1.2.12 Eará
Biologalaš eatnatvuohta lea álgoálbmogiid
eallima vuođđun miehtá máilmmi.
Sámedikki mielas lea deaŧalaš sihkkarastit
biologalaš eatnatvuođa,
ja danne lea ge evttohan láhčit diliid nu ahte šaddá dihto
lunddolaš boraspirelohku sámi guovlluide.
Sámediggi oaivvilda dattetge ahte muhtun boraspirešlájat
leat nu olu sámi guovlluin dán áigge
ahte dagahit stuora vahágiid boazoealáhussii ja
eanandollui. Sámi guovlluin ferte boraspirelohku bissut
dakkár dásis ahte ii vahágahte sámi
ealáhusberoštumiid ja sámi
báikkálašservodagaid oppalaččat.
Lea maiddái mávssolaš muitit
ahte stuora boraspiriid hálddašeamis
lea lunddolaš geahččat sámi guovlluid
oktan guovlun, sihke Suoma, Norgga, Ruoŧa ja
Ruošša bealde.
Sámedikki mielas lea mávssolaš buohtastahttit
Bern-konvenšuvnna čuovvoleami álgoálbmogiid
riikkaidgaskasaš riekteovdánemiin mii
lea dáhpáhuvvan maŋemus logi
jagis. Váikkuhusaid mat čuvvot Bern-konvenšuvnna
ollašuhttimis stuora boraspiriid birra fertege
dasto buohtastahttit daiguin geatnegasvuođaiguin
maid Norgga stáhta lea lohpidan Norgga sámepolitihka
ulbmiliid bokte, ja daiguin riektegeatnegasvuođaiguin
mat Norgga stáhtas leat našuvnnalaš ja
riikkaidgaskasaš álgoálbmotvuoigatvuođaid
lágaid bokte.
Olu boazoeaiggádiid dilli muhtun guovlluin Finnmárkkus
lea leamaš erenoamáš váttis
dán jagi danne go eai leat sáhttán njuovvat
doarvái bohccuid čakčat. Sii guđet
eanemusat gillájit, eai sáhte ovttage bohcco njuovvat
ja nu báhcet ge áibbas dietnasa haga. Stuora vahágiin
leat váikkuhusat máŋga jagi
ovddosguvlui. Stuora vahágiid sivat leat lassánan
boraspirelohku, boazodoalu areálaid gáržun,
boazolohkodilli ja guohtunvahágat. Lea deaŧalaš ásahit
doaimmaid dasa movt boahtteáiggis galgá gieđahallat áššiid, beroškeahttá das
makkár sivat buvttadanvahágiidda leat.
3-jagi áigodagas 1999 rádjái lea juolluduvvon jahkásaš rámma
1 miljon ruvnno doaimmaide mat galget seailluhit ássan-
ja bargodili Måskke-guovllus Divttasvuona gielddas. Oktiibuot
dán golmma jagis lea juolluduvvon doarjja kr 2 480 000,-.
Ruhta lea juolluduvvon ealáhusulbmila váste, ja
kulturáššiid váste.
Sámediggi lea bivdán departementta čuovvolit
ruđaid mat leat juolluduvvon Hellemoprošektii
prošeaktaáigodagas.
Maŋŋel go boazodoalu
ja Suodjalusa Hálkavári ja Iŋggášguolbana
báhčinguovlluid šiehtadus
loahpahuvvui 1996:s, de ii leat beliin šat makkárge šiehtadus.
Sámedikki mielas lea deaŧalaš ahte
Suodjalusas ja boazodoalus lea šiehtadus báhčinguovlluid
geavaheami birra. Danne lea mávssolaš ahte
bealit fas čohkkedit šiehtadallanbeavdái,
gos ulbmil lea oažžut šiehtadusa
gos beliid beroštumit, maiddái boazodoalu
beroštumit, doahttaluvvojit. Nu guhká go
beliin ii leat makkárge šiehtadus,
de eai ábut álggahuvvot ođđa
prošeavttat guovllus.
Lea šállošahtti
go lea addon lohpi álggahit geaidnohuksemiid Meavke-Arvenjárgga báhčinguovllus
ovdal go boazodoallofágalaš čielggadeamit
leat čađahuvvon. Sámediggi
oaivvilda ahte guovllus ii berrejuvvo dahkkot mihkkege dan gaskkas
go čielggadeamit leat barggu vuolde. Sámediggi
oaivvilda ahte boazodoallofágalaš čielggademiid
lassin berrešii čađahuvvot álbmotrievttalaš ja
sosiokultuvrralaš čielggadeapmi.
