Boazodoallolága birra

7.1 Lávdegotti oppalaš árvvoštallamat

Lávdegotti oainnu mielde leat dálá láhkamearrádusat, boazodoalu siskkáldas dilálašvuođaid birra, vuosttažettiin almmolašrievttálaš vuohkásaččat. Hui ollu áššiid galget eiseválddit mearridit. Geassemánu 9. beaivvi 1978 nr. 49 boazodoallolága njuolggadusat leat hábmejuvvon nu ahte ollu gažaldagaid ferte mearridit árvvošteami bokte. Láhka lea huksejuvvon dan oainnu ala ahte marrideaddji orgána sáhttá hui friddja mearridit, leaš dál orohatstivra, guovllustivra, boazodoallostivra dahje departemeanta. Dat mielddisbuktá ahte leat unnán rievttálaš njuolggadusat maid mielde hálddahus galgá árvvoštallat, earret dábálaš hálddahuslaš prinsihpat kontradiktoralaš gieđahallama ja bealátkeahtesvuođa birra ja ahte mearrádus galgá leat áššálaš ii ge dagahit áššehis vealaheami.

Lágas leat unnán njuolggadusat mat njuolga regulerejit boazodolliid siskkáldas vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid. Láhka sáhttá ásahit dan áddejumi ahte easkka eiseválddiid mearrádusaid bokte dihto áššiin ožžot boazoeaiggádat geatnegasvuođa čuovvut lága ja njuolggadusaid. Dalle šaddá almmolaš stivrenorgánaid duohkái mearridit prinsihpaid ja njuolggadusaid boazodolliid gaskasaš áššiin. Dát addá boazodolliide unnán vejolašvuođa ovddosguvlui diehtit ja plánet, maiddái dan dihte go eai leat ráhkaduvvon johtočállosat ja čujuhusat.

Lávdegoddi lea leamaš dan oainnus ahte dálá láhka ii doarvái bures čájet makkár vuoigatvuođat boazodolliin leat guđetguimmiideaset ektui. Dakkár ipmárdus ahte buot boazodolliin leat ovttalágán vuoigatvuođat geavahit buot vejolaš guohtuneatnamiid, ja ahte hálddašanorgánat sáhttet dárbbu mielde friddja juohkit ja ráddjet guohtumiid vai šaddá buresdoaibmi boazodoallu, ii leat seamma ipmárdus go boazodolliin alddiineaset lea siskkáldas dilálašvuođaid birra. Dan dihte fertejit njuolggadusat vuođđun atnit árbevieruid ja sosiála vuogádagaid maid ealáhus ieš lea ásahan, ja čatnat vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid daidda. Dat ii mearkkaš ahte eiseválddit eai šat dárbbaš reguleret ja gohkket boazodoalu vuhtii váldin dihte ulbmiliid mat celkojuvvojit 1978-lága ulbmilparagráfas. Dan vuođul maid lávdegoddi atná vuođđun, de šattašii eiseválddiid sajádat earalágán go odne lea.

Lávdegoddi lea atnán deaŧalažžan ahte ráhkaduvvojit njuolggadusat mat leat huksejuvvon boazodoalu kultuvrra ja árbevieruid ala, ja mat dasa lassin vuhtii váldet ovttaskas boazodolliid riektesihkarvuođa.

Dálá lágas leat doallovttadat ja orohat boazoealáhusa vuođđoásahussan. Muhto dát vuogádat ii leat seamma go boazodoalu iežas ekonomalaš ja sosiála ortnegat. Lea hárve ahte boazodoalli doaimmaha boazodoalu akto, muhto baicca gullá bargoovttastupmái, siidii. Lávdegoddi lea atnán hui deaŧalažžan addit siidii eanet guovddáš saji láhkaoktavuođas.

Ásahan dihte juohke boazoeaiggádii buoret plánenvejolašvuođa ja riektesihkarvuođa, de ferte láhka muitalit makkár vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat sis leat.

Lávdegoddi háliida doalahit orohatortnega, muhto nu ahte orohatstivrras eai šat galgga leat almmolašrievttálaš doaimmat. Lávdegoddi háliida maid doallat ovddasvástideaddji ovttadaga ortnega. Lávdegoddái lea leamaš stuora hástalussan hábmet njuolggadusaid mat ásahit oktavuođa ovddasvástideaddji ovttadaga, siidda ja orohatorganiserema gaskka. Jus ii oaččo áigái diekkár oktavuođa de dáidet váttisvuođat resursahálddašemiin ain bistit.

Láhkalávdegoddi lea atnán dárbbašlažžan redakšuvnnalaččat rievdadit 1978-lága huksehusa. Lea dárbbašlaš juohkit muhtun paragráfaid álkidan dihte njuolggadusaid. Dasa lassin lea sávaldat sirdit muhtun mearrádusaid eará paragráfaide. Dan dihte lea lávdegoddi gávnnahan ahte ođasmahttima boađus berre leat áibbas ođđa boazodoalloláhka. Departemeanta lea diehtán lávdegotti oaivila dás, ii ge leat vuosttaldan evttohusa.

Deattuhuvvo ahte lávdegoddi lea guorahallan dušše daid njuolggadusaid sisdoalu mat gulle lávdegotti mandáhttii. Mearrádusat mat gusket boazodoalu ja biras servodaga gaskavuhtii, namalassii mearrádusat dálá lága 3. ja 16. kapihttaliin ja §§ 28, 29 ja 30 mearrádusat eaktuduvvojit jotkojuvvot ođđa boazodoallolágas seamma sisdoaluin go ovdal.

Lávdegotti mandáhttii ii gullan evttohit njuolggadusaid doarjagiid hárrái Boazodoallošiehtadusa olis. Lávdegoddi oaivvilda liikká ahte doarjjaortnet ferte vuđoleappot guorahallojuvvot ásahan dihte buoret riektesihkarvuođa ovttaskas boazoeaiggádiidda.

Lávdegoddi lea čujuhan ahte ođđa láhkanjuolggadusat iešalddis eai leat doarvái dasa ahte ásahit buoret riektesihkarvuođa ja buoret hálddašeami. Dasa lassin lea dárbbašlaš ahte eiseválddiin, mat galget dahkat mearrádusaid main lea mearkkašupmi boazodollui, lea máhttu sámi boazodoalu birra. Dát ii guoskka dušše olbmuide geat barget boazodoallohálddahusas, muhto maiddái eará hálddašanásahusain mat gieđahallet áššiid mat gusket boazodollui. Seamma guoská justiisaossodahkii, nugo politiija- ja riekteásahusaide. Bargit geain ii leat dát máhttu, berrejit lávdegotti oainnu mielde oažžut dárbbašlaš oahpu.