8.20 Eananjuohkindikki sadji
Lávdegotti árvalusa mielde galgá
eananjuohkindiggi oažžut eambbo
doaimmaid boazodoallolága olis go dál
leat. Dát leat omd. mearridit ođđa
orohatjuohkima dahje rievdadit ovdalaš ráji
ja doaimmat guohtungeavaheami njuolggadusaid ja bajimus boazologu
mearrideami hárrái.
Boazodoalloservodagas lea dihto vuosteháhku eananjuohkindikki hárrái,
go dat máŋgga dáfus áddejuvvo árbevirolaš
opmodatrievtti ovddideaddjin.
Elgå orohat dovddaha
earret eará ahte dán sierraduopmostuolu vuođđu
lea árbevirolaš eanandoallojuridihkalaš
jurddašeapmi, ja ahte dat unnán
dovdá boazodoalu.Viidáseappot daddjo
ahte dábálaš duopmostuoluid duopmáriin
lea buoret juridihkalaš gelbbolašvuohta.
Boazodoallostivra eahpida doaimmašii
go eananjuohkindiggi iežas dálá
organiseremiin ulbmila mielde. Boazodoalloáššit šattaše
oassin dan áššehivvodagas
mii galgá gieđahallojuvvot, ja sámi
guovlluin dáidet eananjuohkindikkiin leat iešguđet áššehivvodat
boazodoalu hárrái. Deattuhuvvo ahte
eaktun hukset ja doalahit gelbbolašvuođa, leat
vissis meari áššit.
Boazodoallostivra oaivvilda ahte ferte árvvoštallat
eará vejolašvuođaid,
omd. sierra duopmostuolu boazodoalu várás miehtá
riikka, mii ovdamearkka dihte sáhtášii čadnot muhtun
eananjuohkinduopmostullui. Boazodoallostivrra mielas livččii
ovdamunnin dás, earret dat ahte das lea ja sáhttá
háhkat eanet máhtu boazodoalu birra,
ahte maiddái sáhttá
bargat viidát perspektiivvas sámi
boazodoalu ja riekteipmárdusaid hárrái.
Nu galggaše duopmostuolus leat viidát
dieđut ja máhttu riektedilálašvuođaid
birra go boazodoallolága mearrádusaid
birra, mii buoridivččii riektesihkarvuođa
ja attášii buoret legitimitehta.
Ráđđádallamiid oktavuođas
leaba sihke Sámediggi ja NBR vuosttaldan evttohusa
geavahit eananjuohkindikki. Láhkaevttohusa gieđahallamis
Sámedikki ollesčoahkkimis vuosttaldeigga
sihke eanet- ja unnitlohku dien evttohusa. Maiddái
NBR vuosttaldii evttohusa stivračoahkkimisttis loahpageahčen čakčamánu
2006.
Láhkarievdadeami olis 1996:s oaččui
eananjuohkindiggi válddi gieđahallat
dihto áššiid mat
gusket boazodollui, gč. Od.prp. nr. 28 (1994 – 95).
Dát guoskkai geavahanortnegii, riektečielggadeapmái
ja rádjegeassimii, lassin árvvoštusaide
boazodoallolága olis. Geavahanortnega, riektečielggadeami
ja rádjegeassima oktavuođas sáhttet
mearrádusat adnot dušše čielggadit
oktavuođa eará beroštumiide. Dán
rádjái lea unnán
vásáhus dáinna,
muhto nugo
departemeanta oaidná
dán, de eai leat mearkkašahtti vuostehágut
addit eananjuohkindiggái doaimmaid boazodoalu siskkáldas áššiid
oktavuođas. Oppalaš máhttu
mii eananjuohkindikkis lea rádjegeassimiid ja geavahanortnegiid hárrái,
lea ávkkálaš maiddái boazodollui
guoski áššiid gieđahallamis.
Almmotge lea dárbu buoridit boazodoallofágalaš
gelbbolašvuođa, sámegielmáhtu ja
kulturáddejumi, mii maiddái lei eaktun
dalle go láhka rievdaduvvui 1996:s. Diekkár
gelbbolašvuohta galgá huksejuvvot
moatti válljejuvvon báikkis, main
okta lea davvin ja nubbi lullin, mat ožžot ovddasvástádusa
gieđahallat áššiid
nappo davvisámi ja oarjelsámi guovlluin.
Dál lea ásahuvvon sierra duopmostuollu
Sis-Finnmárkku várás.
Okta vejolašvuohta livččii
bidjat dasa doaimmaid. Departemeantta oainnu mielde šattašii
Sis-Finnmárkku duopmostuollu, vuosttašinstánsa
duopmostuollun, geográfalaččat
guhkkin eret oarjelsámi boazodoalus. Seamma livččii
gaskaboddosaš meahcceduopmostuollu mii galgá ásahuvvot Finnmárkkulága
olis. Dan dihte berre diekkár doaimmaid geográfalaččat háddjet.
Konkrehta doaimmaid hárrái oaivvilda
departemeanta ahte alimus boazologu mearrideapmi § 60 vuosttaš
ja nuppi lađđasiid olis ii heive
eananjuohkindikki doaimmaid searvái. Seamma guoská
evttohussii loahpalaččat dohkkehit
hálddašanmearrádusaid
orohatrájiid hárrái,
gč. § 42. Departemeanta doarju lávdegotti
evttohusa dakko ahte addit eananjuohkindiggái sajádaga
guohtungeavaheami hárrái. Dainna
eavttuin ahte gelbbolašvuohta nannejuvvo nugo namuhuvvon
ovdalis, de atná departemeanta ahte eananjuohkindiggái
lea lunddolaš fuolahit dakkár doaimmaid.
