Sámedikki 2008 doaimma birra

2.13 Giella

2.13.1 Giellaiskkadeapmi

2008:s čađahii Sámediggi giellaiskkadeami, ja ulbmil lei oaidnit man ollu sámegiella geavahuvvo ovdalgihtii válljejuvvon ásahusain ja etáhtain sámegiela hálddašanguovllus, ja moatti eará suohkanis olggobealde hálddašanguovllu. Sámediggi lea maiddái iskan beroštumi válljet sámegiela skuvllain ja mánáidgárddiin norggas.

Dakkár iskkadeapmi čađahuvvo juohke njealját jagi. Iskkadeapmi deattuha iešguđet ásahusa oktavuođa sámegielgeavaheapmái. Iskkadeapmi árvvoštallojuvvo gárvánit 2009 álggus ja almmuhuvvo raportan.

2.13.2 Sámegiela hálddašanguovlu

Ođđajagimánu 1. beaivvi rájes 2008 lea Snåasa suohkan váldon mielde sámegiela hálddašanguvlui. Dat mearkkaša ahte maiddái Davvi-Trøndelága fylkkasuohkan lea mielde seamma dáhtona rájes. Sámediggi oaivvilda ahte sámegielbargu sámegiela hálddašanguovllu suohkaniin ja fylkkasuohkaniin lea hui dehálaš sámegielgeavaheami nannemis ja ovddideamis. Seammás leat stuora hástalusat go galgá meannudit geavaheddjiid guovtti gillii. Dat lea ge maid čájehuvvon go Sámedikkis leat leamaš čoahkkimat guovttegielalašvuođasuohkaniiguin ja fylkasuohkaniiguin 2008:s. Hálddašanguovllu suohkanat ja fylkkasuohkanat ožžot jahkásaččat doarjaga Sámedikki bušeahta bokte.

Sámediggi lea álggahan guovttegielalašvuođadoarjaga evaluerema. Evalueren gárvvistuvvo 2009 álggus, ja Sámedikkis lea ulbmil ahte dat galgá leat vuođđun prosessii mii galggašii mielddisbuktit ahte Sámedikki guovttegielalašvuođadoarjaga juolludaneavttut rievdaduvvojit bušeahttajagi 2010 rájes.

Máŋga suohkana mat árvvoštallet searvat sámegiela hálddašanguvlui, leat váldán oktavuođa Sámedikkiin. Sámedikkis lea mihttomearri ahte galggašedje eanet suohkanat searvat hálddašanguvlui, ja danne lea deattuhan juohkit dieđuid suohkaniidda makkár vejolašvuođaid, geatnegasvuođaid ja vuoigatvuođaid searvan mielddisbuktá. Loabát suohkan lea 2008:s sádden ohcama Kultur- ja girkodepartementii beassat searvat sámegiela hálddašanguvlui. Dan ohcama doarju Sámediggi, ja vuordá ahte ohcan dohkkehuvvo 2009:s.

2.13.3 Giellaprográmma

Sámediggi juolludii 2008:s ruđa sámeálbmotfoanddas Sámi allaskuvlii ráhkadit sámi giellaprográmma. Sámi allaskuvllas ja Sámedikkis galgá leat lagas ovttasbargu dainna, ja dat vurdojuvvo gárvvistuvvot vuosttaš jahkebealis 2009:s. Stuorámus hástalusaid searvvis sámi servodagas lea ealáskahttit ja nannet sámegiela. Mihttomearri lea giellaprográmma bokte vuoruhit doaimmaid mat sáhttet mielddisbuktit eanet aktiiva sámegielgeavaheddjiid. Okta dakkár doaibmá lea álggahit sámegiela oahpahusfálaldaga rávisolbmuide. Sámediggi lea bivdán Sámi allaskuvlla álggahit rávisolbmuidoahpahusprográmma mii galgá bistit 5 jagi, ja man olahusjoavkun leat rávisolbmot geat eai máhte sámegiela. Dat doaibma galgá čađahuvvot lagas ovttasbargguin báikkálaš giellaguovddážiiguin ja giellabirrasiiguin.

2.13.4 Doarjagat sámi giellaguovddážiidda

Sámediggi juolluda doarjaga oktiibuot ovcci sámi giellaguovddážii lulli-, julev- ja davvisámi giellaguovllus. Sámediggi lea duhtavaš sámi giellaguovddážiid bargguiguin, ja oaidná dan dehálaš vuođđun sámegiela gáhttemii ja ovddideapmái. Giellaguovddážiid bargit deaivvadit oktii jagis ja dollet oktasaš seminára. Ulbmil dainna lea lonohallat vásáhusaid ja jurdagiid. Sámedikki mielas lea buorre go ásahuvvojit eanet sámi giellaguovddážat.

Ovddidan dihte sámegiela geavaheami lea Sámediggi juolludan ruđa giellaprošeavttaide sihke olggobealde ja siskkobealde sámegiela hálddašanguovllu. Doarjjaortnega ulbmil lea leamaš oažžut johtui doaimmaid mat movttiidahttet mánáid ja nuoraid geavahit sámegiela stoahkamis ja friddjaáiggedoaimmain. Sámegiela hálddašan-guovllu olggobealde leat earenoamážit vuoruhan guovlluid gos giella lea rašši.

2.13.5 Terminologiija ja báikenamat

Sámediggi oaidná hirbmat dehálaš bargun juohkit dieđuid ja bagadallat sámi báikenamaid birra ja báikenammalága sisdoalu birra. Danne lea Sámediggi vuoruhan áiggi doaibmat ráđđeaddin eiseválddiide ja earáide sámi báikenamaid čállimis ja dulkomis, ja veahkehit lágádusaid sámi báikenamaid suokkardeamis girjemánusiin. Sámediggi lea logaldallan sámi báikenamaid birra UNGEGN ovddas (United Nations Group of experts on Geographical Names) ja GeoForumis 2008.

Sámediggi lea cuiggodan eiseválddiide ahte sámegiela geavaheapmi galbbain ii čuovvoluvvo nu go galggašii báikenammalága vuođul. Iešguđetlágan njuolggadusat leat geavahuvvon sámegillii galbemis sihke olggobealde ja siskkobealde sámegiela hálddašanguovllu. 1990 báikenammalága mielde galgá seamma bargovuohki geavahuvvot hálddašanguovllu siskkobealde go olggobealde.

Odne geavahit ásahusat ja earát servodagas sámegiela beaivválaččat, ja dat mielddisbuktá stuora dárbbu sámegiela terminologiija ovddideapmái buot surggiin ja buot golmma gillii. Danne lea Sámedikki tearbmabargu hui viiddis.

Tearbmabáŋku Risten.no galgá áiggi mielde sisttisdoallat buot sámi terminologiija mii ráhkaduvvo ja dohkkehuvvo. Teknologalaš bealli ii leat dán rádjái doaibman áibbas bures, muhto mis lea mihttomearri buoridit dan fálaldaga.

Sámegiela hálddašanguovllu suohkanat leat mielde tearbmaprošeavttas «Hálddahustearpmat», masa Sámediggi lea addán doarjaga. Prošeakta joatkašuvvá 2009:s.

Ođđa láhkatearpmaid lea čađat dárbu ráhkadit, danne go dađistaga jorgaluvvojit ođđa lágat sámegielaide. Sámediggi lea mielde nuppi oasis láhkatearbmaprošeavttas. Dárbbu dihte lea dehálaš ahte dát bargu áiggi mielde šattašii fásta doaibman.

Sámediggi loahpahii 2007:s stuora golmmajagi prošeavtta, Divvun, mii attii korrekturprográmma davvi- ja julevsámegillii. 2008:s joatkašuvai dat prošeakta ja šattai Divvun II- prošeaktan, man bokte galget seamma korrekturgaskaoamit ráhkaduvvot lullisámegillii, namalassi stávenreaidu ja sátnejuohkin. Seammás lea prošeakta buoridan ja divvon boasttuvuođaid Divvun-gaskaomiin davvi- ja julevsámegielas, ja ođđa veršuvdna Divvun-gaskaomiin almmuhuvvojedje 2008 loahpas.

2.13.6 Sámedikki giellastivra

Sámedikki giellastivrras leat leamaš 3 čoahkkima 2008:s, ja sii leat meannudan terminologiijaáššiid, ásahusnammaáššiid ja eará giellafágalaš áššiid. Giellastivrra doaibma čuovvu gaskaboddosaš njuolggadusaid mat leat mearriduvvon 2001:s. Plána mielde galget njuolggadusat ođasmahttojuvvot 2009:s. Giellastivrra rolla ja sadji lea guhká leamaš eahpesihkar Sámedikki organiserema ektui muđui. Go Sámi giellaráđđi heaittihuvvui 2000:s, de válljii Sámediggi ásahit giellastivrra. Mii giellastivrra bargu lea ja mat gullet sámediggeráđi suorgái lea leamaš eahpesihkar. Danne leat giellastivrii gáibiduvvon čielgaseabbo njuolggadusat vai sin bargodilli buorránivččii.

2.13.7 Sámi giellaovttasbargu

Sámi parlamentáralaš Ráđđi nammadii 2008:s bargojoavkku mas leat mielde Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid hálddahusbargit. Bargojoavkku mandáhtta lei evttohit sámi giellabarggu boahtteáiggi organiserema sámedikkiid ovddasvástádussuorggi siskkobealde, ja árvvoštallat sámegiela dutkan- ja fága/resursaguovddáža ásaheami strategiijaid. Bargojoavkku raporta, «Evttohus mo ođđasis organiseret sámi giellabarggu sámedikkiid ovddasvástádussuorggis», addui SPR stivrii 26.08.08. Sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoahkkin leat bivdán sámedikkiid čuovvolit raportta.