Sámedikke doaimma birra 2001

2.2.1.1 Iešmearrideapmi

Sámediggi ii leat duhtavaš dasa movt guovddáš eiseválddit dán rádjai leat meannudan sámiid vuoiggalaš iešmearridanvuoigatvuođaášši. Sámit leat sierra álbmot – eamiálbmot – mas lea historjjálaš gullevašvuohta iežas guovlluide. álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta lea álbmotrievttálaš prinsihppa ja vuođđovuoigatvuohta, mii lea mearriduvvon rievttálaččat čadnevaš riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain. Ovdáneapmi maŋimuš áiggiid čájeha ahte máŋga ON-orgána čielgasit dohkkehit eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa. 1

Nugo máilmmi eará eamiálbmogat, de čuoččuhit maiddái sápmelaččat ahte sis lea iešmearridanvuoigatvuohta ja dan vuoigatvuođa fertejit máilmmeservodat ja guoskevaš álbmotriikkat dohkkehit, dasto sáhttá dan sisdoalu hábmet šiehtadusaid bokte. Iešmearridanvuoigatvuođa doahpaga sisdoalu ferte defineret duohta šiehtadallamiid bokte, guovtti dássásaš beali gaskka, ja dan ferte geahččat guhkesáigge perspektiivvas, maidda maiddái ođđa buolvva sámiin lea vuoigatvuohta searvat. Danne leage guovddáš bargun oažžut šiehtadallangeatnegasvuođa sámiid ja eiseválddiid gaskka. Guovddážin dás lea dat ahte eamiálbmogat eai šiehtadala oažžut vuoigatvuođaid, muhto movt árbejuvvon vuoigatvuođat galget heivehuvvot guoskevaš riikkaid lágaide.

Norga galgá dieđáhallat ON olmmošvuoigatvuođakomiteii sámiid iešmearridanvuoigatvuođa birra ON konvennšuvnna, siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid vuosttas artihkkala ektui. Olmmošvuoigatvuođakomitea áicámušat ja mearkkastagat fertejit áddejuvvot nu ahte eamiálbmogiin, maiddái sámiin, lea iešmearridanvuoigatvuohta vuosttas artihkkala ektui. Sámedikkis leat vuordámušat ahte mii sáhttit leat mielde proseassas hábmemin Norgga vástádusa komiteii, dasto háliidit leat aktiivvalaččat mielde proseassas bidjamin eavttuid bargui viidáseappot, mii guoská iešmearrideapmái sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat.

2.2.1.2 Sámi vuoigatvuođat

Dat bargu mii lea jođus Ráđđehusas Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadusa čuovvoleami ektui Finnmárkkus NAČ 1997: 4, bidjá standárddaid vuoigatvuođabargui viidáseappot sámiid ektui. Mihttomearrin ferte leat sihkkarastit ja doalahit sámi kultuvrra luondduvuođu ealáhusaiguin ja servodateallimiin ođđa buolvvaide. Sámediggái lea hirbmat deaŧalaš oažžut buori ságastallama guovddáš eiseválddiiguin ođđa láhkaárvalusa birra mii guoská eanavuoigatvuođaide ja eanahálddašeapmái Finnmárkkus. Sámediggi oaidná mearrideaddjin ahte dat riikkaidgaskasaš standárddat maidda Norga lea čadnojuvvon čuvvojuvvojit barggus. Dasto galget vieruiduvvan rievttálaš standárddat leat proseassa guovddážis. Dát guoská dieđusge maiddái dan Sámi vuoigatvuođalávdegotti viidáset bargui sámiid vuoigatvuođaiguin luondduresurssaide Romssas, Norlánddas ja máttasámeguovllus.

Eanaášši lea hirbmat deaŧalaš sámi servodahkii. Vuođđolága §:s 110a áiddostahtto ahte eiseválddit galget láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámi álbmotjoavku galgá sáhttit sihkkarastit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima. Dán ollašuhttimii lea vuoigatvuohta luondduresurssaide deaŧaleamos eaktun. Sámi kultuvrra boahtteáigái lea mearrideaddji ahte luondduvuođđu sihkkarastojuvvo dohkálaš vugiin. Sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid eatnamiidda ja čažiide lea dárbu čilget árbevirolaš sámi guovlluin. Riikkaidgaskasaš eamiálbmotvuoigatvuođaid konvenšuvnnain leat eanavuoigatvuođamearrádusain deaŧalaš sadji. Sámit eai leat goassige eahpidan árbevirolaš sámi eaiggáduššanvuoigatvuođa leahkima ain, vaikko stáhtas historjjálaččat leage leamaš dakkár áddejupmi ahte sámiid boares vierru ii sáhte biddjot vuođđun dán lágan vuoigatvuođaide. Ođđaset riektemearrádusat Alimusrievttis 2 čájehit ahte lea eará ja diđoleabbo áddejupmi sámiid vuoigatvuođaáššiin dan ektui mii ovdal lea leamaš.

Sámediggi lea registreren ahte 2001:s leat leamaš muhtun minerálaohcandoaimmat Finnmárkus ja Romssas. Máŋga olgoriikkalaš fitnodaga mat háliidit iskat minerálagávnnoštumiid čujuhuvvon guovllus leat váldán oktavuođa Sámediggái. Finnmárkku fylkkagielda lea 2001:s earret eará vuovdán muhtenvuoigatvuođaid Porsáŋggu ja Kárášjoga gielddain fitnodahkii Tertiary Minerals Plc. Minerálaohcandoaimmain leat leamaš máŋga unohis beali.

Otnáš rádjai eai leat luondduresursavuoigatvuođat Finnmárkkus čilgejuvvon. Dát čilgejupmi ferte leat vuođđun bargui viidáseappot, mii guoská maiddái minerálagávnnoštumiide. Erenoamážit lea unohis dat go Finnmárkku fylkkagielda lea guovddážis mielde vuovdimin vuoigatvuođaid sámi guovlluin, dál go vuoigatvuođat eai vuos leat čilgejuvvon. Sámediggi lea maid mearridan ahte Stuorradiggi ii galggašii meannudit minerálalága ovdal go eana- ja čáhcevuoigatvuođat Finnmárkkus leat čilgejuvvon, danne go láhkaárvalusas leat mearrádusat main lea váikkuhus vuoigatvuođabeliide. Dát guoská maiddái guovlluide olggobealde Finnmárkku. Sámediggi lea ollu gerddiid dovddahan prinsihpalaš vuostehágu luondduduohtademiide sámi guovlluin. Dasa lassin leat bealit mat gusket biras- ja kulturmuitoáššiide oppalaččat. Sámediggi lea 2001:s lihkostuvakeahttá bivdán čoahkkima guoskevaš departemeanttaiguin.

Suodjalusa doaimmat Hálkaváris gusket vuosttažettiin boazodollui. Lea stuorra hástalussan dahkat šiehtadusaid, mat sihkkarastet boazodoalu ja sávzadoalu guohtoneatnandárbbuid maiddái dain guovlluin, maid suodjalus geavaha. Guovllu viiddideapmi guoská máŋga sámi berostumištupmái. Boazo- ja sávzadoalloberoštumit guovllus gáržžiduvvojit ain eanet ja dat mielddisbuktá stuorra váttisvuođaid boahttevaš doaibmamii. Dát rihkku daid ealáhusdoalliid vuoigatvuođaid, geat geavahit guovlluid, main dás lea sáhka. Dasa lassin guoská viiddideapmi máŋggakultuvrralaš álbmoga ássamii guovllus, sihke sihkarvuođa, birrasa ja ealáhusaid oktavuođas. Viidáseappot duohtada guovllu viiddideapmi njuolgga sámi kulturmuittuid ja bassi báikkiid. Guovlu lea boares sámi geavahan- ja ássanguovlu, ja militeara doaimmaid viiddideamis leat duođalaš váikkuhusat sámi kultuvrra luondduvuđđui. Guovllu viidideapmi militeara doaimmaid oktavuođas mielddisbuktá stuorra váikkuhusaid daid geatnegasvuođaide, mat Norggas leat sámiide eamialbmogin, sihke siskkáldas riektenjuolggadusaid ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid ektui.

Sámit leat doloža rájes hálddašan resurssaid viiddis guovlluin, mat dál leat Norgga stáhta hálddašanguovllut. Barentsáhpi lea leamaš sámi ássamii mearrideaddji resursaguovlun. Dáid mearraguovlluid ekologalaš oktavuohta lea álo váikkuhan sámi kultuvrra ja servodagaid njuolgga. Dán duohtavuhtii ferte maiddái Norgga oljo- ja gássapolitihkka Barentsábis čadnojuvvot. Snøhvit-huksemis sáhttet šaddat stuorra siidováikkuhusat sámi guovlluide. Nu guhká go eai álggahuvvo ulbmillaš doaibmabijut sámi servodaga ektui, de dát siidováikkuhusat gártet mealgadii negatiivan go árbevirolaš sámi ealáhusat nugo eanadoallu, guolástus, boazodoallu, duodji ja meahcásteamit guoriduvvojit. Ođđa industriijabargosajit ja bálvalusealáhusat duvdet eret ja heajosmahttet eanaš árbevirolaš ealáhusaid, main lea deaŧalaš rolla sámi kultuvrra vuođđun. Eaktun dattetge lea ahte Sámediggi sámiid álbmotválljen orgánan oažžu vejolašvuođa searvat árjjalaš aktøran dákkár ođđaáigái heivehanprosessii.

Sámiid beroštumiid sáhttá vuhtii váldit sierra ekonomalaš ortnegiid dahje ruhtafievrridemiid bokte, mat nannejit ja ovddidit guovllu sámi giela ja kultuvrra. Sáhttá maid konkretiseret sierra sámi prográmmaid ja doaibmabijuid guovllus dakkár surggiin go giella, kulturhistorjá (museat), duodji, guolástus, eanadoallu, boazodoallu ja infrastruktuvra. Váikkuhusčielggademiid, maid Sámediggi lea mearridan galget čađahuvvot birrajagi petroleumdoaibman davvi mearraguovlluin, ferte geahččat sámi ja guovlulaš/našuvnnalaš servodatperspektiivvas lassin birasperspektiivvii. Danne ferte plánejuvvon váikkuhusčielggademiide maiddái gullat vuđolaččat čielggadit váikkuhusaid sámi servodagaide ja sámi kultuvrii. Dát váikkuhusčielggadeamit sáhttet leat vuođđun duohta ovttasbargui Ráđđehusa ja Sámedikki gaskka boahttevaš petroleumdoaimmain sámi resursaguovlluin. Dákkár ovttasbargui fertejit gullat šiehtadallamat, man vuođđu lea sámiid iešmearridanvuoigatvuohta.