Sámedikke doaimma birra 2005

2.14 Ealáhusat

Sámediggi lea árjjalaččat mielde ollu ealáhussurggiin sámi servodagas. Ulbmil lea oččodit nana ja ceavzilis sámi servodagaid. 2005 barggu bokte lea Sámediggi bargan sámi ealáhusaid rámmaeavttuid buoridemiin. Sámedikki ealáhuspolitihkka deattuha smávva doaimmaid láhčima. Sámi guovlluin leat eanaš smávva fitnodagat main lea unnán ieškapitála. Dállodoallu ekonomalaš buvttadeaddjin lea ain eallimin sámi guovlluin. Stuorra hástalussan smávva sámi báikegottiin lea ahte lea unnán riskakapitála. Sámi ovddidanfoandda bokte háliida Sámediggi juksat dan ulbmila ahte sámi báikegottit galget leat nannosat ja ceazilat, ja Sámediggi vásiha čađat ahte gielddaid mielas lea buorre gullat Sámi ovddidanfoandda doaibmaguvlui. Sámedikki ealáhuspolitihkka lea dagahan ahte ollu sámi gielddat háliidit searvat dán doaibmaguvlui. Čakčamánus 2004 mearridii Sámediggi viiddidit Sámi ovddidanfoandda doaibmaguovllu sakka. Viiddideapmi lea mielddisbuktán ahte ohcamiid lohku Sámi ovddidanfondii lea lassánan mealgat jagi 2004 ektui. Danne lea deaŧalaš ahte Sámediggi oažžu ekonomalaš vejolašvuođaid dustet daid stuorra hástalusaid, maid viiddideapmi lea mielddisbuktán.

Dienasbargiid ja iehčanas ealáhusdoalliid vuoigatvuođat áhpehisvuođa, riegádahttima ja smávva mánáid fuolahusa oktavuođas leat hui sierraláganat. Dálá čálgoortnegat ealáhusdoalli nissoniidda leat hui heajut. Ulbmil ferte leat ahte buot nissonat geat háliidit álgit iehčanas ealáhusdoallin, ožžot seamma buriid oadjoortnegiid go dienasbargit. Dát čálgoortnegat leat hui deaŧalaččat nissoniidda ja fertejit doaibmat jus nissoniin galgá leat seamma vejolašvuohta searvat ealáhuseallimii seammaláhkai go almmáiolbmuin ge. Sámediggi lea dovddahan fuolastuvvama dán oktavuođas gulaskuddancealkámušas Mánáid- ja bearašdepartemeantta árvvoštallamii nissonolbmuid čálgoortnegiid birra.

2.14.1 Eanandoallu

Doaibmaguovllu geográfalaš viiddideapmi lea dagahan ahte eanadoalu doaibmabijut leat lassánan mealgat. Ollu viiddideaddjit atnet ovttasdoaibmanálggaheami ávkkálažžan. Dat mielddisbuktá earret eará uhcit huksengoluid ja ovttasdoaibmamiid lahtut ožžot eanet astoáiggi ja luopmosadjásačča. Muđui vurdet ollu boanddat huksenálggahemiiguin. Dat dagaha ahte ollu doarjagat gessojuvvojit ruovttoluotta go eanadoallit eai čađat huksenplánaideaset.

WTO-šiehtadusa boađus ii leat čielggas ja dat sáhttá leat sivvan dasa go ollugat vurdet huksemiiguin. Sámediggi lea bivdán eanadoalloministara váldit erenoamážit vuhtii sámi guovlluid eanadoalu WTO-šiehtadallamiin. Riikkaidgasdasaš ja riikkalaš šiehtadusat geatnegahttet Norgga stáhta fuolahit ahte šiehtadus ii buvttit negatiivva váikkuhusaid sámi guovlluid eanadollui. Dan oktavuođas lea Sámediggi ovddidan dan jurdaga ahte ásahit eamiálbmotavádaga earret eará danne ahte sihkkarastit nannoset báikkálaš ráđđejumi luondduresurssaid badjel.

Guovddáš eanadoallopolitihkka lea dagahan ahte ollu dállodoallit leat heaittihan doaluideaset ja vuovdán mielkeeriideaset. 1997 rájes lea ovdamearkkadihte 15 % Finnmárkku mielkeearis vuvdojuvvon. Seamma guvlui manná eará sámi guovlluin maid. Leat iešguđelágan sivat dán njiedjamii, muhto eanadoalu rámmaeavttut leat hedjonan maŋimus jagiid. Sámi guovlluid mielkeeari stuorra njiedjamis leat negatiiva váikkuhusat mielkebuvttadeapmái. Dát dagaha stuorra bestenváttisvuođaid eanadollui, erenoamážit nuoraid ektui. Hástalussan lea oažžut eiseválddiid lasihit mielkeeriid sámi guovlluide. Ferte ávkkástallat heaittihuvvon doaluid eriiguin (oađđi eriiguin), mat eai leat vuvdojuvvon. Sámi guovlluid dálá doalut fertejit oažžut lassi mielkeeriid – erenoamážit smávva doalut main lea eanadoallu lotnolasat eará ealáhusaiguin dahje fidnuiguin. Jus mielkeearit njidjet ain eambbo, de dat sáhttá bilidit sámi eanadoalu.

Sámediggi oassálasttii 2005 eanadoallošiehtadallamiidda go šiehtadallamat ledje measta loahpahuvvon jo. Eanadoallopolitihka ja šiehtadusa rámmat ledje jo mearriduvvon dalle nu ahte Sámedikkis eai leat leamaš duohta váikkuhanvejolašvuođat. Danne lea Sámediggi čujuhan dasa ahte Sámediggi ferte beassat fárrui šiehtadallamiidda ollu árat. Geahča stuorradiggedieđáhusa nr 55 (2000 – 2001) čuoggá 14.5.3.

2.14.2 Guolástus

Sámediggi háliida ahte mearraresurssat galget hálddašuvvot guhkesáiggi ja ekologalaččat ceavzilis perspektiivvas. Sámediggi lea evttohan muddet riddodorskebivdima danne go Riikkaidgaskasaš mearradutkanráđđi (ICES) ii leat rávven bivdit riddodorski. Sámediggi lea mielde bargojoavkkus mii galgá hutkat hálddašanstrategiija mo nannet máddodaga seammás go váldá vuhtii daid guolásteaddjiid, geat dán áigodagas galget eallit riddodorskiin.

Čakčamánu 2004 dievasčoahkkimis bovdii dalá guolástusministtar Ludvigsen Sámedikki oassálastit referánsajovkui ráhkadit St.dieđ. nr. 19 (2004 – 2005) Mariidna ealáhusovddideapmi. Ollu Sámedikki deaŧalaš evttohusat eai váldojuvvon vuhtii, ja Guolástus- ja riddodepartemeanta válljii sáddet dieđáhusa njuolgga Stuorradikki ealáhuslávdegoddái almmá dábálaš gulaskuddama haga. Guolástus ealáhussan lea sakka áitojuvvon dakko bokte go álbmogis buori muddui lea váldojuvvon eret guolástanvuoigatvuohta. Ovddiduvvon dieđáhus ii váldde dán vuhtii vaikke vel ollu konvenšuvnnat nannejit eamiálbmogiid guolástanvuoigatvuođaid. Sámediggi lea 2005 bargan dan ala ahte várrejuvvo sierra guovlluearri guovlluide gos ealáhuseallin ii leat nu nanus. Dát dávista Stuorradikki 1988 mearrádussii.

Gonagasreappá leavvan lea buvttihan stuorra negatiivva váikkuhusaid guolásteaddjiide sámi riddo- ja vuotnaguovlluin. Vearrámus lea leamaš daidda uhcimus fatnasiidda vuotnaguovlluin, main eai leat dahje leat smávva vejolašvuođat bivdit eará guovlluin ja sáhttá šaddat nu ahte eai juvssa reabbábivdoeari danne go gáibádusat dán bivdui leat menddo stuorrát. Danne lea Sámediggi maiddái bargan dáinna áššiin, ja Sámedikki ávžžuhusa vuođul suovai Guolástus- ja riddodepartemeanta vuollel 7 m guhkkosaš fatnasiid I joavkkus ja vuollel 6 m guhkkosaš fatnasiid II joavkkus, searvat 2005 gonagasreabbábivdui. Departemeanta čuovvolii maiddái Sámedikki evttohusa nammadit lávdegotti mii galgá guorahallat dálá gonagasreabbáhálddašeami, ja evttohit boahttevaš hálddašanortnegiid.

Sámediggi lea 2005 addán doarjaga guovtti báikkálaš vuotnaprošektii, nubbi Porsáŋggus ja nubbi Deanuvuonas, maid ulbmil lea leamaš oažžut báhččojuvvot eanet njurjuid. Dát mielddisbuvttii earret eará ahte vuosttas gearddi bivdojuvvui jagi geađgenjuorjoearri.

Birasgáhttendepartemeanta lea nammadan fágajoavkku mii galgá ráhkadit ollislaš hálddašanplána Barentsábi-Lofuohta várás. Sámedikki mielas lea sakka moaittehahtti go Barentsáhpi ja riddo- ja vuotnaguovllut gieđahallojuvvojit sierra hálddašanplána oktavuođas, go Barentsábi guollemáddodagat jođašit ja dat gođđet ja vižžet biepmu riddo- ja vuotnaguovlluin. Sámediggi áigu maiddái deattuhit ahte lea deaŧalaš ahte báikkálaš ja árbevirolaš máhtolašvuohta geavahuvvo ulbmillaš dutkamis ja ollislaš ekovuogádagas. Erenoamážit ferte garraseappot vuoruhit dutkama gonagasreappá leavvama birra vuotnaguovlluide.

2.14.3 Boazodoallu

Sámediggi buktá juohke jagi evttohusaid boazodoallošiehtadallamiidda ja vásiha ohpihii ahte dat eai váldojuvvo vuhtii. 2005/2006 boazodoallošiehtadusa meannudeamis lea Sámediggi čujuhan ahte verrui guoski áššiin heaittiheami oktavuođas eai leat seammalágan váikkuhusat buot vuođđoealáhusaide. Dasa lassin vásiha boazodoallu ahte dat doaibmagolut mat čatnasit guovdileamos doallobiergasiid doaibmadivadiidda, lassánit dađistaga. Eará vuođđoealáhusain leat divatovddut ealáhusa doallobiergasiid investeremiid ja geavaheami oktavuođas. Sámediggu čujuha dasa ahte boazodoallu lea erenoamáš deaŧalaš sámi kultuvrii ja ealáhuseallimii. Sámediggi gáibida danne ahte sámi boazodoallu oažžu unnimusat seamma divat- ja vearroortnegiid go daid, mat eará vuođđoealáhusain leat dál. Eanadoallo- ja biebmodepartemeanttas lea bajimus ovddasvástádus vuođđoealáhusaid hálddašeamis ja Sámediggi lea rávven eiseválddiid njulget diekkár bonjuvuođaid.

Sámediggi oaivvilda ahte reviderejuvvon boazodoalloláhka ferte leat vuođđun boazologu heiveheapmái Finnmárkkus. Deaŧalaš lea heivehit boazologu guohtonvuođu ektui. Norgga eiseválddiin lea geatnegasvuohta sihkkarastit resursavuođu ealáhussii. Eiseválddit eai olle gáddái boazologu heivehemiin nu guhká go resursavuođđu oppa áiggi gáržžiduvvo.

2.14.4 Duodji

Sámediggi lea 2005 ovttas duodjeorganisašuvnnaiguin ráhkadan váldošiehtadusa duodjeealáhussii. Duodjeealáhusa váldošiehtadusa vuođul lea dahkkojuvvon duodjeealusšiehtadus 2006 várás. Šiehtadus mearkkaša ahte duojáriin dál lea dakkár ortnet, mii addá juohke doibmii ovdánahttinvejolašvuođa. Seammás lea šiehtadus veahkkin áimmahuššamin duodjeárbevieruid ja addimin bargosajiid nuorra duojáriidda.

Duodjeealáhusšiehtadusa ásaheami oktavuođas lea ásahuvvon sierra duodjefágalávdegoddi mii galgá dohkkehit daid duojáriid, geat háliidit logahallat iežaset duodjeregistarii. 2005 lea maid álggahuvvon bargu kártet duodjeealáhusa ekonomiijadili. Sámediggi lea ekonomiijalávdegotti lahttu ja doabmá dien guovtti lávdegotti čállingoddin.

Rekrutterendilli duodjeealáhusas lea suorgi mainna Sámediggi lea ollu bargan. 2004 álggahii Sámediggi 2-jagáš geahččalanprošeavtta ovttas Romssa ja Finnmárkku fylkkagielddaiguin duodjeovddidanprográmma oktavuođas. Prošeavtta ulbmil lea sihkkarastit rekrutterema duodjefágaohppui.

Boazodoalu ja duoji oahppokantuvrras Vuonnabađas lea ovddasvástádus ortnega hálddašeamis. 2005 leat leamaš 11 oktilis duodješiehtadusa. Duodjeealáhusa ekonomalaš dilli lea dagahan ahte Sámediggi lea oaidnán erenoamáš dárbbu álggahit doaibmabijuid sihkkarastit rekruterema. Ulbmil lea ahte duodjefidnooahppit galget beassat mielde dábálaš fidnooahppiortnegiidda.

Lea deaŧalaš buoridit duojáriid rámmaeavttuid. Duodjeovddidanprográmma oktavuođas lea Sámediggi ovttas duodjeealáhusain ožžon ráhkaduvvot raportta mas lea árvvoštallojuvvon sáhttá go momsaluvven duojáriidda váikkuhit ahte duodji šaddá eanet gánnihahttin. Raporta nanne ahte momsaluvven lea ávkkálaš váikkuhangaskaoapmi go galgá buoridit duodjeealáhusa gánnihahttivuođa. Sámediggi lea álggahan háleštemiid sámi áššiid stáhtačálliin doaibmabijuid vejolaš čuovvoleami birra.

2.14.5 Sámi mátke-ealáhusat

Turismaealáhusas jearahuvvojit vásihanbuktagat mat leat vuođđuduvvon sámi eallinvugiide. Ollu aktevrraid doaibma lea vuođđuduvvon sámi dáidagii ja sámi ovdanbuktimii. Dát lea dagahan bargosajiid lassáneami ja seammás nannen sámi guovlluid ássama. Go dilli lea rievdan gálvobuvttadeamis vásihusaid, doaimmaid ja dieđuid buvttadeapmái, de das lea leamaš ávki sámi servodahkii. Vejolašvuohta fállat eanet diekkár buktagiid lea stuoris. Sámedikki mielas lea deaŧalaš go sámi eallinvuogi ja buktagiid gaskkusteapmi dahkkojuvvo duohta ja jáhkehahtti vuogi mielde ja ahte dát áŋgiruššan dávista sámi beroštumiide, norpmaide ja vieruide.

2005 lea Sámediggi vuoruhan gelbbolašvuođaloktema ja fierpmádathuksema dakkár turismmas, mas lea kultuvra ja luondu vuođđun. Vuođđostruktruvrra huksemis dálveturismma várás lea nubbi vuoruhuvvon suorgi mátkeealáhusáŋgiruššamis mas skohter- ja čuoiganláhtuid ja bálgáid láhčin ja buoret ovttasbargu válljejuvvon duottarstobuid gaskkas leat guovddáš doaibmabijut. Sámediggi lea 2005 erenoamážit áŋgiruššan mátkeealáhusain sámi guovlluin. Sámediggi lea 2005:s atnán erenoamáš beroštumi mátkkoštusáŋgiruššamiidda buot sámi guovlluin. Oassin dán barggus lea Sámediggi 2005:s searvan ovttasbargui Innovašuvdna Norggain ja eará oasálaččaiguin Finnmárkkus bargan dihte juoidá mátkkoštušáŋgiruššamiiguin Sis-Finnmárkkus.

2.14.6 Lotnolasealáhusat

Sámedikkis lea 1991 rájes leamaš doaibmadoarjjaortnet lotnolasealáhusaid várás. Stuorra oassi lotnolasealáhusdoarjagis lea dán jagi mannan duoji ja boazodoalu ovttastusaide, mas eatnašiin lea boazodoallu váldoealáhussan. Eai gallásis leat meahcci lassiealáhussan sin gaskkas geat leat ožžon doaibmadoarjaga. Meahcceresurssaiguin sáhttá ávkkástallat buorebut ja hástalussan lea oažžut áigái dakkár meahcceealáhusa, maid sáhttá doaimmahit ovttas eará ealáhusaiguin. Guovddáš áŋgiruššansuorgin dan oktavuođas lea meahccebuktagiid buoret fievrridan-, vuostáiváldin- ja vuovdinorganiseren. Meahcceealáhusaid oktavuođas leat maid vejolašvuođat luođuguliid biepmamis ja ovttastupmi meahcceealáhusaid ja dakkár mátkeealáhusaid gaskkas, mat leat vuođđuduvvon lundui ja kultuvrii.

Sáivaguolleprošeakta lea loahpahuvvon ja prošeavtta ulbmil lea oažžut áigái gánnáhahtti sáivačáhceguolástusa ja bisuhit guollekvalitehta. Ain dárbbašuvvo bivdit vai guollekvalitehta bisuhuvvo. Prošeavttas orru leamen positiiva beaktu. Borramušguoli vuostáiváldin lea ásahuvvon Guovdageidnui.

Ođđa ráđđehus áigu álggahit árvoháhkanprográmma lotnolasealáhusaid várás sámi guovlluin. Dakkár doaibmabidju doarju Sámedikki ealáhusáŋgiruššamii sámi guovlluin. Sámediggi lea bivdán ráđđehusa váldit Sámedikki mielde árvoháhkanprográmmabargui.