Sámedikki 2008 doaimma birra

2.11 Kulturmuitosuodjalus

Sámediggái lea fápmuduvvon váldi kulturmuitolága vuođul hálddašit sámi kulturmuittuid. Sámedikkis lea ovddasvástádus dakkár geográfalaš guovllus mas leat 6 fylkkagieldda ja guovllut Opplánddas ja Møre ja Romsdálas. Sámediggi lea meannudan ollu plánaáššiid main oktavuohta gielddaiguin, doaibmabidjočađaheddjiiguin ja kulturmuitohálddašeami eará beliiguin lea guovddážis. Dán váldečađaheami oktavuođas čađaha Sámediggi ollu stuorát ja smávit báikediđoštallamiid. árjjalaš bargguin kulturmuittuiguin ja kulturbirrasiiguin duođašta Sámediggi sámi historjjá sápmelaččaid iežaset eavttuid vuođul. Sámedikki doarjjaortnega bokte kulturmuitosuodjalussii lea eaiggádat ja eará berošteaddjit ožžon vejolašvuođa dikšut, láhčit ja duođaštit sámi kulturmuittuid.

2.11.1 Ođđa teknihkka kulturmuitosuodjalusas – laserskánnen girdiin

Sámediggi lea ovttasbarggus Finnmárkku fylkkagielddain oassálastán geahččalanprošektii mas ođđa teknihkka kulturmuitosuodjalusas lea geahččaluvvon. Riikkaantikvára lea bivdán Norsk institutt for kulturminneforskning (NIKU) váldit ovddasvástádusa prošeavttas. Bargovuohkin lea geavahit girdi ja sierrareaidduid ráhkadit kártamálliid mat čájehit guovllu topografiija.

Bargovuohki sáhtášii leat ávkin kulturmuitosuodjalusas. Go de oahppá dulkot iešguđet kártamálliid, de lea vejolaš plánet buorebut gokko eanadagas ferte čađahit geahčademiid ja gokko ii dárbbaš geavahit nu ollu resurssaid. Dát vuohki lea danne lasseveahkki gieddegeahčademiide.

2.11.2 Kulturmuittuid registreren sierranas stuorát areálaplánaid oktavuođas

Sámediggi lea 2008:s registreren sámi kulturmuittuid máŋga stuorra areálaplána oktavuođas sámi guovlluin. Dát guoská bieggamilloplánaide Finnmárkkus, Nordlánddas ja Mátta-Trøndelágas ja maiddái Setermoen báhčinšiljus, Ráissa álbmotmeahcis ja Nord-Kvaløya ja Rebbenesøy eanadatsuodjalusguovllus.

Hamnefjell bieggamilluid muddenplána oktavuođas Báhccavuona gielddas Finnmárkkus registrerejuvvojedje 147 eaŋkilmuittu 82 kulturmuitobáikkis. Báikediđoštallan lea dan áiggis mii vel lei hálddus almmustahttán kulturmuittuid mat čajehit guhkes áiggi sámi ealáhusheivehemiid Finnmárkku rittus, ja mas lea stuorra árvu dan eanadaga muosáheamis, mas dát lea dáhpáhuvvan. Go dáid kulturmuittuid vel sáhttá čatnat boares sámi oskui ja árbevieruide, de šaddá guovlu erenoamáš miellagiddevažžan čájehit rievdama goddebivdoservodagas boazodoalloservodahkan. Plánaevttohusa oasit šaddet vuostálagaid máŋga registrerejuvvon kulturmuittuiguin, sihke njuolgga ja eahpenjuolgga. Máŋga dáin kulturmuittuin čatnasit sámi oktavuhtii ja daid ferte atnit automáhtalažžat ráfáiduhttojuvvon. Bieggamillut vuolidit guovllu kulturhistorjjálaš árvvuid. Dán vuođul vuosttaldii Sámediggi plánaevttohusa areálahálddašemiide ja lea bivdán ahte osiid plánaguovllus ferte váldit eret muddenplánas.

Oarjevuonas Divttasvuona suohkanis Nordlánddas lea Nordkraft Vind AS prošekteremin bieggamillorusttega mas leat gaskal 32 – 35 bieggamillu. Sámediggi lea bálkáhan árran Julevsámi guovddáža čađahit kulturmuitoiskkademiid doaibmabidjoguovllus. Bohtosat dán rádjai čájehit golbmalogináre registrerejuvvon automáhtalaččat ráfáiduhttojuvvon sámi kulturmuittu, mas leat máŋga mat guoskkahuvvojit njuolgga plánejuvvon bieggamillopárkkas. Sámediggi áigu čuovvolit dán prošeavtta 2009:s.

Fosenhalvøyas Roana ja Åfjorda suohkaniin leat čađahuvvon kulturmuitoregistreremat Roan ja Blåheia bieggafápmorusttegiid oktavuođas Roan suohkanis ja Storheias Bjugna ja Åfjorda suohkaniin. Storheias eai leat registrerejuvvon sámi kulturmuittut. Roanis registrerejuvvui sámi eamihávdi. Blåheias registrerejuvvojedje ja merke­juvvojedje kártii boares bivdorusttetbázahasat. Báikkit ledje oahppásat ovddežis, muhto eai lean merkejuvvon kártii albma láhkai. Eamihávdi lea erenoamáš go eai leat oahppásat eaige registrerejuvvon nu ollu dákkáraš sámi hávddit ná guhkkin máddin ja danne lea deaŧalaš dan suodjalit boahtteáigái. Dát kulturmuittut eai lean dattetge doarvái vuođđun vuosttaldit plánaid. Sámediggi lea bivdán ahte kulturmuitobáikkit galget muddejuvvot erenoamášguovlun kulturmuittuid suodjaleapmái plánain.

Sámediggi lea čađahan guokte stuorra báikediđoštanprošeavtta Setermoen báhčinšiljus Beardu suohkanis ja Ráissa álbmotmeahcis Ráissa suohkanis. Goappašat prošeavtta álggahuvvojedje gieddeáigodagas 2007 ja jotkojuvvojedje 2008:s. Registrerenbarggu Setermoenis lei Forsvarsbygg addán báhčinšilju viiddideami oktavuođas. Das registrerejuvvojedje 25 árrana. Ráisa-prošeakta lea registrerenbargu Romssa fylkkamánni ovddas Ráissa álbmotmeahci ja Ráisduottar-háldi eanadatsuojusguovllu hálddašanplána ráhkadeami oktavuođas. Registrerenbargu lea čađahuvvon ovttasbarggus boazodoaluin. Sullii 140 kulturmuittu registrerejuvvojedje. Dáin ledje máŋga cehkkojuvvon bartta ja goađi bázahasa, lagabui 100 árrana, ja bivdorokkit, čilat, borramušvuorkkát, hávddit ja bálvvosbáikkit. Dan lassin gávdnojedje geađgeáigásaš duktásajit ja ođđaset kvena kulturmuittut nugo 9 bihkkahávddi. Gávdnosat duođaštit Ráisvuomi guovlluid guhkesáiggi ja árjjalaš geavahusa.

Nord-Kvaløy ja Rebbenesøy eanadatsuodjalusguovllu registreremat leat dahkkojuvvon Romssa hálddašanplánema oktavuođas, muhto fylkkasuohkanis dat lea leamaš prošeaktajođiheapmi ja bargu. Sámediggi lea dattetge registreren guovllu kulturmuittuid. Dán jagi registrerejuvvui Nord-Kvaløya riddoguovlu. Doppe gávdnojedje goahteduktásadji, gaskaáigásaš duktásajit mat sáhttet lea sámi, ja maiddái bálvvosgeađgi.

2.11.3 Eará kulturmuitosuodjalusáššit ja prošeavttat

Hadselis, Narvikas ja Sortlandas lea Sámediggi 2008:s álggahan sámi kulturmuittuid registreremiid duottarguovlluin. Kulturmuittut gullet boarráset sámi goddebivdui. Registrerenbargu jotkojuvvo 2009:s, ja viiddiduvvo eará báikkiide maid birra Sámediggi lea ožžon báikkálaš dieđuid.

Vistesuodjalusa oktavuođas lea Sámediggi joatkán Sirpmá- prošeavtta Deanu gielddas. Dán jagi leat guokte vistti ovddeštuvvon. Konkrehta suodjalusbarggu lassin lea prošeavtta ulbmilin ovddidit vistesuodjalusbarggu. Duođašteapmi, ovddešteapmi ja báikkálaš duojáriid oahpaheapmi lea čađahuvvon. Deanu gielda, gilisearvi ja skuvla leat maid leamaš mielde barggus. Riikkaantikvára lea dorjon barggu.

Sámediggi lea 2008:s bargan nationála prošeavttain válljejuvvon kultureanadat eanadoalus. Prošeavtta áigumuš lea válljet ovtta dahje eanet ovddasteaddji eanadoalloeanadaga juohke fylkkas, mat ožžot ruđa stáhtas hálddašan- ja dikšundoaibmabijuide. Sámediggi lea bargan ovttas golmma davvinorgga fylkka Fylkkamánniiguin ja fylkkagielddaiguin ohcanproseassa oktavuođas. Juohke fylkkas lea válljejuvvon eanadat, buohkain lea dahje leamaš sámi ássan. Sámediggi lea dán barggu oktavuođas Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus čađahan báikediđoštallamiid ja jearahallamiid dán jagi.

Sámediggi lea 2008:s bargan Njávdáma opmodat oamastemiin. Dát lea vuosttaš lávki láhčimis daid bázahasaid ruovttoluottabuktima, mat 1915:s roggojuvvojedje Njávdáma ortodoksa hávdeeatnamis ja dolvojuvvojedje Oslo universitehtii. Sámediggi áigu 2009:s bargagoahtit ođđa hálddašanplánain Skoltebyen várás, gaikut muhtun visttiid gohttensajis, ja iskkadit guovllu ovdal ođđasiidhávdádemiid.

Sámediggi lea oččodan Ceavccageađggi guovlun UNESCO máilmmiárbelistui. Dát ášši lea ovdal ovddiduvvon Birasgáhttendepartementii ja divaštallojuvvon Sámedikki dievasčoahkkimis. Sámediggi lea čoahkkimis ja čálašeamis Riikkaantikvárain ákkastan mo Ceavccageađgi ollašuhttá daid eavttuid ahte das lea erenoamáš buorre oppamáilmmálaš árvu, gč. Operational guidelines for the Implementation of the World Heritage Convention, ja ovddidan buohtastahtti analysa eará dálá ja vejolaš máilmmiárbebáikkiid ektui. Sámediggi lea vuordimin Riikkaantikvára vástádusa dása.