Boazodoallolága birra

8.18 Boazolohku

Láhkalávdegoddi árvalii evttohusa § 9 – 4, gč. § 9 – 1 nuppi lađđasa bustáva b, ahte orohatstivra doaibmanjuolggadusaid bokte galgá mearridit alimus boazologu guđege geassesiidii, daid eatnamiid mielde maid siida hálddaša, gč. mearrádusaid guohtungeavaheami birra § 9 – 3. Orohaga boazolohku šaddá dalle nu ollu go siiddaid boazolohku lea oktiibuot. Čujuhuvvo lávdegotti mearkkašumiide čielggadeami čuoggás 9.7. Dál lea boazodoallostivra mii mearrida orohagaid boazologu, muhto guovllustivra sáhttá mearridit boazologu doalloovttadagaide.

Ollu gulaskuddanásahusat mat leat dán čuoggái buktán oainnuid, leat mielas lávdegotti prinsihpaide. Luondduhálddašandirektoráhtta jáhkká ahte dán bokte sáhttá vuordit ahte boaozosámi árbevierut nannejuvvojit ja ealáhus šadda guoddevaš. Direktoráhtta fuomášuhttá ahte evttohusas ii daddjo mihkke dan birra movt alimus boazolohku galgá mearriduvvot dohkkehuvvon biologalaš prinsihpaid ektui areálaid guohtungeavaheami ja areálaid guoddinnávcca birra.

Muhtun gulaskuddanásahusat oaivvildit ahte boazolohku lea okta dain rámmaeavttuin maid eiseválddit galget mearridit. Finnmárkku fylkkamánni oaivvilda ahte okta stáhta deaŧaleamos doaimmain lea bearráigeahččat ahte boazodoallu doaimmahuvvo ekologalaš guoddevaš vugiin, sihke boazodoalu iežas dihte, muhto maiddái luonddu ja eará geavaheddjiid vuhtii váldima dihte. Dán oktavuođas lea deaŧalaš ahte boazolohku heivehuvvo guohtumiidda. Vaikko eiseválddit galget ge dohkkehit guohtungeavaheami njuolggadusaid, de oaivvilda fylkkamánni ahte diekkár láhkarievdadeapmi dagaha resursabearráigeahččama ovddasvástádusa biđgema. Fylkkamánni oaivvilda ahte guovddáš eiseválddit fertejit mearridit orohagaid boazologu. Viidáset juohkima sáhttá orohat ieš dahkat.

Nordlándda Guovllustivraoaivvilda ahte almmolaš eiseválddiin ain ferte leat bajimus ovddasvástádus boazodoalu ovdáneami hárrái. Dát guoská rámmaeavttuide nugo boazolohkui, guohtunáiggiide ja guohtungeavaheapmái. Jus dát šaddá priváhta ovddasvástádus, de šaddá eiseválddiide álki beasadit ovddasvástádusas čuovvolit vejolaš váttisvuođaid resursadili dáfus. Guovllustivra lea ovttaoaivilis das ahte boazolohku galgá mearriduvvot siidda vuođul, muhto boazologu galget eiseválddit mearridit.

Departemeanta deattuha ahte boazodoalu resurssaid hálddašeapmi ja boazologu heiveheapmi resursavuđđui mielddisbuktá ollu hástalusaid. Dán dáfus leat váttis ja guovddáš áššečuolmmat boazodoalus masa máŋga jagi juo leat biddjojuvvon ollu návccat geahččalan dihte gávdnat čovdosiid.

Boazolohku ja guohtungilvu Finnmárkkus lea máŋgalot jagi leamaš áššin, muhto eai leat dássožii vel gávdnon buorit ja soabatlaš čovdosat. Muhtun sajiin Finnmárkkus orru leame ahte unnán njuovvan dahká stuora gilvvu guohtumiid alde, ja nu šaddá boazodoallu hearki goavvejagiid ja garra dálvviid vuostá. Go leat buorit jagit ja buorit guohtumat, de lassána boazolohku oalle sakka, ja dasto leat stuora vahágat goavvedálvviid goas guohtumat lássahuvvet/lohkkašuvvet dahje lea gassa muohta. Boazolohku lea dál máŋgga sajis Finnmárkkus sakka alit go eiseválddit lohket eatnamiid guoddit.

Nugo namuhuvvon de eai leat boazologu áššečuolmmat ođđa áššit. Ovdamearkan sáhttit namuhit St.dieđ. nr. 13 (1974 – 75) Om en aksjonsplan for de samiske bosettingsområder (doaibmaplána sámi ássanguovlluide) gos 5. siiddus nuppi ráiddus daddjo ná:

13. siiddus daddjo viidáseappot:

Maŋŋel dán leat čađahuvvon ollu iešguđetlágán doaibmabijut čoavdin dihte váttisvuođaid stuora boazologu geažil.

Sierra boazodoallošiehtadusa ásaheami bokte leat boahtán buoret vejolašvuođat oažžut boazodoalu organisašuvnnaid searvat boazologu áššái ja hábmet ekonomalaš doaibmabijuid nu ahte dorjot boazologu unnideami. Jahkásaš boazodoallošiehtadallamiid olis leat ásahuvvon iešguđet ortnegat mat galget oččodit eanet buvttadeami ja eanet njuovvamiid. Dát ortnegat leat sihke njuolggodoarjagat njuovvamii, deaddogáibádusat, liige infrastruktuvradoaimmat, márkanfievrredeapmi jna.

Šiehtadusjagi 2000/2001 šiehtadallamiid oktavuođas mearriduvvui datte ahte viidáset bargu boazologu heivehemiin galggai vuosttažettiin dáhpáhuvvat láhkavuđolaš doaimmaid bokte, go dál navdui ahte lea unnán viežžamuš boazodoallošiehtadusa ekonomalaš váikkuhandoaimmain. Čujuhuvvo St.prp. nr. 65 (1999 – 2000).

Maŋemus jagiid leat váikkuhandoaimmat eanet jorahuvvon buvttadandoarjjan dan sadjái go addit dihto doarjagiid. Dát orru buorebut doaibmame ulbmiliid mielde, muhto liikká ii nagot dáinna čoavdit vuođđováttisvuođaid.

Lassin boazodoallošiehtadusa ortnegiidda lea departemeanta ásahan liige erenoamáš váikkuhandoaimmaid sihke boazoeaiggádiid ja njuovahagaid hárrái.

Leat čađahuvvon ortnegat maid ulbmil lei olbmuid oažžut heaitit dahje unnidit boazologu. Dása lea sierra Sis-Finnmárkku nuppástuhtinprográmma (1993 – 1998) man ulbmil lei heaittihit doalloovttadagaid ja boazolgu unnidit dan bokte. Vaikko dasa biddjui stuora ruhta, de lea prográmma ávki oppalaččat leamaš oalle unni, gč. Norut NIBR raportta 2003:5.

1978 boazodoallolága bokte, mii bođii fápmui suoidnemánu 1. beaivvi 1979, lei jurdda oažžut buoret stivrejumi boazologu dáfus. Earret eará ásahuvvui doaba doalloovttadat ja iešguđet stivrenvejolašvuođat. Láhka rievdaduvvui 1996:s earret eará dainna ulbmiliin ahte ásahit láhkavuođustuvvon válddi resursahálddašeapmái, gč. Od.prp. nr. 28 (1994 – 95).

2002:s mearridii boazodoallostivra alimus lobálaš boazologu Oarje-Finnmárkku orohagaide. Várrejuvvojedje ruđat unnidan dihte boazologu, ja ásahuvvui sierra prošeaktakantuvra. Vaikko guovllus lea ge dán áigodagas njuvvojuvvon hui ollu, de fertet mieđihit ahte ortnegii eai leat doarvái boazodoallit searvan, ii ge dan olis leat boazolohku fávdnadit unnon. Seammás lea boazolohku lassánan buriid dálveguohtumiid geažil. Sámi allaskuvla ja Sámi Instituhtta leat evalueren boazodoallostivrra mearridanproseassa. Raporttas mii almmuhuvvui juovlamánus 2006, daddjo earret eará ahte ovttasdoaibma eiseválddiid ja boazodoalu gaskka ii leat leamaš doarvái buorre dán proseassas.

Earret daid váttisvuođaid mat bohciidit dilis mas leat eahpečielga rámmadilálašvuođat muhtun guovlluin, de orru leame oppalaččat nai álggahangilvu boazodollui. Dát sáhttá vuosttažettiin boahtit das go sámi álbmot lea maŋŋel soađi bures ja jođánit lassánan. Nuppe dáfus lea oppalaš ekonomalaš – ja dieđusge teknologalaš ovdáneapmi, ja sakka buoret infrastruktuvra, addán áibbas eará vejolašvuođaid doaimmahit boazodoalu. Álggahanhálu ferte ipmirdit dán vuođul. Vaikko ollu jagiid lea bargojuvvon oažžut boazologu unnut muhtun sajiin Finnmárkkus, de lea dilli liikká nu ahte boazolohku ii leat buot guovlluin heivehuvvon guohtumiidda.

Buvttadanmearkkat nugo miessešaddu ja njuovvandeattut leat almmotge leamaš buorit maŋŋel boazodoallostivrra mearrádusa. Dát sáhttá leamaš mielde dagaheame ahte eiseválddiin ja boazodoalus lea goabbatlágán ipmárdus dan hárrái man ollu bohccuid eatnamat duođai girdet.

Departemeantta oainnu mielde lea ge dát guovddážis eiseválddiid ja ealáhusa gaskavuođas; namalassii mearrádusaid legitimitehta, mii maiddái lea deaŧalaš eaktun dasa ahte čađaheapmi lihkostuvvá. Jus ealáhus ii ane luohttámuša mearrádusaide ja stivrejupmái, de lea stuora várra ahte mearrádusat eai olat daid mihttomeriid mat leat mearrádusa vuođđun. Hástalussan lea nappo hábmet njuolggadusaid maid mielde boazodoallu ieš vuolggaha boazologu heiveheami, seammás go maiddái ásahuvvojit vuogit almmolaččat bearráigeahččat resursadili. Dása dárbbašuvvo buorre čađahanvuohki man olis bággočađaheapmi dahkkojuvvo dušše hui erenoamáš dilálašvuođain. Ráŋggaštanmearrádusaid birra lea eanet kapihttalis 8.24.

Go geavaha siidda guohtumiid boazologu mearrideamis, de oaivvilda departemeanta seammaládje go lávdegoddi, ahte sáhttá leat álkit oažžut boazodoalu dohkkehit ja čađahit boazologu heiveheami mii boahtteáigái sihkkarastá guoddevaš boazodoalu. Dainna lágiin atná vuođđun siiddaid vejolaš guohtumiid ja iešguđet áigodatguohtumiid. Dán rádjái lea boazologu mearrideapmi atnán orohaga ollislaš geasseguohtumiid vuođđun, eai ge leat vuhtii váldán movt dát leat juohkásan siiddaide ja guohtumiidda.

Departemeanta oaivvilda viidáseappot ahte boazodoallu, iežas árbevirolaš máhtuin luonddu birra, ieš bures nákce leat mielde árvvoštallame man ollu guohtuma guovllut duođai girdet guhkes áiggi perspektiivvas. Eaktun dasa ahte dát mielddisbuktá boazologu mii lea heivehuvvon guohtumiidda, lea ahte dárbbašlaš rájit guohtunguovlluid, orohagaid ja siiddaid gaskka leat mearriduvvon, ja maiddái guohtunáiggit. Doppe gos dát leat mearriduvvon, eai leat mearkkašahtti váttisvuođat boazologuin. Guoddevaš boazodoallu dárbbaša bissovaš rámmaeavttuid. Dát lea maid čujuhuvvon Riikkarevišuvnna raporttas Finnmárkku guohtunresurssaid birra. Eai vuos ge leat Finnmárkkus buot rámmaeavttut sajis, ja dainna bargojuvvo viidáseappot. Dát bargu šaddá deaŧalaš oassin boazologu heiveheamis guohtumiidda. Muđui čujuhit mearkkašumiide guohtungeavaheami birra kapihttalis 8.17.

Bajábealde namuhuvvon rámmaeavttut leat dárbbašlaččat, muhto eai doarvái dasa ahte boazodoallu galgá mearridit boazologu resursavuođu mielde. Nugo namuhuvvon kapihttalis 8.3, de leat máŋga beali mat sáhttet dagahit ahte boazodoalu siskkáldas iešstivrejupmi ii buvtte boazologu heiveheami, mii deavddášii ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš guoddevašvuođa eavttuid. Váldo hástalussan lea dalle ráhkadit njuolggadusaid mat ovttastit ealáhusa iešstivrejumi bearráigeahččanortnegiiguin ja ráŋggáštanortnegiiguin mat dahket ahte eiseválddit sáhttet fuolahit iežaset ovddasvástádusa sihke guoddevaš boazodoalu ja eará servodatberoštumiid hárrái.

Departemeantta oainnu mielde fertejit eiseválddit doaibmanjuolggadusaid dohkkeheami oktavuođas duođaid dárkkistit mearriduvvon boazologu. Dát lea dárbbašlaš dan dihte go eiseválddiin lea bajimus ovddasvástádus resursaheiveheami hárrái doppe gos boazolohku lea guovddážis.

Departemeanta evttoha danne ahte orohatstivra galgá doaibmanjuolggadusain dárkileappot čilget doaibma- ja guohtundilálašvuođalaš beliid mat leat mearriduvvon boazologu vuođđun. Dat lea mielde hukseme eiseválddiide vuođu diekkár dárkkisteapmái maid dat galget dahkat. Eiseválddit galget dárkkistit mearrádusa easkka maŋŋel go boazodoallit, siiddat ja orohagat vuos leat ieža árvvoštallan, ja dušše dalle jus dáid árvvoštallamiid vuođul árvaluvvo boazolohku mii eiseválddiid mielas lea dohkketmeahttun allat. Sámediggi vuosttalda ahte eiseválddit galget sáhttit ná dárkkistit ja rievdadit boazologu.

Seammaládje go lávdegotti čielggadusas nai, de evttohuvvo dás ahte alimus boazologu mearrideami vuođđun galgá leat geassesiida. Sáhttá gal jearrat lea go dárbu mearridit alimus boazologu geassesiidii, go dábálaččat leat dálveguohtumat mat ráddjejit. Departemeantta mielas lea datte ulbmillaš ahte geassesiida adno vuođđun mearridit dakkár rámmaeavttuid, nugo boazologu. Dábálaččat lea geassesiida doaibman organisatoralaš vuođđun, ja geasseguohtumiin dat boahtá buvttadeapmi ja reantu. Departemeanta čujuha muđui lávdegotti eavttuide das ahte boazologu mearrideamis ferte vuhtii váldit maiddái eará áigodatguohtumiid. Viidáseappot sáhttá mearridit boazologu iešguđet dálvesiiddaide ja eará joavkkuide jus dat lea dárbbašlaš olahan dihte bealuštahtti dálveguohtungeavaheami. Dainna lágiin oaivvilda departemeanta ahte iešguđet bealit váldojuvvojit vuhtii dohkálaččat.

Dál lea bargu jođus oažžut áigái ođđa orohatjuohkima Finnmárkkus.

Oarje-Finnmárkkus mielddisbuktá dát ahte dálá orohatjuohkin geasseorohagaid dáfus bisuhuvvo ja ahte nugohčoduvvon oktasašguohtumat leat juhkkojuvvon ođđa orohahkan. Dát máksá ahte geassesiiddaide galget ráhkaduvvot doaibmanjuolggadusat, ja mearriduvvot boazolohku juohke siidii. Seammaládje galget ráhkaduvvot doaibmanjuolggadusat giđđa-, čakča- ja dálveorohagaide. Jus áigodatguohtumat leat máŋgga orohaga siskkobealde, de lea dárbbašlaš ahte dát orohagat ovttasbarget doaibmanjuolggadusaid ráhkadeamis, geahča lávdegotti čielggadeami s. 107 nuppi ráiddus.

Nuorta-Finnmárkkus lea oarjjabealde ásahuvvon ođđa stuora orohat, orohat 16, mas leat buot áigodatguohtumat orohaga rájiid siste.

Departemeanta áigu muđui deattuhit ahte dáin árvvoštallamiin ii ábut vajálduhttit ahte boazodoallu lea maiddái eará sajis go Finnmárkkus, ja gos dilli lea áibbas eará go dáin guovddášguovlluin. Ahte Finnmárkku boazolohkui lea giddejuvvon nu ollu fuomášupmi guhkes áiggi, sáhttá dagahit ahte eará boazodoalloguovllut báhcet suoivvanii. Dát guoská datte maiddái Finnmárkui gos dilli lea sakka girját go muhtomin orru leame.

Otná láhka lea váilevaš, vejolašvuođa hárrái čađahit ulbmillaš ráŋggáštemiid. Jus orohaga boazolohku lea badjelis go mearriduvvon lohku, de ferte dálá lága mielde vuos mearridit alimus boazologu juohke doalloovttadahkii. Dát livččii hui áigeáddjás proseassa.

Lávdegotti čielggadeamis árvaluvvo mearrádus mii mielddisbuvttášii ahte jus muhtun siidda boazolohku lea badjelis go mearriduvvon, de galgá juohke siidaoassi unnidit iežas boazologu gorálaččat. Nu livččii unnidangeatnegasvuohta mearriduvvon lága bokte.

Departemeanta doarju lávdegotti árvalusa diekkár vuogi ásaheami birra, muhto evttoha ahte siida ieš oažžu vejolašvuođa unnidit boazologu ovdal dihto áigemeari. Unnidanvuohki váldo atnui dušše jus siida ii dáhto unnidit dahje ii lihkostuva unnidit boazologu. Dát evttohus lea ođas lávdegotti árvalusa ektui, ja dan evttohii joavku mii čielggadii siidda, geahča kapihttala 8.7. Departemeanta ii doarjjo lávdegotti árvalusa das ahte unnidit galget dušše sii geain leat badjel 200 bohcco. Lávdegoddi árvalii dán ráji vai unnimus doalut suodjaluvvojit vuosttaš vuorus. Departemeantta mielas leat máŋga ákka dasa ahte ii galgga mearridit diekkár ráji. Vuosttažettiin lea evttohusa ulbmil ahte go buohkat galget gorálaččat unnidit, de šaddet stuorámus doalut unnidit eanemus. Jus dasa lassin galggašii leat vuolit rádji dasa guđet siidaoasit galget unnidit, de sáhttá dat áiggi vuollái buktit sávakeahtes ealáhusvuogádagaid ja váikkuhusaid mat headjudit sihke ollislaš ja gaskamearálaš gánnáheami siiddas. Namalassii sáhttet vejolašvuođat doaimmahit ekonomalaččat bealuštahtti boazodoalu billistuvvot. Dát lea eará oaidnu go dat mii boahtá ovdan Od.prp. nr. 99 (2004 – 2005), muhto lea boađusin das go gažaldat lea ođđasit guorahallojuvvon.

Sihke Sámediggi ja NBR doarjuba lávdegotti árvalusa man mielde unnimus siidaoasit suodjaluvvojit. Departemeantta oainnu mielde vuhtii váldá baicca evttohus, ahte siida ieš sáhttá mearridit movt unnideapmi galgá čađahuvvot, buori muddui dan maid Sámediggi ja NBR dáhttuba. Dakkár vuogi bokte oažžu siida ieš vejolašvuođa suodjalit unnimus siidaosiid. Lea deaŧalaš ahte mearriduvvojit áigemearit diekkár unnidanplánaid ráhkadeapmái ja čađaheapmái. Jus eai ráhkaduvvo diekkár unnidanplánat ja boazolohku ii unniduvvo mearriduvvon áigái, de galgá čađahit lága mearrádusaid gorálaš unnideami birra.

Departemeanta sáhttá láhkaásahusaid bokte addit dievasmahtti mearrádusaid boazologu unnideami birra. Dát váldi addá vejolašvuođa mearridit dihto prosedyraid boazologu unnideapmái guovlluin gos resursadilálašvuohta lea dakkár ahte boazologu unnideapmi gáibida erenoamáš beroštumi. Dakkár oktavuođain sáhttá leat dárbbašlaš árrat proseassas oažžut áigái nanu ovttasbarggu siidda/orohaga, eiseválddiid ja dutkama gaskka. Muđui lea deaŧalaš ahte láhkaásahusat vuhtii váldet doarvái heivehanmuni nu ahte proseassa sáhttá heivehuvvot guoskevaš hástalusaide. Sámediggi ja NBR dáhttuba departemeantta ráđđádallat iežaineaskka láhkaásahusaid ráhkadeamis. Čujuhit muđui mearkkašumiide paragráfii 81 láhkaásahusaid ja ráđđádallamiid birra Sámedikkiin ja NBR:in.

Viidáseappot sáhttá orohatstivrra barggu ja eiseválddiid dohkkehangieđahallama oktavuođas leat oppalaš dárbu ovdánahttit objektiiva/dieđalaš eavttuid omd. bohcco vuoimmi, buvttadeami, boazologu dássetvuođa, biologalaš šláddjivuođa jd. hárrái. Departemeanta áigu dán čuovvolit, ja nammadit joavkku mas lea fágaidrasttideaddji gelbbolašvuohta sihke dutkama ja ealáhusa bealde.