16.1 Davviriikkalaš ovttasbargu – sámepolitihka
heiveheapmi
Sámit eamiálbmogin ellet njealji riikkas: Norggas, Ruoŧas,
Suomas ja Ruoššas. Sámit
leat álelassii deattuhan ovttasbarggu riikkarájáid
rastá. Ollislaš sámepolitihka
gárgedeamis lea maiddái deaŧalaš geahččat
sámi gažaldagaid davviriikkalaš perspektiivvas.
16.1.1 Ođđa davviriikkalaš ovttasbargu
sámi gažaldagaid hárrái
Cuoŋománu 5. 2000 álggahuvvui
Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámi gažaldagain
ovddasvástideaddji ministariid bissovaš ovttasbargu.
Dán ođđa ovttasbarggu
váldojuksanmearrin lea veahkehit váfistit sámi
kultuvrra ja giela ja dahkat álkibun oažžut áigái
riikkagottálaš doaibmabijuid ja oktasaš projeavttaid.
Vai buori čuvgejumi, ságaškuššama
ja gieđahallama ožžot sámi gažaldagaid
hárrái, de mearriduvvui ahte ministarat galget
gávnnadit jeavddalaččat. Guokte deaŧalaš áššis
main ságaškuššojuvvui, ledje
ođđa ovttasbargovuogit davviriikkalaš dásis
sámi gažaldagaid hárrái ja bargu
davviriikkalaš sámekonvenšuvnna
guvlui. Ođđa ovttasbarggu
oktavuođas gávnnadit maiddái sámeministarat
ja Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkiid
presideanttat jeavddalaš oktasaščoahkkimiin
oktasaš davviriikkalaš beroštusaide
guoski sámi gažaldagaid čuvgejumi, ságaškuššama
ja gieđahallama dihtii. Ođđa
ovttasbarggu juksanmearrin lea nannet ja gárgedit sámi álbmoga
giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima.
Dán ovttasbarggus, ja ministariid jeavddalaš čoahkkimiin
sámi gažaldagaid birra, galgá leat lagas čatnašupmi
Davviriikkaid Ministtarráđđái.
Vuosttas oktasaščoahkkin sámediggepresideanttaiguin
dollojuvvui čakčat 2000. —oahkkima fáddán
ledje boahttevaš ovttasbargovuogit, bargu davviriikkalaš sámekonvenšuvnna
guvlui, Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámevuoigatvuođaid čielggadeamit,
goltásámiid (nuortasámiid) dilli ja muhtun
sámi alitohppui guoski gažaldagat.
Ministtarčoahkkimiid čoahkkimiigohččun-
ja jođihanovddasvástádusa
galget dát golbma riikka vurrolagaid váldit. 2001
lea Ruoŧas čállingoddedoaibma.
16.1.2 Sáme- ja boazodoallogažaldagaid davviriikkalaš ovttasbargoorgána
Sáme- ja boazodoallogažaldagaid davviriikkalaš ovttasbargoorgána ásahuvvui
Gonagaslaš resolušuvnna
bokte geassemánu 26. 1964 Davviriikkaid Ráđi
neavvaga nr 13/1962 mielde oktasaš sáme-
ja boazodoallogažaldagaid gieđahallama
várás. Dát ovttasbargoorgána galgá leat
oktavuođaorgánan ámmátdásis
dán golmma riikka ráđđehusaid
gaskkas man bokte dieđihit ja ságastallet
oktasaš boazodoallogažaldagain ja sámi
gažaldagain oppalaččat. Ovttasbargoorgána
doaibmá ođđa davviriikkalaš ovttasbarggu čállingoddin
2000 rájes. Riika mas lea Sáme- ja boazodoallogažaldagaid
davviriikkalaš ovttasbargoorgána ovdaolbmodoaibma, áimmahuššá ministtarčoahkkimiid
ja ministariid ja sámediggepresideanttaid čoahkkmiid čállingoddedoaimma.
Ovttasbargoorgána galgá dieđihit
Davviriikkaid Ministtarráđi čállingoddái áššiin
mat váldojuvvojit ovdan čoahkkimiin. Ođđa
njuolggadusevttohusat ja ođđa namma
ovttasbargoorgánii lea ráhkaduvvomin.
16.1.3 Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna
Davviriikkaid Ráđi 46. sešuvnnas
Reyjavikas 1995 dollojuvvui ministtarčoahkkin sámi áššiid birra.
Suoma, Ruoŧa ja Norgga ministarat dahke álgaga álggahit
ovttasbarggu sámekonvenšuvnna áigái
oččodeami dihtii.
Vuođđuduvvui bargojoavku
masa oassálaste iešguđet
departemeanttat ja juohke riikka Sámediggi ja man mandáhttan
lea čielggadit makkár duovdagiin atnet dárbbu
ja vuđđosa lagat ovttasbargui.
Bargu organiserejuvvui ovttasbarggus Sámiráđiin.
Geassemánus 1998 ovdanbuktojuvvui raporta davviriikkalaš sámekonvenšuvnna
dárbbu ja vuđđosa
birra.
Ministtarčoahkkimis cuoŋománu
5. 2000 mearridedje dan golmma riikka ministarat ahte raporta galggai
sáddejuvvot gulaskuddamii guoskevaš riikkaide.
Gulaskuddaninstánssat nevvot bargat viidáseappot
sámekonvenšuvnna guvlui ja ahte ekspeartalávdegoddi
oažžu dahkamuššan geahčadit
dárkileappot muhtun guovdilis beliid diekkár konvenšuvnnas.
16.1.4 Sámi parlamentaralaš ráđđi
Sámi parlamentaralaš ráđi
mearridedje vuođđudit dat
golbma sámedikki 1996. 1997 vuolláičálle
sámedikkiid jođiheaddjit ovttasbarggu
formaliserema šiehtadusa. Adnojuvvui ahte dárbbašuvvo
oktasaš orgána mii doaibmá arenan
ságastallat áššiin
mat gusket oktasaš gažaldagaide ja
politihkkahábmemii. Njukčamánu 2. 2000
vuolláičálle Suoma ja Norgga sámedikkit dán šiehtadusa.
Ruoŧŧa lea vuos olggobealde.
Sámi parlamentaralaš ráđđi
galgá veahkehit bálddalastit áššiid
mat gusket sámiide máŋgga
stáhtas dahje sámiide oktan álbmogin,
ja veahkehit gárgedit geavatlaš ovttasbargovugiid sámedikkiid
gaskkas. Dasto lea doaivva ahte ráđđi
oažžu doaibmevaš rolla bargui
ON:a eamiálbmotdeklarašuvnnain, eamiálbmogiid bissovaš forumain
ON:s, eamiálbmotáššiiguin
Barentsovttasbarggus ja bargui Arktalaš Ráđis.
