Sámepolitihka birra

9.1 Oktilis ja bálddalastojuvvon mánáid- ja nuoraidpolitihkka

9.1.1 ON:a konvenšuvdna máná vuoigatvuođaid birra

ON:a konvenšuvdna máná vuoigatvuođaid birra vuođđuduvvá vuđolaš dovddasteapmái ahte mánát dárbbašit vásedin suodjalusa, ja siskkilda siviila, politihkalaš, ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid. Ráđđehus bargá árjjálaččat dan beales ahte mánáid vuoigatvuođaid ovddiduvvojit dán konvenšuvnna mielde.

Konvenšuvdna atná ee. deastta mearkkašumis mii juohke álbmotjoavkku árbevieruin ja kultuvrralaš árvvuin lea máná várjalussii ja su harmonalaš ahtanuššamii. Muhtun artihkkaliin lea erenoamáš čuožžovašvuohta sámi mánáid vuoigatvuođaide. Artihkal 30 addá čuovvovaš oppalaš prinsihpa:

«Riikkain gos gávdnojit čearddalaš, oskkoldatlaš ja gielalaš veahádagat dahje eamiálbmogat, ii galgga mánná gii gullá diekkár veahádahkii dahje eamiálbmogii, gildojuvvot oažžumis vuoigatvuođa ovttas iežas joavkku eará miellahtuiguin návddašit iežas kultuvrra buriid, dovddastit ja atnit iežas oskkoldaga dahje geavahit iežas giela.»

Riikkaidgaskasaš geatnegasvuođain mat dás lea vuođđuduvvon, lea mearkkašupmi norgalaš eiseválddiid politihkkii máŋgga suorggis mat gusket sámi mánáid bajásšaddaneavttuide. Dat gustojit duovdagiidda nugo mánáidgárdái, vuođđoskuvlii, joatkkaskuvlii, mediaide ja eará duovdagiidda eallimis main almmolaš eiseválddiin lea meroštallojuvvon leat ovddasvástádus. Gielddain lea erenoamáš ovddasvástádus váfisit sámi mánáid ja nuoraid bajásšaddama nu ahte ožžot nannejuvvot iežaset identitehta ja iežaset gullevašvuođa sámi servodahkii.

9.1.2 Mánáidáittardeaddji

Mánáidáittardeaddjis váilu dál sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta, juoga man maiddái Sámediggi lea čujuhan ja oaivvilda Mánáidáittardeaddji galgat háhkat. Sámediggi oaivvilda velá ahte boahtteáiggis ferte ásahuvvot sierra sámi mánáidáittardeaddji.

Ráđđehus oaivvilda eanemus ulbmillažžan ahte lea okta mánáidáittardeaddji Norggas. Mánáidáittardeaddji galgá diehttelasat áimmahuššat sámi mánáid. Ráđđehus lea danne ovttaoaivilis ahte Mánáidáittardeaddjis berre leat sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta ja gelbbolašvuohta sámi mánáid ja nuoraid birra. Dát lea deaŧalaš vai sáhttá váldit vuostá sámi mánáid ja nuoraid geat váldet oktavuođa ja vai eambbo sáhttá guovdilastit ja dahkat oinnolažžan sámi mánáid ja nuoraid. Ráđđehus čujuha ahte Mánáidáittardeaddji lea lága bokte skihkkejuvvon 1 atnit riikkagottálaš ovddasvástádusa buot mánáin Norggas.

Ráđđehus áigu váfistit ahte Mánáidáittardeaddji oažžu sámi giela ja kultuvrra gelbbolašvuođa.

9.1.3 Gielddalaš mánáid- ja nuoraidpolitihkka

Go sámi giella ja kultuvra lea unnán oinnolaš ja dábuheamis bearašeallimis, bajásšaddaninstitušuvnnain, lagasbirrasis, gielddalaš fálaldagain ja mediain, de lea váttis gárgedit sámi identitehta ja gullevašvuođa. Stuorraservodaga kultuvrra váikkuhus ferte čađat bajásšattadettiin ovddaldastojuvvot sámi kultuvrra sisdoaluin. Mánáid- ja nuoraidpolitihka hábmema ja čuovvoleami juksanmearrin ferte leat ráhkadit bajásšaddanbirrasiid mánáide gos sámi ja dáža kultuvrras nu eatnat go vejolaš lea okta stáhtus ja vásihuvvojit ovttaárvosa��žan.

Sámi mánát ja nuorat eai leat lágáš joavku, eai ássanbáikki eaige dovddiidusduogáža dáfus. Sámi kultuvrra olggosbuktimis leat sakka iešguđetlágan eavttut mat leat das gitta gos mánát ásset. Muhtun báikkiin leat sámit eanetlogus ja dainna oinnolaččat servodagas, ja eará báikkiin leat sámit unnitlogus ja eaige vel nu oinnolaččat almmolaš oktavuođain.

Riikkapolitihkalaš njuolggadusaid mielde mánáid ja nuoraid beroštusaid nannema várás galget gielddat oppalaččat árvvoštallat mánáid ja nuoraid bajásšaddanbirrasiid vai juksanmearit ja doaibmabijut laktojuvvojit gielddaplánabargui. Maid lea dárbbašlaš bargat vai sámi mánáid ja nuoraid identitehtta ja gullevašvuohta sámi servodahkii nannejuvvo, molsašuvvá gielddas gildii. Muhtun gielddain sáhttet sámi giela oahpaheapmi ja sámi kulturárbevieruid joatkinvejolašvuođat leat buot hohpolaččamusat. Eará gielddain lea sáhka oažžut johtui sámi mánáidgárddi ja sámi skuvlafálaldaga. Gielddain mat árbevirolaččat adnojuvvojit sámi gieldan, sáhttet nuoraid boahtteáiggevejolašvuođat, oahppu ja boahttevaš bargovejolašvuođat leat deaŧalaččamus rahčamušsuorgi.

Mánáid- ja bearašdepartemeanta ja Sámediggi áigot 2001 mielde almmuhit gihppaga mii addá sámi mánáid ja nuoraid iešguđetlágan fálaldagaid oppalašgeahčaldaga. Iešguđet gieldda ovdamearkkat galget arvvosmahttit nuppiid gielddaid garraseappot vuoruhit sámi mánáid ja nuoraid. Gihpa čilge vuoigatvuođaid lágain ja konvenšuvnnain, ovdamearkkaid gielddalaš plánemis sámi mánáid ja nuoraid várás ja singuin ovttas, ja dasto ovdamearkkaid mat čájehit fálaldagaid mat addojuvvojit mánáide das rájes go leat unnit dearvvašdivššohagas ja mánáidgárddis, skuvla- ja astoáigefálaldagaid, ja fálaldagaid nuoraide geat leat oahpus ja nuoraidinformašuvnna ja davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovttasbarggu vejolašvuođaid.

9.1.4 Erenoamáš rahčamušsuorggit

Mánáid ja nuoraid váikkuhanfámu nannen lea ráđđehusa guovdilis juksanmearri. Riikkapolitihkalaš njuolggadusaid mielde mánáid ja nuoraid beroštusaid nannema várás plánemis galget gielddat organiseret plánenproseassa nu ahte oainnut mat gustojit mánáide guoskkahuvvon áššeoasálažžan, bohtet ovdan, ja nu ahte iešguđetlágan mánáid ja nuoraid joavkkut ožžot vejolašvuođa ieža oassálastit. ON:a konvenšuvdna máná vuoigatvuođaid birra nanne ahte mánáin lea vuoigatvuohta cealkit oaivila áššiin mat gusket sidjiide ja ahte sin oaivilat galget adnojuvvot dettolažžan.

2001 mielde leat badjel bealli riikka gielddain álggahan mánáid- ja nuoraidráđi dahje sullasaš mánáid ja nuoraid váikkuhanfápmoorgána. Gielddain gos lea sámi veahkadat šaddá diekkár orgána deaŧalažžan oinnolažžan dahkat sámi mánáid ja nuoraid iežaset beroštusaid ja dárbbuid. Mánáid- ja bearašdepartemeanta áigu ain arvvosmahttit jurdda- ja dovddiiduslonohallama ja bargat váfistit ahte buot mánáid ja nuoraid joavkkut besset oassálastit gielddalaš plánen- ja mearridanproseassaide, ja áigu ovttasbargat Sámedikkiin ovdamearkkaid hárrái mat čájehit gielddain gos leat sámi mánát ja nuorat.

Oassin barggus buoridit mánáid ja nuoraid bajásšaddan- ja eallineavttuid lea ráđđehus álggahan bajásšaddanbirrasa nannema gárgedanprográmma. Prográmma álggii 1998 ja bistá máŋga jagi. Juksanmearrin lea nannet ja viidáseappot gárgedit báikkálaš bajásšaddanbirrasiid almmolaš ja eaktodáhtolaš fámuid viiddis ovttasbarggu bokte. Mánáid ja nuoraid oassálastima, mieldedoaibmama ja nákcema vejolašvuođaid buorideapmi leat guoddážis. Seammás galget veahkaválddi, givssideami, gárrenrihkolašvuođa ja nállevealaheami vuostálastima árjjat mánáid- ja nuoraidbirrasiin nannejuvvot.

Deanu gielda lei logi vuosttamuš gieldda searvvis mat ledje bajásšaddanbirrasa nannema gárgedanprográmmas mielde. 2001 mielde galget válljejuvvot 10 ođđa gieldda. Áigeguovdilin lea válljet ovtta gieldda sámi giela hálddahanguovllus.

9.1.5 Sámi mánáid- ja nuoraid organisašuvnnat

Mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnat leat deaŧalaččat dynamalaš ja demokráhtalaš servodaga gárgedeapmái. Organisašuvnnaid bargu lea maiddái deaŧalaš oaččuhit mánáid ja nuoraid mielde servodaga hábmemii sin iežaset eavttuid ja iešguđetlágan ideologalaš vuđđosa alde. Ráđđehus áigu danne ain doarjut eaktodáhtolaš mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnaid doaimma máŋggadáfotvuođa. Okta doarjjadoaibmabidju lea addit doaibmadoarjaga organisašuvnnaide.

Sámi nuoraidorganisašuvnnat, nugo NSR:a nuoraidlávdegoddi ja Davvi Nuorra leat ožžon doarjaga doibmii, projeavttaide ja riikkaidgaskasaš doaimmaide. Organisašuvnnat gáibiduvvojit leat dihto sturrodagas ja viidodagas, muhto lea maiddái adnojuvvon deasta dilálašvuođain ja vejolašvuođain mat leat sámi organisašuvnnain. Dárbu lea positiivvalaččat earuhit norgalaš sámepolitihka mielde.

Sámi nuoraidorganisašuvnnain šaddá guovdilis rolla Barentsguovllu nuoraidbarggu gárgedeamis. Barents Regional Youth Forum:s (BRYF) leat eamiálbmotnuoraid ovddasteaddjit. Forum oažžu rolla ovddasduvdin ja álggadahkkin guovllu ovttasbarggu viidáseappot gárgedeamis.