Sámepolitihka birra

Sis-Finnmárkku riektiveahkkekántuvra

Sámedikki presideanta čálii Stuoradikki justislávdegoddái reivve 13.04.2000, Stuoradiggedieđáhu nr. 25 (1999–2000) Nuvttá riekteveahki meannudeami oktavuođas. Sámediggi deattuhii man dehálaš Riekteveahkkekántuvra lea, earenoamážit go jurddaša dan njealji suohkana Guovdageainnu, Kárášjoga, Deanu ja Unjárgga álbmoga riektesihkarvuođa. Sámediggi oaivvilda ahte stáhta ferte ruhtadit riekteveahkkedoaimma ollislaččat. Go Stuoradiggi meannudii dán ášši, de sii bivde ahte riekteveahkkedoaimma berrešii jođihit riekteveahkkelága rámmaid siskkobealde. Earret eará daddjui ahte kántuvra ii galgga šat fállat nuvttá riekteveahki buohkaide.

Sámedikki mielas lea earenoamáš dehálaš sihkkarastit ahte dat joavkut mat ovdal leat ožžon nuvttá riekteveahkkefálaldaga, ain galget dan oažžut. Dat guoská earenoamážit sidjiide geat barget vuođđoealáhusain, nugo boazosápmelaččat, eanadoallit ja riddoguolásteaddjit. Sámediggi dáhttu muittuhit duogáža manne Riekteveahkkekántuvra ásahuvvui. Leat unnán advokáhtat dáin suohkaniin, lea dušše okta advokáhtta oasseáiggis. Dasa lassin lea nu ahte dáid suohkaniid olbmot eai váldde oktavuođa advokáhtain nu dávjá go eará guovlluin, dasa leat sihke gielalaš ja kultuvrralaš sivat. Sámediggi dáhttu deattuhit Sis Finnmárkku earenoamáš dili, ja ahte Riekteveahkkekántuvrra jođiheapmi ferte bisuhuvvot dohkálaš dásis mii heive guovllu kultuvrralaš dillái.

Jahkásaš boazodoallošiehtadusa soabadallamiid dáfus lea váldoeaktu ahte bealálaččat barget sihkkarastit boazodoalu produktivitehta (Boazodoallošiehtadus 2000–2001). Ášši lea almmotge oalle girjái ja muhtun áššit mat váikkuhit produktivitehta eai leat šiehtadallanfáddán, erenoamážit boraspirehálddašeapmi ja guohtunresursa-áššit. Okta dain stuorámus hástalusain boazodoalus lea sihkkarastit ealáhusa guohtun- ja areálavuođu. Sámediggi atná dárbbašlažžan deattuhit ahte bisánkeahtes sisabahkkemat boazodoalu guovlluide sakka áitet ealáhusa. Boazodoalu vuoigatvuođat leat guovddážis, ja leat áibbas dan duohken ahte boazodoalu eatnamat sihkkarastojuvvojit boahttevaš buolvvaide.

Sámedikkis leat boazodoallošiehtadusa soabadallamiin guokte observatora stáhta bealde beavddi. Diggi dáhttu dál dán ortnega guorahallojuvvot, dainna ulbmilin ahte ásahit iešheanalaš observatørasaji.

Lea áibbas dárbbašlaš ahte eiseválddit gehččet Boraspirehálddašeami ovttas daid geatnegasvuođaiguin mat sis leat sámi álgoálbmoga kulturvuođu suodjaleami hárrái. Dan dihte lea Sámediggái deaŧalaš searvat ja bidjat eavttuid boraspirehálddašeami oktavuođas ja proseassaide dan olis.

Sámediggi lea evttohan álggahit 5-jagi duodjeovdánahttinprográmma . Ulbmilin lea buoridit duoji rámmaeavttuid kultuvran, fidnun ja ealáhussan. Duodji lea deaŧalaš kulturguoddi ja Sámediggi atná stuora hástalussan nannet kultuvrra návccalaš ja gánnáhahtti ealáhusa olis. Lea deaŧalaš bisuhit duoji boahtteáiggi ealáhussan, ja ahte dat heivehuvvo dálá dárbbuide sihke váldoealáhussan ja lotnolasealáhussan. Lea stuora beroštupmi ásahit duoji ealáhussan, erenoamážit lotnolasealáhussan. Dál lea suorggis unnán dienas ja lea unnán gánnáhahtti.

Lea stuora hástalussan oažžut sin geat váldet fágareivve, álggahit duoji ealáhussan. Ealáhus dárbbaša dan gelbbolašvuođa maid sii leat háhkan. Sámediggi bargá buoridit bargofálaldagaid sidjiide geat váldet duodjefágareivve.

Bargoeallima fágaoahpahusa lága olis ja dan oktavuođas go duodji lea dohkkehuvvon suodjalanveara fágan, leat ásahuvvon oahpahuskantuvrrat koordineret ja buoridit fágaoahpahusa. Dát kantuvrrat rahčet heajos doaibmaekonomiija geažil. Sámediggi lea ovttasráđiid fágaoahpahusráđiin cealkán ahte oahpahuskantuvrraid ruhtadeapmi ja nu nappo duodjefágaoahpahusa ovddasvástádus, gullá Girko- ja oahpahusdepartementii. Sámediggi lea válljen ruhtadit oasi dáid kantuvrraid goluin dassážii go kantuvrraid doaimmaheapmi lea čielggaduvvon departementtain.

Dál leat oahpahuskantuvrrain unnán fágaoahpahallit, ja dat ii vuođđut iešbirgejeaddji doaimma. Ovttasráđiid Girko- ja oahpahusdepartementtain lea dál dieđihuvvon ahte departementta Oahpahusossodat lea bargame gávdnat oahpahuskantuvrraide doaibmavugiid ja fágaoahpahalliide bálkáortnega mii heive smávva ja suodjalanveara fágaid ortnegii.

Meahccegeavaheapmi nugo sáivačáhcebivdu ja murjen, leat leamaš ja leat ain deaŧalaš oassin dálusámiid birgenlágis ja ealáhussan. Njuolggadusaid ferte heivehit dan mielde. Sámediggi atná dárbbašlažžan ásahit meahccebuktagiid ja guliid vuostáváldinortnega stuora vilgesguollevalljodagaid lahkosii, ja maiddái buoridit Sis-Finnmárkku vilgesguollejávrriid dikšuma.

Sámedikki ipmárdusa mielde lea Ráđđehus Statskog bokte rievidan dálusámiin meahccegeavahanvuoigatvuođaid. Sámediggi atná áibbas dárbbašlažžan ahte meahccegeavahannjuolggadusat guorahallojuvvojit, erenoamážit sáivačáhceguolásteami ja bivddu njuolggadusat.

Mihttomearrin galggašii leat stivret mohtorjohtolaga mehciin nu ahte dat báikegottit mat árbevirolaččat geavahit guovlluid, ožžot dasa vejolašvuođa.

Asttoáiggebarttaid ja gođiid huksen berre ráddjejuvvot boazodoalloguovlluin. Almmotge ii galgga dákkár huksen hehttet dáluássiid árbevirolaš meahccegeavaheami. Maiddái ferte gullevašvuohta guvlui árvvoštallojuvvot earaládje go dábálaš bartahuksema oktavuođas.

Sámediggi lea dan oaivilis ahte sámi guolásteddjiin lea boares árbevieruid ja álbmotrievtti mielde vuoigatvuohta sámi guovlluid guollevalljodagaid rievttilaš oassái. Dan dihte atná Sámediggi deaŧalažžan oažžut áigái guhkesáigásaš ja ceavzilis geavahusa riddo- ja vuotnariggodagaid geavaheami dáfus, mas báikkálaš ealáhusdoallit ožžot stuorát ja luvvoset vejolašvuođa ávkkástallat riddo- ja vuotnariggodagaiguin.

Lassin oassálastimii Regulerenráđis, de áigu Sámediggi bargat gávnnahit ođđa ja viidát vugiid ovddidit Guolástusdepartementta ja Sámedikki politihkalaš ja hálddahuslaš ovttasbarggu. Sámi álbmoga vuoigatvuohta searvat guolástusaide lea hui nannosit dán barggu duohken.

Sámediggi áigu álggahit váldoprošeavtta «Bissovaš ovdáneapmi dihto vuonain» ovttas golmma davimus fylkkagielddain, Guolástusdepartementtain, Gieldda- ja guovlludepartementtain ja Birasgáhttendepartementtain. Prošeakta lea Sámedikki riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplána ja Báikkálaš Agenda 21 geavatlaš čuovvoleapmi.

Sámediggi áigu bargat oažžut áigái geahččalandoaimma gonagasreabbá «báikkálaš hálddašeami» dáfus, vai gonagasreabbá boahttevaš bivdu ja hálddašeapmi šaddá báikkálaš bivdiide ávkin ja vai báikkálaš erohusat ja heiveheamit váldojuvvojit vuhtii.

Sámediggi áigu bargat dan ovdii ahte Guolástusdepartementa nammada bargojoavkku guorahallat áššebeliid mat lunddolaččat gullet riddodorskki hálddašeapmái ja bivdui. Bargojoavkku ulbmil berre leat áigái oažžut máddodagaid bistevaš ja bissovaš ovdáneami, vai sámi riddo- ja vuotnaguovlluid ássan- ja bargovejolašvuođat bisuhuvvojit.

Sámediggi áigu čuovvolit iežas barggu NOU 1999: 9 Til laks åt alle kan ingen gjæra gieđahallamis, vai historjjálaš sámi luossabivdovuoigatvuođat vuhtii váldojuvvojit ja vai stuora luossačázádagat, mat leat deaŧalaččat sámi giela, kultuvrra ja servodateallima gáhttemis, várjaluvvojit várálaš dávddaid ja parasihtaid njoammumis.

Sámediggi áigu ain oččodit áigái sierra čielggadeami luosa mearkkašumi birra sámi kultuvrra, ealáhusa ja servodateallima guovdu. Deanu čázádaga luossabivdo- ja luossabiebman-rádjekommišuvnna bargu ferte maiddái čadnot dása.

Porsáŋggu-, Deanu- ja Várjjatvuonas dagaha njuorju stuora guollevahágiid. Almmotge deattuha Sámediggi ahte njuorju ii leat dušše báikkálaš guollebivdiide giksin, muhto maiddái riggodahkan bierggu ja náhki dáfus.

Seammaládje go eará vuođđoealáhusat, de sáhttá maiddái sámi guovlluid eanandoallu – vaikko buohtalassan eará ealáhusaiguin ja fidnuiguin, leat deaŧalaš veahkkin ja vuođđun doalahit ássama ja barggolašvuođa sámi guovlluin.

Eaktun lihkostuvvat doalahit barggolašvuođa eanandoalus lea ahte ovttasbargu eanandoalloeiseválddiiguin jotkojuvvo. Našuvnnalaš eanandoallopolitihka hábmemis ferte Sámediggi leat guovddáš eavttuidbiddji. Eanandoaluid heaittiheapmi goarida eanandoallobirrasa. Sámedikki stuorámus hástalus lea bissehit ja jorgalahttit dán mannolaga. Dát ferte dahkkot sihkkarastin dihte barggolašvuođa ja ássama sámi guovlluin. Mielkeeriid vuovdinvejolašvuohta sáhttá goaridit máŋgga gili ealáhusvuođu. Fertejit ásahuvvot stáhtalaš ruhtadanortnegat veahkehit dállodolliid oastit eriid. Go dál oaidnit ahte infrastruktuvra fuotnána ja njuovahagat heaittihuvvojit, de ii leat dušše ruhtadanortnegiid ásaheapmi deaŧalaš, muhto maiddái ođđa gálvo- ja márkanoččodeapmi. Fertet hutkagoahtit ođđa buktagiid ja gálvvuid, fuobmát makkár sávaldagat ja dárbbut oastiin leat, ja fertet ohcagoahtit ođđa márkaniid, omd. Ruoššas.

Sámediggi áigu bargat dan ovdii ahte čađahuvvo sierra árvoháhkanprográmma sámi guovlluid várás, man ulbmilin lea vuhtii váldit ja čalmmustahttit eanandoalu, guolásteami, boazodoalu ja duoji oktasašvuođaid, vai prográmmas olahit oppalaš sámi servodatlaš perspektiivva.

Árvoháhkanprográmma sáhttá bajidit eanandoalu árvoháhkama sihke buvttadeami dásis ja náláštuhttima dásis nugo meieriijain ja njuovahagain. Náláštuhttin, vásedingálvvuid buvttadeami ja ođđa gálvvuid hutkan sáhttet ovdánahttit olles eanandoalloealáhusa. Lea stuora hástalussan oččodit ruovttoluotta lobi ruovttus njuovvat sávzzaid. Hástalussan lea maiddái unnidit eanandoalu boraspirevahágiid. Berre maiddái oččodit áigái ovttasbarggu boazodoaluin mehciid oktasaš geavaheami dáfus.

Eanandoalu ceavzilis ja birasseastevaš ovdáneami oččodeamis ferte maiddái Sámediggi leat mielde nanneme ekologalaš biebmobuvttadeami. Dat lea ge maiddái ealáhusa našuvnnalaš čađahemiid mielde.

Sámediggi dáhttu ovdánahttit mátkkoštanealáhusa mii lea huksejuvvon iežamet kultuvrra nala, seammás go fertet váruhit ahte dat ii boađáše vuostálaga eará sámi ealáhusaiguin. Sámediggi atná deaŧalažžan ahte sámit ieža hutket ja leat aktiivvalaš ovttasbargoguoibmin ja eavttuid biddjin go sámi ássan- ja geavahanguovlluin hábmejuvvojit ja čađahuvvojit mátkkoštandoaimmat.

Okta Sámedikki stuora hástalusain lea ain bargat buoridit skuvla- ja mánáidgárdefálaldagaid sámi mánáide ja nuoraide . Prošeaktaáigodagas (Sámedikki mánáid- ja nuoraidprošeakta 1998–2000) bohte dieđut dan birra ahte dáid ásahusaid fálaldagat eai leat doarvái buorit. Mánáidgárdi ja skuvla oktan asttoáiggefálaldagain, lea dán áigge váldobáikin gos sámegiella ja kultuvra oahpahuvvo ođđa buolvvaide. Dušše dihto guovlluin ožžot sámi vuođđoskuvlaoahppit oahpahusa sámi oahppo­plána, O97S mielde. Ulbmilin lea ahte nu oallugat go vejolaš oččoše oahpu dán mielde. Lea dárbbašlaš nannet sámegieloahpahusa buot dásiin, namalassii vuosttaš-, nubbin- ja amasgiellan. Sámegiella ja sámi árvvut sámi mánáide leat hui guovddážis dan barggus mii dássážii lea dahkkon, maiddái dan dáfus ahte giella lea identitehta-ásaheaddji bealli. Okta Sámedikki mihttomeriin lea nannet sámi mánáid ja nuoraid identitehta ja gullevašvuođa sámi servodahkii. Vai dat lihkostuvašii, de ferte giellaovdánahttin ja giellaealáskahttin vuoruhuvvot hui ovddos.

Okta eaktun sámi kultuvrra ovddideamis lea ahte sámi mánát ja nuorat besset muosáhit bistevaš sámi kulturovdanbuktimiid. Dát gáibida viiddis ja girjás doaibmabijuid máŋgga suorggis – doaibmabijuid mat guoskkahit olu bealálaččaid. Dát ferte dáhpáhuvvat máŋgga guoskevaš bealálačča geatnegahtti ja čielggaduvvon ovttasbarggu olis. Mánáid ja nuoraid oainnut fertejit vuhtii váldojuvvot dainna lágiin ahte sii ieža besset aktiivvalaččat searvat mearridit ja čađahit doaimmaid. Nuoraidkonferánsa šaddá hui guovddážii dien barggus (Gč. kap. 2.6).

Dasto lea mávssolaš ahte álggahuvvojit doaimmat mat galget eastadit givssideami, badjelgeahččanvuođa, amasbalu, veahkaváldima ja rasistalaš guottuid oppalaččat sámi ja dáčča servodagain, ja erenoamážit mánáidgárddiin ja skuvllain. Sámediggi bivdá Ráđđehusa fuolahit erenoamáš doarjagiid dáidda doaimmaide.

Boahttevaš hástalusat oahpahusa dáfus leat ahte Sámediggi galgá leat ovdamannin sámi sisdoalu hábmemis Norgga oahpahusvuogádaga buot dásiin ja bargat dan ovdii ahte Sámediggái juolluduvvojit ee. dárbbašlaš DjO-ruđat sámi oahpahusa ja Diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiija (IKT) oktavuođas. Lea maiddái dárbbašlaš duođaštit movt sámegieloahpahus doaibmá olggobealde sámegiela hálddašanguovllu, ja dasto bargat dan ovdii ahte oahppit olggobealde sámegiela hálddašanguovllu ožžot dohkálaš sámegieloahpahusa. Lea maiddái deaŧalaš sihkkarastit ahte oktagaslaš (individuála) vuoigatvuohta oažžut sámegieloahpahusa ollašuhttojuvvo, sihke vuođđoskuvla- ja joatkkaskuvladásis. Dán dáfus livččii riekta ahte Sámediggái addo ovddasvástádus hálddašit oahpahusdiimmuid sámegieloahpahussii ja oahpahussii sámegillii. Sámediggi áigu bargat nannet sámi sisdoalu sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin gos leat sámi mánát, ja bargat dan ovdii ahte sámi oahpponeavvut ráhkaduvvojit mearriduvvon plánaid mielde.

Sámi erenoamášpedagogalaš suorggis áigut bargat alidit gelbbolašvuođa dási vai fálaldat vástidišgoahtá geavaheddjiid dárbbuide. Sámedikki mielas galgá sámi joatkkaoahpahus buoriduvvot sakka. Dán ferte geahččat ovttas Ođastusa 94 sámi joatkkaoahpahusa evalueremiin. Dán barggu fertejit guovddáš eiseválddit čuovvolit. Sámi joatkkaskuvllat sirdojuvvot Sámedikki ovddasvástádussan. Ferte álggahuvvot proseassa Sámedikki ja GOD gaskka. Sámediggi lea addán cealkámuša NOU 3:2000 Samisk lærerutdaning – mellom ulike kunnskapstradisjoner (Sámi oahpaheaddjeoahpahus – iešguđetlágán máhtolašvuođaid gaskkas). Sámediggi lei čoahkkáigeassi gulaskuddanásahus, ja beasai nu diehtit maid iešguđet gulaskuddanásahusat deattuhedje lávdegotti barggu árvvoštallamiin. Sámediggi oaivvilda ahte Sámi oahpaheaddjeoahpahus galgá ovdánahttot sámi oahpaheaddjeoahpahussan olles Sápmái, ja čadnojuvvot ja organiserejuvvot Sámi parlamentáralaš ráđi vuollái ja ahte iešguđet riikkaid ráđđehusat servet bargui. Dassážii go Sámi parlamentáralaš ráđđi lea ollásit ásahuvvon, ferte ovddasvástádus ja váldi čielggaduvvot ráđđehusa ja Norgga beale Sámedikki konkrehta ovttasbarggu olis. Sámediggi doarju eanaš daid rávvagiid maid lávdegoddi evttohii sihke iešguđet sámi oahpahusásahusaid oahpahusfierpmádaga álggaheami dáfus, sámi ovdaskuvlaoahpaheaddjeoahpahusa dáfus, sámi oahpaheaddjeoahpahusa dáfus, sámi fidnofágaoahpahusa dáfus ja sámi geavatlaš-pedagogalaš oahpahusa dáfus. Sámediggi deattuha maid ahte galggaše ásahuvvot lassi- ja viidásetoahpu fálaldagat mat vuhtii váldet sámi skuvlla dárbbuid. Sámediggi ballá dálá sámi oahpaheaddjeoahpahusa rekrutteremiin ja evttoha doaimmaid mat sáhtáše buoridit rekrutterendilálašvuođa. Sámediggi doarju lávdegotti ávžžuhusaid das ahte sámi oahpaheaddjeoahpahus berre leat dutkamii vuođustuvvon oahpaheaddjeoahpahus vai sáhttá duohtan dahkat daid ulbmiliid mat leat oahpahussii biddjon. Dan oktavuođas evttoha Sámediggi ahte álggahuvvo 10-jagi rekrutterenprográmma ja 10-jagi dutkan- ja sámegiela ealáskahttinprográmma. Dát ferte dáhpáhuvvat buot oahpahusásahusaid dáfus mat leat ožžon dahje ožžot čielgasit definerejuvvon doaimmaid sámi oahpaheaddjeoahpahusa ektui. Sámediggi vuordá ahte ráđđehus čuovvola dán čielggadusa ovddidettiin sierra stuoradiggedieđáhusa sámi oahpaheaddjeoahpahusa birra. Sámediggi lea addán gulaskuddancealkámuša NOU 2000: 14 «Frihet med ansvar» (Friddjavuohta ja ovddasvástádus) – Alit oahpahusa ja dutkama birra. Sámediggi lea ráddjen iežas cealkámuša guoskkahit dušše 19. kapihttala «Alit oahpahus ja dutkan sámi servodagas» ja 12. kapihttala «Ásahusaid jođiheapmi ja stivren». Sámediggi áigu bargat dan ovdii ahte buot sámi dutkan ja oahpahus ferte dahkkot sámi servodaga dárbbuid mielde. Dat mearkkaša ahte dutkan ja alit oahpahus ferte vuolgit iešguđet sámi servodagaid dárbbuin ja vuhtii váldit daid ja leahkit relevánta maiddái sámi ealáhusovdáneapmái. Sámiid rekrutterema dáfus dutkamii ja alit oahpahussii ferte ásahuvvot 10-jagi prográmma hukset ja ovdánahttit sámi dutkama. Davviriikkaid Sámi Instituhta ja Sámi allaskuvlla birrasat dahket vejolažžan hukset sámi universitehta gos sámegiella geavahuvvo sihke njálmmálaččat ja čálalaččat, mii fas lea mielde nanneme sámegiela ovdáneami earret eará oahpaheami ja dutkama bokte. Sámediggi deattuha ahte ferte ásahuvvot sámi dutkanráđđi mas lea oppasámi perspektiiva ja mas galgá leat váldo ovddasvástádus hábmet davviguovlluid sámi oahpahus- ja dutkanpolitihka. Dát ráđđeaddi orgána ferte ovdánahttot Sámi parlamentáralaš ráđi ollái. Lea maiddái deaŧalaš ovdánahttit orgána mii fuolaha ehtalaš beliid sámi dutkamis.

Sámediggi áigu bargat dan ovdii ahte guovddáš dásis biddjojuvvojit čielga mearit dasa movt olahit sámiide ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja sosiálbálvalusa ulbmila. Nuppástuhttinproseassat leat áddját, muhto Sámediggi oaivvilda almmotge ahte ovddasvástádus sámi perspektiivva integrerema dáfus dearvvašvuođa- ja sosialbálvalussii gullá fylkkagieldda ja gielddaid ásahusaide sámi ássanguovlluin. Sámdiggi oaivvilda maiddái ahte deaŧalaš oassi integreremis lea čalmmustahttit sámi dimenšuvnna dokumenttain mat guoskkahit dearvvašvuođa ja sosiála doaimmaid Norggas. Dál «ávžžuhuvvo» dearvvašvuođa- ja sosiálbálvalus sierra dokumenttaid bokte vuhtii váldit sámi álbmoga erenoamáš dárbbuid, omd. NOU 1995: 6 bokte. Dát váikkuha dasa ahte dušše erenoamáš berošteaddji fágaolbmot/ásahusat barget integreret sámi perspektiivva dearvvašvuođa- ja sosialabálvalussii.

Lassin dása oaivvilda Sámediggi ahte lea deaŧalaš juohkit prošeaktaruđaid mat dál hálddašuvvojit Sosial- ja dearvvašvuođadepartementta prošeaktaortnega olis, maiddái maŋŋel go prošeakta loahpahuvvo 2001 loahpas. Dat buoridivččii fálaldagaid sámiide. Sámiide heivehuvvon bálvalusa ovdánahttin lea viiddis bargu, sihke sámegiela geavaheami ja sámi kulturipmárdusa dáfus, ja maiddái ásahusaid fysálaš heiveheami ja bálvalusa sisdoalu rievdadeami dáfus. Prošeaktaruđaid juolludemiin ii leat vejolaš nu sakka rievdadit dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusfálaldaga sámi ulbmiliid mielde, ja NOU 1995: 6 dokumenttas leat áššit mat eai oba leat ge guoskkahuvvon, ovdamearkka dihte boazodoalu bargobiras. Dan dihte áigu Sámediggi oččodit prošeaktajuolludemiid jotkojuvvot ja juolludeami lassánit.

Sámi álbmogii heivehuvvon dearvvašvuođa- ja sosialfágaid dáfus lea hui dárbbašlaš dutkamiid oažžut áigái. Sámediggi áigu dan dihte bargat dan ovdii ahte Sosiala- ja dearvvašvuođadepartementa juolluda ruđaid dutkanprográmmii, nugo daddjo čielggadeamis sámi dearvvašvuođadutkanossodaga birra, mii dál lea ásahuvvome Kárášjohkii. Dutkanprográmma sisdoallu ferte dárkileappot čielggaduvvot sámi dearvvašvuođadutkama, sámi dearvvašvuođaásahusaid, Sámedikki ja Sosiala- ja dearvvašvuođadepartementta gaskka.

Sámiide heivehuvvon dearvvašvuođa- ja sosialafálaldaga oktavuođas lea dárbbašlaš oččodit gelbbolašvuođa eará álgoálbmogiin mat ellet minoritehtadilis ovttas eará álbmogiiguin. Riikkaidgaskasaš dearvvašvuođa álgoálbmogiid gaskkas ferte vuoruhuvvot, earret eará máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvnna (WHO) ektui. Dáinna lágiin sáhttá Sámediggi oahppat eará guovlluid vásihusain movt heivehit dearvvašvuođa- ja sosialfálaldagaid álgoálbmogiidda ja vejolaččat ieš maiddái juogadit sámi guovlluid vásihusaid earáiguin. Riikkaidgaskasaš ovttasbargu loktejuvvo Sámi parlamentáralaš ráđi háldui.

Sámi kultuvrra dáfus leat Sámedikkis stuora hástalusat. Diggi áigu dan dihte evttohit doaimmaid mat nannejit sámi dáidaga ja kultureallima . Boahttevaš sámi kulturpolitihka hábmemis mánáid ja nuoraid várás, lea hui deaŧalaš maiddái árvvoštallat stuora nuppástumiid mat leat dáhpáhuvvan ođđa áiggis ja maŋemus jagiid. Sámi mánáid ja nuoraid bajásšaddandiliid buorideami dáfus fertejit gaskaoamit vástidit dan girjáivuhtii mii lea bajásšaddaneavttuid ja giela dáfus. Lea deaŧalaš áigái oažžut iešguđetlágán doaimmaid iešguđet sámi guovlluide, ja maiddái surggiin mat dán rádjái eai leat leamaš nu guovddážis. Dan rájes go Sámi kulturráđđi ásahuvvui, leat dihtomielalaš kulturovddideami vejolašvuođat buorránan.

Sámi servodagas lea bargu almmotge easkka álggahuvvon guovddáš kultursurggiin, ja eanetlogu kultuvrra ektui leat sámi servodagas vuos oalle gáržžes vejolašvuođat aktiivvalaččat ovddidit iežas kultuvrra. Sámi kultuvrra ovddideami ja nannema viidáset proseassas lea Sámediggi dan duohken ahte guovddáš eiseválddit, erenoamážit Kulturdepartementtas čájehit beroštumi, ovttasbargodáhtu ja čuovvolit áigumušaid.

Deaŧalaš kulturdoaibmabidju lea Sámedikki mielas sihkkarastit ja ásahit sámi kulturguovddážiid. Sámi kulturguovddážiin lea guovddáš sajádat sámi kultuvrra ovddideamis. Dat guoská earret eará oktavuođain gos sámegiella ja kultuvra lea rašši. Stuora oassi sámi álbmogis ássá bieđgguid ja dábálaččat guovlluin gos lea heajos infrastruktuvra.

Bušeahttamearit maid sámi kulturásahusat ožžot eai leat doarvái stuorrát. Dađistaga stuorát dárbbut ovdanbohtet, ja ásahusaid lohku mat dárbbašivčče doaibmaruhtadeami, lassána dađistaga. Dat lea iešalddis buorre. Sámediggái šaddá hástalussan oažžut doaibmadoarjaga kulturviesuide/kulturásahusaide dárbbašlaš dássái.

Sámediggi čujuha ahte Kulturdepartementa galgá váldit ovddasvástádusa Sámi duhátjagibáikki Nuorta-sámi musea ásaheamis, ja fuolahit ahte juolluduvvo doarjja 2002 stáhtabušeahta bokte.

Sámediggi čujuha dasa ahte Sámi báikenamaid nammanevvohat dál gullá Norgga giellaráđi vuollái. Sámedikkis lea eambbo gelbbolašvuohta sámegielas ja sámi báikenamain go giellaráđis. Dasa lassin leat dikkis buoret organisatuvralaš ja eará fágalaš eavttut nannet sámi báikenammabarggu. Danne evttohuvvo sirdit Nammanevvohaga Sáme-dikki vuollái.

Sámediggi lea 2000:s bargan aktiivvalaččat nannet sámi museaid, ja lea dan oktavuođas ráhkadan sierra sámi museačielggadeami mas leat boahttevaš organiseren- ja stivrenstruktuvrrat. Dat erenoamáš hástalus mii sámi museain lea, lea ahte dat galget leat kultuvrralaš ipmárdusa ja identitehta guovddážin, ja dialogaoasseváldit sihke siskkáldas ja olgguldas oktavuođain. Danne šaddá kulturkritihkalaš áššiid perspektiivvas maid eambbo mearkkašupmi, earret daid duohta ja praktihkalaš váikkuhusaid geažil mat juo čuvvot giela. Hástalus lea álggahit kritihkalaš jurddašeami kultuvrra, historjjá ja identitehta dáfus guovtti oktavuođas, sihke minoritehta- ja majoritehtaservodagas, ja seammás váikkuhit positiivvalaččat sámi iešipmárdussii. Sámi servodaga dáfus sáhttá dán buoremusat olahit sámi museapolitihka ovddidemiin, mas sámi servodat ieš váldá ovddasvástádusa kulturárbbi gáhttemis ja geavaheamis.

Sámediggi lea vuoruhan sámi museaid 2001 bušeahtas. Mii vuordit ahte Kulturdepartementa aktiivvalaččat čuovvola Sámedikki áigumušaid hálddašit museaid ja ovddidit Nuortasámi musea sámi našuvnnalaš duhátjagibáikin. Sámedikkis lea našuvnnalaš ovddasvástádus hábmet sámi dáiddapolitihka mii seailluha ja nanne sámi dáidaga ovddideami. Sámediggi vuordá ahte Kulturdepartementa heiveha resurssaid nu ahte sámi dáiddamusea ja sámi dáiddaoahpahus alit dásis, mii lea plánejuvvome, sáhttá duohtan dahkkot.

Bajimus našuvnnalaš kulturpolitihkalaš ulbmilat fertejit čielgasit defineret sámi medijaid rolla ja mearkkašumi sámi álbmoga dárbbuid ja gáibádusaid ektui mii guoská kulturcealkámušaide, sátnefriddjavuhtii, diehtojuohkimii ja demokráhtalaš oassálastimii. Dihtomielalaš sámi kulturpolitihkalaš vuoruhemiid bokte sáhttá hehttet dan gielalaš ja kultuvrralaš goarideami maid mediapolitihkalaš ovdáneapmi čuovuha.

Sámediggi áigu ráhkadit ollislaš sámi mediapolitihka mii oppalaččat fuolaha sámi álbmoga, ja erenoamážit mánáid ja nuoraid dárbbuid, beaivválaš TV- ja preassafálaldagaid, ja jeavddalaš almmuhemiid. Muđui čujuhit Sámedikki cealkámušaide NOU 2000: 15 Duhátjagimolsuma preassapoli­tihkka (ášši 46/00), sámi TV-sáddagiid birra (ášši 51/00) ja áššis R/147/00. Sámediggi eaktuda ahte Ráđđehus juolluda daid dárbbašlaš resurssaid maid dákkár doaimmat mielddisbuktet.