10.7.1 Dilli ja strategiijat
Humaniora ja servodatdiehtaga dutkan lea árbevirolaččat
leamaš, ja lea ain, ráđđejeaddji
sámi dutkamis. Ain lea dárbu riektedutkamii sámi virolašvuođaid
birra ja stáhtaservodaga ja sámiid gaskavuođa
birra áiggiid čađa. Deaŧalaš lea
oažžut guorahallojuvvot ja duođaštuvvot
sámeálbmoga árbevirolaš dieđuid
luonddu, ekologiija ja geavahanvugiid birra sámi guovlluin.
Dutkan berre maiddái garrasit guovdilastit oččodit
ovdan dieđu dálá dili birra.
Dat berre guorahallat sámi servodatdilálašvuođaid
ja stuorraservodaga ja sámi servodaga gaskavuođa, áimmahuššat
sohkabealperspektiivva ja buktit ovdan eanet dieđu
nissoniid dili birra servodagas. Girko-, oahppo- ja dutkandapartemeanta
ii hálit ahte sin dutkanráđđeruđat čadnojuvvojit
erenoamáš stivremiidda, muhto ahte
dát ruđat mannet vuođđodutkamii
govdes vuđđosa alde.
Sámi dutkanbiras lea unni ja hearki. Dárbbašlaš lea
bestet eanet sámiid sámi dutkamii vai gelbbolašvuohta
ain huksejuvvo ja dutkit gulahallet dán suorggis. Alla
sámi gelbbolašvuođas
iešguđet fágaduovdaga
siskkabealde lea mearrideaddji mearkkašupmi
sámi giela, kultuvrra ja servodateallima váfisteapmái boahtteáigái.
Deaŧalaš lea maiddái
ahte giella geavahuvvo eanet dutkamis ja dutkangaskkusteamis. Terminologiijagárgedeapmi
iešguđet suorggi siskkabealde
lea dás guovdil.
Sámi dutkan dáhpáhuvvá erenoamážit
Romssa universitehtas, Sámi allaskuvllas ja Sámi
Instituhtas, ja dát leat maiddái álggahan
eamiálbmotdutkama fierpmádaga. Davvi-Trøndelága
allaskuvllas lea vásedin ovddasvástádus
oarjelsámi gielas ja kultuvrras. Budejju allaskuvllas lea
ovddasvástádus julevsámegielas. Boazodoalu
Ovdánahttinfoanda (BOF) oažžu juolluduvvot
5 milj. kruvnnu dutkamii ja dutkangaskkusteapmái jahkásaš boazodoallošiehtadusa
bokte stáhta ja Norgga Boazosápmelaččaid
Riikkasearvvi gaskkas. —ujuhuvvo maiddái dutkanbargui
masa Arktalaš Ráđđi lea
dahkan álgaga, vrd. kap. 16.
St.meld. nr. 36 (1992–93) Forskning for fellesskapet
(Dutkan searvevuhtii) bivdojuvvojedje Norgga dutkanráđđi
ja Sámediggi «árvvoštallat
guđe láhkai galgá skáhppot
dárbbašlaš gelbbolašvuođa
sámi dutkama siskkabealde» ja «čujuhit
guđe duovdagiid sii oaivvildit berre vuoruhit».
St. dieđ. nr. 52 (1992–93)
Norgga sámepolitihka birra geardduhii ávžžuhusa čuovvovaš lasáhusain: «Berre
dahkkojuvvot prinsihpalaš árvvoštallan
sámi dutkamis ja mo Norgga dutkanráđđi
buoremusat sáhttá áimmahuššat
sámi beroštusaid.» Sámedikki oassi čielggadanbarggus
gárvánii 1996 ja guovdilasttii sámi dutkama
rámmaeavttuid ja organiserema. Dutkanráđi čielggadus
gárvánii 1998 ja válddaha váldosárgosiid
ja dárbbuid earret eará diehtoávdnasiid,
bestema ja fágalaš fierpmádagaid
hárrái.
St.meld. nr. 39 (1998–99) Forskning ved et
tidsskille (Dutkan áigeearus) deattuha dárbbu
viidáset hukset gelbbolašvuođa
sámi dutkama siskkabealde. Deattuhuvvo ahte institušuvnnat
fertejit ieža árjjálaččat
váldit ovddasvástádusa bestemis dán
suorgái. Seamma láhkai ávžžuhuvvo
Norgga dutkanráđđi
geahččat mo besten sámi dutkamii sáhttá buoriduvvot.
Dieđáhusas daddjojuvvo maiddái
ahte Dutkanráđđi
berre dahkat álgaga sámi dutkama siskkabealde
buot iežas duovdagiin, ja ahte Dutkanráđđi
berre leat dihtomielalaš das ahte sámi
beroštusat ja gelbbolašvuohta
lea ovddastuvvon ráđi orgánain.
Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu sámi
dutkanpolitihkkii ja dutkanpolitihkalaš stivrenorgánaide
mat sáhttet áimmahuššat
sámi servodaga dárbbuid ja váikkuhanfámu
sámi dutkamii. Dikki juksanmearri lea ahte álggahuvvo
davviriikkalaš sámi dutkanráđđi
mii fátmmasta olles sámi ássanguovllu
(vrd. Sámedikki jahkedieđáhusain
1999).
