vuođu eallimis go dan, maid livčče ožžon jus galggašedje našunála plána čuovvut. Danin lea áibbas jallodat doallat mánáid eret skuvllas. Deanu skuvllat leat juo moaddelot jagi deattuhan ohppiid báikkálaš ja guovlulaš kulturduogáža, nappo sámi oahppoplána ii buvtte maidege áibbas ođđasiid. Jus riidaleaddjit luitet mánáideaset skuvlii ja eiseválddit dovddastit ahte muhtun prinsihpalaš dajaldagat berrešedje leat dárkilabbot čállojuvvon, de dáidet guktuid beliid manahit veaháš máinnalmasvuođa. Muhto mánát vuoittášedje dás, danin go fágaplánat leat eambbo go doarvái buorit. ¶
Muđui juollušii dán muitit: Deatnulaččat gohčodit dávjá iežaset jogo dážan, sápmin dahje suopman. Muhto stuorra oassi mis ii leat liikká nu sápmin go mázelaččat, nu dážan go hallingdalalaččat dahje nu suopman go oululaččat. Ahte ii leat makkárge čearddalašvuohta mii govveda min ollásit, dagaha ahte muhtumat reagerejit jierpmeheamet go servvodat viggá min bidjat dihto hiŋgalii. ¶
[1] «Nei til Sameland» ( «Ii fal Sápmi» ) lei searvi mii álggahuvvui Deanus 1997:s vuostálastit ee. Sámevuoigatvuođalávdegotti evttohusa. ¶
Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis ¶
25 jagi buđehin 3408 http://skuvla.info/skolehist/klemet-s.htm XSLtemplate $Revision$; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5 . Davvi Girji 2011. ¶
Klemet I. Hætta, 2005 (Govva: Svein Lund) ¶
Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas lávejit lohkat ahte Lemet lea dego buđet – sáhttá geavahit su vaikko masa. Doppe son lea máŋga jagi bargan máŋgga doaimmain ja oahpahan máŋga fága, vaikko sus ii leat oahpaheaddjioahppu. ¶
Klemet Isaksen Hætta (Lemet Issáha Lemet) lea riegádan 1955:s ja bajásšaddán Bildoveaiguolbanis, Guovdageainnu márkanis 15 km bajás eanu mielde. Son váccii vuođđoskuvlla Guovdageainnus 1962–71, ja dan maŋŋil álggii gymnásii Kárášjohkii, muhto heittii ja válddii baicce oahpu mekánalaš fágain Guovdageainnus ja Hámmárfeasttas. Son lea bargan mekánalaš industriijas, museas, boandan ja oahpaheaddjin. Dá son muitala iežas vásáhusain oahppin ja oahpaheaddjin. ¶
– Oruimet dakkár báikkis gosa hui hárve bohte dážat. Balaimet dážain dego neavrris, ja mii mánát láviimet báhtarit jus muhtin dáža bođii. Ledjen gal veahá gullan dárogiela, muhto in ipmirdan in sáni ge dalle go álgen skuvlii. ¶
Mu váhnemat eaba goassege hupman skuvlla birra. Eaba muitalan iežaska skuvlavázzimis. Easka go mii mánát leimmet rávesolbmot, muitalii eadni veahá iežas skuvlaáiggi birra. Dalle muitalii eanaš internáhtas ja ruovttumátkkiin, muhto unnán oahpahusas ja skuvladiimmuin. ¶
Jahkebeale ovdal go mun álgen de hupmagođiiga ahte čakčat galgen skuvlii. Čuovuiga mu márkanii ja leigga beaivvi skuvllas. Muhto de fertiiga vuolgit. ¶
Fertejin orrut internáhtas ja álgojagiid in beassan ruoktot go sullii oktii mánus. Lei váhnemiid ovddasvástádus buktit mánáid internáhttii ja viežžat min fas. Jáhkán ahte skuvla mávssii veahá váhnemiidda geat dolvo ja vižže mánáid. Gesset jođiimet fatnasiin ja dálvet vujiimet álgojagiid herggiiguin. Muittán ahte muhtin háve lei tráktor ja reahka, in muitte gii organiserii dan. Giđđa go lei rášes jiekŋa, de eat beassan ruoktot. Dađistaga beasaimet mannat veahá dávjjit ruoktot, go leimmet 6. luohkás lei juohke nubbi vahkkoloahpa. Go ledjen 7. luohkás huksejuvvui luodda Ákšomuotkái ja dalle šattai skuvlabusse ja guokte maŋimus jagi bessen orrut ruovttus. ¶
Lei dieđusge váivi leat nu guhká internáhtas. Erenoamážit muittán oktii go ledjen internáhtas ja lei vahkoloahppa go galggaimet ruoktot. Muhto mun ledjen buohcci in ge beassan ruoktot. ¶
Máŋgii báhtarin skuvllas, bidjen viega. Muhtumin leimmet moadde oahppit geat báhtaredje ovttas, eará háve báhtarin okto. In lean go čieža jahkásaš go vuosttaš háve vázzen okto ruoktot. Ovdal go ollejin ruoktot lei bihkka seavdnjat. Vaikko leimmet juo árrat hárjánan vánddardit meahcis, de sáhtii leat várálaš. Muittán go ledjen čieža-gávccijahkásažžan ahte nuoladin ja gállen rávdnjái Suohpatjoga rástá. Oktii giđđat leimmet moattis geat báhtareimmet eanu mielde. Muhtin mis gáhccái jieŋa čađa, muhto lihkus earát nagodedje geassit su bajás fas. Go bođiimet ruoktot geahččaleimmet muitalit ahte leimmet ožžon friddja, muhto váhnemat eai jáhkán bearehaga dasa. Go mis ii lean dalle telefuvdna, de ii lean beare riŋget skuvlii ja jearrat. De váhnemat eai duostán go doalvut báhtareddjiid skuvlii fas. Go bođiimet skuvlii de ráŋggáštedje min. Dábálaš ráŋggáštusvuohki lei ahte fertiimet báhcit maŋŋil borramuša, juogo borranlanjas dahje sierra lanjažis mii lássejuvvui olggobealde. Oktii lássejedje mu dan latnjii gaskabeaimállása maŋŋá, ja de vajálduhtte mu dohko. Easkka go in boahtán eahkesborramuššii de internáhtabargit fuomášedje ahte ledjen lássen mu dan latnjii. ¶
Muittán ovtta ráŋggášteami bures. Biebmu internáhtas lei earálágan go ruovttus, ja lei bággu borrat. Mun in nagodan borrat tomáhtamálli, in ge otne sáhte borrat dan. Jus eat borran visot, fertiimet sevdnjeslatnjii. Hui unnán sevdnjeslatnja lei, doppe fertiimet čohkkat diibmoviissaid. ¶
Jus ii ollen boradanlatnjii rievttes áigái, de ii beassan boradit, go dalle lássejedje uvssa. Galge siviliseret min, oahpahit min čuovvut diimmu. Ii almmuhuvvon ovdalgihtii makkár gaskabeaimális lei. Muhto dávjá muhtin mánná guorahalai ja muitalii earáide ja jus lei dakkár masa eat liikon, de eat mannan boradit. ¶
Mánáid gaskkas lei garra árvoortnet. Oaččuimet dušše ovtta láibevajahasa mas lei suvli, ja dávjá unna ja geahnohis mánát bággejuvvojedje addit dan gievrrabuidda. Muittán ahte muhtin oahppit bálkestedje eará ohppiid láseráigge olggos, go lei 30 gráda buolaš, ja fertejedje viehkat gápmagahttá birra olles internáhta vai beassat sisa fas. ¶
Dálueamit lei Gunhild Olsen. Son lei dalle juo boares áhkku, ja lei leamaš dan virggis badjel 30 jagi, muhto ii vel oahppan sámegiela. Son soaitá ipmirdan veahá, muhto ii hupman gal. ¶
Ledje ollu issoras fearánat dan áiggi skuvllas. Muhtin áššit ledje nu issorasat ahte mun in sáhte ge muitalit dan birra. Muhto dieđán ahte ledje seksuála veahkaváldimat internáhtas dan áigge. Sivalaččat ledje sihke oahpaheaddjit ja earát geat barge internáhtas dahje orro doppe, ja ledje sihke nieidamánát ja bárdnemánát geat gillájedje. ¶
Guovdageainnu mánáidskuvla go lei juste huksejuvvon. ¶
(Widerøe - poastakoarta) ¶
Guovdageainnu internáhtta - borranlatnja, 1965. Oahppit o.b.: Berit Anne Oskal (Kemi), Anne Astrid Nikolaisen (Silvola), Anne Kristine Skum (Steinfjell), Kristine Turi (Nystad), Brita Inger Hætta (Eira), Anne Grethe Hætta (Eira), Ellen Eira (Rasdal), Inga Kristine ?, Karen Inga Utsi. ¶
(Govva: Valerie Stalder) ¶
Skuvla lei juhkkojuvvon bálddalas luohkáide – «I» lei internáhtaluohká, «K» lei kirkesteds- dahje márkanluohkká. Lei stuora erohus dáid luohkáid gaskkas. K-luohkáin ledje ollu dárogiel oahppit, ja eanaš sámegiel oahppit ledje maiddái dábálepmosat oahppan muhtin muddui dárogiela ovdal go álge skuvllii. Mu luohkás ii ovttasge lean dárogiella eatnigiellan. ¶
Moadde johttisámemáná ledje oahppan dárogiela mearragáttis go ledje gesset stoahkan doppe mánáiguin. Muhto eatnasat mis, mii eat ipmirdan álggos maidege oahpaheamis. ¶
Oahpaheaddjit ledje measta buohkat dárogielagat. Ja sii geat máhtte dárogiela ožžo dieđusge ollu buoret oktavuođa oahpaheddjiiguin. Erenoamážit muittán ahte jus muhtin lei dahkan juoidá bahádaguid, oahppit geat máhtte dárogiela sáhte čilget oahpaheaddjái ahte ii lean su sivva, muhto muhtin eará sivva. Nu sáhtte ieža beassat eret, muhto mii geat eat máhttán eat sáhttán bealuštit iežamet. ¶
Moadde oahpaheaddji gal ledje sámegielagat, muhto sii eai atnán sámegiela gaskaoapmin. Danin ii lean stuora erohus dárogiel ja sámegiel oahpaheddjiid gaskkas. ¶
Muittán bures go vuosttaš geardde atnen dárogiela diimmus, de ledjen 4. luohkás. ¶
Dalle lei eará pedagogihkka go dál. Lei hui unnán njálmmálaš gulahallan luohkkálanjas. Láviimet oahppat dajaldagaid bajiloaivvi. Njálmmálaš muitalanvuogi, mii munnje lei hui mávssolaš go ledjen unni, dat ii dikšojuvvon skuvllas. Go bođiimet skuvladiibmui, de lei dakkár monotona jietna. Fertiimet čállit maid oahpaheaddji čálii távvalii. Álggos eat ipmirdan nu ollu, muhto velá go ipmirdišgođiimet dovddaimet ahte dat ii guoskan midjiide. Mii eat dovddan dan eallima mii lei girjjiin. Mis ii lean referánsa dasa maid oahpaheaddji oahpahii, dat lei eará máilmmi birra. Eat beroštan das, go ii dat guoskan midjiide olmmožin. ¶
Iđđes ja eahkes fertiimet lávlut. In muitte makkár, muhto álo seamma girjjis, Norsk Skolesangbok dahje dakkáriid. Čuoččuimet ja lávlluimet. Visot dušše fal dárogillii, maiddái sálmmat. Dál in muitte ovttage sálmma dahje lávlaga maid lávlluimet. ¶
Midjiide lei deháleabbo mii dáhpáhuvai olggobealde skuvladiimmuid. Skuvla lei hirbmat stuora gárdin, dat lei gárvánan moadde jagi ovdal go mun álgen. Jáhkán ahte dat stuora visti váikkuhii ohppiid ja oahpaheddjiid – dat lei ođđa «æra» , eambbo dáruiduhttin. Álgojagiid go mun vázzen skuvlla lei ain nu ahte eat lean skuvllas olles jagi. Boazodoallománát ledje skuvllas gaskal juovllaid ja beassážiid, ja mii dálonmánát leimmet skuvllas čakčat ja giđđat. Muhto dan áigi go leimmet ruovttus dálvet, de lei muhtin lágan reiveskuvla. 2. dahje 3. klássas oaččuimet hui ollu bargobihtáid mielde go manaimet ruoktot juovllaide. Daid galggaimet vástidit ja sáddet vástádusaid reiven skuvlii. Muhto lei váttis vástidit go eat ožžon veahki ruovttus. Matematihkain gal manai muhtin muddui, muhto dárogielain ja eará fágaiguin lei vearrát. Ii ge mis lean dakkár ortnet ruovttus báhpiriiguin, nu ahte dávjá šattai gáfe- ja vuodjadielkkut báhpárii ovdal go sáddiimet dan ruovttoluotta boasttain. Ja boasta, dat bođii dan áiggi oktii vahkus. ¶
Maŋŋil šattai ollesjagiskuvla buohkaide, jáhkán ahte dat lei dalle go mun álgen 4. luohkkái. Internáhtas sáhtiimet muhtumin oažžut veahki bargat ruovttubargguin, muhto lei hui sahtedohko. Muittán ahte muhtin áigge lei latnja mii lei rabas, doppe sáhtiimet oažžut veahki. Muđui lei dan duohken gii lei bearráigeahčči internáhtas. Muhtumin dat lei oahpaheaddji, geas sáhtiimet jearrat veahki, muhtumin muhtin eará, geas ii ábuhan jearrat. Go guokte maŋimus jagiid orron ruovttus ii oktage sáhttán veahkehit mu. ¶
Lean maŋŋil jurddašan dan birra mii dáhpáhuvai go sámi mánát bohte skuvlii, mii sidjiide lei áibbas eará máilbmi. Sii fertejedje áibbas vuollánit skuvlla eavttuide, dohkkehit skuvlla njuolggadusaid, giela ja árvvuid. Dat lei dego risttalaččat geat addet iežaset Ipmilii: Sii eai šat galgga beroštit dan máilmmis gos sii leat eallán ovdal, muhto hilgut máilmmi ja dan geahččalusaid. Seamma láhkái galge sámi mánát hilgut sin soga giela, máhtu ja árvvuid. Máŋggas dahke dan, ja dalle ledje oahpaheaddjit duhtavaččat singuin. Earát fas eai goassege vuollánan, dat guoskkai erenoamážit bártniide geat bohte boazodoalus ja doaresbealde dálonbearrašiin. Sii eai dohkkehan premissaid ahte lea dehálaš oahppat dárogiela ja skuvlapensuma, oažžut buriid árvvosániid ja leat skuvllas juohke beaivvi. Ja nu guhká go lei nu, de ii ábuhan vaikko maid skuvla dagai, ii ráŋggášteapmi ii ge bálkkašupmi skuvlla eavttuid mielde veahkehan, nu guhká go mánáin ledje áibbas eará árvvut. ¶
8. ja 9. luohkáin juhkkojuvvuimet kursaplánaid mielde dárogielas, eŋgelasgielas, duiskkagielas ja matematihkas. Eará fágain leimmet ovttas, seamma luohkás go álo leimmet. Formálalaččat galggaimet ieža válljet plána, muhto duohta dilis mearridii oahpaheaddji. Dattetge leimmet muhtimat geat vuostálasttiimet. Oahpaheaddji lei bidjan mu plána 2:i matematihkas, muhto mun gáibidin plána 3 ja ožžon dan. Lei nu ahte jus dus ii lean alimus kursaplána, de lei luodda giddejuvvon sihke gymnásii ja máŋga eará skuvllaide. Mu klássas ledje dušše moattis geat válljejedje alimus kursaplána, muhto K-luohkás lei eanas ohppiin kursaplána 3. Váldosivva dasa lei giella. Sin gaskkas, geat eai ipmirdan skuvlla giela go álge, eai lean gállis geat olle dan dássái ahte sáhtte birget alimus plánas. ¶
Dál áigi rievdadišgođii – áhčči humai ahte galggašin vázzit skuvlla. Mus ledje fuolkkit geat ledje vázzán skuvlla, vilbealli ja eanu. Mu váhnemat eaba diehtán nu ollu skuvllaid birra, eaba hupman makkár skuvlla berren vázzit. Dattetge movttiidahtiiga mu ohcat skuvllaid. Dihten ahte mii vihtta máná eat sáhttán buohkat eallit min šibitdálus, muhtimat fertejedje ohcat eará birgenvugiid. ¶
Eanas boazodoallománáin eai lean dalle dakkár ovdagovat, váhnemat sávve ahte sii galge báhcit boazodollui. Ja dát váikkuhii dieđusge sin skuvlamoktii. Eatnasat sis manne ruoktot go gerge vuođđoskuvllas, sii eai vázzán eambbo skuvlla. ¶
Ledjen gullan Kárášjoga gymnása birra, mii lei álggahuvvon dalle go mun álgen 8. luohkkái. Ja jurddašin ahte dat livččii geaidnu munnje. In diehtán eambbo maid áigon dainna. Muhto go gearggaimet nuoraidskuvllas, de leimmet njealjis Guovdageainnus geat vulggiimet njuolga Kárášjohkii. Ii lean nu álki johtit Kárášjohkii go dál, go sáhttá vuodjit váile guovtti diimmus. «Indre riksveg» ii lean vel gárvis, ja fertiimet johtit juogo Álttá ja Leavnnja bokte dahje Suoma bealde Anára bokte. 1972 álggahuvvui snowmobilruktu Kárášjogas Mázii, ja sáhtiimet mannat dainna go galggaimet ruoktot juovllaide. Lei dalle ain dan mađe unnán oktavuohta Guovdageainnu ja Kárášjoga gaskkas, ahte eat baljo lean gullan Kárášjot-suopmana ovdal go bođiimet dohko, ja dárbbašeimmet veahá áiggi hárjánit dasa. Go fas bođiimet ruoktot Guovdageidnui, geavaheimmet juo ođđa sániid, ja olbmot dáppe jerre maid mii logaimet, sii eai ipmirdan min nuorttabealde sámegiel sániid. ¶
Munnje dat lei vuosttaš háve go oppanassiige ožžon sámegiela fágan, ja oahppagohten čállit iežan eatnigiela ja oahppat doahpagiid mat čilgejedje dán grammatihkalaš vuogádaga. Sámegielas časke guokte luohká oktii, ovttain oahpaheddjiin, šattai issoras stuora joavku. Sámegieloahpahusa han šattai nuo ja ná. ¶
Sámegieloahpaheaddji lei Isak Østmo. Measta buot eará oahpaheaddjit ledje dážat ja rivggut Lulli-Norggas. Rektor ferte leat leamaš hui anonyma, go in muitte su nama ge. Muhto inspektevra dat lei Jon Eldar Einejord [1] . Son humai dalle dušše dárogiela. In diehtán ge ahte son lei sápmelaš. ¶
Ovdal go «Karasjok gymnasklasser med samisk» álggahuvvui lei máŋga jagi sáhka álggahit sámi gymnása. Muhto earret sámegielfága ii lean mihkkege sámi skuvla. Buot eará oahpahus lei dárogillii ja sisdoallu lei nugo buot eará gymnásain. Muhto mii oahppit eat duhtan dasa. Muhtin beaivi demonstreriimet. Dalle eat váldán oasi dábálaš oahpaheamis. Olles beaivvi humaimet dušše sámegillii, maiddái dárogiel oahpaheddjiide. Doalaimet appealla ja aviissat čálle dan birra.2 Min sámegieloahpaheaddji gal liikui dasa maid dagaimet, muhto buohkat eai liikon, lei oalle garra vuosteháhku, erenoamážit ohppiid gaskkas geat bohte mearragáttis. ¶
Vázzen gymnása beannot jagi, ja de heiten. Mus eai lean makkárge konkrehta plánat maid galgen dainna gymnásain, háliidin ruoktot ja in lean duhtavaš skuvllain. Ii lean dan dihte go ii mannan bures fágain. Dat lei muhtin lágan proteasta, muhto bođii hui fáhkkestaga. Mearridin ovttatmanu ahte mun manan ruoktot, ja de vulgen. Go heiten, de mannen njuolgga meahccái – bivden rievssahiid miehtá dálvvi. ¶
Boahtte skuvlajagi álgen fidnoskuvlii Guovdageidnui – mašiidna- ja mekanihkarsuorgi. Dán skuvllas lei vel unnit sámegiella go Kárášjogas. Bijaimet jearaldaga mii dat lea skuvllaid, mas lei sámi namma, muhto ii lean sámi sisdoallu. Jurddašeimmet jorggihit skuvlla sámi guvlui. Mis ledje álbmotčoahkkimiid (allmøte) skuvllas. Rektor geahččalii dirigeret min čoahkkimiid. Dalle mearrideimmet ahte rektoris ii galgan leat hupmanvejolašvuohta min čoahkkimiin. Gáibideimmet sámegiel oahpahusa ja sámegiel oahppogirjjiid. Gáibádusaid sáddiimet skuvlla stivrii. Muittán ahte sámegieloahpahus álggii gasku jagi, sáhttá leat leamaš min gáibádusa geažil. Muhto ii lean go válljenfágan eahkedis. ¶
Skuvlla maŋŋá ožžon barggu Biedjovákki ruvkkes. Bargen bargoneavvo- ja oasserádjosis, gos ožžon ávkki das maid ledjen oahppan mekánalaš oahpus. Dat bargu ii bistán go jagi, go dalle ruvke heaittihuvvui. ¶
Mannen dalle Hámmárfestii ja válden jahkebeali sveisenkurssa, ja dan maŋŋá fertejin soahtevehkii. Go gergen doppe álgen teknihkalaš fágaskuvlii Romsii, muhto mus lei eambbo miella bargat, ja go ožžon barggu Tromsø skipsverftas, heiten skuvllas dakkaviđe. Skiippabarggahagas ohppen hui ollu, earret eará ledjen «oppslager» dahje rávddi veahkkin ja ohppen dakkár árbevirolaš rávdebarggu. Muhto 1980:s reastaluvai fitnodat ja mun fertejin fárret fas. Dán háve fárrejin Hárštái, eará skiippabarggahahkii. Doppe bargen moadde jagi, muhto bargolihkohisvuođa geažil šadden buohccindieđihuvvon guhká ja mannen ruoktot Guovdageidnui. Máŋga jagi ledjen bargan govaiguin, ja dalle lei Guovdageainnu gilišiljus rabas virgi govvaprošeavttas. De heiten Háršttás ja bargen museas jagi. ¶
– Go museabargu nogai, de ožžon barggu nuoraidskuvlii 1985 álggus. Bargen doppe beannot jagi sullii bealle virggis, oahpahin eanaš matematihka ja luonddufága. Dat lei hui somás vásáhus. Fuomášin ahte mus ledje muhtin lágan attáldagat oahpahanbargui. ¶
Juo dalle go bargen nuoraidskuvllas ožžon moadde diimmu joatkkaskuvllas, ja 1986/87 bargen jagi doppe. Muhto dalle jámii mu áhčči ja fertejin váldit badjelasan dálu. Bargen logenáre jagi dállodoallin ovdal go vuollánin ja heaittihin eanandoalu 1998:s. Dan áigge mus lei measta juohke jagi unnit ahte eanet bargu joatkkaskuvllas maid, vuosttažettiin teknihkalaš fágat ja meahcástallanfága. Lean leamaš mielde hukset meahcástallanfága. Sáhttá dadjat ahte dan fágas leat guokte váldoulbmila: oahppit galget oahppat birget meahcis ja seammás várjalit luonddu. ¶
– Go vuosttaš háve álgen oahpaheaddjin, de mus ii lean go beannot jagi gymnása ja beannot jagi mekánalaš oahppu. De válden 1988:s boazodoalu fágakurssa privatistan. Go heaittihin eanandoalu lei mu jurdda váldit oahpu nu ahte sáhtten oažžut bistevaš oahpaheaddjibarggu. Vuos válden lohkangelbbolašvuođa privatistan. Muhto de ožžon fáhkkestaga olles barggu joatkkaskuvllas jagi. Maŋŋil lohkagohten matematihka Romssa universitehtas. Válden gal moadde eksámena, muhto in birgen dietnasa haga, go dalle sihke eamit ja nieiddaguovttos ledje seammás skuvllaid vázzime. Ja go dalle joatkkaskuvla fas fálai munnje barggu, de in sáhttán hilgut dan. Seammás go mus lei oassevirgi joatkkaskuvllas, lohken álgoálbmotoahpa Sámi allaskuvllas. Dat han lei hui miellagiddevaš oahppu. Ja de 2003:s ledje joatkkaskuvllas nu ollu ohccit ahte álggahuvvojedje guokte luonddudoalloluohká. De dárbbašii skuvla hirbmadit liigeoahpaheaddji luonddudoalus. Jagi maŋŋil dáhpáhuvai seamma fas, ja fertejin maŋidit lohkanplánaid vel oktii. ¶
Klemet ja oahppit Anniken Hætta ja Aslak Anders Hætta bidjet smáhkkomuora, sin duohken oahpaheaddji Inge Andersen. ¶
(Govva: SJSBS) ¶
Oaggunmátkkis boazodoalloluohkáin ja Anára Sámi Oahppoguovddáža guosseohppiiguin, jáhkkimis 2000:s. ¶
(Govva: Klemet I. Hætta) ¶
Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla lea áidna skuvla Norggas mas lea boazodoallooahppu. Dat mearkkaša ahte lea oalle unna fágalaš biras. Muhto sullásaš oahpahus lea sihke Suoma, Ruoŧa ja Ruošša bealde, ja iešguđetge skuvllas leat buorit ja geahnohis bealit. Danin oahpaheaddjit leat guhká jurddašan ahte berre leat eambbo ovttasbargu sámi joatkkaskuvllaid gaskkas. 1999:s ozai Lemet ruđa skuvllas ovdánahttinprošektii man ulbmil lei ovddidit ovttasbarggu eará skuvllaiguin. Vuosttaš háve ii ožžon, muhto jagi maŋŋil lei nubbi oahpaheaddji mielde ohcamis ja dalle oaččuiga veahá. ¶
– Álggiimet ovttasbargat Anáriin, maŋŋil bođii Lujávri mielde ja loahpas Johkamohkki. Golbma jagi oaččuimet ruđa dasa skuvllas. Álggos lei oktavuohta vuosttažettiin oahpaheddjiid gaskkas, muhto dađistaga šattai maiddái ohppiidlonuhallan. Dál min oahppit leat leamaš buot eará riikkain, ja sin oahppit leat leamaš dáppe. Ovttasbargu lea vuosttažettiin surggiid gaskkas mas oahpahuvvo luonddudoallu / boazodoallu. ¶
Iešguđet skuvllas lea sierra ovddasvástádus: Mis lea siidadoallu ja sámegiella, Anáris lea njuovvan ja biergo- ja guollebuvttadeapmi, Johkamohkis lea duodjeávdnasat bohccos ja Lujávrris lea ee. hearggástallan. Sis lea sierra skuvlasiida, juoga mii váilu eará skuvllain. Mii leat leamaš Anáris guokte vahku ja Ruoššas vahkku. Erenoamážit Ruošša-mátki lei hui mávssolaš ohppiide. Mii leat leamaš mearragáttis Suoma ja Ruoŧa bealde ohppiiguin. 2003 ozaimet mii njeallje skuvlla ovttas Interreg-prošeavtta, ja 2004:s oaččuimet 2,5 miljovnna ruvnno. Juohke skuvllas lea sullii bealle virgi dán prošektii. Ieš lean maŋimus jagi bargan hui ollu dáinna. Moai letne guokte oahpaheaddji geat letne juohkán 40 % virggi. ¶
Lemet lávus ovttas ohppiin Mikkel Isak I. Oskal ¶
(Govva: SJSBS) ¶
Ovttasbargu rájáid rastá: Lemet Lujávrris ovttas Anna Prahovain ¶
(Govva: SJSBS) ¶
Sámi joatkkaskuvlii lea hirbmat ávkkálaš ahte sis lea oahpaheaddji gii sáhttá oahpahit sihke árbevirolaš meahcásteami, teknihkalaš fágaid boazodoalus, matematihka ja mekánalaš fágaid. Buot dáid fágaid Lemehis leat leamaš diibmoplánas, ja dasa lassin lea leamaš oanehis áiggi sadjásažžan ee. eŋgelasgielas. Muhto máŋggabealat máhttu iešalddis ii atte formálalaš oahpaheaddjigealbbu. Danin Lemet oažžu ain bálkká gealbbohis oahpaheaddjin, ja oažžu barggu dušše jagi ain hávális. ¶
Ieš sus ii leat panihkka dan dihte. Jus lea bargu, de lea buorre, jus ii leat, de beassá studeret veahá fas. Sus leat ollu plánat, váldit fágareivve boazodoalus ja sveisejeaddjin, gárvvistit matematihka ja álgoálbmotoahpu. ¶
Ná guhkás olliimet go Lemet muitalii jagis 2005. Ja go Lemeha muitalus ii dalle čahkan Sámi skuvlahistorjjá 2. girjái, de dat lea vuordán dán rádjái. Ja fertiimet dalle ođasmahttit muitalusa. Go 2010 čavčča ohcen Lemeha, de gávdnen su ain Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas, muhto dán háve kursainspektevrra kantuvrras. Ja de son muitala: ¶
– 2006:s dárbbašii skuvla jagi sadjásaš oahpaheaddji mekánalaš fágain. Ja dat šattai guokte jagi, dan botta go mekánalaš fágaid oahpaheaddji lei skuvlla sadjásaš rektorin. De mus lei olles bargu fas. Go dan gergen, de galggašin studeret, muhto de šattai eará bargu skuvllas. Sii falle munnje bealle virggi boazodoallooahpus, ja dasa lassin oahpahin datakurssaid ja bargen HMS:in (Helse-miljø-sikkerhet, Dearvvašvuohta-biras-sihkkarvuohta). Dakkár kombinašuvdna mus lei guokte jagi. De kursainspektevrras galggai leat jagi virgelohpi, ja mun ožžon dan gaskaboddosaččat, seammás go mus lea ain HMS-bargu ja oahpahan boazodoallosuorggis. ¶
Boazodoallooahpu riikkaidgaskasaš ovttasbargu ii leat doaibman nu bures muhtin jagiid, muhto dál mii leat álgán fas, ja buot njeallje riikka leat mielde. Dál dat gohččoduvvo BEBO – Boazodoalloealáhusa boahtteáiggi ovdáneapmi. Ii leat šat dušše skuvllaid ovttasbargu, muhto ealáhus lea maid mielde. Mus livččii miella joatkit dan barggu, muhto lea váttis go in dieđe man guhká mus lea bargu. ¶
Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas lea measta álo leamaš rávesolbmuidkurssat, muhto lea leamaš ja lea ain váttis plánet dákkár kurssaid. – Dat manná kurssas kursii, mis váilo ain strategiija ovddosguvlui. Ja kursaossodagas, dahje resursaguovddážis, eai leat sierra oahpaheaddjit. Dat mearkkaša ahte mii fertet iešguđet kursii juogo geahččalit oažžut oahpaheddjiid joatkkaskuvllas, dahje ohcat olggobealde olbmuid oahpahit. Ja go mii háliidit lágiidit muhtin kurssa, de fertet vuos ruhtadit dan. Ja go leat viimmat ruhtadan ja leat gearggus álgit, de sáhttá leat gasku skuvlajagi. Dalle ii leat beare gávdnat oahpaheddjiid geain lea gelbbolašvuohta oahpahit fága, ja áinnas sámegillii. ¶
Maŋimus jagiid leat leamaš ollu datakurssat, go dat lea dakkár maid buohkat dál fertejit máhttit. Lea leamaš erenoamáš ollu boazodoallit dain kurssain, ja mis lea maiddái leamaš sierra seniorkurssat penšunisttaide. ¶
Lea ain stuora dárbu lágiidit sámegielkurssaid, sihke čállinkurssaid sámegielagiidda ja kurssaid dárogielagiidda. Galggašii leat stipeanda, nu ahte buohkat geat dárbbašit besset vázzit kurssa ja besset váldit friddja barggus dan botta. ¶
Dađe bahábut ii oro rávesolbmuidoahpu dilli buorráneame. Dál lean juste ožžon plána hukset ođđa joatkkaskuvlavisttiid, muhto eai leat dan oktavuođas jurddašan ge resursaguovddážii sadji. ¶
Ovdal go dát girji prentejuvvo lea skuvlajahki 2011/12 álgán, ja maid Lemet bargá dál? Vuosttaš geardde máŋgga jahkái sus eai leat fásta diimmut joatkkaskuvllas. Áidna šiehtadus mii sus lea skuvllain lea ahte son galgá váldit muhtin luohkáid mielde meahccái oahpahit meahcásteami. Maid son áigu dálle? ¶
– Joatkkaskuvllas lea plánat fállat rávesolbmuidkurssa sveisemis ja dihtorbarggus, ja soaittán sáhttit dahkat juoidá das. Lean maiddái ieš jurddašan ráhkadit kurssaid mas nuorat ohppet mo birget meahcis. Oainnán ahte sihke sámi ja dáža nuoraid dál dárbbašit dan. ¶
Háliidivččen man nu láhkái joatkit riikkaidgaskasaš ovttasbarggu. Go sámit orrot njealji riikkas, de lea nu ollu mii gesset sin iešguđetge guvlui, ja lea váttis doalahit oktasaš sámi kultuvrra ja doaimmaid. ¶
– Na ba studieplánat? Goas don oaččut formálalaš oahpaheaddjigealbbu? ¶
– In dieđe ollen go goassege dohko, muhto in leat vel áibbas gidden uvssa. Lea ollu maid háliidan oahppat, áiggun dál ohcagoahtit makkár vejolašvuođat leat. ¶
[1] Jon Eldar Einejord (1939-2007) barggai Kárášjoga gymnásas / Sámi joatkkaskuvllas 1969–1997, 1975 rájes rektorin. Son lea čállán artihkkala Sámi skuvlahistorjá 3-girjjis. [2] Geahča fáksimiila Ságat-aviisas, Sámi skuvlahistorjá 2. ¶
Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis ¶
Eanet ja eanet Girkonjárggas válljejit sámegiela 964 http://skuvla.info/skolehist/knesvgs-s.htm XSLtemplate $Revision$; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5 . Davvi Girji 2011. ¶
Sverre Østerbøl (Govva: Siv Rasmussen) ¶
Girkonjárgga joatkkaskuvllas álggii sámegieloahpahus 1980-logu loahpas, ja vuosttaš sámegieloahpaheaddji lei Gunvor Rasmussen. Lei váttis fidnet sámegieloahpaheaddji ja muhtin jagi Trygve Madsen vujii Čáhcesullo ja Girkonjárgga gaskka oahpahit sámegiela goappašiid skuvllain. Goappašat oahpaheaddjit muitalit Sámi skuvlahistorjá 2 -girjjis. Dilli buorránii go skuvla oaččui bistevaš sámegieloahpaheaddji. Sverre Østerbøl (r. 1949), ovddeš kárášjohkalaš, álggii biilafága oahpaheaddjin Hesseng joatkkaskuvlii 1986:s. Jagiid 1995–96 oaččui son virgelobi lohkat sámegiela. 1997 čavčča rájes lea son oahpahan dušše sámegiela. Siv Rasmussen lea Sámi skuvlahistorjjá doaimmahusjoavkku miellahttu. Son lea riegádan 1963:s ja bajásšaddan Mátta-Várjjagis, ja dál son lea doavttirdutkosa stipendiáhttan Romssa universitehtas. Suinna leat oahpásnuvvan 2. girjjis, mas son čállá Mátta-Várjjaga skuvlahistorjjá birra. Dát jearahallan lea čállon 2007 ođđajagimánus. ¶
Siv Rasmussen, Deatnu 2007. (Govva: Basia Głowacka) ¶
– In lean jurddašan šaddat ollesáiggi sámegieloahpaheaddjin. Lohkagohten sámegiela iežan dihte, go ožžon sihke bálkká ja vejolašvuođa lohkat eatnigiellan. ¶
Sverre Østerbøl oahpista mu Girkonjárgga joatkkaskuvllas Hessengas lahka Girkonjárgga. Go son, biiladivodeaddji, álggii oahpaheaddjin dohko, de lei Hesseng joatkkaskuvla fidnofágaid skuvla. Dalle lei Girkonjárgga joatkkaskuvla Girkonjárggas, ja das ledje oppalašfágat, ekonomiija ja hálddahusfágat. 2002:s ovttastahttojuvvoje dat guokte skuvlla, ja dat biddjoje Hessengii. Namman šattai Girkonjárgga joatkkaskuvla. Dál leat skuvllas sullii 120 bargi ja 550 oahppi gávcci oahpposuorggis. ¶
Lea čuvges, buhtisáimmut skuvla mas leat valjit oahpponeavvut. Eanas sámegieloahpahus lea unna lanjažis, muhto doarvái saddjái sámegieljoavkkuide. Dasa lassin besset sii geavahit giellastudio. ¶
– Mot lea sámegielfálaldat rievdan daid jagiid go don leat bargan oahpaheaddjin dáppe? – Álggos ferteje váhnemat ja oahppit garrasit rahčat oččodit sámegieloahpahusa. Vuosttaš jagi ledje mus oahppin golbma kárášjotnieidda geat vázze oppalašfágaid. Lei maiddái bárdni geas lei sámegiella C-giellan, amasgiellan. Fidnofágain lei eanet ohppiin sámegieloahpahus. Dál ohppet badjel 30 oahppi sámegiela Girkonjárgga joatkkaskuvllas. Ollu rievddai dan rájes go bođii ođđa oahpahusláhka 1998:s. Dan mielde oaččui juohke oahppi rievtti lohkat sámegiela. Skuvla geatnegahttui fállat sámegieloahpahusa, vaikko livččii dušše okta oahppi dan gáibidan. Dat lea dagahan ahte eanet ja eanet oahppit válljejit sámegiela. Leat nu ollugat ahte dál mii ohcat vel ovtta sámegieloahpaheaddji. Dál eai leat dan mađe oahpaheaddjit ahte sáhtášeimmet buohkaide lágidit dábálaš oahpahusa skuvlalanjas. Danne mii bargat searválaga Sámi joatkkaskuvllain Kárášjogas, sii oahpahit muhtumiid min ohppiid interneahta ja jietna-/govva-studio bokte. Oahpaheaddjis Kárášjogas lea de ollislaš ovddasvástádus; oahpahusas, bargobihtáin, árvosániin. ¶
Girkonjárgga joatkkaskuvlla olggobealde lea diehtojuohkin sihke dárogillii ja sámegillii. ¶
(Govva: Svein Lund) ¶
– Mot lea din sámegieloahpahus organiserejuvvon? – Girkonjárgga joatkkaskuvllas leat sihke lohkangelbbolašvuođa ja fidnofágaid oahpahusprográmmat. Mii fállat sámegieloahpahusa buot oahpahusprográmmaide ja luohkáide. Oppalašfágaoahppit besset válljet sámegiela vuosttašgiellan, nubbingiellan dehe C-giellan. Dábálaččat fidnofágain ii beasa válljet C-giela. Danne eai beasa dain surggiin lohkat sámegiela sii guđet eai máhte sámegiela ovddežis. Ohppiide geat máhttet sámegiela mis gal lea sámegielfálaldat, maiddái fidnofága oahppoprográmmaide. Oppalašfágaohppiide geat válljejit sámegiela C-giellan, leat njeallje diimmu sámegiella vahkkus buot golbma oahppojagi. Ohppiide geain lea sámegiella vuosttaš dehe nubbingiellan lea golbma diimmu vahkkus vuosttaš luohkás, ja njeallje diimmu vahkkus nuppi ja goalmmát luohkás. Dasa lassin sáhttá vel válljet sámegiela joatkkaoahpu. Dat lea lassi sámegieloahpahus, gitta guđa diimmu vahkkus. ¶
– Ohppet go sámegiela dáppe sii geat eai máhte sámegiela ovddežis? Lea go dis omd. giellalávgu dehe oanehisáigge intensiiva oahput sámegielas? – Eai, dat mis eai gal leat. Dáppe lea njeallje diimmu vahkkus, skuvlajagi miehtá. Diehttelasat ii leat álki oahppat giela dušše skuvlalanjas, muhto sii ohppet goit giela ráhkadusa, ja juoga goit darvána muitui, ja de lea álkit joatkit dainna fágain maŋŋil. ¶
– Makkár oahppit válljejit sámegiela? – Oahppit geain sámegiella lea vuosttaš dehe nubbi giellan bohtet Unjárggas, Deanus, Kárášjogas ja Guovdageainnus. C-gielas leat ollugat dáppe Mátta-Várjjagis, oktiibuot gávcci oahppi dán skuvlajagi. Muhtumiin sis lea leamaš sámegieloahpahus mánáid- ja nuoraidskuvllas, earáide lea dat ges áibbas amas giella. ¶
– Dieđát go lea go dain Mátta-Várjjat ohppiin sámi duogáš? – In leat jearran manne sii váldet sámegiela ja lea go sis sámi duogáš. Muhtun oahppit leat muitalan ahte sis lea sámi duogáš. Earát ges leat muitalan ahte sis ii leat gal sámi duogáš, muhto sii goitge háliidit oahppat sámegiela. ¶
– Muhtun ovddeš oahppi Mátta-Várjjagis eret muitalii ahte son ii ožžon sámegieloahpahusa iežas dási mielde vaikko sus lei leamaš sámegiella mánáidskuvllas ja nuoraidskuvllas. – Son váccii fidnofágaid suorggis, doppe ii leat C-giella. Muhto son oaččui fálaldaga searvat sámegieloahpahussii vuosttaš- ja nubbingiellaohppiid oahpahussii. ¶
– Lea go dis buot maid dárbbašehpet sámegieloahpahussii? – Mii leat ožžon prošeaktaruđaid Sámedikkis, sihke fylkkagieldda bokte ja njuolga Sámedikkis. Daid giellaruđaid lea leamaš álki oažžut. Daid leat mii atnán sámegielgirjjiide girjerádjui, dihtoriidda, tv:i, radioi, sierra skuvlalanja biergasiidda ja stuora lávvui. ¶
– Leat go vássán jagiid leamaš váttisvuođat sámegieloahpahusas dehe muđui sámegiela geavahusas dán skuvllas? – Álggos go dát guokte skuvlla ovttastahttojuvvoje, de ledje váttisvuođat. Dalle eai lean hárjánan gullat sámegiela boradanlanjas. Dovdostalai ahte muhtun bargit ja oahppit eai dohkkehan sámegiela. Muhtun oahpaheaddjit ja oahppit leat maiddái moaitán go sámegielat oahppit leat sámástan gaskaneaset skuvlalanjas, ja aviissat leat čállán dan birra. Dál lea eará dilli, sámegiela dohkkehit buorebut. Bargit ja oahppit servet maiddái viššaleappot sámi guoskevaš doaluide. Mis ledje duvle sámi ofelaččat dáppe moadde beaivvi. Ofelaččat leat golbma iešguđet sámi guovllu nuora geat johtet miehtá Norgga ja muitalit sámi diliid birra. Sin galledeapmái bohte ollugat, muhto ii leat buorre go buot bargit eai leat mielas dakkár sámi doaluide. Nu lea maiddái go lágidit sámi álbmotbeaivvi doaluid, guovvamánu 6. b., eai dasa ge hálit buot bargit searvat. Mii leat ávvudan dan beaivvi dan rájes go leimmet boares skuvllas. Mis leat leamaš konsearttat ja leat lávlon sámegillii. Dán jagi boahtá Marit Hætta Øverli, ovdal leaba leamaš Ulla Pirttijärvi-Länsman ja Øystein Nilsen. Mis lea beaivvi sátnevuorut, ja mii guossohit biđđosa. Ledjen daid doaluid jođiheaddjin olu jagiid, muhto dál lea skuvlla hálddahus váldán badjelasaset eanas daid. Skuvlla ovddasvástádus dat lea ge, iige mu, sámegieloahpaheaddji ovddasvástádus. Illusáhkan lea ahte doaluide leat boahtán dađistaga eanet olbmot vássán jagiid. ¶
Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis ¶
Muitalus man váddása duohken ledje «10-jagi vuođđoskuvlla sámi oahppoplánatš 4321 http://skuvla.info/skolehist/magga-s.htm XSLtemplate $Revision$; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5 . Davvi Girji 2011. ¶
Ole Henrik Magga, Guovdageaidnu 2008 (Govva: Svein Lund) ¶
Ole Henrik Magga lea riegádan 1947:s ja bajásšaddánÁvževuomis Guovdageainnus. Son lea vázzán vuođđoskuvlla Guovdageainnus ja Kárášjogas, gymnása Askeris ja lohkan realfágaid ja sámegiela Oslo universitehtas. Son válddii magistergráda 1976:s ja doavttirgráda 1986:s. Son oahpahii sámegiela Álttá oahpaheaddjiallaskuvllas 1975–77. 1977-87 barggai Sámi Instituhtas. 1987:s šattai Oslo universitehta professor, ja 1990 rájes sus lea leamaš virgi Sámi allaskuvllas. Doppe son maiddái jođiha dutkanprográmma Ealát, boazodoalu ja dálkkádatrievdadusaid birra. Magga lea leamaš Norgga Sámiid Riikkasearvvi jođiheaddji 1980-85, Sámedikki presideanta 1989-97, Máilmmi Kultuvra- ja Ovdáneapmekommišuvnna lahttu 1993–95, ON Eamiálbmotáššiid Bissovaš Foruma ovdaolmmoš 2002–2004 ja Norgga dutkanráđi váldostivralahttu. Dál son lea Finnmárkkukommišuvnna láhttu. ¶
Jahki 1997 lea báhcán muitin veara jahkin sámi skuvlahistorjjás. Dalle gárvánii ja dohkkehuvvui sámi oahppoplána 10- jagi vuođđoskuvlla sámi oahppoplánat mii leai ovttadássásaš skuvlaplána riikaviidosaš plánain. Mo diet plána bođii áigái ja makkár vuođđu adnojuvvui plána ráhkadeamis, ánssášivččii duođai hui dárkilit iskojuvvot. Dan in áiggo dás bargat. Áiggun duššefal oanehaččat muitalit plánabarggu birra nu go ieš vásihin dalle Sámedikki presideantan. ¶
Jura oahpahus leai vuosttaš politihkkasuorgi mas eiseválddit dakkaviđe maŋŋil 2. máilmmisoađi dovddahedje ahte áiggošedje buoridit dábiideaset. Ja Sámekomitea attii ain buoret doaivagiid iežas earenoamáš čielga árvalusaidisguin jagis 1959. Muhto dat fámut mat guhká ledje goahcan sámi ovdáneami, eai lean eisege jávkán. Dat doibme ain dovdomassii. ¶
Oahpahusministtar Gudmund Hernes rámiduvvui doaimmalaš ministtarin [1] ja čielga jurddašeaddjin ja nuppástuhtii Norgga skuvllaid 1990-jagiin, masa gulai Ođastus 97 man oassin sámi oahppoplánabargu leai. Muhto sámi skuvlapolitihkas gárttai Hernes vuorddekeahttá bahámus čuolggun go son ii háliidan makkárge sámi skuvlaplána. Muhto plána ráhkaduvvui goitge ja dohkkehuvvui – Hernesa dáhtu vuostá. Su jurdaga mielde galggai gal sámi kultuvra «beassat» ovdánit ain Norggas. Nu goit ieš čálii. Su maŋisboahtti ministtarstuolus, Reidar Sandal [2] , leai dat gii oaččui sámi oahppoplána sadjái buot váivviiguin maid dat mielddisbuvttii barggu dáfus ja politihkalaččat. ¶
Go jurdila man nannosit sámi álbmoga vuoigatvuođat deattuhuvvojedje 1980-jagiin sihke vuođđoláhkalasáhusain 1988:s ja Sámedikki ásahemiin, de neaktá áibbas imašin ahte nu olu fámuid ja searaid dárbbašeimmet atnit ovdal go oaččuimet áigái ođđaáigásaš oahppoplána. Vuođđoskuvlla oahppoplána han lea duođai kultuvraovdáneami vuođđogeađgi ja vuođđolága §110A han galggai mahká jura dan ovdáneami suodjalit. ¶
Oahppodárbbut leat min servodagas rievddadan áiggiid mielde. Bivdoservodagas leai oahppan seamma go bargan. Mánát ohppe barggu bokte. Skuvlaoahpahus bođii olggobealde ja olggobeale álbmogiid dárbbuid vuođul. Sii han háliidedje ja dárbbašedje siviliseret sámiid ja dahkat sin kristtalažžan. Ruoŧa gonagasa Kárral IX ráđđehusašáiggi 1600-jagiid álgogeahčen rievidedje eiseválddit sámi gánddaid ja geahččaledje doalvut sin Uppsalai ja doppe bágget sin lohkat báhppan. Dat ii lihkostuvvan. Gánddat báhtaredje eret dien bálgás, vaikko livččii man buorre leamaš. Johan Skytte jagi 1632 ásahan skuvla Livččus [3] (Skytteanska skolan) duddjui ahte 14 sámi gándda čálihuvvojedje Uppsala universiteahta studeantan 89 jagis, jagiid 1633–1722. Maŋŋil ásahuvvui Ruoŧa beale sámi mánáide skuvla mii leai buoret go muđui ruoŧŧelaš álbmoga mánáidskuvla. 1800-jagiid loahpas ja earenoamážit 1900-jagiid álggus bázahalle fas sámi skuvllat. Muhto liikká lea vel otná beaivvi ge Ruoŧas sierra skuvla sámi mánáide. ¶
Norggas fuolaheigga Thomas von Westen ja Knud Leem 1700-jagiin ahte muhtun sámit ožžo oahpaheaddjeoahpa. Muhto diet barggut nohke jođánit. Ja 1800-logu nuppi bealis álggii dáruiduhttin. ¶
1898-jagi gohččun «sámi ja láddelaš giela geavahusas veahkkegiellan vuođđoskuvlla oahpahusas» ásahii dáruiduhttinvuoiŋŋa ja -vuogi man mielde dárogiela geavahusa ovddas máksojuvvui buoret bálká oahpaheddjiide ja sámegiela geavahus hehttejuvvui garrasit. Oahpaheaddjit šadde dien stuora našunála ášši sárdnideaddjin ja soalddáhin. Sámiid vuostálastin doddjojuvvui spáitilit. Sámegiela geavahus gildojuvvui. Gielddus heaittihuvvui easka 1959-jagi álbmotskuvlalágain ja go Stuoradiggi 1963:s meannudii Sámekomitea evttohusa (mii leai válbmejuvvon 1959:s). Dáruiduhttinpolitihkka joatkašuvai goitge 1970-jagiid rádjái. ¶
Maŋŋil go Norgga riikkaviidosaš skuvlalávdegoddi «Samordningsnemnda for skoleverket» jagis 1948 leai geažuhan ođđa skuvlapolitihkalaš geainnu, de duostagohte fas sámit ovdanbuktit iežaset sávaldagaid ja dárbbuid skuvlla hárrái. Álggus fertejedje čájehit ahte sámegiela geavahus leai pedagogalaččat anolaš, čujuhettiin UNESCO-ávžžuhusaide mat čielgasit rávvejedje atnui váldit unnitálbmotgielaid oahpahusas. [4] ¶
1950- ja 1960-jagiid sámekonferánssat čuoččuhišgohte ahte sámegiella lea dárbbašlaš oahppat ii duššefal veahkkeneavvun, muhto giela iežas árvvu dihte. Ja veahážiid veahážiid gullogohte oahpaheaddjit maid. Davviriikkalaš sámi oahpaheaddjičoahkkin Mázes 1965:s doarjjui ollásit dán maid seamma jagi Deanus dollojuvvon sámekonferánsa leai cealkán: ¶
Konferánsa atná hui dárbbašlažžan ahte buot sámi mánát ja nuorat buot golmma davviriikkas besset oahppat ovddidit eatnigielaset ja oahppat iežaset kultuvrra ja iežaset álbmoga historjjá birra. Dát guoská sihke vuođđoskuvlii ja alit vuođđooahpuid skuvllaide. ¶
Go vuođđoskuvlaláhka divvojuvvui jagi 1959, de beasai sámegiella oahpahuvvot skuvllas lágalaččat. Sámegiella álgooahppu álggahuvvui 1967 rájes. ¶
Go Sámi oahpahusráđđi (SOR) vuođđuduvvui 1976:s, de šattai sámi skuvlaáššiid bargu systemáhtalaččabun go goassege ovdal. Vuođđoskuvlla láhkamearrádusat mánáid giellavuoigatvuođaid birra rievdaduvvojedje ja buoriduvvojedje dađistaga jagiid 1975, 1985 ja 1990. ¶
Sámegiela oahpahusa váldoággan leai dan rádjai duššefal pedagogalaš. Ja skuvlla sisdoallu muđui ii baljo guoskkahuvvon. Ii lávdegoddige, man namma lei «Skolens Innhold» , mii gieđahalai skuvlla sisdoalu, ja man Reidar Marmøy jođihii, beroštan olus earás go giellaoahpaheamis, vaikko Stuoradiggi leai juo 1971–72 dáguhan ahte minsttarplána «várra ii deavdde daid gáibádusaid mat sámiin leat oahpahusa hárrái man vuođđun livččii sin iežaset giella ja kultuvra» . ¶
1987 rádjái leai oalle váttis álggahit digaštallama skuvlla ulbmiliid birra sámi mánáid hárrái. Ollu oahpaheaddjit ja váhnemat geat geahččaledje álggahit dakkáraš ságaid, šikkohalle «sámeaktivistan» ja soibmojuvvojedje leat áigumin politiseret skuvlla. Orui nu ahte doppe Oslos čilgejuvvui juogalágán objektiivvalaš duohtavuohta man mielde mii nai galggaimet eallit. Sihke oahpaheddjiide ja váhnemiidda lea dakkár dilli viehka eahpeoadjebas. Dan dihtii mii fertiimet geahččalit sihkkarastigoahtit ahte skuvlla sámegiela oahpaheami ja sámi árvvuid oahpaheami vuođđu galggai šaddat čielggasin. Vuođđun fertii leat láhka ja skuvlaplánat. Jurdda leai ahte oahpaheaddjit ja váhnemat eai galggaše šat dárbbašit doarrut beaivválaččat eai ge dovdat ahte sii leat lobihisvuođa ráji alde. Seamma geatnegasvuohta ja friijavuohta oahpahit sámi mánáide sámi árvvuid galggai leat mis go dáččain oahpahit iežaset mánáide dáčča árvvuid. Oaivvildeimmet ahte liikká lea vejolaš fuolahit buot mánáide ovttadássásaš oahpahusa. Ovttadássásašvuođa mii ii dárbbaš máksit ahte buot lea čuoggás čuoggái seamma ládje, leai juo Sámekomitea dáguhan 1959:s. ¶
Ođđa minsttarplána jagis 1987 leai dáid beliid váldán oalle duođalaččat. Doppe čuoččui ee. ná 5. kapihttalis: ¶
Skuvlafálaldat sámi mánáide atná vuođđojurddan ahte skuvla galgá leat servodaga lunddolaš oassin. Sámiid čearddalaš identiteahtta, man vuođđun leat kultuvrralaš ja sosiálalaš dilálašvuođat, duddjojit guovddáš oahppaneavttuid. Go skuvla atná vuođđun sámi kultuvrra, de dat nuppi bealis nanne ohppiid identiteahttadovddu ja iešluohttámuša ja nuppi bealis dat lea seailluheamen ja ovddideamen sámi kultuvraárbbi. ¶
M87:in bođii vuosttaš háve sierra sámi oahppoplánat muhtin fágain. Dat ledje risttalašvuohta, eŋgelasgiella, birasfága, servvodatfága, musihkka, duodji ja ruovttudoallooahppu. Plána ovdasánis čállojuvvui: «Sámi fágaplánat leat nubbin oassin minsttarplánii ja dat plánat leat heivehusat dábálaš plánain.» Liikká ii sáhttán dan áiggi gohčodit skuvlla sámi skuvlan. Moanat oahpaheaddjit ja váhnemat oaivvildedje ahte skuvla eanas sámi guovlluin leai duššefal dábálaš dáčča skuvlla kopiija, ja leai vel oalle heajos kopiija. ¶
Sámeráđđi ráhkadii oahpahuspolitihkalaš prográmma mii dohkkehuvvui jagi 1989. Ákkain ahte sámi álbmot lea eará álbmogiiguin ovttadássásaš gáibidii Sámeráđđi vejolašvuođa oahppat sámegiela sihke vuođđoskuvllas, joatkkaskuvllas ja rávis olbmuid oahpahusas, oktasaš sámi oahppoplánaid, oktasaš sámi oahpaheaddjeoahpu ja bákkolaš diehtojuohkima sámi diliid birra buot ohppiide buot davviriikkain. Earenoamážit galggai vuođđoskuvlla leat váldogaskoapmin sámegiela, sámi kultuvrra ja sámi servodateallima seailluheamis ja ovddideamis ja galggai Sámeráđi oainnu mielde dán vuođul váldit vára ja gaskkustit sámi kultuvrra ja sámi máhttovuođu. Vuođđoskuvlafálaldat galgá gárvvistit mánáid nu ahte sii galget leat doaibmi guovttegielalaččat ja dakko bokte sáhttit doaibmat sihke sámi ja eanetlohkoálbmogiid servodagas. Ovttasbargu eará sámiiguin ja eará eamiálbmogiiguin galgá leat vuođđogeađgin. ¶
Go Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta (GOD) hutkagođii skuvlaplánaođasteami 1992:s, de eai váilon cealkámušat sámi skuvllaid geatnegasvuođaid birra. Sámi gáibádusat ledje hui čielgasat ja Sámi oahpahusráđi barggu bokte leai sámi servodat oahppan olu skuvlapolitihka ja geavatlaš barggu birra. Ráđđehus ja Stuoradiggi orru maid cealkán oalle čielgasit dáid áššiid birra ja dan dihtii ledje olbmuin oalle stuora vuordámušat ođastanbargui. ¶
Departemeanta bovdii stuora konferánsii Osloi čakčamánu 1992:s gos leai oaivil ovdanbuktit evttohusa mo plána oktasaš oassi galggašii leat, namalassii dat oassi mii galggai leat sihke vuođđoskuvlla, joatkkaoahpu, ja rávisolbmuid oahpuid vuođđun. Moadde vahku maŋŋil biddjojuvvui stáhta oahpahuskántuvrraid háldui lágidit konferánssaid regiovnnain miehtá riikka. Sihke ohppiid, váhnemiid ja oahpaheddjiid organisašuvnnat bovdejuvvojedje ja nu maid rávisolbmuid oahpahusorganisašuvnnat. ¶
Sámi skuvlaorgánat fuomášedje mii lea dáhpáhuvvamin go Sámi oahpahusráđđi bovdejuvvui Finnmárkku regiovdnakonferánsii. Sámi oahpahusráđi direktora Asta Balto čilgii dakkaviđe ahte Norgga ođđa sámepolitihkka galgá báidnit ođđa skuvlaplána ja son čujuhii Sámelága §1-1:ii. Guhkit nákkáhallan Sámi oahpahusráđi ja GOD gaskka álggii, muhto GOD ii orron áigumin mieđihit veahášge áigumušainis: Eai makkárge sámi oahppoplánat ovttaskas fágaide ja guhkkin eret vel ollislaš plána! Sámi mánáid dárbbut galge fuolahuvvot oktasaš skuvlaplána bokte. Sámi oahpahusráđđi beasai duššefal nammadit ovddasteaddji bargojovkui mii galggai ráhkadit prinsihpalaš álggaheami oktasaš plánaoassái. ¶
Sámediggi leai 1993:s doaibman vuosttaš válgaáigodaga ja dieđáhusastis Stuoradiggái (St. d. 52 (1992–93)), man ráđđehus fertii dahkat sámelága vuođul, leai ráđđehus cealkán ná Norgga sámepolitihka birra: ¶
Dán politihkas galgá Sámediggi, sámi álbmot válljen orgánan, leat buot deaŧalaččamus nevvodeaddji go politihka vuođđu galgá láhččojuvvot (s. 9). GOD sáddii suoidnemánu 1994 evttohusa gulahallamiidda mas ledje skuvlaplána vuođđojurdagat ja njuolggadusat. Dan rádjái ii lean Departemeanta muitalan ge Sámediggái maid sii leat bargamin! Plána vuođđooassi leai ráhkaduvvon dego Sámi oahpahusráđđi ja Sámediggi eaba oba gávdnoše ge. ¶
Gulaskuddancealkámušastis čujuhii Sámediggi skábmamánu 1994 sámepolitihka guovddáš prinsihpaide nu go vuođđolága §110A ja ILO eamiálbmotkonvenšuvdna jagis 1989 (namma oaniduvvo dás ILO–169) man Norga leai vuolláičállán jagis 1990. Sámediggi loahpahii iežas cealkámuša dáiguin sániiguin: ¶
Sámediggi ferte hui garrasit deattuhit ahte prinsihpat ja njuolggadusat maid Departemeanta lea ovdanbuktán, orrut leamen maŋoslávkin ovdalaš minsttarplána ektui. Jos Vuođđolága gáibádusat galggažit devdojuvvot, de ii leat doarvái dušše dat ahte láhččo sadji sámi kultuvrii ja sámegillii, muhto sámi kultuvra galgá oažžut guovddáš saji skuvlii. Dan dihtii fertejit ráhkaduvvot ollislaš sámi plánat dan vuođul mii dássážii lea dahkkon (gč. 1987-minsttarplána) (Sámediggeášši 44/94). ¶
Sámi oahpahusráđđi leai juo árrat 1994:s čujuhan 1987-minsttarplána buriid beliide ja gáibidan «sierra sámi plánaid» (reivves 04.02.1994). Departemeanta mokkárdalai, muhto mieđai goitge loahpas ahte sáhttá ráhkadit sierra plánaid ovttaskas fágaide sámi mánáid várás nu go sámegillii, duodjái, servodatfágaide, ruovttumáhttofágii, risttalašvuhtii, eaŋgalašgillii, luonddufágii ja musihkkii. [5] ¶
Muhto mokkárdallan leai golahan áiggi duššái nu ahte bargu dieiguin plánaiguin bođii johtui masa jagi maŋŋil go našunála plánaiguin. Sámi oahpahusráđđi barggai liikká hui buori barggu oanehis áiggis miessemánu 1. beaivvis juovlamánu 1. beaivái 1995 – duođai rámi veara bargu. Ii várra Ellen Inga O. Hætta, gii 1994:s leai álgán direktoran, eai ge su mielbargit oađđán olus dien áigodagas. ¶
Muhto rohpi ain váilui. Sámediggi deattuhii dien departementii giđđat 1995:s go leai sáhka dan stuoradiggedieđáhusas man Ráđđehus leai lohpidan plánabarggu birra. Ja vai Sámedikki oaidnu váldošii vuhtii stuoradiggedieđáhusa ráhkadanbarggus, sáddii Sámediggeráđđi cuoŋománu cealkámuša mas Ráđđi deattuhii prinsihppabeliid ja oktiigeassun čálii evttohusa mo ráđđehus berrešii čállit stuoradiggedieđáhusas, namalassii ná: ¶
Ráđđehus [áigu] atnit vuođđun vuođđolága §110A ja gaskariikkalaš konvenšuvnnaid maid Norga lea vuolláičállán ja daid prinsihpaid mielde mat leat čilgejuvvon St. dieđáhusas nr. 52 ja nu mo dán dieđáhusas lea čilgejuvvon oahpahusa birra go joatká barggu sámi mánáide oaivvilduvvon oahpahusa ulbmiliiguin, sisdoaluin, organiseremiin ja stivremiin. Galgá ráhkaduvvot sámi oahppoplána mii galgá doaibmat ollislaš rápman buot sámi mánáide olles riikkas. Dát bargu galgá bargojuvvot lagas ovttasbarggus Sámedikkiin, Sámi Oahpahusráđiin ja eará sámi orgánaiguin geain lea máhttu ja gelbbolašvuohta dán suorggis. Ulbmilin lea ahte sámi álbmot iežas orgánaid bokte, main Sámediggi álbmot válljen orgánan lea vuosttamužžan, galgá veahážiid veahážiid váldit badjelasas ovddasvástádusa sámi oahpahussuorggis. Sámedikki iežas vuoruheamit galget adnot vuođđun dán barggus. Ráđđehus ferte ovttas sámi orgánaiguin jeavddalaččat árvvoštallat olihuvvon bohtosiid ulbmiliid ektui ja dárbbu mielde ovdanbidjat Stuoradiggái doaibmaevttohusaid, juogo sierra dahje ovttas eará evttohusaiguin oahpahussuorggis, mat leat dárbbašlaččat bargguid nannema váras dán suorggis. ¶
Stuoradiggedieđáhus bođii giđđat 1995 (St. d. nr. 29 1994–95 «Om prinsipper og retningslinjer for 10-årig grunnskole – ny læreplan» ), muhto departemeanta ii lean váldán ollenge vuhtii Sámedikki evttohusaid ii ge gáibádusaid. Sámedikki lahtut ledje beahtahallan ja váivvis sihke bohtosiid ektui ja bargovugiid ektui dán áššis. Sámediggi jotkkii goitge ovdandoallat iežas oainnu ja doalai čakčat 1995 čoahkkima Girko- ja oahpahusdepartemeanttain sámi oahppoplána birra ja sámi sisdoalu birra mii galggai leat ollislaš plánas (gohčoduvvon «sámi stoalpput» ). Dán maŋit gažaldagas orui čoahkkimis šaddamin buori muddui ovttamielalašvuohta, muhto maŋit čoahkkimis leai Departemeanta guođđán daid jurdagiid maid mii leimmet ádden soahpamuššan. Dasa lassin anii Departemeanta ággan ahte Sámi oahpahusráđđi mahká leai singuin ovttaoaivilis. Sámi oahpahusráđi direktora cuiggodii Departemeantta ja deattuhii ahte sis ii lean leamaš mihkkege dahkamušaid dieinna áššiin. Mii sámi bealis leimmet duođai hirpmástuvvan ja várra eat nagodan čiegadit man bahčan mii válddiimet dien. Čoahkkin nogai hui fáhkka. Eanet ahte eanet orro vuođđoláhka, sámeláhka, stuoradiggedieđáhusat ja gonagasa sárdni Sámediggái gullamin eará máilbmái go dasa gos GOD leai. Maŋŋil lean ádden ahte ollugat departemeantta iežas ámmátolbmuin atne unohassan go fuomášedje mii leai dáhpáhuvvan. ¶
Gudmund Hernes finai su ministtaráiggis oktii Sámi oahpahusráđis. Dá son lea oahpahusráđi oahpponeavvočájáhusas ovttas Kristine Nystadain ja Ole Henrik Maggain. ¶
(Govva: Samisk utdanningsråd 20 år) ¶
Rollat molssošit jođánit politihkas. Reidar Sandal lei oahpahusministtar 1995-97. Badjelaš logi jagi maŋŋá son lei finánsalávdegotti jođiheaddji. Dá dearvvaha dalá finánsaministara Kristin Halvorsen, gii 2009:s šattai oahpahusministtarin. ¶
(Govva: Heiko Junge / SCANPIX) ¶
Muhto de molsašuvai GOD-ministtar. Reidar Sandal álggii juovlamánu 1995. Vuosttaš čoahkkimis juo Sandal dovddahii áibbas eará oainnu alddis go ovddit ministaris. Sandal bivddii njuolgut ándagassii dan ovddas mii leai dáhpáhuvvan. Ja oalle jođánit čielggai ahte son áiggui jeagadit Sámedikki ja ráhkadit sierra oahppoplána. Geassemánus 1996 ovdanbijai Sámediggi prinsihpalaš oahppoplánaráma man sisdoallu leai oalle seamma go dat maid Sámediggi leai ovdandivvon jagi ovdal. Borgemánu duođaštii Sandal reivves ahte Sámedikki váldovuoruheamit oahppoplánabargguin ledje departemeantta iežas vuođđojurdagiid mielde. Son celkkii maid čielgasit ahte Sámediggi galggai beassat aktiivvalaččat leat fárus suokkardeame plánaid ovdal go dat gárvvistuvvojit. Dát dagai áibbas ođđa dili. Bealistan in leat goassege vajálduhttán dien rehálašvuođa, rabasvuođa ja buori dáhtu man Sandal čájehii. ¶
Váttisvuohtan leai ahte plánaid gárvvistanáigemearit ledje gártan hui gáržin. Bargu leai garrasit maŋŋonan. Departemeanta fertii guhkidit áigemeari 1996 lohppii. Liikká šattai Sámi oahpahusráđđi doapmat issorasat maiddái dáinna plánaosiin. Mun ledjen ieš mielde hábmemin sámegiel teavstta plánaoassái man namma leai ¶
Prinsihpat ja njuolggadusat vuođđoskuvlaoahpahussii sámi oahppoplánaid mielde, mii leai čanusin plána oppalaš oasi ja fágaplánaid gaskka (ja dan dihtii gohčoduvvui «Broen» (Šaldi)). Muhto dien barggu mii barggaimet stuora iluin ja movttain. Viimmat beasaimet dovdat ahte min fámut adnojuvvojedje ávkkálaš bargui dan sadjái go golahit fámuid duššálaš doarrumii dakkár áššiid alde mat livčče galgan áigá juo čielgasat ja lunddolaččat dan vuođul mii leai dáhpáhuvvan 1980- ja 1990-jagiin. Áigi leai gáržon hirbmadit ja ollugat ledje šaddan oaffaruššat sihke nahkáriid ja bearašeallima barggu áigge. Buot vearrámus goitge orui mu mielas ahte sámi fágaolbmot, Sámedikki politihkkarat ja Sámi oahpahusráđi politihkalaš jođiheaddjit ledje šaddan gierdat dien rádjái ahte sin dulbme dakkárat geain ii lean fávdnát vuođđu árvvoštallat sámi skuvlla sisdoalu. Sin ágga leai duššefal politihkalaš fápmu – ii fal máhttu. Dat leai duođai leamaš oalle unohis dovdu. Muhto go plána dál orui šaddamin duohtan, de dat veahkehii min vajáldahttit. Stáhtaráđi persovnnalaš ovddasmoraš dan ovddas ahte bargu galggašii lihkostuvvat ja su persovnnalaš meannudanvuohki ja gulahallanvuohki dovdui midjiide litna vuoiddasin mii savvohii háviid. ¶
De bođii gažaldat: Na gos sámi fágaplánat galget adnojuvvot? Go Sámedikkis áddegođiimet ahte eai buot sámi mánát sáhte oažžut vuoigatvuođa geavahit plána, de árvaleimmet ahte plána galgá goit adnot «sámi giela hálddahusguovllus» man sámelága 3. kapihtal ( «giellaláhka» ) ráddjii dalle, namalassii gielddaid Guovdageaidnu, Kárášjohka, Deatnu, Porsáŋgu, Unjárga ja Gáivuotna. Stáhtaráđđi čuovvolii dien evttohusa 1997:s ja mearridii aitto nu. Sámediggi leai vuosttaš gii beasai diehtit. ¶
Ja de čuzii garradálki. Muhto diet «garradálki» ii livčče galgan eanet go spiella. Dan fápmu ii lean eará go logenáre sámiid vuostálasti Deanus geat dál ledje ožžon buori liibba fallehit. Ja falleheapmi gulastuvai mearkkašahtti viidát. Sii ledje duođai mediaid jiellahat. Velá akšuvnna birra nai mii galggai dollojuvvot Stuoradikki olggobealde, muhto mas ii šaddan ii mihkkege, muitaluvvui goappaš TV-kanálain mat dalle ledje. Olbmot geat muđui eai lean goassege beroštan sámi mánáid oahpahusas, daid searvvis maiddái Romssa universiteahta sámi dutkamiid njunuš antropologa, Per Mathisen, bealuštedje akšunisttaid olles iežaset ja Romssa universiteahta fágalaš namain. Sámi mánáid birra geaid dilli ii buorránan veahášge dieid plánaid mielde nu ahte livčče ožžon sámegieloahpahusa ja sámi kultuvraoahpahusa, ii gullon sátnegeahči ge. Áibbas nuvttá ákka ožžo vuostálastit dainna go plána sisdoallu ii lean heivehuvvon bures mearrádusain gos plána galggai doaibmat. Doppe ledje dajaldagat nu go «Oahpahus oppalohkái galgá ovddidit sámi identitehta.» (s. 60) maid leai álki fallehit. Dasa lassin dahkaludde vuostálastit ahte plána mearrida sámegiela bákkolaš fágan buohkaide hálddahusguovllus, mii ii lean duohta. Dan beali galge stivret eará mearrádusat. Sámi oahppolánas ledje vihtta molssaeavttu ja okta dain leai «Dárogiella vuosttašgiellan ... ohppiide geat eai dáhto oahpahusa sámegielas» (SOP s. 87). Okta molssaeaktun leai dárogiella vuosttašgiellan ja suomagiella nubbingiellan – maiddái dat sámegiela haga. Departemeanta rievdadii maŋŋil daid dajaldagaid maid ledje fallehan. Muhto vuostálastin ii dainna nohkan – ii goit dakkaviđe. Muhto áiggi mielde dat čáskkai ja olles vuostálastiid organisašuvdna nogai. [6] ¶
Sámediggi ja Sámi oahpahusráđđi gárttaiga čilget máŋgii vuođđojurdagiid man vuođul gáibideimmet ollislaš sámi oahppoplána. Daid čilgehusaid oažžu geardut sihke historjjálaš muitun, muhto maiddái dainna go dain veadjá leat ain árvu vel dál nai olu jagiid maŋŋil. Dás leat ovddemustá Sámedikki vuođđoákkat. ¶
Sámit lea nubbi dain álbmogiin geaid duovdagat leat Norgga stáhta vuođđun. Norgga stáhtas lea dan dihtii earenoamáš ovddasvástádus sámi kultuvrras ja dan ovdáneamis. Sámi mánáid vuoigatvuohta oažžut vuođđoskuvlafálaldaga iežaset kultuvrra vuođul čuovvu vuođđolága §110A:s mas leat dát sánit: Stáhta eiseválddiid geatnegasvuohtan lea lágidit dilálašvuođaid nu ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima. Dasa lassin bohtet konvenšuvnnat ja gaskariikkalaš šiehtadusat maid Norga lea vuolláičállán, ee. ILO-konvenšuvdna 169. Kultuvrra seailluheapmái ja ovdáneapmái lea vuođđoskuvlla doaibma okta váldogaskaoapmin. Kultuvra lea viiddis doaba man ii leat álki ráddjet ja dan dihtii buot skuvlafágat guoskkahit kultuvrra – na juo visot skuvlla doaibma váikkuha kultuvrii go dat báidná buot doaimmaid. Dan dihtii kultuvrra ieš guđet osiid ferte váldit vuhtii guhkás olggobeallai ovttaskas fágaid. Oahppoplánaid hábmen, oahpaheddjiid skuvlen, oahpponeavvuid ráhkadeapmi, oahpahanvugiid ođasteapmi ja oahpahusa organiseren ferte maid váldit kultuvrra vuođđun. Sámi ja eará mánáid oahpahus galgá leat prinsihpalaš ovttadássásaš, muhto dan dihtii ii dárbbaš leat čuoggás čuoggái seamma. ¶
Skuvla galgá deavdit guokte dárbbu. Nubbi lea áimmahuššat álbmoga kultuvrra ja máhttovuođu buolvvas bulvii. Nubbi fas lea fuolahit juohke mánnái oahpahusa máná návccaid ja kultuvravuođu mielde. Sámi oktasaš máhtolašvuohta man dahket oktasaš árvvut, guottut, dieđut ja gálggat mat leat sámi servodaga dovdomearkkat, galgá leat guovddaš oassi sámi mánáid máhtuid ja oahpuid gazzamis. Min álbmoga earenoamáš dárbbut oahpahusa hárrái leat min historjá, dieđut, teknologiija, árvovuogit ja min sosiála, ekonomalaš ja kultuvrralaš dovdomearkkat obanassii (nu go lea čilgejuvvon ILO-konvenšuvnna 169 27. artihkkalis). Skuvla galgá láhčit doaimmas nu ahte guottut, árvvut, dieđut ja gálggat mat oktii dahket sámi gelbbolašvuođa, deattuhuvvojit earenoamážit go oahppofáttát ja bargovuogit válljejuvvojit. ¶
Giellaoahpahusa hárrái galgá vuođđoláhka áddejuvvot nu ahte juohke ovttaskas sápmelažžii galgá sihkkarastojuvvot oahpahus mii addá ollislaš sámegiel máhtu seamma dásis go dáža mánát galget máhttit dárogiela (ILO-169, art. 28 ja 26). Maiddái eará fágain go giellafágain galgá dát ulbmil vuhtii váldojuvvot, dainna go vuođđoskuvlla earenoamáš geatnegasvuohta lea hárjehit mánáid nu ahte máhttet ovdanbuktit jurdagiid ja dieđuid luonddumáilmmi ieš guđet beliid birra – dadjat juo oba kosmosa birra. ¶
Dan lassin galgá skuvla ieš ovddidit giela ja kultuvrra sihke ieš njuolga ja dasto velá nu ahte hukse ja ovddida ovttaskas ohppiid guottuid ja máhtuid mii vuorustis fas duddjo seamma guvlui. Dáruiduhttima guottut leat ain bárrahis eallimin, sihke diđolaččat ja olbmuid iežaset dieđikeahttá. Dát gáibida ahte skuvla addá earenoamáš buriid dieđuid ja áddejumi olbmuide dobbelii go skuvla muđui viggá, nu ahte mánát ja nuorat nagodit áddet iežaset dili sihke dálá áiggis ja historjjálaččat. Stuora hástalussan lea dat ahte skuvla galgá hukset guottuid ja addit giella-, servodat- ja kultuvramáhtu sámi nuoraide nu ahte sii nagodivčče eai duššefal atnit árvvus dan maid ovdalaš buolvvat leat oažžon áigái, muhto vai sii ieža nagodivčče nannet ja joatkit kultuvraárbbi huksema. ¶
Vuođđoláhka atná vuođđun ahte lea sámi servodat mii galgá sihkkarastojuvvot ja beassat ovdánit. Skuvlii máksá dát ahte sámi servodat galgá beassat váikkuhit skuvlla doibmii ja ahte skuvla fas bealistis galgá leat servodaga veahkkeneavvu servodaga ovdáneamis. Vaikko sámi servodat olu guovlluin lea cuovkanaddan lossa deattu vuolde, de dat ii rievdat geatnegasvuođa man birra Vuođđoláhka sárdnu, namalassii seailluheami, ođđasit huksema ja ovdáneami birra. Skuvlla vuosttamuš doaibman lea ráhkkanahttit ohppiid dán servodaga lahttun. ¶
Skuvla galgá hukset ja ovddidit sámi oktasaš kultuvravuođu. Muhto dat galgá maid váldit vuhtii ahte sámi álbmot eallá iešguđetlágán diliin maid leat historjjá dáhpáhusat duddjon. Earenoamáš dárbbašlaš lea ahte báikkálaš kultuvradovdomearkkaide sihke lullisámi, julevsámi ja mearrasámi guovlluin čáhkkejuvvo sadji skuvlla beaivválaš eallimis nu ahte dakko bokte nannejuvvojit buot oasit sámi kultuvrras. Oahpahus dán girjáivuođa birra ja positiivvalaš guottuid huksen dán dili hárrái galgá leat guovddáš ulbmilin skuvlafálaldagain sámi mánáide ja nuoraide. ¶
Sámi álbmot galgá oažžut seamma dássásaš vejolašvuođaid ohppui buot dásiin go earát Norggas. Dat duddjo ovttadássásašvuođa bargosajiin ja olles servodagas. Vuođđoskuvlafálaldat galgá ráhkkanahttit ohppiid nu ahte sii sáhttet doaibmat sihke sámi servodagas ja riikaservodagas. Sii galget šaddat doaibmi guovttegielagin nu ahte birgejit vaikko gos Norgga riikka rájiid siste. Ovttadássásašvuohta máksá maid ahte sámi mánát ja nuorat galget oažžut seamma vejolašvuođa go earát háhkat alit oahpa (nu go ILO-169 art. 26 dáhkida). Dát ii guoskka duššefal giellamáhttui, muhto maiddái eará máhtuide ja duogášdieđuid háhkamii. Skuvla galgá addit sidjiide bargoneavvuid maiguin sáhttet ceavzit buot hástalusain mat sin deaividežžet sihke kultuvradiliid dáfus ja birgejumi dáfus sámi servodagas ja riikaservodagas. Sámi oahppit galget maiddái oahpahuvvot doaibmat álbmotgaskasaš oktavuođain ja earenoamážit dakkár ovttasbargodoaimmain maidda sámi orgánat ja organisašuvnnat oassálastet. ¶
Vuođđoláhka cealká maid ahte «Stáhta eiseválddit» galget láhčit dilálašvuođaid nu ahte «sámi álbmot» (dárogillii gohčoduvvon «den samiske Folkegruppe» ) ieš galgá beassat sihkkarastit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima. Mii galget ieža duođas beassat guoddit ovddasvástádusa – dieđus dainna go duššefal sámit ieža sáhttet seailluhit ja ovddidit sámi kultuvrra. Ja dát fas váikkuha dasa mo servodat galgá organiserejuvvot ja mo ovddasvástádus galgá juogaduvvot. Dát mearrádus čilge jura dan iešmearrideami mii eamiálbmogiin galgá leat álbmogiidgaskasaš riektejurddašeami mielde. Dat máksá ahte mii ieža galgat, nu guhkás go leaš vejolaš ja dakkár orgánaid bokte mat dan nammii ásahuvvojit ja heivehuvvojit, beassat ieža mearridit maiddái dakkár áššiin main lea čiekŋalis váikkuhus alcceseamet ja boahtteáigáseamet (ILO-169, 27. art.). ¶
Norggas leat dilálašvuođat buorránan mearkkašahtti láhkái 1980-jagiid ja 1990-jagiid nu ahte sámit sáhttet váldit badjelasaset ovddasvástádusa iežaset áššiin buorebut go olu eará eamiálbmogat. Positiivvalaš ovttasbargu sámi eiseválddiid ja eará eiseválddiid gaskka lea juo duddjon, ja galgá ain duddjot, luohttámuša mii dahká vejolažžan juogadit doaimmaid sámi ja eará orgánaid gaskka boahtte áiggi. ¶
Ulbmiliid maid vuođđoláhka namuha, ferte oaidnit ovttas ollislaš govvan dan ektui makkár ovddasvástádus stáhta eiseválddiin lea muđui buot rikka áššiid hárrái. Dávjá lea nu ahte ovddasvástádus ii leat juogo sámi orgánaid okto dahje rikka orgánaid okto, muhto nu ahte beaivválaš diliin juogaduvvo ovddasvástádus daid gaskka dađi mielde makkár áššiin lea sáhka ja makkár orgánat ain gávdnojit suorggis suorgái ja áiggis áigái. ¶
Oahppa lea buot guovddášeamus gaskaoapmi mainna sáhttá láhčit ja válljet geainnuid ráhpis guovlluid ja áiggiid čađa olles álbmogii. Ja oahppu lea dat reaidu man sámi mánát ja nuorat dárbbašit jos galget birget sápmelažžan, riikka ássin ja máilmmiviidosaš servodaga lahttun. ¶
Oahppoplánabargu lihkostuvai ja prentejuvvui namain 10-jagi vuođđoskuvlla sámi oahppoplánat jagi 1997. Sámi oahpahusráđi bealde barggaiga Asta Balto (hálddahusjođiheaddji 1993 rádjai) ja Ellen Inga O. Hætta (hálddahusjođiheaddji 1994 rájes) earenoamáš buori barggu. Earret Reidar Sandala, gii leai ministtarin 1995 loahpa rájes 1997 lohppii, leai maiddái ekspedišuvdnahoavda Hanna Marit Jahr guovddáš olmmožin plánabarggus. Álggus Jahr barggai Hernesa vuoiŋŋa mielde, muhto dađistaga mieđihišgođii min ákkaide, nu go Asta Balto čállá artihkkalis Sámi skuvlahistorjá 2-girjjis. Ja Jahr oinnii loahpas makkár árvu min barggus loahpalaččat šattai. ¶
Oahppoplána barggus lea olu oahppat sihke Norgga oahpahuspolitihka ja sámepolitihka birra. Eanemus čalbmái čuohcci lea man guhkes gaskka leai čáppa sániid ja duohta máilmmi gaskkas. Orui muhtumin dego Girko- ja oahpahusdepartemeanta ii oba livččege gullamin Ráđđehusa hálddahussii. Vel Gieldadepartemeanta nai, mii leai Ráđđehusa «sámedepartemeanta» , orui gaskkohagaid imaštallamin dili. ¶
Nubbi imaš leai Sámi oahpahusráđi sadji, mii dalle leai departemeantta vuollásaš orgána. Vuos badjelgeahčai Hernes ja departemeanta Oahpahusráđi nu olu go sáhtii. Dasto vikkai Departemeanta geavahit Oahpahusráđi Sámedikki vuostá. Lihkku leai ahte Sámediggi ja Oahpahusráđđi gulahalaiga nu bures. Dat dagahii garrasit ahte boađus šattai nu buorre go šattai . ¶
Sámediggi oinnii áigá juo man deaŧalaš Sámi oahpahusráđđi leai skuvlapolitihkalaš barggus. Ieš dihten dan earenoamáš bures go ledjen leamaš juo 1976 rájis vuosttaš áigodagaid Sámi oahpahusráđi lahttun. Mii han leimmet ásahan Sámi oahpahusráđi sámi servodaga veahkkin eat ge ovddemustá Departemeantta veahkkin. ¶
Orui dan dihtii sihke ávkkálaš ja lunddolaš ahte Sámi oahpahusráđđi laktojuvvo oassin sámedikki vuogádahkii seamma ládje go Sámi kultuvraráđđi, Sámi giellaráđđi, Sámi ealáhusráđđi ja Sámi kultuvramuitoráđđi. Dat han manai nu álkit. Muhto ii lean seamma álki Oahpahusráđiin. Logenáre jagi mii gal beasaime doarrut ovdal go Sámi oahpahusráđđi viimmat šattai Sámedikki orgánan. Dađi bahábut heaittihuvvui Sámi oahpahusráđđi go Sámediggi oaččui dan háldosis. Dakko gal čurbošii Sámediggi. Sámediggi dárbbaša fágapolitihkalaš orgánaid. Ieš jáhkken ahte Sámi oahpahusráđđi šattašii deaŧalaš gaskaoapmin ođđa oahpahuslága deavdimis. Oahpahuslága rievdadeapmi 1998:s leai maid reforpma oassin. Dat sihkkarastá sámi sámegiela oahpahusa sámegiela hálddahusguovllus ja muhtun muddui maiddái muđui Norggas. ¶
Oktiibuot ii leat 1997-jagi oahppoplána buorre ovdamearkan mo sámi áššit berrejit gieđahallojuvvot. Jagi 2005 ráhkaduvvui ge gulahallanortnet Ráđđehusa ja Sámedikki gaskka, mii dáidá buoridan dili. Dan mielde sáhttá Sámediggi gáibidit ráđđádallamiid go lea dárbu. Dakkára livččiimet dárbbašan juo 1992:s. Muhto ain orru eanas guđege ministara duohken mo son gieđahallá sámi áššiid. Ja sámi áššit leat johtalan departemeanttas departementii. Ii dat ge leat buorre mearka. ¶
Orru leamen ain nu go professor Nils Oskal lea cealkán ahte vaikko Norga lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga duovdagiid ala, de stáhta orgánat ain doibmet eanas nu ahte devdet duššefal nuppi álbmoga dárbbuid. Dat bonjuvuohta lea dieđus sajáiduvvan guhkes áiggiid čađa, muhto gal dan sáhttá njulget jos fal riikaeiseválddiin leaš dáhttu. ¶
[1] Gudmund Hernes (f. 1941) lea leamaš sosiologiija professor. Son lei oahpahusministtar Bargiidbellodaga ráđđehusas 1900 čavčča rájes 1995 juovlamánu rádjái. Dasto son lei guokte jagi dearvvašvuođaministtar. Maŋŋil son lea leamaš direktevran UNESCO:s ja dutkin FAFO:s. [2] Reidar Sandal (f. 1949) lea bargan lektorin ja son lea leamaš Sogn og Fjordane Bargiidbellodaga stuoradiggeáirras. Son lei oahpahusministtar 1995 juovlamánu rájes 1997 golggotmánu rádjái. [3] Davvisámegiel namma Likču, lullisámegillii Liksjoe, upmisámegillii Liksjuo, ruoŧagillii Lycksele. [4] Use of vernacular languages in Education. UNESCO 1953. http://unesdoc.unesco.org/images/0000/000028/002897eb.pdf [5] Proseassa Sámi oahpahusráđi ja Oahpahusdepartemeantta gaskkas lea čilgejuvvon Asta Balto muitalusas, Sámi skuvlahistorjá 2, s. 447–449. (doaim.) [5] Rievtti mielde ledje guokte vuostálastinsearvvi Deanus, geahča Siri Broch Johansena artihkkala Deanus dán girjjis. Rievtti mielde ledje guokte vuostálastinsearvvi Deanus, geahča Siri Broch Johansena artihkkala Deanus dán girjjis. ¶
Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis ¶
Joatkkaskuvlarektorin ja fylkaskuvlahoavdan 2119 http://skuvla.info/skolehist/oleeinar-s.htm XSLtemplate $Revision$; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5 . Davvi Girji 2011. ¶
Ole Einar Olsen, Nesseby 2003 (Govva: Svein Lund) ¶
Ole Einar Olsen (Márjá-Jovnna Ovlá Einar) lea riegádan 1936:s ja bajásšaddan Bonjákasas, Deanus. Son lei Suodjalusas ja ráhkkanusbarggus ovdal go váccii oahpaheaddjiskuvlla Oslos 1968-70. Dasa lassin son lea studeren Troandimis ja lohkan sámegiela Oslo universitehtas. Son lea oahpahan realskuvllas Málatvuomis ja Guovdageainnu mánáidskuvllas. 1975-82 son lei Sámi joatkkaskuvlla rektor ja dan maŋŋil Finnmárkku fylkkaskuvlahoavdan dassái go manai ealáhahkii 2001:s. ¶
Mu álbmotskuvla lei Bonjákasas. Ohppiid gaskkas eatnasat hálle sámegiela, dušše muhtumat dárogiela. In muitte ohppiid geat hálle suomagiela. Ieš ledjen veaháš dárogiela oahppan ovdal go skuvlii álgen go stohken ránnjá gánddažiin gii ii máhttán sámegiela. Muittán ahte ledje mánát geat máhtte vel uhcit dárogiela go mun. Ledje gal muhtun oahppit geain lei dárogiella ruovttugiellan, muhto dattetge máhtte sámegiela, go sámegiella lei Bonjákas-mánáid dábáleamos stoahkangiella ovdal buollima. ¶
Áhkku logai Nuorttanastte, ja su askkis ohppen lohkat bustávaid ja nu bessen ge álgit skuvlii veháš ovdalis go galgen jagis 1943. Skuvla lei dalle olbmuid ruovttuin, go duiskalaččat ledje váldán skuvlavistti. Skuvla doaimmai ná 1944 čakčamánu rádjái. Mu vuosttaš skuvlabeaivi lea darvánan muitui. Oahpaheaddji lei Johannes Schrøen. In dieđe man muddui son máhtii sámegiela, skuvllas hálai goit dušše dárogiela. Muittán ahte son jearai mus dihten go gos Jesus riegádii. Áhkus ledjen ollu gullan Biibala máidnasiid, muhto go jerrui dárogillii, ja mun in diehtán mii krubbá lei dárogilli, de in duostan vástidit. Ja iežan mielas orron leamen hui čuorbi. Dákkár dilli lei hui dábálaš mu skuvlaáiggis, goit daid álgo jagiid skuvllas. ¶
Buollima áigge oruimet áhku luhtte Hilláguras, gos duiskalaččat eai boaldán. Bođiimet fas ruoktot Bonjákassii 1945 geasi. Skuvla divvojuvvui ja álggahuvvui fas 1946 giđa. Skuvla lei juhkkojuvvon golmma oassái. Smávvaskuvla lei njeallje vahku ain hávil. Boarráset mánát vázze olles áiggi, muhto juohke nuppi beaivi. ¶
Maŋŋil soađi ožžon beakkán Per Fokstada oahpaheaddjin, ja son lei mu oahpaheaddji dassái go gergen álbmotskuvllas. Son lei mu mielas čeahpes oahpaheaddji, gii gáibidii ahte mii galggaimet oahppat, ja nu earenoamážit oahppit geat ledje skuvlačeahpit, ohppe hui ollu sus. Son ii geavahan sámegiela oahpahusas, muhto čuovui dan áigge mearrádusaid. Guhká in ba jurddašan ge ahte son máhtii sámegiela. Muhto gal muitalii sámi kultuvrra ja historjjá birra. Muhtumin son juoiggastii maid, muhto álo dan seamma luođi. Deháleamos lei goit matematihkka, dárogiella oktan grammatihkain ja lohkan. Eará fágat eai lean seamma dehálaččat. Fysihkka mis ii lean go moadde diimmu olles mu skuvlaáiggis. Muittán ahte son oktii vuolggahii unna lievlamašiinnaža. Eat beassan dahkat geahččalemiid ieža. Vaikko skuvla dalle lei ollu earalágan go dalle go ieš šadden oahpaheaddjin, de muittán iežan skuvlaáiggi Bonjákasas buriin mielain. Mus lei buorre vuođđooahppu ain joatkit skuvlavázzima. ¶
Soađi maŋŋil álggahuvvui Detnui realskuvla ja dohko mun álgen 1950:s. Vuosttas jagi skuvla lei veahá vuolábealde eanandoalloskuvlla, maŋŋil sirdašuvai Ruostefielbmái. Skuvllas lei dábálaš norgalaš plána, ii makkárge sámi sisdoallu. Eanaš oahpaheaddjit ledje mátta-olbmot. Das maŋŋá gazzen oahpu Suodjalusas ja bargen čieža – gávcci jagi doppe, ja de vázzen gymnása Nordfjordeidas, studerejin Troanddimis ja Oslos, ja bargan veháš gos ge, ovdal go bohten 1970:s Guovdageainnu mánáid- ja nuoraidskuvllaid oahpaheaddjin. ¶
Tana realskole - 3.luohkká 1953. G.b.: Ole Einar Olsen, Børre Midtlid, Ingjerd Bertheussen, Britt Olsen ja Arnulf Gabrielsen. ¶
(Govva: Tana kommunale realskole 1947-57) ¶
1975:s bargen Guovdageainnu mánáidskuvllas. De heittii joatkkaskuvlla rektor gasku skuvlajagi ja fuomášin ohcat dan virggi. Ledjen bargan doppe veaháš diibmooahpaheaddjin ja ovdal dan ledjen bargan moadde jagi oahpaheaddjin Málatvuomi stáhtarealskuvllas. Muđui in lean bargan joatkkaskuvllas. Skuvla, man namma dalle lei «Den samiske yrkes- og husflidsskole» (Sámi fidno- ja ruovttuduodjeskuvla) lei praktihkalaš skuvla, mas ledje suorggit snihkkár, mekanihkar, goarrun ja gođđin ja «dálueamitskuvla» . Mus ii lean oahppu ovttage dáin surggiin, muhto departemeanttas lohke ahte lei dehálaš ahte mus lei fágareive, maid ledjen háhkan go oahpu gazzen suodjalusas, go dalle dovden fidnofágaid buorebut go sieiva akademihkkarat. ¶
Lei munnje ollu geahpasat bargat joatkkaskuvllas go nuoraidskuvllas. Ohppiin lei eanet skuvlamokta go ledje rávásmuvvan ja go besse oahpat fágaid main eambbo beroštedje. Lokten áiggi bures doppe ja bargen joatkkaskuvllas badjel čieža jagi, 1982 rádjai. ¶
Kurssaid lassin dasa mat ledje dalle go álgen, álggaheimmet 1976:s ng. «kombinert grunnkurs» ; guovtti jagi badjel ožžo oahppit jagi oppalašfága, jahkebeali sárgun-hápmi-ivdni ja jahkebeali sámi duoji. Dan maŋŋil sáhtte sii geat háliidedje, joatkit oppalašfága nuppi luohkkái. Dát lei dehálaš dan dihte go dan rádjái ii lean leamaš vejolašvuohta Guovdageainnus álggahit ge gymnása dahje oppalašfágalaš suorggi, ja danin ledje hui unnán nuorat geat ožžo gelbbolašvuođa beassat allaskuvllaide ja universitehttii. Min kurssa maŋŋá ledje rávásmuvvan ja ledje duostilabbo mannat eará skuvllaide. Seammás dát lei vuosttaš háve ahte sámegiel sátni «duodji» geavahuvvui muhtin skuvlafálaldagas almmolaš namman. Eat sáhte vel hállat oahppoplána birra, go dat ii gárvvistuvvon ovdal 1980:s. Dalle ii lean šat «kombinert grunnkurs» , muhto vuođđokursa duodji / sárgun-hápmi-ivdni. Ledje skuvlla iežas oahpaheaddjit geat ráhkadedje duoji oahppoplána. ¶
Muđui skuvlejuvvui dábálaš dohkkehuvvon skuvlaplánaid mielde maid eará joatkkaskuvllat ge geavahedje. Jurdda lei ahte oahppit galge sáhttit joatkit oahpaheame eará skuvllain main lei joatkkaoahppu. ¶
Mis ledje maiddái ollu rávesolbmuidkurssat. Ledje boazodoallokurssat, maid dalá stáhtakonsuleanta Loyd Villmo lágidii, mis lei viessohuksenkursa ovttasbargguin Álttá rávesolbmuidoahpahusguovddážiin, meahcceealáhuskurssat jna. ¶
Sámegiella lei álggus fága dušše goarrun ja gođđin-suorggis. Giellaoahppu lei guovtti joavkkus – eatnigielagat ja amasgielagat. Mun oahpahin sámegiela daidda ja muittán ahte muhtumat amasgielagiin šadde hui čeahpit sihke hállat, lohkat ja maiddái čállit. Dalle go álgen, lei skuvlla hálddahusas rektor ja bealle kántorbargivirgi. Go joatkkaskuvlaláhka bođii fápmui 1976:s, nannejuvvui hálddahus ja oaččuimet inspektevrra ja oaiveoahpaheddjiid. ¶
Mis lei unnán sadji skuvllas, muhto muđui buorre ekonomalaš dilli. Oahppit ožžo luoikkahit buot girjjiid nuvttá skuvllas ja sii orro maiddái hui hálbái internáhtas. Bušeahttakontrolla ii ge lean nu čavga dan áigge. Oaččuimet lassejuolludeami go dárbbašeimmet. Dađistaga go ođđa plánat ja ođđa fágagáibádusat ihte, de maiddái šaddagođii skuvla hui gárži. Viiddidit skuvla lei áibbas dárbbašlaš. Stivra barggai hui áŋgirit dainna áššiin, ii ge mannan guhkes áigi ovdal go plánat ledje gárvásat ja huksenbarggut álggahuvve. Lei hui stuorra hástalus buohkaide skuvllas huksenbarggu čađaheames. Dáid áiggiid maid šattai duohtan ahte Stáhta boazodoalloskuvla galggai fárrejuvvot Guovdageidnui. Jearaldat midjiide lei gosa dan čáhkkehit. Sihke skuvla- ja orrunlanjat váilo. Válddiimet oktavuođa Sámemiššovnnain, mas lei duottarstohpu Guovdageainnus, gulahallat eai go láigot dan skuvlii. Mii soabaimet ja boazodoalloskuvla oaččui sihke skuvlalanja ja orrunbáiki Duottarstohpui. Muitán ahte bođii gáibádus ahte dat geat eai lean sámit, eai galgan beassat oahppat sámi dujiid. Muhto go skuvla ii earuhan sisaváldimis oahppi, de mu mielas galge buohkat dan oahppu oažžut maid háliidedje ja skuvla fálai. Maiddái oahppat goarrut sámi biktasiid jus háliidedje. Dán birra lei ollu sáhka. Mu mielas livččii buorebut sáhttán dohkkehit jus livčče gáibidan sámegielmáhtu sis geat áiggo sámi duoji oahppat, muhto dan eai dahkan goassege. Orun muitimin ahte skuvla stivrra maid ságastalai dán birra. Eai sii ge dáhton rievdadit njuolggadusaid. ¶
Muittán lei hui váttis fidnet sámi bivttasminstara. Mu áddejumis orui leamen minsttar muhtumiid oainnu mielde, dakkár mii dušše galggai gávdnot goarru oaivvis. Dalle gal ii lean nu álki skuvlaoahpu dan birra addit. Muittán ahte lullisámi minstariid lei veadjemeahttun oažžut. Lei maid stuorra hástalus oažžut oahpaheddjiid skuvlii. Teoriijafágaoahpaheaddjit eai láven bargat go jagi, de bohte ođđa. Muhtin jagi lei juo geassi ja lei heahti go mii eat lean ožžon oahpaheaddji dállodoallosuorgái. Fuomášin báhpáriin ahte muhtin ohcci gođđinsuorgái lei vázzán dáloeamitskuvlla. Čuojahin ja jerren ii go sáhte oahpaheaddjibarggu bargat jagi ja vázzit gođđinsuorggi maŋit jagi. Dan dagai. Nu dat bođii dát suorgi johtui dan ge jagi. Dát nuorra nieida birgii bures oahpaheaddjin. ¶
Mis lei internáhtta, gos bártnit orro vuosttaš gearddis ja nieiddat badjin. Internáhttabargit basse bártniid lanjaid, muhto nieiddat basse ieža. De mun ledjen muhtin konferánssas, mas lei ollu sáhka sohkabeliid dásseárvvu birra. De maŋimus beaivi bođii diehtu ahte ledjen ožžon NÅ-vahkkobláđi káktusa, dan dihte go skuvllas lei erohus bártniid ja nieiddaid gaskkas. Lei muhtin gii lei sádden ášši bláđđái. Muhto eará nieiddat eai liikon dasa, ja sii čálle doarjjacealkámuša munnje. Lei nu ahte nieiddat ledje maiddái ožžon fálaldaga oažžut lanjaid bassojuvvot, muhto sii háliidedje baicca bassat ieža. ¶
Ledje máŋga fearána skuvllas. Soapmásat ledje gullan «balddonasa» skuvllas, ja muhtimat ledje oaidnán dan maid. Gođđinossodagas gullui dakkár ártegis jietna muhtumin. Muhtimat lohke ahte ledje «balddonasat» danin go viessu ii lean vihahuvvon – árvaledje mu dáhttut báhpa dan dahkat. Jagi smihtten ovdal go gávnnahin mas dat bođii. Lei liggenrusttega ekspanšuvdnatáŋka mii soames háve, dálkki mielde, ráhkadii jiena ja lei «balddonassan» . ¶
Fylkaskuvlahoavdan lei Ole Einar Olsen mielde ásahit, heaittihit ja sirdit fylkka joatkkaskuvlasurgiid. Máŋggas ledje oaivilat dáin áššiin, oahppit maid. Dá leat oahppit čájeheamen mielaset go Olsen ja fylkaskuvlastivra boahtá Hámmárfeastta joatkkaskuvlii, 1986/86 skuvlajagi. ¶
(Govva: Svein Lund) ¶
Bođii jearaldaga in go sáhte ohcat fylkkaskuvlahoavdan. Mun ledjen juo stoahkagoahtán jurdagiin gávdnat eará barggu. Moadde váldosiva dasa ledje ahte mu áhčči Bonjákasas lei boarásmuvvan ja go vel NSR geassádii iežas miellahttu eret skuvla stivrras ja son lei maid ovdaolmmožin [1] , de orui áigi boahtán fárremii. Ja go mu bearaš mieđai, de mun ohcen ja ožžon dan barggu. Mii liikuimet bures orrut Guovdageainnus ja fárriimet lossamielain. Čáhcesullos bargen 1982 rájes 2001 rádjái. Doppe bargen buot Finnmárkku joatkkaskuvllaiguin earret Sámi joatkkaskuvllain, Finnmárkku eanandoalloskuvllain Deanus, Stáhta guollefágaskuvllain Honnesvágis ja Stáhta oahppofitnodat Várggáin, mat ledje stáhta vuolde ja dain ledje sierra stivrrat. ¶
Go álgen virgái, de dovden álggos veaháš gealdagasdili mu ođđa mielbargiid gaskkas. Muhtumat maid várra jurddašedje: «Dá boahtá dat 'sámeradikálár'» . Ieš gal ledjen geahččalan jurddašit mo ođđa bargu šaddá. Dihten bures ahte fertejin čuovvut mearrádusaid maid eiseválddit ja fylkkapolitihkkárat dahke. Dovden ahte jus vel leaččan «sámeradikálár» , de lean ieš válljen hálddahusvirggi mas ferten leat seamma várrogas go kommunisttat ja eará «radikálárat» geat maid sáhte leat «geahču» vuolde. Lea álo muhtin gii háliida láitit ja gávdnat sivaid. Muhto mun dahken dan maid galgen, ja johtilit mis šattai hui buorre, movttegis ja fágalaš miellagiddevaš oktavuohta bargosajis. Mus lei buorre ovdamunni go ovddežis jo dovden joatkkaskuvlarektoriid bures. Sii ledje hui dehálaččat go skuvladoaimmat galge čađahuvvot. Mus lei maid buot jagiid hui lagaš ja buorre oktavuohta ja doarjja mu hoavddain. ¶
Álttá-riiddu maŋŋil lei muhtinlágan láddanáigi. Sámi áššit eai lean mielde fylkkagieldda skuvlafágalaš áššemeannudeames. Muittán mii fylkkaplána barggu oktavuođas evttoheimmet earret eará čuoggá: Nannet sáme- ja suomagieloahpu. Go plána bođii ruovttoluotta de lei buot mii guoskkai sámi ja suoma áššiide skuvlaoasis sihkkojuvvon. ¶
Dan áiggi go bargen, de lei mus diehttelas joatkkaskuvla Guovdageainnus jurdagiin vaikko dat ii gullan mu bargui. Bessen muhtun jagiid leat dan skuvlla stivrra miellahttun, dat lei hui miellagiddevaš. Ja bessen maid jođihit lávdegotti mii buvttii árvalusa Doaibmaplána sámi nuoraid oahpahusvejolašvuođaid hárrái, NOU 1987:20. Dat gal varra čihkkui muhtun skuffii. ¶
Ferten maid namuhit ahte dávjá go bohte jearaldagat sierralágan oahpahusa birra sámiid ektui, de bođiimet unohas dillái. Mii dovddaimet iežamet galgat doarjut skuvlla Guovdageainnus ja maiddái Kárášjogas, eat ge gilvalit singuin. Muhto nuppi dáfus lei maid álki dadjat ahte diet oahpahus lea sámi joatkkaskuvllaid ovddasvástádus. Daid áiggiid sáhtii dat dagahit ahte dárbbašlaš oahpahus ii čađahuvvon. ¶
1984:s bođii Sámevuoigatvuođalávdegotti vuosttaš cealkámuš. Dan birra šattai digaštallan maiddái fylkkagielddas ja muittán bures go fylkkadiggi dagai mearrádusaid mat dagahedje ahte sihke fylkkapolitihkkariid ja byrokráhtaid oaidnu sámi áššiid ektui buorránii. Dalle go mun álgen, ii lean leamaš sámegieloahpahus fylkka joatkkaskuvllain. Dađistaga bođii sámegielfálaldat 1980-logus, álggus Álttás, maŋŋil Čáhcesullos ja Girkonjárggas. Lei skuvllaid duohken evttohit ja organiseret oahpu. ¶
Muhtin skuvllain gávdnui vuosteháhku sámevuođa vuostá ja digaštallan lei skuvllain go šattai sáhka sámegiela oahpahusa birra ja maiddái go eará sámi fáttát galge šaddat oahpahusa oassin. Dát gávdnui sihke oahpaheddjiid ja ohppiid gaskas. Sáhttá gal áddet dákkár digaštallama skuvllain, go váldá vuhtii ahte maiddái ekonomiija lei guovddážis das ge. ¶
Ruhtajuolludeapmi lei hui dávjá sáhkan daid jagiid go bargen fylkkagielddas. Hástalus lei álo gávdnat buriid ákkaid go galggai juolludemiid oažžut. Daid álgo logi jagi ledje hui ollu nuorat geaidda galggaimet skuvlasadji fállot. Ii lean álo nu álki skuvlalanjaid gávdnat, muhto dađistaga buorránii dilli. Skuvllat stuoriduvvojedje ja divvojuvvojedje. Fylkkagielda válddii dađistaga badjelasas Stáhta skuvllaid Honnesvágis, Várggáin ja Deanus. ¶
Buot jagiid go bargen, de lei dehálaš ahte Finnmárkku nuorat ožžo vejolašvuođa beassat skuvllaide ja ahte dat oahppu mii addui, lei nu buorre go vejolaš. Mis lei maiddái mihttun ahte galggai leat válljenmunni. Dain surggiin gos unnán ledje oahppit, šihtte Norgga guhtta davimus fylkka fállat oahpposajiid eará fylkkaide. Dainna lágiin sáhtte Finnmárkku nuorat beassat vázzit skuvlla gos dakkár fálaldat lei, omd. gollečeahppi, dánsun, muhtin faláštallansuorggi ja eará. Ja go mis ledje buorit fálaldagat, de ledje dat diehttelas ávkin sámi nuoraide maid. ¶
Maŋimus jagiid go bargen fylkkas, de ledje sámi áššit šaddan oassin dábálaš áššemeannudeamis. Muittán ahte go galggaimet ráhkadit plánaid, de jearai fylkkaráđđeolmmái dávjá leimmet go jurddašan guovtti ášši birra – dásseárvvu ja sámi perspektiivva. Áigi manná gusto ovddosguvlui. [1] Oahpahusdepartemeanta nammadii formálalaččat Sámi fidno- ja ruovttuduodjeskuvlla / Sámi joatkkaskuvlla stivrra, muhto ee. sámi servviid ja suohkana evttohusaid mielde. Álttá-Guovdageainnueanu duolvvadeami riiddus lei heajus gaskavuohta stáhta ja Norgga Sámiid Riikkasearvvi gaskkas. NSR mearridii 1980:s geassádit buot sin miellahtuid stáhtalaš orgánain ja ovttasbarggus stáhtain. Dát guoskái ee. Sámi joatkkaskuvlla stivrajođiheaddjái, Jan Henry Keskitalo. Boikott-akšuvdna loahpahuvvui jagi maŋŋá.(doaim.) ¶
Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis ¶
Smávva sánit dahket stuorra riiddu Deanus 638 http://skuvla.info/skolehist/rapp-s.htm XSLtemplate $Revision$; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5 . Davvi Girji 2011. ¶
Ole Magnus Rapp (Govva: Elisabeth Rapp) ¶
Aftenposten lei dat áviisa riikadásis mii čálii eanemus sámi oahppoplánariiddu birra, ja lei Ole Magnus Rapp guhte čálii eanaš artihkkaliid. Son lea riegádan 1959:s ja lea bajásšaddan Álttás. Son barggai 14 jagi Finnmark Dagblad-áviissa journalistan ovdal go 1993:s álggii Aftenposten-áviissa Tromssa-kantuvrii. Son lea ee. lohkan Davviguovlomáhtu ja Davvikalohta turismma Finnmárkku allaskuvllas. Dát artihkal lei Aftenposten-áviissas 13.09.1997. ¶
Smávva sánit nu mo «identitehta» ja «Deatnu» leat suhtadan olbmuid Deanus. Sámi oahppoplána, mii galggai leat eiseválddiid gudneskeaŋka sámiide, lea háddjen máŋggakultuvrralaš gieldda. Lea viehka unnán erohus dan guovtti oahppoplána gaskkas, ii ge šatta bákkolaš sámegieloahpahus. Liikká lea plána suhtadan olbmuid. Lea dovdduid birra sáhka, ja lea suhttu mii lea máŋgga jagi badjel sturron go sámegiella dađistaga váldá eanet saji. ¶
Álggii gieldanamain. Sámegielat «Deatnu» ja dárogielat «Tana» šadde ovttadássásažžan, ja geaidnogalbbain čállojuvvui sámegiella bajimussan. Muhtun báikkiin báhče ođđa galbbaid. ¶
De bođii sámi oahppoplána. Váile duhátsiidosaš girji sámegillii, julevsámegillii ja dárogillii mii čilgii mo skuvllat galget ovddidit báikkálaš kultuvrra ja máŋggagielatvuođa. Ovdasánis juo čujuhuvvo vuođđoláhkii mas stáhtas lea ovddasvástádus «láhčit dili dasa ahte sámi álbmot sáhttet sihkkarastit ja ovdánit gielaset, kultuvrraset ja servvodateallimeaset.» ¶
Eará ulbmil oahppoplánain lea «ovddidit sámi identitehta» . – Mii leat dážat, eat ge hálit ahte min mánát galget indoktrinerejuvvot sámi identitehtii, dadjá váhnenjoavku man njunuš lea Jan Olsen. Váile mánu lea molsašuddi sturrosaš mánnájoavku oahpahuvvon ruovttus go váhnemat vuosttaldit sámi oahppoplána. Mannan vahku ledje 60–70 guorus beavddi golbma Deanu gieldda vuođđoskuvllain. ¶
– Departemeanta lea čurbošan, oaivvilda rektor Kjell Munkebye Sieiddá skuvllas. – Sáhtášedje garvet riiddu ollásit jus livčče juohkán dieđuid buorebut, dahje jus gohčodivčče oahppoplána «davvinorggalaš» , ii ge sápmin. ¶
Deanus deaivvadit suoma, sámi ja dáža kultuvrrat. Gieldastivra divttii buot vihtta vuođđoskuvlla válljet goappá oahppoplána háliidedje geavahit. Golbma skuvlla válljejedje našunála oahppoplána, guokte skuvlla háliidedje sámi oahppoplána. Muhto departemeanta čujuhii baicce dasa ahte Deanu gielda lea definerejuvvon sámi gieldan mii earret eará váldá vuostá erenoamáš ruhtadoarjaga. Gielda biddjojuvvui čuovvut duššefal sámi oahppoplána. ¶
Anton Hoëm under grunnsteinseremonien for Diehtosiida, Guovdageaidnu 11.06.2007 ¶
(Govva: Svein Lund) ¶
Sámi oahppoplána doibmiibidjama vuostálastin Deanu ráđđevistti olggobealde 25.08.1997. Nubbi olgeš bealde lea «Ii fal Sápmi» jođiheaddji. Jan Olsen. Olgešbealde jearahállet sátnejođiheaddji Leif Sundelina gieldda oainnu birra. ¶
(Govva: Ole Magnus Rapp, Aftenposten/Scanpix) ¶
Oahppoplánaid gaskkas erohus lea dadjat juo dušše olgguldas čikŋan, dadjá Oslo universitehta pedagogihkkaprofessora Anton Hoëm. Son lea riegádan ja bajásšaddan Deanu ránnjágielddas, Unjárggas, ja son lea 30 jagi dutkan sámi skuvlagažaldagaid erenoamážit. ¶
– Lea eahpitkeahttá nu ahte reakšuvnnat čujuhit departemeantta čurbošeapmái go plána doaibmagođii. Livčče galgan leat vejolaš juohke skuvlabiirii válljet plána. ¶
Hoëm oaivvilda ahte dajaldat «ovddida sámi identitehta» galggašii leat buorebut čilgejuvvon. – Nu mo mun dulkon sámi identitehta, de lea dát ođđaáigásaš, boahtteáigásaš ja máŋggagielat olmmoš. ¶
Oahppoplána láhčá dili stuorát válljenmunnái go ovdal. Ii oktage bággehala oahppat sámegiela, sáhttá eallit buiga dárogielat skuvlaárgabeaivvis. Muhto Davvikalohta kultuvra, historjá ja servvodateallin leat nannosat deattuhuvvon go ovddit skuvlaplánain ledje. Sámi kultuvra lea máŋgga láhkái dán plána rukses árpu. ¶
Duodjefágas galgá oahppat sihke Vincent van Gogha dáiddalaš bargguid birra ja sámi dáiddára Synnøve Persena erenoamáš ivdnegeavaheami birra. ¶
Vuosttas luohkás galgá oahppat sámi luđiid, lávlagiid ja sálmmaid. Galgá maid oahppat dánsuma. Lávlla «Hávski lea eanan» lea maiddái lohkanlisttus. ¶
Risttalašvuođafágas galgá oahppat sámi bearrašiid sohkadovddu birra, ođđa ja boares sámi juovlaárbevieruin, Sivdnideami, Jesus riegádeami ja morála birra. ¶
Oahppoplána lea buktán máŋga váttisvuođa Deanu-skuvllaide. Ieš plána lei gárvvis guokte vahku ovdal go skuvllat álge ja dalle ledje oahpaheaddjit ráhkkanan našunála oahppoplána čuovvut. Dasa lassin leat akšuvnnat duddjon ráfehisvuođa. ¶
– Álbmotjoavkkut leat biddjon vuostálagaid. Dán vávjit sihke luohkálanjas ja skuvlašiljus, dadjá Sieiddá skuvlla, gieldda stuorimus skuvlla, rektor Kjell Munkebye. Son ii leat ovttaoaivilis dainna mo departemeanta lea gieđahallan oahppoplánaášši. ¶
– Jus áigu ovddidit sámegiela ja kultuvrra, de livččii buoret diktit skuvllaid ieža válljet oahppoplána, dadjá son. ¶
Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis ¶
Ráissa joatkkaskuvlla sámegieloahpahus 2229 http://skuvla.info/skolehist/reisavgs-n.htm XSLtemplate $Revision$; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5 . Davvi Girji 2011. ¶
Siri Broch Johansen, Guovdageaidnu 2006 (Govva: Svein Lund) ¶
Siri Broch Johansen lea Sámi skuvlahistorjjá mieldoaimmaheaddjin ja su birra logat eambbo Sámi skuvlahistorjá 2:s. Dán artihkkala vuođđu lea jearahallan Ruth Larseniin. Ruth Larsen lea Ráissajoatkkaskuvlla sámegieloahpaheaddji ja ossodatjođiheaddji. Son riegádii Skárfvákkis Gáivuonas 1949:s. Sus lea dearvvašvuođa- ja birasfágaid fágaoahpaheaddjioahppu Finnmárkku allaskuvllas. Maŋŋil lea váldán liigeoahpu, son lea erenoamášpedagogan ja logai sámegiela Sámi allaskuvllas, lávdaoahpus Gáivuonas 1999:s. Son lea bargan Ráissa joatkkaskuvllas 1982 rájes. ¶
Jearahallan dahkkui skuvlajagi 2010/11. ¶
Ruth Larsen (Gova luoikan Ruth Larsen) ¶
1964 rádjái eai lean Davvi-Romssas oahppofálaldagat eambbo go álbmotskuvla. 1964:s bođii Ráisii dálueamitskuvla. Realskuvla bođii 1965:s, ja jagi maŋŋá ges mekánalaš fágaid fálaldat. 1971:s ásahuvvui Ráisii gymnásaluohkká ja gávpeskuvla. Buot skuvlafálaldagat ledje Romssa gávpoga skuvllaid ossodahkan, ja oahpahus lei láigolanjain. De viimmat, 1975:s rahppui Ráissa joatkkaskuvlla ollislaš joatkkaskuvlan mii fálai sihke fidnofágaid ja dábálašfágaid. ¶
Ráissa joatkkaskuvlla ávvudančálus ¶
Ráissa joatkkaskuvlla višuvdna lea álo leamaš, ja lea ain, váldit vára guovllu kultuvrras, historjjás ja gielas. Skuvla fálai suomagiela fágan 1977 rájes juo, muhto sámegieloahpahusa álggii easkka 1988:s. Vuosttaš sámegieloahpaheaddji lei Ivar Vangen, gii lei Olmmáivákkis eret. Son barggai skuvllas gitta dassážii go manai ealáhahkii 1998:s. Ivvára eatnigiella lei sámegiella, ja son váccii Romssa oahpaheaddjiskuvlla mas čiekŋudii earret iežá sámegillii. Dakka maŋŋelaš biddjui maid Harald Lindbach virgái religiuvdna- ja sámegieloahpaheaddjin. ¶
Álggus ledje skuvllas okta dahje guokte sámegieljoavkku man oahppit lohke sámegiela vierisgiellan. Skuvla maid lágidii eahketgurssaid rávesolbmuid várás. Sihke skuvlla bargit ja giliolbmot vázze gurssaid. ¶
Go Ráissa joatkkaskuvla oaččui čuoiganlinjjá 1984:s, de bohte eanet oahppit Finnmárkkus. Ledje erenoamáš olusat Guovdageainnus, muhto maid Deanus. Vuosttamuš gii válddii eksámena sámegielas nubbingiellan, lei Signe Trosten gii leai čuoiganlinjjá oahppi. Jagi maŋŋá, 1991:s, válddii Ann Mary Nilsen eksámena sámegielas nubbingiellan JK1 gávpe- ja kanturfágalinjjás, ja Berit Kristin Hætta válddii vuosttašgiellaeksámena dábálašfágalinjjás. ¶
Go sámegielfálaldat ásahuvvui, de šattai sámegiella eambbo oidnosis skuvllas, šattai dábálažžan gullat sámegiela bargiidlanjas, feaskáriin ja kantiinnas. Sámegielfága stuorui, šattai sierra sámegielsekšuvdna skuvllas. Dál leat Ráissa joatkkaskuvllas 6 oahpaheaddji geat oahpahit sámegiela. Gaikkain lea alit oahppu sámegielas, ja viđas sis lea pedagogalaš oahppu. Guovtti skuvlla dálá oahpaheaddji leaba ovdal leamaš sámegieloahppin dáppe. Guktot logaiga dalle sámegiela vierisgiellan. Ruth Larsena mielas dát vuoseha ahte lea vejolaš lohkagoahtit sámegiela easkka joatkkaskuvllas, ja liikká beassat nu alla dássái ahte ieš sáhttá oahpahit sámegiela. Ráissa joatkkaskuvllas leat álo máŋgga oahppi háliidan sámegiela vierisgiellan. Vel odne ge bohtet áibbas umáhttu oahppit joatkkaskuvllaide, danin go vuođđoskuvllaid oahpaheaddjiváili hehtte sin lohkamis sámegiela vuođđoskuvllas. ¶
Ráissa joatkkaskuvllas ¶
(Gova luoikan Ruth Larsen) ¶
Maŋŋá go sámelága giellanjuolggadusat bohte fápmui 1993:s ja Gáivuona sámi giellaguovddáš ásahuvvui 1994:s, de šattai sámegiella ain eambbo oidnosis. Ain eanet oahppit sihte váldit ruoktot giela mii lei leamaš nu dábálaš eanaš Davvi-Romssa giliin. Skuvla galbejuvvui sámegillii, ja maŋŋil oaččui skuvlla ođđa nama, Nordreisa videregående skole – Ráissa joatkkaskuvla. ¶
1994:s álggii Leif-Petter Eriksen skuvlii oahpaheaddjin. Ráissa joatkkaskuvla lei dalle dihtorastimis ovdamanniskuvla. Eriksen fuobmái viehka fargga ahte skuvla dárbbašii sámegielfoanttaid dihtoris jus galggai sáhttit PC:id atnit sámegieloahpahusas. Son oaččui guokte dihtorčeahppi mielde, ja ovttas de ráhkadedje sámi foanttaid maid skuvla de anii máŋga jagi. ¶
1995:s ilmmai Harald Lindbacha oahppogirji Gáttiin ja meara nalde. Skuvlla fidnii ruđaid olggobealde vai Lindbach beasai dušše girjjiin bargat. Váilui oahppogirji mas oasit ledje mearrasámi guovlluin. Girji lei jurddašuvvon joatkkaoahpu oahppogirjin. Lea adnon oahppogirjin ja veahkkegirjin min ohppiide, erenoamážit nubbingielohppiide, muitala Ruth Larsen. Girjjis Lindbach atná buori muddui Davvi-Romssa suopmana. Girji lei vuosttaš davvisámegiel oahppogirji mas eai lean dušše siseatnansuopmanat. Dát dagahii álkibun ohppiide dovdat iežaset duogáža girjjis, ja dát fas movttiidahtii sin oahppat eanet. . ¶
1997:s ražai skuvlla sámegieloahpaheddjiid fidnemis, ja ohppiidlohku lei maid unnon. Danin bázii sámegiella vierisgielfálaldaga fálatkeahttá ovtta jagi, ja ohppiidlohku sámegielfágas njiejai sakka. Earret iežá Gáivuona suohkan dieđihii ahte ii liikon dása. Danin álggahuvvui sámegiella vierisgielfálaldaga fas jagi maŋŋá juo, ja das rájes lea álo leamaš dakkár fálaldat skuvllas. ¶
Harald Johannessen lei lohkaninspektevran 1986 rájes 1994 rádjái. Son áŋgirušai skuvlla sámegielfálaldaga beales. Dalle, nu mo dál ge, váilo sámegieloahpaheaddjit. Son vikkai hálahit Ruth Larsena lohkat sámegiela, go juo bođii mearrasámi gilis, Skárfvákkis, ja go máhtii juo sámegiela beallemuddui. Ruth Larsen ozai sámegiel lohkanbadjeoahpu mii álggii Olmmáivákkis Gáivuonas 1997’ čavčča. Lohkanfálaldat lei Gáivuona sámi giellaguovddáža ja Sámi allaskuvlla ovttasbargoprošeaktan. Ruth Larsen jotkkii lávdaduvvon oahpus 1998:s, dát lei maid Olmmáivákkis, ja 1999’ giđa válddii son vuođđofágaeksámena. Dát lohkanfálaldat mielddisbuvttii ahte máŋga davviromsalačča besse formaliseret máhtuset, sii ohppe giellaoahpa, čállingiela ja oahpásmuvve sámi girjjálašvuođain. Dát maid dagahii ahte sii šadde eanet dihtomielalaččat sámi identitehtaset ja historjjáset ektui. Leif-Petter Eriksen ja Idar Pedersen geat dál leaba Ráissa joatkkaskuvlla oahpaheaddjit, válddiiga sámegiela vuođđofága dán lávdaduvvon oahpu bokte. Elisabeth Johansen válddii Sámegiela lohkanbadjeoahpu ja Sámegiella I Gáivuonas ovdal go álggii Sámi allaskuvlii. Doppe válddii son vuođđofága dábálašoahpaheaddjeoahpu oassin. Sihke Ráissa joatkkaskuvla ja iežát regiovnnas leat háliidan sullasaš fálaldaga Davvi-Romsii fas, muhto Sámi allaskuvla ii leat dán rádjái fállan maidege [1] ¶
Bearašolbmuide lea váttis johtit Guovdageidnui oahpu gazzat. Soaitá dovdat iežas eambbo oadjebassan ruovttoguovllustis. Ruth Larsen dadjá iežas dovdat dušše guokte studeantta Davvi-Romssas geat leaba fárren Guovdageidnui viidásut lohkat allaskuvllas. Goappašagat geat leaba dan bargan, bargaba dál oahpaheaddjin Ráissa joatkkaskuvllas. 1999:s válddii Mikkel Bongo [2] badjelasas rektorin. Seamma áigge gerge studeremis máŋggas sis geat dál leat sámegieloahpaheaddjit vuođđofágagelbbolašvuođain, ja fáhkka lei oahpaheaddjeváili čovdojuvvon, goit dán boddui. Dalle sáhtiimet ođđa guvlui smiehttat, ja de bohciidii jurdda ovdánahttit Ráissa joatkkaskuvlla gáiddusoahpahusskuvlan, muitala Ruth Larsen. ¶
1999 čavčča álggahii Romssa fylkkasuohkan prošeavtta «Gáiddusoahpahus» . 2000 guovvamánu ledje njeallje oahpaheaddji Árranis Divttasvuonas oahppamin guovtteguvllot jietna-/govva-gáiddusoahpahusa birra. Fylkkasuohkan juolludii ruđa studiooastimii, ja 2000 čavčča álggahii Ráissa joatkkaskuvla gáiddusoahpahusa. Vuosttaš gáiddusoahpahusjagi, 2000–2001, vuostáiválde earret iežá Bardufoss, Tromsdalen, Kvaløya ja Nordkjosbotn 3 joatkkaskuvllat oahpahusa. Gáiddusoahpahus šattai bivnnut, ja Ráissa joatkkaskuvla fertii de ovtta vel studio háhkat ja virgái bidjat eanet oahpaheddjiid. Dál leat skuvllas golbma studio. Okta lea várrejuvvon iešguđetge fágaid rávesolbmuidoahpahussii. Dat guokte iežá studio geavahuvvojit duššefal sámegiel gáiddusoahpahussii. Vuostáiváldi oahppi- ja skuvlalohku lea rievdadan jagis jahkái. Leat leamaš gitta 12 vuostáiváldi skuvlla, muhto dál leat dássidit 8–10 skuvlla mat váldet vuostá gáiddusoahpahusa. Eanaš skuvllat leat joatkkaskuvllat Romssa fylkkas mat váilot sámegieloahpaheaddjit. Ráissa joatkkaskuvla fállá gáiddusoahpahusa skuvllaide olggobeale fylkka maid, go lea kapasiteahta. Dán jagi oahpaha skuvla ohppiid Budejjus ja Troanddimis. Tromssa fylkka skuvllat atnet dihtorvuogádaga Class Fronter, ja dán láhkái sáhttet oahpaheaddjit álkit gulahallat njuolgga ovttaskas ohppiin. Skuvla geahččala gáiddusoahpahusohppiiguin deaivvadit oktii jagis. Sii bovdejuvvojit oahppomátkkiide. Mannan dálvvi mátkkoštii joavku Kárášjohkii ja Guovdageidnui. Doppe gallededje Sámedikki ja Sámi allaskuvlla. Ovdal leat leamaš oahppomátkkit earret iežá Johkamohkemárkaniidda. Máŋga gáiddusoahpahusoahppi leat maid galledan Ráissa joatkkaskuvlla sámi álbmotbeaivvi ávvudeami oktavuođas. ¶
Gáiddusoahpahus lea leamaš gelddolaš ja lea addán olu Ráissa joatkkaskuvlii, dadjá Ruth Larsen. Skuvla lea fidnen oktavuođa ja oahpásmuvvan máŋga iežá skuvllain, ohppiin, oahpaheddjiin ja jođiheddjiin. Gáiddusoahpahus lea dagahan ahte skuvla lea sáhttán doalahit sámegielsekšuvnna, skuvllas leat leamaš seammá sámegieloahpaheaddjit moanaid jagiid. Gáiddusoahpahusa iežá joatkkaskuvllaide lassin, de lea Ráissa joatkkaskuvla maid vuovdán oahpahusa iešguđet vuođđoskuvllaide Ráissa suohkanis, ja de vel ovtta skuvlii Hallingdalas. Soames skuvllaide mat leat hui lahka, vuodjá oahpaheaddji, muhto muđui lea gáiddusoahpahus. Ráissa joatkkaskuvllas leat leamaš máŋga sámegieloahppi juohke jagi, leat leamaš gitta 90 oahppi muhtun jagiid. Oahppit leat bures birgen fágalaččat. ¶
Ráissa joatkkaskuvla lea Romssa fylkka sámi resursaskuvlan. Skuvla lea ovttasbargan iežá fylkka joatkkaskuvllaiguin mas leat sámegieloahpaheaddjit, earret iežá oahpahanvugiid, áigeguovdilis oahppogirjjiid- ja girjjálašvuođabagadallamiin ja iešguđetge oahpponeavvuid geavaheames. Skuvla lea maid lágidan sámi seminára ja gurssaid Davvi-Romssa vuođđoskuvllaid oahpaheddjiide. Gáivuona sámi giellaguovddáš lea leamaš buorre ovttasbargoguoibmi. Skuvlla sámegieloahpaheaddjit leat vázzán metodagurssa giellaguovddážis, ja leat dan maŋŋá atnán giellaguovddáža oahpponeavvuid, erenoamážit giellaguovddáža speallan-oahpponeavvuid mat leat fáhtemis interneahtas. [3] ¶
2006/07’ skuvlajagi álggahuvvui Máhttoloktema doibmiibidjan sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas. Dalle rievdaduvvui maid joatkkaskuvllaid sámegielfálaldat ¶
Ođastus 94 rájes lei skuvllas čuovvovaš fálaldat: - sámegiella vuosttašgiellan - sámegiella nubbingiellan - sámegiella vierisgiellan (B-giellan sin várás geat leat vuođđoskuvllas lohkan fága, C-giella sin várás geat eai leat ovdal lohkan fága) - sámegiella lohkansuorgefágan - sámegiella válljenfágan ¶
Máhttoloktema mielde leat dál dát variánttat studeremii ráhkkanahtti suorggis: - sámegiella vuosttašgiellan - sámegiella nubbingiellan dássi 2 ja dássi 3. - sámegiella vierisgiellan (geatnegáhtton giellafága studeremii ráhkkanahtti suorggis) - sámegiella válljenláhkái prográmmafágan ¶
Šattai álkit fidnolinjjáid ohppiide válljet sámegielfága oahpuset oassin. Ovdal ii lean dábálaš ahte fidnolinjjáid oahppit ožžo sámegieloahpahusa. Dál lea dábálaš. Sii sáhttet válljet čuovvovaš variánttaid gaskkas: - sámegiella vuosttašgiellan - sámegiella nubbingiellan dássi 2 ja dássi 3. - vierisgiella sáhttá válljejuvvot čiekŋudanprošeavtta olis ¶
Ođastus 94-áigge addojuvvui skuvllaide ruhtadoarjja velá sámegiela vierisgiellan ovddas. Maŋŋá go Máhttolokten doaibmagođii, de lea dát ruhtadoarjja jávkan. Danin lea dál divrasut skuvllaide fállat sámegiela vierisgiellan go fállat sámegiela nubbingiellan dási 3. Muhto go maŋit fágavariánttas leat unnit tiimmut go sámegiella vierisgiellan-fágas leat, de ii leat dát gal buoremus fálaldat daidda ohppiide geain leat váilevaš ovdamáhttu sámegielas go bohtet joatkkaskuvlii. Sámegielfága árvvoštallan Máhttoloktemis lea dahkkon, muhto sámegiella vierisgiellan ii árvvoštallon ge. ¶
Romssa fylkasuohkan lei vuosttaš fylkasuohkan mii ráhkadii sierra ovttasbargošiehtadusa Sámedikkiin. Vuosttaš šiehtadus dahkkui 2003:s. Šiehtadus ođasmahttui 2007:s, ja muhtun dajaldagat ja mihttomearit rievdaduvvojedje dalle. Oassi dálá teavsttas oahpahusa birra lea ná: ¶
«Buot Romssa joatkkaskuvlaoahppit galget oažžut sámegieloahppofálaldaga. Jus ii leat vejolaš oahpaheaddji háhkat skuvllas, galget molssaevttolaš vuogit, earret iežá gáiddusoahpahus, fállot. Mihttomearrin lea lasihit sámegiella vuosttašgiellan ohppiid oasi. Bealálaččat galget árvvoštallat Romssa sámegieloahpahusdárbbu. Bealálaččat oidnet dárbbu ohppiid lonuhanortnegiidda ja hospiterenortnegiidda sámi guovlluin ja iežá eamiálbmotguovlluiguin.» ¶
Dát šiehtadus lea buktán máŋgga doaimma. Ráissa joatkkaskuvla dáidá leat leamaš mielde eanaš doaimmain joatkkaskuvllaid várás. ¶
Prošeakta «Sámi kulturmáhttu joatkkaskuvllain» šattai vuosttaš sámediggešiehtadusa boađusin. Ráissa joatkkaskuvla, Vuotnasiidda joatkkaskuvla ja Skániid joatkkaskuvla válde oasi prošeavttas mii bisttii 2 jagi, 2005–07. Ráissa joatkkaskuvla lágidii gurssaid dábálašfágaid oahpaheddjiid várás historjjá-, dárogiel-, religiuvnna-, geografiija- ja servodatfágas, man mihttomearri lei ovdanbuktit jurdagiid mo fátmmastit sámi fáttáid dáidda fágaide. Gurssat biste guokte–golbma beaivvi. Romssa fylkkasuohkan mávssii skuvllaid gursaoasseváldima. Prošeakta loahpahuvvui oktasaš deaivvademiin Romssas mas gait oassálasti joatkkaskuvllaid rektorat ožžo lávkka mii lei devdojuvvon girjjiiguin, filmmaiguin ja CD:iguin maid skuvllat sáhtte atnit iešguđetge fágas. ¶
Ráissa joatkkaskuvllas ¶
(Gova luoikan Ruth Larsen) ¶
Maŋŋá go šiehtadus Sámedikkiin ođasmahttojuvvui, de álggahuvvui prošeakta SÁFFO– Sámi fága- ja fidnooahppu Romssas – 2008 njukčamánu. Váldoulbmil prošeavttain lea sámi fáttáid fátmmastit fága- ja fidnooahpahussii Romssas. Ráissa joatkkaskuvla, Breivang joatkkaskuvla ja Vuotnasiidda joatkkaskuvla ledje mielde prošeavttas. Mihttomearrin lei maid bidjat johtui oahppifitnodagaid main buktagat ledje sámi-inspirerejuvvon. Hábmen ja duodji-linjjá vuosttaš luohká oahppit álggahedje oahppifitnodaga «Ráissa» , mii buvttadii luhkaid. Sii faskkastedje 2. ja 3. vuoittu nuoraidfitnodagaid Norggameašttirgilvvus. Jagi maŋŋil ásahuvvui seammá linjjás oahppifitnodat mii buvttadii sámi-inspirerejuvvon čiŋaid, sii faskestedje vuoittu fylkkameašttirgilvvohallamis. Mánáid- ja nuoraidbargifága 2. jagi oahppit álggahedje fitnodaga «Stoahkanlávvu» , mii lei maŋŋágaskabeaidoaibmafálaldat mánáide. Prošeakta loahpahuvvui 2009:s konferánssain Romssas mas Romssa fylkka joatkkaskuvllat ožžo «niestelávkka» girjjálašvuođain mii sáhttá leat beroštahtti fidnofágalaš prográmmaide. ¶
Danin go lea šiehtadus Sámedikkiin, de lea Romssa fylkkasuohkan gokčan Sámi kulturmáhttogurssa goluid daidda geat lohket Romssa universitehtas, iežá sániiguin leat gokčan lohkandivada, girjjiid, mátkkiid ja orruma. Ráissa joatkkaskuvllas leat badjelaš 20 oahpaheaddji ja vel girjerájusbargi lohkan Sámi kulturmáhtu. Oahpaheaddjit leat ožžon buoret vuođu fátmmastit sámi kulturmáhtu, servodatoahpu ja historjjá oahpahussii. Go nu olusat skuvlabargiin leat lohkan sámi kulturmáhtu, de lea olles bargiveagas oktasaš ipmárdus das mii guoská guovllu historjjálaš duogáža, iešvuođaid ja hástalusaid. Dát fas álkidahttá sámegieloahpaheddjiid bargobeaivvi. ¶
Ráissa joatkkaskuvla lea moadde jagi ožžon oassedoarjaga Romssa fylkkasuohkana guovttegielalašvuođaruđain kulturvánddardeapmái skuvlla bargiid várás. Skuvlla mielas lea dehálaš ahte gait bargit besset dovddiidit báikkálaš kultuvrra ja historjjá nu bures go fal vejolaš. Skuvla lea galledan máŋga báikki Davvi-Romssas, ja leat oahppan earret iežá duktasajiid, vuodjavuoššanrokkiid, siiddiid, eanadaga, duoji ja giela birra. ¶
Ruth Larsen dadjá skuvlla dihtomielalaččat smiehttamin ahte sámegiella galgá oidnot, gullot ja leat lunddolaš oassin skuvlla sisdoalus. Skuvllas leat guokte leavgastákku, ja levgejuvvo sámeleavggain dalle go lea lunddolaš. Leat álo bihtát sámegillii go skuvllas leat oktasaš doalut, earret iežá skuvlajagi álggus, juovladoaluin ja skuvlajagi loahpas. Juohke jagi lea vuosttaš vahkku guovvamánus sámi fáddávahkku mas leat logaldallit áigeguovdilis sámi fáttáid birra, filmmat, musihkkárat ja sierra doaimmat skuvllas. ¶
Skuvla lea mielde EO-prošeavttas Comenius, mii leat njealji riikka gielalaš unnitlogujoavkkuid ovttasbargu: Bulgaria, Irlánda, Espánnja ja Norga. Prošeavtta ulbmil lea loktet oktasaš čuolmmaid máŋggagielalašvuođa ja unnitlohkogielaid ektui. Prošeaktaáigodat lea golbma jagi. Oahppit geat lohket sámegiela, suoma-/kveanagiela dahje sámi historjjá ja servodatfága, váldet oasi prošeavttas. ¶
Ráissa joatkkaskuvllas lea dál olu vásáhusat sámegieloahpahusain guhkes áiggi badjel, ja lea máŋggalágán máhtu dás. Muhto Ruth Larsena mielas lea boahtteáigi ain eahpesihkkar. - Eanaš sámegieloahpaheaddjit lahkonišgohtet dál ealáhatagi, eai leat ge menddo olusat geat bohtet sin maŋŋil. Ráissa joatkkaskuvllas leat leamaš čeahpes sámegieloahppit geat leat álgán Romssa allaskuvlla oahpaheaddjiohppui, muhto dađe bahábut ii leat sámegielfálaldat doppe. Sáhttá dadjat ahte áigi lea mannan maŋos jus smiehttá Romssa oahpaheaddjioahpu sámegielfálaldaga, dadjá Ruth Larsen, ja joatká: - Lea issoras váivi go sámegiella oassin oahpaheaddjioahpus ii fállo iežá sajis go Guovdageainnus. Lea maid hui váidalahtti go eai leat leamaš eanet lávdaoahppofálaldagat Sámi allaskuvlla beales min guovllus. Mii manahit máŋgga vejolaš sámegieloahpaheddjiid dán láhkái, ja dál leat ge menddo unnán sámegieloahpaheaddjit sihke Ráissas ja Davvi-Romssas muđui ge, dadjá Ruth Larsen. - Muhto dál lea ge oahpaheaddjioahppu šaddan Romssa universitehta oassin, ja de sáhttá sávvat ahte boahtteáiggis šaddá vejolažžan lohkat sámegiela vuođđofága oahpaheaddjioahpu oassin. Dalle livččii boahtteáigi čuovgasat. ¶
[1] Lohkanjagi 2010–2011 rájes lea Sámi allaskuvla fállan sámegielgurssaid guovtteguvllot jietna/govva-gulahallama bokte, ovttasbargguin Gáivuona suohkaniin. [2] Mikkel Anders Bongo lea riegádan 1948 ja lea Álttás eret. Son barggai guhká biilamekanihkaroahpaheaddjin Hesseng joatkkaskuvllas ja Álttá AMO-guovddážis, ja válddii fidnopedagogihka váldofága Akershusa allaskuvllas. Son lei Ráissa joatkkaskuvlla vuosttaš sámegielat rektor. Dál bargá pedagogihkkalektorin Finnmárkku allaskuvllas.(doaim.) [3] http://www.kafjord.com/laeremidler.21590.no.html [4] Bardufoss: Beardogorži, Tromsdalen: Sálašvággi. Kvaløya; Sállir. Nordkjosbotn: Gárgán. Dáin skuvllain leat dušše dárogiel namat. ¶
Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis ¶
Riiddos čakča – 1997’ oahppoplánavuostálastimat 4786 http://skuvla.info/skolehist/siri97-s.htm XSLtemplate $Revision$; file-specific xsl Revision; common.xsl $Revision: 64438 $; På norsk ¶
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5 . Davvi Girji 2011. ¶
Siri Broch Johansen, Deatnu 2007 (Govva: Basia Głowacka) ¶
1997 rájes galge buot skuvllat sámi hálddašanguovllus geavahišgoahtit sierra oahppoplána mii lei ráhkaduvvon sámi mánáid várás. Manne muhtun dáin gielddain riidaledje nu olu dán alde? Manne bat váhnemat suhtte nu sakka ahte eai luoitán mánáideaset skuvlii? Manne riidaledje nu sakka ahte velá Aftenposten-áviisa čálii dan birra vuosttaš siiddus? Dáid gažaldagaid divvu Siri Broch Johansen dán artihkkalis. Son lea bajásšaddan Deanus ja orru dál doppe. Oahppoplánariiddu áigge orui Gáivuonas. Son čállá dá riiddu birra, eanaš dáin guovtti gielddain, iežas vásáhusaid ja čálalaš gálduid vuođul. Gáldut leat vuosttažettiin áviisačállosat dáin áviissain: Aftenposten, Finnmarken, Finnmark Dagblad, Nordlys ja Ságat, ja vel Paul Pedersena ja Asle Høgmo girji Kamp, krise og forsoning – Evaluering av samepolitiske tiltak i Kåfjord. (Riidaleapmi, heahtedilli ja soabadeapmi – Gáivuona sámepolitihkalaš doaimmaid árvvoštallan). [1] ¶
Sámeláhka bođii 1988:s. 1989:s bođii vuođđoláhkaparagráfa 110A, mii geatnegahtii Norgga stáhta sápmelaččaid gielalaš, materiálalaš ja kultuvrralaš ovdáneami ektui. Seamma jagi ásahuvvui Sámediggi. 1992:s ásahuvvui ges sámi hálddašanguovlu. Dán guovllus galge olbmot fidnet vástádusa sámegillii jus sámegillii válde oktavuođa eiseválddiiguin čálalaččat dahje njálmmálaččat. Lea gal álki dál, guoktelot jagi maŋŋá, vajáldahttit makkár nuppástus dát reforbma lei. Gielddat ožžo liigeruđaid sámelága giellanjuolggadusaid čuovvuleapmái. 1997 ođđajagemánu bođii ges Sámevuoigatvuođalávdegotti čielggadus Finnmárkku eatnamiid ja čáziid birra [2] . Dát dáhpáhusat dagahedje máŋgasii eahpesihkarvuođa das, mo boahtteáigi šattašii. Eahpesihkarvuođas bohciida ballu. Balus bohciida suhttu. ¶
Deanu-akšuvdna «Nei til Sameland» ( «Ii fal Sápmi» ) vuođđuduvvui virggálaččat miessemánu 22. b. 1997, Sámi vuoigatvuođalávdegotti reakšuvdnan. [3] Soaittáhagas dát dáhpáhuvai dušše badjelaš vahku ovdal go Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta (GOD) celkkii ahte buot sámi hálddašanguovllu vuođđoskuvllat galge geavahišgoahtit sámi oahppoplána – dás duohko gohččoduvvon O97S. ¶
Skuvlajagi 1996/97 digaštalle Deanus galge go ain buot oahppit čuovvut bákkolaš sáme- dahje suomagieloahpahusa. Njeallje jagi, 1993 rájes, ledje buot vuođđoskuvlaoahppit Deanus lohkan jogo sáme- dahje suomagiela. Go gieldastivra meannudii Sámelága giellanjuolggadusaid doaibmaplána, fidnii Olgešbellodat eanetlogu evttohusasis máhccat eaktodáhtolaš giellaoahpahusortnegii. Sámeálbmot listta joavkojođiheaddji, Ingrid Nordal, oaivvildii ahte «Ii fal Sápmi« lei oassesivvan go gieldastivra mearridii heaittihit njeallje jagi boares ortnega. [4] ¶
Aftenposten-aviissa čálus 11.09.1997. ¶
Maiddái ovdal lei sámi oahppoplána, M87S. Uhca jovkkoš čuovui plána [5] . Dál ráhkaduvvui ođđa oahppoplána M87S vuođul. Plána celkojuvvon mihttomearri, juobe vuosttaš veršuvnnas, lei bajásgeassit ođđa sámebuolvvaid. Ii lean álggu rájes mearriduvvon juste gos plána galggai geavahuvvot. ¶
Maŋŋá go Deanus lei leamaš guhkes, demokráhtalaš proseassa oahppoplánaválljema olis, ja juohke skuvla lei válljen goabbá oahppoplána sin mielas orui lunddolaš čuovvut, de buvttii GOD dokumeanta mii čilgii ahte buot sámi hálddašanguovllu gielddaid skuvllat galge čuovvut sámi oahppoplána. [6] Ii dáidde sáhttán vearrát áigái buktit dakkár ođđasa. Finnmarken-áviissas muitala golbma máná eadni Grete Erlandsen geassemánu 17. b. mo Sieiddá skuvla váhnemat vásihedje departemeantta mearrádusa: «– Mii dovddaimet ollásit boalggahallon. Leimmet čoahkkinastan, digaštallan vuđolaččat, ja sihke oahppit ja váhnemat ledje jienastan...Departemeanta galggašii álggu rájes juo almmuhit oaiviliiddis.» ¶
Dát lea jáhkkimis deháleamos sivva manne Deanus bohciidii nu garra vuostehágu. Olbmot dovde iežaset fillehallan, ja dovde ahte šadde fápmojuolggi vuollái. «Ii fal Sápmi» searvvai, ja nu dát šattai anti-sámi vuostálastin. Muhto ii lean gal «Ii fal Sápmi» mii barggai eanemus skuvlaáššiin. Dan gal dagai «Foreldreaksjonen for nasjonal læreplan» (Váhnenakšuvdna našunála oahppoplána ovddas). Dán joavkkus ledje sihke váhnemat mat maiddái ledje fárus «Ii fal Sápmi» -joavkkus, ja váhnemat geat eai lean fárus eará joavkkuin. Sii barge dušše ovtta áššiin: Fidnet našunála oahppoplána daidda golbma skuvllaide mat ledje dan sávvan. Deanu Gurutbellodaga jođiheaddji, Fred Johnsen, čilge vuostálastima siva lohkkičállosis Finnmarken-áviissas 1997 suoidnemánu gaskkamuttus: «... Sámi oahpahusráđđi finai cuoŋománu gieldastivračoahkkimis čilgemin Sámi ja Našunála oahppoplána. Dalle áddejin mun, gieldastivraáirrasin, ahte min báikkálaš demokratiija dat beasai mearridit gii ohppiid galge makkár oahppoplánaid čuovvut. ... Go departemeanta dál lea molson oaivila das ahte gii galgá beassat oahppoplána válljet, ... Ii leat dohkálaš ahte gielda galgá mieđihit meannuduvvot ná funet. Deanu Gurutbellodat oaivvilda ahte lea áibbas riekta ahte sámi mánát besset sámi oahppoplána čuovvut. Dán láhkái nannejit sámi identitehtaset. Lea maid diehttelas min gielddas ahte oahppit geat eai leat sápmelaččat, galget beassat dovddiidit sámi kulturhistorjjá, ja maiddái galget sáhttit válljet sámegiela oahppat. Muhto giellaoahpahus ferte leat eaktodáhtolaš, ja dán váldá duođaid sámi oahppoplána vuhtii. Muhto dat ii sáhte leat jurddašuvvon nu, ahte mánát geat eai leat sápmelaččat galget oažžut «sámi identitehta» , nu mo Sámi oahppoplána duođaid čilge? Dát han livččii boares dáruiduhttinsuttuid geardduheapmin.» ¶
Departemeanta proseassa gielddaid ektui lei nappo leamaš eahpečorgat, ja plána mihttomearričilgehus ovdanbuvttii Sis-Finnmárkku-perspektiivva sámi skuvlla ektui. Ii han oahppoplána lei ge ollásit čállon go mearriduvvui ahte buot skuvllat galge dan čuovvut. Oahpaheaddjit vulge geasselupmui ovdal go ledje beassan oaidnit boahtte skuvlajagi ollislaš stivrendokumeantta. Easkka suoidnemánu 16. b. mearridii ráđđehus ahte O97S galggai geavahuvvot miehtá sámi hálddašanguovllu. Ođđa oahppoplána ii lean deaddiluvvon ovdal borgemánu gaskamuttus 1997. [7] ¶
Dieđusge šattai danin hui stuorra eahpesihkarvuohta ođđa oahppoplána sisdoalus. Ledje maid máŋggalágán jurdagat das, maid sámi oahppoplána mielddisbuvttášii. Torstein Erlandsen, guhte lei njeallje máná áhčči Sieiddá skuvllas ja «Ii fal Sápmi» -searvvi miellahttu, dajai: »Mun oaivvildan ahte mu mánát dárbbašit našunála oahppoplána. Jus galget oahpu gazzat dihtorfágas de dárbbašit dábálaš eaŋgalsgiela olu eanet go eaŋgalsgielfága mas galget oahppat eaŋgalsgiela hállat gođiid ja lávuid birra.» [8] ¶
Go skuvllat álge fas 1997 borgemánu ledje miellačájáhusat Deanu ráđđevistti olggobealde. Seammás ledje mánát golbma mánáidskuvllas geat eai beassan skuvlii mannat daningo sin váhnemat vuostálaste ođđa plána. Dalle ledje Deanus vihtta vuođđoskuvlla: Sieiddá, Juovlavuona, Bovccá ja Sirpmá skuvllat ja Buolbmát sámeskuvla. Ledje golbma ovddimus namuhuvvon skuvllaid mánát geat eai beassan skuvlii mannat. Buot dát golbma skuvlla leat ovddeš Deanu gielddas. – Mii eat leat sápmelaččat eat ge dohkke ahte min mánát galget bággehallat sápmelažžan, dajai «Ii fal Sápmi» Jan Olsen birrasii 50 váhnemiidda ja mánáide geat ledje boahtán miellačájáhussii. [9] ¶
Váhnemat geat gulle Deanu gieldda bajit oassái, ovddeš Buolbmát gildii, jurddašedje dalle jitnosit: – Jus eiseválddit eai fuola ahte sin láhka sámegiela ja kultuvrra birra čuvvojuvvo, de berret digaštallat gieldajuohkima, dajai Deanu sámiid searvi – NSR’ jođiheaddji Viktor Trosten [10] . ¶
Aftenposten čálii ahte gitta 70 oahppi báhce ruoktot skuvllas. Digaštalliid gaskkas ledje iešguđetlágán veršuvnnat duohtavuođas. Akšunista Eldbjørg Jørgensen dajai: «Min bearrašis ii leat makkárge sámi duogáš. Lea áibbas boastut bágget dáža mánáid ala sámi identitehta.» Seammas dajai Viktor Trosten nannosit: «Buot jagiid leat sámeoahppit čuovvulan dáža skuvlla. Sáhtášii leat oadjebasdahkkin ahte dáža oahppit dál ohppet veaháš sámegielas, kultuvrras ja historjjás.» [11] ¶
Ii lean nappo ovttaoaivilvuohta das maid ođđa oahppoplána lei, dahje sáhtášii šaddat. Ja oahppoplánas ledje vihtta vejolaš giellaválljema: Sámegiella vuosttašgiellan ja dárogiella nubbingiellan, dárogiella vuosttašgiellan ja sámegiella nubbingiellan, dárogiella vuosttašgiellan ja sámegiella ja kultuvra fágan, dárogiella vuosttašgiellan ja suomagiella nubbingiellan dahje dušše dárogiella vuosttašgiellan. ¶
Vaikko lei dakkár válljenmunni, mat maiddái mielddisbukte ahte lei vejolaš válljet eret sámegiela ollásit, de čállojuvvui oahppoplána prinsihppaoasis ahte plána mihttomearri lei «...sihkkarastit positiiva identitehtaovdáneami ja geavatlaš guovttegielatvuođa.» Dát čájeha ahte plánabargu ii lean nu dárkil go sáhtášii. Guovttegielatvuohta-čuokkis ii leat fárus oahppoplána maŋimuš veršuvnnas. ¶
Dalle go váhnemat dolle mánáideaset eret skuvllas, de bohciidedje jurdagat álggahit priváhtaskuvlla. Dasa lassin iđii maiddái ákšuvdna ákšuvnna vuosttá. Čakčamánus ledje guokte vuolláičállinlisttu jođus Vuolle-Deanus. Nubbi listu lei «Váhnenakšuvdna našunála oahppoplána ovddas» ráhkadan. Nubbi listu lei dása reakšuvdna, lei reive man bajilčála lei «Juo sámi oahppoplánii» . Bovccá, Juovlavuona ja Sieiddá skuvlla váhnemat geat háliidedje sámi oahppoplána, ledje čállán reivve. Sii bivde departemeanttas: allet vajáldahte min go čoahkkinastibehtet Váhnenakšuvnnain. [12] ¶
Jon Lilletun, gii dalle lei girku- ja oahpahuslávdegotti jođiheaddji, orui áddemin «Váhnenakšuvdna našunála oahppoplána ovddas« gáibádusaid. Čakčamánu 3. b. dajai son Dagen-áviisii: «Čoavddus lea maŋidit reforpma jagiin ja vuoruhit vuordinjagi go garra vuosteháhku lea boahtán oidnosii. Vuordinjagis sáhtášedje dat guokte skuvlabiire main lea eanetlohku sámi oahppoplánii čuovvut sámi oahppoplána, ja dat golbma skuvlabiire main lea eanetlohku našunála oahppoplánii sáhtášedje čuovvut našunála oahppoplána. Dán jagi mielde sáhtášeimmet áiggi geavahit eaktodáhtolaš čovdosa gávdnat. Mu oainnu mielde galggašii ain leat vejolaš olahit dakkár soahpama.» ¶
Dalá girko- ja oahpahusministtar Reidar Sandal geahččalii ráfáiduhttit olbmuid reivviin Deanu gildii mas earret eará čilgii mo son áddii oahppoplána cealkaga sámi identitehta ovddideami birra skuvllas: «Sámi oahppoplánat, mat leat ráhkaduvvon Norgga oktasašskuvlla várás, deattuha máškitvuođa ja rabasvuođa gielalaš ja kultuvrralaš girjáivuhtii mii sámi hálddašanguovllus lea. Seammás go oahppoplánat galget váldit vára sámi ohppiid sámegiela, kultuvrra ja identitehta, de galgá oahpahus maiddái váldit vára ja nannet daid ohppiid identitehta geain lea kveana dahje dáža duogáš.» [13] ¶
Muhtumiidda šattai olles soahti čakčamánu álggus. Sii bidje smávva almmuhusa Finnmarken-áviisii 10.09.97: «ALMMUHUS. Deanu oapmedálut árvvoštallojuvvojit lonuhit seammálágan oapmedáluiguin máddin, sámepolitihkkáriid givssideami geažil. Bill.mrk. Deatnu.» ¶
Čavčča ja dálvvi mielde barge departemeantta bealis plána dahkat dohkálažžan buohkaide. Go Lilletun válddii badjelasas departemeantta 1997 čavčča, de leahkui ráddjejuvvon gulaskuddama O97S birra. Gulaskuddan galggai leat gárvvistuvvon njukčamánu 1. b. 1998. Ođđajagemánu 8. b. 1998 doalai departemeanta čoahkkima Leavnnjas buot sámi hálddašanguovllu gielddaid áirasiiguin. ¶
[15] Easka geassemánu 1998 nogai riidu oalát. Dalle mearridii Stuorradikki eanetlohku ahte reviderejuvvon O97S galggai geavahuvvot buot almmolaš skuvllain sámi hálddašanguovllus. ¶
O97S vuosttaš veršuvnnas lei čállojuvvon ná: «Šaddat bajás mearkkaša šaddat Sámi, ja dasto Norgga, oktasaškultuvrii» . Cealkka rievdaduvvui danin: «Sámi ohppiide mearkkaša bajásšaddan ahte šaddet Sámi, ja dasto Norgga, oktasaškultuvrii» . Maiddái cealkka mii čilgii ahte oahppoplána galggai fuolahit ohppiide sámi identitehta, rievdaduvvui. ¶
Smávva rievdadusažat, muhto dehálaččat aŋkke. Stuimmiid ja ođđa gulaskuddama maŋŋá dahkko de juste dat smávva rievdadusažat mat dagahedje ahte eanáš sámegielddaid ássit sáhtte oahppoplána dohkkehit. ¶
Sieidda skuvla lei golmma skuvlla gaskkas Deanus, mas váhnemiid eanetlohku háliidii našunála oahppoplána. ¶
(Govva: Svein Lund) ¶
Mo sáhtii ná funet geavvat plánabargguin? Oassečilgehus lea várra sámi servvodaga girjjatvuohta. Gáivuona, Porsáŋggu ja ovddeš Deanu gielddat leat eanet dáruiduvvon guovllut go Kárášjoga, Guovdageainnu ja ovddeš Buolbmát gielddat. Gullá maid áššái ahte gullo vuostálasti jienat maiddái Unjárggas ja Porsáŋggus. Eai dát jienat gullo nu guhkás ja nu garrasit go Deanus ja Gáivuonas, ja dalle eai leat ge nu olu daid birra čállon. ¶
Deanus eallit ain dáinna rájáin mii gávdnui ovdal go siseatnangielda Buolbmát ja vuotnagielda Deatnu náitojuvvojedje 1964’. Deanušaldi, mii rasttilda Deanu Bajit Sieiddás, lea nu vuohkkasit biddjon ovddeš gieldarájá ala. Báiki lea šaddan deaivvadanbáikin sihke olles Nuorta-Finnmárkku johtolahkii, muhto maiddái dálá Deanu gieldda bajit ja vuolit osiid ássiide. Liikká leat ain stuora erohusat «boares Buolbmága» ja «boares Deanu» gaskkas. Dát erohusat dadjat juo bávkkehedje 1997’ giđa. Ledje ovddeš Deanu gieldda olbmot geat dovde ahte šattai menddo olu sámegiella, sámevuohta, šattai menddo amas, menddo boastut, menddo garas – ledje olu sivat akšuneret. Áviisagovain oainnán áhččán oarpmeliid demonstreremin. In dieđe, sáhtán dušše árvidit manne soai leaba mannan demonstreret iežaska ruohttasiid ja váhnemiid vuostá. Dás doahttalan cealkámuššii maid Paul Pedersen sitere Gáivuonas. Doppe lei muhtun eadni gii válddii mánás eret sámegieloahpahusas. Oahpaheaddji muitala: «De mannen váhnemiid siidii. Vuosttamuččat gosa ollejin, de jerren čivggas manne lei heaitán. Čivga vástidii ahte ii ožžon lobi váhnemiiddis. De jerren eatnis, guhte vástidii: Na, in siđa ahte mu čivggat galget vásihit dan maid mun lean vásihan. In siđa dan gal. Muhto eadni lasihii ahte su mielas lei áibbas issoras go dán oaivvildii. Iežá sániiguin, dáruiduhttinproseassa lei doaibmán...» [16] ¶
Gáivuonas lei guhkit áigi leamaš almmolaš digaštallan «sámivuođa» [17] birra. Dalle juo go sámi jienastuslohku bođii, de bohciidedje bearrašiin siskkáldas riiddut. Dat, guhte dieđihii iežas jienastuslohkui sáhtii olles soga boalggahit. Muhtun bearrašiin eai sáhtán šat oarbinaččat dahje mánát ja váhnemat háleštit guđetguimmiideasetguin. Dalle lei servvodat guhkes proseassa álggus man mielde šadde ođđasit kodet árbevieruid maid dassážii ledje gohčodan báikkálažžan. Dál álge soapmásat gohčodit daid seammá bargovugiid ja seammá dávviriid sápmin dahje mearrasápmin. Seammás álge olbmot digaštallat suohkana báikkiid duohta namaid, ja manin daid galge gohčodit dál. Go sámelága giellanjuolggadusat bohte fápmui 1.1.1992, de duođas álggii guhkes identitehtariidu suohkanis. Obbalaččat daddjon ledje olggot, eanet dáruiduvvon báikkit siskkit, eanet sámi báikkiid vuostá. Muhto ledje maid olu man birra riidalit juohke gilis, ja, nu mo namuhuvvon, bearrašiin maid. «Jagi vai Beaivvi» , mii maŋŋá šattai «Riddu Riđđu» , lei issoras riidduvuloš. Festivála ja dan oamasteaddji, Gáivuona Sámi Nuorat, vuostálastui máŋgga ártegis vugiin, ja muhtun ássiin ledje jurdagat GSN birra mat ledje áibbas endorii: «20.3. d. j. ožžon reivve, stuorra fiskes konvoluhta, poastasteampilaston Dálošvákkis. Čujuhus lei Agnes Eriksen, 9074 Olmmáivággi. Sáddejeaddji lei Gáivuona Sámenuorat, Dálošvággi. In leat goassige leamas miellahttun doppe dahje diŋgon maidege sis. Sii njulgestaga hárdet. Mun válden dakkaviđe reivve postii ja sáddejin ruoktot, in ge rahpan dan. Beaivvi maŋŋil čuojahin leansmánnái. Mun dadjen ahte reive sáhtálii sisttisdoallat bávkkanasaid. «Nu sáhtálii ge» , vástidii son.» [18] ¶
Ivgugákti ráhkaduvvui ođđasit boares gálduid vuođul, ja váldojuvvui atnui fas 1995 rájes. Nisson mii cokkai ivgugávtti ja manai miessemánu 17. beaivvi ávvudeapmái Dálošvággái, muitalii munnje radiojearahallamis ahte dalle šattai áibbas oaidnemeahttumin. Ii oktage hállan sutnje. Ii oktage vástidan sutnje, vaikko son vikkai hállat njuolga máŋgasii. Easkka dalle go manai ruoktot ja molssui «siviila« biktasiidda, šattai olmmožin fas. Suohkanstivraválggas seammá jagi šattai son sihkkunákšuvnna vuollái. Framtid i Nord-áviisas čálii Eilif Johansen lohkkireivves ahte ii ádden mo olmmoš sáhtii jáhkkit ahte beasašii suohkanstivrii go lei sámegávtti coggan miessemánu 17. beaivve. [19] Seammá áigodagas ledje maid ođđa suohkangalbbaid vuostálastimat. Suohkana máttageahčen, Ivgubađa bealde, bážáhalai galba. Dálošvákkis, feargakájás, gokčojuvvui galba málain. Ja suohkana davágeahčen, Ráissa bealde, de suoláduvvui galba – moddii. Riidu galbbaid birra ođđa áiggi symbolan lei nu garas ahte šattai teáhterin maid. [20] Lossat lei prosámiide. ¶
Gáivuona risttalašvuođa lea garrasit váikkuhan lestadianisma. 1992:s juohkásii Ivgu-suorgi. [21] Hádjáneapmi juohkásii siskkit Gáivuona ja hávvádahtii garrasit. Go osku njuorrasit muhto eai leat ovttamielalaččat vuđolaš fáttáin, dalle lea riidu sielu agálaš bestojumi alde. Go sámiid áššiid riidu lei garraseamos 1997:s, de ledje dasto máŋga garrasit hávvádahtton olbmo geat šadde ođđa, garrasit hávvádahtti riidui. ¶
Gáivuotnalaččat geat oaivvildit iežaset mearrasápmelažžan, eai álo illos juohke áššis mii Guovdageainnus boahtá. Sámi oahppoplána gehččojuvvui dego siseatnandirektiivan, eai ge mearrasápmelaččat dovdda iežaset heivemin oahppoplána sámevuođagovvii. Sihke plána govat ja sánit, ja oahppomihttomearit velá, ledje mearrasápmelaččaid mielas heivehuvvon siseatnama servvodahkii. Prosámi gáivuotnalaččat sáhttet várra dávjá dovdat ahte leat báhcán siseatnansámi ja riddodáža kultuvrraid gaskii. Ii leat dávjá nu čalbmáičuohcci go dan maid šattai dalle go sámi oahppoplána vuosttas veršuvdna bođii. Šattai gal váttis dán bealuštit. ¶
Gáivuonváhnemat reagerejedje buorre muddui seammá áššiide go deanuváhnemat dahke. Váldočuokkis sin kritihkas lei ahte plána rihkui váhnenrievtti. Ii Gáivuonas lean leamaš dakkár proseassa go Deanus gos juohke skuvllas lei ságastallon makkár oahppoplána háliidedje čuovvut. Muhto suohkan gaskkustii dieđuid departemeantta oaiviliid birra buot váhnemiidda miessemánu 6. beaivvi juo, ja suohkan maid lágidii sierra diehtojuohkinčoahkkimiid áššis golmma suohkana viđa skuvllas maŋŋelaš seamma giđa. ¶
Ii leat imaš go sámi oahppoplánii vuostálastimat ledje áibbas earálágánat Gáivuonas go Deanus. Gáivuonas lei lávdegoddi man namma lei «Váhnenbargolávdegoddi Gáivuona suohkanis» . Lohkkireivves Nordlys-áviissas 22.09.1997 čilgejedje oainnuset: «Gait váhnemat dovdet badjelgehččon departementii. Mii eat leat goassege beassan cealkit oaiviliiddámet O97 dahje dan doibmiibidjama birra. Mii leat dárkon ahte stáhtaráđđi Sandal lea viežžan ráđiid iešguđetge sajis. Lea imaš ahte ii leat viežžan ráđiid mis geaidda oahppoplána lea ráhkaduvvon. Ahte lea deattuhan Sámedikki oaivila, lea min mielas ain eanet imaš. Sámediggi ii leat midjiide demokráhtalaš orgána. Dušše unna oasáš sis geain lea jienastanvuoigatvuohta, jienastit sámediggeválggain Gáivuonas. Mis leat min suohkanis demokráhtalaš orgánat mat galget mearridit dakkár áššiin. Leat váhnemat geain lea ovddasvástádus mánáin. Danin berrelii GOD/Sandal guldalit min eanet go Sámedikki, mii ii man ge ládje galgga čuovvulit skuvllaid oahppoplánaid. Departemeanta ferte váruhit amas vealahit dáža álbmotoasi go dál lea nu áŋgirit njulgemin vealaheami sámi álbmotoasi ektui.« ¶
Gáivuonas, nu mo Deanus ge, ledje eanemus hárbmadahtti vissis cealkagat oahppoplána prinsipiála oasis. Muhto maiddái fágaplánaid oahppohivvodagas ledje hárddihahtti bealit. Paul Pedersen ja Asle Høgmo leaba barggadettiin raporttaineaskka «Riidaleapmi, heahtedilli ja soabadeapmi» jearahallan moanaid gáivuonoahpaheddjiid. Oahpaheaddjit oaivvildit ahte «O97S:s lea bonjuvuohta sámi guoski oahppohivvodagas mii ovddoša sis-Finnmárkku. Dán oaivvildit lea šaddan nu sihke plánajoavkku miellahtuid geažil ja váilevaš gulaskuddamiid geažil.» [22] Oahppoplánariiddu lassin lei skuvlajagi 1997/98 maiddái ođđa sámegiela- ja kultuvrra doaibmaplána gulaskuddamis. Juohke sámi hálddašanguovllu gielddas galgá leat dakkár plána, ja dan ferte ođasmahttit dihto áigái. Ođđa plána galggai leat doaimmas 1998–2001, ja dán plána gulaskuddan dáhpáhuvai aiddo dalle go O97S ođđa gulaskuddan maid lei. Dasto gehččojuvvojedje dát guovtti ášši oktan áššin. Suohkana sámepolitihkalaš lávdegoddi mettii ja sáddii doaibmaplána gulaskuddamii ovdal go ovdagoddi lei dan meannudan. Dát mielddisbuvttii ráđđevistebargiid nimmoruššama – ja vel eambbo. 1992:s juo ledje nu olu go 22 bargi guovddášhálddahusas rahpasit vuosttildan giellalága. Dál šattai vuohon garra digaštallan «sámivuođa» birra, mii bohciidahtii olu garra dovdduid. Bargobirrasis loaktin ii gávdnon šat. Olusat almmuhedje ahte áigo heaitit. Máŋggas eai nagodan bargguset doaimmahit. Okta ášši mas bargit balle sakka, lei ahte sáhte šaddat vástidit «Gáivuona suohkan, Kåfjord kommune» go olggobealolbmot čuojahedje suohkana telefondustehussii. Sátnejođiheaddji Åge B. Pedersen fertii jeđđet olbmuid ja lohpidit ahte ii oktage galgan bákkus dadjat dán guovtti sáni sámegillii. [23] ¶
Dan botta go Deanus viehka johtilit guđđe jurdaga ásahit sierra eallinoaidnoskuvlla, ja vuođđudedje Deanu Montessoriskuvlla, de áigo Gáivuonas risttalaš skuvlla man vuođđu ledje lestadiánalaš árvvut. Muhtun váhnenjoavku ozai lobi ásahit priváhta skuvlla suohkanii. Pedersen/Høgmo čálliba ahte go juo suohkana ruhtadilli lei viehka heitot, de lei dát ohcamuš mielde go suohkan mearridii juoga maid, vaikko mo de leaš, goas nu livččii šaddan mearridit. Guollejoga ja Čieŋalluovtta skuvllat heaittihuvvojedje go skuvllat álge 2000 čavčča. Easkka dalle dolle váhnemat mánáideaset ruovttus skuvllas, ja dát ii bistán guhká, ja ledje dušše muhtun ovddeš Guollejoga skuvlla váhnemat mat dahke dan. Vaikko vel Guollejoga skuvlla heaittiheapmi mielddisbuvttii ahte skuvlavisti bázii guorusin guovddáš lestadiánalaččaid orrunbáikkis, de ii goassege ásahuvvon risttalaš priváhtaskuvla Gáivutnii. ¶
Vedjet leat máŋgga siva dása. Ieš jáhkán ahte Ivgu-suorggi háddjen lea dehálaš sivva. Go eai sáhte ipmilbálvalusa ávvudit ovttas, de eai sáhte priváhtaskuvlla ge hukset ovttas. Lotnolas luohttevašvuohta maid dakkár ovttasbargu gáibida, ii gávdno. ¶
Riddu Riđđu lea duođaid bidjan Gáivuona ja Olmmáivákki kártii. ¶
(Festiválaplakáhtta 2001:s, Asbjørn Forsøget lea sárgon. Girjjis: Lene Hansen: Storm på kysten.) ¶
Tana Montessoriskole álggahuvvui go váhnemat eai háliidan sámi oahppoplánaid. ¶
(Govva: Svein Lund) ¶
Jus galgá media beroštumi mielde dubmet, de lei olu garrasut riidu Deanus go Gáivuonas. Muhto Gáivuona sámevuođariidduid birra ledje juo mediat muitalan olles 90-logu, lei leamaš uhcit eanet riidu doppe fargga logi jagi juo. NRK Sámi Radioi lei áibbas sihkkarit olu álkit gávdnat sámegielhálli olbmuid maid jearahallat Deanus, ja álkit gávdnat olbmuid geat obanassiige višše almmolaččat muitalit oaiviliiddásat. Radiojournalistan Gáivuonas 1997–98 vásihin máŋgii ahte lei váttis gávdnat olbmuid geat mieđihedje muinna háleštit, ja máŋgga sis geat goittot háleštedje muinna, eai eisege viššan «áimmus« hállat. Dát gal ii lean várra čuolbma Deanus. ¶
Sihke Deanus ja Gáivuonas ledje eará riiddut 90-logus váikkuhan olbmuide. Deanus lei rahpasut riikarádji Ruššii mielddisbuktán sihke buolleviidni- ja duhpátsuollefievrrideami ja prostitušuvnna. Skiippagurra lei beakkán olles riikkas dakkár «gálvvuid» rabas márkanin. Dát johtolat lei hui stuorra geahččalus báikkálaš servodahkii. Bearrašat háddjejuvvojedje, bieđganedje, máŋgasii šattai dát hui garra árvohástalussan. ¶
Gáivuonas lei lestadiánalaččaid gaskasaš háddjen, ja dat ahte sámevuohta obalohkái šaddagođii eambbo oidnosii, mii lei lossat. Ovttaskas olbmuide Gáivuonas dát dahke várra vel stuorát hástalussan. Dušše namahit sámevuođa Gáivuonas lei nu bávččas máŋgasiidda ahte fertejedje gieldit álfárot buot mii sáhtii muittuhit sin dán birra. Áiggi mielde leat eanet ja eanet «buorebut ipmirdišgoahtán čalmmehisvuođa mii lea oasseboađusin obbalaš dáruiduhttinproseassas mii lea leamaš, ja mii duohtavuođas ain lea doaimmas gitta otná beaivvi rádjái.» [24] ¶
Danin leat prosámi bargu Gáivuonas dáhpáhuvvan máŋgga sajis. Sálbmalávlun sámegillii lea leamaš dehálaš oassin árbbi dohkkehanproseassas. Kulturskuvlla jođiheaddji Liv Rundberg lea máŋga jagi jođihan sálbmalávluma buhcciidsiiddas. Doppe leat ássit beassan gullat sálbmalávluma iežaset eatnigillii. Seammás leat nuorabut olbmot geat leat leamaš doppe beassan oahpásmuvvat báikkálaš sálbmašielain, ja leat maid vásihan ahte sámegiella ja risttalašvuohta sáhttet gullat oktii. Dán barggu olis leat maiddái árbevirolaš Gáivuona-sálmmat šaddan oassin ođđa sámegiel sálbmagirjjis [25] , ja dán láhkái šaddet maiddái Gáivuona risttalaččat buorebut oassin buotsámi servvodagas. ¶
Deanu sámeskuvla huksejuvvui «nu stuorisin go lei politihkalaš vejolaš» . Deanu gielda fertii fargga skuvlla viididit. Dá oaidnit skuvlla viiddideami maŋŋá. ¶
(Govva: Siri Broch Johansen) ¶
Olmmáivákki skuvla Gáivuonas ¶
(Govva: Hege Siri) ¶
Gáivuonas gehččojuvvui O97S doibmiibidjan suohkana sámi hálddašanguvlui gullevašvuođa konsekveansan. Soapmásiidda šattai de loahpalaš mihttomearri beassat hálddašanguovllus. Ovdal 1999 suohkanstivraválggaid sáddii Ytre Kåfjord bygdeliste (Olggut Gáivuona Gililistu,OGG) jearahallanskovi buot suohkana jienasteddjiide mas bivddii sin vástidit gažaldagaid ja almmuhit oaiviliiddásat dáid birra: sámegielgeavaheapmi hálddahusas, skuvllain, mánáidgárddiin ja galbbain. Prosámit oaivvildedje ahte gažaldagat eai lean neutrála, ja prosámi birrasat boikohttejedje jearahallama. Liikká vástidedje 59 %, ja olles 88 % dain, geat vástidedje, eai háliidan ahte suohkan galggašii báhcit sámi hálddašanguovllu siskkobeallái. Suohkanstivraválggaid maŋŋá faskestii OGG sátnejođiheaddji, nappo sáhttá leat nu ahte eambbosat jienastedje sin daningo sii guovdilaste sámi giellalága gullevašvuođa negatiivan suohkana ássiide. Ledje eanet áššit mat ledje dehálaččat, earret eará lei suohkan sirdán fálaldagaid nu ahte fálaldagat siskkit guovlluin ledje buorránan ja fálaldagat olggut guovllain ges ledje hedjonan, muhto OGG bijai sámeášši váldoáššiin ja guovdilasttii dan miehtá válgagičču. ¶
Deanus ii gal «sámevuohta» guovdilaston seammá láhkái. Muhto akšuvnnaid skádjá gullui maiddái Deanu 1999’ gielddastivraválggain. Deanu Ovddádusbellodat ásahuvvui 1997:s, ja moadde gieldastivraáirasa guđđe iežaset bellodaga ja dieđihedje Ovddádusbellodahkii juo 1995–99-áigodagas. Ovddádusbellodat beasai gieldastivrii 1999:s olles čiežain áirasiin. Seammá áigodagas ledje Olgešbellodaga joavkkus vihtta áirasa. Olgešbellodagas lei sátnejođiheaddji dán áigodagas. ¶
Dán áigodagas galggai ge ođđa sámeskuvlla huksenášši mearriduvvot. Skuvla galggai huksejuvvot Deanušaldái. Dat huksejuvvui, ja rahppui 2003 čavčča. Muhto 2009:s juo stuoriduvvui maŋŋá go skuvlla oahppit moadde jagi juo ledje johtán visttis vistái gilis. Okta dalá Bargiidbellodaga áirrasiin lea dadjan ahte Deanu sámeskuvla ii huksejuvvon nu stuorisin go oahppilogu mielde galggašii leat. Fertejedje hukset skuvla nu stuorisin go politihkalaččat lei vejolaš. ¶
Maŋimuš logi jagi leat sihke Gáivuona suohkan ja Deanu gielda bargan olu sámi áššiiguin. Dan dahket áibbas goabbatláhkái. Leat leamaš goabbatlágán oaivil dakkár áššiid ektui, ja gielddaid eiseválddiin leat leamaš goabbatlágán ealjárvuohta ja dáhttu. Dan botta go Deanu gielda ain lea riidaleamen Sámedikkiin guovttegielalašvuođaruđaid geavaheames, de lea Gáivuona suohkan šaddan ovdagovvan mearrediđolaš doaimmaiguin, čalbmáičuohcci bohtosiiguin ja rivttes rapporteremiin. Deanu gielda gal golaha eanáš ruđaid erenoamáš sámeskuvlasis, ja go ii leat áibbas lohpi golahit guovttegielalašvuođaruđaid skuvladoaimmaide, de lea ain váttis gildii fidnet Sámedikki dohkkehit sin guovttegielalašvuođa bargovuogi. Gáivuotna lea ain ovddimus hutkat ođđa mearrediđolaš doaimmaid mat doibmet bures. Gáivuotna lei vuosttamuš suohkan mii fálai bargiidasaset ollesáigge sámegielkurssa bálkkáin, juohke kursa bisttii gávcci vahku. Deanu gielda ii leat háliidan addit ollesáigge virgelobi, ja danin leat dušše moadde gieldabargi beassan nu alla gielladassái ahte sáhttet iehčanžssii joatkit oahppamis sámegiela ja dán láhkái šaddat giellaguoddit. Gáivuona suohkan lei vuosttamuš suohkan mii ásahii sámepolitihkalaš lávdegotti. Deanu gielda lea oaivvildan ahte dása gal ii leat dárbu. Gáivuona suohkan lei vuosttamuš suohkan mii mávssii sámegieláviissa diŋgojumi daid ássiid várás geat háliidedje sámegiela lohkat. Deanu gieldda sámegiellohkki ássit gal mákset ieža daid áviissaid maid háliidežže lohkat. ¶
2009:s šattai Gáivuona suohkan vuosttamuš suohkan mii válddii servvodatovddasvástádusa eambbo go dan maid bargoaddiovddasvástádus mielddisbuktá – dalle šattai vejolažžan váhnemiidda geain mánát lohket sámegiela skuvllas, vázzit sámegielkurssa bálkábuhtadusain vaikko eai leat ge suohkanbargit. Dát lea ain áibbas amas jurdda Deanus. Oassečilgehus dáidda erohusaide lea ahte Gáivuonas leat ádden ahte giella lea rašši dego glássa. Deanus ain dovdet ahte leat gal doarvái sámegielhállit liikká. Gáivuonas leat dovddastan ahte fertejit ieža oahpahit ođđa sámegieloahpaheddjiid, ja leat dahkan dan. Deanus lea sámeskuvla, ja Deanu gielda gal golaha olu eanet resurssaid dása go dan maid Gáivuona suohkan leat goassege golahan kurssaide. Sámeskuvla lea, 30-jagi historjjás, fuolahan vuođđooahpu oallugiidda geat maŋŋá leat šaddan sámi oahpaheaddjin. Gáivuonas lea eanaš ássit uhcit eanet passiivagielagat. Deanus leat leamaš máŋga sámegielhálli, eai ge leat oaidnán dárbbašlažžan golahit olu resurssaid daidda passiivagielagiidda. Sáhttá dadjat ahte Deanu gielda dat oahpaha mánáid, muhto Gáivuona suohkan oahpaha ollesolbmuid, ja maŋit lahkoneapmi lea guovttegielalašvuođaruđaid geavahannjuolggadusaid mielde. Danin orru Gáivuona suohkan leamen olu «čeahpit» go Deanu gielda, vaikko Deanu gielda han duođaid golaha olu eanet resurssaid sámegillii go dan maid Gáivuona suohkan dahká. ¶
Gáivuonas lea maid leamaš áibbas erenoamáš semináraráidu dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggi bargiid várás. Njeallje jagi badjel, 1998 rájes gitta 2002 rádjái, oassálaste buot bargit seminárain main máŋga oasi sámi historjjás, kultuvrras, traumas ja gielas vuđolaččat digaštallo. Dán maŋŋá lea áibbas eará áddejupmi dakkár čuolmmaide. Buhcciidsiidda ossodatjođiheaddji, Agnes Nilsen, muitala: «Mis lea iežá vuođđu dál go viđa jagi dás ovdal. Olu leat dáhpáhuvvan. Odne leat mis positiiva guottut sihke gillii, kultuvrii ja alcceseamet. Sámegiella gullo eanet buhcciidsiiddas go ovdal. Mii rahčat binnáš suomagielain. Hástalus lea váldit sámegiela ain eanet atnui. Sámegiel sálbmalávlun lea leamaš dehálaš.» [26] ¶
Deanus ii leat leamaš seammásullásaš semináraráidu. Eai leat de gieldda bargit olahan oktasaš áddejupmái maid dakkár oahppoprográmma čuovvun mielddisbuktá. ¶
Loahpaloahpas sáhttá dadjat ahte Gáivuona suohkan lei boahtán dán muddui ahte lei áibbas dárbbašlaš bargat juoidá. Ledje garra riiddut, ja stuorra oassi álbmogis lei čiekŋalit vahágahtton. Danin fertejedje muhtun proseassaid čađahit olahan dihtii eanet oktasaš áddejumi. Eai leat sámegivssideapmi ja riiddut Gáivuonas nohkkan, muhto lea gal birgehahtti dásis. Deanu gielda ii goassige boahtán dán muddui. Danin ii leat Deanu gielda bargoaddin goassege oaidnán dárbbašlažžan doaimmahit dakkár doaimmaid maid Gáivuona suohkan lea dahkan. Dearvvašvuođasuorggis oažžu Deanu gielda earret eará dán buori ahte suoma ránnjágielddas Ohcejogas bohtet máŋggagielat bargit, ja leat gal eanáš áigge sámegielhálli divššárat maid fidnemis. Danin ii oro leamen nu ge, ahte Deanu gielda, álbmotoassi dahje oassi gieldda bargiveagas lea ollášuhttán makkárge dihtomielalašdahkki proseassa. Áššit leat eambbo nu mo leat leamaš. Ja Deanu Montessoriskuvllain [27] lea sis, geat dan háliidit, iežaset skuvla. Deanu gielda ii leat vel čađahan katarsisa. ¶
Jus telefondustehus lea gieldda ámadadju máilbmái, de ii dárbbaš eahpidit ge goabbá gielda lea ovddimus sámelága giellanjuolggadusaid čuovvuleami ektui. Veláhal odne, 2011:s, gulat čuovvovaš ovdalgihtii báddejuvvon dieđu go čuojahat Gáivuona suohkanii: «Velkommen til Kåfjord kommune.» [28] Deanus go čuojahat gildii, de gulat dán: «Velkommen til Tana kommune. Tast to for samisk. Tast en for norsk, eller vent på svar.» [29] ¶
Liikká, go dál smiehttá Gáivuona suohkana ii leat goassege jurdda «sámivuođas» amas. Suohkan lea buot eanemus beakkán Riddu Riđđu-festivála dihtii, ja sámegiella lea lunddolaš oassin earret eará Davvi-Romssa dávvirvuorkká, Gáivuona kulturskuvlla, Olmmáivákki duodjesearvvi ja ii uhcimus suohkana iežas doaimmain. Gáivuotna lea Davvi-Romssa sámi guovddáš, ja Romssa ja Gáivuona sámi birrasiin leat olu oktavuođat. ¶
Vaikko vel sámegielas lea olu stuorat ja eanet diehttelas sadji deanuservvodagas, lea Deatnu ain gielda mii mahkaluššá «sámivuođain» . Luottat Buolbmága ja Deanu gielddaid náitimis 1964:s vuhttojit ain. Muhto sámegiella oahpahuvvo buot skuvllain gielddas, ja dat mánát geat vázzet Deanu sámeskuvlla šaddet oadjebas sápmelažžan ja buorit giellaguoddin. Sirpmá skuvla mánát leat dasa lassin oassin riikkarájáidrasttildeaddji bajásšaddanbirrasis, mii deattuha sámi oktasašvuođa eambbo go našunála Norgga oktasašvuođa. ¶
Gáivuonas ferte ain máhttit dárogiela jus birget galgá. Vaikko leat ge servvodagas ealli sámegielat «lupmat» , de ii gávdno seamma lunddolaš girjáivuohta mii Deanus lea, ii ge dáidde goassege šaddat dakkár girjáivuohta Gáivuonas, mii dal lea eará sámegiela hálddašanguovllu gielddain geográfalaččat sirrejuvvon. ¶
Ášši mii ii leat leamaš nu oidnosis go historjá Gáivuona sámeriidduid birra čállojuvvo, lea vuođđoskuvla mihtilmas ovdáneapmi sámegielfálaldaga ektui. Das rájes go Sámi giellaguovddáš ásahuvvui 1994:s gitta dán rádjái, lea sámegieloahpaheaddjiid lohku laskan. 1994:s uhtes ii nagodan Olmmáivákki ja Ruollaluovtta skuvllat fállat nubbegiellaoahpahusa. 1997:s ásahuvvui sierra sámegiel ossodat Goržži mánáidgárdái Olmmáivákkis, ja seammá čavčča ásahuvvui vuosttaš sámegielluohkká Olmmáivákki skuvlii. Buot ohppiin dán luohkás lei unnimus okta sámegielat váhnen gii bođii «guovddáš sámeguovllus» . Dál, skuvlajagi 2010/11, leat guokte dakkáraš luohká skuvllas. Dálá ohppiid váhnemat leat gáivuotnalaččat geat leat oahppan veaháš dahje olu sámegiela ollesolmmožin. Aiddo dál máhttet 6 Olmmáivákki skuvlla 12 oahpaheddjiin oahpahit sámegielfágas. Dálošvákki skuvllas leat bealli vuosttašluohkkálaččain válljen sámegiela fágan. Dát logut muitalit eambbo go mihkkege eará ahte áššit buorránit. Go áiggi váldá veahkkin. ¶
[1] Norut-rápporta 4/2004, gávdno dušše dárogillii. [2] NÁČ 1997:4 Sámi kultuvrra luondduvuođđu ja NOU 1997:5 Urfolks landrettigheter etter folkerett og utenlandsk rett. [3] Finnmarken 24.05.1997 [4] Finnmarken 20.06.1997 [5] Unjárgga, Kárášjoga ja Guovdageainnu skuvllat, ja de vel guokte Deanuskuvlla geavahedje M87S uhcit dahje eanet. Dasa lassin geavahuvvui plána Romssa, Aarborde ja Snoasa sámeskuvllain. [6] Finnmarken 05.06.1997 [7] Paul Pedersen ja Asle Høgmo: Kamp, krise og forsoning s. 58 [8] Finnmarken 17.06.1997 [9] Aftenposten 25.08.1997 [10] Aftenposten 26.08.1997 [11] Aftenposten 26.08.1997 [12] Finnmarken 25.09.1997 [13] Nordlys 05.09.1997 [14] Aftenposten 11.09.1997 [15] Paul Pedersen ja Asle Høgmo: Kamp, krise og forsoning s. 61. [16] Paul Pedersen ja Asle Høgmo: Kamp, krise og forsoning, s. 107 [17] «Det samiske« [18] Framtid i Nord 08.04.1995 [19] Paul Pedersen ja Asle Høgmo: Kamp, krise og forsoning, s. 53 [20] Totalteáhtera čájálmas «Siste kveld med mamma« (Maŋimuš eahket etniin) mas lei earret eará lávlla «Skiltskyttera» (Galbabáhččit). [21] Sierra lestadiánalaš suorgi. Erik Johnsen lei dán suorggi váldosárdneolmmái, man eanáš miellahtut orrot Davvi-Romssas. [22] Paul Pedersen ja Asle Høgmo: Kamp, krise og forsoning s. 60 [23] Paul Pedersen ja Asle Høgmo: Kamp, krise og forsoning s. 65 [24] Paul Pedersen ja Asle Høgmo: Kamp, krise og forsoning s. 55 [25] Sálbmagirji II, Verbum 2005. Sálmmat nr. 745, 746 ja 751 leat Gáivuona-sálmmat. Sihke sánit ja nuohtta bohtet Gáivuonas. Sálmmat leat oassin rikkis lestadiánalaš árbevierus, ja čájeha maid man lunddolaš lei sámegiela geavahit Gáivuonas birrasiid 1900-logu. Leat maid eará sálmmat seammá sálbmagirjjis main lea sierra nuohtta Gáivuonas, earret eará sálbma nr. 544. [26] Paul Pedersen ja Asle Høgmo: Kamp, krise og forsoning s. 90 [27] Tana montessoriskuvlla birra logat Sámi skuvlahistorjjá 2:s. [28] «Bures boahtin Gáivuona suohkanii.« [29] «Bures boahtin Deanu gildii. Deaddil guvtteža sámegiela ovddas. Deaddil ovtteža dárogiela ovddas, dahje vuordil vástádusa.« ¶
Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis ¶