4.13 Snøhvithuksemat
Sámediggi lea lokten ovdan Finnmárkku riddogáttiid
Snøhvitráhkadeami gažaldaga,
ja dan oktavuođa sámiid
beroštumiide. Sámedikki vuolggačuokkisin
lea
«Čuozahusa čielggadusat
maid Stuoradiggi lea mearridan davvimearaid birrajahkásaš petroleumdoaimmaid
ektui, galget meroštuvvot sámi
ja guovlluid/nášuvnnála
servodat oaidninbealis, birasperspektiivii lassin. áigumuš čađahit čuozahusčielggademiid
ferte dandihtii maiddái sisdoallat vuđolaš váikkuhussuokkardemiid das
makkár čuozahusat boađášedje
sámi servodahkii ja sámi
kultuvrii».
Ovdal-go Oljo- ja energiijadepartemeanta čadná čuozahusčielggadeami
prográmma, lea Sámediggái addon
vuogasvuohta buktit oainnuidis prográmmii,
sihke gulaskuddanásahussan ja maiddái
dan olis ahte departemeanta bovdii dikki čoahkkimii áššis. OED
lea bidjan vuođđun
ahte čuozahusčielggadeapmi govččašii
daid suokkardeami dárbbuid maidda Sámediggi
lea čujuhan.
Sámediggi cealká
«Čuozahusčielggadeamit huksešivčče geađgejuolggi
man alde fievrrida duođaláš ovttasbarggu Sámedikki
ja Ráđđehusa gaskkas
boahtte áiggi sámi
resursaguovlluid petroleumdoaimmain».
Ja dasalasiin
«Dákkár
oktasaš doaibma galgá vuođđuduvvot
lihtodemiide, mat čátnasit
sámi iešmearridanvuoigatvuođaide.»
OED čujuha
dasa ahte Norgga stáhta oktonaččat
hálde oamasteami mearavullosaš petroleumavalljiid
badjel. Dát lea nannejuvvon petroleumlágas § 1–1
ja das lea álbmotrievtti vuođustus. Petroleumlágas § 1–2
daddjo ahte Gonagas, petroleumlága njuolggadusaid
ja Stuoradikki mearrádusaid vuođul,
fievrrida valljiid hálddášeami.
Eanaš oassi dán
válddis lea sirdon OED:i. Maiddái
oaidná petroleumlágas § 1–2
ahte petroleumvalljit galget ávkkástallot
guhkesáiggi perspektiivvas vai šaddet
olles servodahkii buorrin.
Jahkedieđahusastis Sámediggi bidjá vuođđun
ahte
«Snøhvithuksemat sáhtášedje
buktit govdagis váikkuhusaid sámi
guovlluide.Muhto jos huksemat eai čuovo
diehto áigumušaid
mat leat njulgejuvvon sámi servodagaide
buorrin, gártet čuohcamat
mannat heajut beallái ja guoridit sámi árbevirolaš ealáhusaid
nugo eanadoallu, guolástus, boazodoallu,
giehtaduodji ja meahcceávkkástallan».
Sámediggi oaivvildda
ahte dáid beliid nagodivčče
dikšut
«jos ásaha iežas
ekonomálaš vuogádagaid
dahje doarjja sirdojuvvo nannet ja ovdánahttit
sámi giela ja kultuvrra dáid
guovlluin. Maiddái lea vejolaš duohtandahkat
sierra sámi prográmmaid
ja álgagiid dáid guovlluin
dakkár fáttáin
go giella, kulturhistorjá, (musea), duodji, guolástus,
eanadoallu, boazodoallu ja infrastruktuvra».
Sámedikkeráđđi
lea OED:i ovdalis dovddahan fuolastusa Snøhvit-huksema
vejolaš negatiiva čuozahusain.
OED lea bovden Sámedikkeráđi
buktit lasi vuođustusaid oktavuođain
maid ráđđi
oaidná boahtimin Snøhvitráhkadusas
ja movt dat sáhttet čuohcat
sápmelaččaid
eallindiliide.
