marjaliisa:
	VUOLLÁI SKUVLAAHKÁSAŠ MÁNÁID BEAIVEDIKŠU

Beaivedikšu fállá vuollái oahppogeatnegasahkásaš mánnái dorvvolaš dikšunbáikki vánhemiid barggu dahje studerema áigái. Máná vuoigatvuohta beaivedikšui álgá vánhemiidruhtabaji nohkama maŋŋá ja bistá dan rádjai, go son sirdása vuođđooahpahuslágas dárkkuhuvvon oahppogeatnegassan vuođđooahpahussii. Beaivedikšunbáikki sáhttá mieđihit mánnái maiddái bajásgeassima ja ovdánumi sivaid dihtii. Eatnigiela dáfus sámegielat mánáide fállojuvvo beaivedikšu sin eatnigielain.

Máná dikšunáigi oažžu leat boatkkaheamet ollesbeaivedivššus eanemustá 10 diimmu jándoris ja oassebeaivedivššus eanemustá 5 diimmu. Fárrui máná dikšunáigái rehkenasto gullat áigi, mii gollá vánhemiid bargui ja bargomátkái.


BEAIVEDIKŠUNBÁIKKI OHCAN

Beaivedikšunbáikki galgá ohcat maŋimustá njeallje mánotbajiovdal dikšundárbbu álgima. Juos beaivedikšundárbu goittotge boahtá bargguoažžumis, oahpuin dahje skuvlejumis, iige dárbbu álgináigi leat dieđus, galgá beaivedikšunbáikki ohcat nu johtilit go vejolaš, goittotge maŋimustáguokte vahkuovdal go mánná dárbbaša dikšunbáikki.

Eanodagas beaivedikšunbáikkiid ohcan čuovvovaš dikšunáigodahkii 1.8.–31.7. dáhpáhuvvá cuoŋománu áigge. Maiddái mánáide, geat leat beaivedivššus, devdojuvvo dikšunohcamuš nannejupmin ja dárkkisteapmin dikšundárbbu joatkašuvvamis čuovvovaš áigodahkii. Beaivedikšunbáikki sáhttá ohcat maiddái birra jage. Juos vánhemat eai váldde vuostá mánnái fállojuvvon dikšunbáikki, das galgá almmuhit árrabajásgeassinjođiheaddjái millosepmosit čálalaččat ovdal dikšuma álgima.


Dikšunmávssu mearrašuvvan

Beaivedikšunmávssut vuođđuduvvet láhkii sosiála- ja dearvvasvuohtafuolahusa áššehasmávssuin. Beaivedikšunmáksu mearrašuvvá bearraša bruttoboađuid mielde. Vuođđun lea, ahte mávssu sáhttá bearrat eanemustá ovttanuppeloge mánotbajis. Mávssu sáhttá goittotge bearrat guovttenuppeloge mánotbajis, juos mánná ii leamaš jagi áigge eret beaivedivššus badjel ¾ mánotbadjemávssu vuođustussan leahkki mánnosaš dikšunbeivviid mearis.

Bearraša nuoramus máná ollesbeaivedikšumis berrojuvvon bajimuš mánotbadjemáksu lea 283 euro. Seammá bearraša nubbin nuoramus máná, gii lea beaivedikšumis, alimus berrojuvvon máksu lea 255 euro mánotbajis. Vuolimus mánotbadjemáksu, mii berro, lea 26 euro.



Vánhemat almmuhit boađuideaset beaivedikšuma rehketdoallobáikái. Juos boahtodieđut eai doaimmahuvvo, berrojuvvo alimus dikšunmáksu. Mearridettiin mávssus váldojit vuhtii bálvalusgeavaheaddji sihke suinna oktasašdállodoalus náittoslihtus dahje náittoslihtulágan diliin ealli olbmo vearuvuloš dienas- ja oaiveopmodatboađut sihke vearus friija boađut. Juos mánnosaš boađut nuppástuddet, váldo mánotbadjeboahtun vuhtii vássán jage gaskamearálaš mánotbadjedienas. Vearuvuloš boahtun sáhttá váldit vuhtii maiddái maŋimuš doaimmahuvvon vearuhusas nannejuvvon vástideaddji vearuvuloš boađuid.