2.2.1 Iešmearrideapmi
2002–2005 sámediggeplánas
lea čuovvovaš bajimuš
mihttomearri: «Iešmearrideapmi, mas sápmelaččaid
vuoigatvuođat álbmogin ja eamiálbmogin
leat vuođđun.»
Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta čuovvu
ON-konvenšuvnnaid «Siviila ja politihkalaš
vuoigatvuođaid hárrái» ja «Ekonomalaš
sosiálalaš ja kultuvrralaš
vuoigatvuođaid hárrái» vuosttaš
artihkkaliid. Vuođđun ferte biddjojuvvot
dat ahte sáhttá lohkat ahte sámit
lea okta”álbmot» álbmotrievttálaš áddejumis,
ja ahte sámiin lea maiddái iešmearridanvuoigatvuohta
goappašiid konvenšuvnnaid vuosttas
artihkkala ektui.
Sámediggi gáibida ahte eamiálbmogiid
vuoigatvuođat našuvnnalaš
ja riikkaidgaskasaš dásis nannejuvvojit.
Jotkojuvvo bargguin Sámedikki vuoigatvuođapolitihka
konkretiseremiin ja viidásetovddidemiin riikkaidgaskasaš
riekteovdáneami vuođul, ja daid
riekteprinsihpaid vuođul mat gustojit eamiálbmogiid
vuoigatvuođaide sihke našuvnnalaččat
ja álbmotrievttálaččat.
Danne čuovvu ge Sámediggi beroštumiin
vuoigatvuođabarggu riikkaidgaskasaš
arenas earret eará dan ektui mii guoská
davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii
ja ON eamiálbmotjulggaštussii.
Daid hástalusaid maid Sámediggi
oaidná dan láhkabarggus mii lea
jođus sámi beroštumiid
ektui, ferte geahččat daid geatnegasvuođaid
olis mat stáhtas leat sihke sámi álbmoga
ja Sámedikki ektui našuvnnalaš
ja riikkaidgaskasaš dásis. Dat guoská lágaide
nugo finnmárkoláhka, minerálaláhka, áhperesursaláhka,
boazodoalloláhka, biošláddjivuođaláhka
ja plána- ja huksenláhka jna. Sámediggi
lea maiddái čuvvon barggu mii guoská
ođđa Sámi vuoigatvuođalávdegoddái Romssa,
Norlándda ja oarjelsámeguovllu ektui.
