Sámepolitihka birra

4.1 Duogáš

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi oaččui 1980 earret eará mandáhttan čielggadit leago dárbu ja leago ulbmillaš vuođđudit álbmotválljejuvvon, ovddasteaddji orgána sámiide Norggas. Lávdegoddi gávnnahii ahte lei dárbu diekkár orgánii, mas galggai leat váldodahkamuššan addit Norgga sámi álbmotjovkui oktasaš foruma gos ságaškuššet sámi áššiin ja hábmejit sámepolitihka. Lávdegotti árvvoštallan lei ahte dát lei dárbbašlaš earret eará vái váfistuvvo váikkuhanfápmu ja oassálastin mearridanproseassaide. Lassin oaivvildii lávdegoddi ahte go gávdno álbmotválljejuvvon orgána mii lea sámi veahkadaga sátneguoddi, de dahká dat álkibun guovddáš eiseválddiide dahkat lobálaš 1 mearrádusaid sámepolitihkalaš duovdagis.

Sámedikki válddi hárrái ovdehii lávdegoddi ahte diggi galgá sáhttit váldit ovdan buot lágan áššiid main adnojuvvo leamen vásedin mearkkašupmi sámi veahkadahkii. Lávdegoddi deattuhii ahte Sámedikki mearridanváldi «…ii (berre) mearriduvvot agibeaivái, muhto galgá sáhttit gárgeduvvot orgána iežas ipmárdusa ja dábálaš servodatoainnu mielde sámi veahkadaga sajádaga hárrái Norggas» (vrd. NA— 1984: 18). Stuorradikki justiisakomitea guorrasii dása.

Sámedikki ja stáhta sámepolitihka lobálašvuohta lea sorjavaš earret eará das ahte Sámedikki oassálastin mearridanproseassaide válganahttá váikkuhanfámu mearrádusaid bohtosii. Dán oktavuođas lea doaba iešmearrideapmi gessojuvvon sámepolitihkalaš digaštallamii máŋgga jagi čađa, earret eará deaŧalaš rámmaáššegirjjiin Sámedikkis. Dán duogážin lea ahte doaba iešmearrideapmi geavahuvvo riikkaidgaskasaččat, earret eará guovtti ON-konvenšuvnnas 1966:s siviila ja poli­tihkalaš vuoigatvuođaid ja ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra. Doaba lea ­maiddái geavahuvvon artihkkalis 3 ON-deklarašuvnna evttohusas eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra.

ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea bivddii, golggotmánus 1999, Norgga raporteret eamiálbmogiid birra artihkkala 1 vuolde álbmogiid vuoigatvuođa birra iešmearrideapmái konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra. Stáhtat eai leat dássážii raporteren eamiálbmogiid birra, eai dán artihkkala vuolde eaige ON-konvenšuvnna vuolde ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra. Raporteren lea dássážii addojuvvon artihkkala 27 vuolde, mii čielgasit siskkilda veahádagaid. Norga áigu árvvoštallat dán ávžžuhusa iežas čuovvovaš raportta oktavuođas, mii sáddejuvvo ovdal golggotmánu 1. 2004.

Sámedikki vuođđudeami rájes 1989 lea dáhpáhuvvan jotkkolaš proseassa addit sámiide lasi váikkuhanfámu Sámedikki nannemiin ovddasvástideaddji orgánan sámi servodaga gárgedeamis. Máŋga politihkalaš mearrádusa maŋimuš 10–15 jagis lea dahkan vuđđosa ođđasisvirkkosmahttit ja viidáseappot gárgedit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima. Sámiid vuoigatvuođalaš stáhtusa nannen vuođđolága bokte 1988, sámelága mearrideapmi 1987, Sámedikki vuođđudeapmi 1989 ja ILO-soahpamuša nr. 169 nannen 1990, lea erenoamážit veahkehan sámiid oažžut eanet duođalaš váikkuhanfámu servodatdilálašvuođaide mat gusket sidjiide. Báikenammalágas (Lov mai 18. 1990 nr. 11 om stadnamn/Láhka miessemánu 18. 1990 nr. 11 báikenamaid birra) ja sámelaga giellakapihttalis, mii maiddái mearriduvvui 1990, lea dáid lassin leamaš stuorra kultuvrralaš mearkkašupmi. Oahpahusláhka (Lov 17. juli 1998 nr. 61 om grunnskolen og vidaregåande opplæringa/Láhka suoidnemánu 17. 1998 nr. 61 vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa birra) addá Sámediggái láhkaásahusválddi sámi oahpahussii skuvllas.

Sámediggi atná Sámediggeplánas 1998–2001 áigodahkii vuolggasadjin ahte sámit leat sierra álbmot – eamiálbmot mas lea gullevašvuohta guvlui. Sámediggeplánas čuoččuhuvvo ahte álbmogiid vuoigatvuohta iešmearrideapmái lea riikkaidgaskasaččat dohkkehuvvon prinsihppa, man ON:a miellahttoriikkat leat geatnegahttojuvvon ovddidit ja suodjalit. Daddjojuvvo maiddái ahte nugo earáge eamiálbmogat miehtá máilmmi oaivvildit sámit ahte vuoigatvuohta iešmearrideapmái maiddái gusto máilmmi eamiálbmogiidda, ja ahte máilmmeservodat danne ferte dan dohkkehit.

Sámediggeplánas lea iešmearrideapmi meroštallojuvvon «oktasaš vuoigatvuohtan mearridit iežas boahtteáiggi badjel». Maiddái daddjojuvvo ahte «Vuoigatvuohta iešmearrideapmái (maiddái) mearkkaša … vuoigatvuođa addit mearridanvuoigatvuođa Sámedikki beales. Dat máksá ahte leat sámit ieža, iige stáhta, geat mearridit makkár servodatduovdagiid badjel sámi álbmogis galgá leat stivrejupmi, ráđđejupmi ja hálddaheapmi». Sámedikki jahkedieđáhusas jagi 2000 ovddas deattasta Sámediggi ahte «eamiálbmogiid vuoigatvuohta iešmearrideapmái gusto buot servodatduovdagiin, nugo dahká buot eará álbmogiidda».

Mii gusto siterejuvvon hámuhemiide dás bajábealde, de ii leat Sámediggi dovddahan makkár oaivila dat konkrehtalaččat bidjá daidda. Ráđđehus atná ahte oassi dáid juksanmeriin leat osohahkii hui viidát ja sáhttet dulkojuvvot dego eai leat makkárge ráddjehusat iešmearridanvuoigatvuođas. Danne ráđđehus ii sáhte daidda mieđihit.

Ráđđehusa oainnu mielde fertejit Sámedikki juksanmearit gehččojuvvot proseassan mii doaibmá ovttas servodatgárgedemiin muđui. Ráđđehus oaivvilda ahte lea rivttes lahkaneapmi dán gažaldahkii navdit ahte eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa sisdoallu ja teorehtalaš vuođus gárgeduvvá áiggi vuollái, muhto ahte dás beroškeahttá lea sáhka iešmearridanvuoigatvuođas dálá, sorjjasmeahttun stáhtaid rámmaid siskkabealde.

Ráđđehus oaidná dárbbu – maiddái ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea ávžžuhusa vuođul ahte Norga galgá raporteret sámiid ja iešmearrideami birra – ságaškuššat Sámedikkiin, ja háliidage bovdet dialogii. Dialoga ulbmilin berre leat stuorát čielggasvuođa oažžun das maid Sámediggi oaivvilda iešmearridandoahpagiin. Juksanmearrin ferte leat vealtat boasttuáddejumiin ja oažžut čielga, meannudanvugiid dákkár gažaldagaid ságaškuššamii.

Ráđđehus háliida mearkkašit ahte diehtá ahte Sámedikki gieđahaladettiin dan makkár viidodat iešmearrideamis berre leat, maiddái lea leamaš unnitlohku mas lea leamaš veaháš eará lahka­neapmi gažaldahkii, go masa dás lea refererejuvvon.