Sámepolitihka birra

15.1 Plána- ja huksenláhka

Gielda- ja guovlodepartemeanta, Eanadoallodepartemeanta ja Birasgáhttendepartemeanta leat searválaga addán johtočállosa areálageavaheami ja huksendoaibmabijuid birra boazoguohtunguovlluin. Johtočálus válddaha gažaldagaid dan oktavuođas go boazodoalloberoštusat galget meannuduvvot plánen- ja huksenáššegieđahallamis plána- ja huksenlága vuođul. Johtočálus čilge maiddái boazodoallorievtti ja huksehusaid ja rusttegiid gieđahallama boazodoallolága vuođul.

Plána- ja huksenláhka lea deaŧalaš váikkuhangaskaoapmin go hábme ja organisere fysihkalaš birrasiid, ja áimmahuššan dihtii lagasbirrasa kvalitehtaid. Láhka láhča vuođu vuogádahkii mas galgá dahkkojuvvot ollislaš plánen stáhta, fylkkagielddaid ja gielddalaš doaimmaid bealis.

Gielddalaš plánemis sáhttá leat dettolaš mearkkašupmi sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima luondduvuđđosa váfisteamis. Plánaproseassaid čielggasmahttin ja nana geatnegasvuohta plánaeiseválddiide ahte galget láhčit dili vai sámi organisašuvnnat ja sámi veahkadat besset leat mielde váikkuheamen, leat buori bohtosa deaŧalaš ovdehussan. Deaŧalaš lea maiddái gárgedit areálapolitihka mii váfista ahte sámi beroštusat fuolahuvvojit plánavuogádaga bokte.

Boahttevaš boazodollui lea mearrideaddji ovdehussan váfistit boazodoalloareálaid. Lassin dan suodjalussii mii boazodoallolágas addojuvvo, lea plánen plána- ja huksenlága vuođul buorre váikkuhangaskaoapmi man vuođul sáhttá árvvoštallat ja váfistit amaset árvvolaš guovllut geavahuvvot eará ulbmiliidda.

Galgá árvvoštallojuvvot mo, ja guđiin surggiin, sáhttá leat heivvolaš geavahit riikkapolitihkalaš njuolggadusaid, omd. areálaide, eanadagaide ja luondduburiide boazodoalloguovlluin ja sámi kultuvrra guovlluin. Riikkapolitihkalaš njuolggadusaid áigumuššan lea čielggadit ja konkretiseret riikkagottálaš juksanmeriid plánenbarggu sisdoalu ja áššemeannudeami hárrái. Gielda- ja guovlodepartemeanta áigu geavahit riikkapolitihkalaš njuolggadusaid gaskkustan dihtii sámi beroštusaid plánabarggus plána- ja huksenlága vuođul, vrd. § 17, 1. lađđasa. Bargu dahkkojuvvo ráđđálagaid Birasgáhttendepartemeanttain, Eanadoallodepartemeanttain ja Sámedikkiin, ja bálddalastojuvvo go ráđđehus čuovvola plánaláhkalávdegotti evttohusa.

Ráđđehus lea St. dieđ. nr. 31s (2000–2001) Kommune, fylke, stat – en bedre oppgavefordeling (Gielda, fylka, stáhta á buoret bargojuohku) evttohan iešguđet doaimmaid, maid ulbmil lea čohkket ja nannet guovlluguovdasaš ovddidanovddasvástádusa. Stuorradikki eanetlohku lea dorjon, ahte fylkkagieldii sirdojit doaimmat ja ovddasvástádus, maiguin gárgedit dan rolla ovdánahttin, vrd. Árv. S. Nr. 307 (2000–2001). Evttohuvvui earret eará sirdit fylkkagildii mearridanválddi vuostecealkagiin, mat bohtet gielddaid areálaplánaid vuostá. Stuorradiggi doarjjui evttohusa. Sámedikki vuostálastinvuoigatvuohta gielddaid areálaplánaid hárrái ii rievdaduvvo St. dieđ. nr. 31 čuovvumuššan. Ráđđehus bargá viidáseappot daid rámmaid ráhkademiin, mat čatnasit vuostecealkkaválddi sirdimii fylkkagildii, ja guorahallá dan olis maid Sámedikki rolla.

15.1.1 Plánaláhkalávdegoddi

Plánaláhkalávdegoddi bargá dan ala ahte plána- ja huksenláhka (PBL) šaddá buoret váikkuhangaskaoapmin mainna vuhtiiváldá biologalaš eatnatgeardáivuođa. Seammás lea dát deaŧalaš váikkuhangaskaoapmin luondduvuđđosa váfisteapmái, maiddái sámi beroštusaid luondduvuđđosii. Plánaláhkalávdegoddi lea jagis 2001 ovddidan iežas vuosttas raportta, NOU 2001: 7 «Bedre kommunal og regional planlegging etter plan- og bygningsloven» (Buoret gielddalaš ja guovlluguovdasaš plánen plána- ja huksenlága vuođul), mas sámi beroštusat leat válddahuvvon čuoggás 16.3.17.

Plánaláhkalávdegoddi galgá mandáhtas mielde árvvoštallat moanaid dettolaš gažaldagaid boazodoalu ektui. —ielggadeapmi evttoha ulbmilparagráfa viiddidit vai nammejahkii dadjá ahte láhka earret eará galgá fuolahit luonddubirrasa gáhttema oppalaččat, ja sámi kultuvrra ja ealáhusaid luondduvuđđosa. Lávdegoddi lea maiddái árvvoštallan ja hábmen vejolašvuođaid mo čielgaseabbundahkat ja rievdadit areálageavahuskategoriija «eanadoallo-, luonddu- ja olgodaddanguovllut», ulbmiliin ahte molsašuhttit dán areálageavahuskategoriija. Earret eará hábmejuvvo vejolašvuohta dasa ahte vásedin boazodoalloguovllut galget gielddaplána areálaoasis sáhttit váfistuvvot ovdamunni guovlluide gos lea máŋggageavahus. Viidáseappot lea lávdegoddi cuigen dárbbu buorebut bálddalastit boazodoallolága ja plána- ja huksenlága, ee. boazodoalu plánendárbbu ektui rastá gieldda- ja fylkkarájáid ja bálddalastit ealáhusa orohatplánaid ektui. Lávdegoddi bargá ain ovddasguvlui dáiguin gažaldagaiguin earret eará áigumušain ahte vásedin boazodoalloguovllut buorebut galget váfistuvvot areálaplánain. Lávdegotti bargu bistá jagi 2002 lohppii.

15.2 Riikkavárjalus ja boazodoallu

Boazodoallu gáibida stuorra areálaid. Go militeara ossodagat galget dohkkehahtti oahpahallama ja hárjehallama čađahit, de dárbbaša maiddái Riikkavárjalus hálddahit stuorra areálaid báhčin- ja hárjehallanšilljuide. Dain guovlluin gos goappaš dát areálagáibideaddji doaimma dáhpáhuvvet bálddalaga, sáhttet čuožžilit beroštusriiddut.

Riikkavárjalusa ulbmil lea váfistit boazodollui dohkkehahtti areálaid, seammás go Riikkavárjalus oažžu gokčojuvvot hárjehallandárbbu. Dát gáibida sakka buori máškitvuođa ja gulahallama Riikkavárjalusa ja boazodolliid gaskkas. Ovdamearkan lea Meavkki-Alitvári ášši, mas dán guovllu boazodoallit leat vuosttaldan Riikkavárjalusa plánaid čatnat oktii Meavkki ja Alitvári báhčinšiljuid. Nubbi eará ovdamearka leat hástalusat mat boazodoalus ja Riikkavárjalusas leat areálageavaheami hálddaheamis Hálkavári báhčinšiljus Finnmárkkus. Sihke Riikkavárjalussii ja boazodollui lea váldohástalussan atnit gálggaid ja dáhtu ja čájehit heivehanmuni ja doaladit gulahallama, ulbmiliin ahte garvit areálariidduid boahtteáiggis.

15.3 Ekologalaš guoddinnákca ja guohtunguorbadančuolbma

Ekologalaš guoddinákca ovdeha guohtunvuđđosa hálddaheami nu ahte guohtundássedeaddu váfistuvvo guhkes áiggi vuollái. Dát mearkkaša ahte boazolohku ferte heivehuvvot guovllu guohtunpotensiálii. Finnmárkku jeagelguohtunvalljodagat leat mannan negatiiva guvlui ja nu váddudahttán ealáhusa rámmaeavttuid.

Go šiehtadallojuvvui boazodoallošiehtadus šiehtadusjahkái 2000/2001, sohpe šiehtadusoasálaččat ahte boazolohkomuddenbargui guoski dilálašvuođat galget čuovvoluvvot reguleremiiguin mat vuođđuduvvojit boazodoallolága láhkavuđđosa ala. Boazodoallohálddahus lea bargamin čielggadanproseassain mii addá Boazodoallostivrii vuđđosa mearridit orohagaid rámmaeavttuid Oarje-Finnmárkku boazoorohagas jagi 2001 mielde ja Nuorta-Finnmárkkus jagis 2002. Dasto galget orohagaid doalloovttadagat soahpat boazolohkojuohkima doalloovttadagaid gaskkas. Juos orohagat eai boađe ovttaoaivilii juohkima hárrái, dahká Guovllustivra mearrádusa áššis. Eará deaŧalaš bealit mat addet oadjebas rámmaeavttuid, lea mearridit ja doaladit guohtunáiggiid ja oktasašorohagaid (giđđa/čakča ja dálveguohtumiid) orohatjuohkima. Dát jáhkkimis leat čađahuvvon jagi 2002 njukčamánu loahpas. Dát doaibmabijut doaivvu mielde veahkehit dan guvlui ahte Finnmárkku boazodoallu fas olaha ekologalaš guoddinnávccalaš málle.

15.4 —ázádagaid hálddaheapmi

Oljo- ja energiijadepartemeanta ovddasvástádusduovdaga doaibmabijut mearkkašit dávjá sisabahkkemiid mat váikkuhit sakka servodatlaččat. Dan oktavuođas álggahuvvojit viiddis plánemat mas dahkkojuvvojit váikkuhusčielggadeamit mat galget áimmahuššat buotlágan beroštusaid. Sámi beroštusat čielggaduvvojit dán lágan plánema bokte.

—ázádatdoaibmabijuid oktavuođas fuolahuvvojit sámi beroštusat dohkkehahtti láhkái konsešuvdnagieđahallama bokte. Sámi beroštusat adnojuvvjoit oppalaš beroštussan mat sáhttet bohciidahttit konsešuvdnageatnegasvuođa ja deattastuvvojit dalle go mearriduvvo galgágo addojuvvot konsešuvdna. Go addojuvvo konsešuvdna čázádatásahallamiidda, sáhttá biddjojuvvot eaktun ásahit boazodoallofoandda mii ovddida guoskevaš guovllu boazodoalu. Dasa lassin bargojuvvo dan ala ahte konsešuvdnagieđahallama bokte geahččala garvit sámi kultuvrra ja ealáhusvuđđosa vaháguvvamis nu guhkás go dán lea vejolaš ja ulbmillaš dahkat.

Gaskavuohta luondduhálddaheami ja sámi beroštusaid ja vuoigatvuođaid gaskkas galgá maiddái árvvoštallojuvvot dárkileappot dan barggu oktavuođas mii dahkkojuvvo čuovvolemiin Sámi vuoigatvuođalávdegotti nuppi oasseárvalusa (NOU 1997: 4).

Luondduhálddahandirektoráhtta (Direktoratet for naturforvaltning) lea buktán ođđa njuolggadusaid doaimmahit «Samlet plan for vassdrag» (—ázádagaid čoahkkeplána) dassážii go čázádaterohallan lea čađahuvvon ođđa nuolggadusaid vuođul. Dáin daddjojuvvo ee. ahte go gieđahallá áššiid main lea sáhka sirdit čázádatprojeavttaid kategoriijas II kategoriijii I, danne go báikkálaš vuosttaldeapmi lea nohkan, galget boazodoalloberoštusat ja eará sámi beroštusat gulaskuddamis vuhtiiváldojuvvot erenoamážit. Go sirdojuvvo kategoriijii I, de mearkkaša dát ahte projeavtta galgá konsešuvdnagieđahallat.

St.meld. nr. 37 (2000–2001) Om vasskrafta og kraftbalansen (st. dieđ. nr. 37 (2000–2001) —áhcefámu ja fápmodássedeattu birra) oktavuođas válljii ráđđehus rávvet Statkraft SF ahte heaittihit čázádatprojeavttaid Báidaris (Beiarn), Bjøllogas ja Melfjordas. Stuorradiggi lea mieđáhusa addán ráđđehusa neavvagii, gč. Innst. S. nr. 263 (2000–2001).

15.5 Doaibmabijut

• Ráđđehus áigu geavahit riikkapolitihkalaš njuolggadusaid áimmahuššat sámi beroštusaid plánemis.

• Plánaláhkalávdegoddi lea bidjan vuđđosa eanadoallo-, luonddu- ja olgodaddanguovlluid areálageavahuskategoriija molsašuhttimii (nuanseremii), ja áigu bargat viidáseappot dáiguin gažaldagaiguin dainna ulbmiliin ahte boazodoalu vásedin guovllut álkibut sáhttet váfistuvvot areálaplánain.

• Sámi kultuvrra ja ealáhusa luondduvuođus galgá leat deaŧalaš ulbmil plánemis.

• Ráđđehus áigu doarjut ahte fylkkaplána galgá eambbo geatnegahtti vuogi mielde adnojuvvot boazodoalu hárrái, ee. danne go boazodoallu eanaš doaibmá moanaid gielddaid badjel.