16.2.1 ON:a julggaštus eamiálbmogiid vuoigatvuođaid
birra
1982 vuođđudii ON:a ekonomalaš ja
sosiála ráđđi
(ECOSOC) eamiálbmogiid bargojoavkku mas leat ON:a veahádagaid
vealaheami hehttema ja suodjaleami vuolitkommišuvnna
vihtta miellahtu. Bargojoavkku mandáhtta lea giddet fuopmášumi
eamiálbmogiid dillái miehtá máilmmi,
ja evttohit riikkaidgaskasaš standárddaid
našuvnnalašstáhtaid
eamiálbmotpolitihka hárrái. Joavku lea
ovddidan ON-deklarašuvdnaevttohusa eamiálbmogiid
vuoigatvuođaid birra. Riikkaidgaskasaš deklarašuvnnas (julggaštusas)
ii leat, nu mo riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain
(soahpamušas), makkárge juridihkalaš čatnavaš váikkuhus
stáhtaide.
Julggaštusevttohus eamiálbmogiid
vuoigatvuođaid birra sisdoallá máŋga
mearrádusa mat dušše
fal gustojit eamiálbmogiidda, ja lea dan láhkai
erenoamáš ON-oktavuođas.
Dá lea vuosttas gearddi go ON:a olmmošvuoigatvuođaid
forum ráhkada standárddaid vásedin eamiálbmogiid
várás.
Julggaštusevttohusas gávdnojit earret
eará mearrádusat eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra
giela, oskkoldaga, kultuvrra, oahpu, eanavuoigatvuođaid,
iešstivrenortnegiid jna. hárrái. Evttohusas
leat stáhtat máŋga jagi šiehtadallan bargojoavkkus
man ON:a olmmošvuoigatvuođaid
kommišuvdna lea nammadan, ja mas eamiálbmotovddasteddjiin
ja eará guoskevaš organisašuvnnain
lea dárkojeaddjistáhtus.
Bargojoavku lea unnán ovdánan, ja eatnat gažaldagat
váilot ain. Okta erenoamáš váttes gažaldat
gusto eamiálbmogiid iešmearrideami vuoigatvuhtii
ja maid dát doaba oaivvilda. Dát gažaldat
lea dárkileappot ságaškuššojuvvon kapihttalis
4.
Norga lea oassálastán šiehtadallamiidda álggu
rájes sáttágottiin mas leat ovddasteaddjit Olgoriikkadepartemeanttas,
Gielda- ja bargodepartemeanttas ja Sámedikkis. iehtadallanvuorus eamiálbmotjulggaštusa
birra 2000 válljii Sámediggi vealtat oassálastimis
norgalaš sáttagottis. Dán
duogážin lei duhtameahttunvuohta prosessii mii
lei ovdal riikkaidgaskasaš šiehtadallamiid
ja norgalaš oidnui iešmearridangažaldaga hárrái.
Ráđđehus áigu
ovdal boahttevaš šiehtadallančoahkkimiid
oččodit hámolaš proseassa
ja buoret dialoga Sámedikkiin. Ráđđehus áigu árjjálaččat
oassálastit joatkagii vai šiehtadallamat válbmanit,
ja áigu bargat dan ala ahte julggaštus sáhttá veahkehit
nannet máilmmi eamiálbmogiid suodjalusa. Dán
oktavuođas áigu ráđđehus doallat
lagas oktavuođa eará stáhtaiguin
vai bargu hoahpuhuvvo.
16.2.1.1 Artihkal 3 ON-julggaštusevttohusas eamiálbmogiid
vuoigatvuođaid birra
ON-julggaštusevttohusas eamiálbmogiid
vuoigatvuođaid birra sisdoallá maiddái
artihkkala eamiálbmogiid vuoigatvuođa
birra iešmearrideapmái (artihkal 3),
mii le hámuhuvvon seamma láhkai go mearrádus álbmogiid
vuoigatvuođa birra iešmearrideapmái
guovtti ON-konvenšuvnnas 1966 ekonomalaš,
sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid
birra. Dát mearrádus hámuhuvvui koloniserema
loahpaheami ulbmiliin, mas našuvnnalaš gálgan
lei guovdil. Ii báljo oktage stáhta leat šiehtadallamiin
miehtan dohkkehit dán evttohusa earáhuhttimiid
dahje aiddostahttimiid haga.
iehtadallančoahkkimis ON:a eamiálbmogiid julggaštusa
birra Genevas skábmamánus 2000 celkkii norgalaš sáttagoddi
ahte iešmearridanvuoigatvuohta lea vuoigatvuohta
mii galgá geavahuvvot dálá iešráđđejeaddji
ja demokráhtalaš stáhtaid
siskkabealde. Dasto báhkkoduvvui ahte dán oktavuođas
siskkilda iešmearridanvuoigatvuohta eamiálbmogiid
vuoigatvuođa oassálastit buot mearridandásiide áššiin
mat gustojit politihkalaš ja ekonomalaš vuogádagaide.
Muhtun eamiálbmotovddasteaddjit áddejedje dán
eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa
dohkketmeahttun gáržžádussan.
Dán beales ákkastallojuvvui nu ahte ábmotrievtti
dohkkehuvvon prinsihppan lea ahte buot álbmogiin lea vuoigatvuohta
iešmearrideapmái. Eamiálbmogiid
bealde čuoččuhuvvo ahte ii leat sávahahtti
gáržžidit eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa
gustot dušše dálá stáhtaid siskkabealde,
dasgo eamiálbmogiin galgá leat seamma vuoigatvuohta
go buot eará álbmogiin lea.
