1.2.1 Vuoigatvuođat
Sámediggi oaivvilda ain ahte minerálaláhka
ii galgga mearriduvvot ovdal go hálddašanortnegat
mat buorebut nannejit sámi vuoigatvuođaid, leat
mearriduvvon. Danne ferte ođđa minerálalága
evttohus maŋiduvvot dassožii go Sámi
vuoigatvuođalávdegotti bargu lea gieđahallojuvvon
Stuoradikkis. Oassi ođđa minerálalága
evttohusas oainnat guoskkaha dan debáhta eatnamiid ja čáziid
vuoigatvuođaid birra maid Sámi vuoigatvuođalávdegoddi
lea meannudan. Jus galgá čorgadit ja oktasaš vuogi
mielde meannudit áššiid
mat guoskkahit sámi guovlluid riektediliid, de lea deaŧalaš ahte
maiddái sámi vuoigatvuođalávdegotti
mearrádusat deattuhuvvojit minerálalága
evttohusaid ektui.
Sámi vuoigatvuođalávdegotti
Finnmárkku čilgehusa čuovvoleapmi NOU
1997: 4 mainna Ráđđehus
lea bargame, šaddá standardin sápmelaččaid
viidáset vuoigatvuođabargui. Norga áigu
leat njunnožis riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid
dáfus. Sámediggi vuordá ahte stáhta čuovvu
sámi vuoigatvuođaid barggus daid standardiid
mat biddjojit riikkaidgaskasaš oktavuođain,
ja atná daid vuođđun dan
siskkaldas proseassas mii lea jođus. Sámediggi
háliida ovttasbargat Ráđđehusain viidáset
barggus, ja ahte ovttasbargu sáhtášii
formáliserejuvvot. Guovlluin olggobealde Finnmárkku
leat stuora ja viiddis doaimmat vuordime. Ii leat vuos nammaduvvon
lávdegoddi daidda guovlluide mat leat lulábealde
Finnmárkku, muhto mandáhta ja lávdegotti
jođiheaddji gal leat juo válljejuvvon.
Ráđđehus lea geažuhan
ahte Sámediggi beassá evttohit 3 dan 14 ovddasteaddjis mat
ođđa Sámi vuoigatvuođalávdegoddái
galget nammaduvvot. Dáinna ii leat Sámediggi veahášge
duhtávaš. Sámedikki bealis
lea deattuhuvvon ahte Sámediggi galgá beassat
evttohit beali lávdegotti miellahtuin.
St. dieđ. nr. 21 (1999–2000)
Olmmošárvu guovddážis – olmmošvuoigatvuođaid doaibmaplánas
boahtá ovdan ahte ráđđehus áigu
bargagoahtit nannet olmmošvuoigatvuođaid
maiddái riikkarájiid siskkobealde. Sámediggi
gieđahalai dieđáhusa
28.02. – 03.03.00
dievasčoahkkimis. Dieđáhusa mearkkašumiin čujuha
Sámediggi earret eará ahte sámiid iešmearridanvuoigatvuođa vuođđu
lea riikkaidgaskasaš vuoigatvuođain,
ja ahte ii sáhte ráhkaduvvot sierra definišuvdna álgoálbmogiid
iešmearrideami dáfus. Iešmearrideapmi
lea sámepolitihkalaš doaimmaid deaŧaleamos
vuođđu. Dása gullet maiddái
eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođat
ja hálddašeapmi, danne go dat leat
sámi servodatovdáneami vuođđun.
Muđui celkkii Sámediggi ahte lea illudahtti
go galgá huksejuvvot álgoálbmotvuoigatvuođaid
gelbbolašvuođaguovddáš,
ja dán guovddáža ávžžuhii ásahit
Guovdageidnui. Sámedikkis lea prinsihppa ahte sápmelaččain
lea alddiineaset buoremus gelbbolašvuohta álgoálbmotáššiid
dáfus, sihke našuvnnalaččat
ja riikkaidgaskasaččat. Sámediggi bivddii
maiddái ahte suorggit nu go dearvvašvuohta,
mánát, nissonolbmot, diehtojuohkin ja riektesihkarvuohta
galget vuoruhuvvot. Mearrádusas čujuhii Sámediggi
maiddái dasa makkár várra beare alla
boraspirelogus lea sámi boazodollui, dasgo boraspiriid
vuoruheapmi dagaha olbmuid eallinlágiid ja olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaid
ovdii, mat galget sihkkarastit sámi kultuvrra ja ealáhusaid.
Sámediggi bivddii maiddái ahte ILO-konvenšuvdna
nr. 169 váldojuvvo atnui Norgga lágain,
ja čujuhii dasa ahte dát lea okta dain buot deaŧaleamos
olmmošvuoigatvuođainstrumenttain álgoálbmo-táššiid
dáfus.
Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođadoaimmaid
dáfus čujuhii Sámediggi dasa makkár
dárbu lea nannet doaimmaid sihke ON, Arktálaš ráđi,
Barentsovttasbarggu ja davviriikkalaš sámekonvenšuvnna
ektui. Sámediggi čujuhii maiddái dan
ilgadis dillái mii Tibetas lea, ja ávžžuhii
Norgga eiseválddiid, geat lea ON olmmošvuoigatvuođalávdegottis
lahttun, váldit ášši
ovdan
.
