absorbere : S: absorberet, geassit alcces, njammat alcces; F: imeä itseensä, (1: N: absorberes; S: geassašuvvat, njammašuvvat; F: imeytyä)
absorberende middel : S: geassi ávnnas, njammi ávnnas; F: imevä aine
ACE-hemmere : S: ACE-easttat; F: ACE-estäjät
ADVARSEL! (lat. CAVE !) : S: VÁRUT!; F: VARO!
albue (lat. cubitus) : S: gargŋil, gargnjil; F: kyynärpää
alder : S: ahki; F: ikä
alkalisk (lat. alcalinus) : S: alkálalaš, alkála; F: alkaalinen
alkohol (lat. alcohol) : S: alkohola; F: alkoholi
allergi : S: allergiija; F: allergia, herkistymä, liikaherkkyys, (1:N: allergiker; S: allergalaš, allergihkkár;
F: allerginen, liikaherkkä, 2:N: allergisk; S: allergalaš; F: allerginen, liikaherkkä, 3:N: allergiske
sykdommer; S: allergiijat, allergiijalaš
dávddat; F: allergiasairaudet)
allergimedisin : S: allergiijadálkkas; F: allergialääkkeet
allergisk rhinitt (lat. rhinitis allergica) :
S: allergalaš njunnegolgan, allergalaš
rhinihtta; F: herkistymänuha, (1:N: mot allergisk rhinitt; S: allergalaš
njunnegolgama vuostá, allergalaš
rhinihta vuostá; F: herkistymänuhaan)
amfetamin (lat. amphetaminum) : S: amfetamiidna; F: amfetamiini
amme : S: njamahit; F: imettää
ammeinnlegg : S: čižžeskuvdu; F: imetyssuoja
ampull (lat. ampulla, ampullae) : S: ampulla; F: ampulli
andpusten : S: šieđđaluvvan; F: hengästynyt
anemi (blodmangel) : S: varrasonahat; F: vähäverisyys, verenheikkous
anfall eller truende anfall : S: dohppehallan; F: kohtaus tai alkava
kohtaus
angina pectoris : S: váibmogeasáhat; F: sydänkouristus, rasitusrintakipu, (1:N: mot angina pectoris; S: váibmogeasáhaga vuostá; F: sydänkouristukseen)
anginamedisin : S: váibmogeasáhatdálkkas; F: sydänkouristuslääke, rasitusrintakipulääke, (1:N: mot
angina pectoris; S: váibmogeasáhaga
vuostá; F: sydänkouristukseen)
angst : S: garra ballu; F: tuska, pelko, ahdistus, (1:N: mot angst; S: garra balu
vuostá; F: ahdistukseen)
ankel (lat. talus) : S: boaski, juolgeruohtas; F: nilkka
ansikt (lat. fácies) : S: ámadadju~ámadeadju; F: kasvot
ansiktsrynke : S: nárvi (pl. nárvvit); F: ryppy
antall (lat. numerus) : S: lohku (pl.
logut); F: lukumäärä
antasida (syrenøytraliserende) : S: suvreneutraliserejeaddji, čoavjesuvredálkkas; F: vatsahappolääke
antiarytmika : S: eahpedássedis
váibmoritmadálkasat; F: rytmihäiriöiden lääkkeet
antibiotika (lat. antibioticum) : S: antibiotika~antibiohta; F: antibiootti
antidepressiva : S: lossamielladálkkas, deprešuvdnadálkkas; F: depressiolääke
antihistamin (allergimedisin) : S: antihistamiidna; F: antihistamiini
antikoagulasjonsbehandling (lat.
anticoagulantia) : S: gillohuhttindálkkodeapmi; F: hyytymistä estävä lääkitys, (1:N: forhindre blodkoagulering; S: hehttet
gieluiduvvama; F: hyytymisen estoon)
antiperspirant, deodorant : S: antiperspiránta (bivastuvvama
hehttemii), deodoránta; F: antiperspirantti (hikoilua estävä), deodorantti
antirefluksmedisin (mot sure oppstøt) :
S: hivgehuhttindálkkas; F: liikahappoisuuslääke
apotek (lat. apotheke) : S: apotehka~apoteaika; F: apteekki
apoteker : S: apotehkkár; F: apteekkari
arvelig sykdom : S: árbedávda, sogadávda, sogabearri; F: periytyvä
sairaus
astma (lat. asthma) : S: ásmá~ástmá; F: astma, (1:N: mot astma; S: ás(t)má
vuostá; F: astmaan)
atropin (lat. atropinum) : S: atropiidna; F: atropiini
avførende middel (lat. laxans, antis, laxativus) : S: earánahtti ávnnas; F: ulostusaine
avføring (lat. feces) : S: baika, earán; F: ulostus, uloste, (1:N: løs avføring; S: luhča; F: ripuli, 2:N: inntil normal
avføring er oppnådd; S: dasságo earán
šaddá dábálažžan; F: kunnes uloste on
normaali)
avføringsmiddel : S: baikkihandálkkas; F: ulostuslääke
avkjøle (lat. refrigerare) : S: čoaskudit; F: jäähdyttää
avkjølt (lat. refrigeratus) : S: čoskon; F: jäähdytetty
badeolje : S: lávggodanolju; F: kylpyöljy
badesalt : S: lávggodansálti; F: kylpysuola
bakterie (lat. bacterium) : S: baktera, bakteara; F: bakteeri
bakteriedrepende : S: bakteraid~baktearaid goddi; F: bakteereja tappava
balsam (lat. balsamum) : S: balsam; F: balsami
bandasje : S: hávvečanas; F: sidos, side
barn : S: mánná; F: lapsi
barneeksem : S: mánáideksema; F: lastenihottuma
barneskje (lat. cochlear medium) : S: mánáidbaste; F: lastenlusikka
basill, bakterie (lat. basillus) : S: basilla; F: basilli
basisk (lat. basicus) : S: básalaš, eamalaš; F: emäksinen
bedøve (ved bedøvelsesmiddel) : S: jámihit (jámihanávdnasa bokte); F: nukuttaa, puuduttaa (nukutusaineella)
bedøvelsesmiddel : S: jámihanávnnas; F: nukutusaine, puudutusaine
befrukte : S: sahkkehit; F: hedelmöittää
befruktning : S: sagahus, sahkkehus; F: hedelmöitys
behandle : S: dálkkodit, dálkut, dikšut; F: hoitaa
behandling : S: dikšu, dálkkodeapmi, dálkun; F: hoito, lääkitys
ben, knokkel (lat. os, ossis) : S: dákti; F: luu
bendelorm (lat. taenia, diphyllobotrium, echinococcus) : S: guorká; F: lapamato
berolige (prøve å gjøre trygg) : S: oadjudit; F: rauhoittaa, rauhoitella
beroligende (lat. sedativus) : S: oadjudeaddji; F: rauhoittava
besvime (uten at det er en følge av ytre
beskadigelse) : S: jámálgit~jámálguvvat; F: pyörtyä
betablokkere : S: betacaggit; F: beetasalpaajat
betennelse (i øye) : S: sivri; F: silmätulehdus
betennelse : S: vuolši, siedja, siedjun; F: tulehdus
betennelse omkring en negl (lat.
panaritium, paronyki) : S: sidjon
gazza (gacca birra); F: sormiajos, varvasajos
bevisstløs, blitt bevisstløs : S: dieđuheapme, dieđuhis; F: tajuton, menettänyt tajunnan
bihulebetennelse (lat. sinusitis) : S: skoavdevuolši; F: poskiontelontulehdus, (1:N: mot
bihulebetennelse; S: skoavdevuolšši
vuostá; F: poskiontelontulehdukseen)
bindehinne (lat. conjunctiva bulbi) : S: čalbmecuozza; F: silmämunan
sidekalvo
bindemiddel (lat. vehiculum) : S: čatnanávnnas; F: välikappale, kuljetin, välitysaine
binyre (lat. glandula suprarenalis) : S: maninbajošráksá~moninbajošráksá; F: lisämunuainen
bitt : S: gáskkástat; F: purema, purenta
bitter : S: rihča; F: kitkerä
bivirkning : S: liigeváikkuhus, oalgeváikkuhus; F: sivuvaikutus
blande (lat. miscere) : S: seaguhit; F: sekoittaa
bleieutslett : S: lihparruvssodeapmi, lihparihttomat; F: vaippaihottuma
bleiksott : S: šovkesdávda; F: kalpeatauti, (1:N: anemi, jernmangel;
S: varrasonahat; F: raudanpuutos)
blod (lat. sanguis, guinis) : S: varra; F: veri
blodfattig : S: varaheapme, varraváillat; F: vähäverinen
blodfortynnende medisin : S: varranjárbudandálkkas; F: verenohennuslääke
blodkreft (lat. leucaemia) : S: varraboras; F: valkoveritauti, verisyöpä
blodmangel, anemi : S: varrasonahat; F: vähäverisyys, verenheikkous, anemia
blodpropp : S: varrabunci; F: veritulppa
blodstillende middel (lat. stypticus) : S: varrabisánahtti dálkkas, varrabisseheaddji dálkkas; F: tyrehdytysaine, tyrehdyte, tyrehdyttävä aine
blodsukker (lat. glucosum) : S: varrasohkar; F: verensokeri
blodsykdomsmedisin : S: varradávdadálkkas; F: veritautilääkkeet
blodtrykk : S: varradeaddu; F: verenpaine
blodtrykksmåler : S: varradeaddomihttár; F: verenpainemittari
blodtrykkssenkende medisin (lat.
antihypertensiva) : S: varradeaddodálkkas, varradeattu
njeaidi dálkkas; F: verenpainetta
alentavat lääkkeet, (1:N: mot høyt
blodtrykk; S: alla varradeattu vuostá;
F: korkeaan verenpaineeseen)
blodtrykksøkende medisin : S: varradeaddolassánahtti dálkkas; F: verenpainetta kohottava lääke
bly (lat. plumbum, saturnus) : S: ladju; F: lyijy
blærekatarr (lat. cystis) : S: gužžaráhkkovuolši,
gužžaráhkkokatárra; F: virtsarakontulehdus
blø : S: vardit; F: vuotaa verta
bløder (hemofiliker) : S: vardi; F: verenvuototautinen
blødning : S: vardin; F: verenvuoto
bløtgjørende middel : S: luvvadanávnnas; F: pehmentävä aine
bolus : S: bolus; F: bolus
bomull (lat. gossypium) : S: bummol; F: pumpuli, puuvilla, vanu
brannblemme : S: buollánskoavhli; F: palorakkula
brannfarlig : S: buleš, buollinváralaš, buolliváralaš; F: palovaarallinen
brannkopper (lat. impetigo contagiosa):  S: dollaboahkut (pl.), boalddáboahkut (pl.); F: märkärupi
brannsår : S: buollánhávvi, buolašeamit; F: palovamma, palohaava
brekning (vandige) : S: čáhcevuovssiheapmi; F: oksennus (vetinen)
brenne, svi : S: boaldit; F: polttaa
brennevin : S: buolleviidni~buolleviidna; F: paloviina
bronkitt (lat. bronchitis) : S: broŋkket, bronkihtta; F: bronkiitti
bruksområde : S: geavahusdáhpi; F: käyttötapa
brukstid : S: geavahusáigi; F: käyttöaika
brusetablett : S: duoldantableahtta, duolditableahtta; F: poretabletti
bryst (lat. mamma) : S: čižži; F: nisä, maitorauhanen
bryst (lat. pectus) : S: raddi; F: rinta
brystkreft (lat. cancer mammae) : S: čižžeboras; F: rintasyöpä
brystmelk : S: čižžemielki; F: rintamaito
brystsmerte (r) : S: raddebávččas (pl.
raddebákčasat); F: rintakipu, (1:N: mot brystsmerter; S: raddebákčasiid
vuostá; F: rintakipuun)
brystsvie (lat. cardialgia) : S: raddeboalddáhat; F: sydänalakipu
brystvorte (lat. papilla mammae) : S: čižžeoaivi; F: nänni
bukhinnebetennelse (lat. peritonitis) : S: vuovdacuozzavuolši; F: vatsakalvontulehdus
bukspyttkjertelbetennelse (lat.
pancreatitis) : S: vuovdačolgaráksavuolši; F: haimatulehdus
centigram (lat. centigramma, atis) : S: centigrámma, sente-; F: senttigramma
centimeter (lat. centimetrum) : S: centimehter, sente-; F: senttimetri
claudikasjonsmedisin : S: dálkkas
julggiid heajos varragierssu vuostá; F: jalkojen huonoon verenkiertoon, (1:N: mot claudikasjonssmerter i bena; S: heajos varragierssu vuostá julggiin; F: jalkojen huonoon verenkiertoon)
daglig : S: beaivválaččat; F: päivittäin
daglig unntatt lør- og søndag : S: beaivválaččat earret lávvardaga ja
sotnabeaivvi; F: päivittäin, lukuunottamatta lauantaina ja
sunnuntaina
decigram (lat. decigramma, atis) : S: decigrámma, desi-; F: desigramma
deodorant : S: deodoránta; F: deodorantti
depottablett : S: depottableahtta; F: kestolääke, (1:N: svelges med vann; S: njielastuvvo čáziin; F: niellään veden
kera, 2:N: tablettene svelges hele med
1/2 glass vann til eller like etter
måltid; S: tableahtat njielastuvvojit
obbanaga oktan 1/2 čáhceglásain
boradettiin dahje dakka maŋŋel; F: tabletit niellään kokonaisina puolen
vesilasin kera ruoan yhteydessä tai
heti sen jälkeen)
deprimert : S: heajosmielat, hurvvas, gurvvas; F: masentunut
desinfeksjon (lat. desintectio) : S:
desinfekšuvdna; F: tartunnaispuhdistus, tartunta-aineiden
tuhoaminen, desinfektio
diagnose (lat. diagnosis) : S: diagnosa; F: taudinmääritys, diagnoosi
diaré : S: lužahat, luhčadávda, lužasdávda, čoalas; F: ripuli
diebarn : S: čižžemánná; F: rintalapsi
diuretika (lat. diureticum) : S: čáhcegeahpedeaddji, diurehta; F: virtsaneritystä lisäävä aine, vesityslääke, diureetti
dose (lat. dosis) : S: dálkkasmearri, dálkkasattus, attus, dosa; F: annos, lääkeannos
dosepulver : S: attus- , mearre-, dosabulvarat; F: annospulveri
dosere : S: attostit, attostallat, merret, doset; F: annostella
dosering : S: dálkkasmearri, dálkkasattosteapmi; F: annostus, (1:N: spesiell dosering; S: erenoamáš
dálkkasmearri, erenoamáš
attosteapmi; F: erityisannostus, 2:N: spesielle doseringer; S: erenoamáš
dálkkasmearit, erenoamáš attosteamit;
F: erityisannostukset, 3:N: startdose; S: álgindálkkasmearri, álginattus, álgindosa; F: alkuannostus, 4:N: vedlikeholdsdose; S: bisuhandálkkasmearri, bisuhanattus, bisuhandosa; F: jatkuva annostus, 5:N: varierende døgndose; S: molsašuddi
jándordálkkasmearri, molsašuddi
jándorattus~jándordosa; F: vaihteleva
vuorokausiannostus, 6:N: syklisk
dosering; S: áigodatdálkkasmearit, áigodatattosteamit; F: ajoittainen
annostus, 7:N: doseringsforslag; S: dálkkasmearreevttohus, attostanevttohus, dosaevttohus; F: annostuehdotus)
dosert pulver (lat. dosipulvis) : S: attostuvvon bulvvar; F: annostettu
pulveri
dråpe (lat. gutta, stilla) : S: goaikkanas (pl. goaikkanasat); F: tippa
dråpeflaske (lat. vitrum guttificans) : S: goaikkanasbohtal; F: tippapullo
dyreart : S: eallišládja; F: eläinlaji
dyspepsi (lat. dyspepsia) : S: suvrareavgganas; F: liikahappoisuus, (1:N: mot dyspepsi; S: suvrareavgganasaid vuostá; F: liikahappoisuuteen, 2:N: syrenøytraliserende; S: suvrri
neutraliserejeaddji; F: liikahappoisuutta vähentävä)
død (lat. mors, mortis) : S: jápmin; F: kuolema
eddik (lat. acetum) : S: ettet; F: etikka
egg (lat. ovum) : S: manni~monni; F: muna
eggehvite (lat. albumen) : S: manne­
vielgadas~monnevielgadas; F: valkuaisaine
eggleder (lat. tuba uterina) : S: mannejođas~monnejođas; F: munanjohdin
eggløsning, ovulasjon (lat. ovulatio) : S: manneluovvaneapmi~monneluovva­
neapmi; F: munasolun irtoaminen
eggstokk (lat. ovarium) : S: manneráksá~monneráksá; F: munasarja
eksem (lat. exanthema) : S: rušmi, eksema, ihtton; F: rohtuma, ihottuma, ekseema, (1:N: mot utslett, eksem; S: rušmmiid vuostá; F: ihottumaan, 2:N: mot eksem; S: eksema vuostá; F: ihottumaan, 3:N: mot utslett, eksem; S: ihttomiid vuostá; F: ihottumaan, 4:N: mot eksem i hodebunnen; S: ihttomiid
vuostá oaiveasis; F: päänahan
ihottumaan, 5:N: mot eksem i
øregangen; S: ihttomiid vuostá
bealljeoaris; F: korvakäytävän
ihottumaan)
elveblest (lat. urticaria) : S: rušmasat (pl.); F: nokkosihottuma
emfysem (lat. emphysema) : S: emfysema; F: ilmapöhö
en gang (lat. semel) : S: oktii; F: yhden
kerran
en tilstrekkelig mengde (lat. quantum
satis, quantitas sufficiens) : S: doarvái, doarvemearri; F: tarpeellinen
määrä
endetarm (lat. rectum) : S: maŋŋečoalli;
bahtačoalli; F: peräsuoli
endetarmsåpning (lat. anus) : S: bahtaráigi; F: peräaukko
enkel (lat. simplex) : S: eaŋkal~eaŋkil; F: yksinkertainen
enzym : S: enzyma; F: entsyymi
epidemi (lat. epidemia) : S: rohttu, rohttodávda, njoammodávda; F: kulkutauti, epidemia
epilepsi (lat. epilepsia) : S: jámálgan­
váddu, jámálganvihki, epilepsi(a), gahčadatdávda; F: kaatumatauti, epilepsia
ernæring : S: biebmu, biebman; F: ravitsemus, ravinto
eter (lat. aether) : S: ehter; F: eetteri
etsende (lat. corrosivus) : S: borri; F: syövyttävä
etter kunstens regler (lat. lege artis) : S: buoremus lági mielde; F: taiten tehty, asianmukaisesti
etter operasjon : S: čuohpadeami
maŋŋel, operašuvnna maŋŋel; F: leikkauksen jälkeen
falsk krupp : S: vearri buvvondávda; F: valekuristustauti
farge (lat. color) : S: ivdni; F: väri
fargestoff : S: ivdneávnnas; F: väriaine
farlig : S: váralaš; F: vaarallinen
farmakologi (lat. pharmacologia) : S: farmakologiija, dálkkasávnnasdieđa; F: lääkeaineoppi, farmakologia
farmakopé (lat. pharmacopoea) : S: farmakopéa, dálkkasgirji; F: lääkekirja, farmakopea
farmasøyt : S: farmasevta; F: farmaseutti
feber (lat. febris) : S: feber, báhkkaliikkit; F: kuume, (1:N: mot
feber; S: febera vuostá; F: kuumeeseen)
feberkrampe : S: feberkrámpa; F: kuumekouristus, (1:N: ved
feberkrampe; S: feberkrámppa vuostá;
F: kuumekouristukseen)
febermåler : S: febermihtár; F: kuumemittari
febernedsettende medisin (lat.
febrifugum) : S: feberdálkkas, febernjiejaheaddji dálkkas; F: kuumelääke
fedme : S: buidodat, buoidivuohta; F: lihavuus
festemiddel for tannprotese : S: bátneprotesa giddenávnnas; F: hammasproteesin kiinnitysaine
festes på huden : S: darvvihuvvo liikái; F: kiinnitetään iholle
fet : S: buoidi; F: rasva
fet hud : S: vuddjes liiki; F: rasvainen
iho
fett (talg, spekk) : S: buoidi; F: tali, rasva, silava
fettløselig : S: buoiddissuddi; F: rasvaliukoinen
finger (lat. digitus) : S: suorbma; F: sormi
fingerbyll : S: siedjasuorbma, suorbmasiedja, suorbmasiejohus; F: sormiajos
fire ganger, 4 ganger (lat. quater) : S: njealje geardde (4 geardde); F: neljästi
fjert (lat. flatulensis) : S: buoska, buoskkas; F: puhkuisuus, ilmavaivat
flakne av (om huden, f.eks. som
bivirkning av medisiner) : S: njallat; F: hilseillä
flass : S: gatna (pl. ganat); F: hilse
flatlus : S: duolbadihkki; F: satiainen
flytende (lat. liquidus) : S: golgi; F: nestemäinen
forbrenne : S: boaldit, golahit; F: polttaa, kuluttaa
fordøye : S: suolbmudit; F: sulattaa (ruokaa)
fordøyelse (lat. digistio) : S: suolbmudeapmi; F: ruoansulatus
forebygge : S: eastadit; F: ennalta
ehkäistä, (1:N: forebyggende mot
anginasmerter; S: eastadit
váibmogeasáhaga; F: sydänkouristuksen ennaltaehkäisyyn, rasitusrintakipujen ennaltaehkäisyyn)
forfrysning : S: suvččageapmi~šuvčča­
geapmi~čuvččageapmi; F: paleltuma
forgiftning (lat. intoxicatio) : S: mirkkohus; F: myrkytys
forkjølelse : S: nuorvvu~nurvo~nuorvu, nuorvodávda; F: nuha
form (lat. forma) : S: hápmi; F: muoto
fornye (lat. iterare) : S: ođasmahttit; F: uusia
forstoppelse (lat. obstipatio) : S: obbon, bava, baikabava; F: ummetus, umpitauti
forstøverapparat : S: lievlamašiidna, lievlaráhkadeaddji apparahtta; F: höyrylaite, (1:N: brukes i
forstøverapparat; S: geavahuvvo
lievlamašiinnain; F: käytetään
höyrylaitteella)
fosfat (lat. phosphas) : S: fosfáhta; F: fosfaatti
fot : S: juolgi; F: jalka
fotpleie : S: juolgedikšun; F: jalkahoito
fotsopp : S: juolgeguoppar; F: jalkasieni
fotvorte : S: juolgespártu; F: jalkasyylä
frisk, sunn (lat. recens, recentis) : S: dearvvas~dearvvaš; F: terve
frostanfall : S: gánasdávda; F: vilutustauti, horkka
frostfritt : S: ii galgga jiekŋut; F: ei saa
jäätyä
fysiologisk saltvann : S: fysiologalaš
sáltečáhci; F: fysiologinen suolavesi
fysioterapeut : S: fysioterapevta; F:
fysioterapeutti
fysioterapi (lat. physiotherapia) : S: fysioterapiija; F: fysioterapia
fødsel (lat. partus) : S: riegádahttin, riegádus, riegádeapmi; F: synnytys
før undersøkelsen : S: iskkadeami
ovdal; F: ennen tutkimusta
galle (lat. fel, fellis) : S: sáhppi; F: sappi
gallestein (lat. cholelithus) : S: sáhppegeađgi; F: sappikivi
gallesyke : S: sáhppevihki; F: sappivika
gassansamling i mave og tarm (lat.
meteorismus intestinalis) : S: čoavjeja čoallebaggan; F: suolipuhkuisuus, (1:N: mot gassansamling i mave og
tarm; S: baggama vuostá čoavjjis ja
čoliin; F: suolipuhkuisuuteen)
gassbind : S: čanassuokka; F: sideharso
gebiss (tannprotese) : S: bátneprotesa (“luovosbánit”); F: hammasproteesi
generisk bytte : S: seammavuđot dálkasa
lonuheapmi, generalaš
dálkkaslonuheapmi; F: geneerinen
vaihtoehto
generisk middel : S: seammavuđot
ávnnas, generalaš ávnnas; F: geneerinen aine
gies på fast ukedag : S: addojuvvo fasta
vahkkobeaivvi, addojuvvo mearre
vahkkobeaivvi; F: annetaan tiettyinä
viikonpäivinä
gift (stoff) (lat. venenum) : S: mirkko~mirku~mirko; F: myrkky
gikt : S: seargadávda, jikta, reumatisma; F: kihti, reumatismi
giktfeber (lat. febris rheumatica) : S: ruhkanas; F: reumaattinen kuume
gjenta, repetere (lat. reiteretur) : S: geardut, geardduhit; F: toistaa, kerrata
glass (lat. vitrum) : S: glássa, láse; F: lasi
glidemiddel : S: johtinávnnas; F: liukastusaine
glukose (lat. glucosum) : S: glukosa; F: glukoosi
gni, massere : S: ruvvet; F: hieroa
gram (lat. gramma) : S: grámma; F: gramma
granulert, kornet (lat. granulatus) : S: dálkkasgortnáš, gordne-; F: jyvänen, lääkerae
gro (om sår) : S: savvot, savvit; F: umpeutua, (1:N: få til å gro, f.eks. ved
hjelp av legemiddel; S: savvit, savvohit; F: umpeuttaa, saada
umpeutumaan, esim. lääkeaineen
avulla)
grønn stær (lat. glaucom) : S: ruonásmáiti; F: viherkaihi, (1:N: mot
grønn stær; S: ruonásmáitti vuostá; F: viherkaihiin)
grå stær (lat. cataract) : S: ránessmáiti; F: harmaakaihi
gull (lat. aurum) : S: golli; F: kulta
gulsott (lat. hepatitis) : S: fiskesdávda; F: keltatauti
gummi (lat. gummi) : S: gumme; F: kumi
gurglevann : S: skoaržžuhančáhci; F: kurlausvesi
halsbetennelse (halskatarr) : S: čottavuolši; F: kurkkutulehdus
halsbrann : S: čottaboalddáhat, ruovdegáranas; F: närästys
halsmedisin : S: čottadálkkas; F: kurkkutautien lääke
halspastill, -tablett : S: čottapastilla, tableahtta; F: kurkkupastilli, -tabletti
halsverk (halsonde) : S: čottabávččas, čottavárka (-vearka); F: kurkkukipu
halv time før måltidet : S: diibmobeali
ovdal boradeami; F: puoli tuntia
ennen ruokailua
harpiks (lat. resina) : S: gáhčči, harpiksa; F: hartsi
helbrede : S: buoridit; F: parantaa
helbredelse : S: buorráneapmi; F: parantuminen
helvetesild (lat. herpes zoster) : S: gáđohusdolla; F: vyöruusu
hemorroidebehandling : S: hemorroida
dálkkodeapmi, varrasuotnačuolmma
dálkkodeapmi maŋŋečoalis; F: peräpukamien hoito, (1:N: mot
hemorroider; S: hemorroidaid vuostá;
F: peräpukamien hoitoon)
heshet : S: roakkasvuohta, siđusvuohta; F: käheys
hevelse, svullenhet (lat. oedema) : S: bohtaneapmi; F: turvotus
hikke : S: njahkahastit, njahkkuhit, njalkkuhit; F: nikottaa, nikotella
hikking : S: njalkkuheapmi, njahkkun, njahkkuheapmi; F: nikotus, hikka
hjelpestoff (i medisiner og lign.) : S: veahkkeávnnas (dálkasiin); F: apuaine
hjerne (lat. cerebrum) : S: vuoiŋŋaš (pl.
vuoigŋašat); F: aivot
hjerneblødning (lat. haemorrhagia
cerebri) : S: vuoiŋŋašvardin; F: aivoverenvuoto
hjerte (lat. cor) : S: váibmu, cohki; F: sydän
hjerte og kretsløp : S: váibmu ja
varragiersu, váibmu ja varrajođáldat; F: sydän ja verenkierto
hjertebank : S: váibmojulkin, váibmolaggan, váibmoravkkas; F: sydämenlyönti, sydämentykytys, (1:N: sterk hjertebank; S: julkkas; F: kova
sydämenlyönti), 2:N: mot hjertebank;
S: váibmojulkasa (-laggama) vuostá; F: sydämentykytykseen, 3:N: mot
hjertebank; S: váibmojulkima vuostá;
F: sydämentykytykseen, 4:N: mot
hjertebank; S: váibmoravkasa vuostá;
F: sydämentykytykseen)
hjerteinfarkt (lat. infarctus cordis) : S: váibmohávvi, váibmodohppehat; F: sydäninfarkti, sydänlihaskuolio
hjerteklapp : S: váibmogirddáhat; F: äkillinen sydämentykytys
hjertemedisin : S: váibmodálkkas; F: sydänlääke
hjertesvikt (lat. insufficentia cordis) : S: váibmováiban, váibmogeanohuvvan; F: sydämen vajaatoiminta
hjertesviktmedisin : S: váibmováibandálkkas, váibmogeanohuvvandálkkas; F: sydämen vajaatoiminnan lääke
hode (lat. caput) : S: oaivi; F: pää
hodehår (lat. capillus) : S: vuokta (pl.
vuovttat); F: hius
hodelus : S: dihkki (pl. dihkit); F: täi
hodepine (lat. cehpalalgia) : S: oaivebávččas (pl. oaivebákčasat), oaiveluttohat, oaivegaikkohat; F: päänsärky
hofter : S: spirralat (pl.), alimat (pl.); F: lanteet, kupeet
holdbarhet : S: seailovašvuohta, seailunáigi; F: säilyvyys
homeopatisk preparat : S: homeopáhtalaš buvtta; F: homeopaattinen valmiste
hornhinne (lat. cornea) : S: čoarvecuozza; F: sarveiskalvo
hoste (lat. tussis) : S: gosahat; F: yskä, (1:N: stygg hoste; S: guorssahat; F: kova yskä, 2:N: tørrhoste; S: goikegosahat; F: kuivayskä, yskänärsytys, 3:N: hoste (vb.); S: gossat (vb.); F: yskiä (vb.))
hostedempende : S: gosahuhtti; F: yskänärsytystä lievittävä
hostesaft : S: gosahatdálkkas; F: yskänlääke
hovne : S: bohtanit; F: turvota
hud (lat. cutis, derma, atis) : S: liiki; F: iho, (1:N: til bruk på huden; S: geavahuvvo liikki várás; F: käytetään
iholle)
hudorm : S: liikemáhtu; F: ihomato
hudsykdom : S: liikedávda; F: ihotauti
hudsykdomsmedisin : S: liikedávdadálkkas; F: ihotautilääke
hukommelse (erindring, minne) : S: muitu; F: muisti
hver 3. time (lat. trihorio) : S: juohke 3.
diimmu, juohke goalmmát diimmu; F: joka kolmas tunti, kolmen tunnin
välein
hver 4. time (lat. quadrihorio) : S: juohke 4. diimmu, juohke njealját
diimmu; F: joka neljäs tunti, neljän
tunnin välein
høreapparat : S: beallje-, gullo-, gullanapparáhtta; F: kuulolaite
hørsel : S: gullu; F: kuulo
høysnue : S: suoidneallergiija; F: heinänuha
høyt blodtrykk (lat. hypertensio
arterialis) : S: alla varradeaddu; F: korkea verenpaine
høyt stoffskfite (lat. thyreotoxicosis, hyperthyreosis, hyperthyreoidismus, hyperthyria) : S: alla ávnnasmolsun; F: kilpirauhasen liikatoiminta
hånd (lat. manus) : S: giehta; F: käsi
håndflate (lat. palma, vola) : S: goapmir, giehtaloahpu, rábmá; F: kämmen
håndledd (lat. articulatio radiocarpea) :
S: giehtalađas; F: rannenivel
hår (lat. capillus) : S: guolga (pl.
guolggat); F: ihokarva
hårbunn : S: oaiveassi; F: päänahka
i hvert nesebor : S: goappáge
njunneráigái; F: molempiin sieraimiin
i hvert øye : S: goappáge čalbmái; F: molempiin silmiin
illebefinnende : S: fáhkkes illáveadju; F: pahoinvointi
infeksjon : S: infekšuvdna; F: tartunta, (1:N: mot infeksjon; S: infekšuvnna
vuostá; F: tartuntaan, 2:N: mot
luftveisinfeksjon; S: vuoiŋŋahatinfekšuvnna vuostá; F: hengitystien tulehdukseen, 3:N: mot
halsbetennelse; S: čottavuolšši vuostá;
F: kurkkutulehdukseen, 4:N: mot
ørebetennelse; S: bealljevuolšši
vuostá; F: korvatulehdukseen, 5:N: mot
øyebetennelse; S: čalbmevuolšši
vuostá; F: silmätulehdukseen, 6:N: mot
soppinfeksjon; S: guopparinfekšuvnna
vuostá; F: sienen aiheuttamaan
tulehdukseen)
inflammasjon (lat. inflammatio) : S: boalddáhat; F: tulehdus
influensa (lat. influentia) : S: influensa; F: influenssa
infusjon (lat. infusio) : S: infušuvdna; F: ruiske, nesteruiske, nesteen anto
letkun kautta suoneen
infusjonsvæske (lat. infundibile) : S: infušuvdnagolggus; F: ruiskeneste
inhalasjon, innånding (lat. inhalatio) :
S: sisavuoigŋan; F: sisäänhengitys, höyryhengitys, lääkkeenhengitys
inhalasjonsaerosol : S: sisavuoigŋanaerosola; F: sisäänhengityssumute
inhalasjonspreparat, inhalasjonsmedisin : S: sisavuoigŋandálkkas; F: sisäänhengityslääke, (1:N: til
inhalasjon; S: sisavuoigŋama várás; F: sisäänhengitykseen)
inhalasjonspulver : S: sisavuoigŋanbulvarat; F: sisäänhengitysjauhe
inhalasjonsvæske : S: sisavuoigŋangolggus; F: sisäänhengitysneste
inhaleres : S: vuigŋojuvvo; F: hengitetään sisään, vedetään henkeen
injeksjon (lat. injectio) : S: injekšuvdna; F: ruiske, “pisto”
injeksjonspreparat : S: čuggendálkkas, injekšuvdnadálkkas; F: ruiskelääke, (1:N: til injeksjon; S: čuggema várás; F: ruiskeena)
injeksjonsvæske (lat. injectabile) : S: injekšuvdnagolggus; F: ruiskeneste
inkontinens (lat. incontinentia) : S: inkontinensa; F: pidätyskyvyttömyys
inkontinensbind : S: inkontinensasuodji; F: inkontinenssisuoja - side
inkubasjonstid (lat. incubatio) : S: dávdda ihtináigi, dávdda
inkubašuvdnaáigi; F: itämisaika
innvoldsorm (hos dyr/mennesker) : S: čoallemáhtu; F: suoliloinen
innvoller (lat. viscera) : S: siskilušat (pl.); F: sisälmykset, sisukset
insektstikk : S: divreborahat; F: hyönteispistos
instimsåpe : S: intiimasáibbo, -sáibu, sovpá; F: intiimisaippua
intimserviett : S: intiimabasaldat; F: intiimipyyhe
intramuskulært (lat. intramuscularis, injectio intramuscularis) : S: deahkkái; F: lihakseen, (1:N: settes
intramuskulært; S: biddjo deahki sisa;
F: pistetään lihakseen)
jern (lat. ferrum) : S: ruovdi; F: rauta
jernmangel : S: ruovdevátni; F: raudanpuutos
jerntablett : S: ruovdetableahtta; F: rautatabletti
jod (lat. jodum) : S: jodda, jukta; F: jodi
kalium (lat. kalium) : S: kalium; F: kalium
kalk : S: kálka; F: kalkki
kalsium (lat. calcium) : S: kalsium; F: kalsium
kalsiumantagonister : S: kalsiumcaggit; F: kalsiuminestäjät
kamfer (lat. camphora) : S: kámffar, kámfer; F: kamferi, (1:N: som
inneholder kamfer; S: mii sisttisdoallá
kámfara; F: sisältää kamferia)
kan fornyes (lat. reiteretur) : S: sáhttá
ođasmahttojuvvot; F: voidaan
uudistaa
kan ikke fornyes (lat. ne reiteretur) : S: ii sáhte ođasmahttojuvvot; F: ei voi
uudistaa
kapsel (lat. capsula) : S: kapsel; F: kapseli
karbondioksyd (CO2) : S: karbondioksiida; F: hiilidioksiidi
kardialgi (brystsvie, gnagende smerte i
brysthulen) : S: raddeboalddáhat, raddeboaldin; F: sydänalakipu
kaste opp, brekke seg, spy : S: vuoksit, vuovssadit; F: oksentaa, antaa ylen
kateter (lat. cathether) : S: katehter; F: katetri, johtoputki
kikhoste (lat. pertussis) : S: sainnahat, saidnangosahat, sainnusgosahat; F: hinkuyskä
kinin (lat. chininum) : S: kiniidna; F: kiniini
kinn (halve ansiktet) : S: muohtu, nierra; F: poski
kjertel (lat. glandula) : S: ráksá (pl.
rávssát); F: rauhanen
kjønnshormon : S: sohkabealehormona; F: sukupuolihormooni
klemt finger : S: deđvon suorbma; F: litistynyt sormi
klor (lat. chlorum) : S: klora; F: kloori
kloroform (lat. chloroformium) : S: kloroforma; F: kloroformi
klyster (lat. clysma) : S: čoalledoidda; F: peräruiske, (1:N: settes i endetarmen;
S: biddjo maŋŋečoallái, biddjo
bahtačoallái; F: peräsuoleen)
klø (intransitiv) : S: sakŋidit; F: kutista
kløestillende : S: sakŋideami
geahpideaddji, geahpida sakŋideami; F: kutinaa lievittävä
kne (lat. genu) : S: čibbi, buolva; F: polvi
knokkelgikt : S: dáktesearggahat; F: luusärky
koagulere (lat. coagulatio) : S: giellut, gieluiduvvat~gieluluvvat~giluiduvvat
~giluluvvat, gillot, lohppet, smarret (om blod); F: hyytyä, juoksettua, maksoittua
kobber (lat. cuprum) : S: veaiki; F: kupari
kodein (lat. codeinum) : S: kodeiidna; F: kodeiini
koffein (lat. coffeinum) : S: koffeiidna, kofeiidna; F: kofeiini
kokain (lat. cocainum) : S: kokaiidna; F: kokaiini
kokning (lat. coctio) : S: vuoššus; F: keitos
kolesterolsenkende middel : S: kolesterola njeaidi dálkkas; F: kolesterolia alentava lääke, (1:N: mot
høyt kolesterolinnhold i blodet; S: vara alla kolesterolameari vuostá; F: korkeaan veren
kolesterolipitoisuuteen, 2:N: målsetningen er å holde kolesterolet
under 5,0 mmol/L; S: mihttomearri lea
doalahit kolesterola vuollel 5,0 mmol/
L; F: tavoitteena pitää kolesteroli alle
5,0 mmol/L)
kondom : S: kondoma; F: kondomi
konjunktivitt, betennelse i øyets
bindehinne (lat. conjunctivitis) : S: čalbmecuozzavuolši; F: sidekalvontulehdus
konserveringsmiddel : S: seailluhanávnnas; F: säilöntäaine
kontaktlinser : S: čalmm´al linssat; F: piilolinssit
koppe, årelate : S: guhppet~gohppet; F: kupata
kopper (sykdom) : S: boahkut (pl.); F: rokko
kost (mat) : S: biebmu; F: ruoka
kosthold : S: biebmodilli, biebmodoallu; F: ruokavalio
kosttilskudd : S: biebmoávnnaslassi; F: ravintoainelisä
krampe : S: suotnageasáhat, geasáhat; F: (suonen)veto
kreft (lat. cancer) : S: boras, borasdávda; F: syöpä
kreftbehandling : S: borasdávdadálkkodeapmi; F: syöpähoito
krem (lat. cremor) : S: vuoiddas; F: voide
kritt (lat. creta) : S: krihtta; F: liitu
kronisk (lat. chronicus) : S: bistevaš, kronalaš; F: krooninen
kronisk bronkitt (lat. bronchitits
chronica) : S: bistevaš broŋkket, kronalaš broŋkket; F: krooninen
keuhkoputkentulehdus
kronisk obstruktiv lungesykdom (KOLS) : S: kronalaš obstruktiiva
geahpesdávda (KOGD); F: krooninen
tukkeuttava keuhkotauti, (1:N: mot
kronisk obstruktiv lungesykdom; S: kronalaš obstruktiiva geahpesdávdda
vuostá; F: krooniseen tukkeuttavaan
keuhkotautiin)
kroppsvekt : S: rumašdeaddu; F: ruumiinpaino
kull (lat. carbo) : S: čitna, koalla; F: hiili
kullhydrat : S: čitnahydráhtta; F: hiilihydraatti
kulltablett : S: čitnatableahtta, koallatableahtta; F: hiilitabletti
kunstig tårevæske : S: goanstagatnjalat (pl.), dahkuganjalgolggus; F: tekokyynelneste
kur (medisinsk behandling) : S: dálkkodeapmi; F: lääkitys, hoito, “kuuri”
kurere : S: dálkut, dálkkodit; F: lääkitä, hoitaa
kurere med knusk : S: duovlut; F: tauloa, lääkitä (erit. ihoa) polttamalla
taulanpalaa kipeällä kohdalla
kusma (lat. Parotitis epidemica) : S: daskovihki, kusmá; F: sikotauti
kvaksalver : S: buoskár; F: puoskari
kvalme (lat. nausea gravidarum) : S: vuosmmis, vuosmásat; F: raskaana
olevan naisen vastenmielisyys jotakin
ruokalajia kohtaan
kvalme- og brekningssstillere (lat.
antiemeticum) : S: vuovssahatdálkkas; F: pahoinvointilääkkeet
kvalmefornemmelse : S: váibmogákkahat; F: pahoinvointi, oksetus
kveles : S: buvvánit; F: tukehtua
kvikksølv (lat. hydrargyrum, mercurius):  S: eallisilba; F: elohopea
kvinnelige kjønnshormoner (østrogen
og progesteron) : S: nissona
sohkabealhormonat (estrogena ja
progesterona); F: naissukupuolihormonit (naishormoni
ja keltarauhashormoni)
kvise, hudfinne, hudpustel : S: čihkalas, čivhli, nággi, náráš, náránaš, nárán, rušmmas; F: finni, näppylä, märkänäppy
kviser, akne (lat. acne) : S: čivhllit (pl.), čihkalasat (pl.); F: näppy, märkänäppy, finni
lakris : S: lakriisa; F: lakritsi
lammelse : S: ástandávda; F: halvaus, näivetystauti
langtidsnitrat : S: bistilisnitrahtta; F: kestonitraatti
lansett : S: snihppar; F: suikulaveitsi, lansetti
lavt stoffskifte (lat. hypothyreosis) : S: vuollegis ávnnasmolsun, hiđis
ávnnasmolsun; F: kilpirauhasen
toiminnanvajavuus
leddbetennelse (lat. arthritis) : S: lađasvuolši; F: niveltulehdus
leddhevelse : S: lađasbohtaneapmi; F: nivelturvotus
leddsykdom : S: lađasvihki, lađasdávda; F: nivelsairaus
lege (kurere ved hjelp av medisin eller
annet middel, behandle med medisin):  S: dálkkastit; F: lääkitä
lege, doktor (lat. medicus) : S: doavttir; F: lääkäri
legeme (lat. corpus) : S: rumaš; F: ruumis
legemiddel : S: dálkkas; F: lääke
legemiddel med hemmelig
sammensetning (lat. arcanum) : S: dálkkasávnnas suollemas sisdoaluin, čiegusdálkkas, suolledálkkas; F: salalääke
legemiddel til dyr : S: ealliid dálkkas; F: eläinlääke
legemiddelform : S: dálkkashápmi; F: lääkemuoto
legg : S: juolgi; F: jalka
lengde : S: guhkkodat; F: pituus
leppe (lat. labium) : S: bavssa (pl.
baksamat); F: huuli
leppepomade : S: bavssabuoidi; F: huulirasva
lever (lat. hepar) : S: vuoivvas; F: maksa
leversykdom : S: vuoivvasdávda, vuoivvasvihki; F: maksasairaus
like deler (lat. partes aequales) : S: seammalágan oasit; F: samanlaiset
osat
liktorn : S: garraliiki; F: liikavarvas
lindre (lat. lenire) : S: geahpedit~geahpidit; F: lievittää
lindrende (lat. leniens) : S: geahpe­
deaddji~geahpideaddji, váidudahtti; F: lievittävä
lindrende, smertestillende (lat.
paregoricus) : S: bávččasgeahpe­
deaddji~bávččasgeahpideaddji, bávččasváidudahtti; F: lievittävä
lääke, kipulääke
liniment, smørelse (lat. linimentum) : S: linimenta; F: hierreöljy, linimentti
lite korn, liten pille (lat. granulum) : S: dálkkasčalbmi, dálkkasčuoggaraš; F: jyvänen, lääkerae
liten (lat. parvus) : S: uhca, unna; F: pieni
liter (lat. litrum) : S: lihtter; F: litra
livmor (lat. uterus) : S: goaŧŧu, mánágoahti; F: kohtu
livmorhals (lat. cervix uteri) : S: goaŧŧočotta; F: kohdunkaula
livsfarlig : S: heakkaváralaš, sorpmálaš;
 F: hengenvaarallinen
luftrør, strupe (lat. trachea) : S: giegir; F: henkitorvi, ilmatorvi
luftsmerter : S: áibmobákčasat; F: ilmavaivat
lukt (lat. odor) : S: hádja; F: haju
luktfri (lat. inodoratus) : S: hájakeahtes; F: hajuton
lunge (lat. pulmo) : S: geahpis (pl.
geahppát); F: keuhko
lungebetennelse (lat. pneumonia) : S: geahpesboalddáhat; F: keuhkokuume
lungesykdom : S: geahpesdávda, geahpesvihki; F: keuhkosairaus, keuhkotauti
lungetuberkulose : S: sovahatdávda, teret; F: keuhkotuberkuloosi
lus : S: dihkki (pl. dihkit); F: täi
lusmidler : S: dihkkemirkko, -mirku; F: täimyrkky
lår : S: badjeváhkká; F: reisi
mage- og tarmmidler : S: čoavje- ja
čoalledálkasat; F: vatsa- ja
suolistolääkkeet
magekatarr (lat. gastritis) : S: čoavjevuolši, čoavjekatárra; F: mahakatarri
mageknip : S: čoavječárvvohat, čoavjebonjahat, rožohat; F: vatsakivut
magemedisin : S: čoavjedálkkas; F: vatsalääke
magesekk, ventrikkel (lat. stomachus, ventriculus) : S: čoavji; F: maha, mahalaukku
magesmerte : S: čoavjebávččas (čoavjebákčasat), čoavjeborahat (=gnagende magesmerter); F: mahakipu
magesyre : S: čoavjesuvri; F: vatsahappo
magesår (lat. ulcus ventriculi) : S: čoavjehávvi; F: mahahaava, (1:N: behandling av magesår som skyldes
Helicobacter pylori; S: dálkkodit
čoavjehávi man sivva lea
Helicobacter pylori; F: Helicobacter
pylorin aiheuttaman mahahaavan
hoitoon)
magnesium (lat. magnesium) : S: magnesium; F: magnesium
mangelsykdom : S: vátne-, vátnidávda; F: puutostauti
mark : S: máhtu (pl. máđut); F: mato
massere : S: ruvvet, ruvvedit; F: hieroa
materie, puss : S: siedja; F: visva, märkä, mätä, (silmissä:) rähmä
mavesaftresistent (lat. enterosulubilis) :
S: čoavjesuvrri gierdi; F: mahahapot
kestävä
medikament, medisin, legemiddel (lat.
medicamen) : S: dálkkas; F: lääke
medisin til utvortes bruk : S: dálkkas
olgguldas geavaheapmái; F: ulkoiseen
käyttöön, ulkoisesti
medisinering : S: dálkun; F: lääkitys
medisinmål : S: dálkkasmihttu; F: lääkemitta
medisinsk (lat. medicatus) : S: medisiinnalaš; F: lääkinnällinen, lääkintä-, lääkemedisinsk behandling : S: medisiinnalaš
dálkkodeapmi; F: lääkinnällinen hoito
medisinutsalg : S: dálkkasvuovdin; F: lääkemyynti
meget liten : S: uhcánaš; F: hyvin vähän
melk (lat. lac, lactis) : S: mielki; F: maito
melkeerstatning : S: mielkebuhtadus; F: maitovastike
mengde (lat. quantitas) : S: mearri; F: määrä
menstruasjon (lat. menstruatio, menstrua) : S: mánnodávda, čuosdávda; F: kuukautiset, (1:N: fra
første menstruasjonsdag; S: vuosttaš
mánnodávdabeaivvi rájes; F: kuukautisten alkamispäivästä lähtien)
mesling (lat. morbilli) : S: bárkodávda; F: tuhkarokko, tuhkuri
migreneanfall : S: migrenadohppehallan; F: migreenikohtaus
migrenemedisin : S: migrenadálkkas; F: migreenilääke
mikstur (lat. mixtura) : S: mikstuvra; F: nesteseos, lääkeseos, mikstuura
milligram (lat. milligramma) : S: milligrámma; F: milligramma
milliliter (lat. millilitrum) : S: millilihtter; F: millilitra
miltbrand (lat. anthrax) : S: dáđvesonahat; F: pernarutto
mineraler : S: minerálat; F: hivenaineet
mineralsk (lat. mineralis) : S: minerálalaš; F: kivennäisainepitoinen, kivennäisaineinen
misbruk (lat. abusus) : S: boasttogeavahus; F: väärinkäyttö
mor (lat. mater) : S: eadni; F: äiti
morfin (lat. morphinum) : S: morfiidna; F: morfiini
morsmelk : S: čižžemielki; F: äidinmaito
morsmelkerstatning : S: čižžemielkebuhtadus; F: äidinmaitovastike
mot leggødemer, mot legghevelser : S: juolgebohtaneami vuostá; F: jalkaturvotukseen
motgift (lat. antidotum) : S: vuostemirko, -mirkko; F: vasta-aine
multivitamin : S: multivitamiidna; F: monivitamiini
munn (lat. os, oris) : S: njálbmi; F: suu
munnhule (lat. cavum oris) : S: njálbmeguovdnji; F: suuontelo
munnskylling : S: njálbmedoidin; F: suuhuuhtelu
munnspray : S: njálbmecirggan; F: suusuihke
munntørrhet : S: njálbmegoikan; F: suun kuivuminen
munnvann : S: njálbmedoidinčáhci; F: suuvesi
munnåpning : S: njálbmeráigi; F: suuaukko
muskelkrampe : S: suotnageasáhat; F: suonenveto
myggmiddel : S: čuoikavuoiddas; F: sääskikarkote
mykgjørende middel : S: dipmadanávnnas; F: vatsaa
pehmittävä aine
måleskje : S: mihttobaste; F: mittalusikka
målesprøyte : S: mihttodálkkascirggan; F: mittaruiske
måltid (lat. cibus) : S: boradeapmi; F: ateria
naken (lat. nudus) : S: álás; F: alaston
nakke : S: niski, niehkki; F: niska
narkose (lat. narcosis) : S: narkosa; F: narkoosi
narkotisk (lat. narcoticus) : S: narkohtalaš, narkotihkalaš; F: narkoottinen
natrium (lat. natrium) : S: natrium; F: natrium
naturlegemiddel : S: luonddudálkkas; F: luonnonlääke
negl (lat. unguis) : S: gazza; F: kynsi
nerve (lat. nervus) : S: nearva; F: hermo
nese (lat. nasus) : S: njunni; F: nenä
neseblødning : S: njunnevardin; F: nenäverenvuoto
nesedråper (lat. rhinoguttae) : S: njunnegoaikkanasat (pl.); F: nenätipat, (1:N: for tette neser; S: dahppon njuni várás; F: nenän
tukkoisuuteen)
nesemedisin : S: njunnedálkkas; F: nenälääke
nesepulver : S: njunnebulvvar; F: nenäjauhe
nesespray : S: njunnecirggan; F: nenäsumutin, (1:N: nesespray før
diegivning; S: njunnecirggan ovdal
njamaheami; F: nenäsumutin ennen
imetystä)
nesesykdom : S: njunnedávda, njunnevihki; F: nenäsairaus
nesetetthet : S: njunnedahpahat, njunnedahppun; F: nenän tukkoisuus,
nenän tukkeutuminen
nitroglycerin (lat. glyceryli nitras) : S: nitroglyceriidna; F: nitroglyseriini, (1:
N: 1 tablett under tungen ved anfall
eller truende anfall; S: 1 tableahtta
njuokčama vuollái go
dohppehallagoađát; F: 1 tabletti kielen
alle kohtaukseen tai alkavaan
kohtaukseen, 2:N: 1 tablett under
tungen ved brystsmerter; S: 1
tableahtta njuokčama vuollái
raddebákčasiidda; F: 1 tabletti kielen
alle rintakipuun, 3:N: langtidsnitrater;
S: bistilisnitrahtat; F: kestonitraatit)
nitroglycerinplaster : S: nitroglyceriidnaplaster, -loasttar; F: nitroglyseriinilaastari
nitroglycerinspray : S: nitroglyceriidnacirggan; F: nitroglyseriinisumute, (1:N: ved anfall
eller truende anfall: 1-2 støt under
tungen uten samtidig innånding; S: go
dohppehallagoađát: 1-2 cirggana
njuokčama vuollái almmá
sisavuoigŋama haga; F: alkavaan
kohtaukseen: 1-2 suihketta kielen alle
sisäänhengittämättä)
nyre (lat. ren) : S: manimuš, manin~monin; F: munuainen
nyrebekken (lat. pelvis renalis) : S: maninguovdnji~moninguovdnji, maninoarri~moninoarri; F: munuaisallas
nyresykdom : S: monindávda~monimušdávda, manimušdávda; F: munuaissairaus
næring (mat) : S: biepmus; F: ravinto
næringsrik : S: álbmái, álbmás; F: ravitseva, (1:N: næringsrik mat; S: bibmos borramuš, álbmás borramuš;
F: ravitseva ruoka)
nødprevensjon : S: heahteprevanšuvdna; F: hätäehkäisy
nøytraliserende (lat. antacidus) : S: neutraliserejeaddji; F: happoa sitova
lääke
obstipasjon (lat. obstipatio) : S: obbon; F: ummetus, (1:N: mot obstipasjon; S: obboma vuostá; F: ummetukseen)
olje (lat. oleum) : S: olju; F: öljy
om aftenen (lat. vespere) : S: eahkedis; F: illalla
om morgenen (lat. mane) : S: iđđedis; F: aamulla
om natten (lat. nocte) : S: ihkku; F: yöllä
omgangssyke («rækesjuke») : S: golgodávda; F: kulkutauti
omrystes : S: šluvgiluvvo, šluvgojuvvo; F: ravistetaan
ond, dårlig (lat. malus) : S: bahá, heajos; F: paha, huono
ondartet (lat. malignus) : S: baháslágan; F: pahanlaatuinen
opium (lat. opium) : S: opium; F: oopiumi
oppløse (lat. solvere) : S: suddadit; F: liuottaa
oppløselig (lat. solubilis) : S: suddil; F: liukeneva
oppløsning (lat. solutio) : S: luvvi, luvus, suttus; F: liuos
ormebitt : S: gearpmaščuolastat; F: käärmeenpurema, -pisto
overdosering : S: badjelmeare
dálkkodeapmi, badjelmeare
attosteapmi; F: lääkkeiden
yliannostus
overfølsomhet (mot visse stoffer, f.eks.
ved allergi) : S: dárjjahisvuohta (allergiija oktavuođas), liigehearkivuohta; F: yliherkkyys (allergisuus)
pakning : S: páhkka, olggoš; F: pakkaus
pakningsvedlegg : S: páhkkamielddus; F: pakkausliite
parafin (lat. paraffinum) : S: parafiidna; F: parafiini
pasient (lat. patiens) : S: buohcci,
pasienta, divššohas; F: potilas
pasientens navn : S: buohcci namma, pasientta namma; F: potilaan nimi
pastill (lat. pastillus, trochiscus) : S: pastilla; F: pastilli
penicillin (lat. penicillinum) : S: penicilliidna; F: penisilliini
penis (lat. penis) : S: návli, cihppa; F: siitin, penis
personnummer : S: persovdnanummir; F: henkilötunnus
pille (lat. pilua) : S: pillá (pl. pillát); F: pilleri, lääkemarja
pipette (lat. pipetta) : S: pipehtta; F: pipetti
plasma (lat. plasma) : S: varragolggus; F: verineste
plaster (lat. emplastrum) : S: loasttar, plástter; F: laastari
pleuritt (lat. pleuritis) : S: geahpescuozzasiedjun, pleurihtta; F: keuhkopussintulehdus
pollen : S: máibmi; F: siitepöly
potensmiddel : S: poteansadálkkas, ávnnas; F: potenssilääke
preparat : S: buvtta; F: valmiste
prevensjonsmidler : S: prevanšuvdnaávdnasat; F: ehkäisyvalmisteet
psykiatrimedisin : S: psykiatriijadálkkas; F: psyyken lääke
pudder : S: pudder, puddar; F: puuteri, (1:N: sårpulver; S: hávvepudder, -puddar; F: haavapuuteri)
pulsslag : S: váibmoravkin, váibmojulkin; F: pulssi, sydämenlyönti
pulver (lat. pulvis) : S: bulvarat; F: jauhe
puste, ånde : S: vuoigŋat; F: hengittää
pustevansker : S: lahppaseapmi, lahpastuvvan; F: hengitysvaikeus
påsmøres i tynt lag : S: vuidojuvvo
asehaččat; F: sivellään ohuesti
påvirke (påvirke kroppen, legemsdeler, om sykdom etc.) : S: váikkuhit; F: vaikuttaa
rakitt (D-vitamin mangel) : S: eaŋgalasdávda, rakihtta, riisadávda; F: riisitauti
refluksøsofagitt (lat. oesophagitis
refluxum) : S: hivgenvuolši; F: takaisinvuoto-ruokatorventulehdus, (1:N: mot refluksøsofagitt; S: hivgenvuolšši vuostá; F: takaisinvuotoruokatorventulehdukseen)
reisesyketablett : S: rapmaduvvantableahtta; F: matkapahoinvointitabletti
renhet : S: buhtisvuohta; F: puhtaus
rense, rengjøre (lat. purgare, purificare, rectificare) : S: buhtistit, ráidnet; F: puhdistaa
resept (lat. receptum) : S: reseapta; F: resepti
reseptfri : S: reseapttahis; F: reseptitön
reseptpliktig : S: reseapttalaš; F: reseptillinen
resoriblett (lat. resoriblettae) : S: resoribleahtta; F: suussa liukeneva
tabletti
rettledning : S: bagadus; F: ohje
revmamedisin : S: leasmedálkkas; F: reumalääke
revmatisme , «gikt» (lat. rheumatismus):  S: leasmi, luttohat, čerggohat; F: reumatismi
ringorm : S: ribon~rivon; F: savipuoli
rumpe (bakende, bak) : S: bahta; F: takapuoli
rund (lat. rotundus) : S: jorbbas; F: pyöreä
rur (på sår, som stadig brister) : S: ciskan; F: sierettymä, rohtuma
rygg (ryggrad) : S: čielgi; F: selkä
rygg-gikt : S: čielgesearggahat; F: selkäsärky
ryggsmerte : S: čielgebávččas (čielgebákčasat), čielgegaikkohat; F: selkäsärky, selkäkipu
ryggsykdom : S: čielgevihki, čielgedávda; F: selkäsairaus
rynke (i ansiktet) : S: nárvi (pl. nárvvit); F: ryppy
rytmeforstyrrelse : S: eahpedássedis
váibmocoahkkin, eahpedássedis
váibmoritma; F: sydämen rytmihäiriö, (1:N: mot hjerterytmeforstyrrelse; S: eahpedássedis váibmocoahkkima
vuostá; F: sydämen rytmihäiriöön)
røde hunder (lat. rubella) : S: rivihisboahkut, ruksesboahkut; F: vihurirokko
rørelsessyk : S: rapmaduvvan; F: matkapahoinvointi, (1:N: bli
rørelsessyk; S: rapmaduvvat, rapmaluvvat; F: ruveta voimaan
pahoin, tulla pahoinvoivaksi (esim.
autokyydistä, merimatkalla))
røykeavvenning : S: borgguhanheaitin, duhpáha heaitin; F: tupakoinnin
lopettaminen
røyking : S: borgguheapmi, duhpátboaldin; F: tupakointi
saft, «dråper» (lat. liquor, inctus, succus) : S: sáktá, máihli; F: mehu
salt, saltstoff (lat. sal, salis) : S: sálti; F: suola
saltholdig (lat. salinus) : S: sálte-, sálttis; F: suolapitoinen
salve (lat. unguentum) : S: vuoiddas, sálva; F: voide, salva
salven påsmøres : S: sálva vuidojuvvo, vuoiddas vuidojovvo; F: voidetta
sivellään, voidellaan, salva voidellaan
se : S: oaidnit; F: nähdä
sekresjon (sekret, utsondring) : S: vuožži (pl. vuoččit), vuožus (pl. vuhčosat), vuožžu (pl. vuoččut); F: erite
sene (lat. tendo) : S: suotna; F: suoni, jänne
seneforstuvning; seneoveranstrengelse:  S: suotnavietnan, vietnan; F: suonivenähdys, jännevenähdys
seponere : S: heaittihit, loahpahit; F: lopettaa
serum (lat. seum) : S: varramissu; F: hera, verihera, seerumi
signatur (lat. signatura) : S: vuolláičála, nammačála, signatuvra; F: allekirjoitus, nimikirjoitus
signer (lat. signa) : S: vuolláičále; F: allekirjoita
signere (lat. signare) : S: vuolláičállit, signeret; F: allekirjoittaa
sinksalve : S: sinkavuoiddas; F: sinkkivoide
sinnslidende : S: miellabuohcci; F: mielisairas
sinnsykdom : S: seahki; F: mielisairaus, (1:N: sinnsvakhet; S: miellaheaigu; F: mielenvika)
skabb, skurv (lat. scabies) : S: durvá (pl.
durvvát), saŋáš; F: syyhytauti, syyhy
skabbmidd : S: durvádihkki; F: syyhypunkki
skadelig, farlig (lat. perniciosus) : S: vahátlaš, váralaš; F: vahingollinen, vaarallinen
skallet (hårløs) : S: báljis; F: kalju, karvaton
skarlagensfeber (lat. scarlatina) : S: ruksesfeber, skárllatfeber; F: tulirokko
skje (lat. cochlear) : S: baste; F: lusikka
skjede, vagina (lat. vagina) : S: gudnju, vuolledábit, cinná; F: emätin
skjoldbruskkjertel (lat. glandula
thyroidea) : S: guoggomasráksá, galbaráksá; F: kilpirauhanen
skjørbuk, vitamin C-mangel (lat.
scorbutus) : S: skurbbet, skurbbetdávda; F: keripukki
skrubbsår : S: árpa (pl. árppat); F: naarmu
skulder : S: oalgi; F: olkapää
skyll munnen etter bruk : S: doidde
njálmmi maŋŋel geavaheami, doidde
njálmmi maŋŋel anu; F: huuhtele suu
käytön jälkeen
slag (lat. apopleksia) : S: gáldnanvihki; F: halvaus
slikke : S: njoallut; F: nuolla
slim (lat. mucilago) : S: šliivi; F: lima
slimhinneavsvellende middel : S: vuohččecuocca coahkudandálkkas, v.
coahkudanávnnas; F: limakalvoa
ohentava lääke
slimhinnebevarende medisin : S: šliivecuocca bisuhanávdnasat; F: limakalvon suoja-aineet
slimløsende : S: šliiveluvvejeaddji; F: limaa irrottava
smak : S: smáhkka, máistu; F: maku, (1:
N: smake på; S: máistit; F: maistaa)
smeltetablett : S: suddantableahtta; F: sulamistabletti
smerte (lat. dolor) : S: bávččas (pl.
bákčasat); F: kipu, särky, (1:N: smerte (vb.); S: bávččastit (vb.); F: koskea, sattua, särkeä, kivistää (vb.))
smertestillende (lat. analgeticum) : S: bákčasiid váidudeaddji, bákčasiid
geahpedeaddji; F: kipulääke
smertestillende (lat. anodynus) : S: bákčasiid váidudeami várás, bákčasiid
geahpideami várás; F: särkylääke
smertestillende medisin : S: bákčasiid
váidudahtti dálkkas, bákčasiid
váidudahtti; F: kipulääke, särkylääke, (1:N: mot moderate til sterke smerter;
S: govttolaš bákčasiid rájes garra
bákčasiid rádjái; F: keskinkertaiseen ja
kovaan särkyyn)
smitte, infeksjon (lat. infectio) : S: njoammun; F: tartunta, (1:N: smitte (vb.); S: njoammut (vb.); F: tarttua (vb.))
smittestoff : S: njoammunávnnas; F: tartunta-aine
smittsom sykdom : S: njoammudávda; F: tarttuva tauti
småbarn : S: unnamánáš; F: pikkulapsi
småmark : S: čoallemáđut, smávvamáđut; F: kihomadot
snøblindhet : S: suddon; F: lumisokeus
snørr : S: snuolga; F: räkä
solbeskyttelse : S: beaivvášsuodji; F: aurinkosuoja
solbrenthet : S: beaivvážis buollán liiki; F: auringon polttama iho
solfaktor : S: beaivvášsuodjegerddon; F: aurinkosuojakerroin
solkrem : S: beaivvášvuoiddas; F: aurinkovoide
solublett (lat. solublettae) : S: solubleahtta; F: solubletti
som avtalt med legen : S: nu mo
šihttojuvvon doaktáriin; F: lääkärin
ohjeen mukaan
som motvirker tannsmerter (lat.
odontalgicus) : S: bátnebákčasa
vuostá; F: hammassärkyyn
sopp : S: guoppar; F: sieni
soppinfeksjon : S: guopparinfekšuvdna; F: sienitulehdus, (1:N: mot
soppinfeksjon; S: guopparinfekšuvnna
vuostá; F: sienitulehdukseen)
sovemiddel, sovemedisin (lat.
hypnoticum) : S: nohkkadandálkkas, nohkkadanávnnas; F: unilääke
spasmeløsende (lat. antispasmodicus) :
S: geasáhatluvvejeaddji; F: kouristuksen vastalääke
spebarn (lat. infans, antis) : S: njuoratmánná; F: vauva
spebarnsdiaré : S: njuoratmánáid
lužuheapmi, njuoratmánáid
luhčadávda; F: vauvaripuli
spebarnskolikk : S: njuoratmánákolihkka; F: vauvakoliikki
spedalskhet : S: spihtáldávda, spihtálvuohta; F: spitaalisuus
spiritus (lat. spiritus) : S: spriita, alkohola; F: alkoholi, väkiviina, sprii
spiserør (lat. oesophagus) : S: čotta; F:
ruokatorvi
spiseskje (lat. cochlear majus, cochlear
magnum) : S: borranbaste; F: ruokalusikka
spjelking : S: rávrraldat, rávrrahat, rávrraldeapmi, stielkan; F: lasta, lastoitus, tilka
sprayvæske (lat. nebulogenum) : S: cirgganasgolggus; F: sumutinneste
spytt : S: čolga; F: sylki, (1:N: spytte (vb.); S: čolgat (vb.); F: sylkeä (vb.))
stein (lat. lapis) : S: geađgi; F: kivi
stemme (lat. vox, vocis) : S: jietna, suopman; F: ääni
steril (lat. sterilis) : S: steriila; F: steriili
sterilisere (lat. sterilisare) : S: steriliseret; F: steriloida
stikkpille (lat. suppositorium) : S: čuggenpillá; F: peräpuikko, (1:N: en
stikkpille dypt inn i endetarmen; S: okta čuggenpillá biddjo maŋŋečoallái
čiekŋalassii, okta čuggenpillá biddjo
maŋŋečoallái hui sisa; F: yksi
peräpuikko syvälle peräaukkoon, 2:N: innføres i endetarmen; S: biddjo
maŋŋečoallái; F: peräaukkoon)
stoffskifte : S: ávnnasmolsun; F: aineenvaihdunta, (1:N: for stoffskiftet;
S: ávnnasmolsuma várás; F: aineenvaihduntaan)
stoffskiftesykdom : S: ávnnasmolssadávda; F: aineenvaihduntasairaus, (1:N: lavt
stoffskifte, hypothyreose; S: vuollegis~hiđis ávnnasmolsun; F: hidas aineenvaihdunta, 2:N: høyt
stoffskifte, thyreotoxicose, hyperthyreose; S: alla~johtilis
ávnnasmolsun; F: nopea, korkea
aineenvaihdunta)
struma (lat. struma) : S: struma; F: struuma, kilpirauhasen suurentuma, kaulakupu
stråleterapi : S: suonjardikšu; F: sädehoito, säteilyhoito
styrkemiddel (lat. tonicum) : S: vuoibmeávnnas, vuoibmedálkkas; F: vahvistava lääke
sugetablett : S: njammantableahtta; F: imeskelytabletti
sukker (lat. saccharum) : S: sohkar; F: sokeri
sukkersyke (lat. diabetes mellitus) : S: sohkardávda; F: sokeritauti
sukkersykemedisin (lat. antidiabeticum) :
S: sohkardávdadálkkas; F: sokeritaudin lääke, (1:N: mot
sukkersyke; S: sohkardávdda vuostá;
F: sokeritautiin)
sunn (lat. sanus) : S: dearvvas~dearvvaš; F: terve
sunnhet (lat. sanitas) : S: dearvvas­
vuohta~dearvvašvuohta; F: terveys
sur : S: suvrris (attr. suvrra); F: hapan
svangerskap : S: áhpehisvuohta; F: raskaus, (1:N: svanger; S: áhpeheapme;
F: raskaana oleva)
svelg (lat. pharyngicus, pharyngeus) : S: njiellu; F: nielu, kurkku
svelge (sluke) : S: njielastit, njiellat; F: nielaista, niellä, (1:N: svelges med 1/2
glass vann; S: njielastuvvo 1/2
čáhcelásiin; F: niellään puolen
vesilasillisen kera)
svelges hele : S: njielastuvvojit obban; F: niellään kokonaisina, (1:N: svelges
hele i forbindelse med måltid; S: njielastuvvojit obbanaga boradettiin;
F: niellään kokonaisina aterian
yhteydessä, 2:N: svelges hele sammen
med væske; S: njielastuvvojit obban
oktan čáziin; F: niellään kokonaisina
veden kera)
svelges med vann : S: njielastuvvo
čáziin; F: niellään veden kera
svelgåpning (kjeft) : S: čottaráigi; F: kurkku, nielu
svette, sved (lat. sudor) : S: bivastat; F: hiki, (1:N: bli svett; S: bivastuvvat; F: hikoilla)
svimmelhet : S: oaivejorggis, oaivejorran; F: pyörrytys
svimmelhetsmedisin : S: oaivejorggisdálkkas, oaivejorrandálkkas; F: huimauslääke
svovel : S: rišša; F: rikki
svulst (innvortes) : S: šattalmas~šattolmas; F: kasvi, kasvain
syfilis (lat. syphilis) : S: ránsos, nábá, náhppá; F: kuppa
syk (være syk) : S: buohcat, skihpat; F: sairastaa, (1:N: bli syk; S: buohccát, skihppát; F: sairastua, 2:N: stadig eller
lenge være syk, skrante; S: buozadit; F: sairastella, 3:N: være litt syk flere
ganger, være lenge syk; S: buohccoladdat; F: sairastella, 4:N: være syk en kort tid; S: buozastit; F: sairastaa lyhytaikaisesti)
sykdom (lat. morbus) : S: dávda, buohcu, buozalvas, skihpodat; F: sairaus, tauti, (1:N: langvarig sykdom; S: buozalmasvuohta; F: sairaus, 2:N: innvortes sykdom; S: sisváddu, sisdávda; F: sisätauti)
sykdomsfremkallende (lat. virulentus) :
S: dávdabohciidahtti; F: taudinaiheuttaja
sykelig (skral, som har dårlig helse) : S: buozas, buohcalas, skibas (attr.
skihpa); F: sairas, sairaalloinen, (1:N: bli sykelig; S: buohccin šaddat, buohccágoahtit, buohcagoahtit; F: sairastua)
sykelighet : S: buohccevuohta~buohcu­
vuohta; F: sairaalloisuus
symptom (lat. symptoma) : S: dávdamearka, symptoma, ovdasat (pl.); F: oire
syn (synsevne) : S: oaidnu; F: näkö
synonympreparat : S: synonymadálkkas; F: synonyymivalmiste
syre (lat. acidum) : S: suvri, háhppu; F: happo, (1:N: svak syre; S: vuoimmehis
háhppu; F: heikko happo, 2:N: sterk
syre; S: vuoibmás háhppu; F: vahva
happo)
syrehemmere : S: suvrri vuohčuma
hehttejeaddjit; F: suolahapon
erityksen estäjät
syrenøytraliserende : S: suvrrehuhtti; F: hapon neutralointiin, liikahappoisuutta vähentävä
syrenøytraliserende medisin : S: suvrrehuhtti dálkkas; F: antasidi
sølv : S: silba; F: hopea, (1:N: som
inneholder sølv, sølv- ; S: mii
sisttisdoallá silbba; F: sisältää hopeaa)
søvn (lat. somnus) : S: nagir (nahkárat); F: uni
søvnbringende (lat. somnifer) : S: nohkkadahtti, nohkkadeaddji; F: nukuttava
søvnløshet (lat. insomnia) : S: oađekeahtesvuohta, nagirkeahtesvuohta; F: unettomuus
såpe (lat. sapo) : S: sáibu, sovpá; F: saippua
sår (lat. ulcus, vulnus) : S: hávvi; F: haava, (1:N: lite sår, rift, skrubbsår; S: árpa; F: arpi, 2:N: skorpe på sår; S: ruobbi; F: rupi)
sårpudder : S: hávvepudder, -puddar; F: haavapuuteri
ta (lat. recipe) : S: váldde; F: ota
tablett (lat. tab(u)letta) : S: tableahtta (pl. tableahtat); F: tabletti
tabletten må ikke tygges eller knuses :
S: tableahta ii galgga suoskat iige
mollet; F: tablettia ei saa pureskella
eikä murentaa
talgkjertel (lat. glandula sebacea) : S: buoideráksá; F: talirauhanen
talkum (lat. talcum) : S: talkum; F: talkki
tann (lat. dens) : S: bátni (pl. bánit); F: hammas
tannemalje : S: bátnegarra, gearradas, bátneemálja; F: hammaskiille
tannkjøtt (lat. gingiva) : S: algŋa~aldna, bátneoažži; F: ien
tannprotese : S: bátneprotesa; F: hammasproteesi
tannråte (lat. caries) : S: bátnemieskan; F: hammasmätä
tannsten : S: bátnegeađgi; F: hammaskivi
tannsykdom : S: bátnevihki, bátnedávda; F: hammassairaus
tannverk (tannpine) : S: bátnevearka, bátnevárka, bátnebávččas; F: hammassärky
tarm (lat. intestinum) : S: čoalli; F: suoli
tarmgass : S: čoallegássa, áibmu čoalis; F: suolistokaasu
tarmkatarr : S: čoallekatárra; F: suolikatarri, suolitulehdus
tarmmedisin : S: čoalledálkkas; F: suolistolääke
tarmstimulerende middel : S: čoallebuoridanávnnas; F: suolentoimintaa edistävä lääke
temperatur (lat. temperatura) : S: temperatuvra, liekkasvuođadilli; F: lämpö, lämpötila
teskje (lat. cochlear minus) : S: teadjabaste~deadjabaste; F: teelusikka
tid (lat. temus) : S: áigi; F: aika
til bruk for legen (lat. in manu medici) :
S: doaktára atnui; F: lääkärin
käyttöön
til bruk på huden : S: geavahuvvo liikái, geavahuvvo liikki várás; F: ihokäyttöön, iholle
til drenasje ved akutt rhinitt : S: rahpat
njuni akuhtta dahppomis; F: akuuttiin
nenän tukkeutumiseen
til eget bruk (lat. ad usum proprium) : S: iežas atnui; F: omaan käyttöön
til inhalasjon : S: sisavuoigŋama várás; F: sisäänhengitettäväksi
til injeksjon : S: čuggema várás; F: pistokseen
til inndrypning (lat. pro instillatione) :
S: goaikkuheami várás; F: tiputukseen
til samme tid hver dag : S: juohke
beaivve seamma áigái; F: päivittäin
samaan aikaan
til veterinær bruk (lat. ad usum
veterinarium) : S: ealliid dálkkodeami
várás; F: eläinlääkintään
tilstoppe (lat. obstipare) : S: obbudit; F: umpeuttaa
time (lat. hora) : S: diibmu~tiibma; F: tunti
tjære : S: bihkka; F: terva
tobakk : S: duhpát; F: tupakka
tolvfingertarm (lat. duodenum) : S: civzzačoalli; F: pohjukaissuoli
tolvfingertarmskatarr (lat. duodenitis) :
S: civzzačoallevuolši; F: pohjukaissuolentulehdus
tolvfingertarmssår (lat. ulcus duodeni) :
S: civzzačoallehávvi; F: pohjukaissuolihaava, (1:N: behandling
av sår i tolvfingertarmen som skyldes
Helicobacter pylori; S: dálkkodit
civzzačoallehávi man sivva lea
Helicobacter pylori; F: Helicobacter
pylorin aiheuttaman pohjukaissuolen
haavaan)
trakom (lat. trachoma) : S: čáhceguolggat (pl.); F: trakooma, silmäpasko
tran : S: guolevuodja; F: kalanmaksaöljy
transfusjon, blodoverføring (lat.
transfusio) : S: varrasirdin, transfušuvdna; F: verensiirto
transfusjonsmedisin : S: varrasirdindálkkas, transfušuvdnadálkkas; F: verensiirtolääke
tre ganger, 3 ganger (lat. ter) : S: golbmii, golmma geardde; F: kolmesti
tredagersfeber (lat. roseola) : S: golmmabeaivvefeber; F: rusopilkku
treg mage : S: obbon, čidnon; F: kova
vatsa
tremånederskolikk : S: golmma mánu
kolihkka; F: kolmen kuukauden
koliikki
trøske (soppinfeksjon i munnslimhinnen):  S: sámpá; F: sienitulehdus suun
limakalvolla
tunge (lat. lingua) : S: njuovčča; F: kieli
tygge : S: suoskat; F: purra
tykktarm (lat. colon) : S: gassačoalli; F: paksusuoli
tynntarm (lat. jejunum) : S: sáhpas (pl.
sáhppasat), sáhpus (pl. sáhpposat); F: ohutsuoli
tørr hud : S: goike liiki; F: kuiva iho
tå : S: juolgesuorbma; F: varvas
tåre (lat. lacrima) : S: ganjal (pl.
gatnjalat); F: kyynel
uhelbredelig : S: buoritmeahttun, dálkkotmeahttun; F: parantumaton
ulcerøs colitt (lat. colitis ulcerosa) : S: gassačoallevuolši; F: paksusuolentulehdus, (1:N: mot
ulcerøs colitt; S: gassačoallevuolšši
vuostá; F: paksusuolentulehdukseen)
ull (lat. lana) : S: ullu; F: villa
under eller etter måltider : S: boradettiin dahje maŋŋel boradeami, boradeami oktavuođas; F: aterian
yhteydessä
underdosering : S: vuolleattusteapmi, attustus, vuolledoseren; F: aliannostus
undersøkelse (lat. exploratio) : S: iskan, iskkadeapmi; F: tutkimus, (1:N: undersøke; S: iskat; F: tutkia)
uoppløst (lat. insolutus) : S: suttakeahttä, luvakeahttä; F: liukenematta
urenslig : S: nuoski (attr.
nuoskkis~nuoskkes); F: epäpuhdas
urin (lat. urina) : S: gužža~gožža, cissa; F: virtsa
urinblære (lat. vesica urinaria) : S: gužžaráhkku~gožžaráhkku; F: virtsarakko
urinprøve : S: gužžaiskkus; F: virtsanäyte
urinveisforstoppelse : S: gužžabava, čáhcebava; F: virtsaumpi
urinveisinfeksjon : S: gužžavuolši; F: virtsatulehdus
usunn : S: eahpedearvvaslaš~eahpe­
dearvvašlaš; F: epäterveellinen
uten samtidig innånding : S: almmá
sisavuoigŋama haga; F: sisäänhengittämättä
uten smak (lat. insipidus) : S: smáhka
haga, máisttu haga; F: mauton
utleveres med giftmerke (lat. da (detur)
sub nota veneni) : S: merkejuvvon
mirkolažžan; F: merkitään
myrkylliseksi
utslett : S: iđa (pl. ihtagat), ihttomat, ihtaluddamat, ihtalupmi, ihtamas, ihtalanvihki; F: ihottuma, (1:N: skorpedannende utslett av noen slag;
S: ruobbi; F: rupinen ihottuma, 2:N: utslett forårsaket av vann; S: čáhcebostta; F: veden aiheuttama
ihottuma)
utåndingsbesvær : S: olggosvuoigŋan­
váttisvuohta; F: uloshengitysvaikeus
vagina, skjede (lat. vagina) : S: gudnju, vuolledábit, cinná; F: emätin
vagitorie (lat. vagitorium) : S: vagitoriija; F: emätinpuikko, (1:N: innføres i skjeden; S: biddjo gudnjui;
F: emättimeen, 2:N: dypt i skjeden; S: čiekŋalassii gudnjui; F: syvälle
emättimeen)
vaksinasjon (lat. vaccinatio) : S: boahkuheapmi; F: rokotus
vaksinere : S: boahkuhit, boahkuid
bidjat; F: rokottaa
vanedannende (tilvenningsfare) : S: dagaha darvánanvára; F: riippuvuutta
aiheuttava, riippuvuusvaara
vann (lat. aqua) : S: čáhci; F: vesi
vannblemme : S: čáhceskoavhli~čáhce­
skoavhllahas; F: rakkula, (1:N: vassblemme; S: skoavhli, sivššis; F: rakkula, 2:N: framkalt av noe som
gnager; S: skohpalas~gohpalas, skohpal; F: rakkula)
vanndrivende medisin : S: čáhcevuojeheaddji dálkkas, guččahandálkkas; F: nesteenpoistolääke
vannfri (lat. anhydricus) : S: čázehis; F: vedetön
vannkopper (lat. varicellae) : S: čáhceboahkut (pl.), čáhceruobbedávda; F: vesirokko, (1:
N: vannkopper av alvorlig grad; S: spiinneboahkku (pl. spiinneboahkut);
F: ankara vesirokko)
vannløselig : S: čázis suddi; F: vesiliukoinen
varseltrekant : S: várrehusgolmmačiegat; F: varoituskolmio
vaselin (lat. vaselinum) : S: vaseliidna; F: vaseliini
vask, vaskemiddel (lat. lotio) : S: bassanávnnas; F: pesuaine
ved behov : S: dárbbu mielde; F: tarpeen
vaatiessa
ved sengetid (lat. hora somni) : S: nohkkanáigge; F: nukkumaanpanoaikaan
veer (fødselssmerter, rier) : S: ávttat (pl.); F: synnytyskivut, -poltot
vekt : S: deaddu; F: paino
verke : S: seargat, luoddut; F: särkeä, pakottaa
verkfinger (lat. panarithium) : S: siedjasuorbma; F: sormiajos
veterinær (lat. veterinarius) : S: šibitdoavttir; F: eläinlääkäri
veterinærmedisin (lat. medicamen
veterinarium) : S: ealliiddálkkas; F: eläinlääke
virusinfeksjon, virusemi (lat.
virusaemia) : S: virusinfekšuvdna; F: virustulehdus
virusmedisin : S: virusdálkkas; F: viruslääkkeet
vismut (lat. bismuthum) : S: vismut; F: vismuutti
vitamin : S: vitamiidna; F: vitamiini
vitenskapelig : S: dieđalaš; F: tieteellinen
voks (lat. cera) : S: gáhčči, gáhcci, gássi; F: vaha
volumøkende midler : S: voluma
lassánahtti ávdnasat; F: volyymiä
laajentavat lääkkeet
vorte : S: spártu; F: syylä
vortemedisin : S: spártodálkkas; F: syylälääke
væske : S: golggus; F: neste
øl (lat. cerevisia) : S: vuolla, vuola; F: olut
øre (lat. auris) : S: beallji; F: korva
ørebetennelse (lat. otitis) : S: bealljevuolši; F: korvatulehdus
øredråper (lat. otoguttae) : S: bealljegoaikkanasat (pl.); F: korvatipat
øremedisin : S: bealljedálkkas; F: korvalääke
øresting : S: bealljenávhllahat; F: korvasärky (pistävä kipu korvassa)
øreverk : S: bealljebávččas (pl.
bealljebákčasat), bealljevearka, várka; F: korvasärky
ørevoks (lat. cerumen) : S: bealljegáhčči, bealljegássi; F: vaikku
øye (lat. oculus) : S: čalbmi; F: silmä
øyebadevann (lat. collyrium) : S: čalbmedoidinčáhci; F: silmävesi
øyebetennelsesmedisin : S: čalbmevuolšedálkkas; F: silmätulehduslääke
øyedråper (lat. oculoguttae) : S: čalbmegoaikkanasat (pl.); F: silmätipat
øyelokk (lat. palpebra) : S: čalbmeluopm
a~čalbmeluovva, čalbmerápma; F: silmäluomi
øyemedisin : S: čalbmedálkkas; F: silmälääke
øyenkrok (indre og ytre) : S: čalbmegeahči (siskkit ja olggut); F: silmäkulma (sisä-, ulko-)
øyesalve (lat. oculentum) : S: čalbmevuoiddas, čalbmesálva; F: silmävoide
øyesykdom : S: čalbmevihki, čalbmedávda; F: silmäsairaus
øyeåpning : S: čalbmeráigi; F: silmäaukko
åndedrett : S: vuoiŋŋahat; F: hengitystiehyt
åpning, hals (på flasker) (lat. orificium) :
S: ráigi, bohtalčotta; F: aukko, kaula (pullossa)
årelate : S: luoitit vara; F: laskea verta