Sámepolitihkka

15 Eaktodáhtolašvuohta

Ráđđehus atná eaktodáhtolaš suorggi vuođđo-geađgin demokratiijas ja buresbirgenservodagas, ja okta váldoulbmil lea movttidahttit olbmuid eambbo oassálastit ja áŋgiruššat, erenoamážit daid joavkkuid mat dál leat olggobealde eaktodáhtolaš organisašuneallima. Eaktodáhtolaš suorggi bargu das ahte olahit máŋggabealatvuođa, eallinkvalitehta, kultuvrra, politihka ja demokráhtalaš guottuid lea hui mávssolaš servodatlaš bargu.

Eaktodáhtolaš organisašuvnnat leat guovddáš aktevrrat máŋgga deaŧalaš servodatsuorggis dan barggu dihte maid dat doaimmahit. Organisašuvnnat leat huksejuvvon iešguđetlágan ulbmiliid várás ja dan seammás dat duddjojit berošteaddjioktavuođa go oktavuođa deaŧalaš oassin leat oassálastin ja ovttastallan.

Ráđđehus dáhttu láhčit buori dili eaktodáhtolaš bargguide. Eaktodáhtolaš organisašuvnnat leat čoavddan sosiála oktavuhtii ja aktiiva oassálastimii, ja das lea oktiičadnii váikkuhus servodagas. Ráđđehussii lea deaŧalaš doalahit girjáivuođa ja eaktodáhtolaš organisašuvnnaid ja joavkkuid vai oallut olbmot sáhttet oassálastit eaktodáhtolaš organisašuneallimis.

15.1 Sámi organisašuvnnat

Sámi birrasiidda lea deaŧalaš nana organisašuneallin mii sáhttá čatnat olbmuid oktii ja mii sáhttá leat fárus doalaheame oktasaš árvvuid ja kultuvrralaš identitehta. Sámi organisašuvnnat leat álo ovttasbargan riikkarájiid rastá.

Sámi organisašuvnnaid stuorrun lea eanaš dáhpáhuvvan maŋŋil nuppi máilmmesoađi, gč. kap. 3. Sámi organisašuneallin lea maŋimus logenárjagiid šaddan hui girjái. Leat ásahuvvon dáidda- ja kulturorganisašuvnnat, nissonorganisašuvnnat, faláštallanorganisašuvnnat ja ollu eambbo. Maŋimus jagiid leat maid ásahuvvon máŋga sámi ealáhusorganisašuvnna, mat barget dan ala ahte vuhtii váldit guolásteddjiid ja meahcásteddjiid beroštumiid. Duojárat maid leat organiseren iežaset vai besset vára váldit boares duodjevieruin ja olahit buoret ealáhusvuođu.

Sámi organisašuneallin lea álo doaibman riik­karájiid rastá, gč. kap. 1.5.

Go Sámediggi ásahuvvui 1989:s, de Gielda­departemeanta bijai sámi organisašundoarjaga hálddašeami Sámedikki vuollái (1990:s 2,35 milj. ruvnno). Norgga Sámeráđđi hálddašii dien or­tnega ovdal. Dál juolluda Sámediggi doaibmaruđaid kulturorganisašuvnnaide, ealáhusorganisašuvnnaide ja nu gohčoduvvon váldoorganisašuvnnaide, 2007:s oktiibuot sullii 8,5 milj. ruvnno.

15.2 Eaktodáhttoguovddážat

Eaktodáhtolaš guovddážiid ulbmilin lea nannet oassálastima ja dan ahte galget leat oallut olbmot mielde báikkálaš doaimmain, ja dat leat maid gávnnadanbáikkit eaktodáhtolaš bargguide, oassálastimii ja gullevašvuhtii lagaš birrasis.

Eaktodáhtolašguovddážat leat eambbogiidda dagahan álkibun oassálastit eaktodáhtolaš bargui, ja guovddážat leat atnán ođđa vugiid movttidahttit olbmuid bargat báikkálaš eaktodáhtolaš bargguid. Guovddážat barget ovttas iešguđetlágan servviiguin, searvegottiiguin, almmolaš eiseválddiiguin ja ovttaskas olbmuiguin. Eaktodáhtolašguovddážat leat gávdnan dakkár málle man lea deatalaš doarjut, danne go dat háhket ođđa joavkkuid ja ođđa olbmuid ávkkálaš eaktodáhtolaš bargguide ávkin ovttaskas olbmuide ja olles oktavuhtii.

Dál leat sullii 300 eaktodáhtolašguovddáža miehtá riikka. Finnmárkkus leat ásahuvvon guhtta ja Romssas 11 eaktodáhtolašguovddáža, muhto dušše ovttas lea sámi namma: Eisevárluhppu Kárášjoga gielddas. Dasto leat Skánit lagaš birasguovddáš ja Gáivuona lagaš birasguovddáš ásahuvvon dakkár suohkaniidda gos stuora oassi álbmogis leat sápmelaččat.

Eaktodáhtolašguovddážat raporterejit movt sii atnet stáhtaruđaid jahkeraporttaid ja rehketdoalu bokte. Ii guhte ge eaktodáhtolaš guovddáš Romssas ii ge Finnmárkkus raportere erenoamáš doaimmaid, earálágan eaktodáhtolaš vugiid dahje hástalusaid sámi kultuvrra ektui. Kultur- ja girkodepartemeanta ii dieđe mearkkaša go dat ahte guovddážiin eai leat erenoamáš hástalusat sámi álbmoga hárrái vai lea go nu ahte raportagáibádusat leat hábmejuvvon nu ahte dakkár dieđut eai fuomášuvvo.

15.3 Strategüjat ja doaibmabijut

Dál lea unnán systemáhtalaš diehtu das makkár erohusat leat eaktodáhtolaš suorggis go lea sáhka sámi álbmogis ja muđui álbmogis. Diet guoská sihke statusdieđuide ja ovdamearkka dieđuide iešguđetlágan fáktoriin mat hehttehjit dahje ovdánahttet eaktodáhtolaš doaimmaid sámi álbmogis. Danne áigu Kultur- ja girkodeparte­meanta árvvoštallat álggahit muhtin prošeavtta vai olahivčče eambbo dieđuid das makkár erohusat leat sámi eaktodáhtolašbarggus ja dan eaktodáhtolašbarggus mii muđui lea álbmogis.

Muđui daid árvvoštallet álggahit geahččalanprošeavttaid ovtta dahje máŋgga eaktodáhtolašguovddážis, main lea ulbmilin dagahit eambbo dihtomielalašvuođa kulturerohusaid birra mat soitet leat ja mat vedjet mearkkašit juoidá sámi álbmoga eaktodáhtolaš bargguide.