Sámedikki 2008 doaimma birra

2.18 Dearvvašvuođa ja sosiálapolitihkka

Sámediggi lea dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid oktavuođas 2008:s geahččalan ovddidit áddejumi das movt sáhttá olahit ovttaárvosaš bálvalusa mihttomeari sámi álbmoga várás, ja dasto movt buoridit máhtolašvuođa sámi bálvalusdárbbašeddjiid vuoigatvuođain ja dárbbuin. Sámediggi lea maiddái bargan dan ala ahte ovddasvástádus sámi buohcciid fálaldagaid kvalitehta sihkkarastimis galgá loktejuvvot ovttaskas olbmo dásis bajimuš dássái.

2.18.1 Sámi mánáid vuoigatvuođat

Sámediggi lea álggahan konsultašuvnnaid Mánáid- ja dásseárvodepartemeanttain bearráigeahččanortnega hárrái sámi mánáide geat leat mánáidsuodjalusa fuolahusas. Konsultašuvnnaid duogážin lea Sámedikki ovttajienalaš 27.05.08 dievasčoahkkinmearrádus, man ulbmilin lea gozihit sámi mánáid rievtti bisuhit sin giela ja kultuvrra, go leat gártan vánhemiid ruovttus eret.

Sámediggi lea maiddái álggahan konsultašuvnnaid Justiisa- ja politiijadepartemeanttain, Sáme­dikki ovttajienalaš 27.05.08 mearrádusa vuođul, sámi mánáid vuoigatvuođaid ja dárbbuid goziheami ektui Mánáidviesu organiserema oktavuođas. Mánáidviessu lea ođđa dutkanmálle daid mánáid várás geat leat gillán veahkaváldimiid, ja ulbmilin lea čohkket buot gelbbolašvuođa ja instánssaid ovtta fysálaš robi vuollái.

Sámediggi lea čoahkkimis Mánáidáittardeddjiin váldán ovdan oppalaš áššečuolmmaid go guoská sámi mánáid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid goziheapmái gielddalaš ja stáhtalaš mánáidsuodjalusas, maiddái Mánáidviesus. Mánáidáittardeaddji dovddahii ahte dát leat bealit ja dieđut maid sii háliidit čuovvolit viidáset barggus. Sámediggeráđđi čilgii sámi oahpponeavvodili ja strategalaš oahpponeavvoplána barggu birra. Dasto váldojuvvojedje ovdan eará áššit nugo sámi mánát sadjásašruovttuin, sámi nuorat ja skuvlavázzin ja sámi kultuvrra áimmahuššan gávpotservodagain.

2.18.2 Sámi pasieanttaid vuoigatvuođaid ja dárbbuid goziheapmi

Sámedikkis lea leamaš čoahkkin dearvvašvuođa- ja fuolahusministariin Bjarne Håkon Hansseniin gos leat guorahallan movt guldalit ja deattuhit sámi fágabirrasiid ja geavaheddjiid nu gohčoduvvon Ovttasdoaibmanođastusa ovddideami oktavuođas. Sámediggi váillahii sámi ovddastusa Ovttasdoaibmanođastusa ovddideami áššedovdijoavkkus. Stáhtaráđđi ii váldán vuhtii dán sávaldaga, muhto háliidii lagaš oktavuođa Sámedikkiin ja sámi dearvvašvuođaásahusaiguin ođastusbarggus.

Dasto ságastallojuvvui sámegielat buohcciid dili birra dearvvašvuođadoaimmahagas. Sámediggái lea deaŧalaš ahte buohcciid dilli buoriduvvo dalle go dearvvašvuođadoaimmahat dárbbaša dulkka go galgá gulahallat buohcciiguin. Sámediggi evttohii ahte álggahuvvo prošeakta dearvvašvuođadoaimmahagaid olis, bargat dan ovdii ahte oainnusin dahkat ja gávdnat buriid vugiid movt sihkkarastit gulahallama sámi buohcciiguin.

Sámedikkis lea ovttasbargoorgána guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagaiguin, man oktavuođas bargojuvvo sámi perspektiiva ektui dain barggahandokumeanttain maid guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagat sáddejit vuolit dearvvašvuođadoaimmahagaide. Rekrutteren­doaibmabijut ja lasseoahppodoaibmabijut dearvvašvuođadoaimmahagain leat fáddán maid dát ovttasbargoorgána čuovvola.

2.18.3 Barggahandokumeanttat guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagaide

Sámediggi álggahii 2007:s konsultašuvnnaid Dearvvašvuođa- ja sosiáladepartemeanttain oččodit mielde sámi buhcciid dárbbuid ja vuoigatvuođaid guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagaid barggahandokumeanttaide. Dalle go guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagaid barggahandokumeanttat almmuhuvvojedje 2008:s, bođii vuosttaš gearddi čielgasit ovdan ahte oažžut láhččojuvvon bálvalusaid sámi buhcciide sin vuoigatvuođaid ja dárbbuid vuođul, ferte jearahit ja oainnusin dahkat plánemis, čielggademiin ja go mearrádusat dahkkojuvvojit. Sámedikki konsultašuvnnat dán áššis leat buktán buriid bohtosiid. Dál lea buorre vuolggasadji guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagain ja dearvvašvuođadoaimmahagain main lea ovddasvástádus addit bálvalusaid, konkretiseret iežaset plánain ja geavahusas sihkkarastit ahte dearvvašvuođabálvalus váldá vuhtii sámi giela ja kultuvrra divššodettiin sámi pasieanttaid spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Sámediggi vuordá ahte guovddáš dearvvašvuođaeiseválddit čuovvolit dán iežaset stivrenságastallamiin guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagaiguin.

2.18.4 Sámedikki evttohasat guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagaid stivrraide

Sámediggi lea evttohan lahtuid dearvvašvuođadoaimmahagaide Davvi Dearvvašvuhtii RHF, Helse Nord-Trøndelag HF:i ja Rikshospitalet HF:i. Sámediggi lea evttohusproseassas čujuhan ahte sámi buohcciin lea vuoigatvuohta oažžut giela-laččat ja kultuvrralaččat láhččojuvvon spesialistadearvvašvuođafálaldagaid. Davvi Dearvvašvuođa ektui válljejuvvojedje njealjis Sámedikki viđa evttohasaid gaskkas stivrraide. Sámedikki evttohas Helse Nord-Trøndelag HF stivrii válljejuvvui maiddái.

2.18.5 Sámedikki bargu sámi geavaheddjiid dárbbuid ja vuoigatvuođaid ektui NAV:s

Sámediggi lea ain joatkán barggu sámi bálvalusdárbbašeddjiid vuoigatvuođaid ja dárbbuid ektui NAV-vuogádaga siskkobealde. Danne lea Sámediggi ođđasis sádden reivve Bargo- ja searvadahttinministarii mas jearrá dáid áššiid birra.

Sámediggi lea searvan diehtojuohkinčoahkkimii Siellatgieldda prošeaktaplána birra sámi geavaheddjiid áimmahuššamis NAV:s. Prošeavtta bokte lea sávaldat čielggadit sámi gealboguovddáža ásaheami NAV-vuogádaga siskkobealde. Prošeavtta ulbmilin lea dakkár bargo- ja čálgoossodaga duohtan dahkan mii áimmahuššá sámi NAV-geavaheddjiid miehtá riikka. Dáid áššiid lea Sámediggi maiddái váldán ovdan guovddáš eiseválddiiguin.

Sámediggi lea maiddái searvan NAV-kantuvrra rahpamii Kárášjogas, gos lei diehtojuohkin Sáme­dikki dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihka birra, ja fokus biddjojuvvui dasa ahte lea dárbu oažžut sámi giella- ja kulturgelbbolašvuođa NAV-ossodaga siskkobealde.

2.18.6 Dearvvašvuohta ja eallineavttut árktalaš birasperspektiivvas

Sámediggi lei Davvi dimenšuvnna stivrenjoavkku čoahkkimis ja doalai sáhkavuoru man vuolggasadjin lei davvi dimenšuvdna dearvvašvuođa- ja eallineavttuid prográmma. Doahpaga Davvi dimenšuvdna lea EU ásahan vai EU davvi regiovdnii biddjojuvvošii fokus, ja gieđahallan dihte daid hástalusaid ja vejolašvuođaid mat guovllus leat.

Sámediggi lea čalmmustuhttán sápmálaččaid dili ja buohtastahttán dan sirkumpolára álgoálbmotsearvevuođain. Ollu álgoálbmogiin lea dál lagaš oktavuohta lundui ja dan riggodagaide. Dát bidjá álgoálbmogiid rašis dillái go guoská dálkkádatrievdamiidda ja birasmirkkuide, main fas sáhttet leat suorggahahtti váikkuhusat álgoálbmogiid dearvvašvuhtii ja eallineavttuide. Sámedikki sáhkavuorru Davvi dimenšuvnnas geavahuvvui viidáseappot Eurohparáđi barggus dáinna fáttáin.

2.18.7 Heahtedieđihanbálvalus

Dan oktavuođas go nationála dásis leat nuppástuhttimin heahtedieđihanbálvalusa organiserema, lea Sámediggái deaŧalaš sihkkarastit ahte sámi geavaheddjiide láhččojuvvo dakkár fálaldat mii vuhtii váldá gielalaš ja kultuvrralaš dárbbuid. Sámediggi lea váldán dán ovdan guovddáš eiseválddiiguin máŋgii, maŋimusat guovvamánu 2008 čoahkkimis Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeantta stáhtačálliin. Sámediggi áigu čuovvolit viidáseappot dán barggu.

2.18.8 Prošeaktaruđat

Ráđđehusa dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid doaibmaplána čuovvoleapmin sámi álbmoga ektui, Máŋggabealatvuohta ja ovttadássásašvuohta, lea Sámediggi 2008:s juolludan ruđaid dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide badjelaš 2 487 000 ru 11 sierra prošektii. Earret eará lea addojuvvon 500 000 ru Porsáŋggu gieldda buohccedikšuma lávdaohppui. Dasto addojuvvui oktiibuot 707 000 ru Mánáidsuodjalusa ovddidanguovddážii Romssas vugiid ovddideapmái sámi mánáidsuodjalusas. Sámediggi lea maiddái juogadan 150 000 ru stipeandan joatkkaohppui mánáid ja nuoraid psykososiála barggu hárrái.