Sámedikke doaibma jagis 2002

1.2.1 Iešmearrideapmi ja vuoigatvuođat

Sámediggi bargá sámi iešmearrideami sisdoalu viidásetovddidemiin. Iešmearrideami sámi áddejupmi vuođđuduvvo riikkaidgaskasaš norpmaide ja dan ovdáneapmái mii lea dáhpáhuvvan sihke rievttálaččat ja politihkalaččat riikkaidgaskasaš forain. Sámedikkis lea beroštupmi ahte sámi iešmearrideapmi heivehuvvo min áigái, seammás go das vuhttojit sámi álbmoga iežas árvvut ja eallinvuohki.

Sisdoallu sámi álbmoga iešmearrideamis galgá mearriduvvot dássásaš ja duohta šiehtadallamiid bokte guovtti ovttaárvosaš beali gaskka. Danne lea guovddáš doaibman šiehtadallangeatnegasvuođa fievrrideapmi Sámedikki ja eiseválddiid gaskka. Geatnegasvuohta ferte siskkildit eanet go ráđđádallama ja diáloga, ja dat ferte geatnegahttit goappašiid beliid. Dát gusto maiddái vuoigatvuođaide eatnamiidda, čáziide ja luonddoriggodagaide. Ovddasvástádusa ja váikkuhanfámu ektui ráji geassin sámi ja norgalaš eiseválddiid gaskka ferte čovdojuvvot duohta šiehtadallamiiguin ja šiehtadusaiguin. Nu johtilit go lea vejolaš ferte biddjojuvvot lávdegoddi mas leat Ráđđehusa ja Sámedikki ovddasteaddjit čielggadit movt šiehtadallamiid galgá čađahit.

Sámediggi gáibida ahte eamiálbmogiid vuoigatvuođat našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis nannejuvvojit. Bargu Sámedikki vuoigatvuođapolitihka konkrehtan dahkamiin ja viidáset ovddidemiin riikkaidgaskasaš riekteovdáneami vuođul, ja daid riekteprinsihpaid vuođul mat gusket eamiálbmogiid vuoigatvuođaide sihke našuvnnalaččat ja álbmotrievttálaččat, jotkojuvvo.

Eamiálbmogiid vuoigatvuođat árbevirolaš máhtolašvuođa ektui leat ovddiduvvomin riikkaidgaskasaččat, ja Sámediggi áigu aktiivvalaččat váikkuhit dan ahte sámi árbevirolaš máhtolašvuohta kártejuvvo ja suodjaluvvo riikkaidgaskasaš njuolggadusaide dávistettiin.

Sámediggi áigu dárkilit čuovvut ráđđehusa proposišuvnna ođđa Finnmárkolága ektui ja barggu ođđa sámi vuoigatvuođalávdegotti ektui Romssa, Norlándda ja oarjelsámeguovllu ektui.

Sámiin leat vuoigatvuođat oljo- ja gássagávdnosiidda sámi resursaguovlluin, ja danne gáibidage Sámediggi vuoigatvuođa beassat leat mielde mearrideamen dáid resurssaid. Dasto lea dárbu šiehtadallat gávdnosiid hálddašeami ja geavaheami dáin guovlluin.