Sámedikki 2009 doaimma birra

2.11.4.1 Statistihkka mii čájeha doaimmaid

Sámedikki hálddašanváldi sámi kulturmuittuid ektui mielddisbuktá ollu doaimmaid, maid maiddái jagi 2009 kulturmuitosuodjalusa doaibmastatistihkka čájeha: 6820 dokumeanttat vuostáiváldojuvvon ja 2912 dokumeantta sáddejuvvon, 186 báikediđoštallama, 6 vuosttadeami, 19 luvvejuvvon kulturmuittu ja 630 ođđa kulturmuitologahallama lassin daid rievdadusaid 1082 bođu kulturmuittus, mat leat logahallojuvvon kulturmuitodiehtovuđđui Askeladden.

2.11.4.2 Riikkarevišuvnna iskkadeapmi das mo Birasgáhttendepartemeanta lea fuolahan ovddasvástádusa ráfáidahttojuvvon ja suodjalanveara visttiin

Riikkarevišuvdna lea čađahan hálddašaniskkadeami das mo Birasgáhttendepartemeanta lea fuolahan nationála ovddasvástádusa ráfáidahttojuvvon ja suodjalanveara visttiin. Riikkarevišuvnna raporta deattasta ahte Birasgáhttendepartemeanttas eai leat doarvái stivrendieđut vistesuodjalussuorggis. Sámediggi lea addán cealkámuša sihke gaskaboddasaš raportii ja Riikkarevišuvnna mearkkašumiide. Sámedikki cealkámuš lea almmuhuvvon ollásit loahpparaporttas. Sámediggi lea erenoamážit čujuhan ahte ii leat ožžon lassi hálddahusresurssaid sámi kulturmuitohálddašeapmái 1999 rájes, ja ahte Sámedikki hálddašanváldi sámi kulturmuittuid ektui ferte šaddat bistevaš ortnegin.

2.11.4.3 Ovttasbargu Riikkaantikvárain

Sámediggi ja Riikkaantikvára gulahallaba jeavddalaččat áigeguovdilis áššiid birra. Sámediggi lea maiddái ovttas Riikkaantikvárain leamaš mielde evttoheamen ja juohkimin 2 000 000 ruvnnu sámi kulturdoaibmabijuide Ráđđehusa doaibmabidjopáhkas.

Sámediggi lea ávžžuhan Riikkaantikvára bargat dan ala ahte sámegielat geavaheaddjit sáhttet geavahit kulturmuitodiehtovuođu Askeladden sámegillii.

2.11.4.4 Ovttasbargu eará oassálastiiguin

Sámediggi gulahallá jeavddalaččat guoskevaš fylkkagielddaiguin kulturmuitohálddašeami oktavuođas. Sámediggi oassálastá fylkkagielddaid areálaplánaforumii, ja ovttasbargá maiddái beaivválaš áššemeannudemiin ja báikediđoštemiiguin.

Sámedikkis lea muđui jeavddalaš oktavuohta ja gulahallan gielddaiguin ja doaibmabiddjiiguin ovttaskas olmmožin, priváhta ja almmolaš fitnodagaiguin ja ásahusaiguin. Dát oktavuohta dáhpáhuvvá erenoamáš dávjá diđoštallanáigodagas.

Sámediggi veahkeha muđui sihke Norgga kulturmuitofoandda ohcciid ja foandda áššemeannudit ohcamiid sámi kulturmuittuid oktavuođas.

2.11.4.5 Ovttasbargošiehtadus Opplándda fylkkasuohkaniin

Opplándda fylkkasuohkan ja Sámediggi leat dahkan ovttasbargošiehtadusa kulturmuitohálddašeami birra. Šiehtadus lea čuovvoluvvon dakkár ássánguovllu roggamiin Rensrennis Oarjjit Slidre suohkanis, maid mii navdit máttasámi ássamin. Oslo kulturhistorjjálaš musea lea plánen ja čađahan roggama, Opplándda fylkkasuohkana ja Sámedikki ruđaiguin. Sámediggi juolludii dasa 100 000 ru.

2.11.4.6 Regionálaplána kulturmuittuid ja kulturbirrasiid várás

Finnmárkki fylkkagielda ja Sámediggi gaskasaš šiehtadusas bohtá ovdan ahte beliin galgá leat oktasaš kulturmuito- ja kulturbirasplána. Regionála plána kulturmuittuid ja kulturbirrasa várás Finnmárkkus lea ođđahutkanbargu. Beliin lea ovttamielalašvuohta das ahte bargu kulturmuitosuodjalusas galgá juogaduvvot buorebut fágalaš fáttáid vuođul ja ahte galgá ráhkaduvvot oktasaš kulturmuitoplána Finnmárkui. Plánabargu álggahuvvui politihkalaš stivrenjoavkku ásahemiin ja plánaprográmma dohkkehemiin. Sihke fylkkadiggi ja Sámediggi galget dohkkehit plána.

2.11.4.7 Nuortalašsiida

Sámediggi lea oastán gohttensaji Nuortalašsiiddas Njávdámis ja lea dál dan eaiggát. Gohttenbarttat leat gaikojuvvon. Ássanvisti gal čuožžu ja galgá divoduvvot bálvalusvistin báhpaide mat dollet ipmilbálvalusaid ja galledit searvegotti, ja orrunsadjin ja vuorkán eanadatdikšuma ja kulturbirrasa dikšuma oktavuođas. Jahkásaš dikšuma čađaha Nuortasámi musea šiehtadusa vuođul.

Ođđasis hávdádeami oktavuođas lea Riikkaantikvára juolludan Sámediggái ruđaid Nuortalašsiidda hávdesaji ovdaiskkadeapmái. Iskkadeapmi čađahuvvui ovttas Norsk institutt for kulturminneforskning, earret eará geavahettiin georádara/giedderádara mainna duođašta hávddiid logu ja hávdesajit viidodaga. Areálaplána suodjalanguovllu várás lea ráhkaduvvomin.

Sámediggi lea doallan álbmotčoahkkima Njávdámis gos lei diehtojuohkin ođđasis hávdádeami birra Nuortalašsiiddas.

2.11.4.8 Ceavccegeađgi-Mortensnes UNESCOs máilmmiarbelisttus

Sámediggi lea guhkit áiggi oččodan Ceavccegeađgi-Mortensnes UNESCO máilmmiárbelistui. Sámediggi lea bargagoahtán dan badjelii ahte ásahuvvo bargojoavku mas Riikkaantikvára, Unjárgga gielda ja Sámediggi barget viidáseappot plánain vai ášši ovdána. Kulturmuitoguovllu jahkásaš dikšuma čađaha Várjjat sámi musea šiehtadusa vuođul.

2.11.4.9 Báikediđoštallamat

Sámediggi lea hálddašaneiseváldin geatnegahttojuvvon ollašuhttit iskkadangeatnegasvuođa. Sámediggi árvvoštallá áššemeannudeamistis hui vuđolaččat diđoštallandárbbu. Go dattetge válljejuvvo čađahit diđoštallama, de lea sivvan dasa ahte ii leat ovdal diđoštallojuvvon plána- ja huksenguovllus, dahje ahte ovddeš diđoštallamat árvvoštallojuvvojit leat váilevaččat ođđa dieđuid vuođul sámi kulturmuittuid birra. Diđoštallamiid áigumuš livččii maiddái daid sámi kulturmuittuid logahallamiid kvalitehtasihkkarastin, mat leat čađahuvvon ovddeš diđoštallamiin. Sámedikkis lea buorre ovttasbargu Sámedikki hálddašanguovllu fylkkagielddaiguin diđoštallamiid juogadeami dáfus. Dát ii guoskka davit Nordlándda hálddašanguvlui gos ovttasbargu diđoštemiid juogadeapmi ii oro doaibmamin nu bures go lei berret.

Dá leat ovdamearkkat makkár diđoštallamat leat čađahuvvon jagis 2009:

Avinor lea áššáskuhttojuvvon leat rihkkon mearrádusaid mat gildet duohtadeamis kulturmuittuid Čáhcesullo girdišiljus. Sámediggi lea ovttas Finnmárkku fylkkasuohkaniin, Romssa musean ja Čáhcesullo politiijain diđoštallan guovllu ja gávnnahan ahte earret eará lea sámi hávdesadji gávcciin hávddiin duohtaduvvon njuolgga ja golmma bođu hávddi sihkkarastinavádat lea rihkkojuvvon. Fágalaš árvvoštallan ii mielddisbuktán roggangáibádusa go hávddit iešalddiset eai leat billahuvvan, muhto gáibiduvvui čorget luonddu hávddiid birra.

Sámediggi lea čađahan báikediđoštallama dan oktavuođas go Meavkki báhčinguovlu galgá čielggaduvvot kulturmuittuid ektui. Ledje juo ovdal registrerejuvvon ollu kulturmuittut guovllus, ja 25 ođđa kulturmuittu fuomášuvvojedje. Ođđa gávdnosat ledje eanaš árranat, muhto maiddái registrerejuvvojedje golbma geađgerieggá, maid doaibma ii leat oahpis.

Sámediggi lea ráhkadan dikšunplána seailluhit áidnalunddot guovžahávdečoakkáldaga Návuona suohkanis. Johtolat lea áittan guovžahávddiide. Guovllus leat maid registrerejuvvon muhtun ođđa kulturmuittut.

Ráđđehus lea 2008:s čujuhan 20 válljejuvvon kultureanadaga eanadoalus mat galget oažžut sierra dikšuma ja hálddašeami. Mearrasámi gilli Skárfvággi Gáivuonas lea válljejuvvon Romssa fylkka nationála eanadoalloeanadahkan. Gilli ovddasta árbevirolaš mearrasámi ássama ja eallinvuogi. Sámediggi bargá ovttas Romssa fylkkamánniin ja Gáivuona suohkaniin dáinna prošeavttain. Sullii 20 arkeologalaš kulturmuittu (goahte- ja návetsajit, áidesajit, sieiddit ), 11 suodjalanveara oapmegoađi ja láđut ja 19 návsttu, mearravistti, mearaduvdaga ja guollejielli. Sámediggi lea jearahallan ja diđoštallan ovttas eanaeaiggádiiguin, mat árjjalaččat gáhttejit eanadoalloeanadaga. Nordlánddas lea Kjelvik- Engan/Ørnes guovlu Sørfoldda suohkanis mii lea válljejuvvon. Dás lea earret eará Kjelvik-nammasaš sámi láigodállu, mas leat auteanttalaš visttit nugo barta, návet, dollastohpu, bádji ja visti gosa vurkejedje biergguid ja guliid. Mearragáttis leat maiddái návsto- ja mearravistesajit.

Sierra hálddašanplána ráhkadeami oktavuođas Rogo álbmotmeahci várás Sørfoldda suohkanis Nordlándda fylkkas lea Sámediggi čađahan diđoštallama álbmotmeahcis. Buohkanassii registrerejuvvojedje 52 kulturmuitobáikki. Dát leat árranat/lávvosajit, goahtesajit, mearkkat muorain, mánáid kulturmuittut, sieiddit ja bákteloamut.

Riikkaantikvára lea addán Sámediggái doarjaga ráhkadit sierra dikšunplána rokkahaga várás mii lea Skorvkjosenis Divttasvuona suohkanis eastadit ahte dat billašuvvet ain eanet. Registrerenbargu lea addán Sámediggái dárbbašlaš visogova kulturmuittuid viidodagas, daid dilis ja dikšundárbbus. Registrerejuvvon kulturmuittut leat rašis kulturmuittut, ja dárbu rokkahaga eanet duođaštit ja dikšut lea stuoris.

2.11.4.10 Vistesuodjalus

Sámediggi lea 2009:s čađahan diđoštallamiid sámi vistesuodjalusa oktavuođas Finnmárkkus, Romssas ja Davit Nordlánddas. Dan lassin lea Sámediggi bargan iešguđet plána- ja ovddeštanáššiiguin. Ovdamearkan sáhttet leat dakkár áššit go Sandeggen girkogárdi Gáivuona suohkanis, válljejuvvon kultureanadagat Skárfvákkis Romssas ja Máhkkanjárggas Finnmárkkus ja kulturmuitoiskkadeamit Uhca Liidnavuonažis, Finnmárkkus.

Sámediggi bargá ovttas Deanu gielddain ja Sirpmá giliservviin máŋgga jagáš vistesuodjalanprošeavttain Sirpmás. Prošeavtta mihttomearri lea háhkat vásáhusaid sámi vistesuodjalusas ja oahpahit ovddeštanduojáriid. Prošeavtta oktavuođas lágiduvvui fágaseminára árvvoštallat bohtosiid dán rádjai.

2.11.4.11 Vuosttaldeamit

Sámediggi lea kulturmuitoeiseváldin ovddidan vuosttaldeami Hámmanoaivvi bieggafápmorusttega muddenplánii Báhcavuona gielddas. Vuosttaldeapmi lea ovddiduvvon daid kulturmuitodiđoštallamiid vuođul, mat lea čađahuvvon guoskevaš guovllus. 147 eaŋkil kulturmuittu leat registrerejuvvon, mat juohkásit 82 kulturmuitobáikái. Dás lea sáhka čilain, urain, vuorkkáin, borain, dáktevuorkkáin ja vejolaš hávddiin.

Plánaguovllu gaskkamus oassi šaddá vuostálaga máŋgga registrerejuvvon kulturmuittuin, main lea oktavuohta sápmelašvuhtii ja lohkkojuvvojit automáhtalaččat ráfáiduhttojuvvon. Dáin kulturmuittuin árvvoštallojuvvojit máŋgasis leat viehka guhkes áigeolli ja dat duođaštit oktilisvuođa guovllu sámi geavaheamis, dat mearkkaša bivdoservodaga rájes boazodoalu rádjai. Viidáseappot čatnasit várra muhtun kulturmuittut boares sámi oskui ja árbevirrui. Vásáhusárvu árvvoštallojuvvo stuorisin.

Ohccojuvvon doaibmabidju sáhttá Sámedikki árvvoštallama mielde duššadit, vahágahttit ja vuortnuheamit heahppášuhttit sámi kulturmuittuid, ja danne dat rihkku kulturmuitolága. Sámediggi oaivvilda ahte osiid guovllus ferte váldit eret muddenplánas. Dat mii vel báhcá plánaevttohusas váikkuha ain visuálalaččat registrerejuvvon kulturmuittuide, muhto areálahálddašeapmi ii rihko kulturmuitolága.

2.11.4.12 Gaskkusteapmi

Gaskkustanbealli lea oassi kulturmuitobarggus, ja Sámediggi lea earret eará ofelastán jahkásaš Golleverremárssas Deanu gielddas. Fáddán lei historjjálaččat dovddus bivdoássanbáiki mii gullá Gollevári viiddes bivdorusttegii.

2.11.5.1 Sámedikki biras- ja areáladieđáhus

Sámedikki dievasčoahkkin meannudii 2009:s Sámedikki biras- ja areáladieđáhusa, Eallit riikkas dan dábiid mielde. Dieđáhus bidjá ovdan Sámedikki biras- ja areálapolitihka, sihke riikkalaš ja riikkaidgaskasaš dásis. Dása gullet sihke áššesuorggit main Sámedikkis lea duohta háldenvejolašvuohta, ja suorggit main Sámediggi ovttas earáiguin sáhttá hábmet biraspolitihka.

Sámedikki biras- ja areáladieđáhusa váldomihttomearrin lea sihkkarastit ceavzilis ovddideami buot areála- ja resursahálddašemiin sámi ássanguovlluin. Heahttás biraspolitihka čuvvosat čuhcet erenoamážit álgoálbmogiidda. Sámediggi deattuha dárbbu searvat riikkaidgaskasaš deaivvadanbáikkiide vai álgoálbmogiid oaidnu sihkkarastojuvvo bajimus biraspolitihkkii.

Čuolbmačilgehusat mat čatnasit birrasii ja areálii leat viidát ja fátmmastit hui iešguđetlágan áššesurggiid. Dieđáhusas čujuha Sámediggi hástalusaide mat čatnasit sámeguovlluid ássamii ja veahkadatovddideapmái, areálaid ja resurssaid geavaheapmái ja suodjaleapmái, oppamáilmmálaš birashástalusaide, ja lágaide vuoigatvuođaid, máhtu ja gelbbolašvuođa birra. Dieđáhus bidjá maid ovdan deaŧalaš surggiid vuoruhuvvon doaibmabijuid.

2.11.5.2 Dálkkádat

ONa álgoálbmotáššiid Bistevaš Forum doalai čoahkkima Kárášjogas. Čoahkkin lei ovdačoahkkin Bistevaš Foruma sešuvdnii New Yorkas. Dálkkádatrievdamat ja álgoálbmogat lei okta máŋgga fáttás mat ságaškuššojuvvojedje čoahkkimis. Sámedikkiin ja Ruošša bealde sámiid ovddasteaddjiin ledje sierra čoahkkimat lahtuiguin. Dan lassin lei rabas čoahkkin sámi organisašuvnnaiguin ja ásahusaiguin. Máilmmibáŋku bođii vásedin Kárášjohkii divaštallat dálkkádatdoaibmabijuid Bistevaš Foruma lahtuiguin rabas čoahkkimis.

Sámediggi ja Sámiráđđi oassálaste riikkaidgaskasaš álgoálbmotčoahkkimii dálkkádatrievdamiid birra Anchorages Alaskas. Vásáhusat, gulahallanoktavuođat, ja raporta ja julggaštus Anchorage-čoahkkimis, leat deaŧalaččat oažžumis álgoálbmotposišuvnnaid mielde Københavna dálkkádatkonvenšuvnna njunusčoahkkimii. Sámediggi lea ráhkadan bajimuš posišuvnnaid dálkkádatrievdamiid birra. Sámediggi oassálasttii Norgga sáttagoddái bajimusčoahkkimis dálkkádaga birra ja gaskašiehtadallamiin dan ovddabealde.

Dat, mo Norga čuovvola Árktalaš ráđi dálkkádatprošeavtta «Arctic Climate Impact Assessment», galgá oassečielggadeami bokte leat mielde ovddideamen, buohtastahttimin ja gaskkusteamen máhtu dálkkádatrievdamiid birra – váikkuhusaid ja heivehemiid – Norgga bealde Árktisas. Sámediggi oassálastá fáddájovkui dálkkádatrievdamiid heivehemiid birra ja váidudeaddji doaibmabijuid birra, ja lea maid mielde fáddájoavkkus álbmogiid ja servodagaid birra.

2.11.5.3 Biologalaš šláddjivuođakonvenšuvdna

Sámediggi lea oassálastán Norgga sáttagoddái čihččet ja gávccát bargojoavkočoahkkimii genaresurssaid birra biologalaš šláddjivuođakonvenšuvnnas. Šiehtadallamat riikkaidgaskasaš ráđđenvuogi birra genaresurssaid geavaheami ja vuoiggalaš juogadeami oktavuođas leat gáibideaddjit. Váldofáttát maid birra šiehtaduvvui ledje ráđđenvuogi ulbmil ja doaibmaguovlu, mihtilmasvuohta, doahttaleapmi, vuoitojuogadeapmi ja genaresurssaid oažžunvejolašvuohta, ja kapasitehtahuksen ja árbedieđut genaresurssaid oktavuođas. Proseassa oassálastit leat ain guhkkálagaid.

Sámediggi lea maid oassálastán Norgga sáttagoddái guđát bargojoavkočoahkkimis artihkal 8 (j) oktavuođas álgoálbmogiid árbedieđu, ođasmahttima ja doaimmaheami birra mii guoská biologalaš šláddjivuođa gáhttemii ja ceavzilis geavaheapmái. Álgoálbmotjoavku lei duhtavaš bargojoavkočoahkkima bohtosiin álgoálbmogiidda guoskevaš áššiiguin ja árbedieđuin, ja oaivvilda ahte dat addá buori vuođu konstruktiiva mearrádusaide beliid čoahkkimis biologalaš šláddjivuođakonvenšuvnna čoahkkimis 2010:s. Dát guoská erenoamážit lassánan fokusii dasa mo álgoálbmogat leat ávkkástallan biologalaš šláddjivuođain dološ vieruiduvvan ja ceavzilis geavaheami vuođul. Viidáseappot lei positiiva ovdáneapmi barggus etihkalaš kodaid, indikáhtoriid ja dološ vieruiduvvanrievtti ovttaiduhttima oktavuođas ovddideamis vuogádagaid mat galget suodjalit álgoálbmogiid árbedieđuid.

2.11.6.1 Finnmárkkuopmodat

Sámediggi, Finnmárkku fylkkagielda ja Finnmárkkuopmodat dollet gulahallančoahkkimiid juohke jahkebealis. Čoahkkimat dollojuvvojit Sámedikki ja Finnmárkku fylkkagieldda gaskasaš ovttasbargošiehtadusa vuođul, mas daddjojuvvo ahte bealit galget «láhčit dilálašvuođa buori ovttasdoaibmamii Finnmárkkuopmodagain». Čoahkkimiid fáddán lea earret eará leamaš Finnmárkkuopmodaga beaggin ja Finnmárkkuopmodaga boahttevaš badjebáhcaga hálddašeapmi.

2.11.6.2 Sámi vuoigatvuođalávdegoddi II – viidáset čuovvoleapmi

Sámediggi lea Sámi vuoigatvuođalávdegotti II barggu oktavuođas doallan álbmotčoahkkima guoskevaš guovlluin háhkan dihtii evttohusaid ja oaiviliid, ja vai lea beassan oahpásmahttit Sámedikki politihkkii.

2.11.6.3 Suodjaleapmi

2010 Stáhtabušeahtas biddjojuvvojit ovdan álbmotmehciid ja eará stuorra suodjalanguovlluid ođđa hálddašanmálle. Sisdoallu ja teaksta dávista Sámedikki ja Birasgáhttendepartemeantta gaskasaš proseassa konsultašuvdnabohtosii. Dálá ja ođđa álbmotmehciid hálddašeapmi galgá dáhpáhuvvat gielddaidgaskasaš álbmotmeahccestivrra/suodjalanguovlostivrra bokte. Álbmotmeahccestivrrain galget leat sihke guoskevaš gielddaid ja fylkkagieldda álbmotválljen áirasat. Dakkár guovlluin gos leat sámi beroštusat, galgá dan lassin Sámediggi nammadit áirasiid. Sámedikkis ja Birasgáhttendepartemeanttas leat vuorrohálešteamit dan birra guđe málliid galgá válljet báikkálaš ja sámi oassálastimii suodjalanguovlluid hálddašeamis. Dan birra čađahuvvojit konsultašuvnnat.

Sámedikkis ja Birasgáhttendepartemeanttas lea ovttamielalašvuohta vuvddiid suodjaleami suodjalanláhkaásahusaid hárrái. Ovddeš ovttamielalašvuohta suodjalanplánaid birra sámi guovlluin jotkojuvvui suodjalanláhkaásahusas Holmvassdalena luonddumeahci várás Grane suohkanis Nordlándda fylkkas, ja Trostenelva luonddumeahci várás Roan suohkanis Mátta-Trøndelága fylkkas. Mølmannsdalslia, Dragåsvollen, Samsjøen ja Nålbogen luonddumehciid vuovdeguovlluid várás sámi boazoguohtunguovlluid olggobealde lea boahtán teaksta láhkaásahussii mii váldá vuhtii ahte boazodoallu dattetge sáhttá doaibmat guovlluin johttima, guohtuma ja bođu bohccuid ohcama oktavuođas.

Davvi-Trøndelága fylkkamánni lea Sámediggái dieđihan ahte plánejuvvo álggahuvvot plánaproseassa Dåapma álbmotmeahci hárrái Nord-Fosen suohkanis Namdalseidis ja Verranis Davvi-Trøndelágas, ja Åfjord, Osen ja Roan suohkaniin Mátta-Trøndelágas. Evttohus boahtá guoskevaš suohkaniin háleštemiid vuođul Fosen/Njaarke orohagain. Evttohus boahtá olggobealde stuorradiggedieđáhusa álbmotmehciid riikkaplána birra, ja galgá gehččojuvvon vuostecealkkan daidda ollu bieggafápmo- ja fápmojođasprošeaktaplánaide Fosenis. Sámediggi lea gáibidan ahte ferte Dåapma álbmotmeahci suodjalanbargui ásahuvvot bargolávdegoddi mas leat guoskevaš sámi beroštusaid áirasat, dás maiddái Fosen/Njaarke orohagas.

Sámediggi ja Birasgáhttendepartemeanta leaba konsultašuvnnaid bokte soabadan suodjalanláhkaásahusaid ja sisdoalu Lomsdal-Visten álbmotmeahci/Njaarken vaarjelimmiedajve, ja Strauman suodjemeahci ja Sjunkhatten álbotmeahci várás Nordlánddas. Ovddeš soabadeapmi suodjalanplánaid oktavuođas sámi guovlluin lea jotkojuvvon, ja mielde leat boahtán ođđa mearrádusat dan birra ahte suodjalus ii galgga hehttet ávkkástallama luondduávdnasiiguin mat čatnasit sámi kultuvrii. Sámediggi lea čoahkkimis Nordlándda fylkkamánniin ja guoskevaš gielddaiguin soabadan dan bargojoavkku čoahkádusa, mii galgá ráhkadit hálddašanplána for Lomsdal-Visten álbmotmeahci ja Sjunkhatten álbmotmeahci várás . Dát lea maid čielggaduvvon guoskevaš orohagaiguin.

Romssa fylkkamánni lea váikkuhusčielggadusaid ja gulaskuddancealkámušaid vuođul rávven Luondduhálddašandirektoráhtii ahte ásahuvvo álbmotmeahcci Beardui namain Rohkunborri álbmotmeahcci. Romssa fylkkamánni ii čađahan konsultašuvnnaid Sámedikkiin ja eare guoskevaš sámi beroštusaiguin, vaikke vel Sámediggi bivddii dakkár konsultašuvnnaid dollojuvvot. Sámediggi áigu čielggadit Luondduhálddašandirektoráhtain ja Birasgáhttendepartemeanttain mo konsultašuvnnat galget čađahuvvot viidáset áššemeannudeamis. Sámediggi atná sihke Gielas ja Hjerttind/Altevatn/Fagerfjell orohagaid, ja Talma čearu Ruoŧas, njuolgga guoskevaš sámi beroštussan maid stáhta eiseválddit fertejit konsulteret lassin Sámedikki.

2.11.6.4 Minerálat

Stuorradiggi dohkkehii 2009:s minerálalága. Mearriduvvon láhka ii váldde vuhtii Sámedikki oainnu mii earret eará deattuha ahte sámi beroštusat Finnmárkku olggobealde galget fuolahuvvot. Dat mearkkaša ahte stáhta sáhttá addit sihke iskan- ja rogganlobiid Finnmárkku olggobealde almmá dieđitkeahttá Sámediggái. Doppe eai árvvoštallojuvvo sámi deasttat eai ge dat deattuhuvvo, ja Sámediggi ii konsulterejuvvo. Sámedikki oaidnu lea ahte dát lea čielgasit álbmotrievtti rihkkun.

Sámediggi lea addán cealkámuš Finnmárkkuopmodaga njuolggadusevttohussii mo geavahit eanaeaiggáda minerálaid dan eatnamis maid Finnmárkkuopmodat stivre ja hálddaša. Sámediggi deattuha ahte eanaeaiggádiid minerálaid iskkadeapmi ja roggan sáhttá dušše dáhpáhuvvat šiehtadusa vuođul eanaeaiggádiin dahje bággolonisteami vuođul. Sámedikki árvalus lea muhtumassii mielde eanaeaiggáda minerálahálddašannjuolggadusain. Áššiin rievdaduvvon meahcceávkkástallama birra lea Sámedikki oaidnu dat ahte Finnmárkkuopmodat galgá iehčanassii árvvoštallat rievdadusaid mearkkašumi sámi kultuvrii, boazodollui, meahcceávkkástallamii, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii. Dát guoská maid daidda lobiide minerálalága vuođul, maid minerálahálddašandirektoráhta lea árvvoštallan finnmárkkulága vuođul.

Sámediggi lea addán celkámuša Báktehovdii Sydvaranger Gruve ASa ohcamii oažžut mihtiduvvot, ja rogganlobi, oktiibuot 15 guovllu Mátta-Várjjaga gielddas. Mihtidanguovllut leat sihke siskkobealde ja olggobealde Sydvaranger Gruve konsešuvdnaguovllu. Sámedikkis eai leat mearkkašumit daidda mihtidanguovlluide mat leat ollásit konsešuvdnaguovllus. Dát lea dieđihuvvon ovdal, dainna eavttuin ahte roggama joatkin ii mielddisbuvtte ođđa sisabahkkemiid ja rievdaduvvon muddemiid. Sámediggi lea baicce vuosttildan ahte addojuvvo rogganlohpi dain guovlluin mat leat konsešuvdnaguovllu olggobealde. Ággan lea geavahuvvon ahte Báktehoavda ii leat árvvoštallan rogganlohpeohcama finnmárkkulága ja Sámedikki rievdaduvvon meahcceávkkástallama njuolggadusaid vuođul. Sámediggi lea bivdán ahte čađahuvvojit konsultašuvnnat gaskal stáhta eiseválddiid ja Sámedikki jus árvvoštallojuvvo addit rogganlobi dain guovlluin mat leat konsešuvdnaguovllu olggobealde. Sámediggi ii leat dán rádjai ožžon vástádusa jearaldahkii ahte čađahit konsultašuvnnaid.

2.11.6.5 Mohtorjohtalus meahcis

Sámediggi lea mieđihan rievdadussii mohtorjohtalusláhkii mii nanne meahcceávkkástallama vejolašvuođaid. Lea aiddostahttojuvvon ahte rievdadus ii gáržžit eará vuodjindárbbuid. Birasgáhttendepartemeanta áigu konsulteret Sámedikki dan oktavuođas go sii leat dieđihan ahte mohtorjohtaluslága guorahallan galgá loahpahuvvot.

2.11.6.6 Šiehtadus Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain

Sámediggi ja Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta leaba soabadan čađahit konsultašuvnnaid energiijaáššiin. Direktoráhta lea Oljo- ja energiijadepartemeantta vuollásaš ja ráhkkanahttá ja meannuda buot konsešuvdnaáššiid mat gusket huksemiidda energiijalága vuođul. Danne deaivvada Sámediggi dávjá direktoráhtain huksen- ja areálaáššiin, ja stáhta eiseváldin lea Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta geatnegahttojuvvon čađahit konsultašuvnnaid Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskasaš bajimus konsultašuvdnašiehtadusa vuođul. Ovttasbargošiehtadus lea Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskasaš bajimus konsultašuvdnašiehtadusa aiddostahttin.

2.11.6.7 Konsultašuvnnat bieggamillopárkkaid birra

Varanger kraft AS lea ohcan konsešuvnna beassat hukset bieggamilluid Rákkočerrui Beralvágis. Sámedikkis leat leamaš konsultašuvnnat Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain konsešuvdnaohcama birra. Sámediggi deattuhii hástalusaid guovtti dili ektui, namalassii sámi kulturmuittuid ja boazodoalu. Konsultašuvnnat leat loahpahuvvon ja Sámediggi ii leat duhtavaš dainna ahte ii Rákkočearu huksenplánaid oktavuođas ge mieđit direktoráhta dasa ahte berre čađahit iskkademiid kulturmuitolága vuođul ovdalgo konsešuvdnaohcan meannuduvvo. Guoskevaš orohat ja doaibmabiddjit lea soahpan ráddjehusaid plánaguovllus ja heivehemiid boazodollui. Sámediggi sáhtii dáid proseassaid vuođul miehtat dasa ahte Rákkočearu bieggamilluid huksemis eai leat mearkkašahtti hehttehusat guovllu boazodollui.

Sámediggi lea ožžon dieđu oktan váikkuhusčielggadusprográmmain Kalvvatnan bieggafápmorusttega huksema birra Bindal suohkanis Nordlánddas. Plánejuvvon huksen guoská sihke luonddu- ja kulturbirrasii. Huksemis sáhttet leat negatiivva váikkuhusat sihke guovllu sámi kulturmuittuide ja boazodollui. Sámediggi ja Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta leat čađahan konsultašuvnnaid váikkuhusčielggadusprográmma birra. Boazodoalu oktavuođas anii Sámediggi erenoamáš deaŧalažžan ahte ovdalis čađahuvvon ja ođđa plánejuvvon sisabahkkemat galge biddjojuvvot vuođđun čielggadeapmái. Sámediggi válddii vuhtii ahte ii leat vejolaš soabadit Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain buot mearkkašumiid ektui mat ledje čielggadanprográmmii. Sámediggi áigu váldit ovdan dárbbu eanet konsultašuvnnaide go vejolaš konsešuvdnaohcan oktan váikkuhusčielggademiiguin biddjojuvvo ovdan.

Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta lea vuoruhan njeallje bieggafápmoprošeavtta Fosenis loahppameannudeami oktavuođas. Suohkanat maidda dat guoská leat Roan, Åfjord, Bjugn ja Osen Mátta-Trøndelágas ja Flatanger Davvi-Trøndelágas. Orohat masa dat guoská, lea Fosen orohat. 4 bieggafápmoprošeavtta leat maŋiduvvon. Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta rávve viidáseappot ahte vel 11 bieggafápmoprošeavtta plánen loahpahuvvo ja ahte prošeavttat formálalaččat gessojuvvojit ruovttoluotta gulaskuddancealkámušaid geažil. Dalle ii oro bieggafápmorusttegiid huksen šaddat nu viiddis go álggos orui šaddamin. Dán oaidná Sámediggi positiivan sámiid bealis. Muhto ain leat muhtun prošeavttat main sáhttet leat negatiiva váikkuhusat sámi beroštusaide ja sámi kultuvrii. Dáid plánejuvvon prošeavttaid geažil leat Sámedikkis konsultašuvnnat Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain.

2.11.6.8 Mearraenergiijaláhka

Sámediggi ja Oljo- ja energiijadepartemeanta leaba konsultašuvnnain juksan ovttamielalašvuođa mearraenergiija hárrái. Láhka gusto ávkkástallamii ođasmuvvi energiijaresurssaiguin vuođđolinjá olggobealde ja áigumuššan lea deattuhit deastta sámi kultuvrii go addojuvvo areála- ja konsešuvdnaohcanlohpi.

2.11.6.9 Goliat-fealtta huksen ja doaibma Barentsábis

Sámedikkis leat leamaš konsultašuvnnat Oljo- ja energiijadepartemeanttain Goliat-fealtta birra. Bealit gávnnahedje ahte ii lean vuođđu juksat ovttamielalašvuođa áššis. Bealit eai juksan ovttamielalašvuođa álgoálbmotfoandda hárrái petroleumadoaimma oktavuođas dahje livčče go sámiin sierra vuoigatvuođat petroleumaresurssaide. Dan vuođul go ii leat ovttamielalašvuohta lea Sámedikki árvvoštallama mielde nu ahte ii leat doarvái buorre vuođđu guorrasit huksemii ja doibmii Goliat-fealttas. Sámedikki oainnut bohtet rivttes láhkai ovdan Stuorradiggeproposišuvnnas.

2.11.7.1 Dutkan ja duođašteapmi

2.11.8.1 Kulturmuitosuodjalus

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Suodjalit, fuolahit ja čalmmustuhttit sámi kulturmuittuid ja -birrasiid

Vuoruheamit 2009:s:

• Automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasiid registreren

• Rašis ja áitojuvvon sámi kulturmuittuid sihkkarastin ja ođasteapmi

• Vuoruhansurggiid siskkobealde vuoruhuvvojit prošeavttat máin lea dihtomielalaš sohkabealperspektiiva, ovddemužžii.

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 2 000 000 ru kulturmuitosuodjaleapmái. 1 968 000 ru juolluduvvui 24 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde. Dáin leat 17 prošeavtta álggahuvvon 2009:s.

2009 juolludemiin leat 2 prošeavtta gárvvistuvvon. Ovdalis juolluduvvon doarjagiin kulturmuitosuodjaleapmái gárvvistuvvojedje 2009:s 19 prošeavtta.

Dan lassin juolludii Riikkaantikvára 2 000 000 ru Sámediggá ráfáiduhttojuvvon ja suodjalanveara visttiid suodjaleapmái. 2 000 000 ru juolluduvvui 7 prošektii.