1851:s dagai Stuorradiggi mearrádusa man dutkit ma¹¹á leat atnán prinsihpalaš geaidnoearrun. Dalle juolludii Stuorradiggi ruða dárogiela nannema várás sámeguovlluin. Ruðat gárte áiggi mielde maiddá geavahuvvot njuolgu dáruiduhttindoaimmaide. Sámegiela ja suomagiela geavahus skuvllas gár¿¿iduvvui „uovvovaš jagiin, ja gildui ollásit 1880 rájes (earret kristtalašvuoðaoahpahusas, masa gielda sáhtii ohcat lobi geavahit sáme- ja suomagiela moadde tiimmu vahkkui). Sáme- ja suomagiela geavahus maiddái gildui soahtebálvalusas, riektedulkaortnet heaittihuvvui, báikenamat jorgaluvvojedje dárogillii, ja oppa lohkái gár¿¿iduvvui sáme- ja suomagiela almmolaš geavahus. Politihkka virggála„„at heaittihuvvui 1959:s go oðða skuvlaláhka rabai vejolašvuoða geavahišgoahtit sámegiela skuvllas. Geah„„aleapmi suomagielaoahpahusas boðii johtui easkka 1978 rájes, vuos Bissojoga skuvllas. Muhtin virggiide bidjan lei sámiide ja láddela„„aide gildon (omd. tuollo- ja meahccebearráigeah„„u), dahje caggojuvvui (erenoamá¿it skuvllas).[2]
Dutkiid gaskkas lea ságastallon dan birra lei go dáruiduhttin garraseabbo suopmila„„aid (kvenaid) vai sámiid guovdo? Eriksen ja Niemi (1981) guovttos „uo„„uheigga ahte sivva dáruiduhttinpoltihkkii lei 1905 rájes Norgga ballu Ruoššas, masa Suopma ge gulai. Norgga eiseváldit dattege eai odjon go Suopma luovvanii Ruoššas 1917:s. Sii balle láddela„„at searvvašedje Suoma beallái jos Norgga ja Suoma gaskkas šattašii soahtedilli. Sápmela„„at gis sáhtte „uovvulit sin go juo gearddi ledje fuolke„earddat.
Nu guhkká go Norga lei Ruo¼a vuolde, divššui Ruo¼a ráððehus oktasaš olgoriikkapolitihka, ja Norga oa„„ui ie¿as olgoriikadepartementta easkka 1905:s. Niemi lea ma¹¹á sulastahttán Norgga olgoriikkapolitihka nuoraha„„ain geas váilo iešluohttámuš ja oadjebasvuohta; son sáhttá šaddá aggressiiva nuppiid vuostá. Danin lea mearkkašahtti ahte Ruo¼as ge lei sullasaš suddadan- (dahje assimilašuvdna-) politihkka Durtnosleagis go Norggas, muhto go Ruo¼¼a gátti ahte Ruošša lei fámohuvvamin nuo 1905, de lo¿¿ii suddadanpolitihkas. Niemi dadjá ahte Ruo¼as lei sakka realistáleabbo áddejupmi olgoriikapolitihkalaš diliin go Norggas, go Norgga olgoriikadepartementtas ii lean vel dárbbašlaš hárjáneapmi.[3]
Sámiid guovdo dattege álggii kultuvrrasoardin mealgat ovdál go rádjáguovlluid suodjaluspolitihkka geavai veahádagaid ala. Juo 1600-jagiin dagahedje guollemárkana váttisvuoðat dárbbasla¿¿an gávdnat „ovdosiid mo Finmárkku vuotnaguovllu dá¿a ássiide buoremusat joðihiv„„e borramušgálvvuid ja eará dárbbahiid. 1700-jagiin lei olles heahtti dan dáfus ahte dá¿aid lohku gah„ai sakka (sámiid lohku gal lassánii sakka). 1800-logus gal buorránii fas dilli, muhto Finmárkku ekonomálaš bajáshuksen leamaš áigeguovdil goittot 1600-jagiin gitta otná¿ii. Motiiva lea seammá go Ruo¼a beali sámeguovlluid koloniseremis ge: 'Ávdin' guovllut eai buorit stáhta oppalaš ekonomiija. Dasa gullá vel dat ahte sámiid ealáhusat, dadjat 1700- dahje 1800-jagiid rájes, leat árvvoštallon unnit gánnáhahttin go eanandoallu, guolásteapmi dahje industriija. Dat sámi ealáhusat man guovdo leamaš bastileamos moderniserenáigumušat, leat šibitdoallu ja boazodoallu.
Dás lea fuomášahtti erehusat makkár oaidnu dá¿a eiseváldiin lei láddela„„aid ja sápmela„„aid 'eanandoalus'.[4] 1700-jagiin ledje láddela„„at buresboahttin Finmárkui, go eiseváldit atne sin „eahpes eanandoallin. Easkka go suoma sisafárren lassánii sakka 1860-jagiin, ballagohte eiseváldit davviguovlluid „earddalaš diliid gea¿il. Muhto vaikko „earddalaš soardin iðii, de sii eai goassege atnán dárbbasla¿¿an moderniseret láddela„„aid ealáhusaid.
Sihke movttiidahttin- ja bággengaskaoamit váldojedje atnui sámeealáhusaid moderniseremis. Eiseváldit geah„„aledje oahpahit sámiide vuohkkasit šibitdikšuma ja fuottardeami, ja movttiidahtte sin doalvut muhkiid baicce gieddái go fiervái. Deanuleagis geah„„aledje „atnat cáhcevuoigatvuoðaid (luossabivddu) šibitdollui; sii geat láddjejedje ovtta dálvedoarvvi suoinni (2000 kg), o¿¿o buoððut ja golgadit.[5]
1902' Finmárkku eananvuovdinláhkii ráhkaduvvon lassinjuolggadusain lea beakkán mearrádus: Dušše sii geat hálle dárogiela ruovttus galge beassat oastit eatnama stáhtas. Dán mearrádusas leamaš lossa symbolalaš váikkuhus, go dat nannosit almmuhii eiseváldiid ulbmiliid „earddalašvuoðapolitihkas. Geavatlaš eananvuovdimis dattege ii leamaš mearrádusas nu stuorra váikkuhus. Dea¼áleabbo orrot leamen dat mearrádusat njuolggadusain gos daddjo (a) ahte dušše Norgga stáhtalahtut sáhttet oamastit eatnama („uozai eanemusat láddela„„aide), ja (b) ahte geassesajiid ('seter') ii o¿¿on oamastit (geavai garrasepmosit sápmela„„aid ala). Dát mearrádusat ledje fámus gitta 1965 rádjái, vaikko eai geavahuvvon šat 1959 rájes.[6]
Dát ma¹it mearrádus, geassesajiid birra, geavahuvvui dihtomielala„„at gaikut dan mii leš vel nuo 1900 áimmuin sámiid dološ, viiddis, luonddugeavaheamis, nammalassii ahte sii johte geasse- ja dálvesaji gaskkas. Dás duohko galggai sis leat bábir dušše nubbái, dábálepmosit dálvesadjái. Eai ge o¿¿on báhppára niittuide ja gittiide mat ledje bieðgguid, dušše dan opmodahkii gos ásse. Dát politihkka lea sivva dasa ahte gávdno nu olu láigoeana (forpáktejuvvon eana) Finmárkkus.
Boazodoallopolitihkas ge sotkojuvvojedje moderniserenáigumušat ja olgoriikapolitihkka. 1840-jagiin geah„„ališgohte Norgga eiseváldit „oavdit riidduid eanandoalu ja boazodoalu gaskkas Romssa fylkka siseatnamis. 1852' rádjágidden Norgga ja Suoma gaskkas dagai dárbbašla¿¿an „orget boazodoalu siskkáldas váttisvuoðaid. Máttasámi guovlluin ge gárttai riidu boazodoalu ja eanandoalu gaskkas. Buot dieid áššiid gea¿il „uo¿¿ilii regulerendárbu. Buot dáin oktavuoðain válljejedje boazodoallobiiriid ásaheami „oavddusin. 1890-jagiid rájes lei ortnet „aðahuvvon miehtá riikka, vuos geah„„alanortnegin, 1883 rájes lei bistevaš láhkavuoððu dasa.
Danmárkku/Norgga ja Ruo¼a 1751' rádjášiehtadussas lei lasáhus boazosápmela„„aid rádjárasttildeami birra (ng. 'lappekodicillen'). Kodisilla sihkkarasttii boazodollui seammá vuoigatvuoða guoðuhit nuppi bealde rájá go ovdál. Dáid vuoigatvuoðaid geah„„alii Norga unnidit rádjáguohtunkonvenšuvnnain, vuos 1919' konvenšuvnnas, ja dasto 1972' konvenšuvnnas. Mun máhcan fas 1972' konvenšuvnna šiehtadallamiidda ma¹¹á, dás lea doarvái dadjat ahte Norga geah„„alii beassat eret ruo¼a sámiid guoðuheamis Norggas.
Muhto juo 1883:s boðii oktasaš boazoguohttunláhka Norggas ja Ruo¼as, ng. 'felleslappelov'. Dát láhka ii gok„an dattege dárbbuid, nu ahte Ruo¼a bealde ráhkadedje 1886:s boazodoallolága mii lei dušše Ruo¼as fámus. Dán lága sadjái boðii oðða láhka 1898:s.
1883' oktasaš boazoguohttunláhka galggai goittot reguleret rádjárasttildeami, muhto guktuid riikkaid bealis oidne dan kompromissan. Erenoamá¿it Norgga bealde atne lága menddo láivin. Danin Norggas boðii lasáhus 1897:s, ng. 'tilleggslappelov'. 1883' oktasaš láhka rabai vejolašvuoða ásahit boazodoallobiiriid, ja „uovvovaš jagiin ásahuvvojedje ge „earut Ruo¼as, ja boazodoallobiiret Norggas.[7]
Ortnega váldoulbmil lei reguleret boazodoalu ja eanandoalu gaskavuoðaid. Eanandoallit váidaledje ahte bohccot bilidedje eatnamiid, ja ahte lei váttis oa¿¿ut buhtadusa go eai diehtán gean bohccot dat ledje. Sihke Norggas ja Ruo¼as gárttai dál ortnet dakkár ahte jos eanandoallit eai gávdnan boazoeaiggáda, de sáhtte gáibidit buhtadusa „earus dahje boazodoallobiires. Máttasámi guovllus Norgga bealde gárttai boazodoallobiire-ortnet leat ávkin boazodollui dan láhkái ahte biiret galge ásahuvvot dušše dakkár guovlluide gos leamaš árbevirolaš boazodoallu. Vaikko veadjá boazodoalloguovlu gár¿on vissis muddui, de goittot sáhtte sámit geavahit ortnega duoðaštussan dohkkehuvvon árbevirolaš boazodollui. Dan haga liv„„e várra lean mealgat váddáseabbo bisuhit máttasámi boazodoalu, go sii leat miehtá áiggi ferten bealuštit ie¿aset vuoigatvuoðaid duopmostuolu ovddas.[8]
Jos sámiin oppa lohkái leamaš dohkkehuvvon vuoigatvuoðat eatnamiidda ja „áziide 1900-logus, de leat dat vuoigatvuoðat leamaš boazodoalliin. Miehtá 1900-logu leamaš eiseváldiid oaidnu ahte boazodoalu eananvuoigatvuoðaid gávdná lágas. Dan vuostá leat sámit sihke Norggas, Ruo¼as ja Suomas miehtá áiggi bidjan ahte sis leat árbevirolaš vuoigatvuoðat eatnamiidda ja „áziide, vuoigatvuoðat maid ii sáhte sihkostit eret láhkamearrádusain.[9]
Koloniserenpolitihkka geavai garrasepmosit vuovdesámiid ala, ja sin kultuvra duššai álfárot Giema Sámis 1800-jagiid álggus.[11]
1800-jagiin Ruo¼a eiseváldit geah„„aledje geahpidit sosiála gillámušaid maid koloniseren lei dagahan, omd. 1848 rájes sierra vehkkiid bokte boares, buohcci ja geafes sámiide.[12]
1860-jagiin gávnnahuvvui dárbbašla¿¿an várret sierra guovllu boazodoalu váras amas sámesohka áibbas duššat. Boaðusin lei ng. gilvinrádjá.[13] Eanandoallu galggai bissut gilvinrájá vuolábealde, ja rájá bajábealde nannejuvvojedje boazodoalu vuoigatvuoðat. Duohtavuoðas „uozai gilvinrádja eambbo boazodollui go eanandollui. Dát ortnet lea bistán otná dan beaivái.[14]
1900-logu álgojagiid nannejuvvojedje sámepolitihka vuoððoulbmilat ng. 'lapp-skall-vara-lapp'-politihkas (sápmelaš, biso sápmela¿¿an!).[15] Sosialdarwinismma oainnu mielde sámekultuvra lei dubmejuvvon vuoittahallat ruo¼¼ilaš kultuvrii, ja jos sámesohka galggaš ceavzit, de lei dárbbašlaš dan dikšut reserváhtas; nammalassii gilvinrájá bajábealde. 1913:s ásahuvvui sierra skuvlaortnet ge, vai boazosápmela„„at doalahiv„„e primitiiva kultuvrraset. Oahpahusa juksanmearit ledje mealgat vuollelis go ruo¼a álbmotskuvllas, ja mánát ásse skuvllaáiggis 'goahteskuvllain'. ‚ájehuvvui fargga ahte skuvlagoaðit eai lean dearvvasla„„a. Mii lea imaš dáinna primitiivva skuvllain, mii mahkáš galggai seailluhit sámekultuvrra, lea ahte doppe ii galgan oahpahit sámegillii. Skuvlapolitihkka 1930-jagiid rájes leamaš divodit 1913' skuvlaortnega boastuvuoðaid.
Sápmela„„at boazodoalu olggobealde eai beassan goahteskuvlii; sii galge assimilerejuvvot. Siddjiide eai nannejuvvon makkár ge vuoigatvuoðat jávrebivdui dahje meahccásteapmái, eai ge o¿¿on šibit- dahje eanandoalu ge cegget gilvinrájá bajábeallái, ja mii lei seammá dea¼álaš, eai boazoisidat ge o¿¿on bargat eará go bohccuiguin. Diet leamaš ge Ruo¼a sámepolitihka dovdomearka gilvinrájá geassima rájes: Boazosápmela„„at eai galgga bargat eará go bohccuiguin, ja eará sápmela„„ain eai leat nannejuvvon man ge lágán vuoigatvuoðat sin árbevirolaš ássanguovlluide. Sii geat lága mielde eai beassan „earu miellahttun, manahedje dasa lassin vuoigatvuoða „uohppat muoraid, bivdit jávrriin ja meahccástit.[16]
Norgga beali rádjáguohtuma gea¿il lei juo 1800-jagiin ásahuvvon vissis bearráigeah„„u das ahte olu bohccot juohke jagi guhto Norgga bealde, ja guðe guovllus sii ledje.[17] Bearráigeah„„u „avgejuvvui 1919' boazoguohtunkonvenšuvnna gea¿il. Sillanpää (1994:65) oaivvilda ahte boazoguohtunkonvenšuvnna gea¿il leat ruo¼a eiseváldit sakka „avgen boazodoalu bearráigeah„u ja stivrema.
‚earus lei hui unnán siskkáldas iešmearridanváldi. ‚earru galggai bargat bohccuiguin, eará ealáhusat ledje gildojuvvon. ‚earu miellahtut eai o¿¿on bargat eanandoaluin eai ge sáhttán eará ge dietnasa váldit boazodollui lassin. Boazodoallohálddáhusa ovddasteaddji (sámeváldi) galggai leat fárus daid „oahkkimiin gos „earru dagai mearrádusaidis, sámeváldi „álii beavdegirjji, ja ii lean oppa sihkkar ge ahte boazoisidat besse oaidnit mii beavdegirjái „állui.[18] Boazodoallohálddáhus sáhtii dasa lassin mearridit áššiid „earu jearatkeahttá ja bágget „earu „uovvut mearrádusaid.
1943:s ásahuvvui dat mii 1972 rájes goh„oduvvo stáhta sámefoanda. Sámefondii manne buhtadusat maid „earut o¿¿o juohkelágán sisabahkkemiid gea¿il, ja boazodoallohálddáhus mearridii mo ruða geavahit. Sápmela„„at fertejedje ohcat jos dáhtto ruða geavahuvvot man nu áššái, sii eai o¿¿on hálddašit ruða nu go ie¿a háliidedje.
Sihke 1962' ja 1972' boazodoalloláhka buoridii dili mealgat. Ruo¼a Sámiid Riikasearvi (RSR) vuoððuduvvui 1950:s ja váikkuhii erenoamá¿it 1972' boazodoallolága sisdollui. Muhto boazodoallolága ráhkkananbargu „ájeha bures makkár dilis searvi barggai, ja danin máhcan fas boazodoalu dillái go boahtte kapihttalis guorahallagoaðán ruo¼a beal sámeservviid doaimmaid.
1809:s boatkanedje Suoma beali hálddáhusa ja duopmostuoluid oktavuoðat Ruo¼a hálddáhusvuogádahkii. Dat máksá dan ahte gárttai váddáseabbon 'muitit' mo ovdál ledje „oavdán áššiid, omd. báhce olu áššebáhppárat Ruo¼a beali leana- ja ráððehusárkiivaide.
Erenoamá¿it „uozai dát sápmela„„aid riektedillái. Sáhttá dadjat ahte Suoma hálddáhus ja duopmostuolut eai šat doahttalan ovddeš sámi eananvuoigatvuoðaid, nuppi dáfus eai lága bokte rievdadan ge daid. Danin lea otná vuoigatvuohtadilli Suomas dakkár ahte vaikko vel Ruo¼a áiggi sápmelaš vuoigatvuoðat vajálduvve, de lihkká lea várra sápmela„„aide vejolaš „ujuhit daidda otne vel. Danin leamaš vuoigatvuohtadutkan oalle dea¼álaš strategiija Suoma beali sápmela„„aide.[19]
Lea váttis „állit Suoma sámepolitihka birra 1960-jagiid rádjái danin go Suomas ii leamaš dihtomielalaš sámepolitihkka - sámit leat njulgestaga badjelgeh„„ojuvvon dahje goittot vajáldahttojuvvon. Mo singuin geavvá, das eai leat eiseváldit olus beroštan. Sámepolitihkka ii gávdnon ii eananvuoigatvuoðaid hárrái, ii ge sámekultuvrra seailluheami hárrái (nu go Ruo¼as) dahje duššadeami hárrái (nu go Norggas).[20] Okta sivva dasa veadjá leat ahte sámiid lohku Suomas lea nu unni, álbmotlohkamiid mielde lea lohku loktanan 1500 heakka rájes gitta 6000 heakka rádjái dán „uohtejagis.[21]
Sámiid eananvuoigatvuoðaid sáhtii duoðaštit vearrogirjjiin. Mieðai mieðai dattege rievdaduvvui vearuhanvuohki, nu ahte stáhta gáibidišgoðii vearu eanandoalliid eatnamiin, ja ovddeš meahccásteami ja jávrebivddu vearuheapmi jávkkai. 1925:s, go eananvearuhus loahpala„„at heaittihuvvui, mákse sámit vearu dušše Eanodagas ja Ohcejogas. Das ma¹¹á álggahii Suoma stáhta bargat dan ala ahte ráját gessojuvvošedje priváhta ja stáhta eatnamiid gaskkas ('„áhcejuohku'). Dán proseassa leat sámit vuostalastán juste danin go sin dološ vuoigatvuoðat sámi vearroeatnamiidda eai váldojuvvon vuhtii. Sisafárrejeaddji kolonisttat geat ledje ceggen eanandoaluid, gal o¿¿o dohkkehuvvon eanavuoigatvuoðaid, muhto vuoigatvuoðat maid vuoððun lea sámiid meahcceealáhusat eai váldon vuhtii.[22]
Earret meahccásteami ja jávrebivddu, de gulai maiddá boazodoallu ovddeš sámi vuoigatvuoðaide. Ruo¼as ja Norggas lea boazodoallu eksklusiiva sámi ealáhus, nu ii leat Suomas šat. Ovdalaš 1900 nuppástuvai boazodoalu organiseren sihke Norggas, Ruo¼as ja Suomas. ‚earro-vuogádat Ruo¼as, boazodoallobiire-vuogádat Norggas ja bálggus-vuogádat Suomas leat goittot ovtta ášši dáfus seammá dilis: Eiseváldit ásahedje daid „orgen dihte eanandoalu ja boazodoalu gaskavuoðaid. Dasa gulai ahte eanandoallit sáhtte gáibidit buhtadusa „earus / boazodoallobiires / bálgosis jos bohccot dahke vahágiid bealdduide.[23]
Bálgosiid vuogádat iðii 1898' rájes. Ortnet rabai sihke sápmela„„aide ja suopmila„„aide vejolašvuoða bargat boazodoaluin lassiealáhussan.[24] 1898:s mearriduvvui ahte boazodoallu lea lobálaš 'boazodoalloguovllus'. Boazodoalloguovllu máttarádjá lea Oulu leana davvegeah„en, ja rádjá lea nannejuvvon njeallje gearddi Senáhtas ja Riikkabeivviin, nu ahte dan várra ii šat sirdde gii ge.[25]
Vuosttaš boazodoalu riikasearvi iðii Supmii 1926:s. 1932' boazodoallolága mielde oa„„ui searvi vissis doaimmaid, omd. galggai doallat mearkaprotokolla. Dán riikasearvvi sadjái boðii 1948 rájes Paliskuntain Yhdistys / Bálgosiid Ovttastus. Bálgosiid Ovttastus lea lágas o¿¿on sierra stáhtusa; dan sáhttá buohtastahttit Ruo¼a beali „earuin nu go dat doibmet 1971 rájes. Bálgosat leat ovttastumit geaid doaibma lea fievrridit boazodoalu nu ahte gánnáha ruðala„„at. Bálggus oamasta bohccuid, ja bálgosiid miellahtuin fas lea oassi bálgosis. Bálggus gis ferte leat miellahttu Bálgosiid Ovttastusas.[26]
Bálgosiid vuogádat nuppástuhttii nappo sápmela„„aid boazodoalu oalát. Duohta lea dieðus ahte boazodoalloláhka ii atte sápmela„„aide oktovuoigatvuoða bargat bohccuiguin. Dattege lea vuogádat oaivvilduvvon leat effektiiva: olu olbmot viiddis guovllus geavahit nu unnán áiggi go vejolaš boazomeahcis.[27]
Go sápmela„„ain ii leat oktovuoigatvuohta boazodollui lea báhcán paradoksan dat ahte Suomas lea mealgat stuorát oasis sápmela„„ain bohccot go Ruo¼as ja Norggas, gos sápmela„„ain lea oktovuoigatvuohta boazodollui. Muhto sis leamaš unnán dadjamuššan Bálgosiid Ovttastusas, go sámeguovlluid bálgosat leat unnitlogus ovttastusas, vaikko vel dáid bálgosiin leat eanemus bohccot.[28] Dattege ledje Bálgosiid Ovttastusas áirasat sámekonferánssain 1971 rádjái.
Ruovttustivra galggai beassat mearridit (lágaid addit) áššiin nu go:
- gielddahálddáhusa hárrái
- dollajáddadeami ja sihkkarvuohta
- plánen ja huksenlágat
- politeaddji ja sihkkarvuohta
- sosiala veahkkeortnegat
- skuvlla
- johtolagat
- guolástus ja eanandoallu
- luonddusuodjalanáššit
Ruovttustivrenláhka maiddá mearridii mo ruovttustivrra galggai ruhtadit.
Ná oa„„ui ruovttustivra mearridit eanáš ruovttueatnama áššiid. Jurdda lei ahte dát liv„„e doarvái sihkkaruššat Åland:a ruo¼agielat kultuvrra. Hálddáhusgiella lei dušše ruo¼agiella. Jos gielda ieš ii mearridan eará, galggai vuoððoskuvllas dušše oahpahuvvot ruo¼agillii. Sisa fárren suopmila„„at eai beassan jienastit ruovttustivrra válggain vuosttaš njeallje jagi. Dasa lassin galggai Ålandalaš sáhttit oastit opmodaga jos oasti muðui liv„„e lean olggobeal olmmoš. 1948 rájes leamaš Ålanda válgabiire riikkabeivviid válggain - sis lea okta áirras Riikkabeivviin.
Dáidda mearrádusaide gullet earret giellaláhka, láhka almmolaš hálddáhusa bargiid giellamáhtolašvuoða gáibádusaid hárrái, ja njuolggadusat giellatesttaid hárrái.
1897-1902 guorahalle goappá vuogi mielde galge nannet ruo¼agiela geavaheami gielddain. Nubbi molssaeaktu lei ahte eanetlogu giella maiddái liv„„e gieldda almmolaš giella (kollektiiva „oavddus), ja nubbi fas ahte juohkeha„„as liv„„e vuoigatvuohta bálvaluvvot ie¿as eadnigillii almmolaš hálddahusain beroškeahttá goabbá giella lei eanetlogus gielddas (individuála „oavddus). 1902 rájes válljejuvvui individuála „oavddus, muhto 1922' giellalágaid rájes leamaš kollektiiva „oavddus geavhusas.
Guovttegielat guovlluid hálddáhusaide biddjojedje gáibádusat. Ruo¼agielat ovttatolbmot bálvaluvvojit nappo eadnigillii dušše jos ásset guovttegielat gielddas, dahje leanas gos leat guovttegielat gielddat.[31] Guovttegielat gielda lei jos juohke logát olbmos lei ruo¼agiella eadnigiellan. Ruo¼agielat ovttagielat gielddat leat hárvenaš dáhppáhusat, guovttegielat gielddat leat dábáleabbo, ja dábáleamos leat suomagielat ovttagielat gielddat.
Dát mielddisbuktá ahte giellalágat gusket eanemusat stáhta hálddáhussii.[32] Gielddahálddáhus lea „atnojuvvon giellalága mearrádusaide, muhto dušše jos gielda lei guovttegielat. Ovttagielat suomagielat gielda ii dárbbaš bálvalit ruo¼agielaga ruo¼agillii. Lea vel nu ahte guovttegielat gielddain gos ruo¼agielagiid lohku lea unnit go goalmmátoassi gieldda ássiin, doppe leat loa¿¿abut giellagáibádusat gieldda hálddáhussii.
Gielddaide, ruovdemáðidjii, soahtevehkii, universitehtaide ja joatkkaskuvllaide leat sierra mearrádusat. Maiddái leat sierra mearrádusat stáhtahálddáhusa siskkáldas giellageavaheapmái.
Veahádatálbmogiid suodjalus lei dávjjimusat oassi guovtti riikka gaskasaš ráfišiehtadusas, ja guoskkai daid veahádagaide mat namuhuvvojedje ráfišiehtadusas. Nubbi vuohki lei ahte go muhtin stáhta ozai miellahttovuoða, de dávjá fertii dohkkehit ahte sisriikka veahádagain ledje vissis vuoigatvuoðat. Nu geavai omd. Suomain go dohkkehii Åland ruovttustivrema.[34] Álbmogiid Lihttu áv¿¿uhii dasa lassin ahte miellahttoriikkat iešdáhtuin nannešedje deklarašuvnna bokte ahte sii áigot mieðihit suodjalusa maiddá dakkár veahádagaide gean vuoigatvuoðat muðui eai liv„„e suodjaluvvot. Dakkár cealkámušat bohte sihke Dánmárkkus ja Suomas.[35]
Dás ii leamaš mus eará áigumuš go deattuhit ahte Álbmogiid Lihtu veahádagaid suodjalus ii lean universella, dat guoskkai dihto álbmogiidda mat namuhuvvojedje dihto šiehtadusain ja virggálaš cealkámušain. Veahádagaid suodjalus nappo ii guoskan Ruo¼¼ii ii ge Norgii.
Suopma gal geatnegahtii ie¿as veahádagaidis guovdo. Mus eai leat daðe eanet dieðut áššái, muhto 1959' sámekonferánssas muitalii Helssega Universitehta professor Göran von Bonsdorff ahte Suomas leamaš guhkká ruošša- ja duiskagielat skuvllat, ja ahte ministeriija muhtin muddui ruhtadii ja muðui fuolahii áššiid mat guske veahádagaid oahpaheaddjiid oahpahussii. Ruošša ja duiskagielat skuvllaid gea¿il dattege ii sáhtán dadjat ahte Suomas liv„„e erenoamáš minoritehtapolitihkka dieid giellaveahádagaid guovdo, von Bonsdorff oaivvildii. von Bonsdorff lei konferánsii „ilgemin Suoma sápmelašáššiid komitea 1951' árvalusaid, ja dien ságastallamii gárttan mun ma¹¹á máhcat.[36]
1919:s, Álbmogiid Lihtu veahadatsuodjalusa gea¿il, árvalii Ruo¼a riikkabeivviid áirras Carl Lindhagen, gii muðui ge dávjá doarjjui sápmela„„aid gáibádusaid, ahte ráððehus guorahalašii makkár gáibádusat ruo¼a beali suopmila„„ain ja sápmela„„ain leat eadnigiela oahpahussii, girjjálašvuhtii, dahje eará áššiin. Oppa lohkái árvalii son ahte Ruo¼¼a aktiivala„„at dorjjošii Eurohpá veahádagaid beroštumiid Versailles ráfišiehtadusaid oktavuoðas.[37] Lindhagen ákkádii ahte jos Ruo¼¼a galggaš sáhttit doarjut ruo¼agielagiid vuoigatvuoðaid Suomas, Åland:as ja Baltikumas, de fertii „ájehit ahte lei dáhttu várjalit ie¿as sisriikka veahádagaid. Illá lea jáhkkihahtti ahte dát arvalus liv„„e man ge láhkái váikkuhan Ruo¼a politihkkii omd. Åland-áššis. Ruo¼a beali sápmela„„aid ja suopmila„„aid guovdo goittot árvalusas ii lean miige váikkuhusaid. Muhto dát lea mu dieðu mielde áidna ovdamearka dasa ahte sápmela„„aid beroštumit namuhuvvojedje bajimuš riikkadásis Álbmogiid Lihtu veahádagaid suodjalusa oktavuoðas.
Sáhttá maiddái lasihit ahte Norgga áššedovdit ledje guovddá¿is bajáshuksemis Álbmogiid Lihtu veahádagaid suodjaleami hálddáhusa.[38] Norgga eiseváldit nappo hui bures dovde gaskariikasaš riektedili veahádatsuodjaleami hárrái. Muhto ii Norggas ge buoridan dat sápmela„„aid dahje suopmila„„aid dili.
Suoma, Norgga ja Ruo¼a eiseváldiid politihkka lei ain 1950-jagiin unnán rievdan ovdál soaði dili ektui. Ma¹¹á soaði ledje ruvkedoaimmat, meahcce„uollamat ja eará doaimmat eanet dat eanet gár¿¿idišgoahtán boazoguohttumiid. Boazodoalu vuoigatvuoðat ledje dattege ain dan dilis, erenoamá¿it Suomas ja Norggas, ahte eará ealáhusat mákse unnán, jos oppa ge, buhtadusa go bahkkejedje guohtuneatnamiidda. Sihke Norggas ja Ruo¼as lei nu, ahte jos boazosápmela„„at o¿¿o buhtadusa dakkár sisabahkkemiid gea¿il, de lei boazodoallohálddáhus gii mearridii mo ruða geavahit. Erenoamá¿it Ruo¼a bealde lei hálddáhusa fápmu stuoris.
Dan muddui go sámiin ledje vuoigatvuoðat eatnamiidda ja „áziide Suomas, Norggas ja Ruo¼as, de ledje dat boazodoalu hálddus. Suomas ii leat boazodoallu eksklusiiva sámi ealáhus, muhto sihke Norggas ja Ruo¼as ledje boazodoallolágas dáhkiduvvon vissis eananvuoigatvuoðat boazodollui. Dát vuoigatvuoðat guske erenoamá¿it gos sáhtii guoðuhit, muhto maiddá eará luonddugeavaheapmái nu go jávrebivdui, meahccásteapmái ja boaldin- ja goahtemuora „uohppamii.
Erenoamá¿it Ruo¼as ledje ortnegat maid duoid nuppiid riikkaid sápmela„„at áinnas liv„„e fuollat sii ge. Muhtin muddui lei Ruo¼a boazodoalloguovlu ovdagovvan Norgga ja Suoma bealde ge. Dán ortnega mielde lei boazodollui várrejuvvon sierra guovlu, gilvinrája bajábealde, gos boazodoalus lei nannoseabbo riektesuodjalus go gilvinrájá vuolábealde. Muhto ortnega lei váttis heivehit Norgga ja Suoma diliide.
Nuppi ortnega dáfus lei unnit eahpádus. Ruo¼as lei 1943 rájes ásahuvvon sámefoanda, ja dan ortnega birra gárttai olu háleštallot Davviriikkaid Sámiráðis, ja iešguðet riikkas ge. Ruo¼a Sámiid Riikkasearvi maiddá oa„„ui, 1963 rájes, ruða bálkkáhit juristta. Dákkár ortnega ma¹¹ái ge lei duoid eará riikkaid sámiid mielas veará vanahit.
Sihke sámeguovllu ráddjen ja sámefoandda ásaheapmi lei boaðus Ruo¼a ovddeš boazodoallopolitihkas, ja dagai ahte Ruo¼¼a orui mealgat ovddabealde sihke Norgga ja Suoma sámepolitihkastis dáfus. Suomas ilmmai 1951:s lávdegodde„ielggadus mii liv„„e sakka nannet sámi diliid jos „aðahuvvošii. ‚ielggadusas ledje árvalusat mat maiddái gávdnojedje Norgga beali sámekomitea „ielggadusas, mii almmuhuvai 1959:s. Muhto miehtá 1950-jagiid lei eahpe„ielggas man muddui dát árvalusat „aðahuvvojit.
Sáhttá roahkka dadjat ahte Suomas ii lean sámi guoski kulturpolitihkka 1950-jagiide. Norgga bealde lei ain nu ahte dáruiduhttinpolitihkka mii leamaš fámus 1850-jagiid rájes, ii lean vel lága bokte heaittihuvvon. Lihkká lei departementtaid uvssaid duohken juoidá rievdamin. ‚ielgasepmosit oaidná dan Ruo¼a beali skuvladiliin. Doppe lei sámeskuvlla dárkkisteaddji o¿¿on johtui sitkadis reforbmabarggu 1930-jagiid rájes. 1944:s álggii Israel Ruong dárkkisteaddjivirgái, ja son oa„„ui dea¼álaš „ielggadanbargguid ie¿as duohkái 1950-jagiin. Duogáš lei álbmotskuvlareforbma mii boðii johtui sihke Norggas ja Ruo¼as ma¹¹á soaði. Ruo¼a bealde lei boaðus reforpmain ahte sámeskuvla rahppui buot sámiide, ii ge šat nu go ovdál ahte skuvla lei oaivvilduvvon boazosámiid mánáide. Fuomášahtti lea ahte eiseváldit dán oktavuoðas bidje sámiid ie¿aset dáhtu mearrádusa vuoððun.[39]
Norgga bealde ge boðii reforbmabargu skuvllas johtui dalá ma¹¹á soaði. 1930-jagiin juo ledje oahpahusdepartementtas smiehtadišgoahtán mo sámemánáid oahpahusa buoridiv„„e, muhto máilbmesoahti boðii ovdii. Ma¹¹á soaði biddjui lávdegoddi „ielggadit mo boahtteáiggi dá¿a skuvla galggašii. Nu go Ruo¼as ge, de Norgga bealde ge galggai sosialdemokratiija ovttadássásašvuoðaideologiija leat skuvlapolitihka láidejeaddji. Lávdegoddi, man dárogielat namma lei 'samordningsnemnda for skoleverket', dahje sámegillii 'oahpahusa ovttastahttima lávdegoddi', válddii ieš, ráððehusas bivddekeahttá, ovdán sámemánáid skuvladili ie¿as goalmmát oasse„ielggadusastis 1948:s. Oahpahusdepartementa lei juo juolludišgoahtán ruða oahppogirjjiide, ja lávdegoddi nannii ahte lei dárbbaslaš joatkit juolludemiiguin. Juolludemamit álge nappo 10-15 jagi ovdál go skuvlalága mielde liv„„e lohpi oahpahit sámegillii dá¿a skuvllas.[40]
Dát ovdamearka „ájeha ahte gávdnojedje „iegus fámut mat boahtteáiggis sáhtte leat sápmela„„aid rah„amušaide ávkin. Dattege ii lean skuvlaáššiid gieðahallan Kultuvrra- ja Oahpahusdepartementtas duoðaštus dasa ahte buot departementtain lei dilli rievdamin. Kultur- ja oahpahusdepartementta siskkobealde ge ledje ain 1950-jagiin sii geat dorjo dáruiduhttinpolitihka. Muhto dasa máhcan fas ma¹¹á.
[Sisdollui] [‚uovvovaš kapihttalii] [Ruovttusiidui]
August 3, 1996 © Mákká Regnor
Sámeustibat ja sámeorganisašuvnnat 1945-1975.
(Beallegárvves mánus)