Sámedikki 2009 doaimma birra

3.15 Ealáhusat

3.15.1 Eanadoallu

Ráđđehus lea Soria Moria-julggaštusastis cealkán ahte dat háliida sihkkarastit eanadoalu doaimmaheaddjiide dakkár sisaboahtoovdáneami ja sosiála eavttuid mat eará joavkkuin ge leat. Dasto lea ráđđehus julggaštusastis deattuhan ahte dat áigu sihkkarastit eanadollui máŋggalágan doallostruktuvrra miehtá riikka. Earret eará jahkásaš eanadoallošiehtadusain lea ráđđehus deattuhan dehálažžan ovddidit sisaboađuid eanadoalu fitnodagaide, doaibmabijuid boaittobeallásaš eanadoalu várás ja nannet struktuvraprofiilla.

Dáinna áŋgiruššamiin ráđđehus addá sámi eanadollui ge buoret rápmaeavttuid. Doaibmabijut sámi eanadoalu várás čađahuvvojit ollislaš eanadoallopolitihkas. Dat ii guoskka dušše ekonomalaš váikkuhangaskaomiide, muhto maiddái biras- ja resursapolitihkkii, biebmopolitihkalaš doaibmabijuid deattasteapmái, ealáhusovddideami áŋgiruššamii ja eanadoallo- ja ássanpolitihkkii. Dát doaibmabijut váikkuhit dasa ahte dat váldoulbmil mii Sámedikkis lea ealáhusain, ollašuhttojuvvo, namalassii «nana ja ealli sámi servodagat main lea bissovaš ássan ja máŋggalágan ealáhusat».Dábálaš váikkuhangaskaomiid geavaheapmi mat leat boaittobeliid ja struktuvrra várás, soahpá Sámedikki oasseulbmilii eanadoaluin «bisuhit ja ovddidit ealáhusaid sámi guovlluin».

Davvi-Norgga eanadoallu ferte birget váttes luonddudiliin go buvttadeapmi lea nu bieđgguid ja go guhkes gaskkaid ferte fievrridit dárbašiid ja eanadoallobuktagiid. Movttiidahttin dihtii árjjalaš eanadollui riikkaoasis, ja nu movttiidahttojuvvo sámi eanadoallu ge, de leat roavvafuođarvuđot šibitbuvttadeamit lágiduvvon Davvi-Norgii ja buhtaduvvojit maiddái buvttadangolut máŋggalágan boaittobeliid earuheaddji váikkuhangaskaomiiguin. Ii addojuvvo doarjja dušše ekonomalaš váikkuhangaskaoapmin main lea njuolgga sisaboahtováikkuhus eanadoallofitnodagaide, muhto áŋgiruššet maiddái eará ortnegiiguin nu go fievrrádusdoarjagiiguin buot deháleamos buvttademiid várás eanadoalus, main lea stuorra mearkkašupmi Davvi-Norgga gielddaide.

Doarjjaortnegiid lassin vuoruhuvvo riikkaoasi eanadoallu eará doaibmabijuiguin ge. Eanadoallošiehtadusain sihke jagi 2006 ja jagi 2009 ovdamearkka dihtii mearriduvvui várret 1 miljon lihtter mielkeeari eará guovlluin mii galggai ođđasis juogadeapmái Finnmárkui. Jagi 2009 eanadoallošiehtadusain Finnmárkku mielkebuvttadeami struktuvrralaš diliid geažil mearriduvvui maiddái lasihit areáladoarjaga roavvafuođđara várás Finnmárkui ja Davvi-Romssa osiide. Dát doaibmabijut leat leamaš mielde dain árvalusain maid Sámediggi lea addán Eanadoallo- ja biebmodepartementii ovdalaš jahkásaš eanadoallošiehtadusaid.

Nu go boazodoallošiehtadusas ge de várrejuvvojit ruđat eanadoallošiehtadusa bokte Sámedikki doarjjaortnegiidda mat leat ealáhusovddideami/SNT várás. Dat lea veahkki buoridit sámi eanadoalu. Sihke Sámediggi ja departemeanta leat deattastan dehálažžan ahte Sámediggi, Innovašuvdna Norga ja fylkkamánne eanadoalloossodat bures gulahallet go ráhkadit strategiijaid investerenruđaid várás.

Movtiidahttin dihtii eanadoalu ja eanadollui guoski ealáhusovddideapmái de leat maiddái máŋga ekonomalaš váikkuhangaskaoami fidnemassii riikkalaš ortnegiin. Dat leat dakkár ortnegat main sámi eanadoallofitnodagat ge sáhttet ohcat doarjaga. Daidda gullet earret eará fylkkaid giliovddidanruđat Eanadoalu ovddidanfoanddas ja leat jurddašuvvon geavahuvvot láhčit dilálašvuođaid dakkár ealáhusovddideapmái mii addá vuođu guhkesáigásaš, gánnáhahtti árvoháhkamii ja leavahuvvon ássamii eanadoalu resurssaid ektui oppalohkái ja eanadoalloopmodaga ektui erenoamážit. Ruđat hálddašuvvojit guvllolaččat. Dan lassin leat eanet ortnegat nu go Biebmobuvttadeami árvoháhkanprográmma ja Sáivaguollebivddu ovddidanprográmma.

Sámediggi háliida dadjamuša Norgga ealáhuspolitihka hábmemis, dannego ealáhusovddideapmi sámi guovlluin hui ollu lea gitta guovddášeiseválddiid politihkas. Sámediggi lea dovddahan ahte háliida ráđđádallanproseassa eanadoallošiehtadusaid oktavuođas. Muhto dat ii sáhte čađahuvvot dannego eanadoallošiehtadallamat leat guovtti beali soahpama vuođđu, stáhta ja eanadoalu, man ovddas Norgga eanadoalliidsearvi ja Norgga eanadoalliid ja smávvadálolaččaid searvi šiehtadallet. Mo šiehtadallamat čađahuvvojit, lea mearriduvvon «Váldošiehtadusas eanadoalu várás», man vuollái stáhta ja eanadoalu organisašuvnnat čállet. Šiehtadallamiid stuorra oassi leat maiddái bušeahttadilálašvuođat mat eai gula ráđđádallanvuogádahkii.

Sámediggi ja Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta leat dattetge ásahan dehálaš proseassa bissovaš čoahkkimiid bokte ovdalaš eanadoallošiehtadusaid, ja dasa gullá viehka ollu čállosiid sádden departementii. Dát gulahallan Sámedikkiin čuovvoluvvui jagi 2009 ge.

3.15.2 Boazodoallu

Boazodoallopolitihka ulbmil lea oaččohit áigái boazodoalu mii lea ekonomalaččat, ekologalaččat ja kultuvrralaččat ceavzil. Jus boazodoallu boahtteáiggi galgá leat sámi kultuvrra vuođđu, de dat ferte váldojuvvot vuhtii ja hálddašuvvot dakkár ealáhussan mas lea ekonomalaš árvobuvttadeapmi ja bevttolaš buvttadeapmi.

Guokte guovdilis váikkuhangaskaoami boazodoallopolitihkalaš ulbmiliid juksamis leat boazodoalloláhka ja boazodoallošiehtadus.

Ođđa boazodoalloláhka fámuiduvai suoidnemánu 1. b. 2007. Ain leat čađaheamen ođđa lága. Lága vuođđu lea ahte boazodoallu lea gitta guohtuneatnamiid biologalaš resurssain, ja ahte dat leat ja geavahuvvojit ceavzilit guhkibu vuollai. Dohkkehuvvon doallonjuolggadusat leat resursahálddašeami vuođđu ovddas guvlui, ja fertejit leat eaktun dasa ahte lága arvat mearrádusat galget sáhttit geavahuvvot. Orohatstivrrat leat ođđa lága vuođul ožžon ovddasvástádusa ráhkadit doallonjuolggadusaid. Doallonjuolggadusat galget sisttisetdoallat njuolggadusaid earret eará guohtuneatnamiid geavaheami birra, boazologu birra ja dárbbašlaš vuođđostruktuvrra birra. Guovllustivra galgá dohkkehit doallonjuolggadusaid. Boazologu galgá Boazodoallostivra loahpalaččat dohkkehit. Ollu orohagat leat ráhkadan doallonjuolggadusaid, muhto dássážii ii leat oktage orohagaid ožžon dohkkehuvvot iežas doallonjuolggadusaid. Boazodoallohálddahus čuovvola dál sihke daid orohagaid mat leat ráhkadan doallonjuolggadusaid, muhto main leat čujuhuvvon váilivuođat, ja daid orohagaid mat eai leat vel sáddet doallonjuolggadusaid dohkkeheapmái. Dasto čujuhuvvo dasa ahte boazodoalloeiseválddit leat ožžon viiddiduvvon fápmudusaid čuovvolit daid dáhpáhusaid main siskkáldas iešstivren ii doaimma, ja main lea dárbu dan dahkat resursavuođu geažil dahje eará servodatberoštumiid geažil.

Jahkásaš boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiid oktavuođas lea Sámedikkis čuovvunvuoigatvuohta, ja dat čuovvu šiehtadallamiid oktilaččat. Šiehtadallamiid ovdalaš Sámediggi meannudii árvalusaidis 2010/2011 Boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiid skábmamánu dievasčoahkkimisttis. Dan árvalusat gusket máŋgga suorgái, ja sohpet eanaš Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi (NBRa) gáibádusaide. Juovlamánu 15. b. dolle Sámediggi ja Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta (EBDa) politihkalaš njunnošat digaštallančoahkkima mas Sámediggi čilgii iežas árvalusaid.

Guovvamánu 18. beaivvi NBR ja Stáhta soabaiga ođđa boazodoallošiehtadusa birra áigodahkii 01.07.2010 — 30.06.2011. Šiehtadus siskkilda ekonomalaš doaibmabijuid boazodollui buohkanassii 101,0 milj. ruvnno ovddas. Dát lea seamma stuorra juolludus go gustojeaddji šiehtadusas ge.

Boazodoallošiehtadus 2010/2011 nanne doaibmabijuid maiguin lea áigumuš oaččohit áigái buoremus buvttadusa ja buorebut heivehit boazologu resursavuđđui. Dehálaš doaibmabidju lea ahte doarjja misiid njuovvamii lasihuvvo mearkkašahtti ollu. Ovddidan dihtii ulbmillaš dásseárvobarggu boazodoalus bealit leat soahpan čielgasit lasihit beallelašdoarjaga. Lea šaddan váddásat jođihit bohccobierggu gávpemárkanii maŋimus jagi. Danne šiehtadus deattuha doaibmabijuid mat sáhttet buoridit njuovvama čađaheami miehtá áigodaga, ja mat sáhttet buoridit vuovdinvejolašvuođaid. Šiehtadusbealit leat soahpan ásahit sierra Márkanlávdegotti bohccobierggu várás. Márkanlávdegoddi galgá earret eará láhčit dilálašvuođaid earret eará dasa ahte bohccobiergu galgá vuovdaluvvot mearkanevtrála bohccobiergun, ja eará ge vuovdalandoaibmabijuide maid atná dárbbašlažžan.

Boazodoalu stuorámus hástalus guhkit áigái lea sihkkarastit eatnamiid. Dát lea stuorra hástalus go olmmoš jurddaša ahte boazodoallu lea dakkár ealáhus mii erenoamážit dárbbaša viiddis eatnamiid, ja ahte sisabahkkemat ja ráfehuhttin boazoguohtuneatnamiin lea lassánan mearkkašahtti láhkai maŋimus jagiid. Danne lea dehálaš áŋgireappot geahččalit geahpidit dán váttisvuođa. Jus mii galgat lihkostuvvat sámekultuvrra ávnnaslaš vuođu sihkkarastimiin, de lea mearrideaddji eaktu ahte mis lea oktasaš duohtavuođaáddejupmi ja ahte iešguđet doaibmit doibmet ovttas. Dát gáibida ahte politihkkárat ja eiseválddit máhttet ollu boazodoalu guđege beliid birra, nuppástusproseassaid birra ja áššiid gittalasvuođa birra. Boazodoallu doaimmahuvvo gieldda- ja fylkkarájáid rastá. Danne lea dárbu ahte gielddat barget bures ovttas, ahte gielddalaš ja guvllolaš eiseválddit barget bures ovttas, nu ahte lea vejolaš láhčit diliid eambbo ollislaš jurddašeapmái eanahálddašeami birra sámi boazodoalloguovlluin. Aivve oktasaš áŋgiruššamiin ja ovttasbargguin lea vejolaš juksat biddjojuvvon ulbmiliid.

Go lea áigumuš sihkkarastit boahtteáigái eleš boazodoalu, de lea dárbu buorebut sihkkarastit boazodollui eatnamiid, ja erenoamážit dakkár eatnamiid mat sáhttet váikkuhit ceavzilis boazodollui. Plána- ja huksenláhka lea guovdilis láhka areálahálddašeami hárrái boazodoalloguovlluin, ja dat lea guovdilis váikkuhangaskaoapmi go áigumuš lea buorebut sihkkarastit areálaid. Plána- ja huksenlága ođđa plánaoasis leat ásahuvvon buoret bargoreaiddut mat addet gielddaid ja fylkkagielddaid plánejeaddjiide buoret vejolašvuođa čuovvolit riikkalaš ulbmiliid sihkkarastit sámi boazodollui ávnnaslaš vuođu. Vuođđolága § 110a ja riikkaidgaskasaš njuolggadusat geatnegahttet sihke gielddalaš, guvllolaš ja stáhtalaš eiseválddiid vuhtii váldit sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima nu ahte dat ožžot erenoamáš gieđahallama ja árvvoštallama servodatplánemis oppalaččat ja areálaplánemis erenoamážit. Dát guoská buot gielddaide ja regiuvnnaide main lea sámi boazodoallu.

Sámediggi lea ráhkadan sierra plánaveahki. Dát plánaveahkki oktan dainna fáddávehkiin maid Birasgáhttendepartemeanta lea ráhkadahttán, leat buorre vuođđu go áigumuš lea sihkkarastit sámi kultuvrii, ealáhusaide ja servodateallimii buoret luondduvuođu.

Vai lea vejolaš geavahit duoid vehkiid nu bures go vejolaš, de ferte leat dehálaš ahte Sámediggi ja boazodoalu hálddašanorgánat ožžot vejolašvuođa barget bures ovttasráđiid.

Sámediggi lea váldán ovdan gažaldaga konsultašuvnnaid birra boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiid ektui, ja erenoamážit stáhta fálaldaga ektui. Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta ja Sámedikki gaskasaš čoahkkimiin lea Sámediggi ožžon dieđu ahte ii leat guovdil ii ge ulbmillaš konsultašuvnnaid doallat Stáhta fálaldaga birra. Váldosivva lea ahte eai galgga leat konsultašuvnnat bušehttii gulli čiegos dieđuid birra. Muhto Sámediggi ja Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta leat ásahan dehálaš proseassaid earret eará bissovaš čoahkkimiiguin ovdalaš boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiid. Dát oktavuohta vuoruhuvvo boahtteáiggi ge.

3.15.3 Minerálaláhka

Čujuhuvvo Sámedikki jahkedieđáhusa kapihttalii 2.8.4.18.

Ealáhus- ja gávpedepartemeanta ovddidii Od.prp. nr. 43 (2008–2009) Minerálaresurssaid háhkamii ja roggamii guoski lága birra (minerálaláhka) Stuorradiggái njukčamánu 20. b. 2009. Stuorradiggi dohkkehii lága ovttajienalaččat. Láhka ja lága láhkaásahus fámuiduvve 1.1.2010.

Álgoálbmotberoštumit nannejuvvojit ođđa lágas. Lágas čuožžu ahte mineráladoaimmaid oktavuođas galgá sámi kultuvrra luondduvuođđu vuhtiiváldojuvvot. Finnmárkku várás leat ođđa njuolggadusat dieđiheami birra ja guhkit áigemearit njuolgga sidjiide geat barget bohccuiguin. Seammás viiddiduvvo geatnegasvuohta kártet sámi beroštumiid ovdal minerálaohcama. Ođđa áššemeannudannjuolggadusat fuolahit ahte galgá biddjojuvvot stuorát deaddu sámi beroštumiide bággolonistanohcamiid ja doaibmakonsešuvnna ohcamiid meannudeamis. Seamma láhkai jotkojuvvojedje ovddeš Báktelága (bergverksloven) áššemeannudannjuolggadusat mat geavahuvvojit iskan- ja rogganlobiid ohcamiid meannudeamis. Guovlluin Finnmárkku olggobealde gustojit dábálaš áeemeannudannjuolggadusat mat fuolahit sámi eanaeaiggádiid dahje sámi geavaheaddjiidjoavkkuid beroštusaid, ovdamearkka dihtii boazodoalu beroštusaid. Dan lassin gusto Stáhta ja Sámedikki gaskasaš ráđđádallansoahpamuš mii vuolláičállojuvvui miessemánus 2005, maiddái guovlluide Finnmárkku olggobealde, ja sámi beroštumit leat váldojuvvon vuhtii eará lágain ge nu go plána- ja huksenlágas.

Ođđa minerálalága ráđđádallamiin gáibidii Sámediggi ahte seammalágan áššemeannudannjuolggadusat go dat mat gustojit Finnmárkui, maiddái galget gustot árbevirolaš sámi guovlluin Finnmárkku olggobealde. Ráđđehus ii leat sáhttán ná árrat čuovvolit Sámi vuoigatvuođalávdegotti II árvalusaid mii evttohii rievdadusaid minerálalágaide Finnmárkku olggobeallásaš guovlluid várás ge. Od. prp. nr. 43 (2008 – 2009) siiddus 112 boahtá ovdan ahte dat vejolašvuohta rahppojuvvo ahte sáhttá maid nuppástuhttit minerálalága maŋŋil Sámi vuoigatvuođalávdegotti II čuovvoleami oassin.

3.15.4 Boraspirenammagottit

Sámediggi nammadii ovddasteaddjiid boraspirenammagottiide Hedmárkkus davás. Birasgáhttendepartemeanta gáibida borasspireláhkaásahusa bokte ahte Sámedikki ovddasteaddjit boraspirenammagottiin galget leat Sámedikki áirasat dahje sadjásaš áirasat. Sámedikki mielas dát gáibádus orru leamen eahpegovttolaš ja dat lea dáhtton Birasgáhttendepartemeantta nuppástuhttit borasspireláhkaásahusa nu ahte Sámediggi friddja sáhttá nammadit iežas ovddasteaddjiid nammagottiide. Birasgáhttendepartemeanttas lea leamaš láhkaásahusevttohus gulaskuddamis čakčat 2009. Láhkaásahus galgá rievdaduvvot nu ahte ii šat gáibiduvvo ahte Sámedikki ovddasteaddjit boraspirenammagottiin eai šat galgga leat Sámedikki áirasat dahje sadjásaš áirasat. Gáibádus báikkálaš gullevašvuođa birra gal doalahuvvo.

3.15.5 Luossahálddašeapmi

Čujuhuvvo Sámedikki jahkedieđáhusa kapihttalii 2.7.5.2.

Sámediggi ja Luondduhálddašandirektoráhta ráđđádalle 2009 luossabivddu bivdináiggiid birra. Muddemat mat mearriduvvojedje 2008 várás, jotkojuvvojedje 2009 várás.

Luondduhálddašandirektoráhta ráđđádalai Sámedikkiin ovdalgo gáržžidanevttohus mearraluossabivddus jagiid 2010 – 2014 várás sáddejuvvui gulaskuddamii. Maŋŋágo gulaskuddanáigi nogai, ráđđádalle Sámediggi ja Birasgáhttendepartemeanta áššis. Sámediggi ja Birasgáhttendepartemeanta jukse muhtun muddui ovttamielalašvuođa mearraluossabivddu bivdináiggiin 2010 guolásteami várás.

Sámediggi ja Birasgáhttendepartemeanta leat dahkan rámmašiehtadusa daid ráđđádallamiid birra, mat čatnasit luossabivdui Davvi-Romssas ja Finnmárkkus. Šiehtadusa vuođđun galget leat sihke geatnegasvuođat sápmelaččaide álgoálbmogin ja Ráđđehusa politihkka luđolaš luosa várás. Áigumuš lea sihkkarastit buoremus vuođu luossabivddu muddemii Davvi-Romssas ja Finnmárkkus.

3.15.6 Energiijarusttegat

Varanger Kraft AS lea ohcan doaibmalobi hukset bieggafápmorusttega mii addá 350 MW rádjai, Rákkočerrui Bearalvági gildii. Ášši lea leamaš gulaskuddamis Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtas (NČEs). Kulturmuitoiskkadallamiid ja bieggafápmorusttegiid huksema oktavuohta lea válddahallojuvvon Retningslinjer for planlegging og lokalisering av vindkraftanlegg(BGD ja OED 2007). Láiddanjuolggadusat skovvejit proseassa dasa goas ja mo kulturmuitoiskkadallamat galget čađahuvvot.

NČEa mearrádusárvalusa Nord-Salten Kraftlag AL ohcamuššii hukset Forsanvatn kraftverk Stáiggu ja Hápmira suohkaniidda meannudii Gonagas stáhtaráđis.

Konsešuvdnameannudeamis bođii ovdan eahpesihkkarvuohta álgočielggadeami birra mii guoskkai boazodollui ja dasa ahte leat go molssaeavttot johtolagat máinnašuvvon johtolahkii Forsanvatn jieŋa rastá. Danne ráhkaduvvui ođđa čielggadus. Ođđaseamos čielggadusa loahppajurdda lea ahte johtolat lei dábálaččat gátti mielde dannego johtin dáhpáhuvai dábálaččat go ii lean jiekŋa, ja ahte reguleren ii hehtte johtaleami dakko. Raporta dattetge ii biehttal ahte johtaleapmi lei jieŋa rastá. Oljo- ja energiijadepartemeanta bijai maŋŋá go lei gulahallan Eanadoallo- ja biebmodepartemeanttain ođđa čielggadeami geažil vuođđun ahte Forsanvatn reguleren ii mearkkašahtti láhkai váikkut boazodollui. Dán čielggasmahttima maŋŋá ii oaidnán departemeanta dárbbašlažžan doallat eanet ráđđádallamiid áššis. Lohpi huksemii addojuvvui geassemánu 26. b. 2009 mannosaš gonagaslaš resolušuvnnain.

Sámedikki ja Oljo- ja energiijadepartemeantta gaskasaš ráđđádallanproseassa váiddaáššis ođđa 132 kV fápmojođđasa birra Lulli-Helgelánddas ii leat vel loahpahuvvon. Departemeanta gohčču maŋimus ráđđádallamii 2010 giđa mielde.

Goliat-ruktádaga huksema plána ja doaimma Barentsábis lea meannuduvvon Oljo- ja energiijadepartemeanttas Oljo ja energiijadepartemeanta lea doallan ráđđádallamiid Sámedikkiin mas ášši lea digaštallojuvvon. Ráđđádallamiin lei ovttaoaivilvuohta das ahte operatevrafitnodat lei čađahan viiddis váikkuhusčielggadeami Goliat-huksemii. Bealit eai soahpan álgoálbmotfoandda birra petroleadoaimma oktavuođas dahje das lea go sámiin erenoamáš vuoigatvuođat petrolearesurssaide. Dáid gažaldagaid hárrái čujuhii departemeanta ráđđádallamis Std.dieđáhussii. nr. 7 (2006 – 2007) Sámedikki jagi 2005 doaimma birra mii čilge ahte ráđđehus ii sáhte oaidnit ahte leat álbmotrievttálaš geatnegasvuođat sámiid ektui das mii guoská petroleadoaimma vuitui nannánjuolggis. Sierramielalašvuođa geažil lea Sámedikki árvvoštallan ahte ii leat vuođđu miehtat Goliat-ruktádaga huksemii ja doibmii Goliata huksen ja doaibma lea biddjojuvvon Stuorradikki ovdii Std.proposišuvnnas nr. 64 (2008 – 2009). Sámedikki oaivilat leat geardduhuvvon stuorradiggeproposišuvnnas. Stuorradiggi mieđihii stuorradiggeproposišuvnna meannudettiinis geassemánu 18. b. 2009 ahte huksen dohkkehuvvo. Oljo- ja energiijadepartemeanta dohkkehii huksema ja doaimma plána mearrádusain geassemánu 25. b. 2009.

3.15.7 Árvoháhkanprográmma veahkkálas ealáhusaid várás

Čujuhuvvo Sámedikki jahkedieđáhusa kapihttalii 2.7.13.3.

Lotnolasealáhusaid ja turistaealáhusaid árvoháhkanprográmma lea ásahuvvon Soria Moria-julggaštusa vuođul. Sámediggi hálddaša prográmma. Sámediggi lea vuoruhan ovddidit deaivilis váikkuhangaskaomiid prográmma hárrái. Sierranas ortnegat ovddiduvvojit ja heivehallojuvvojit daid ektui. Departemeanttat, báikkálaš hálddašeaddjit, fágalaš ásahusat ja ealáhusdoaimmaheaddjiid organisašuvnnat sáhttet buktit árvalusaid prográmmii. Sii sáhttet čuovvut prográmma earret eará go servet «Fágalaš forai» mas Sámediggi lágida čoahkkimiid dárbbu mielde, ja unnimusat oktii jahkái. Dát čoahkkimat addet Sámediggái árvalusaid prográmma hálterievdademiide, heivehallamiidda dahje vuoruhemiide. Sierra seminárat hálddašeaddjiid, fágaolbmuid ja ealáhusdoaimmaheaddjiid várás lágiduvvojit go dan lea dárbu dahkat čuvgen dihtii muhtun surggiid erenoamážit. Ovdamearka lea Sámedikki seminára njukčamánus 2010 mas fáddá earret eará lei čuvget vejolašvuođaid ja beroštumi ovddidit sáivaguollebivddu ealáhussan. Gelbbolašvuođalokten kurssaiguin ealáhusálggaheaddjiid várás, ja gelbbolašvuođafierpmádagaid čielggadeapmi leat eará áŋgiruššansuorggit. Sámedikki vuoruheamit, doaibmabijut ja ortnegat prográmmas bohtet muđuid ovdan Sámedikki jagi 2009 jahkedieđáhusas.