1.3.1 Doarjagiid juogadeapmi
Sámediggi lea jagiid mielde dađistaga hálddašišgoahtán
ođđa doaimmaid. Eanas dát
doaimmat leat leamaš earáid hálddus
ovdal, ja dainnalágiin eai gohčoduvo ođđa
doaibman. Liikká lea dát proseassa dađistaga
viiddidan Sámedikki ovddasvástádussuorggi.
Tabealla 1.1 Jagi 2000:s ledje Sámedikkis čuovvovaš doarjjaortnegat
| Doarjjaortnegat | Doarjjaorgána | Ruhta 1000
ruvnnuin |
|---|
| Sámi
kulturmuitoprošeavttat | Sámi
kulturmuitoráđđi | 1 014 |
| Sámi
ovddidanfoanda | Sámi
ealáhusráđđi | 18 527 |
| Lotnolasealáhusat | Sámi
ealáhusráđđi | 6 579 |
| Duodji | Sámi
ealáhusráđđi | 3 462 |
| Oahpahusstipeanddat | Oahpahusossodat | 1 250 |
| Doarjja
sámi mánáidgárddiide | Oahpahusossodat | 200 |
| Sami
kulturfoanda | Sámi
kulturráđđi | 6 971 |
| Sámi
lágádusdoaibma | Sámi
kulturráđđi | 1 500 |
| Sámi
kulturorganisašuvnnat | Sámi
kulturráđđi | 1 583 |
| Doaibmadoarjja
sámi kulturviesuide/kulturásahusaide | Sámi
kulturráđđi | 4 443 |
| Sámi
mánáid bajásšaddaneavttut | Sámi
kulturráđđi | 2 500 |
| Guovttegielalašvuođa
ruđat | Sámi
giellaráđđi | 13 486,5 |
| Doarjja
sámegiela ovdánahttinprošeavttaide | Sámi
giellaráđđi | 3 163,5 |
| Sámegiela
ealáskahttin | Sámi
giellaráđđi | 2 956 |
| Doarjja
sámi váldoorganisašuvnndaide | Sámediggeráđđi | 2 600 |
| Doarjja
Sámedikki politihkalaš joavkkuide | Sámediggeráđđi | 1 800 |
| Sámediggeráđi
geavaheapmi | Sámediggeráđđi | 147 |
| Submi | | 72 182 |
Sámediggi lea mearridan heaittihit dikki vuollásaš ráđiid
01.01.2001 rájes. Seamma beaivvi rájes doaibmagoahtá Sámedikki
doarjjastivra daid foanddaid ja doarjagiid hálddašeaddjin
maid Sámediggi sirdá doarjjastivrii juogadeapmái. Sámediggi
lea áššis 44/00
mearridan njuolggadusaid doarjjastivrra várás,
ja áššis 49/00
fas nammadan lahtuid Sámedikki doarjjastivrii
.
1.3.1.1
Sámi giellaráđđi
Sámediggi lea addán Sámi giellaráđđái
ovddasvástádusa juogadit stáhtalaš doarjagiid 16.650.000,-
ruvnno sámi dulkonbálvalussii ja guovttegielalašvuhtii,
dan guđa gildii mat gullet sámegiela
hálddašanguvlui: Kárášjoga
gildii, Guovdageainnu suohkanii, Deanu, Poršáŋggu, Unjárgga
gielddaide ja Gáivuona suohkanii ja Finnmárkku
ja Tromssa fylkkagielddaide. Sámediggi dohkkehii ođđa
njuolggadusaid 23.–26.2.1999 jagi 2000 doarjagiid juogadeapmái.
Juolludeami njuolggadusaid mielde lei kr 13.486.500,- nammaduvvon
guovttegielalašvuođa lassigoluide.
Juohke gielda oažžu vuođđodoarjaga
mii lea 4,5 % olles supmis. Fylkkagielddaid
vuođđodoarjja lea 3 % olles supmis.
51 % olles supmis juolluduvvo
gielddaide nu ahte 1/3 oassi juogaduvvo gieldda olmmošlogu
mielde, 1/3 oassi juogaduvvo dan olmmošlogu
mielde mii lea dieđihuvvon sámi jienastuslohkui,
ja 1/3 oassi juogaduvvo ohppiidlogu mielde geain lea oahpahus
sámegielas dahje sámegillii.
Ruhta mii báhcá maŋŋel
5.1, 5.2 ja 5.3 čuoggáid juolludeami, galgá juogaduvvot
doaimmaide mat nannejit sámegiela. Gielddat ja fylkkagielddat, searvvit
ja ovttaskas olbmot ohce prošeaktadoarjagiid
kr 8.261.999,- ovddas. Juolludusnjuolggadusaid mielde lei biddjon
3.163.500,- ruvnno sámegiela ovddidandoaimmaide. Ruhta
galgá geavahuvvot doaimmaide mat ovddidit ja nannejit sámegiela. Sámi
giellaráđđi lea
jagi 2000:s vuosttažettiin vuoruhan gielddaid ja fylkkagielddaid prošeavttaid.
Sámi giellaráđđi
attii gielddaide/fylkkagielddaide válddi vuoruhit
makkár prošeavttaid čađahit.
Sámi giellaráđđi
vuoruhii maiddái ohcamiid mat eai oaččo
doarjaga sámegiela ovddideapmái eará almmolaš ásahusain.
Tabealla 1.2 2000’ juolludeapmi 5.4 prošeavttaide
| Unjárgga
gielda | 280 000 |
| Deanu gielda | 400 000 |
| Poršáŋggu
gielda | 480 000 |
| Kárášjoga
gielda | 400 000 |
| Gáivuona
suohkan | 400 000 |
| Finnmárkku
fylkkagielda | 500 000 |
| Tromssa fylkkagielda | 500 000 |
| Giellaveahkki John
Henrik Eira bokte | 110 000 |
| Vestertana kapell-
og bygdelag | 15 000 |
| Ája - Sámi
guovddáš | 71 000 |
| Giellabálkkašupmi | 7 500 |
| OKTIIBUOT | 3 163 500 |
Sámediggi juolludii 2 956 000 ruvnno
sámegiela ovddideapmái lullisámi guvlui,
julevsámi guvlui, Ofuohta ja Lulli-Romssa guovlluide ja
riddo- ja vuotnaguovlluide. Ruhtajuolludeami vuođđun leat
Sámedikki ráhkadan giellaplánat dáidda
guovlluide. 2000:s ledje 24 ohcci, mat
ohce
oktiibuot 6068 720 ruvnno ovddas. Sámi giellaráđđi
vuoruhii čuovvovaš doaimmaid: Giellaguovddážat/gielladoaimmat,
Terminologiija/Sátnevuorká, Mánáid
ja nuoraid gielladoaimmat, Rávisolbmuid oahppu/Davvin-/Sámás-kurssat,
Giellamovttiidahttinbálkkašupmi.
Sámi giellaráđđi
lea ferten ođđasit juogadit
muhtun prošeaktaruđaid go
ohccit leat dieđihan ahte eai nagot čađahit
daid plánejuvvon prošeavttaid.
Tabealla 1.3 Jagi 2000 juolludeapmi juohkásii čuovvovaš surggiide
| Ofuohta- ja Lulli-Romssa
guovllut | 726129 |
| Julevsámi
guovlu | 1067048 |
| Lullisámi
guovlu | 644923 |
| Riddo- ja vuotnaguovllut | 517 500 |
| Juolluduvvon prošeaktaruhta | 2 955 600 |
Sámi giellaráđđi
lea bargan gávdnat vuogas vuogi movt ruovttoluotta oažžut
dieđuid giellaruhtajuolludemiid birra sihke
gielddain ja fylkkagielddain mat gullet Sámelága
giellanjuolggadusaid hálddašanguvlui
ja prošeaktaruđa vuostáváldiin.
1999 lei maŋemus jahki go giellaráđđi
gáibidii dárkkistuvvon rehketdoalu hálddašanguovllu
gielddaid bissovaš ruđain. Giellaráđđi
lea ee. Ráhkadan minstara dasa movt galgá ohcat
doarjagiid sámegiel prošeavttaide.
Ulbmil lea leamaš ahte ohcamis galgá boahtit
ovdan movt prošeavtta áigu čađahit,
makkár ekonomálaš bealit prošeavttas
leat ja maiddái movt prošeavttain sáhttá ovddidit
sámegiela. Dasa lassin lea ráhkaduvvon minsttar
movt doarjjaraporteren berre dáhpáhuvvat vai giellaráđđi čielgaseappot
oaidná masa ruđat leat geavahuvvon
ja maiddái movt prošeakta lea ovddidan
sámegiela. Dát bargu lea leamaš hui
guovddážis giellaráđis.
Gáibidit buriid prošeavttaid main sihke
sámegiela ovddideapmi ja ekonomalaš bealit
leat deattuhuvvon, ja maiddái buriid raporttaid movt ruđat
geavahuvvojit giellaovddideami ja ekonomiija dáfus, mielddisbuktet
ahte giellaráđis lea buoret vuođđu árvvoštallat
prošeavttaid, ja dainna lágiin lea
stuorát vejolašvuohta joksat ulbmiliid ahte
geavahit doarjagiid buoremus lági mielde.
Giellamovttiidahttinbálkkášupmi
ja nammadiplomat:
Sámi giellaráđđi
lea vuođđudan sámegiela movttiidahttinbálkkašumi
olbmuide/ásahusaide/organisašuvnnaide
geat/mat leat erenoamážit bargan olahit
Sámi giellaráđi ulbmilparagráfa,
ja rahčan sámegiela ovddas vai dat seailu ja ovdána.
Bálkkašupmi lea ruhtasubmi kr 10 000,- ja
dáiddadiploma maid Aino Hivand lei ráhkadan. Sámi
giellaráđđi lea
ráhkadan njuolggadusaid dán bálkkašupmái.
Bálk-kašumi oaččui Ájluovtta
váhnemjoavku. Bálk-kašumi
ožžo dan vuođul go leat nagodan
jorgalit giellamolsuma mii lei nu guhkás ollen julevsámi
guovllus Norgga bealde.
Sámi giellaráđđi
lea dán jagi vuosttaš geardde juohkán
dáiddadiplomaid ásahusaide main leat vuogas sámegiel
namat:
Davvisámegillii:
Áibmeáiti, Biigá, čálliidlágádus, čiŋat,
DAT OS, Davvi Girji o.s., Duodjegáldu, Duodjeloaidu, Duodje
Viessu, Fearamii, Finat, Giellaveahkki, Girjebusse Kárášjohka – Ohcejohka,
Govadas Kallio, Graveniid Duojit, Guovdageainnu lagasradio, Hommát,
Iđut, Jergul Asttu, Láillá siida,
Min Áigi os, Noras, Radio Doaivu, Sara duodji, Sámi
Dáiddaguovddáš (Kárášjogas),
Sámi Dáiddaguovddáš (Mázes),
Sámiid Duodji, Skániid girje, iella, Telegoahti
os, Visot OS.
Julevsámegillii:
Árran julevsáme guovdásj
Lullisámegillii:
Voengelen Diehtie
1.3.1.2 Sámi ealáhusráđđi
Sámi ealáhusráđi
bajimus ulbmil lea: Nanu ja ealli servodat gos lea sihkkaris ássan
ja viiddis ealáhus- ja servodateallin. Vuosttaš váldoulbmil lea
láhčit diliid nu ahte luondduresursaealáhusat sáhttet álggahuvvot,
bisuhuvvot ja ovddiduvvot. 2. váldoulbmil lea ovddidit
viiddis ealáhuseallima sámi báikkálašservodahkii.
3. váldoulbmil lea veahkehit Sámedikki čoavdit
iežaset sámepolitihkalaš ja
hálddahuslaš doaimmaid. Buot dát definerejuvvon
váldoulbmilat leat lagabui čielggaduvvon iešguđetlágán
doaimmaid bokte dain iešguđetge
sektoriin mat bohtet ovdan ráđi doaibmaplánas
2000.
Tabealla 1.4 —uovvovaš tabeallas oaidnit
ealáhusdoarjagiid maid Sámi ovddidanfoanda doarju
jagi 2000:s, daid ovddit jagiid ektui
| | 1998 | 1999 | 2000 |
|---|
| Eanandoallu | 3 307 000 | 13,6 % | 3 336 000 | 15,0 % | 2 134 500 | 11,5 % |
| Guolásteapmi | 4
840 800 | 19,9 % | 3
655 374 | 16,5 % | 2
134 500 | 18,5 % |
| Industriija/huksen
ja rusttegat | 1
406 000 | 5,8 % | 4
630 000 | 20,9 % | 3
421 000 | 18,0 % |
| Gávpegálvu/duodji | 2
771 500 | 11,4 % | 2
086 000 | 9,4 % | 2
336 000 | 12,6 % |
| Turisma | 1
578 000 | 6,5 % | 1
866 000 | 8,4 % | 1
253 000 | 6,8 % |
| Opmodat/gávpe-doaimmat | 478
000 | 1,9 % | 1
597 000 | 7,2 % | 2
474 500 | 13,4 % |
| Alm./priv./sos.
bálvalusat (kultuvra) | 7
859 000 | 32,2 % | 5
007 100 | 22,6 % | 3
551 000 | 19,2 % |
| Regionála
ja báikkálaš
doaimmat | 2
120 445 | 8,7 % | 0 | 0 % | 0 | 0 % |
| | 24 360 745 | 100,0 % | 22 177 474 | 100,0 % | 18 527 000 | 100,0 % |
Alm./priv./sos. bálvalusat (kultuvra)
vuolde lea vuosttažettiin doarjja gielddaid ja gielddaidgaskasaš doaibmaprošeavttaide,
dán vuolde dustenstašuvnnaid doarjjafoanda,
iešguđetlágán doaimmat
maid Sis-Finnmárkku Nuppástuhttinprográmma
hovde, álggahanoahppu, Interreg-áššit,
kultur- ja gielddaáššit.
Oktiibuot leat 18 álggahanstipeandaohcama gieđahallojuvvon, ja
dain dohkkehuvvojedje 6 ohcama.
Tabealla 1.5 Dán tabeallas oaidnit makkár doarjalohpádusaid
nissonolbmot leat ožžon 2000:s
| Ealáhus-doiammat | Nissonolbmot | Dievdoolbmot | Fitnodagat |
|---|
| 1999 | 2000 | 1999 | 2000 | 1999 | 2000 |
| Eanandoalut | 701
000 | 370
250 | 2
113 000 | 1
189 250 | 522
000 | 575 000 |
| Guolásteapmi | 392
000 | 785
000 | 2
297 374 | 2
091 000 | 966
000 | 545 000 |
| Industriija/huksen & rusttegat | 209
000 | 0 | 750
000 | 417
000 | 3
671 000 | 2 910 000 |
| Gávpegálvu / duodji | 520
000 | 777
500 | 231
000 | 411
500 | 1
335 000 | 1 177 000 |
| Turisma | 150
000 | 795
000 | 535
000 | 249
500 | 1
181 000 | 942 000 |
| Opmodat/fitnodatdoaibma | 46
000 | 582
000 | 121
000 | 327
000 | 1
430 000 | 1 565 500 |
| Alm./priv./sos.
bálvalusat (kultuvra) | 225
000 | 392
000 | 343
000 | 170
000 | 4
439 100 | 2 989 000 |
| 2000 | 38 % | 2
986 250 | 62 % | 4
855 250 | | 10 685 500 |
| 1999 | 2 243 000 | 26 % | 6 390 374 | 74 % | 13 544 100 | |
Lea váttis buktit justelogu das man olu doarjja lea
addon nissonolbmuide. Juolludemiid leat sihke ovttaskas nissonolbmot
ožžon, ja dievdoolbmuiguin ovttas. Muđui
lea addon doarjja fitnodagaide ja ásahusaide gos nissonolbmuid
bargobáikkit leat guovddážis. Dát
guoská erenoamážit kap. 530, poasta
70.5 Duodji juolludemiide. Ideála mielde galggašii
nissonolbmuid lohku leat badjeleappos. Muhto go jurddaša
ahte Sámi ovdánahttinfoanda vuosttažettiin
doarju vuođđoealáhusaid,
gos dávjjimusat leat dievdoolbmot geat ohcet, de sáhttá lohkat
ahte nissonlohku lea dohkálaš. Sámi eanandoalloplána
duođašta ahte nissoneanandolliid
lohku lea gaskal 15 ja 35 % viđa
válljejuvvon sámi gielddas. Vuođđoealáhusaid
dáfus leat dáluin oktasaš doallovttadagat
gosa sihke nissonolbmot ja dievdoolbmot gullet.
Tabealla 1.6 —uovvovaš tabeallas oaidnit
fondda 2000 doarjaga geográfalaš juogadeami
dan guokte ovddit jagi ektui
| Fylka | Gielda | 1998 | % | 1999 | % | 2000 | % |
|---|
| Finnmárku | Kárášjohka | 2
028 100 | 8,3 | 2
994 000 | 13,5 | 2
484 000 | 13,4 |
| Guovdageaidnu | 1
894 000 | 7,8 | 2
542 374 | 11,5 | 2
218 000 | 12 |
| Porsáŋgu | 1
962 000 | 8,0 | 1
242 000 | 5,6 | 1
725 000 | 9,3 |
| Gáŋgaviika | 88
000 | 0,4 | 236
000 | 1,1 | 46
000 | 0,2 |
| Fálesnuorri | 996
000 | 4,1 | 390
000 | 1,8 | 397
000 | 2,1 |
| Davvesiida | 988
000 | 4,1 | 309
000 | 1,4 | 55
000 | 0,3 |
| Muosát | 422
000 | 1,7 | 43
000 | 0,2 | 43
000 | 0,2 |
| Unjárga | 2
769 000 | 11,4 | 816
000 | 3,7 | 1
504 000 | 8,1 |
| Deatnu | 2
352 000 | 9,7 | 2
828 000 | 12,8 | 1
134 500 | 6,1 |
| Áltá | 1
192 000 | 4,9 | 2
191 000 | 9,9 | 1
146 000 | 6,2 |
| Olggobealde (1) | 1
452 000 | 5,9 | 787
000 | 3,5 | 835
000 | 5,1 |
| Tromsa | Rivttát | 75
000 | 0,3 | 120
000 | 0,5 | 0 | 0 |
| Návuotna | 1
221 000 | 5,0 | 2
557 000 | 11,5 | 1
599 000 | 8,6 |
| Gáivuotna | 1
840 000 | 7,5 | 1
561 000 | 7,0 | 1
138 000 | 6,2 |
| Loabát | 88
000 | 0,4 | 8
000 | 0,0 | 109
000 | 0,6 |
| Skánit | 136
000 | 0,5 | 348
000 | 1,6 | 313
000 | 1,7 |
| Omasvuotna | 369
000 | 1,5 | 1
350 000 | 6,1 | 1
308 000 | 7,1 |
| Sáččá | 150
000 | 0,6 | 250
000 | 1,1 | 600
000 | 3,3 |
| Tromsa (Moskavuotna) | 832
000 | 3,4 | 259
000 | 1,2 | 190
000 | 1 |
| Olggobealde | 848
000 | 3,5 | 204
000 | 0,9 | 10
000 | 0,1 |
| Nordlánda | Evenášši | 263
000 | 1,1 | 158
000 | 0,7 | 0 | 0 |
| Divttasvuotna | 1
156 000 | 4,7 | 626
000 | 2,8 | 395
000 | 2,1 |
| Olggobealde | 225
000 | 0,9 | 0 | 0,0 | 37
000 | 0,2 |
| Lullisámi
guovlu | (Earret Nordlándda
fylkka) | 85
000 | 0,4 | 358
000 | 1,6 | 987
500 | 5,3 |
| Doaibmag. olggob. / gielddaidgsk
Doaimmat | | 929
445 | 3,8 | 0 | 0,0 | 153
000 | 0,8 |
| Juolludeami submi | | 24 360 745 | 100 | 22 177 474 | 100 | 18 527 000 | 100 |
Submi lea vuosttažettiin juolluduvvon prošeavttaide
mat čađahuvvojit min geográfalaš doaibmasuorggi
siskkobealde, ja lea danne doaibmasuorggi ealáhusdolliide
oaivvilduvvon.
1.3.1.3
Sámi kulturmuitoráđđi
Sámediggeráđđi ásahii
Sámi kulturmuitoráđi njukčamánu
22.–23.b. 1994 ja dat doaibmagođii suoidnemánu
15. b. 1994 Sámedikki presideantta ortnega nr. 01/94
suoidnemánu 5. b. 1994 vuođul.
Sámi kulturmuitoráđis lea
ovddasvástádus sámi kulturmuitoprošeavttaid
jahkásaš doarjagiid juogadeamis ja
máksimis. Doarjagat addojit doaimmaide maid ulbmil lea
seailluhit bajimus kulturmuitofágalaš áššiid
sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasiid dáfus,
ja sámi vistegáhttema dáfus. Riksantikvára
2000 bušeahtas lei biddjon kr 1.000.000,- sámi
kulturmuitogáhttemii. Dasa lassin juolluduvvui kr 14.000,-
1999 doarjjaruđain. Dasto lei jagi 2000 doarjjarámma
kr 1.014.000,-. Sámi kulturmuitoráđđi
oaččui 39 ohcama 2000:s. Oppalaš ohcansubmi
lei kr 1.880.765.
Tabealla 1.7 Sámi kulturmuitoráđđi
juogadii doarjagiid čuovvovaš doaimmaide
2000:s
| Finnmárku: | 287 000 |
| Tromsa: | 489 000 |
| Nordlánda: | 119 000 |
| Lullisápmi: | 119 000 |
| Submi | 1 014 000 |
Dárkilet dieđuid gávnnat
ráđi Kulturmuitoráđi
jahke dieđáhusas.
1.3.1.4
Sámi kulturráđđi
Sámi kulturráđđi
lea vuollásaš ráđđi Sámedikkevuogádagas.
Sámi kulturráđđi hálddašanbargu
lea ee. čađahit Sámedikki
politihka daiguin veahkkedoaimmaiguin mat leat juolluduvvon jahkásaš bušeahtas.
Earret Sámedikki hálddašandoaimmaid,
lea Sámi kulturráđđi
maiddái Sámedikki fágapolitihkalaš orgána,
ja sáhttá buktit fágapolitihkalaš cealkámušaid
sámi kulturpolitihkas. Sámi kulturráđđi
lea 2000:s hálddašan dáid
doarjjaortnegiid: Sámi kulturfoanda, doarjja sámi
lágádusdoibmii, doaibmadoarjja sámi kulturviesuide, doaibmadoarjja
sámi kulturorganisašuvnnaide ja sámi
mánáid bajásšaddaneavttuide.
Sámi kulturráđđi
lea jagi 2000:s vuosttažettiin bargan ollašuhttit
daid gáibádusaid ja vuordámušaid
maid álbmot ja eará orgánat bidjet, ja
reguleret iežas doaimma daid ekonomalaš rámmaid
mielde maid Sámediggi bidjá.
Sámi mánáid bajásšaddaneavttut
doarjjaortnega siskkobealde leat 2000:s erenoamážit áŋgiruššan
almmuhit sámegielat mánáid- ja nuoraidbláđi.
Vuoruheami vuođđun leat
dat váilevaš fálaldagat mat
dán ulbmiljovkui leat, ja sámegiel lohkandábiid
nannema mávssolašvuohta. Dán
oktavuođas fuomáša ráđđi
erenoamážit man váilevaš sámegielat girjjálašvuohta
lea nuoraide, erenoamáš girjjálašvuohta
maid nuorat leat čállán nuoraid váste.
Ráđi mielas lea deaŧalaš vuoruhit
dán ášši,
ja dan oktavuođas galgá ásahuvvot
stipeandaortnet. Ráđđi
lea álggahan, nu go 2000 doaibmaplánas boahtá ovdan,
barggu ásahit stipeandda mii ovddida ja hásttuha
ráhkadit mánáid ja nuoraid girjjálašvuođa.
Kulturráđđi áigu vuoruhit
mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa
almmuheami lágádusaid vuoruhemiid ektui. Kulturráđđi
bivdá Sámedikki joatkit geahččalanprošeavttain «Dåjmalasj
máná» maiddái jagi 2001:s.
Sámi giellaráđđi
doaibmá Sámi kulturfoandda stivran ja jođiha
juolludemiid iešguđetge
doarjjaortnegiid mearriduvvon njuolggadusaid vuođul.
Sámedikki 2000 bušeahtas juolluduvvui
kap. 540, poasta 52.1 «Sámi kulturfoanda» bokte
kr 9 475 000,- inkl. 2 500 000,-
sámi mánáid bajásšad-daneavttuide. Foanda
doaibmá miehtá riikka. Jagi 2000 doaibmaplánas
biddjui 6 975 000,- ruvnno doaibmaguovlluide.
Ohcamat leat veaháš geahppánan. Foandda
oppalaš ohcansupmi jagi 2000:s lei birrasiid
14,3 mill. ruvnno. Lohku lea njiedjan birrasiid 3 mill. ruvnnuin
1999 loguid ektui.
Tabealla 1.8 Ná juohkásii Sámi kulturfoandda doarjja
jagi 2000:s, ja ovddit jagi. (Submi lea 1000 ruvnnuin)
| Áššesuorgi / jahki | 1999 | 2000 |
|---|
| Girjjálašvuohta | 2600 | 2100,0 |
| Govvadáidda/duodji | 1200 | 595,5 |
| Musihkka | 1441 | 1105,1 |
| Friddja sámi
teáhter-
doaimmat | 424 | 480,0 |
| Eará doaimmat | 2431 | 2690,5 |
| Submi | 8107 | 6 971,1 |
Tabealla duođašta
unnitgolaheami kr 3 900,- dan ektui mii lei juolluduvvon,
kr 6 975 000,-.
Tabealla 1.9 Kr 3 804 010 sturrosaš doarjja
lea juogaduvvon čuovvovaš vuoruhansurggiide
2000:s
| 2000 vuoruhansuorggit
(vuoruhansuorggit sáhttet leat seahkálaga) | Juolluduvvon submi | Ohccit juolluduvvon ruđaide |
|---|
| —ielggadan-
ja prošeaktabargu man ulbmil lea heivehit dearvvašvuođa-
ja sosialbálvalusaid sámi dilálašvuođaide | kr
1 114 010 | 7 |
| Doaimmaid prošeaktabargu
ja metodaovdánahttin - maid vuođđu
lea sámi kultuvrras - mat galget njuolga buoridit sámi álbmoga
dearvvašvuođa- ja sosiáladili | kr
540 000 | 5 |
| Doaimmaid metodaovdánahttin
ja heiveheapmi iešguđetge dárbbuid
dáfus sámi guovlluid oppalaš dearvvašvuođa-
ja sosialbálvalusa siskkobealde | kr
800 000 | 5 |
| Dearvvašvuođa-
ja sosialbargiid oahpahit sámi gielas ja kulturipmárdusas | kr
1 350 000 | 9 |
| Dulkonbálvalusa viiddideapmi | 0 | 0 |
1.3.1.5
Dearvvašvuođa-
ja sosiáldoaimmat
Prošeaktaruđat galget
veahkkin ovdánahttit ovttaárvosaš dearvvašvuođa-
ja sosialbálvalusaid sámi álbmogii.
Tabealla 1.10 Kr 3 804 010 sturrosaš doarjja
lea juogaduvvon čuovvovaš vuoruhansurggiide
2000:s
| 2000 vuoruhansuorggit
(vuoruhansuorggit sáhttet leat seahkálaga) | Juolluduvvon submi | Ohccit juolluduvvon ruđaide |
|---|
| —ielggadan-
ja prošeaktabargu man ulbmil lea heivehit dearvvašvuođa-
ja sosialbálvalusaid sámi dilálašvuođaide | kr
1 114 010 | 7 |
| Doaimmaid prošeaktabargu
ja metodaovdánahttin - maid vuođđu
lea sámi kultuvrras - mat galget njuolga buoridit sámi álbmoga
dearvvašvuođa- ja sosiáladili | kr
540 000 | 5 |
| Doaimmaid metodaovdánahttin
ja heiveheapmi iešguđetge dárbbuid
dáfus sámi guovlluid oppalaš dearvvašvuođa-
ja sosialbálvalusa siskkobealde | kr
800 000 | 5 |
| Dearvvašvuođa-
ja sosialbargiid oahpahit sámi gielas ja kulturipmárdusas | kr
1 350 000 | 9 |
| Dulkonbálvalusa viiddideapmi | 0 | 0 |
Tabealla 1.11 Geográfalaččat juohkásedje
ruđat ná
| Guovlu | Ohcciid lohku | Juolluduvvon |
|---|
| Lullisámi
guovlu | 3 | kr 560 000 |
| Norlánda | 4 | kr 510 000 |
| Tromsa | 9 | kr 1 384 010 |
| Finnmárku | 10 | kr 1 350 000 |
| Oktiibuot | 26 | kr 3 804 010 |
