Sámepolitihka birra

10.1 Sámedikki oaidnu oahpposuorggi organiserema hárrái

Sámediggi, Sámi oahpahusráđđi ja Sámi giellaráđđi leat ráhkadan raportta Sámedikki barggu organiseremis giella- ja oahpahusáššiiguin. Bargolávdegoddi mii lea addán raportta, evttoha sirdit dahkamušaid Sámediggái lassin daidda mat čuvvot oahpahuslága mearrádusain. Sámedikki dievasčoahkkimii geassemánus 2000 lei Sámediggeráđis oahppopolitihkalaš čilgehus. Dát áššegirjjit ovdanbuktet Sámedikki oainnu das makkár rolla Sámedikkis berre leat oahpu hárrái lassin daid dahkamušaide maid Sámediggi oažžu oahpashuslága bokte.

10.2 Rievttálaš vuođus

Norgalaš láhkamearrádusat, mat álo leat dárkkistuvvon servodaga nuppástuvvan dárbbuid mielde, addet vuđđosa hukset ođđa kulturseailluheaddji ja gárgedeaddji oahpaheami sámi veahkadahkii. Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat, neavvagat ja julggaštusat mearridit máilmmeservodaga unnimusnorpmaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaide. Oppalaš mearrádusaidisguin ja rievddadanmuniinnis oaivadit dát riikkaidgaskasaš áššegirjjit maiddái ealli digaštallamii servodagas sámi gažaldagaid birra (vrd. kap. 3).

Norgalaš skuvladoaibma lea ásahallojuvvon máŋggain lágain ja láhkaásahusain. Eanaš doaibmabijut sámi veahkadahkii biddjojuvvojit fápmui dábálaš láhkamearrádusaid rámmaid siskkabealde. Muhtun duovdagiin lea leamaš dárbbašlaš ásahit erenoamáš mearrádusaid ovddaldastin dihtii dárbbuid mat leat sámi veahkadagas.

10.2.1 Ođđa oahpahusláhka

Láhka vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa birra (Oahpahusláhka) bođii fápmui borgemánu 1. 1999 oktan lága láhkaásahusaiguin.

Namahusat sápmelaš, sámegiella ja sámi guovlu meroštallojuvvojit Oahpahuslágas. Vuoigatvuođa-mearrádusat, mat lágas čatnasit dáid namahusaide, leat dainna šaddan aiddolaččabun.

Sámi guovllu vuođđoskuvlla buot ohppiin lea vuoigatvuohta oahpaheapmái sámegielas ja sámegillii. Oktagaslaš vuoigatvuohta oahpaheapmái sámegielas gusto dál sámi ohppiide sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas miehtá riikka. Sámi guovllus sáhttá gielda addit láhkaásahusa dan birra ahte buohkain vuođđoskuvlaagis galgá leat sámegiela oahpaheapmi.

Sámi guovllu olggobealde lea unnimustá logi oahppis geat háliidit oahpaheami sámegielas ja sámegillii man nu gielddas, vuoigatvuohta diekkár oahpaheapmái juos leat unnimustá guhtta oahppi (sámit ja eai-sámit) vel báhcán jovkui. Gielddat sáhttet addit oahpaheami sámegielas unnit joavkkuide, muhto eai leat skihkkejuvvon dan dahkat oahpahuslága mielde.

Sámediggi lea ožžon válddi mearridit riikkagottálaš oahppaplánaid, sámi giellafágaid oahppaplánaid ja joatkkaoahpahusa erenoamáš sámi fágaid (duoji ja boazodoalu) sisdoalu. Váfistan dihtii Sámediggái duođalaš váikkuhanfámu, maiddái daid eará fágaide ohppiide geat ožžot oahpaheami vásedin sámi oahppaplána mielde, lea Sámediggi ožžon ovddasvástádusa plánaid ráhkadeamis, ja Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta doalada fas iežas válddis mearridit plánaid. Dát rollajuohkin addá buori vuolggasaji lagas ovttasbargui ráhkadanproseassas.

10.3 Ekonomalaš, hálddahuslaš ja pedagogalaš doaibmabijut

Sámiid oahpahanfálaldat hálddašuvvo ja doibmiibiddjojuvvo dábálaš oahppovuogádaga bokte. Muhtun duovdagiin lea dattetge dárbbašlaš bidjat erenoamáš doaibmabijuid hálddahuslaš ovttadagaid, institušuvnnaid, visttiid doallama ja doarjjaortnegiid hámis.

Oahpaheami bajit juksanmearit bohtet ovdan vuođđoskuvlla, joatkkaoahpahusa ja rávisolbmuid oahpahusa – oppalaš oasi – bokte. Dás máinnašuvvo sámi giella ja kultuvra oassin «oktasaš árbbis man Norggas ja Davviriikkain lea erenoamáš ovddasvástádus várjalit. Dán árbái ferte addojuvvot vejolašvuohta viidáseappot ovdánit skuvllain main leat sámi oahppit, nu ahte dat nanne sámi identitehta ja min oktasaš dieđu sámi kultuvrra birra» (O97, s 19).

Skuvla mas lea čatnašupmi sámi gillii ja kultuvrii lea deaŧalaš váikkuhangaskaoapmi sámi identitehta nannenbarggus. Sámiid ohppiid oahpaheamis galgá leat sisdoallu ja kvalitehtta mii addá vuđolaš dieđuid ja veahkeha dahkat eallin sámi kulturárbbi nu ahte oahppit oaivaduvvojit oassálastit báikkálaš kultureallimii sámi ja norgalaš servodaga doaibmevaš miellahttun.

Sámit leat oassi Norgga veahkadagas. Dieđuin sámi historjjá ja kultuvrra birra lea stuorra mearkkašupmi positiiva miellaguottuid gárgedeapmái sámi álbmotjoavkku hárrái. 10-jagi vuođđoskuvlla oahppaplánadagus (O97) deattuha ahte norgalaš skuvlla buot oahppit galget leat dábuhan vuđolaš dieđuid iešguđet beliid birra sámi gielas, kultuvrras ja servodateallimis.

10.3.1 Sámedikki oahpahusossodat

Addin dihtii Sámediggái hálddahuslaš cuokka ja pedagogalaš gelbbolašvuođaid ođđa dahkamušaide, Oahpahuslága mielde, sirddii departemeanta ovddeš Sámi oahpahusráđi čállingotti Sámediggái ođđajagemánus 2000. Dáinna sirdimiin válddii Sámediggi maiddái badjelasas ovddasvástádusa čállingotti dahkamušain sámi oahpu hárrái.

10.3.2 Sámi oahppaneavvuid gárgedeapmi

Sámi oahpahusráđđi (dál Sámedikki oahpahusossodat) oaččui mearkkašahtti nannejumi 98-budjeahta bokte oahppaneavvobuvttadeapmái. Dát dássi lea dollojuvvon das rájes buohkanas oahppaneavvogárgedeamis mánáidgárddiide, vuođđoskuvlii, joatkkaoahpahussii ja erenoamášpedagogalaš ulbmiliidda. Lea álggahuvvon davviriikkalaš ovttasbargu oahppaneavvogárgedeami prográmmaid ráhkadeapmái, ja viidát riikkaidgaskasaš ovttasbargu gárgedanbarggu birra.

Oassin riikkagottálaš IKT-rahčamušas oahpus nannejuvvo digitála oahppaneavvuid gárgedanbargu maiddái sámegillii. Oahppaneavvoguovddáža ruhtadeami veagas leat dál doaimmas sierra neahttavuođđuduvvan gáiddusoahpahusa gárgedanprojeavttat davvisámegielas ja oarjelsámegielas. Geahča kap. 10.6.3 seamma lágan rahčamušaid birra julevsámegiela várás.

10.3.3 Ođđa erenoamášpedagogalaš doaibmabijut

Borgemánu rájes 2000 leat álggahuvvon muhtun doaibmabijut sámi erenoamášpedagogihka nannemii. Dát gusto Sámedikki oahpahusossodaga hálddahussii, skuvlla gelbbolašvuođaloktemii ja Sámi allaskuvlla nannemii.

Sámegiela lohkandáiddu kárteniskosiid projeakta gárvvistuvvo 2001. Dalle gávdnojit iskosat oktan nevvodanávdnasiiguin 2., 3., 5. ja 9. luohkkái.

10.4 Vuođđoskuvla

10.4.1 Sámi plánadahkosa 10-jagi vuođđoskuvlii (O97S) sisafievrrideapmi

Sámi plánadagus 10-jagi vuođđoskuvlii lea máinnašuvvon st. dieđ. nr. 18 (1997–98) Lasáhus st. dieđáh. nr. 41 (1996–97) Norgga sámepolitihka birra, čuoggás 9.4.1. Oassin oahppaplánadahkosa sisafievrridanbarggus ráhkaduvvojedje plánat lasseohppui ja oaivadusat mat čatnasit O97:i Sámi. Fágat maidda leat ráhkaduvvon sierra plánat O97:s Sámi vuoruhuvvojedje. Eará fágain adnojuvvojedje gelbbolašvuođagárgedeami vuolggasadjin lasseoahpu plánat ja O97:i Sámi čatnasuvvi oaivadusat.

Dasa lassin lea ráhkaduvvon oaivadus báikkálaš bargui 097:in Sámi – Searvevuohta ja heiveheapmi. Dát gihpa lea gárvvis Oahppanguovddážis vuosttas jahkebealis 2001.

Sámi allaskuvla lea ožžon bargun árvvoštallat 097 Sámi sisafievrrideami. Raporttat gárvánit juovlamánu rájes 2001 geassemánu rádjai 2003. Projeakta deattuha čuvget sámiid dili veahádatveahkadahkan.

10.4.2 Vuođđoskuvladoaibmabijut oarjelsámi guovllus

Oarjelsámi joavkkut ásset bieđgguid stuorra geográfalaš guovlluin (vrd. kap. 6). Giela ja kultuvrra iešlági áimmahuššama dihtii leat ceggejuvvon guokte internáhttaskuvlla. Snoase Sámeskuvla lea gielddalaš internáhttaskuvla, mii lea 100 pst. stáhtaruhtaduvvon. Gaska-Norgga Sámeskuvla Aarbortes lea stáhta eaiggáduššan internáhttaskuvla.

Dál lea bargojuvvomin dainna ulbmiliin ahte ráhkaduvvo oppalaš oahpahanvuogádat oarjelsámi ohppiide ruovttubáikeskuvlan mii vuođđuduvvá molssaevttolaš metodaide. Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta rehkenastá ahte projeakta sáhttá gárvvistuvvot skuvlajagi 2002/2003 mielde.

Snoase Sámeskuvlla viiddideami ja divvuma maŋŋá váldojuvvui 1–10 skuvla atnui ođđajagemánus 2001. Internáhttaoassi lea gárvásit divvojuvvon skuvlaálgimii čakčat 2001. Geahča kap. 10.6.3 nannema birra julevsámi guovllus.

10.5 Joatkkaoahpahus

10.5.1 Gielladoaibmabijut joatkkaoahpahusas

Addojuvvo doarjja sámegiela liigegiellaoahpaheapmái sámi ohppiide ja bargoohppiide joatkkaoahpahusas. Doarjja addojuvvo sámi ohppiide/bargoohppiide geat ožžot oahpahusa sámegielas eará skuvllain go sámi joatkkaskuvllain.

10.5.2 Joatkkaoahpahusa sisdoalu birra

Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta lea dohkkehan boazodoalu ođđa oahpahallanfágan. Sámediggi, departemeanta ja bargoeallima áššeoasálaččat leat dál bargamin ovdabargguin dán mearrádusa fápmuibidjama nammii.

Sierra oahpahusráđđi lea ceggejuvvon duodjefágii. Ráđđi lea ráđđeaddi orgána iežas fágalaš doaibmasuorggi siskkabealde Girko-, oahppo- ja dutkandepartementii.

Jagi 2000 mielde bohte golbma árvvoštallanraportta:

• Sámi joatkkaoahpahus – vuoigatvuođat ja sisdoallu (Sámi Instituhtta)

• Sámi joatkkaoahpahus ođastusa 94 vuolde (NIBR)

• Sámi joatkkaoahpahusa árvvoštallan Ođastusa 94 vuolde oktiigeassu man ráhkadii AGENDA.

Departemeanta lea sádden árvvoštallanraporttaid Oahppanguovddážii viidáset gieđahallamii.

10.5.3 Doarjjabáikedoaimmat

Finnmárkkus

Finnmárkku fylkkagielddalaš joatkkaskuvllain ožžot buot oahppit, geat válljejit dan, sámegiela oahpaheami.

Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas ja Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla Guovdageainnus leat stáhtalaš skuvllat mat addet oahpaheami joatkkadásis.

Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta áigu árvvoštallat doaibmabijuid maiguin nanne dáid skuvllaid boahtteáiggi. Dán barggus ferte fuopmášumi giddet sihke skuvllaid organisatoralaš gullevašvuhtii ja ovttasbargogaskavuođaide. Okta váldojuksanmearri berre leat bisuhit ja gárgedit skuvllaid fágalaš gelbbolašvuođa ja váfistit dohkálaš veahkkevárreávkkástallama áiggi vuollái.

Olggobealde Finnmárkku

Gáiddusoahpahusa áimmahuššama dihtii julevsámi guovllus lea Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta maŋimuš jagiid mearkkašahtti láhkai nannen vuođđudusa Árrana ja Moskke vuođđoskuvlla Divtasvuona suohkanis. Háhkun lea nannet julevsámi giela ja kultuvrra gáiddusoahpoahpahusa pedagogalaš gárgedanbarggu. Vuođđoskuvllas Divtasvuonas leat ovdamearkka dihtii dál álggahuvvon luohkát main lea oahpaheapmi sámegillii ja sámegielas, Oahpahuslága § 6–2, nuppi lađđasa, mielde.

Romssas galgá Ráissá joatkkaskuvla fuolahit gáiddusoahpahusa sámegielas skuvlajagi 2001/2002 rájes. Nordlánddas leat guokte skuvlla main lea ovddasvástádus sámi joatkkaoahpahusas. Hábmera joatkkaskuvllas lea ovddasvástádus julevsámegielas ja Musarre joatkkaskuvllas lea ovddasvástádus oarjelsámegiela fálaldagas. Grong joatkkaskuvla buohtalastá buot Davvi-Trøndelága joatkkaskuvllaid sámi oahpaheami. Mátta-Trøndelágas lea Plassje ja Oppdal joatkkaskuvllain oahpaheapmi sámegielas.

Joavku mas leat báikkálaš olbmot lea 2001 čuvgen Girko-, oahppo- ja dutkandepartementii ahte sii áigot veahkehit plánain buoridit joatkkaoahpaheami fálaldaga julevsámi nuoraide. Departemeanta atná positiivvalažžan dán álgaga mii sáhttá addit mávssolaš lasáhusa namahuvvon raporttaide sámi joatkkaoahpaheami birra, vrd. kap. 10.6.2.

10.6 Alit oahppu

Sámi oahpus ja dutkamis lea čoavddadoaibma sámi kultuvrra, giela ja árbevieruid seailluheamis ja viidáset gárgedeamis, ja guoddinnávccalaš gárgedeapmái.

Ráđđehus oaivvilda ahte lea dárbu geahččat sámi alit oahpu ja dutkama oktalaččat.

Nergård-lávdegotti árvalus NA— 2000: 3 Sámi oahpaheaddjeoahppu – iešguđet diehtoárbevieruid gaskkas, evttoha máŋggaid doaibmabijuid, earret eará sámi oahpaheaddjeoahpu organiserema, ja sisdoalu, hárrái. Nergård-lávdegoddi ja Mjøs-lávdegoddi (NOU 2000: 14 Frihet med ansvar (Luđolašvuohta ovddasvástádusain) evttohit goappašagat ahte Sámi allaskuvla oažžu stáhtusa dieđalaš allaskuvlan, gos lea sihke sámi dutkan ja alit oahppu.

Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta áigu árvvoštallat NOU 2000: 3 evttohusaid sierra kapihttalis oahpaheaddjeoahppodieđáhusas 2002, vrd. st.meld. nr. 27 (2000–2001) Gjør din plikt – krev din rett (Daga iežat geatnegasvuođa – gáibit iežat vuoigatvuođa).

Dattetge lea maiddái dárbu geahččat lávdegottiid evttohusaid ollislaš perspektiivvas. Ráđđehus dieđihii dieđáhusas St.meld. nr. 27 (2000–2001) ahte sámi oahppu ja dutkan galgá govdadit guorahallojuvvot. Ráđđehus háliida, Stuorradikki árvalusa mielde, dahkat govdes guorahallama sihke Sámi allaskuvlla ja eará iešguđet dási institušuvnnaid sámi oahpu ja dutkarna hárrái. Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta áigu fas máhccat Stuorradiggái dárkileappot dáinna áššiin heivvolaš hámis.

Dárbu diekkár guorahallamii ferte maiddái gehččojuvvot dan olis go Sámi Instituhtta ja Sámi allaskuvla leat formaliseremin ovttasbargguset.

10.6.1 Sámi allaskuvla

Sámi allaskuvla álggahuvvui 1989 áimmahuššat sámi servodaga gárgedeami ja gelbbolašvuođa ja dutkama dárbbu. Sámi oahppu ja dutkan leat allaskuvlla erenoamáš fágalaš profiila ja skuvlla váldogiella lea sámegiella. Allaskuvla lea oktilaččat bargamin sámegiel alit oahppofálaldaga dieđalaš ja fágalaš gárgedanbargguid. Dán bargui gullá jotkkolaččat gárgedit sámi sisdoalu, eamiálbmotperspektiivva ja sámi doabaduojáldaga 1 mat heivehuvvojit fágaide ja oahppofálaldagaide. Visot oahppu lea heivehuvvon sámi servodaga ja birrasa dárbbuide. Allaskuvlla dahkamuš lea gárgedit riikkagottálaš čogastatgelbbolašvuođa sámi alit oahpus ja doaimmaheamis dutkama mii ovddida allaskuvlla iežas fágaid ja oahpuid gárgedeami, ja mii bálvala sámi ealáhus- ja kultureallima ja servodaga diehtagii vuođđuduvvan dárbbuid.

Sámi allaskuvlla oahppofálaldat lea guovdilis váikkuhangaskaoapmi váfistit dohkálaš bargiid sámi guovlluid mánáidgárddiide ja skuvladoibmii. Oahppofálaldagas lea vuođđu sámi kultuvrras, earret eará nu ahte oahpahus dáhpáhuvvá sámegillii. Oahppofálaldat addá seamma dohkálašvuođa go norgalaš oahpaheaddjeoahppuge. Sámi oahpaheddjiid dahkamuš lea earret eará fievrridit árbevirolaš sámi dieđu ja máhtu viidáseappot boahttevaš buolvvaide, seammás go sii leat mielde gárgedeamen ođđa dieđu ja máhtu.

Allaksuvlla váldodahkamuš lea oahpaheaddjeoahppu. Bestema lasiheami dáfus lea hástalussan dahkat oahpaheaddjeoahpu máškkibun 2 ja geasuheaddjin ohcciide. Áigeguovdilis doaibmabidju lea addit lávdaduvvon fálaldaga. Allaskuvla lea organiseremin oahpaheaddjeoahppofálaldaga gáiddusoahpahussan. Institušuvnna veahkkevárreanu bevttolmahttima dihtii lea allaskuvla láhčimin dilálašvuođaid projeakta- ja fáddálágiduvvon oahpahussii ovdaskuvla- ja dábálašoahpaheaddjeoahpus mas oahpaheapmi lea lágiduvvon bálkkuid mielde. Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta lea 4-jagi áigodaga badjel dorjon allaskuvlla vásedin nannen dihtii fágabargiid IKT-gelbbolašvuođa. Háhkun lea earret eará viiddidit oahpaheaddjeoahpu bargovugiid, ovdamearkka dihtii nu ahte láhččojuvvojit dilálašvuođat studeanttaid eanet iehčanassii doaibmamii. Deattuhuvvot galgá ahte Sámi allaskuvlla oahpaheaddjeoahppofálaldat šaddá máškkibun ja geasuheaddjin eanet studeanttaide.

Sámi allaskuvllas lea, stáhtusiinnis áidna sámegiel alit oahppoinstitušuvdnan, vásedin servodatovddasvástádus árjjálaččat seailluhit ja gárgedit sámegiela, vrd. allaskuvlla strategiijaplánain 1999–2005. Sámegiella adnojuvvo beaivválaš doaimmas, oahpahusas ja DjO-barggus. Allaskuvllas lea sámegiella lohkangiellan vuođđofága- ja gaskafágadásis. Sámegiela vuođđofága fállojuvvo jahkásaččat, ja gaskafága fállojuvvo jagis jahkái. Lassin leat allaskuvllas oahppofálaldagat, main lea dutkamii vuođđuduvvan oahpahus, sámegiela lohkanbadjeoahpus ja sámegiela álgooahpaheamis rávisolbmuide.

Allaskuvla lea maiddái gárgedan lasseoahppofálaldagaid ja eará oahppofálaldagaid mat leat vásedin heivehuvvon sámi servodahkii. Allaskuvllas lea oahppofálaldat vuođđofágadásis guovttegielatvuođapedagogihkas, máŋggakultuvrrat áddejumis, duojis, erenoamášpedagogihkas, juoigamis ja muitaleamis ja praktihkalaš-pedagogalaš oahpus duojáriidda ja dáiddáriidda. Fágalaš ja ekonomalaš veahkkeváriid fitnašuvvan mearrida sáhttetgo iešguđetlágan oahput fállojuvvot juohke jagi. Muhtun oahppofálaldagat fállojuvvojit maiddái lávdaduvvon fálaldahkan.

Duođalašgelbbolašvuođa ortnet sisaváldimis alit ohppui sáhttá maiddái dahkat áigeguovdileabbon ođđa studeantajoavkkuide lohkat Sámi allaskuvllas. Deaŧalažžan šaddá allaskuvlii bargat juksat dán ulbmiljoavkku. Allaskuvla beste maiddái studeanttaid Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.

Allaskuvla lea jagi 2000 rájes fállan 2-jahkásaš journalistaoahpu oasseáiggis 3 jagi badjel. Dát fálaldat bestii hui bures. —avčča rájes 2000 lea maiddái álggahuvvon erenoamášpedagogalaš guovddáš sámi geavaheddjiide. Guovddáš galgá huksejuvvot golmma jahkedoaibman 2003, ja dan galgá hálddašit Stáhtalaš erenoamášpedagogalaš doarjjavuogádaga stivra.

Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta lea ožžon plánaid Sámi allaskuvlla ođđa vistti várás gosa maiddái galget čáhkat Sámi Instituhtta, Sámi Arkiiva ja Sámi ja suoma báikenammanevvohat. Sávahahtti lea maiddái ahte sámi erenoamášpedagogalaš doarjjavuogádat, ja Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš, ožžot saji dán oktasašvistái. Dáid iešguđetlágan institušuvnnaid fágalaš barggu, sámegielat dahkamušaid ja dieđalaš doaimma ovtta sadjái bidjan nanne ja bevttolmahttá jáhku mielde birrasa. Lunddolaš lea maiddái ahte dákkár oktasašvisti biddjojuvvo universitehtta- ja allaskuvlasuorggi visttiid vuoruhanlistii. Dát lea okta máŋgga doaimmas mii ferte vuoruhuvvot ja juohke ovtta jagi budjeahtas ferte árvvoštallojuvvot man alla vuoruheami dát visti oažžu.

Sámi allaskuvla beste vuolggasajis sámegielagiid iežas oahppofálaldagaide. Seammás lea čielggas ahte gávdnojit máŋga logi duhát sápmelačča/sámesogalačča geat eai máhte sámegiela eai njálmmálaččat eaige čálalaččat. Dát bidjá allaskuvlii, ja alit oahppoinstitušuvnnaide, erenoamáš hástalusaid bestema hárrái. Dát lea juoga masa berre giddet stuorra fuopmášumi. Bestenpolitihka vejolaš nuppástuhttin mearkkaša stuorra prinsihpalaš earáhuhttima. Dás lea sáhka áibbas vuđolaš dilálašvuođain – namalassii sámegielahis sámiid vuoigatvuođas ja vejolašvuođas oažžut fálaldaga mii addá sidjiide beassanvuođa sámi kultursearvevuhtii mii gávdno dutkama ja alit oahpu siskkabealde.

10.6.2 Romssa universitehtta

Romssa universitehtas lea vásedin ovddasvástádus dutkamis, oahpus ja gaskkusteamis mat leat erenoamáš čuožžovaččat Davvi-Norgii, dán vuolde maiddái sámi duovdagis. Dáppe lea oahpahus máŋgga fágaduovdagis gitta váldofágadássái, ja dutkandoaibma dáid duovdagiin. Lea álggahuvvon Sámi dutkamiid guovddáš mii earret eará galgá veahkehit lasihit dutkama ja oahpahusa sámi dilálašvuođaid birra universitehtas, nannet bestema dákkár dutkamii ja dieđihit ja oktavuođa doallat sámi dilálašvuođaid birra riikkagottálaččat ja riikkaidgaskasaččat.

10.6.3 Eará oahppofálaldagat

Norgga eanadoalloallaskuvlla boazodoallooahpahus addojuvvui 2-čuoggásaš eaktodáhtolaš boazodoalu kursa. Birrasiid 600 studeantta leat čađahan kurssa. Juksanmearrin lea oahpásmahttit studeanttaid ealáhussii vai sáhttet maŋŋelis dán oaidnit ovttastumis iežaset iešguđetlágan bargguiguin luondduhálddaheamis. Kursa lea gártadan máŋga sierrabargobihtá ja váldofágadutkosa boazodoalu siskkabealde.

Davvi-Trøndelága allaskuvla oaččui 1987 váldoovddasvástádusa oarjelsámi gielas ja kultuvrras. Budejju allaskuvla addá fálaldaga julevsámi gielas ja kultuvrras/servodatfágas. Dien guovtti allaskuvlla fálaldagat leat sorjavaččat das ahte almmuhit doarvái ohccit, ja dat eai addojuvvo jahkásaččat. Ohccivuođus dahká ahte ii gárgeduvvo sierra oahpaheaddjeoahppu oarjelsámegielas ja julevsámegielas Budejju allaskuvllas ja Davvi-Trøndelága allaskuvllas seamma málle mielde go Sámi allaskuvllas.

Finnmárkku allaskuvllas leat maiddái fálaldagat main lea vuolggasadji sámi perspektiivvas, earret eará buohccidivššároahppu.

10.6.4 Besten alit ohppui ja lasseohppui

Gievrras ja guoddinnávccalaš sámi servodaga ovdehussan lea ahte sámi álbmogis lea gelbbolašvuohta nu eatnat servodatduovdagiin go vejolaš. Áiggi mielde leat vásedin doaibmabijut deattuhuvvon vai sámi ohcciid besten alit ohppui buoriduvvo.

Earreortnegat

Allaskuvla- ja universitehttaoahpuin lea mearriduvvon vásedin earreortnet sámi ohcciid várás. Finnmárkku allaskuvlla buohccidivššároahpus leat 10 pst. rádjai oahpposajiin guovlluguovdasaš earis várrejuvvon sámi ohcciide. Birggona (Bergen) universitehtas, medisiidnaoahpus, leat 2 saji rádjai sámegielhálliide. Romssa univeristehtas leat eanaš oahpuin bálddalastojuvvon sisaváldimis earit iešguđet sturrodagas. Bálddalastojuvvon sisaváldimis leat maiddái earit sámi ohcciide Lillehammer ja Stavanger allaskuvllain ja Oslo allaskuvlla ortopediijaingeneura-, reseptára- ja bátneteknihkkaoahpus.

Lohkanvirgelohpi bálkkáin

1979 rájes lea addojuvvon doarjja gielddaide Nordlándii, Romsii ja Finnmárkui mat leat addán virgelobi bálkkáin váldit lasseoahpu sámegielas. Ovdehussan lea ahte oahpaheaddji geatnegahttá iežas oahpahit giellaseaguhusguovlluin. Dát čatnasanáigi rievdaduvvui 5 jagis 2 jahkái 1998. Jagiin 1998–2000 juolluduvvojedje Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus lohkanvirgelobit bálkkáin mat vástidit 12 ollesjahkelohkama. 2002 rájes oažžu Stáhta oahppokantuvra Davvi-Trøndelágas guokte vástideaddji lohkanvirggi juohke jagi. Dát galget juolluduvvot oahpaheddjiide vai váldet lasseoahpu oarjelsámegielas, oktan čatnasanáiggiin skuvllain mat addet oarjelsámegiela oahpaheami.

Oahppoloana oanidus

Stáhta loatnakássa oahpu várás nammasaš oahpporuhtadanlágadusa loanaheaddjit geat ásset ja barget Finnmárkkus, dahje ovtta čieža váikkuhangaskaoapmegielddas Davvi-Romssas, ožžot oaniduvvot loanaset 10 proseanttain álgovuolggalaš loatnasupmis, eanemustá kr 16 500 juohke jagi nammii maid leat orron ja bargan doaibmaguovllus.

Stipeanda

Oahppodoarjja addojuvvo lága mielde oahppodoarjaga birra ohppiide ja studeanttaide. Addojuvvojit sierra stipeanddat joatkkaoahpahusa ohppiide geat eai oro ruovttus ja geat leat Davvi-Romssas dahje Finnmárkkus eret. Sámedikkis lea stipeandaortnet buot ohppiide geain lea sámegiella fágan joatkkaskuvllas. Ohppiid lohku lassána jagis jahkái.

10.7 Sámi dutkan

10.7.1 Dilli ja strategiijat

Humaniora ja servodatdiehtaga dutkan lea árbevirolaččat leamaš, ja lea ain, ráđđejeaddji sámi dutkamis. Ain lea dárbu riektedutkamii sámi virolašvuođaid birra ja stáhtaservodaga ja sámiid gaskavuođa birra áiggiid čađa. Deaŧalaš lea oažžut guorahallojuvvot ja duođaštuvvot sámeálbmoga árbevirolaš dieđuid luonddu, ekologiija ja geavahanvugiid birra sámi guovlluin. Dutkan berre maiddái garrasit guovdilastit oččodit ovdan dieđu dálá dili birra. Dat berre guorahallat sámi servodatdilálašvuođaid ja stuorraservodaga ja sámi servodaga gaskavuođa, áimmahuššat sohkabealperspektiivva ja buktit ovdan eanet dieđu nissoniid dili birra servodagas. Girko-, oahppo- ja dutkandapartemeanta ii hálit ahte sin dutkanráđđeruđat čadnojuvvojit erenoamáš stivremiidda, muhto ahte dát ruđat mannet vuođđodutkamii govdes vuđđosa alde.

Sámi dutkanbiras lea unni ja hearki. Dárbbašlaš lea bestet eanet sámiid sámi dutkamii vai gelbbolašvuohta ain huksejuvvo ja dutkit gulahallet dán suorggis. Alla sámi gelbbolašvuođas iešguđet fágaduovdaga siskkabealde lea mearrideaddji mearkkašupmi sámi giela, kultuvrra ja servodateallima váfisteapmái boahtteáigái. Deaŧalaš lea maiddái ahte giella geavahuvvo eanet dutkamis ja dutkangaskkusteamis. Terminologiijagárgedeapmi iešguđet suorggi siskkabealde lea dás guovdil.

Sámi dutkan dáhpáhuvvá erenoamážit Romssa universitehtas, Sámi allaskuvllas ja Sámi Instituhtas, ja dát leat maiddái álggahan eamiálbmotdutkama fierpmádaga. Davvi-Trøndelága allaskuvllas lea vásedin ovddasvástádus oarjelsámi gielas ja kultuvrras. Budejju allaskuvllas lea ovddasvástádus julevsámegielas. Boazodoalu Ovdánahttinfoanda (BOF) oažžu juolluduvvot 5 milj. kruvnnu dutkamii ja dutkangaskkusteapmái jahkásaš boazodoallošiehtadusa bokte stáhta ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi gaskkas. —ujuhuvvo maiddái dutkanbargui masa Arktalaš Ráđđi lea dahkan álgaga, vrd. kap. 16.

St.meld. nr. 36 (1992–93) Forskning for fellesskapet (Dutkan searvevuhtii) bivdojuvvojedje Norgga dutkanráđđi ja Sámediggi «árvvoštallat guđe láhkai galgá skáhppot dárbbašlaš gelbbolašvuođa sámi dutkama siskkabealde» ja «čujuhit guđe duovdagiid sii oaivvildit berre vuoruhit». St. dieđ. nr. 52 (1992–93) Norgga sámepolitihka birra geardduhii ávžžuhusa čuovvovaš lasáhusain: «Berre dahkkojuvvot prinsihpalaš árvvoštallan sámi dutkamis ja mo Norgga dutkanráđđi buoremusat sáhttá áimmahuššat sámi beroštusaid.» Sámedikki oassi čielggadanbarggus gárvánii 1996 ja guovdilasttii sámi dutkama rámmaeavttuid ja organiserema. Dutkanráđi čielggadus gárvánii 1998 ja válddaha váldosárgosiid ja dárbbuid earret eará diehtoávdnasiid, bestema ja fágalaš fierpmádagaid hárrái.

St.meld. nr. 39 (1998–99) Forskning ved et tidsskille (Dutkan áigeearus) deattuha dárbbu viidáset hukset gelbbolašvuođa sámi dutkama siskkabealde. Deattuhuvvo ahte institušuvnnat fertejit ieža árjjálaččat váldit ovddasvástádusa bestemis dán suorgái. Seamma láhkai ávžžuhuvvo Norgga dutkanráđđi geahččat mo besten sámi dutkamii sáhttá buoriduvvot. Dieđáhusas daddjojuvvo maiddái ahte Dutkanráđđi berre dahkat álgaga sámi dutkama siskkabealde buot iežas duovdagiin, ja ahte Dutkanráđđi berre leat dihtomielalaš das ahte sámi beroštusat ja gelbbolašvuohta lea ovddastuvvon ráđi orgánain.

Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu sámi dutkanpolitihkkii ja dutkanpolitihkalaš stivrenorgánaide mat sáhttet áimmahuššat sámi servodaga dárbbuid ja váikkuhanfámu sámi dutkamii. Dikki juksanmearri lea ahte álggahuvvo davviriikkalaš sámi dutkanráđđi mii fátmmasta olles sámi ássanguovllu (vrd. Sámedikki jahkedieđáhusain 1999).

10.7.2 Sámi dutkan Norgga dutkanráđi bokte

Dutkanráđđi mearridii čakčat 2000 sámi dutkama doaibmaplána. Dát vuođđuduvvá ávžžuhusaide mat leat st. dieđ. nr. 52 (1992–93) Norgga sámepolitihka birra ja st.meld. nr. 39 (1998–99) Forskning ved et tidsskille (Dutkan áigeearus), ja čielggadusaide maid Sámediggi ja dutkanráđđi dahke 1996 ja 1998. Doaibmaplána sisdoallá čuovvovaš doaibmabijuid sámi dutkama siskkabealde:

• – diehtodili kárten

• – bargu etihkalaš čuolbmabidjamiiguin

• – oinnolažžan dahkan ja mieldeváldin Dutkanráđi prográmmaide ja doaibmabijuide

• – sámi beroštusaid ja gelbbolašvuođa ovttastupmi Dutkanráđi orgánain

• – jeavddalaš oktavuohta Sámedikkiin

• – sámi dutkanprográmma

Sámi dutkanprográmma lea okta deaŧalaččamus osiin doaibmaplánas. Prográmma váldoulbmil lea arvvosmahttit dutkamii mii sáhttá addit ođđa áddejumi, ođđa perspektiivvaid ja fágaidgaskasaš ovttasbarggu. Prográmma galgá áimmahuššat ja gárgedit fágasurggiid, dutkanduovdagiid ja birrasiid main osohahkii leat unnit dutkanárbevierut go universitehtaid árbevirolaš ja sajáiduvvan dutkansurggiin ja birrasiin. Seammás galgá prográmma veahkehit hukset diehtovuđđosa mii sáhttá leat ávkin sihke sámi ja dáža mearrádusdahkkiide.

Prográmma manná áigodagas 2001–2005 ja konkrehta projeavttat álggahuvvojit 2002. Prográmmastivra lea nammaduvvon ja dat galgá leat ráđđeaddi orgánan sámi gažaldagain Dutkanráđi siskkabealde. Prográmmas lea vuos jahkásaččat 4 milj. kruvdnosaš budjeahtta.

10.7.3 Sámi Instituhtta

Sámi Instituhtta Guovdageainnus lea oktasaš davviriikkalaš institušuvdna Davviriikkaid Ministtarráđi vuolde, álggahuvvon 1973. Instituhtas lea ulbmilin, dutkama bokte, nannet ja gárgedit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima.

Sámi Instituhtta lea dáid maŋimuš jagiid čađahan administratiiva ja organisatoralaš nuppástusaid mat leat veahkehan nannet instituhta dutkanprofiilla. Dutkanárjjat gokčet fáddáduovdagiid nugo sámi servodatdutkama mas guovdilastojuvvojit nuppástusproseassat, sámi gielladutkan mas ođđa diehtu dábuhuvvo gielladikšuma atnui, ja riektedutkan mas dábuhuvvo diehtu eavttuid birra váfistit sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđosa ja guoddinnávccalaš gárgedeami sámiide.

Instituhtta lea, dálá gustojeaddji budjeahttašiehtadusa bokte Davviriikkaid Ministtarráđiin, skihkkejuvvon formaliseret ovttasbarggu Sámi allaskuvllain, institušuvnna veahkkeváriid ulbmillaš hálddaheami dihtii, vejolaččat doaimmaid ovtta báikái bidjama dihtii.

10.7.4 Boazodoalu ovdánahttinfoanda

Boazodoalu ovdánahttindoanda (BOF) oažžu jahkásaš juolludusaid stáhta ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi (NBR) gaskasaš boazodoallošiehtadusa bokte. iehtadusáigodahkii 2000–2001 lei juolludus 5 milj. kruvnnu. Boazodoallohálddahus Álttás lea čállingoddin fondii mas lea sierra stivra. Boazodoallodutkan mii dahkkojuvvo BOF:a ruđaiguin, galgá veahkehit skáhppot ealáhussii guoski dieđu mii lea anihahtti boazodoalloealáhussii, hálddahussii, politihkkariidda ja servodahkii. Ođđa strategiijaplána áigodahkii 2002–2005 lea ráhkaduvvon ja sáddejuvvon gulaskuddamii.

10.8 Oahpahandoaibmabijut rávisolbmuide

10.8.1 Giellakurssat

Institušuvdna FB Fjernundervisning (FB Gáiddusoahpahus) fállá guokte sámegiela kursaráiddu gáiddusoahpahussan: Davvin 1- 4 ja Sámás 1–3. Kurssaid lea ollásit stáhta ruhtadan ja dat leat nuvttá oassálastiide dainna ovdehusain ahte čađahit kurssaid. Finnmárkku oahppoguovllu bálddalastinlávdegoddi ruhtadii osohahkii maiddái čállin- ja lohkankurssaid sámi guovlluid rávisolbmuide.

10.8.2 Sámi oahppolihtut

Guokte sámi oahppolihtu gávdnojit, Norgga Sámiid Riikkasearvi, man oahppodoaimma áimmahuššá Sámi Oahppolávdegoddi (SOL) ja Sámiid Eatnansearvi (SLF). 1999 ovddas raporterii SOL 10 253 oahppodiimmu main lei oahpaheaddji ja 2 218 almmá oahpaheaddjihaga. SLF raporterii 1999 50 oahppodiimmu oktan oahpaheddjiin ja 213 oahppodiimmu oahpaheaddjihaga.

10.8.3 Vuođđoskuvlaoahpaheapmi rávis sámiide

10-jagi vuođđoskuvlla oahppaplánadagus (O97) sisafievrriduvvui rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpaheapmái 1999/2000. Seamma áigemuttus gustogođii Sámi oahppaplánadagus 10-jagi vuođđoskuvlii (O97S) rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpaheamis sámi oahppadahkosa doaibmaguovllus.

Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta áigu gárgedit oaivadusa rávisolbmuid oahpahussii mii lea heivehuvvon O97:i. Oaivadus galgá sisdoallat kapihttala mii máinnaša rávisolbmuid oahpaheami mii vuođđuduvvá Sámi oahppaplánadahkosii 10-jagi vuođđoskuvlla várás. Bargu dahkkojuvvo ovttasbarggus gaskal departemeantta ja Sámedikki oahpahusossodaga.

10.9 Doaibmabijut

• Oassin oahpu riikkagottálaš IKT-rahčamušas nannejuvvo digitála oahppaneavvuid gárgedanbargu.

• Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta oažžu almmolaš institušuvnna mas lea dárbbašlaš gelbbolašvuohta, stivret skuvladoaimma IKT-rahčamuša sámi oahpaheamis.

• Projeakta Sámegiela lohkandáiddu kárteniskkus gárvvistuvvo 2001.

• Ráđđehus áigu árvvoštallat doaibmabijuid mat nannejit sámi joatkkaskuvllaid boahtteáiggi. Dán barggus ferte fuopmášupmi giddejuvvot sihke skuvllaid organisatoralaš gullevašvuhtii ja ovttasbargogaskavuođaide.

• Ođastusa 94 árvvoštallama viidáset čuovvolanbargu čađahuvvo ovttasbarggus gaskal Sámedikki ja Oahppanguovddáža.

• Ráđđehus háliida viidát guorahallat sámi oahpu ja dutkama, sihke Sámi allaskuvllas ja eará institušuvnnain iešguđet dásis.

• Gažaldagat mat gustojit sámi oahpaheaddjeohppui ja mat leat evttohuvvon NA—:s 2000: 3, gieđahallojuvvojit sierra kapihttalis oahpaheaddjeoahppodieđáhusas 2002.

• 2002 rájes oažžu Stáhta oahppokantuvra Davvi-Trøndelágas guokte lohkanvirggi jahkásaččat, mat juolluduvvojit oahpaheddjiide váldit lasseoahpu oarjelsámegielas oktan čatnasanáiggiin skuvllain main addojuvvo oarjelsámegiela oahpaheapmi.

• Ráđđehus áigu veahkehit oažžut ovdan dieđu mii sáhttá nannet, seailluhit ja gárgedit sámi servodaga, ja áigu bargat buoridit bálddalastima departemeanttaid DjO-doaimma gaskkas sámi duovdagis.

• Ráđđehus atná dettolažžan ahte dieđut nissoniid rolla ja sajádaga birra sámi servodagas čuvgejuvvojit, ja ahte sámiid árbevirolaš dieđut ja máhtut kártejuvvojit ja duođaštuvvojit.

• Ráđđehus áigu, ovttas Norgga dutkanráđiin, Sámedikkiin ja sámi dutkanbirrasiiguin, bargat eanet bálddalastit sámi dutkama davviriikkalaš oktavuođas.