Sámepolitihka birra

13.1 Riikkaidgaskasaš láidestusat biraspolitihkas

13.1.1 Konvenšuvdna biologolaš eatnatgeardáivuođa birra (CBD)

Norga nannii (ratifiserii) jagis 1993 ON konvenšuvnna biologalaš eatnatgeardáivuođa birra. Dát lea nannejuvvon sullii 170 riikkas. Konvenšuvdna lea málmmeviidosaš šiehtadus mii gohčču oassálasti riikkaid gárgedit strategiijaid, plánaid ja prográmmaid vai olahivččeii biologalaš eatnatgeardáivuođa bistevaš geavaheami. Biologalaš eatnatgeardáivuođa vuhtiiváldima galgá nu guhkás go vejolaš goarrut suorgeplánemii ja suorgedoaimmaide, ja riikkagottálaš mearridanproseassaide.

Artihkal 8 (j) geatnegahttá stáhtaid seailluhit ja bisuhit dieđu ja máhtu ee. eamiálbmogiid ja báikkálašservodagaid birra riikkagottálaš lágain. Dieđáhus st.meld. nr. 58 (1996–97) Miljøvernpolitikk for en bærekraftig utvikling (Birasgáhttenpolitihkka guoddinnávccalaš gárgedeami várás) ovdanváldá hástalusaid mat čadnojuvvojit ekologalaš dimenšuvdnii bistevaš gárgedeami oktavuođas. Bistevaš gárgedeamis leat dattege eambbo dimenšuvnnat. Ekonomalaš dimenšuvdna čájeha ekonomalaš gárgedeami dárbbu jeavdašuhttit erohusaid regiovnnaid gaskkas ja álbmogiid gaskkas. Biraslaš dimenšuvdna deattuha ahte ekonomalaš gárgedeapmi galgá dáhpáhuvvat siskkabealde rámmaid maid luondduvuođus addá. Bistevaš gárgedeami prinsihpain lea maiddái ovdehussan váfistit kultuvrralaš girjáivuođa.

Sámediggi lei dárkojeaddjin Norgga sáttatgotti fárus ON konfereanssas birrasa ja gárgedeami birra jagis 1992 ja maiddái ráhkkanahtti lávdegottis ovdal konfereanssa. Sámediggi oassálasttii maiddái Norgga sáttatgoddái čoahkkimis biologalaš eatnatgeardáivuođa konvenšuvnnas Sevillas, Espánnjas njukčamánus 2000. Dán čoahkkimis hábmejuvvui bargoprográmmaevttohus konvenšuvnna § 8j čuovvoleapmái, man čujuhusat leat eamiálbmogat. Prográmma gieđahallojuvvui ja vuoruhuvvon nannen mearriduvvui konvenšuvnna áššeoasálaš-čoahkkimis, masa maiddái Sámediggi bovdejuvvui searvat, miessemánus 2000. Sámediggi bovdejuvvo maiddái oassálastit norgga sáttatgotti fárus buot áigeguovdilis čoahkkimiidda biologalaš eatnatgeardáivuođa konvenšuvnnas.

Dieđáhusas st.meld. nr. 42 (2000–2001) Om biologisk mangfold (Biologalaš eatnatgeardáivuođa birra) válddahuvvo sihke biologalaš eatnatgeardáivuođa konvenšuvdna ja sámi dilálašvuođat. Sámediggi ráhkadii sierra mildosa namahuvvon stuorradiggedieđáhussii.

13.1.2 Rio-deklarašuvdna birrasa ja gárgedeami birra

Rio-deklarašuvdna artihkal 22 birrasa ja gárgedeami birra julggašta ahte eamiálbmogiin ja sin servodagain lea eallinfámolaš rolla birrasa hálddaheamis ja gárgedeamis sin dieđu ja árbevirolaš geavada vuođul. Viidáseappot daddjojuvvo das ahte stáhtat berrejit dovddastit ja doarjut eamiálbmogiid identitehta, kultuvrra ja beroštusaid, ja dahkat sin doaibmilis oassálastin bistevaš gárgedeami viggamušaiguin.

13.1.3 Agenda 21 – bistevaš gárgedeami ofelaš

Agenda 21 lea ON-konfereanssa deaŧalaš loahppaáššegirji birrasa ja gárgedeami birra Rio de Janeiros jagis 1992. Agenda 21 lea doaibmaplána mii galgá veahkkin oččodit servodatgárgedeami sosialalaččat, ekonomalaččat ja ekologalaččat guoddinnávccalažžan. Doaibmaplána ávžžuha buot ráđđehusaid ráhkadit riikkagottálaš strategiijaid guoddinnávccalaš gárgedeami várás. Agenda 21 bidjá njuolggadusaid dasa mo sáhttá olahit bistevaš dássedeattu golaheami ja veahkadatlassáneami gaskkas ja eatnama ekologalaš cuokka gaskkas.

Kap. 26, čuokkis (č.) 3 Guovddáš oassádalliid nannen máinnaša eamiálbmogiid rolla. Das daddjojuvvo ee. ahte ráđđehusat berrejit dovddastit ahte eamiálbmogiid eatnamat dárbbašit gáhttejuvvot birasvahágahtti doaibmabijuid vuostá. Eamiálbmogiid vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat berrejit lahttuduvvot riikkagottálaš lágaide. Riikkat sáhttet maiddái mearridit lágaid ja njuolggadusaid vai seailluhuvvojit vieruiduvvan vuoigatvuođat ja eamiálbmogiid ráđđenvuoigatvuohta eatnamiid, jurdagiid ja dieđu badjel. Mearrádus deattuha sakka álbmotlaš govdadis oassálastima ja joavkkuid oassalastinvuoigatvuođa dakkár proseassain mat váikkuhit sin iežaset dili. Dát mearkkaša ahte eiseválddit vuordimis váldet fárrui guovdilis servodatjoavkkuid, ja ásahit gulahallangaskaoami singuin. Dát guoská maiddái eamiálbmogiid fárrui váldimii ja singuin gulahallamii.

Kapihttalis 28 daddjojuvvo ahte báikkálaš eiseválddit berrejit ráhkadit báikkálaš Agenda 21 (LA 21), ovttasráđiid ássiiguin ja ealáhusaiguin ja organisašuvnnaiguin. Norggas leat sullii 250 gieldda ja buot fylkkagielddat ovdanbuktán dáhtu bargat dákkár gažaldagaiguin dan bokte go servet «Fredrikstaderklæringen»-nammasaš julggaštussii. Birasgáhttendepartemeanta lea áigodagas 1997–2001 ovddasvástidan sierra movttiidahttinprográmma mas doarju ja movttiidemiin duvdá gielddaid, organisašuvnnaid ja ealáhusaid sin LA 21 bargguin. Dán prográmma olis lea maiddái dahkkojuvvon golmmajagáš ovttasbargošiehtadus Sámedikkiin geahččaladdat sámi čuolbmadusbáikki LA 21.

Sámediggi lea mearridan strategiijaplána iežas LA 21 bargui, ja dáinna lágiin háliida leat mielde doaibmevaččat gávnnahit geainnuid bistevaš gárgedeapmái fylkkain ja gielddain. Sámi čuolbmadusbáikki geahččaladdama galgá Norsk institutt for by- og regionforskning (NIBR – Norgga gávpot- ja guovlodutkama instituhtta) loahppaárvvoštallat. Loahppaárvvoštallan álggahuvvui jagis 2000 ja bistá jagi 2002 lohppii. Loahppaárvvoštallan huksejuvvo sihke dan viiddis dutkamii mii máŋggaid jagiid lea dahkkojuvvon sámi servodatdilálašvuođaid birra ja eará dutkamii báikkálaš Agenda 21 vuođul NIBR olis.

13.1.4 Bern-konvenšuvdna

Bern-konvenšuvdna, mii fátmmasta eurohpalaš meahccešattuid ja -elliid ja daid lunddolaš eallinguovlluid suodjaleami (the Convention on the Conservation of European Wildlife and Natural Habitats), lea deaŧalaččamus riikkaidgaskasaš konvenšuvdna mii gusto fuođđohálddaheapmái. Konvenšuvdna ráhkaduvvui jagis 1979 ja Norga nannii dan jagis 1986. Konvenšuvdna bidjá gáibádusaid sihke norgga luondduhálddaheapmái oppalaččat ja fuođđo-/boraspirehálddaheapmái sierra. lájat mat lunddolaččat gávdnojit Norggas, galget seailluhuvvot sin lunddolaš eallinguovlluin, vai eatnatgeardáivuohta váfistuvvo.

Artihkkalis 2 gáibiduvvo ahte vuolláičállistáhtat dahket dárbbašlaš mearrádusaid dan várás ahte suodjalit meahcceelliid ja -šattuid šládjaeatnatgeardáivuođa, ja heivehit daid dakkár dássái mii lea oktiisoahpavaš ekologalaš, dieđalaš ja kultuvrralaš gáibádusaiguin. Artihkal 3 bidjá gohččosa stáhtaide ovddidit riikkagottálaš politihka dan várás ahte seailluhit šládjaeatnatgeardáivuođa ja šlájaid lunddolaš eallinguovlluid, ja erenoamážit vuhtiiváldit áitojuvvon ja rašis šlájaid («endangered and vulnerable species»).

Artihkal 7(1) geatnegahttá stáhtaid bidjat heivvolaš ja dárbbašlaš doaibmabijuid láhkaaddima ja hálddaheami bealis dan várás ahte váfistit suodjalusa daidda meahccešlájaide mat sierra namahuvvojit konvenšuvnna mildosis. Bern-konvenšuvnnas leat 4 mildosa, mas mildosat fátmmastit šlájaid nu mo šattut (I) ja meahcceeallit (II), mas eaktuduvvo garrasit suodjalit gumppe, guovžža ja geatkki šlájaid ja mielddus III fátmmasta elliid mas eaktuduvvo vuhtiiváldit erenoamážit albasa.

Konvenšuvnna ulbmil lea oktiisoahpavaš fuođđolága juksanmeriin váfistit eallinfámolaš boraspiremáddodagaid, seailluhit eatnatgeardáivuođa ja váfistit bistevaš gárgedeami.

13.2 Riikkagottálaš juksanmearit

Distrikta- ja regiovdnapolitihka bajit juksanmearrin lea seailluhit ássanmálliid váldosašvugiid ja dáhkidit ovttaárvosaš eallindiliid juohke sajis riikkas. Gilvonávccalaš guovlluguovdasaš ealáhusat leat boaittobealbáikkiid ássama mearrideaddji vuođusin. Lassin dasa ahte bargomárkanis lea dihto govdodat ja maiddái iešguđetlágan oahppo- ja čálgofálaldagat leat deaŧalaš ovdehusat dáid juksanmeriid olaheapmái.

Boaittobealbáikkiid rámmaeavttuin oppalaččat lea maiddái mearkkašupmi sámi ássanguovlluid árvoráhkadeapmái ja ealáhusaid gárgedeapmái. Ráđđehus atná deaŧalažžan gárgedit ealáhuspolitihka mii heivehuvvo erenoamážit sámi ássanguovlluide. Boaittobealbáikkiid ealáhusat leat álohii leamaš sakka vuođđoávnnasvuođđosaččat ja eksportaguvllogat. Guhkes gaskkat ja bieđgguid ássamat mielddisbuktet ahte doaibma- ja infrastruktuvrainvesteremat eai sáhte vurdojuvvot addit seammá vuoittu go dain guovlluin riikkas mat leat lagabus guovdilis guovlluid.

Sámedikki oaivila mielde lea sámi servodatgárgedeapmái áibbas mearrideaddjin oažžut dakkár hálddahanvugiid mas báikegotti álbmogat sáhttet oažžut ávkki buohtastahtti 1 ovdduin, nu mo valljodagaid lahkavuohta, ja bivdu ja báikkálaš valljodagaid ávkin atnin. Sámedikki politihka vuođusin lea sámi guovlluid guhkesáiggi ealáhus- ja servodatgárgedeapmi, mas luondduvalljodagaid ávkkástallan ii galgga badjelmannat luonddu gierdannávcca. Sámedikki oaivila mielde lea vuođđojuolgin dat ahte birasperspektiiva doaibmá oktiičadni báddin ja lea ovdehussan buot servodatlaš doaimmaide. Viidáseappot oaivvilda Sámediggi ahte sámi beroštusaide lea mearrideaddji mearkkašupmi das mii dáhpáhuvvá huksemiid ja servodathábmemiid dáfus, ja mo láhččojuvvo dilli vai sámi beroštusat váldojuvvojit mielde doaibmabijuid árvvoštallamis nu mo geaidnohuksemiid, čážádathuksemiid, mássavieččahagaid, minerálaroggamiid jna. oktavuođas.

13.2.1 Sámi mieldedoaibman ja váikkuhanfápmu

Sámediggi lea sámepolitihka vuosttamuš eavttuidbiddji, ja nu galgá ge dán rolla speadjalastojuvvot sihke politihkkahábmemis ja sámi beroštusaid hálddaheamis biras-, ealáhus- ja boaittobealbáikepolitihkas. Sámedikkis lea viiddis ovttasbargu eará almmolaš instánssaiguin, sihke riikkagottálaš ja guovlluguovdasaš dásis, gč. kap. 4. Sámediggi áigu mieldedoaibmat Plánalávdegotti 2. muttus 2 , vrd. kap 15.

Sámediggi lea, eandalii Sámi ovddidanfoandda bokte, deaŧalaš oassádalli sámeguovlluid ealáhus- ja boaittobealbáikepolitihkas. Sámedikkis lea deaŧalaš ja guovdilis diehtu sámi kultuvrra ja ealáhusaid birra. Dát diehtu dárbbašuvvo vai sáhttá láhččojuvvot positiiva gárgedeapmi sámeguovlluide.

Ráđđehus áigu bargat dan ala ahte Sámediggi galgá oažžut stuorát váikkuhanfámu ja ovddasvástádusa ealáhuspolitihkas, vuosttažettiin dan bokte ahte veahážiid mielde viiddida ja gárgeda Sámi ovddidanfoandda ja dasto eambbo bálddalastá daid eará boaittobealbáike- ja ealáhuspolitihkalaš váikkuhangaskaomiiguin.