Sámepolitihka birra

8.1 Dálá dilli

Eanaš nuorra sámiin lea dál sakka positiivvalaččat iešgovva ja áibbas eará dovddiidusduogáš go ovdalaš buolvvain lea leamaš. Sámi nuorat ja eanádatveahkadaga nuorat eai šat dušše hála guđetguimmiineaset, muhto sii hupmet maiddái guđetguimmiideasetguin ja guđetguimmiidasaset. Máŋgga nuorra sápmelažžii ii dáidde leat váttisin leat sihke sápmelaš ja norgalaš.

Lea dáhpáhuvvan positiiva gárgedeapmi eanádaga miellaguottuiguin sámiide ja sápmelašvuhtii. Eatnat norgalaččat vedjet atnit miellagiddevažžan oahppat eanet sámiid ja sámi dilálašvuođaid birra, ja gehččet sámiid kultuvrralaš ja gielalaš ođđasisvirkkosmahttima juonin positiivalažžan. Sámit deaividit áibbas eará dohkkehusa dál go dušše 20–30 jagi dás ovdal. Sámi veahkadat lea maŋimuš jagiid oassálastán árjjálaččabut servodateallimii oppalaččat, ee. mediain, politihkas ja ođđa ealáhusgeainnuin. Sámi dáiddárat ja sámi kulturguovddážat lea mearkkašahtti láhkai leamaš mielde váikkuheamen positiiva miellaguottuid beales sápmelašvuhtii, sihke riikkagottálaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain.

Nuppi dáfus ii árvvusadnojuvvo velge sámi giella ja kultuvra ollásit. Badjel čuođi jagi dáruiduhttinpolitihkka ii sihkkas eret nu álkit. Eanádatveahkadaga gaskkas gávdná olmmoš dávjá oktageardánis, stirdon oainnuid sámiid hárrái. Lassin leat eatnat sámit vásihan ahte sápmelašvuohta adnojuvvo juonin mas ii leat makkárge árvu. Eatnagat eai hálit čájehit sámi duogážeaset, eai giela, gárvvuid ja eaige eará kultuvrralaš olggosbuktinvugiiguin.

Muhtumiidda šaddá etnalaš identitehta válljen stuorra čuolbman. Máŋgasa mielas lea váttis válljet galgetgo leat dážat vai sápmelaččat. Sámi ja dáža ovttasteapmi lea váttis muhtumiidda. Dálá digaštallamis sámegiela hálddahanguovllu vejolaš viiddideami birra lea boahtá ovdan ahte muhtumat ballet givssiduvvomis juos šaddet ássat gielddas mii maiddái lea «sámegielda».

Negatiiva miellaguottut ja áŧesmielalašvuohta sámiide leat mielalaččat boahtán albma digaštallamiin dáid birra:

• Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalus ja sámi vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide

• Sámi oahppaplána ásaheapmi 10-jagi vuođđo-skuvlii sámegiela hálddahanguovllu guđa gielddas (O97S) – mielddisbuvttii iešguđetlágan ­vuosteakšuvnnaid

• Sámeláhka ja lága giellanjuolggadusat

• Báikenammaláhka ja sámi báikenamaid geavaheapmi

• Sámi mánáidgárddit

• Sámediggeválggat

Muhtumin leat čađahuvvon vealaheaddji akšuvnnat sámiid vuostá ja rásisttalaččat ártaduvvon bahádagut. Ovdamearkan lea riidu sámegiel ja dárogiel galbema alde. Sámegiel geaidnogalbbat leat muhtun dáhpáhusain báhčaluvvon ja biliduvvon.

Sámiid iežaset gaskkas leat maiddái negatiiva miellaguottut ja áŧesmielalašvuohta – ovda­mearkka dihtii gažaldagas gii lea «eanemus» sápmelaš, riddosámit vai boazosápmelaččat. «Sápmelašvuođa» dáfus lea árvortnet. Earret eará lea gávdnon oaidnu ahte olmmoš ii leat doarvái buorre sápmelaš juos ii leat boazoeaiggát. Lea vel veahá gaska ovdal go ollásit dohkkehuvvo ahte sápmelašvuohta ii leat čatnasan dihto kultuvrralaš eavttuide, ovdamearkka dihtii gillii, ealáhusaide, fidnui dahje dihto politihkalaš gullevašvuhtii.

Nuoraidkonfereanssas nállevealaheami ja olggušteami birra, mii lágiduvvui Sámedikkis 2001, bođii ovdan ahte sápmelaččaid gaskasaš miellaguottut dagahit ahte muhtun nuorat eai duostta hálla sámegiela. Mearrasámi nuorat, geat loidet ovdan sápmelažžan, sivahallojuvvojit duollet dálle «supersápmelažžan» rittus, ja Sis-Finnmárkkus fas eai dohkkehuvvon ollesárvosaš sápmelažžan.

8.1.1 Miellaguoddoguorahallamat

Miellaguottut sámiide ja sámi vuoigatvuođaide

Gielda- ja guovlodepartemeantta ovddas lea Romssa universitehta Sámi dutkamiid guovddáš (SESAM) 2001 guorahallan miellaguottuid sámi veahkadaga, kultuvrra ja giela hárrai nugo dat bohtet ovdan viđa aviissas Aftenposten, Nordlys (Romssa gávpogis), Finnmark Dagblad (Hámmarfeasttas), Altaposten (Álttás) ja Finnmarken (—áhcesullos). Raporta lea ráddjejuvvon áigodah­kii 1996–2000. Guorahallan siskkilda reportášaid, doaimmahuslaš kommeanttaid, kronihkaid, de-báhttačállosiid ja NTB-artihkkaliid.

Projeavtta ulbmilin lei govvidit makkár miellaguottut bohtet albma válljašuvvan aviissain sámiid ja sápmelašvuođa hárrái, ja dainna lágiin addit eiseválddiide vuđđosa hábmet dieđihanstrategiijaid ja miellaguottuid ávdnejeaddji barggu sámi gažaldagaid birra.

Guorahallan čájeha ahte beroštupmi lea suorámus mađe davvelii olmmoš boahtá, ja buot stuorámus Finnmárkkus. Positiivvalaččamus máinnašumi oažžu kategoriija «giella ja skuvla», ja boazodoallu lea rapoartta mielde máinnašuvvo fas mearkkašahtti negatiivvalaččat buot aviissain maid guorahallan siskkilda.

Miellaguoddoguorahallan – guovttegielat almmolaš bálvalus (NIBR, 2000: 17)

Gielda- ja guovlodepartemeantta ovddas čađahii

Norsk institutt for by- og regionsforskning (NIBR – Norgalaš gávpot- ja guovlodutkama instituhtta) 1999 ja 2000 guorahallama sámegiela hálddahanguovllus almmolaš bálvalusa birra (sámi ja dáru), vrd. kap. 7. Guorahallan siskkildii maiddái gažaldagaid sámegiela geavaheami birra. Maiddái informánttaid reakšuvnnat guorahallamii čujuhedje makkár miellaguottut čatnasit fáddái guovttegielatvuohta.

Lagabui 60 pst. sis geat leat vástidan oaivvildit ahte lea deaŧalaš deavdit gielddalaš virggiid guovttegielat bargiiguin ja dainna berrejit sii geain lea dákkár gelbbolašvuohta válljejuvvot ovdalii juos ohccit muđui leat ovtta dásis.

Birrasiid 70 pst. vástideddjiin Kárášjogas ja Guovdageainnus vástidit ahte sámegiella galgá leat bákkolaš oahpahangiellan vuođđoskuvllas, ja Deanu, Poršáŋggu ja Gáivuona gielddas fas vástidit dán gažaldahkii gaskal 25 ja 49 pst. ahte ii galgga leat bákkolaš.

Bures badjel bealli vástideddjiin vástidit ahte lea hui deaŧalaš dahje deaŧalaš ahte almmolaš kantuvrrat geavahit sihke sámegiela ja dárogiela iešguđet duovdagiin, ovdamearkan njálmmálaš oktavuođas olbmuiguin, iešdieđáhusa nevvodeamis ja oaju ohcanskoviin.

Leat stuorra erohusat miellaguottuid hárrái dán guđa gieldda gaskkas mat leat mielde guorahallamis. Jeavda leat Kárášjoga ja Guovdageainnu vástideaddjit positiivvalaččabut sámegiela geavaheapmái go duoid eará gielddaid ássit. Informánttain vuollel 50 jagi leat dábálaččat positiivvalaččat miellaguottut go sis geat leat badjel 50.