16.1.1 Ođđa davviriikkalaš ovttasbargu
sámi gažaldagaid hárrái
Cuoŋománu 5. 2000 álggahuvvui
Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámi gažaldagain
ovddasvástideaddji ministariid bissovaš ovttasbargu.
Dán ođđa ovttasbarggu
váldojuksanmearrin lea veahkehit váfistit sámi
kultuvrra ja giela ja dahkat álkibun oažžut áigái
riikkagottálaš doaibmabijuid ja oktasaš projeavttaid.
Vai buori čuvgejumi, ságaškuššama
ja gieđahallama ožžot sámi gažaldagaid
hárrái, de mearriduvvui ahte ministarat galget
gávnnadit jeavddalaččat. Guokte deaŧalaš áššis
main ságaškuššojuvvui, ledje
ođđa ovttasbargovuogit davviriikkalaš dásis
sámi gažaldagaid hárrái ja bargu
davviriikkalaš sámekonvenšuvnna
guvlui. Ođđa ovttasbarggu
oktavuođas gávnnadit maiddái sámeministarat
ja Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkiid
presideanttat jeavddalaš oktasaščoahkkimiin
oktasaš davviriikkalaš beroštusaide
guoski sámi gažaldagaid čuvgejumi, ságaškuššama
ja gieđahallama dihtii. Ođđa
ovttasbarggu juksanmearrin lea nannet ja gárgedit sámi álbmoga
giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima.
Dán ovttasbarggus, ja ministariid jeavddalaš čoahkkimiin
sámi gažaldagaid birra, galgá leat lagas čatnašupmi
Davviriikkaid Ministtarráđđái.
Vuosttas oktasaščoahkkin sámediggepresideanttaiguin
dollojuvvui čakčat 2000. —oahkkima fáddán
ledje boahttevaš ovttasbargovuogit, bargu davviriikkalaš sámekonvenšuvnna
guvlui, Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámevuoigatvuođaid čielggadeamit,
goltásámiid (nuortasámiid) dilli ja muhtun
sámi alitohppui guoski gažaldagat.
Ministtarčoahkkimiid čoahkkimiigohččun-
ja jođihanovddasvástádusa
galget dát golbma riikka vurrolagaid váldit. 2001
lea Ruoŧas čállingoddedoaibma.
