3.8.1 Luonddušláddjivuođaláhka
Dás čujuhuvvo
Sámedikki jahkedieđáhussii
kap 2.10.2.
Luonddušláddjivuođalága evttohus
ovddiduvvui 2009 cuoŋománus (Od.prp.
nr. 52 (2008 – 2009) Láhka hálddašeames
luonddu šláddjivuođa
(luonddušláddjivuođaláhka)).
Dát ođđa láhka
boahtá evttohusa mielde dálá luonddusuodjalanlága sadjái
ja oasi fuođđolága
ja luossa- ja sáivabivdolága
sadjái, muhto fátmmasta
mealgat viidát go dat lágat
dahket. Láhkaevttohus sisttisdoallá maiddái
luonddušlájaid, nálit
ja prinsihpaid hálddašanulbmiliid
movt luonddu šláddjivuođa ávkkástallat
nanaguoddevaččat,
njuolggadusaid vieris organismmaid birra, dihto luonddušlájaid birra,
genehtalaš ávdnasiid
juvssahahttivuohta ja giehtaguššama
ja ráŋggášteami
birra.
Evttohus vuođustuvvo luondduárvvuide,
muhto nu ahte olbmuid dárbbuid
sáhttá duhtadit
ja servodatlaš beroštumiid
vuhtiiváldit. Dás
deattuhuvvo dattetge ahte luondu ieš bidjá meriid
maid mii eat sáhtte hilgut
nu ahte alccamet dahje boahttevaš buolvvaide
ii čuoza, vrd. Vuođđolága § 110
b. Láhka áimmahuššá nanaguoddevaš geavaheami
ja luonddu girjáivuođa
suodjaleami, seammás go
dat fátmmasta guoskevaš vuoigatvuođalaččaid
ja báikkálaš servodagaid áibbas eará ládje
go ovdal.
Hálddašeames
luonddu mearkkaša hálddašeames
eallima ja eallinvugiid vuođu. Sápmelaččat
dán vásihit hui
garrasit danin go luondu lea árbevirolaš ealáhusdoaimma
vuođđun nugomat
meahcásteapmi, boazodoallu, guolásteapmi
ja eanandoallu. Luondu lea maiddái
eallinguovllu dehálaš vuođđun,
ja vuođđun vássánáiggi
vásiheames, máhtolašvuhtii
ja eallinvuohkái .
Ođđa
luonddušláddjivuođalágas
ja dan geavaheamis lea stuorra váikkuhus
dasa movt sámi beroštumit
ja vuoigatvuođat vuhtiiváldojuvvojit
Norggas. Vuođđolága § 110
a ja riikkaidgaskasaš soahpamušat
geatnegahttet earenoamážiid
stáhtalaš eiseválddiid
earenoamážit
meannudit ja árvvoštallat
sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma
ja servodateallima hálddašeames
nanaguoddevaš geavaheami
ja suodjaleames luonddu. Sámi beroštumit
berrejit danin boahtit oidnosii dán
lága mearridanproseassain,
ja árvvoštallamis
deattuhit sámi beroštumit
nanaguoddevaš geavaheapmi oktavuođas
nu ahte beroštumit seailluhuvvojit,
eaige áitojuvvo.
Ráđđádallanprosedyrat gaskal
stáhtalaš eiseválddiid
ja Sámedikki, mearriduvvon
2005 Gonagaslaš. res. bakte
suoidnemánu 1.beaivvi, gustojit áššiin
mat njuolga sáhttet váikkuhit
sámi beroštumiid.
Luonddušláddjivuođaláhka
gullá čielgasit
daid áššiide
mas galget čađahuvvot
ráđđádallamat.
Departemeanta lea čađahan ráđđádallamiid
Sámedikkiin láhkaevttohusa čuolbmabeliid
ja fáttáid
birra mat gusket sámi beroštumiide.
Ovttasbargu gaskal Sámedikki
ja departemeanta lea doaibman guhkit áiggi
juo ja lea leamašan viiddis. Proseassa
lea leamašan čorgat
ja lea sisttisdoallan konkrehta ja positiiva digaštallamiid juohke
ovttaskas evttohusa birra. Departemeantta bealis leat lasihan, rievdadan
ja dárkilastan láhka-
ja proposišuvdnateavsttas miehtandihti
Sámedikki posišuvnnaid.
2008 golggotmánu 29.beaivvi ráđđádallančoahkkima beavdegirjjis
ovdanboahtá ahte Sámediggeráđđi
ollislaš ja oppalaš árvvoštallama
vuođul evttoha Sámedikki
dievasčoahkkima dohkkehit ođđa
luonddušláddjivuođalága.
Sámedikki gieđahalai
láhkaevttohusa 2008 skábmamánu
dievasčoahkkimis ja guorrasii
ollásit Sámediggeráđi árvalussii áššis.
