Sámedikki 2008 doaimma birra

2.17 Ealáhusat

2.17.1 Ealáhusovddideapmi sámi guovlluin

Sámedikki mihttomearrin lea sihkkarastit ealli ja nana sámi servodagaid, main leat juohkelágan ealáhusat. árbevirolaš ealáhusbargu ferte sihkkarastojuvvot ja viidáset ovddiduvvot, ja ođđa ealáhusaide fertejit addojuvvot ovdánanvejolašvuođat.

Sámediggi lea 2008:s oččodan sámi servodagaid ealáhuseallimii buoret rámmaeavttuid árvoháhkama, gelbbolašvuođa- ja buvttaovddideami, nannoset vuovdaleami ja vuovdindoaibmabijuid bokte, nu ahte ealáhusain livččii boahtteáigi ja dat nagodivčče gilvalit. Sámediggi oaivvilda ahte ovttasbargu lea deaŧalaš nannen ja ovddidan dihte sámi ealáhuseallima. áigumuš lea ovttasbargat ulbmillaš váikkuhangaskaomiid bokte ja njuolga politihkalaš oktavuođain guovlulaš ja guovddáš eiseválddiiguin, main lea ovddasvástádus láhčit ealáhuspolitihka.

Luondduresurssaid geavaheapmi sámi guovlluin ferte ovddimusat boahtit ávkin ássamii guoskevaš guovlluin. Sámediggi háliida danne oažžut duohta váikkuhanfámu eanadoallo-, boazodoallo- ja guolástuspolitihkkii ja luondduresurssaid hálddašeapmái guovlluin. Buorit rámmaeavttut ealáhuseallimii sámi guovlluin galget guoskat sihke árbevirolaš ealáhusheivehemiide ja bargosajiide mat čatnasit kultur-, diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiijii.

Sámediggi lea 2008:s čađahahttán Sámedikki ealáhusovddideami váikkuhangaskaomiid evaluerema. Evalueren čájeha ahte dáin váikkuhangaskaomiin lea positiivvalaš váikkuhus smávva báikegottiide. Dáid rávvagiid vuođul álggahuvvojit ja viidáset fievrriduvvojit doaibmabijut. Dan geažil lea Sámediggi bargan viidáset raporterenvuogádagaiguin, diehtojuohkimiin interneahta bokte, ja dasto lea nannen gulahallama eará oassálastiiguin ealáhusovddideami siskkobealde.

Geográfalaš doaibmaguovlu doarjagiidda maid sáhttá ohcat ealáhusovdáneapmái viiddiduvvo 2009 rájis nu ahte guoská maid olles Gáŋgaviikka gieldda ja olles Rivttát gieldda. Ealáhusovddideami ovdáneapmi sámi guovlluin lea sorjavaš nášuvnnalaš juolludemiin stáhtabušeahta badjel. Vai sáhttá doalahit ovdáneami geográfalaš doaibmaguovllus seammás go dát guovlu viiddiduvvo lea Sámedikkis bággu oažžut lasi juolludemiid nášuvnnalaš eiseválddiin.

2.17.2 Juohkelágan ealáhuseallin

Juohkelágan ealáhuseallimii gullet priváhta bálvalusat, huksehusat ja rusttegat, mátkeealáhusat ja eará bálvalus- ja smávvaindustriija. Dan lassin leat sirdojuvvon ruđat boazodoallošiehtadallamiid bokte mat leat geavahuvvon boazodolliid várás geat háliidit ásahit dahje viidáset ovddidit lassiealáhusaid boazodoalu oktavuođas. 2008:s lea Sámediggi vuoruhan doaibmabijuid nissonolbmuid ja nuoraid várás ealáhuseallimis. Dasto lea Sámediggi vuoruhan gelbbolašvuođa buorideami, buvttaovddideami ja innovašuvnna. Mátkeealáhusaid siskkobealde leat vásihusvuđot mátkeealáhusbuktagat vuoruhuvvon. Sámediggi lea maiddái vuoruhan smávibuš biebmobuvttadusa sámi biebmoárbevieruid vuođul.

Buot eanemus ohcamat bohtet doarjjaortnegii almmolaš, priváhta ja sosiála bálvalusfálaldagat. 2008:s juolluduvvui badjelaš 7 miljon ru prošeavttaide mat guske juohkelágan ealáhuseallimii. Sámediggi ferte bajidit ealáhusovddidanrámmaid, earret eará juohkelágan ealáhuseallimii, jos galgá sáhttit doaibmat ovddidanaktevran sámi servodagain.

2.17.3 Duodji

Sámediggi lea 2005:s dahkan duodjeealáhusa váldošiehtadusa guvttiin sámi duodjeorganisašuvnnain. Dát čuovvoluvvo jahkásaš duodje­ealáhusšiehtadusaiguin. Ealáhusšiehtadusa ulb­milin lea ovddidit ealáhuslaš duoji mas lea buoret gánnáhahttivuohta ja mii eanet vuovdá ieš buvttaduvvon gálvvuid. 2009 šiehtadusa ollislaš rámman lea 9, 21 miljon ru. Dan geažil go investerendoarjjaortnegii ledje unnán ohccit 2007:s, unniduvvui rámma 2008:s.

Ealáhusšiehtadusas leat várrejuvvon ruđat ovddidan- ja investerendoaibmabijuide, doaibmadoarjagii, čálgoortnegiidda, organisašuvdnadoarjjan ja duodjegávppiide. Dasto leat maiddái várrejuvvon ruđat duodjestipendii joatkkaskuvlla ohppiid várás.

Doarjja duodjefitnodagaide lea juolluduvvon sihke ođđaásahemiide ja investerendoaibmabijuide dáláš fitnodagain. Ruđat leat maiddái addojuvvon mearkadávvirhuksemii ja gelbbolašvuođa bajideapmái. Sámediggi lea addán ruđaid Boazodoalu oahpahuskantuvrii duoji bissovaš fidnooahppiortnega hálddašeapmái. Duodjeinstituhttii lea juolluduvvon doarjja duoji bagadallanvirggiid ásaheapmái. Sámediggi lea maiddái addán doarjaga NatourNor ja Duodjeinstituhta gaskasaš ovttasbargoprošektii ásahahit interneahttabuvdda duoji vuovdima várás.

Vuođđun doaibmadoarjaga juogadeapmái leat oktiibuot 63 duojára, mat leat dohkkehuvvon daid eavttuid mielde mat leat duoji ealáhusšiehtadusas. Doaibmadoarjjaortnega evaluerema oktavuođas áigut geahčadit livččii go vejolaš ásahit duodjeregistara maid Dihtorbearráigeahčču sáhtášii dohkkehit.

Sámediggi lea dahkan šiehtadusa Asplan Viak AS:in ráhkadit ekonomalaš raportta duoji ovddideapmái jagiide 2007, 2008 ja 2009. Šiehtadus lea dahkkojuvvon golmma jagi áigodahkii. Ovdal láve Sámediggi dahkat šiehtadusa doaibmaváldiin dušše jahkái háválassii.

Raporta duodjeealáhusa ekonomalaš dilis 2008:s, mii lea dahkkojuvvon jagi 2007 rehketdoalu loguid vuođul, čájeha ahte sis geat ledje mielde iskka­deamis, lea gaskamearálaš doaibmaboađus 94 216 ru, mii lea seamma dásis go 2006:s.

Finnut Consult AS lea Sámedikki ovddas guorahallan hástalusaid mat leat duojis gelbbolašvuođa, oahpahusa ja ovddideami siskkobealde. Guorahallamis lea biddjojuvvon guovddážii movt ovddidanbargu sáhtášii nannet barggolašvuođa ja dietnasa duojis.

2.17.4 Eanandoallu

Sámi guovlluid eanandoalus leat ollu jagiid ráhčan heajos ahtanuššamiin ja rekrutteremiin. Sámedikki presideanta searvvai 2008:s čoahkkimiidda smávvadálolaččaiguin, Innovašuvdna Norggain, Fylkkamanniin ja Guovdageainnu suohkaniin ja Kárášjoga gielddain eanandoalu birra Sis-Finnmárkkus. Čoahkkimiiid vuođul celkojuvvui ahte eanandoalu dárbbuid Sis-Finnmárkkus fertešii kártet, ja rámmaeavttuid maiguin dustet dáid dárbbuid. Smávvadálolaččat Porsáŋggu gielddas bovdejuvvojit maiddái searvat dán ovttasbargoprošektii.

Sámedikkis leat leamaš čoahkkimat sihke Boanddaidservviin ja Boanddaid- ja smávvadálolaččaid servviin eanadoallošiehtadallamiid birra ja oppalaččat ovdáneami birra eanandoalus.

Dasto lea Sámediggi addán rávvagiid Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta eanandoallošiehtadussii. Sámediggi lea ákkastallan bajidit areálaráji buvttadandoarjjaohcamiid oktavuođas 200 mihtus 300 mihttui sámi ássanguovlluin, heaittihit priváhta mielkeeriid vuovdima, buoridit lábbábiergohatti, buoridit luopmo- ja astoáiggi sadjásašortnega, áŋgiruššat viidáset náláštuhttimiin/dihtomárkanbiepmuiguin ja buoridit investerenvejolašvuođaid huksemiid oktavuođas.

2.17.5 Guolástusat

Sámediggi lea addán gulaskuddancealkámuša Riddoguolástuslávdegotti evttohussii Finnmárkkulága ektui NOU 2008:5 ja Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadussii riddo- ja vuotnabivddu birra mearrasámi guovlluin (NOU 2007:12, 22. kápihttal.). Sámediggi eaktuda ahte lávdegotti ovttajienalaš árvvoštallamat ja evttohusat eai rievdaduvvo viidát boahttevaš konsultašuvdnaproseassas. Sámedikki mielas lea maiddái lunddolaš ahte goappašiid lávdegottiid čielggadusat biddjojuvvojit vuođđun mearrasámi guovlluide máttabealde Finnmárkku ja ahte Riddoguolástusnlávdegotti finnmárkkuláhkaevttohus geavahuvvošii mállen maiddái dáid guovlluid ektui. Riddoguolástuslávdegotti árvalusa barggu oktavuođas leat dollojuvvon čoahkkimat mearrasámi guolástanorganisašuvnnain Bivdi ja Norgga riddoguolástanservviin.

Sámediggi lea čađahan konsultašuvnnaid guolástuspolitihka njuolggadusaid reviderema oktavuođas, láhkaásahusas gonagasreabbá hálddašeamis ja láhkaásahusas mearraluossabivdui sámi guovlluin. Sámediggi lea maid ráđđádallan luossabivddu muddemiid hárrái jagiide 2008 ja 2009, ja mearraluossabivddu konsešuvdnaortnega hárrái. Sámediggi ii šaddan ovttaoaivilii Birasgáhttendepartemeanttain konsultašuvnnain luossabivddu muddemiid ektui 2008:s.

Sámediggi lea joatkkán bargguin eiseválddiid ovddas seailluhit sámi geahččanguovllu mearraresurssaid hálddašeamis. Dát guoská earret eará hálddašeapmái ja ráhkadussii norgga riddodorskis, lagasvuođa- ja sorjavašvuođaprinsihppii gonagasreabbá hálddašeamis, areálageavahanriidduide gaskkal árbevirolaš vuotnaguolásteami ja guollebiebmanealáhusa ja mearrádusain rahpat luoddubivddu 2009:is.

Njurjuid mudden ja hálddašeapmi lea maid guovddážis Sámedikki riddo- ja guolástuspolitihkas.

Njuorjju rolla ja movt dat váikkuha báikkálaš mariidnabirrasii ja resurssaide, lea oassin Mearradutkaninstituhta golmma jagáš dutkanprošeavtta bohtosiin mat gusket vuotnaekologiijii Porsáŋgguvuonas. Sámediggi moaitá dan go dutkanprošeavtta oktavuođas olles dutkanáigodagas gildojuvvui oalát njuorjobivdu vuonas, juoga mii raššuda riddodorski ja eará mariidnaresurssaid.

2.17.6 Boazodoallu

Sámediggi lea jagis 2008 addán cealkámuša ođđa elliidčálgoláhkii. Sámedikki árvalusat guske elliiddolliid ovddasvástádussii boraspirepolitihkas, bohccuid gáldemii ja dasto bohccuid goddimii gazirdanbuikkuin.

Borgemánus/čakčamánus 2008 finai sáme­diggeráđđi buot boazodoalloguovlluin Norggas viežžat árvalusaid boazodoallopolitihkalaš dieđáhussii maid sámediggeráđđi lea ráhkadeamen, ja dasto njuolga boazodolliiguin guorahalai hástalusaid mat leat boazodoalu rámmaeavttuid oktavuođas. Ealáhus lea fuolastuvvan guohtuneatnamiid massima geažil ja go váilot návccat iežaset hálddahusas. Sii váillahit maiddái beaktilis doaibmabijuid boraspirevahágiid eastadeapmái, ja buriid ja einnostuvvi buhtadanortnegiid. Sámediggi áigu guorahallat dáid áššečuolmmaid earret eará iežas boazodoallodieđáhusas mii gárvvistuvvo giđđat 2009.

Boazodoalu divatortnet lea máŋgii maŋimuš jagiin ovddiduvvon Ráđđehussii. Sámediggi lea beahtahallan go ii dán ge bušeahttaáigodagas loahpahuvvo dát ortnet. Sámediggi doarju Norgga boazosápmelaččaid riikkasearvi (NBR) barggu dán áššis. Ealáhus oaivvilda ahte maŋimuš divatlassáneamit earret eará bensiinna ektui leat buktán eahpegorálaš stuorra ekonomalaš noađi muhtun boazodolliide. Sámediggi lea juolludan ruđaid vai NBR lea sáhttán nammadit lávdegotti mii galgá bargat dáiguin áššiiguin eiseválddiid ektui, ja dárbbu mielde bálkáhit áššedovdiid divatáššis.

2.17.7 Lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma ja sámi mátkeealáhusat

Sámedikki dievasčoahkkin mearridii guovvamánus 2008 álggahit lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma sámi mátkeealáhusaiguin. Prográmma rámma 2008:s lei 6,5 miljon ru.

Fágalaš forum lea ásahuvvon. Das leat mielde Innovašuvdna Norga, fylkkagielddat ja golmma davimus fylkkagielddaid eanandoalloossodagat, Bioforsk, Bargo- ja searvadahttindepartemeanta ja Sámi allaskuvla. Dán foruma ulbmilin lea lonuhallat dieđuid almmolaš doaibmabijuid ja prošeavttaid hárrái main lea mearrašupmi prográmmii. Dasto lea ásahuvvon ovddidanforum mas leat mielde sámi ealáhusorganisašuvnnat. Ovddidanforum doaibmá prográmma referánsajoavkun.

Okta doaibmabijuin árvoháhkanprográmmas lea rekrutteret ja gávdnat vejolaš meahcce- ja lotnolasbargiid geat háliidit ásahit doaimmaid sámi guovlluin. Rekrutterenbargu lea jođus ja álggahanskuvla álggahuvvo jagi 2009 álggus.

Lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma ja sámi mátkeealáhusaid bokte lea Sámediggi ožžon vejolašvuođa ovddidit mátkeealáhusaid sámi guovlluin. Sámediggi lea 2008:s vuoruhan vásihusvuđot buktagiid ráhkadeami ja dasto lotnolasealáhusaid mátkeealáhusdoaimmaid ja smávibuš biebmobuvttadusa. Dákkár vuoruhemiin biddjojuvvo vuođđu šláddjás ja ođđahutki mátkeealáhusaid huksemii, maid bokte oažžut bargosajiid ja sihkkarastit ássama sámi guovlluin. Seammás lea Sámediggái deaŧalaš ahte sámi kultuvra mii gaskkustuvvo mátkeealáhusaid oktavuođas, lea luohtehahtti ja dávista sámi beroštumiide, norpmaide ja dábiide.

Sámediggi lea doallan sámi mátkeealáhuskonferánssa álttás golggotmánus 2008. Konferánssa ulbmilin lei meroštallat sámi mátkeealáhusdoahpaga sisdoalu, čalmmustahttit hástalusaid mátkeealáhusain ja addit Sámediggái stuorát vejolašvuođaid ulbmillaččat bargat sámi mátkeealáhusaid ovddidemiin. Dan lassin lei ulbmilin nannet ovttasbarggu sámi mátkeealáhusoassálastiid gaskka.

Sámediggi lea hábmegoahtán prošeavtta mátkeealáhusaid ovddideapmái miehtá sámi guovllu. Dan oktavuođas lea earret eará dollojuvvon seminára/proseassačoahkkin golmma sierra sajis Finnmárkkus.