Sámepolitihkka

20 Resursaávkkástallan ja árvoháhkan sámi guovlluin

Sámi guovlluin ja sámi kultuvrras lea luonddu, luondduriggodagaid ja eanadaga geavaheapmi guovddážis. Dát lea válddahallon máŋggaid almmolaš čielggademiin, maŋimuš NOU 2007: 14:s Samisk naturbruk og rettsssituasjon fra Hedmark til Troms – Bakgrunnsmateriale for Samerettsutvalget. Lahkavuohta eanadahkii ja dan geava­heapmi lea nuppástuhtton áiggiid čađa, muhto diehtu ja diehtouniversa lea máŋggaláhkai seailluhuvvon ja sirdojuvvon go lea sosiálalaččat ja geavatlaččat leamaš dan eanadagas gosa dát diehtu gullá. Diehtu eanadaga birra mearkkaša vel ahte fidne kultuvrralaš ja gielalaš máhtu, ja sáhttá searvat dan identitehtaarenai mii eanadat lea. Vaikke eanadaga doaimma mearkkašupmi ii leat máŋggaláhkai nu nanus dál go ovdal, de soaitá dan symbolalaš mearkkašupmi sámi identitehtii nanosmuhtton.

Meahcásteapmi – mahkáš guolásteapmi, bivdu, murjen – lea dehálaš oassi sámi árbevirolaš ealáhusdoaimmaheamis, ja lea dábálaš eanaš sámi giliin. Meahcásteapmi lea lasáhus ollislaš dállo­doalloekonomiijai ja lea dehálaš, máŋgga háve áibbas mearrideaddjin, dállodoalu ollislaš dietnasii ja nuge vejolašvuhtii beassat ássat dáid guovlluin. Ealáhusdoaimma ja iešbirgendoalu rádjá soaitá leat eahpečielggas. Dát dábálaš áddejupmi ealáhusa ja ealáhusdoaimma doahpagis ii leat danne álo nu heivvolaš sámi oktavuođas.

Buresdoaibmi, oadjebas ja identitehtaása­head­dji báikegottit leat mearrideaddjin buori čálgoservodahkii. Doaibmi ja ulbmillaš guovllu- ja regionálapolitihkka galgá leat veahkkin sihkarastit bargosajiid ja čálggu doppe gos olbmot ásset. Norga lea guhkes riika,mas lea bieđggus ássan ja stuorra erohusat resursavuođus, kultuvrras, historjjás ja identitehtas. Girjáivuođa ja searvevuođa lotnolasvuohta ferte govviduvvot čálgopolitihkas ja regionála ovdáneami čielga politihkas.

Regionála- ja guovllupolitihkka lea vuođđuduvvon golmma strategiijai, gč. Sd.dieđ. nr. 21 (2005 – 2006) Hjarte for heile landet. Guovllu- ja regionálapolitihka birra:

• Buoridit ovdánanvuođu juohke regiovnnas dan láhkai ahte nanne gealbbu, heiveha hutka­miidda ja ealáhusovdáneapmi, geahpeda gaskahehttehusaid, ovdánahttá birgejeaddji báikegottiid ja ovddida luondduriggodagaid ceavzilis geavaheami. Regionála- ja guovllupolitihkalaš deasttat galget garrasabbot deattuhuvvot iešguđet surggiid politihkas. Politihkka galgá buorebut heivehuvvot regionála dilálašvuo-đaide ja buorebut oktiiordnejuvvot.

• Vuoruhit ovddidit ealáhusdoaimma dakkár surggiin main iešguđet regiovnnain leat erenomáš ovdamunit.

• Erenomážit vuoruhit dustet hástalusaid rašimus guovlluin. Guovllupolitihkalaš gaska­oamit galget nannejuvvot.

Ráđđehus áigu 2009 giđa ovdanbidjat ođđa stuorradiggedieđáhusa guovllu- ja regionálapolitihka birra. Dieđáhus galgá sisttisdoallat guovllu- ja regionálapolitihka stáhtusa guorahallama ja ambišuvnnaid, ođđa mihtuid ja rámmaid joatkka offensiiva bargui politihkas boahtte stuorradiggeáigodahkii.

Rámmaeavttut mat gusket guovlluide oppalaččat, leat mearkkašahttin sámi ássanguovl­luid ealáhusaid árvoháhkamii ja ovdánahttimiige. Ráđđehusa mielas lea dehálaš ahte ovdánahttá dakkár ealáhuspolitihka mii lea heivehuvvon sámi ássanguovlluidege.

Ráđđehus dáhttu ásahit lassiváikkuhusaid nannámis oljo- ja gássasuorggi ovdánahttimis Davvi-Norggas. Dás deattuhuvvo dárbu ovddidit positiivva ovdáneami eará dehálaš ealáhusain nugo guolástusas ja áhpedoalus, mátkkošteamis, eanadoalus ja boazodoalus. Dát guoská vel ealáhusaide mat leat dehálaččat sámi ássamii ja sámi kultuvrii ja vel boazodollui.

Ráđđehus dáhttu vel deattuhit ahte ealáhusain ovddiduvvo innovašuvdna ja hutkan. Soria Moria-julggaštus cealká ahte Ráđđehus áigu sámi guovl­luin álggahit árvoháhkanprográmma lotnolasea­láhusaide ja vuoruhit sámi mátkkoštanovdáneami, mii galgá sámi guovlluin sihkarastit ja nannet ealáhusaid.

Ráđđehus dáhttu ahte Sámedikkis galgá leat duohta váikkuhus eanadoallo-, boazodoallo- ja guolástuspolitihka hábmemis, ja dakkár resurssaid hálddašeamis mat leat mearrideaddjin sámi servodateallimii. Geahča Sámedikki 2006 jahkedieđáhusa (čuoggá 9) ja 2007 jahkedieđáhusa (čuoggá 10) Sámedikki váikkuhangaskaomiid ja barggu birra ealáhusovddidansuorggis.

Ceavzilvuođaperspektiiva lea maŋimuš jagiid váldon mielde ođđa lágaide nugo finnmárkoláhkii ja boazodoalloláhkii, ja ođđa plána- ja huksenlága ja áhperesursalága evttohusaide. Ceavzilvuođadoaba sisttisdoallá sihke ekologalaš, ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš dimenšuvnna, mii bidjá vuođu oppalaččabut meannudit geavahusa ja suodjalusa.

20.1 Sámi guovlluid vuoigatvuođadili bargu

20.1.1 Finnmárkokommišuvdna ja Finnmárkku Meahcceduopmostuollu

Finnmárkolága mielde galgá ásahuvvot kom-mišuvdna, Finnmárkokommišuvdna, kárten dihtii dálá vuoigatvuođaid daid eatnamiidda maid Finnmárkoopmodat suoidnemánu 1. b. 2006 válddii badjelasas Statskog SF:s. Lassin galgá ásahuvvot sierraduopmostuollu, Meahcceduopmostuollu Finn­márkui, mii galgá árvvoštallat vertniid mat bohciidit dán oktavuođas. Kommišuvdna nammaduvvui stáhtaráđis njukčamánu 14. b. 2008. Duopmostuollohálddahus mearridii cuoŋománu 4. b. 2008 ahte kommišuvnna čállingoddi galgá leat Deanus. áigu-muššan lea ahte kommišuvdna galgá leat doaimmas borgemánu/čakčamánu 2008 molsašumis.

Meahcceduopmostuolu nammadeapmi lea veaháš maŋŋonan, go ii sáhte bidjat áššiid ovdan duopmostullui ovdal go kommišuvdna lea loahpahan vuosttaš čielggadanguovllu dálá vuoigatvuođaid kártenbarggu

20.1.2 Sámi vuoigatvuođalávdegoddi II

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi fas nammaduvvui geassemánus 2001 ja galggai oppalaččat čielggadit «sámi álbmoga rievttálaš dili gažaldagaid eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođa ja hálddašeami ja geavaheami dáfus sámi geavahanguovlluin olggo­bealde Finnmárkku fylkka» (mandáhta 2.2 oassi). Dása gulai ahte lávdegoddi galggai earret eará čielggadit historjjálaš diliid ja árvvoštallat dárbbašuvvojitgo láhkanuppástusat.

Lávdegoddi ovdanbijai juovlamánu 2007 NOU 2007: 13 Ođđa sámivuoigatvuohta, mas leat moanat evttohusat ođđa lágaide ja dálá lágaid nuppástusaide. Seammás biddjui ovdan NOU 2007: 14 Samisk naturbruk og rettssituasjon fra Hedmark til Troms, mas leat máŋggalágan historjjálaš duogáščielggadeamit.

Čoahkis lávdegoddi evttoha ođđa lága mii lea vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduriggodagaide árbevirolaš sámi guovlluin Romssa rájes ja máttás kártema ja dohkkeheami birra.

Evttohus lea vuolggahuvvon dan miehtamis ahte go sihke sápmelaččat ja earát guhkesáiggi leat geavahan eatnamiid ja čáziid, de soitet sii leat oamastan alcceseaset vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduriggodagaide mat eai leat leamaš formála rievttálaččat dohkkehuvvon. Earret dan kommišuvnna mii galgá kártet dákkár vuoigatvuođaid, evttohuvvo vel cegget sierraduopmo­stuolu mii galgá mearridit vertniid dáid vuoigatvuođaid hárrái. Evttohus sulastahttá finnmárkkulága 5. kapihttala, ja lea ovddiduvvon vai devdojit stáhta geatnegasvuođat ILO-konvenšuvnna nr. 169 14 artihkkala mielde.

Ovcci miellahttosaš eanetlohku evttoha sirdit stáhta eatnamiid Nordlánddas ja Romssas, mat leat vádjit 30 000 km2, regionála almmolaš oamastan­searvái Hålogalandalmennega bokte. Dan ođđa oamastanorgána stivrras galget leat guokte miellahtu maid Sámediggi nammada, guokte Nordlándda fylkkadiggi ja guokte Romssa fylkkadiggi. Oamastanráđastallan galgá leat máŋggalágan láhkanannejuvvon gáržžidemiid duohken, sin ektui guđiin leat geavahanvuoigatvuođat Hålogalánddalmennega eatnamiin.

Hálddašanvuoigatvuohta oapmeguohtumii, mur­remii, bivdui ja guolástussii evttohuvvo biddjot gitta guđa regionála meahccestivrii. Dáin galget leat boazdoalu, eanadoalu ja bivdo-, guolástus- ja olgunastinberoštumiid áirasat. Dán regiovnna gielddat galget nammadit meahccestivrraid, muhto dat galget leat luvvosat sihke Hålogalánddaalmennega ja gielddaid ektui. Gustojeaddji oppalaš vuoigatvuohtamuddemat evttohuvvojit eanaš jotkojuvvot, muhto evttohuvvo láhkanannet vuoigavuođaid mat leat eanadoalloopmodagain.

Golmma miellahttosaš uhcitlohku evttoha viiddidit Hålogalandaalmennega stáhtaoamastuvvon guovlluide Mátta-Norggas, muhto nu ahte omastanorgána hálddaša meahccevuoigatvuođaidge. Evttohusa mielde nammadit Sámediggi ja guoskevaš fylkkadikkit goabbáge golbma stivralahtu.

Eará uhcitlohku (guokte miellahtu) evttohit joatkit stáhta eanaoamastemiin Nordlánddas ja Romssas. Sámi ja báikkálaš váikkuhus nannejuvvo regionála meahccestivrraid ceggemiin, main lea eanaš áššeráhkkaneaddji orgána doaibma.

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea vel evttohan ođđa lága áššemeannudeami ja ráđđádallamiid birra dakkár doaimmaide, mat soitet dahkat mađđása árbevirolaš sámi guovlluid luondduvuđđui Norggas. Evttohusa lea olles lávdegoddi ovddidan. Dat konkretisere gustojeaddji prinsihpaid áššemeannudeapmái ja ráđđádallamiidda, gč. earret eará ILO-konvenšuvnna nr. 169 6.7. ja 15. artihkkala, go vihkkedallo álggahit doaimmaid mat soitet njuolga čuohcat guoski guovlluid geavahussii.

Evttohusa áigga lea sihkarastit sámi oassálastima mearridanproseassain dakkár áššiin, mat soitet leat mearkkašahttin sámi vuoigatvuođalaččaide ja beroštumiide. Bajitdási ulbmilin lea garvit ahte álggahuvvojit doaimmat mat soitet leat vuostá ál­bmotrievtti gáibádusa ahte galgá suodjalit sámi ávnnaslaš kultuvrra.

Lávdegoddi evttoha eará lágainge muhtin nuppástusaid. Earret eará evttohuvvojit dihto muddemat várrelágas vai boazodoalu vuoigatvuođat galget čalmmustahttot máttasámi guovlluid stáhtaalmennegiin. Dás evttohuvvo vel ahte dáid almennegiid várrestivrrat viiddiduvvojit viđa miellahtus čieža miellahttui, ja nu ahte boazodoallu ja eanadoallu goabbáge ožžot guokte miellahtu.

Boazodoallolága regelat buhtadusovddasvástádusa hárrái bohcco dagahan vahágiidda, evttohuvvojit nu guhkás go vejolaš leat buohtalasat dan mii gusto eará guohtonealliid dagahan vahágiidda. Dasa evttohuvvojit vel muhtin nuppástusat lága eaŋkilmearrádusaide vai čalmmustahtto ahte boazodoallovuoigatvuođas lea iehčanas riektevuođđu guhkesáiggi geavahusa geažil, doppe gos lea leamaš boazodoallu ovddeš áiggi rájes.

Dihto sierra áššemeannudan- ja ráđđádallanregelat leat vel evttohuvvon luonddugáhttenláhkii, báktedoaibmaláhkii ja plána- ja huksenláhkii.

Lávdegoddi ii leat evttohan makkárge njuolga nuppástusaid lágaide mearraguolástusa birra, muhto evttohuvvon oppalaš áššemeannudan- ja ráđđádallanregelat bohtet gal gustojupmái guolástusmuddemiin. Muđui leat biddjon ovdan sierranas nuppástusat ja doaimmat maid sáhtášii álggahit vai nannešii riddo- ja vuotnaguolástusa dili mearrasámi guovlluin, ja lávdegoddi rávve ahte dáid árvvoštallá Riddoguolástanlávdegotti Finnmárkkus evttohusaid NOU:5 oktavuođas, gč. vulobealde.

NOU 2007: 13 čielggadeapmi sáddejuvvui gulaskuddamii guovvamánu 15. b. 2008. Dan duhkodaga geažil ja go nu ollu láhkaevttohusat leat bid­djon ovdan, lea gulaskuddanáigemearri biddjon guovvamánu 15. b. 2009 rádjai.

20.1.3 Finnmárkku Riddoguolástanlávdegoddi

Stuorradiggi meannudii finnmárkolága 2005 giđđabajis. Finnmárkoláhka máinnaša eana ja čázi geavaheami Finnmárkkus ja luondduriggodagaid vuoigatvuođaid fylkkas. Láhka ii máinnaš mearraguolástusa. árv.O. nr. 80:s (2004 – 2005) mearkkašii eanetlohku ahte «mo vuoigatvuohta ja hálddašeapmi lea sáltečáhceguolástusas sámi ássanguovlluin lea čielggaduvvon viehka ollu, erenomážit 1990 – 2001 áigodagas». Eanetlohku čujuhii dasto vel dasa ahte «eanetlogu oaivila mielde ii (sáhte šiitit) šiitojuvvo ahte leat duvdosat sihke álbmotrievttis ja Norgga rievttis ahte galgá liige deastta atnit guolástusas mearrasámi guovl­luin guolástushálddašeami hábmedettiin ja geavahettiin. Dálá áigeguovdilis dili hárrái ii leat datte čielggaduvvon justa mo dáid deasttaid beaktilamosit ja ávkkálamosit sáhttá áimmahuššat joatki guolástushálddašeamis».

Finnmárkolága meannudeami oktavuođas dagai Stuorradiggi geassemánu 6. b. 2005 dán ávžžuhusmearrádusa Justiisalávdegotti eanelogu evttohusa mielde: «Stuorradiggi bivdá Ráđđehusa farggamusat čielggadit sápmelaččaid ja earáid vuoigatvuođa guolástit mearas olggobealde Finnmárkku, dásá gullá vel uhcimusearri vuollel logi mehtera fatnasiidda, ja ovddidit Stuorradiggái čuovvoleaddji ášši dán birra».

Ráđđehus gohčui Guolástus- ja riddodepartemeanta fuolahit ahte Stuorradikki ávžžuhusmearrádus čuovvoluvvo. Ođđajagimánus geassemánnui 2006 dollojuvvo golbma ráđđádallančoahkkima main buohkain ledje mielde Sámediggi, Finnmárkku fylkkadiggi ja Guolástus- ja riddodepartemeanta, ja áicin Bargo- ja searvadahttindeparte­meanta. Ráđđádallamat ledje politihkalaš dásis. Ráđđádallamiid boađus lei mearridit mandáhta dan lávdegoddái mii galgá čielggadit sápmelaččaid ja earáid vuoigatvuođa guolástit mearas olggobealde Finnmárkku. Lávdegoddi, oktiibuot 9 olbmo maid ovddeš alimusriektejustitiarius Carsten Smith jođihii, nammaduvvui stáhtaráđis geassemánu 30.b. 2006. Lávdegoddi gohčoduvvui maŋŋil Riddoguolástanlávdegoddi Finnmárkui.

Lávdegotti bargu loahpahuvvui juovlamánu loah­pas 2007 ja árvalus lea almmuhuvvon NOU 2008: 5:in Retten til fiske i havet utenfor Finnmark. árvalus geigejuvvui guolástus- ja riddoministarii álbmotčoahkkimis Deanodagas guovvamánu 18. b. 2008. árvalus sáddejuvvo gulaskuddamii viehka ollusiidda.

Mandáhta mielde lei lávdegotti váldobargun prinsihpalaš vuođuin čielggadit sápmelaččaid ja earáid vuoigatvuođa guolástit mearas olggobealde Finnmárkku. Dáinna lei jurddašuvvon erenomážit čielggadit sápmelaččaid ja earáid vuoigatvuođa sáltečáhceguolástussii riddolagaš mearraguovlluin ja vuonain Finnmárkku rittu mielde. Dán barggu oassin galggai lávdegoddi ráhkadit ja ovdanbuktit historjjálaš guorahallama ja kártet sápmelaččaid ja earáid guolástusa Finnmárkkus, ja maiddái guolástusealáhusa ekonomalaš ja kultuvrralaš mearkkašumi Finnmárkku álbmogii. Dán ovdanbuktimii galggai vel gullat guoskevaš nannánvuođđuduvvon doaimmaid mearkkašupmi. Lávdegoddi galggai dasto ráhkadit várdosa guoskevaš álbmotrievttálaš gálduin ja Norgga rievttis, ovdalis čielggademiin, almmolaš dokumeanttain, riektegeavadis js. mat leat áššái guoskevaččat, ja muddendoaimmain jna. mat leat leamaš geavahuvvon go galggai áimmahuššat guoskevaš regionálapolitih­kalaš mihttomeriid.

Govus 21.1 Riddoguolástanlávdegotti evttohus

Gáldu: NOU

Lávdegoddi lea barggustis oktavuođas doallan rabas gulaskuddančoahkkimiid Finnmárkku visot riddogielddain. Gulaskuddančoahkkimiid ulbmilin lei dihto muddui beassat diehtit makkár doaibma lea guolástusas dál, gullat báikkálaš guolástanvie­ruid birra, ja fidnet ássiid oaiviliid gustojeaddji guolástanmuddemiidda. Lávdegoddi áiggui vel oažžut maŧolaš evttohusaid dáid muddemiid nuppástusaide.

árvalusastis nanne lávdegoddi Finnmárkku ássiide vuoigatvuođa mearraguolástussii olggo­bealde Finnmárkku. Vuoigatvuohta lea vuođđuduv­von historjjálaš atnui ja álbmotrievtti regeliidda eamiálbmogiid ja minoritehtaid birra. Lávdegoddi rávve ahte vuoigatvuohta galgá gustot buohkaide guđet ásset fylkkas, beroškeahttá čearddalaš ja kultuvrralaš gullevašvuođas. Vuoigatvuohta lea evttohuvvon čállojuvvot láhkii guolástanvuoigatvuođa birra mearas olggobealde Finnmárkku (finnmárkoguolástanláhka). Lávdegoddi evttoha dasto sierra guolástanvuoigatvuođa vuonain sidjii­de guđet ásset dán dihto vuotnagáttis, lágas gohčoduvvon vuotnavuoigatvuohta. Olggobealde vuonaid galgá vierisguolásteaddjiin, guolástead­djiin guđet eai ása Finnmmárkkus, leat vuoigat­vuohta guolástit seamma láhkai go finnmárkoguo­lásteaddjit. Ođđa regionála orgána, Finnmárkku guolástanhálddašeapmi, evttohuvvo ceggejuvvot. Das galgá leat váldi mearridit muddemiid fanas­sturrodagaide ja bivddusatnui mearas gitta njeallje mearramiilla eanalinjjáin eret. Orgána galgá vel hálddašit eriid dahje guolástanlobiid Finnmárkku vuotna- ja riddoguolásteami ovddideapmái. Orgánas galgá leat guđa miellahttosaš stivra, masa Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi nammadit golbma miellahtu goabbáge. Lávdegotti evttohus mearkkaša de sierra riddoguolástanavádaga Finnmárkui, lágas gohčoduvvon Finnmárkoavádat.

20.2 Almmolaš muddemat mat váikkuhit meahcceávkkástallamii

Sámi árbevirolaš kultuvrras lea meahcásteapmi leamaš oassin ealáhusvuođus. Luondduávkkástallan lea danne dál sihke birgema gáldun, ja dehálaš oassin sámi kultuvrra doaimmaheamis, seailluheamis ja joatkimis. Guovllut mat klassihkalaš olgunastinperspektiivvas livčče vuođđun olgunastimii ja veajuiduhttimii, áddejuvvojit sámi perspektiivvas ealáhuseatnamiin. Dat guovllut fas mat olgunastinperspektiivvas adnojit almennegin, adnojit sámi perspektiivvas árbevirolaš siida-rádján. árbevirolaš sámi luonddudoallu ja luondduáddejupmi lea danne máŋggaláhkai earálágan go klassihkalaš olgunastineallin, nu go dat lea válddahallon ee. Sd.dieđ. nr. 39:s (2000 – 2001) Friluftsliv – Ein veg til høgare livskvalitet.

Riiddut leat gal čuožžilan gaskal árbevirolaš sámi ávkkástallama ja gáhttenguovlluid ásaheami luonddugáhttenlága olis, ja gaskal árbevirolaš sámi ávkkástallama ja areálagáibideaddji ealáhusaid nugo čáhcefápmohuksema, báktedoaimma, turismma jna.

áššemeannudandagaldumiid bokte leat máŋggaid jagiid geahččalan ráhkadit mekanismmaid vai geahpedivččii riidduid ja beroštus­vuostálasvuođaid gaskal árbevirolaš sámi ávkkástal­lamiid sihke gáhttendáhtu ja ealáhusovdánandáhtu ektui.

Geahča maiddái Sámedikki jahkedieđáhusaid.

20.2.1 Plána- ja huksenlága ođđa plánaoassi

Ráđđehus ovdanbijai guovvamánu 2008 ođđa plána- ja huksenlága evttohusa (Od.prp. nr. 32 (2007 – 2008) Om lov om planlegging og byggesaksbehandling (plána- ja huksenláhka) (plánaoassi)). Lágas galgá leat govda servodatlaš perspektiiva, ja leat gaskaoapmin ceavzilis ovdáneapmái mii lea buot buoremussan juohkehažžii, servodahkii ja boahttevaš buolvvaide. Plánen galgá regionála ja gieldda dásis bidjat oktasaš rámmaid areálaresurssaid geavaheapmái ja gáhttemii, ja sihkarastit ahte priváhta plánen ja huksen geavvá dáid rámmaid siskkobealde. Láhkaevttohus galgá addit politihkalaš eiseválddiide heivvolaš neavvu mearridit mihtuid, láhčit dili árvoháhkamii ja barggaheapmái, ja hovdet guhkesáiggi birasdeasttaid, álbmotdearvvasvuođa ja eará buohkaidguoski beroštumiid. Dás lea stuorra mearkkašupmi ássiid gaskkas buriid ja nođiid juogadeamis. Erenomáš mearkkašahttin lea mo areálageavaheapmi mearriduvvo ja mo dasa guoski beroštusriiddut čovdojit. Dát bidjá gáibádusaid dasa mo plánavuogádat hábmejuvvo. Láhkaevttohus galgá láhčit dili vai nannejuvvo suorgerasttildeaddji, servodatlaš plánen, mas galgá oktiiordnet beroštumiid ja deasttaid surggiid ja servodatsurggiid gaskka lága vuogádaga siskkobealde. Dáinna sáhttá buorebut vuoruhit almmolaš resurssaid ja olaha mihtuid buorebut.

Sámi kultuvra, ealáhusdoaimmaheapmi ja servodateallin lea máŋggaláhkai Norgga stuorraservodaga deattu vuolde, muhto daid sáhttá áimmahuššat ja ovddidit gielddaid ja fylkkaid beales doaibmi ja dihtomielalaš plánema bokte. Plána- ja huksenlága regelat, ja mo láhka geavahuvvo, lea danne sakka mearkkašahttin das mo sámi beroštumit áimmahuššojit.

Vuođđolága § 110a ja riikkaidgaskasaš regelat geatnegahttet sihke gieldda, regionála ja stáhta eiseválddiid ereliiggánit meannudit ja árvvoštallat sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima deastta servodatplánemis oppalaččat, ja areálaplánemis erenomážit. Dát guoská daid gielddaide ja regiovnnaide gos leat čielga sámi beroštumit, ja muđui plánaáššiin mat gusket sámi álbmogii erenomážit. Sámi beroštumiin galgá leat vejolašvuohta beassat ovdan plánaproseassas. Deasta galgá deattuhuvvot vihkkedallamis nu ahte sámi kultuvra, ealáhusdoaibma ja servodateallin plánaid bokte seailluhuvvo dahje ovddiduvvo, iige uhkiduvvo.

Gielddain main leat viehka ollu sámi ássit, berre gielddaplánemis offensiivva bargat nu ahte láhččo dilli sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima gáhttemii ja ovdánahttimii. Vástideaddji berre dákkár áššiid meannudit regionála plánemis.

Sámi beroštumiid deastta galgá plánemis sáhttit áimmahuššat seamma láhkai go eará dehálaš nationála ja regionála deasttaid. Sámedikkis lea vuosttažettiin autoritehta identifiseret ja dovddahit mat sámi beroštumit leat plánaoktavuođas. Dattege galggašedje plánaeiseválddit leat geatnegasat ráđđádallat eará beroštumiiguin. Dát guoská erenomážit daid áššiin mat njuolga gusket sámi ealáhusaide, nugo boazodoallu. Boazodoalu hovden- ja hálddašanorgánain dat lea čehppodat ja váldi áimmahuššat boazodoalu beroštumiid plánaoktavuođas. Sámi beroštumiid áirasiidda ferte addit buori vejolašvuođa oassálastit plánaproseassain fylkkain ja gielddain.

Plánaláhkalávdegotti evttohusa mielde lea odeldiggeproposišuvnnas evttohuvvon ahte Sámediggi šaddá plánaáššiin vuosttušorgánan áimmahuššat dehálaš beroštumiid sámi kultuvrra ja ealáhus­doaimmaheami ektui (láhkaevttohusa § 5 – 4), gč. 7.6 kap. Lea mearriduvvon ahte Sámediggi sáhttá ovddidit vusttuša jus plána lea «sakka meark-kašahttin sámi kultuvrii dahje ealáhusdoaimma­heapmái».

Norgga riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat dán suorggis čuvvot erenomážit ON-konvenšuvnna siviilla ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra 1966, art. 27. Dasto lea ILO-konvenšuvdna nr. 169 1989 eamiálbmogiid birra dehálaš vuođđun dán suorggi politihkkii. ON-konvenšuvnnas biologalaš máŋggabealatvuođa birra lea mearkkašupmi, erenomážit dan artihkal 8 j eamiálbmogiid dieđu ja geavada birra seailluhit biologalaš máŋggabealatvuođa. Agenda 21 26 kapihtal cealká earret eará ahte eamiálbmogiid árbevirolaš ja njuolga sorjjásvuohta luondduriggodagaide galgá dohkkehuvvot ja bid­djot vuođđun luondduriggodagaid mearridanproseassain, maidda buohkat galget sáhttit searvat. Plá­navuogádat lea guovddáš gaskaoapmin čuovvolit dáid geatnegasvuođaid go lea huksema, gáhttema ja servodathábmema ektui sámi guovlluin.

20.2.2 Sámi deastagiid árvvoštallan go meahci geavaheapmi nuppástuvvá

Finnmárkolága § 4:s lea mearriduvvon ahte Sámediggi galgá addit njuolggadusaid dasa mo galgá árvvoštallat sámi kultuvrra, boazodoalu, meahcásteami, ealáhusdoaimmaheami ja servo­dateallima mađđása, go meahci geavahišgoahtá earáláhkai. Sámediggi dohkkehii dákkár njuolggadusaid miessemánu 24.b. 2007 (Geahča Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 3.5). Stáhta, fylkkagieldda ja gieldda eiseválddit galget árvvoštallat makkár mearkkašupmi lea meahci earálágan geavahus sámi kultuvrii, ja dán árvvoštallamis galget Sámedikki njuolggadusat leat vuođđun. Sámedikki njuolggadusat leat gáržžiduvvon meahci earálágan geavahusáššiide Finnmárkku fylkkas, gč. lága geográfalaš doaibmaduhkodaga.

Sámi vuoigatvuođalávdegotti II árvalusas, NOU 2007:13, lea evttohuvvon ahte Sámedikki váldi mearridit njuolggadusaid das mo sámi kultuvrra mađis galgá árvvoštallot, galgá gustot oppalaččat árbevirolaš sámi guovlluin. Dákkár regel lea váldon mielde áššemeannudeami ja ráđđádallamiid láhkaevttohusas, go guoská doaimmaide mat soitet dahkat mađđása luondduvuđđui árbevirolaš sámi guovlluin (áššemeannudan- ja ráđđádallanláhka) § 8. Merrádusa sániin lea eará hábmi go finnmárkolága § 4 hámis, go Sámedikki njuolggadusat eai leat laktásuvvon «meahci earálágan geavahusa» doahpagii, muhto gustojit oppalaččat, «dakkár doaimmain mat soitet dahkat mađđása luondduvuđđui». Mearkkašumiin lea celkon ahte nuppástus ii meakkaš stuorát dakkaerohusa, muhto lávdegoddi áigu fuomášuhttit ahte eará doaimmatge go dat mat gáržžibut árvvoštallamis sáhttet adnot «meahci earálágan geavahus», sáhttet dilálašvuođaid mielde váikkuhit sámi kultuvrra luondduvuođu.

20.2.3 Gáhttenguovllut

Lea dehálaš gáhttet Norgga luonddu boahttevuhtii. Máŋgga guovllus leat gáhttenberoštumit ja sámi, árbevirolaš meahcástanberoštumit bures oktiivástiduvvon. Stuorra gáhttenguovlluid ásaheapmi sihkarastá dávjá joaktit boazodoaluin. Eará ealáhusaidege, nugo turismii ja mátkkoštanealáhussii, sáhttet gáhttenguovllut leat ovdamunnin. Gáhttenberoštumit sáhttet datte šaddat servodaga eará beroštumiiguin gazzalaga, ja leat maiddái riiddut gaskal gáhttema ja sámi luonddudoalu muhtin ávkkástallanvugiid. Mohtorjohtolat meahcis lea okta dákkár ovdamearka. Gáhttenáššiid riiddut sáhttet velá čuožžilit go lea áibbas guovttelágan, kultur­eaktudeaddji áddejupmi das mo luondduvuođđu ja -árvvut buoremus láhkai galget sihkarastot.

Areálagáhttenbargu luonddugáhttenlága mielde geavvá dan láhkai ahte fylkkaid/fáttáid mielde gáhttenplánat (jeaggeplánat, mearraloddeplánat, njuoskaeanaplánat, suhkkes lastavuovdeplánat jna.), álbmotmeahcceplána (Sd.dieđ. nr. 62 (1991 – 92), ja marina gáhttenplána čađahuvvojit. Dasa lassin bargojuvvo vuovdegáhttemiin, mii dál eanaš lea eaktodáhtolaš gáhttema ja stáhtaeatnamiid vuovdeguovlluid gáhttema olis. Dál leat máŋga plánabarggu jođus, mat soitet guoskat sámi guovlluide. Plánejuvvon fylkkaid mielde gáhttenplánain lea ođđajagimánu 1.b. 2008 vel báhcán gáhttenplánat jekkiide Finnmárkkus ja suhkkes lastavuvddiide Romssas. álbmotmeahcceplánain leat vel báhcán 11 gáhttenevttohusa:

• Mátta-Trøndelágas lea evttohuvvon eanadatgáhtten Hyllingsdalenii ja Sylanii,

• Nordlánddas lea evttohuvvon álbmotmeahcci Visten/Lomsdalii, álbmotmeahcci Sjunkan/Mistenii ja luonddureserváhta Sundsfjordfjellii

• Romssas lea evttohuvvon álbmotmeahcci Sørdalen/Isdalenii ja eanadatgáhttenguovlu Ná-vuonbađas/Navitleagis

• Finnmárkkus lea evttohuvvon álbmotmeahcci Goahteluobbalis ja viiddidit Anárjoga álbmotmeahci.

Lassin soaitá vel evttohuvvot álbmotmeahcci norggabeale golmma riikka rájás gaskal Ruoŧa, Suoma ja Norgga. álbmotmeahci evttohus stuorát guovl­lus Divttasvuonas/Moskevuonas Nordlánddas, lea máinnašuvvon sierra vulobealde.

20.2.4 Suodjalanbarggu sierra njuolggadusat luonddugáhttenlága vuođul sámi guovlluin

Luondduriggodagaid hálden sámi guovlluin lea dehálaš sámi ássamii, ealáhusaide ja kultuvrii. Muhtin oassi daid seamma eatnamiin leat maiddái dehálaš allaárvosaš luonddudokumeanttat Norgii servodahkan, ja mis lea ovddasvástádus sihkarastit dáid dehálaš luondduguovlluid boahttevuhtii. Seamma go riikka eará osiin, leat sámi guovlluinge beroštusriiddut dákkár áššiid hárrái ja máŋggalágan áddejupmi das mo dáid sáhttá čoavdit buoremus láhkai. 2005 – 2007 áigodagas leat leamaš ráđđádallamat gaskal Sámedikki ja Birasgáhttendepartemeantta dainna ulbmilin ahte oažžu áigái njuolggadusaid luonddugáhttenlága mielde gáhttenbargui sámi guovlluin. Birasgáhttenministtar ja Sámediggepresideanta čáliiga vuollái njuolggadusaide šiehtadusa ođđajagimánu 30. b. 2007. Sámediggi dohkkehii njuolggadusaid njukčamánu 1.b. 2007. Njuolggadusat leat vuođđuduvvon

• luonddugáhttenlága mearrádusaide,

• johttičállosii T-3/99 Birasgáhttendeparte­meanttas áššemeannudanregeliid birra luonddugáhttenlága mielde,

• ráđđádallanprosedyraide gaskal stáhta eiseválddiid ja Sámedikki,

• riikkaidgaskasaš šiehtadusaide ja geatnegasvuođaide, áinnas ILO-konvenšuvdna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iehčanas stáhtain, ON-konvenšuvdna siviilla ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, art. 1 ja 27 ja ON konvenšuvdna biologalaš máŋggabealatvuođa birra.

Njuolggadusat čiekŋudit ja čalmmustahttet čorgadis ja demokráhtalaš ráđđádallanproseassa, nu ahte sámi beroštumit ja oaivilat sáhttet čielgasit boahtit ovdan go gáhttenplánaid galgá ráhkadit. Lea dehálaš ahte Sámediggi ja stáhta nu árrat go vejolaš plánaproseassas sohpet juohke gáhttenášši joatkkameannudeami. Njuolggadusat gustojit álgoálggus Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskasaš gaskavuhtii, muhto šaddet vel mearkkašahttin eará sámi beroštusservviide ja sámi vuoigatvuođalaččaide, mahkáš boazodollui. Šiehtadus ii mearkkaš makkárge nuppástusaid earáide guđiide gáhttenplánabargu guoská.

20.2.5 Divttasvuona/Vuotnabađa gáhttenplána

Divttasvuona/Vuotnabađa gáhttenplánabargu álggahuvvui jo 1994:s álbmotmeahcceplána oassin. Gáhttenplánabargu bisánii 2001:s go ledje stuorra riiddut guovllu julevsámi servodagas. Galgágo gáhttenplánabarggu fas álggahit meannuduvvui Stuorradikkis 2003 giđa. Stuorradiggi mearridii čuovvovaš ávžžuhusa 1 njukčamánu 1. b. 2003: «Stuor­radiggi bivdá Ráđđehusa váikkuhit ahte Divttasvuona/Vuotnabađa gáhttenplánabargu šaddá nationála proseassan mas lea njuolga oktavuohta gaskal Birasgáhttendepartemeantta ja Sámedikki. Barggu lágideapmi galgá leat ovttasráđiid Sáme­dikkiin, ja sihkarastit ahte ii mearriduvvo gáhttet Divttasvuona/Vuotnabađa-guovllu eará go jus julevsámi beroštumit leat čielggaduvvon ja áimmahuššon.»

Birasgáhttendepartemeanta ja Sámediggi sohpe 2004:s divvut ja viiddidit mandáhta. Mandáhtas biddjui vuođđun ahte joatkkabargu galggai leat nationála proseassan, ja ahte galge leat plánenprosedyrat mat galge sihkarastit ahte julevsámi beroštumit čielggaduvvojit ja leat mielde digaštallamiin. Bargolávdegoddi nammaduvvui ja dat evttohii 2006 giđa mo soahpat bargolágideamis ja vel prográmma ovddasguvlui, mii ovttastahttá Divttasvuona/Vuotnabađa geavaheami ja gáhttema. Evttohus geigejuvvui Sámediggái ja Birasgáhttendepartementii cuoŋománus 2006.

Raporta siskkilda evttohusa čielggadanrádjái, láhkageavaheapmái, hálddašanortnegii, čielggadandárbui, joatkkalágideapmái, áigeplánii ja bušehttii. Earret eará evttoha lávdegoddi ahte čielggaduvvo áibbas sierraláhka stuorát ráddjejuvvon guvlui 3 gielddas gaskal Botnisen davvin ja Rago álbmotmeahci máddin. Lága ulbmilin galgá leat áimmahuššat julevsámi kultuvrra, muhto dálá lágat nugo luonddugáhttenláhka ja plána- ja huksenláhkage leat guoskevaččat. Julevsámi beales lea dehálaš ahte ráhkaduvvojit regelat mat erenomážit atnet deastta julevsámi beroštumiide dán guovllus. Molssaeaktun geažida lávdegoddi ahte láhkavuođđu atnit dákkár deasttaid biddjojit dálá lágaide. áigeplána čájeha loahpaheami 2011:s. Bušeahtta lea árvvu mielde 11 milj. ruvnno.

Ráđđehus čujuha dasa ahte raporta ovddimustá guoskkaha sámi vuoigatvuođaáššiid eanaš eatnamiidda nuorttabealde E6, Leirfjorden rájes Sørfoldas gitta Efjordenii Ballagis, ja dát lea dalle ovddimustá eará áššiid go álbmotmeahcceášši birra. Sámi vuoigatvuođaáššiid daid guovlluide mat leat olggobealde Finnmárkku lea Sámi vuoigatvuođalávdegoddi II čielggadan go bijai ovdan rávvagiidis 2007:s.

Ráđđehus áigu 2008:s ja ovttas Sámedikkiin cealkit oaivilis mo joatkit Divttasvuona/Vuotnabađa gáhttenáššiin.

20.2.6 Mohtorjohtalus

Mohtorjohtolatsuorggi politihkka lea guhkit áiggi bissun seamman. Ráđđehus áigu, Soria Moria-julggaštusa mielde, doalahit čavga politihka meahc­cemohtorjohtolaga dáfus, ja vel daid doaimmaid dáfus mat geahpedit bievlavuodjima.

Dan vuođul go lea árvvoštallan mo lea mannan ođđa hálddašanmálle geahččalemiin meahccemohtorjohtolahkii, MoSa-prošeavtta ja dálá regeliid atnima vásáhusaid, lea Luondduhálddašandirektoráhta (DN) ráhkadan evttohusa mohtorjohtolatregeliid divodeapmái.

Sámediggi lea Sámediggeráđi 127/07 ášši mearrádusa dovddahan ahte lága ulbmil ferte govvidit ođđaáigásaš biraspolitihka, mii deattuha dakkár ceavzilis ovdáneami mii áimmahuššá sihke ekologalaš, ekonomalaš ja sosiála/kultuvrralaš beali meahccemohtorjohtolaga hálddašeamis. Sámediggi oaivvilda ee. ahte láhkaevttohus ii ane dárbbašlaš deastta sámi báikegottiid árbevirolaš atnui ja doaimmaide mat leat báikki vuođul. Cealkámusastis čujuha Sámediggi vel Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohussii mohtorjohtolatlága nuppástussii NAČ 1997:4:s Sámi kultuvrra luondduvuođus. Sámediggi oaivvilda ahte dat evttohus mii das lea máinnašuvvon, geahpeda lassáneaddji mohtorjohtolaga, sihkarastá riggodathálddašeami lagašvuođaprinsihpa, áimmahuššá vejolašvuođa joatki ceavzilis ovdáneapmái meahcceriggodagaid ávkkástallanovdáneamis ja ná sihkarastá ávnnaslaš sámi kulturvuođu. Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 4.7.

Láhkaevttohus lea dál Birasgáhttendeparte­meanta meannudeamen, ja áigu dan hárrái ráđđá-dallat Sámedikkiin. Vejolaš láhkanuppástusaid evttohus soaitá biddjot Stuorradikki ovdii 2008:s.

20.2.7 Boraspirehálddašeapmi

2004 giđa meannudii Stuorradiggi Sd.dieđ. nr. 15 (2003 – 2004) Rovvilt i norsk natur.Dalle álggahuvvui ođđa hálddašanráđđen hálddanšanregiovnnaid ja regionála boraspirelávdegottiid ceggema ektui. Juohke nállái mearriduvvojedje dasto nationála nállemihtut, mat maŋŋil juhkkojuvvo iešguđet hálddašanregiovnnaid gaskka. Mihttun lea vel nu bures go vejolaš geahpedit riidduid gaskal boraspiriid ja oapmedoalu ja boazodoalu.

Juohke dán gávcci boraspireregiovdnii lea ráhkaduvvon sierra hálddašanplána. Regiovnna mihtuid galgá juksat go regiovnna siste sirre areálaid, namalassii ahte areálat sirrejuvvojit vuoru­huvvon guovlluide boraspiriide ja vuoruhuvvon guohtonguovlluide. Go areálaid sirre, de lea vejolaš váldit vuhtii sihke bohccuid guotteteatnamiid ja mávssolaččamus oapmeguohtumiid. Hálddašanplánat leat nu guhkás go vejolaš geahččalan juksat Stuorradikki ulbmila sirrejuvvon hálddašeami dáfus, go lea sirren boraspiriid ja guohtonealliid. Boazoguovlluin lea eanaš guottet­eatnamiin vuoruhan bohccuid ovdal boraspiriid. Dáid guovlluin lea biddjon vuolibut rádjá goddin­lohpái oppalaččat, go vuoruhuvvon boraspireguovl­luin.

Maŋimuš jagiid lea geatkenálli máŋgga regiovnnas leamaš alit go mearriduvvon nállemihttu, ja nu leatge guohtonealliid massimat geatkái lassánan. Muhto 2006:s 2007:i njiejai sávzamassin geatkái. Dábálaš goddinlohpi geatkái lea gáibideaddji, ja goddinlobis lea máŋgga regiovnnas dássážii leamaš vuolit beaktu go sávahahtti. Getk­kiid liigegoddin/biedjogoddin čađahuvvui danne 2006 ja 2007 giđa. Eastadeaddji ja riidoláivudeaddji doaibmabijut leat maŋimuš jagiin lasihuvvon, ja ráđđehus dáhttu nannet dán barggu. Ráđđehus áigu 2009 stáhtabušeahtas evttohit lasihit easta­deaddji doaibmabijuid jahkásaččat 40 milj. ruvnnuin.

Ráđđehus lea nannen dialoga ja ovttasbarggu Sámedikkiin dan láhkai ahte Sámediggi lea ožžon njuolga nammadanválddi regionála boraspirelávdegottiide daid guovlluide gos leat sámi beroštumit. Sámedikkis ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvvis lea vel fásta áirras Bora­spirehálddašeami oktavuohtalávdegottis. Geahča Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 4.5.

20.2.8 Ođđa minerálaláhka

Oažžut áigái ođđa minerálalága lea oassin ráđđehusa doaibmilis ealáhus- ja guovllupolitihkkii, mas láhčit dili árvoháhkamii mii lea guovllu iežas báikkálaš resurssaid vuođul, nu ahte šaddet bargosajit doppe gos olbmot ásset. Ođđa láhka lea dehálaš láhčit dili nu ahte riikka minerálariggodagat dohkálaččat hálddašuvvojit servodaga ektui. Ođđa lágat fertejit servodaga ektui doarvái dárkkistit olles minerálasuorggi ja mineráladoaimmain áimmahuššat servodaga dárbbuid ja sámi beroštumiid ja maiddái ealáhusaid ja eanaeaiggádiid beroštumiid.

Ráđđehus dáhttu ahte ođđa minerálaláhka galgá leat veahkkin lasihit mineráladoaimmaid davviguovlluinge, ja láhka lea laktásuvvon ráđđehusa davviguovllustrategiijii. Lea dehálaš ahte eiseválddit lágaid bokte ožžot sadjái rámmaid mat áimmahuššet sihke ealáhusberoštumiid ja sámi beroštumiid. Dát sáhtášii bidjat vuođu buori ealáhusovdánahttimii daid guovlluide gos leat sámi beroštumit.

Lágat galget deavdit Norgga álbmotriektegeatnegasvuođaid. Dát vástida daid nuppástusaide mat leat jo čađahuvvon gustojeaddji báktedoai­bmaláhkii Finnmárkui. Mineráladoaimmain sajáiduvvon boazodoalloguovlluin áigu ráđđehus leat veahkkin láhčit dili nu ahte boazodoallu ja minerálaiskkadeamit sáhttet heivehit doaimmaset nubbi nubbái. Ođđa lágas galgá leat dialoga gaskal eiseválddiid, ealáhusa ja boazodili hovden- ja hálddašanorgánain, sihkarastin dihtii boazodili beroštumiid áimmahuššama. Eiseválddit sáhttet biehttalit mineráladoaimma jus erenlossa sámi beroštumit dan bearihit.

Sámedikki mielas dárbbašuvvo ođđa minerálaláhka. Go láhka sáhttá váikkuhit sámi kultuvrra ávnnaslaš kulturvuođu, de berošta Sámediggi das mo ođđa láhka hábmejuvvo. Ealáhus- ja gávpedepartemeanta čađaha ráđđádallamiid Sámedikkiin ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikaservviin nu go galgá stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskasaš ráđđádallanšiehtadusa mielde. Maŋŋil go ráđđádallamat leat loahpahuvvon, áigu departemeanta ovddidit láhkaevttohusa Stuorradiggái.

20.2.9 Energiijahuksemat

Ráđđehusas lea ulbmilin láhčit dili lassi bieggafápmohuksemiidda Norggas. Ođđa bieggafápmorusttegat galget huksejuvvot ceavzilis vuogi mielde, ja ollislaš perspektiivvas mas maiddái eará biras- ja servodatdeasttat áimmahuššojit buoremus lági mielde. Máŋga daid plánejuvvon bieggafápmorusttegiin leat jurddašuvvon ceggejuvvot Trøndelágas davásguvlui. Dát mearkkaša ahte rusttegiid ceggemat soitet šaddat vuostálaga sámi beroštumiid, erenoamážit dán guovllu boazodoalu. Bieggafápmoprošeavttat soitet dasto váikkuhit eanet boazoorohagaid go daidda maidda dát njuolga guoská. Dát lea danne go boazodoalus lea johtti doaibmavuoh-ki, sii johtet jahkodagaid mielde daid guohtumiid-da. Datte lea eahpevissis man stuorra negatiivva váikkuhusat bieggamillopárkkaid ceggemis lea bohccuide ja boazodollui. Dál eai leat vuos nu máŋga iskkadeami dán hárrái, ja iskkademiin mat leat čađahuvvon leat iešguđetlágan loahppabohtosat. Danne lea dehálaš ahte juohke áššis iskkaduvvojit váikkuhusat bures.

Dusten dihtii muhtin hástalusaid bieggafápmorusttegiid ceggemis boazodoalloguovlluin, lea Boazodoallohálddahus ovttas NVE:in almmuhan raportta. Raportii lea čohkkejuvvon dat dutkan mii dássážii lea dahkkon, ja boazodoallu rávvejuvvo mo galgá dahkat huksejeaddjiid ja almmolaš proseassaid ektui, ja huksejeaddjit rávvejuvvojit mo sáhttet garvit dárbbašmeahttun stuorra vahágiid boazodollui.

Vai bieggafápmorusttegiid hárrái šattašii ollislaččabut plánen, lea Oljo- ja energiijadepartemeanta ja Birasgáhttendepartemeanta ovttas álggahan guokte gaskaoami. 2005 rájes lea čađahuvvon fáddálaš riidoárvvoštallan visot dieđihuvvon ja ohccojuvvon bieggafápmoprošeavttain, main boazodoallu lea okta riidofáttáin. Dán barggus lei vel Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta ja Bargo- ja searvadahttindepartemeanta fárus. 2007 dohkkehuvvojedje nationála njuolggadusat bieggafápmorusttegiid plánemii ja báikki válljemii. Njuolggadusat máinnašit dehálaš deasttaid maid galgá áimmahuššat plánedettiin, nugo boazodoalu, eará sámi ealáhusberoštumiid ja sámi kulturmuittuid ja -birrasiid. Bieggafápmohuksemis berrešii gal cegget stuorát rusttegiid, dohko gos leat doarvái ja heivvolaš biekkat, ávkkálaš infrastruktuvra ja gos vuostálasvuohta eará deasttaiguin dohkkehuvvo. Njuolggadusaid mildosis máinnašuvvojit meannudanprosedyrat bieggafápmoáššiide sámi guovlluin.

Njuolggadusat aiddostahttet ahte galgá geahččalit bures mielváikkuhit plána- ja konsešunproseassain go galgá čielggadit čuozahusaid, gávnnahan dihtii dakkár huksenguovlluid maid dohkkehit earret eará sámi beroštumit. Gos leat garra huksenberoštumit rávvejuvvojit fylkkagielddat ráhkadit regionála bieggafápmoplánaid, vai guoskevaš guovllut árvvoštallojit ollislaččat ja plána- ja konsešunmeannudeapmi nannejuvvo. Lassin lea vel Oljo- ja energiijadepartemeanta ja Birasgáhttendepartemeanta ráhkadan oaivadeami mii čiekŋuda mo regionála plánabargu sáhttá čađahuvvot. Oaivadeamis lea biddjon nu ahte bieggafámu regionála plánaid plánavuđđui gullá ahte galgá kártet daid guovlluid mat leat dehálaččat boazodollui.

Smávit čáhefápmorusttegiid huksen lea maŋimuš jagiid sakka lassánan. Dan oktavuođas lea Oljo- ja energiijadepartemeanta ovttasráđiid Birasgáhttendepartemeanttain mearridan njuolggadusaid smávit čáhcefápmorusttegiidda. Njuolggadusain leat oaivadeamit daidda fylkkagielddaide mat áigot ráhkadit regionála plánaid smávit čáhcefápmorusttegiidda, muhto Norgga čázádat- ja energidirektoráhttage galgá daid atnit konsešunmean­nudeamis. Fylkkagielddat ávžžuhuvvojit njuolggadusaid bokte vuoruhit ráhkadit plánaid dakkár guovlluid várás, gosa máŋggas áiggošedje hukset ja dakkár guovlluid várás, gos huksemat dáidet šaddat vuostálaga eará deasttaiguin. Boazodoalloguovlluin ávžžuhuvvo ahte dán ealáhusa deasttat leat plánain mielde sierra čielggadanfáddán. Kulturmuittut ja kulturbiras, maiddái sámi, leat eará ávžžuhuvvon čielggadanfáttát. Ovttaskas áššiid konsešunmeannudemiin galget árvvoštallanvuđđui gullat boazodoallu, sámi kulturmuittut ja eará sámi beroštumit.

Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 4.6.

20.3 Boazodoallu

Dál doaimmahuvvo sámi boazodoallu várre- ja meahcceguovlluin Finnmárkkus, Romssas, Nordlánddas ja Davvi-Trøndelágas, ja Møre og Romsdal, Mátta-Trøndelága ja Hedmárkku osiin.

Boazodoallu doaimmahuvvo oktiibuot riikka lagabui 140 gielddas, ja areálas mii buohkanassii lea sullii 40 pst. Norgga eananareálas dahje sullii 140 000 km². Muđui leat Norgga boazodoallit hálddašan guohtumiid Ruoŧas Norgga ja Ruoŧa gaskasaš guovvamánu 9. b. 1972 guohtonkonvenšuvnna mielde. Vástideaddji leat ruoŧa boazodoallit hálddašan guohtumiid Norggas. Dát konvenšuvdna loahpahuvvui cuoŋománu 30. b. 2005, ja dál leat Ruoŧain šiehtadallamat ođđa guohtonkonvenšuvnna hárrái. Čujuhuvvo muđui dáidda Od.prp. nr. 75 (2004 – 2005) ja árv. O.nr. 98 (2004 – 2005).

Sámi boazodoallu lea hálddahuslaččat juhkkon 6 boazoguvlui, mat fas leat juhkkon boazoorohagaide, oktiibuot 82. Juohke orohagas doaimmahuvvo boazodoallu ovtta dahje máŋgga siiddas. Siiddat siskkildit ovtta dahje moadde siidaoasi. Juoh­ke siidaoasis leat dávjjimusat máŋga boazoeaig­gáda ja juohkehaččas boazomearka. Ealáhusas ledje oktiibuot 556 siidaoasi njukčamánu 31. b. 2007. Badjelaš 2850 olbmo gullet dáid siidaosiide. Sámi boazodoalu eanaš oassi lea Finnmárkkus, gos leat 398 siidaoasi ja vádjit 2100 olbmo. Cuoŋománu 1. b. 2007 lei boazolohku giđđaealus (ovdal miesseguoddima) sámi boazoguovlluin sullii 229 000.

Boazodoallu geavvá arktalaš buvttadansystemas mas ávkkástallá bohcco heiveheami davvi taigai ja tundrai. Boazu lea fysiologalaččat ja luonddus heivehuvvon dan luonddubirrasii, sihke go johtilit šaddá oanehis ja garra geassejahkodagas, ja geahpeduvvon doaimmas ja energimassimis dálvvi mielde. Doaimmaheaddjit ávkkástallet vel bohcco heivehemiid go jahkodagaid johtet ealuiguin guohtumiid gaskka. Bohcco lunddolaš johtin ja dan johtti doaibmavuohki lea dáid guovlluid optimála buvttadeami geađgejuolgečorgi ja boazodoallokultuvrra vuođđu, nu go dan birra dál diehtit.

Boazodoalus ealáhussan leat máŋga buori beali. Dat ovddasta álgoálggus buori ja jierpmálaš resursaávkkástallama marginála várre- ja meahcceguovlluin. Dat lea oassin ealáhuslaš girjáivuhtii, ja dat lea sámi kultuvrra guovddáš guoddin. Boazodoallu ealáhussan, kultuvran ja eallinvuohkin lea máŋggaláhkai áibbas erenomáš sihke nationála ja riikkaidgaskasaš oktavuođas. Danne dat ánssáša buori fuomášumi ja guovdilastima dahkkár doaimmain mat sáhttet sihkarastit, ovddidit ja nannet ealáhusa. Lassin lea vel dehálaš leat dihtomielas dan buorrevuhtii mii boazodoalus lea, go bisuha ealáhusaid ja almmolaš bálvalusaid boaittobeal Norggas. Máŋgga sajis lea boazodoallu ealli giliide dat guovddáš váikkuheaddjin .

20.3.1 Boazodoallopolitihka bajimus ulbmilat ja váikkuhangaskaoamit

Dat ulbmilat ja rávvagat mat leat vuođđun boazo­doallopolitihkkii leat mielde Sd.dieđ. nr. 28:s (1991 – 1992) Nana bissovaš boazodoallu,ja dat muddemat ja ođđa momeanttat mat leat deattuhuvvon Stuorradikki meannudettiin jahkásaš boazodoallošiehtadusproposišuvnnaid ja jahkásaš stáhtabušeahta meannudettiin. Váldostrategiija lea ásahit ceavzilat boazodoalu. Dáinna oaivvilduvvo dakkár boazo­doalu mas lea ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš ceavzilvuohta. Dát golbma mihtu leat gaskaneaset oktavuođas: Ekologalaš ceavzilvuohta bidjá vuođu ekonomalaš ceavzilvuhtii ja ekologalaš ja ekonomalaš ceavzilvuohta ovttas dahket vejolažžan ovddidit kultuvrralaš ceavzilvuođa.

Dat guokte guovddáš gaskaoami mainna galggašii juksat boazodoallopolitihkalaš mihtuid leat boazodoalloláhka ja boazodoallošiehtadus. Ođđajagimánus 2007 ovddidii ráđđehus ođđa boazodoalloláhkaevttohusa. Stuorradiggi dohkkehii lága ja dat bođii fápmui suoidnemánu 1. b. 2007 rájes. Ođđa lága ferte geahččat ráđđehusa ja Stuorradikki ceavzilis boazodoalu mihtu oktavuođas. Dat ođđa láhka lea dehálaš veahkkin ollislaš boazodoallopolitihka barggus, mas visot gažaldagat árvvoštallojit ovttas. Láhka lea vuođđuduvvon dasa ahte boazodoallu lea biologalaš resurssaid duohken, ja ahte dáid atnin ferte leat ceavzil guhkitáiggi perspektiivvas. Boazodoallu lea ealáhus, seammás go das lea guovddáš mearkkašupmi sámi kultuvrii. Dál lea láhččon ahte ealáhusas sáhttá leat eanet siskkáldas hovden. Seammás leat hábmejuvvon ráŋggáštanregelat mat addet eiseválddiide láhkavuođu čuovvolit, daid háviid go siskkáldas iešstivrejupmi ii doaimma, dahje go dat dárbbášuvvo resursavuođu dahje eará servodatberoštumiid dihtii.

Dál bargojuvvo diehtojuohkimiin boazodoalu ektui, man áigumuššan lea ahte ealáhusas ohppet lága mearrádusaid birra, nu ahte dat ođđa gaska­oamit bohtet sadjái nu johtilit ja beaktilit go vejolaš. Erenomáš dehálaččat leat geavahanregeliid mearrádusat, ja boazodoalliide galgá bures čilget mo geavahanregelat ráhkaduvvojit. Dohkkehuvvon geavahanregelat šaddet resursahálddašeami vuođđun ovddasguvlui, ja leat eaktun dasa ahte lágas galget máŋga mearrádusa muđui geavahuvvot, masa gullet mearrádusat oalgeordnejuvvon rekrutterenoasi ođđaásaheami ja ásaheami birra. Dán diehtojuohkimis leat sihke čálalaš dieđut, diehtojuohkinčoahkkimat ja njuolga oaivadeapmi.

Boazodoallošiehtadus lea boazodoallolága bálddas dat dehálamos gaskaoapmi juksat boazodoallopolitihka mihtuid. 2007/2008 boazo­doallošiehtadusas lea dábálaš rámma 97 milj. ruvnno. Dát lea 4,5 milj. ruvnno lasáhus 2006/2007 boazodoallošiehtadusa ektui. Boazodoallošiehtadusa dehálamos mihttun lea láhčit dili bohcco­bierggu lassi johtui, ja oalgguhit ealáhusa eanemus vejolaš njuovvamii ja árvoháhkamii dihto rámmaid siskkobealde. Dat doaimmat mat leat 2007/2008 boazodoallošiehtadusas, masa maid gullá joatkit sierra árvoháhkanprográmmain boazodili várás, nannejit dan joraheami mii lea maŋimuš jagiid leamaš boazodoallošiehtadusa gaskaomiin, namalassii eanet ealáhusguvlui, ja heiveheapmi daid boazodoalliide guđiin lea boazodoallu váldo­ealáhussan. Dál lea ođđa boazodoallošiehtadus sohppojuvvon 2008 – 2009 šiehtadusjahkái, mas gaskaomiid geavaheapmi jotkojuvvo dáinna hálttiin. Stuorradiggi eaktuduvvo dábálaš láhkai meannudit proposišuvnna ovdal geasi.

Jahkásaš boazodoallošiehtadallamiid oktavuođas lea Sámedikkis áicisajádat, ja čuovvu šiehtadallamiid. Ovdal šiehtadusšiehtadallamiid meannuda Sámediggi iežas árvalusaid boahttevaš šiehtadallamiidda. Dán árvalusa vuođul, dollo čoahkkin gaskal Sámedikki ja Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta politihkalaš jođihangotti ovdal go Stáhta ovddida fálaldagas. Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 10.5.

20.3.2 Hástalusat

Boazodoalu hástalusat leat ollu ja seagážat. Ain lea muhtin sajiin Finnmárkkus viehka stuorra hástalus gaskavuođas gaskal dan maid guohtumat girdet ja resursavuođu. Dasto váilot dán guovddáš boazo­doalloguovllus moanat rámmaeavttut boazodoalu hárrái. Stáđis rámmaeavttut boazoealáhussii lea dárbbašlaš eaktun jus galggaš sáhttit ásahit oadjebasvuođa ja einnostanvuođa boazodilis, ja juridih­kalaš gaskaomiide beaktilis čuovvoleami. Dán oktavuođas gullet rámmaeavttut guovllu-, orohat- ja siidarájáide, guohtonáiggiide ja boazolohkui. Romssa boazoguvlui lea váldohástalussan unnán dálveguohtun, stuorra massimat boraspiriid geažil ja oppalaš heajos ekonomiija. Nordlándda ja Davvi-Trøndelága boazoguovlluide lea váldohástalussan sihkarastit areálaid ja go leat stuorra massimat boraspiriid geažil. Mátta-Trøndelága/Hedmárkku boazoguvlui lea váldohástalussan sihkarastit buriid doaibmalaš diliid, ja doarvái areálaid maŋŋil go boazodoallu máŋggaid vuoigatvuođanákkuid čađa eanaeaiggádiiguin, lea guovllus massán guohton­eatnamiid. Dasto lea visot guovlluid hástalussan ealáhusdoalliide lasihit árvoháhkama ja buoridit buvttadan- ja gálvojohtolađđasiid gaskasaš oktiiordnema.

Sihkarastit, ovddidit ja nannet boazoealáhusa mearkkaša gáibideaddji hástalusaid sihke ealáhussii ja hálddašeapmái. Resurssalaš hástalusaid ferte johtilit čoavdit. Dán barggus lea iešguđet doaimmaheaddjiid gaskasaš oktasaš duohtavuohtaáddejupmi ja ovttasdoaibma mearrideaddji eaktun. Dát gáibida nana diehtodási politihkkáriid ja eiseválddiid gaskkas, boazodoalu iešguđet beliid birra ja nuppástuhttinproseassaid ja sivvadilálašvuođaid ektui. Dušše oktasaš rahčamušaid ja ovttasbarggu bokte lea vejolašvuohta juksat daid mihtuid mat leat biddjon.

20.3.3 Boazodoalu rámmaeavttuid mearrideapmi

Čielga rámmaeavttut boazoealáhussii lea eaktun juksat ceavzilis boazodoalu mihtu. Eiseválddiide lea danne vuoruhuvvon doaibman mearridit váilevaš rámmaeavttuid. Dát guoská mearridit rájáid gaskal boazoguovlluid, orohagaid, siiddaid, ja guohtonáiggiid ja boazologu.

Ráđđehus lea erenomážit gidden fuomášumi mearridit dárbbašlaš rámmaeavttuid ođđa boazodoallolága implementerema oktavuođas, ja sierra doarjagiid bokte lea láhččon nu ahte orohagat johtilit ožžot ráhkaduvvot geavahanregeliid, maiddái guohtongeavahanregeliid ja siiddaid bajimuš boazologu.

20.3.4 Boazodoalu areálat

Boazodoallu lea ealáhus mii lea areálaid duohken, sihke marginála guohtoneatnamiid ja bohcco dárbbus máŋggalágan jahkodatguohtoneatna­miidda ja daid gaskasaš johtolagaid geažil. Olmmošlaš doaibma boazoguohtumiin boahtá lassin dan muosehuhttima mii lea luonddus, earret eará boraspiriid geažil, mat álo leat leamaš doppe gos bohccot leat.

Visot boazoguovlluide lea oktasaš dat ahte eai leat ollu bohccot (boazolohku juohke km²) hui stuor­ra areálain. Vaikke eai leat ollu bohccut orohat­dásis, de sáhttet duohtadeamit boazoguohtumiin liikká leat viehka mearkkašahttin boazodollui. Boazodoallu geavvá gávcci sierranas jahkodatguohtumiin. Juohke jahkodagas leat ráddjejuvvon areálat maid sáhttá atnit guohtumii, ja sáhttá šaddat nu ahte olles eallu ferte čohkkejuvvot uhca guvlložii. Dát lea áinnas giđđadálvvi go eanaš guohtun ii leat olámuttus go lea muohttaga ja jieŋa vuolde. Dalle leat viehka ollu bohccot daid areálain gos lea guohtun, ja dát kapasitehta lea mearrideaddjin dasa galle bohcco orohagas sáhttet leat guohtumiin jagi botta.

Boazoguohtumiin leat maŋimuš logenearjagi sakka lassánan duohtadeamit ja muosehuhttimat. Njuolga váikkuhusat duohtademiin ja muosehuhttimiin sáhttet leat ahte massá oalát daid guohtumiid maidda huksejuvvo dahje gilvojuvvo, ja ahte bohtet hehttehusat bohccuid johtolagain. Eahpe­njuolga váikkuhusat sáhttet leat boddosaš massimat dahje guohtumiid das birra ii sáhte nu bures geavahit, ja lassibargi boazodoallái ja hušša bohccuide. Máŋga smávit duohtadeami ja muosehuhttima ollislaš beaktu lea dávjá stuorát go oktiibuot buot duohtadeamit galggašedje bearihit. Dát lea danne go guohtumat biđgejuvvojit bihtáide, maid lea váttis ovttastahttit bohcco dárbbuide go galget leat maŋŋálas «rabas guovllut» ja johtolagat. Boazo­guohtumiid ná fragmenteren lea leamaš, ja veadjá ain leat, okta daid duođalamos áitagiid dálá boazodollui.

Stuorra hástalussan lea oažžut áddejumi boazodili areáladárbui ja mo iešguđet doaimmat váikkuhit boazodoalu. Buoret áddejupmi šaddá ee. go gulahallá guoskevaš beroštumiiguin, ležžet dal almmolaš dahje priváhta beroštumit. Boazodilli ferte ieš leat doaibmi dán barggus ja searvat daid arenain gos areálaatnima eavttut digaštallojit ja mearriduvvojit. Dasto lea dehálaš ahte boazodoalu areálaatnin boahtá oidnosii buvttadeaddji ja doaibmi boazodoalu bokte.

Sihkarastin dihtii boahttevaš birgennávccalaš boazodoalu, dárbbašuvvo buorebut sihkarastit boazodoalu areálaid, ja áinnas daid areálaid mat dárbbašuvvojit ceavzilis boazodollui. Vai dán oažžu áigái, de lea Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta nugo boazodili ovddasvástideaddji fágadeparte­meantan, oaidnán dárbbašlažžan nannet departemeanttaidgaskasaš ovttasbarggu, ja dan bokte láhčit dili nu ahte sámi boazoguovlluin eanet jurddaša ollislašvuođa areálahálddašeami dáfus. Bargu lea lágiduvvon prošeaktan. Prošeavtta hovde stivren­joavku mas guoskevaš departemeanttat leat mielde, nugo Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta, Birasgáhttehdepartemeanta, Gielda- ja guovlo­departemeanta, Bargo- ja searvadahttindepartemeanta, Oljo- ja energiijadepartemeanta, Suodjalus­departemeanta ja Justiisadepartemeanta. Stivren­joavkku jođiha Eanandoallo- ja biebmodeparte­meanta. Joavku ovddasvástida oainnusin oažžut ja konkretiseret dárbbuid ja vejolašvuođaid, ja juoh­kit ovddasvástádusa daid doaibmasurggiid čuovvoleami ektui maid stivrenjoavku dáhttu dárkilat čielggadit ja árvvoštallat. Dás eaktuduvvo ahte dan čuovvolit ovddasvástideaddji departemeanttat, dahje jo departemeanttaidgaskasaš bargojoavkkut mat addon mandáhta ja áigemeari siste, raporterejit stivrenjovkui. Dáid raporttaid vuođul sáhttá stivrenjoavku ovddidit konkrehta doaibmaevttohusaid ovddasvástideaddji departementii. Evttohusat sáhttet ee. guoskat gustojeaddji regeliid nuppástusaide, ja evttohusaide mat láhčet dili buoret dialogii ja ovttasdoibmii gaskal boazodili ja eará meahccegeavaheaddjiberoštumiid. Earret dan ahte evttohusat sáhttet leat veahkkin juksat prošeavtta mihtuid, de galget evttohusat vel leat veahkkin deavdit nationála ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid sámi boazodili ektui.

20.3.5 Boazodoalu vearut ja divadat

Jahkásaš boazodoallošiehtadallamiid oktavuođas lea Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi (NBR) máŋgii ovddidan gáibádusa vearuide ja divadiid hárrái boazodoalus, maŋimuš 2007/2008 boazo­doallošiehtadusa šiehtadallamiin. 2006/2007 boazo­doallošiehtadusa šiehtadallamiin čielggaduvvui politihkalaš dásis ahte galgá nammaduvvot bargojoavku mii galgá árvvoštallat mađđása go 1982:s jorai divatluvven nu ahte šattai lassi doarjagin. Dás čujuhuvvo Sd.prp. nr. 64 (2005 – 2006) 2006/2007 boazodoallošiehtadusa birra 4.8 kapihttala máinnašeapmái. 2006 čavčča nammaduvvui bargojoavku mas ledje Finánsadepartemeantta áirasat ja Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta golbma olbmo. Bargojoavku ovddidii raporttastis skábmamánu 2006.

NBR ovddidii 2007/2008 boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiid oktavuođas dievas buhtadus-/luvvengáibádusa divadiidda dan anu ja oastima ovddas mii boazodoalus lea doallofievrruid oktavuođas. Sámediggi lea dievasčoahkkimisttis, go meannudii jagi 2007/2008 boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiid, ovddidan árvalusa mii vástida NBRa gáibádussii oažžut olles buhtadusa/beassama divadiin. Maiddái dainge šiehtadallamiin, mat leat jagi 2008/2009 boazodoallošiehtadusa olis, lea NBR gáibidan olles buhtadusa/beassama divadiin.

ášši máinnašuvvo boazodoalloproposišuvnnas mii ovdanbiddjo 2008 giđa.

20.3.6 Strategiijat ja doaibmabijut

• Ráđđehus áigu vuoruhit rámmaeavttuid barggu, ja dása giddejuvvo fuomášupmi ođđa boazodoallolága implementerema oktavuođas. 2008 bušeahtas lea juolludeapmi mii láhčá dili nu ahte sáhttá dohkkehit dárbbašlaš rámma­eavttuid.

• Ođđa boazodoallolága implementeremis, lea geavahanregeliid hábmen dehálaš. Lága mearrádusaid mielde geavahanregeliid birra, lea boahtán reaidu resursahálddašeapmái mas boazodoalus alddes lea guovddáš sajádat, muhto mas eiseválddit máŋggaláhkai leat láhčán ja áigot láhčit dili dasa ahte dát šaddá buorre proseassan.

• Ráđđehus lea álggahan prošeavtta man ulbmilin lea nannet departemeanttaidgaskasaš ovttasbarggu vai lasihuvvošii fuomášupmi areálahálddašeami ja boazodoalu birra, ja láhčit dili vai buorebut sihkarastojuvvojit boazo­doalloareálat. Prošeavtta jođiha Eanan­doallo- ja biebmodepartemeanta. Visot guoski departemeanttat oassálastet barggus.

• Ráđđehus lea Od.prp. plána- ja huksenlága ođđa plánaoasi birra ovddidan nuppástusevttohusa mii buorida lága vai lea buorebut reaidun, mii fas nannosabbot oainnusin oažžu boazo­doalu dárbbuid ja beroštumiid, ja seammás láhčá dili dasa ahte boazodoalu beroštumit áimmahuššojit iešguđet plánaproseassain.

• Barggadettiin oainnusin oažžut boazodoalu areálaanu, galgá boazodoalu areálain ráhkaduvvot árvoklassifiseren. Dát árvoklassifiseren galgá leat guovddáš reaidun gieldda ja regionála plánemis.

• Guoski departemeanttat galget ain doaibmilit searvat Mátta-Trøndelága fylkkamánni prošeavttas «En felles politikk for fjellområdene i Sør-Trøndelag». Go prošeakta gárvána, de galgá prošeavtta sáhttit geavahit dakkár guovlluinge riikkas gos leat sullasaš riiddut.

• Ráđđehus áiggošii gávdnat čovdosa daid bistilis riidduide Plassjeguovllus, sihkarastin dihtii máttasámi boazodoalu buori láhkai. Maŋŋil šiehtadallamiid orrot dál šaddamin dáhtolaš čovdosat, muhto dan duhkodahkii go ovttaskas eanaeaiggádat eai guorras šiehtadusbohtosii mii lea šiehtadallon, soaitá ráđđáhus fertet árvvoštallat guohtunvuoigatvuođaid bággolonistit.

• Go leat stuorát doaibmabijut boazoguovlluin, ja maiddái stuorát gáhttenguovlluid ja huksen­doaimmaid evttohusaid oktavuođas, de galgá boazodoalu beroštumiiguin ráđđádallat. áigumuššan lea dákkár áššiin hábmet dárkilat njuolggadusaid ráđđádallanprosessii.

20.4 Guolástus- ja áhpedoalloealáhus

Soria Moria-julggaštus dieđiha ođđa ollislaš riddopolitihka. Soria Moria-julggaštus deattuha dasto mearrasuorggi leat ovtta daid viđa vuoruhansurggiin main Norggas leat erenoamáš ovdamunit.

Riddo- ja guolástuspolitihkka galgá leat veahkkin guhkitáigásaš ja birrasa dáfus dohkálaš árvoháhkamii olles servodahkii, ja seammás dagahit vuoiggalaš riggodatjuogadeami. Ráđđehusa višuvdnan lea ahte miehtá rittu galgá leat vejolaš doalahit nana servodagaid. Dárbu lea ražastit vai galgá olahit ođasteami ja ovdánahttima, seammás go áimmahuššá báikkálaš servodagaid main leat stuorra nuppástuhttinhástalusat.

Ollislaš riddopolitihkka eaktuda dáhttu ja máhttu oaidnit oktavuođaid ja beavttuid iešguđetlágan suorgepolitihkalaš doaimmain. Guolástuspolitihkalaš barggut, eanadoallopolitihkka, gealboloktendoaimmat, gaskaoamit ealáhus- ja guovlluovdánahttimis, johtolat ja áinnas biras- ja sosial-politihkalaš doaimmat mearkkašit buot eanemusat go dat laktásuvvojit stuorát, servodatlaš oktavuhtii. Dien ollisvuođa meannudanmearkkašupmi deattuhuvvo ráđđehusa moanaid strategalaš dokumeanttain, ovdamearkka dihtii stuoradiggedieđáhusas guovllu- ja regionálapolitihka birra, Sd.dieđ. nr. 21 (2005 – 2006) Hjarte for hele landet.

Guolástus- ja áhpedoalloealáhusas leat máŋgga dáfus ovttaláganvuođat beroškeahttá regionála dahje báikkálaš sajiin, seammás go leat regionála iešvuođat máŋggalágan potensiálain. Nuppi dáfus mearkkaša ealáhus hui ollu máŋgga báikegotti ovdánahttimii. Ja nuppi dáfus ferte dat gierdat garra riikkaidgaskasaš gilvvu ja máilmmeviidosaš ovdánahttinvieruid. Diet dilli sáhttá orrot gáržžideaddjin, seammás go das bohtet ođđa hástalusat ja vejolašvuođat. Ealáhus ferte nagodit dustet nuppástusaid ja leat dynamalaš, ja das ferte leat dáhttu duššadit stirdon vieruid ja buvttadanproseassaid.

Guolástus- ja áhpedoallohálddašeamis leat nationála hábmemat ja bajitdási strategiija vuođđun, mas geađgejuolgin leat ceavzilis bivdimat guhkitáiggi perspektiivvas. Dien dáfus lea ealáhus riikkaidgaskasašge, go Norgga guollebivdu ovddemustá lea dain guovlluin gos Norggas lea juogaduvvon hálddašanovddasvástádus eará našuvnnaiguin. Dat eaktuda riikkaidgaskasaš šiehtadusaid ja daid mielde čuvvot sihke geatnegasvuođat ja vuoigatvuođat. Ovttasbargu riikkarájáid badjel gártá leat dehálažžan dakkár surggiin go hivvodatdutkan, guolledearvvasvuohta, doaimmat mat váikkuhit vuostá lobihisvuođaid guolástusas ja jođus, márkaniidda beassan ja kvalitehtadárkkisteapmi sihkarastin dihtii geavaheaddjiide oadjebas ja buori mearrabiepmu.

Govvideaddji ovdamearkan dása lea dat ollu lobihis dorskebivdu Davvi-Atlanteris. Dat ovddasta stuorra hálddahuslaš hástalusa danne go dat hedjo­nahttá vejolašvuođa ovddidit ceavzilis hálddašanpolitihka. Guollenáli ahtanuššamii čuohcá go bivdu bistá guhká ja ollu bivdojuvvo, mas fas leat sosioekonomalaš váikkuhusat, erenomážit davviguovlluin. Ráđđehus lea ovdanbuktán oaivilis daidda riikkaidgaskasaš rahčamušaide, vai bissehivččii dien lobihis bivddu, sihke bivdodárkkistandoaimmaid lasihemiin ja hápmandárkkisteami šiehtadusaiguin go gáddái buktá guliid. Soria Moria-julggaštusa eará doaimmat mat leat jurddašuvvon nannet guliid doalvuma daidda guovlluide mat eai birge guolástusa haga, lea čavget buktingeatnegasvuođavugiid ja fas álggahit guovllu earreortnega.

Guollebivdu mearkkaša hui ollu máŋgga sámi báikkis, ja dávjá lotnolasat eará ealáhusaiguin. Dien lea gielddalávdegotti eanetlohkuge deattuhan (gč. árv. S. nr. 110 (2002 – 2003)). Stáhta áigu, danne go lea guolleresurssaide hálddašeaddjin, váldit vuhtii dan mii leažžá buoremus searvevuhtii ja eará geatnegasvuođaid mat stáhtas ležžet, earret eará nu ahte váldá vuhtii ahte hálddašandoaimmat leat mielde sihkarastimiin sámi kultuvrra ávnnas­laš vuođu.

Sámi guollebivdu lea ovddemustá vuotna- ja riddobivdu. árbevirolaš mearrasámi ássanguovllut leat eanaš riddo- ja vuotnaguovlluin Nordlándda davviguovlluin, Romssa bokte ja Finnmárkkus gitta Ruošša rájá rádjai.

Go guolástusas lea hirbmat dehálaš mearkkašupmi sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđui, de gullet moanat guolástusášši Sámedikki ja Ráđđehusa gaskasaš ráđđádallanšiehtadussii. Geahča maiddái Sámedikki jahkedieđáhusa čuoggá 10.4.

20.4.1 Guolástanláivadaga vuogádatlaš váikkuhangaskaoamit

Ráđđehus bijai cuoŋománu 16. b. 2007 ovdan strukturdieđáhusa guollefatnasiidda strukturpolitihka birra (Sd.dieđ. nr. 21 (2006 – 2007)). Dat lea vuođđuduvvon Strukturlávdegotti árvalussii (NOU 2006:16) mii geigejuvvui borgemánu 19. b. 2006 ja dan gulaskuddamiid cealkámušaide. Dieđáhusas evttohuvvui earret eará ahte strukturearit galget juolluduvvot ain 20 jahkái (25 jahkái daid struktur­eriide mat jo leat juolluduvvon). Dasto evttohuvvui viiddidit strukturearreortnega nu ahte dat guoská vel gaskal 11 ja 15 mehtera fatnasiidda, ja riddo­guolástanfatnasiid eari alimus mearri evttohuvvui vuoliduvvot. Ráđđehusa evttohus dohkkehuvvui Stuoradikkis geassemánu 5. b. 2007, ja bođii fápmui gonagaslaš resolušuvnna bokte geassemánu 8. b. 2007.

Finnmárkku riddoguolástanlávdegotti árvalusa (gč. 20.1.3 kap.) meannudeapmi veadjá šaddat mearkkašahttin strukturgaskaomiid hábmemiid-da.

20.4.2 Ođđa áhperesursaláhka

Ođđa áhperesursalága bargu lea vuođđuduvvon áhperesursaláhkalávdegotti čielggadeapmái (NOU 2005: 10 Lov om forvaltning av viltlevende marine ressurser). Sámediggi lei dán lávdegottis ovddastuvvon. Daid áššiid gaskkas maid lávdegoddi galggai čielggadit ja árvvoštallat, lei mearrádusaid laktin daid álbmotrievttalaš geatnagasvuođaid ektui maid Norga lea váldán badjelasas eamiálbmogiid hárrái. Guolástus- ja riddodepartemeanta lea bargan lávdegotti evttohusa čuovvolemiin, ja lea bidjan ovdan odeldiggeproposišuvnna ođđa áhperesursalága birra (Od.prp. nr. 20 (2007 – 2008)). Dan oktavuođas leat leamaš ráđđádallamat Sáme­dikkiin, sihke politihkalaš ja hálddahuslaš dásis.

20.4.3 Stuoradiggedieđáhus gonagasreappáid hálddašeamis

Guolástus- ja riddodepartemeanta lea ovddidan stuoradiggedieđáhusa gonagasreabbá hálddašeami birra, Sd.dieđ. nr. 40 (2006 – 2007). Dieđáhusa barggu álgu lei rabas čoahkkin Buođggáhis borgemánus 2006. Guolástus- ja riddoministtar oassálasttii ja son dat bivddii čoahkkima. Čoahkkimis beasai departemeanta gullat oaiviliid ja evttohusaid mat de leat váldon mielde stuoradiggedieđáhusa barggus. Departementii bohte maid eará evttohusat maid dat lea geahčadan ja guorahallan.

Ulbmilin stuorradiggedieđáhusain gonagas­reabbá birra lei čájehit mo gonagasreabbá lea boahtán Norgga áhpeguovlluide ja mo gonagas­reabbá lea hálddašuvvon dán rádjái, ja daid bokte ráhkadit oktasaš vuođu nationála strategiijai mo boahttevuođas hálddašit gonagasreabbá.

Dat guovllut gos gongagasreabbá lea, ja ná gusket gonagasreabbápolitihkkiige, leat maiddái guovddáš mearrasámi guovllut. Ráđđehusa prin­sihppa lea ahte sii geaidda gonagasreabbá lea eanemus vahágin, sis galgá leat vuosttašvuoigatvuohta ávkkástallat dainna resurssain. Stuoradiggedieđáhusas gonagasreabbáhálddašeami birra evttohuvvojit čovdosat mat atnet dán deastta beroškeahttá čearddalašvuođas.

Finnmárkku riddoguolástanlávdegotti árvalusa meannudeapmi veadjá šaddat mearkkašahttin gonagasreabbáhálddašeami hábmemii.

20.4.4 Guovloeriid ortnet

Ráđđehus álggahii 2006 čavčča guovlluearreortnegiin dego geahččalanortnegin Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus. áiggan lei heivehit dili nu ahte sáhttá varas guoli buktit reidenindustriijai dakkár guovlluide mat eai birge dan haga, ja dakko bokte lea daid guovlluin sihkarastimin doaimma, barggaheami ja árvoháhkama. 2006:s biddjui 3 pst. dorskejoavkoeriin dorskefeastonuohttefanasjovkui ja guovlluearreortnegii gis biddjojedje gaskal 15 ja 21 mehtera ja gaskal 21 ja 28 mehtera konvenšuvdna ealla riddofatnasat. Ollislaš oassi mii biddjui guovlluearrái lei 3 484 tonna oppalaš Norgga earis, mii lea 212 700 tonna dorski.

Guolástusdutkama árvvoštallanraporta mii lea geahččalanortnega birra geigejuvvui Guolástus- ja riddodepartementii njukčamánus 2007. Raporta čájeha earret eará ahte ortnega beaktu lea dan duoh­ken ahte guovllueriid geažil šaddá eará guolle­juohku go dábálaš guollebivddus, ja ahte dábálaš guollebivddu ovdánahttin mearkkašii ollu guovl­luearreortnegii. Dasto leat raporttas moanat rávvagat mo ortnet galggašii heivehuvvot vai sihkarastá ahte politihkalaš mihttomeriid juksá, ja eará gaskaoamit guorahallojit seamma mihttomeriid juksama ektui. Dán geažil muddejuvvui guovlluearri ja jotkojuvvui geahččalanortnegin jahkái 2007, seamma guollemeriiguin go 2006:s.

Ortnet lea leamaš gáibideaddji hálddahušlaččat ja 2006 ja 2007 vásáhusat eai leat nu buori beavttuin, go mii lei vurdojuvvon. Vejolaš sivvan lea ahte dat earri mii lei, lea juhkkojuvvon menddo máŋgga báikegoddái, nu ahte ii leat sáhttán ollu bivdit iešguđet rusttegiin.

Govus 21.2 Sállannuorri Finnmárkkus

Gáldu: Samfoto

2008:i lea guovlluearretortnet de heaittuhuvvon ja lea álggahuvvon dakkár molssaeaktu mas dorskeeari oassi lea várrejuvvon oalgebivdoortnegii. Dákkár ortnegis ii šatta njuolga geográfalaš vuođđuduvvon hovdenvejolašvuohta, muhto ná galggašii oalgguhit ahte earreoasis bivdojuvvo eará guolli go dorski (oktan sáiddiin ja divssuin). Dát livččii lasihan guollehivvodaga, ja nu maid leat buorrin máŋgga báikegoddái.

Nuppástusat leat ságaškuššon Sámedikkiin skábmamánu 26.b. 2007 ráđđádallamiin. Sámediggi válddii ášši vuhtii ja máhccá áššái maŋŋil go lea ožžon eanet dieđuid ortnega váikkuhusaid birra.

20.4.5 Akvakultuvra – luossa ja dápmot

Luosa ja dápmoha biebmanlobit juhkkojuvvojit juoh­kinvuoruid bokte, main dihto lohku almmuhuvvo dihto eavttuid mielde. 2002 rájes lea mákson dáid lobiid ovddas. Máksu lea leamaš ovdagihtii mearriduvvon 5 milj. ruvdnui juohke lobi ovddas olles riikkas, earret Finnmárkku fylkkas gos máksu lei biddjon 4 milj. ruvdnui. Vuolideapmi lei gilvvu heajut beliid árvvu mielde árvvostallama vuođul, go dáppe leat guhkes gaskkat márkaniidda ja guhkit buvttadanáigi go muđui riikkas.

2006 čavčča almmuhuvvojedje 10 ođđa lobi biebmat luosa ja dápmoha Finnmárkkus ja dalle giddejuvvon fálaldatvuoru bokte. Lobit leat logi jahkái dan gielddas gosa dat leat ásahuvvon ja čiežas dain biddjojedje Nuorta-Finnmárkui ja golmmas fas fylkka oarjeguovlluide.

Ráđđehussii lea leamaš dehálaš oalgguhit ođđa ealáhusdoaimmaide fylkka riddoguovlluin. Sámediggi lea dovddahan veahá balu danne go oalle ollu guolit besset luovus biebmanealáhusain ja lea deattuhan ahte biebman ii galgga šaddat áittan luondduguollenállái. Ráđđehus áiggošii geahpedit lovpema ja áigu čavget gáibádusaid biebmanrusttegiidda. Ortnegiid álggaheapmi mas nationála luossavuonat ja luossačázádagat lea dehálaš doai­bmabidju luondduluosa gáhttemii.

20.4.6 Luossalobit Moskái Divttasvutnii

2002 čavčča juhkkojuvvo nuvttá guokte luossabiebmanlobi, mat galge julevsámi gillái Moskái Divttasvuona suohkanis Nordlánddas. Ráđđehusa bealis atne dán leat guovllupolitihkalaš doaimma oassin, man álgun lei dáhttu ahte galggašedje bisuhit ássama hui unna ja hearkkes servodagažis. Nordlandsforskning lea árvvoštallan juohkima beavttu (NF-raporta 10/2005 Fjordfolk på kon­sesjonsjakt). Báikkálaš vuordámušat leat leamaš hui stuorrát dáid biebmanlobiid mávssolašvuhtii. Biebmanrusttegat leat duddjon muhtin bargosajiid, muhto dušše dat eai leat nagodan bissehit fárrema Moskeservodagas.

20.4.7 Guolástusaid davviguvllolaš doaibmabijut

Guolástuspolitihkka lea guovddážis Ráđđehusa davviguovllunannemis. Ollislaš resursahálddaš-eapmái gullá gáhttet eamiálbmogiid ealáhusaid luondduvuođu, masa gullá vel gáhttet dan birrasa mii lea riddoguovlluin ja vel árbevirolaš mearrabivddu ja luossabivddu. Ráđđehus áigu ovddidit dálá ja ođđa ealáhusaid vai lea sámi ássamii ja kultuvrii vuođđun.

Ealli marina resurssaid viežžan davvi áhpe­guovlluin ja vel ovdánahttin áhpedoallodoaimmaid ja dáid lassiváikkuhusaide birrasii, leat áibbas mearkkašahttin jus davimus fylkkaid báikkálaš servodagat galget ceavzit. Davvi áhpeguovlluid mearkkašahttin deattuhuvvo dainna ahte dehálamos guolešlájat Davvinuortaatlanteris ellet muhtin oasi dahje olles áiggi doppe.

Buhtis ja rikkis áhpi, guhkitáiggi nana ja ekosystemii vuođđuduvvon hálddašeapmi ja systemáhtalaš máhttolokten, leat dehálaš eavttut jus galggaš ávkki atnit ealli mearraresurssain, ja dán láhkai ollašuhttit árvoháhkanpotensiála davviguovl­luin. Go davviguovlluin lea allakvalitehta varas guolli lahka, de dagaha dat midjiide ovdamuniid gilvvu dáfus, maid ráđđehus deattuha ahte galgá geavahit. Ráđđehusa mihttomearrin lea ahte Norggaáhpi ja Barentsáhpi galget leat buot buoremus hálddašuvvon áhpeguovlluid gaskkas. Ealli mear­raresurssaid hálddašeapmi galgá leat vuođđuduvvon daid geatnagasvuođaide ja vuoigatvuođaide mat čuvvot áhpevuoigatvuođa, ja galgá dan bokte sáhttit resurssaid ávkkástallat nu ollu go vejolaš ceavzilis rámmaid siskkobealde. Ollislaš mearrabirrasa hálddašanplána mii guoská Barentsáhpái ja áhpeguovlluide olggobealde Lofuohta, čielggada daid bajitdási hálddašanprinsihpaid.

20.4.8 Mariidna árvoháhkanprográmma

Soria Moria-julggaštus cealká ahte min nationála guolleresurssat galget boahtit eanemusat ávkin daid riddoservodagaide mat eai birge guolástusa haga.

Guolástus- ja riddodepartemeanta ásahii Marina árvoháhkanprográmma 2007:s, joatkagin dan marina innovašunprográmmii mii bođii 2006:s. Prográmma áiggan lea nanosmahttit Norgga mearrabiebmoealáhusaid návccaid vai sáhttet ávkkástallat daid gilvoovdamuniin mat leat Norgga allakvalitehta varas guolis ja dan oppalaš alla gealbodásis mii lea Norggas. Prográmma ulbmiljoavkun leat marina fitnodagat mat áigot strategalaččat bargat máilmmeviidosaš ja Norgga mearrabiebmomárkaniid ektui, geatnegahtti ja márkanguvlui fierpmá­dagaid bokte.

Váldodoaibmabidju Marina árvoháhkanprográmmas lea fitnodatfierpmádat maid doarju muhtin gealboprográmma, traineeortnet, ja vel internationáliserendoaibmabijut ja ovdánahttindoaibmabijut. Prográmma lasihuvvui 2007:s dainna ulbmiliin ahte galgá nannet ovdánahttinbarggu dain nuppástuhttinguovlluin mat eai birge guolástusa haga. Dain guovlluin sáhttet sihke fierpmádagat ja ovttaskas fitnodagat oažžut doarjaga. Dat oassi prográmmas galgá ovttastahttojuvvot ráđđehusa oppalaš bargguin hearkkes riddoguovlluid ektui ja vel dan nannet.

20.4.9 Ráđđehusa varasguollestrategiija

Márkan jearrá miehtá jagi buori kvalitehta varasguollebuktagiid. Datte dahká guollenáli johtinminsttar mas leat stuorra jahkodatmolsašumit váttis bivdominstara, ja dán geažil hástala dat ahte eanet lihkostuvvá varasbuvttamárkaniin. Norga lea vel divrras riikka, mii gilvala máilmmeviidosaččat guoli ja guollebuktagiid gávppašeamis. Hálbbes riikkaid gilvaleami geažil, lea galmmihuvvon fileabuktagiid hattit njiedjan varasbuktagiid hattiid ektui. Jus ávkkástallat iežamet ovdamuniin, nugo fidnet varas guoli ja lagašvuođain márkaniidda, de sáhttit lasihit árvoháhkama riddoguovlluin.

Ráđđehusa varasguollestrategiijas, mii ovdanbiddjui borgemánus 2007, lea mihttun váikkuhit ahte:

• galgá eanet ja jámmadit fidnet varas guoli miehtá jagi

• ovddiduvvo allakvalitehta varas guolli ja dan buktagat mat fállojit márkaniidda

• lasihuvvo ovttasbargu biebmanealáhusain ja guolástusain ja daid gaskkas.

20.4.10 Strategiijat ja doaibmabijut

• Ráđđehus lea bidjan ovdan odeldiggeproposišuvnna ođđa áhperesursalága birra.

• Ráđđehus lea ovddidan stuoradiggedieđáhusa gonagasreabbá birra, mii ee. nanne ahte sii geaidda gonagasreabbámárran čuohcá, galget ovddemustá beassat dan resurssa atnit.

• Ráđđehus lea jahkái 2008 álggahan oalgebivdoortnega guovlluearreortnega sadjái.

• Ráđđehus lea ožžon Finnmárkku riddo­guolástanlávdegotti árvalusa (NOU 2008:5 Retten til fiske i havet utenfor Finnmark), čielggadeapmi sápmelaččaid ja earáid vuoigatvuođain guolástit olggobealde Finnmárkku. árvalus galgá leat gulaskuddamii viehka ollu­siidda.

• Ráđđehus áigu ain joatkit muddejuvvon strukturortnegiin.

• Ráđđehus áigu deattuhit guolástuspolitihka ja eamiálbmotpolitihka davviguovllubarggustis.

• Ráđđehus áigu joatkit marina árvoháhkanprográmmain.

• Ráđđehus áigu láhčit dili vai buorebut sáhttá ávkkástallat min luondduviđá ovdamuniin – lagašvuohta dehálaš resurssaide ja oastingievrras, láddan márkanat – dakkár doaibmabijuid bokte mat leat čállon ráđđehusa varasguollestrategiijas.

20.5 Eanadoallu, meahcceealáhusat, duodji ja mátkeealáhusat

20.5.1 Eanadoallu

Ráđđehus áigu Soria Moria-julggaštusa mielde sihkarastit eanadoalliide boahtoovdánahttima ja sosiála eavttuid, seamma láhkai go eará joavkkuide. Dasto lea Soria Moria-julggaštusas deattuhuvvon ahte galgá sihkarastit miehtá riikka dakkár eana­doalu mas lea molsašuddi doallostruktuvra. Dán dahká go nanne strukturprofiilla ja joatká kanaliserenpolitihkain.

Jahkásaš eanadoallosálkemiin ee. lea ráđđehus deattuhan ahte vuoruha eanadoallodoaimmaid boahtobuorideami ja bieđgguid eanadoalu doai­bmabijuid. Dáinna vuoruhemiin bidjá ráđđehus sámi eanadolluige buorebut rámmaeavttuid. Sámi eanadoalu doaibmabijut čađahuvvojit ollislaš eanadoallopolitihka siskkobealde. Dát ii guoska dušše ekonomalaš gaskaomiide, muhto maiddái biras- ja resursapolitihka ektui, biebmopolitihkalaš doai­bmabijuid deattuhettiin, ealáhusovdánahttima ja opmodat- ja ássanpolitihka vuoruhettiin.

Eanadoalus Davvi-Norggas leat váttis luondduviđá dilit ee. go lea bieđggus buvttadeapmi ja bijusgálvvuide ja eanadoallobuktagiidda leat guhkes fievrridangaskkat. Oalgguhan dihtii doaibmi eanadoalu dán riikaoasis, ja dákko bokte sámi eanadoalu, lea groavvafuođđarvuođđuduvvon šibitbuvttadeamit kanaliserejuvvon Davvi-Norgii, ja heajos bealit dáid buvttademiin buhtaduvvojit máŋggalágan guovllusirrejuvvon gaskaomiid bokte. Dát váikkuha ollislaččat dan láhkai ahte bušeahttadoarjja juohke dollui lea gaska­mearálaččat sullii 100 000 ruvnno (2007) eanet Finn­márkkus go gaskamearálaččat riikkas. Ovdamearkan oažžu Vestlandetis šibitdoallu 0,34 ruvnno guovlludoarjagiin ovtta lihtera mielkki ovddas, ja Finnmárkkus ges lea doarjja 1,70 kr juohke mielkelihtera ovddas (gč. 2007 hattiid). Iige addo doarjja dušše ekonomalaš gaskaomiid bokte, mat njuolga dahket mađđása eanadoallodoaimmaide. Eará or­tnegatge vuoruhuvvojit, nugo fievrridandoarjja visot dehálaš buvttademiide eanadoalus, ja dat mearkkašit ollu davvi Norgga fylkkaide. Earret doarjjaortnegiid, vuoruhuvvo dán riikaoasi eana­doallu vel eará doaibmabijuid bokte. Ovdamearkka dihtii mearriduvvui 2006 eanadoallošiehtadallamiin várret 1 milj. lihtera mielkeeari eará guovlluin ja mii galgá juhkkojuvvot Finnmárkui.

Sámediggi lea jagiin 1995, 2001 ja 2007 ráhkadan dieđáhusaid sámi eanadoalu birra. Maŋimuš dieđáhus dohkkehuvvui skábmamánus 2007, ja dan váldomihttun lea sihkarastit ja ovddidit sámi eanadoalu. Sámedikki váldomihttun ealáhussii lea doalahit dan barggaheami ja doallostruktuvrra mii dál lea. Dieđáhusat válddahallet máŋggalágan vuoruhansurggiid, ja giddejit fuomášumi doalahit eanadoalu ja ođasteami eanadoalu oktavuođas.

Sámediggi dáhttu váikkuhanfámu Norgga ealáhuspolitihka hábmemis, go sámi guovlluid ealáhusovdánahttin lea ovddemustá guovddáš eiseválddiid politihka hálddus.

Ráđđehus áigu joatkit daid ásahuvvon proseassaiguin ahte Sámedikkis lea váikkuhanfápmu eanadoallopolitihka hábmemis, dan láhkai ahte Sáme­dikkis ja Eanandoallo- ja biebmodepartemeanttas lea dialoga ovdal daid jahkásaš eanadoallošiehtadallamiid. Dás vel deattuhuvvo ahte regionála dásis lea oktavuohta gaskal Sámedikki, fylkkamánni ja Innovašuvdna Norga, erenomážit ealáhusovdánaht­tima doaibmabijuid ektui eanadoalu oktavuođas.

Ealáhusovdánahttima 2007 – 2009 nationála strategiija eanadoalus ja dan oktavuođas «Ta landet i bruk!» guoská sámi guovlluidege. Strategiija váldosáhkan lea ahte galgá váldit atnui visot resurssaid mat leat sadjagasas vai šattašii gánnáhahtti ealáhusovdánahttin. Strategiija lea bajitdásis ja lea biddjon viehka ollu vejolašvuohta regionála hábmemii eanadollui ja dan oktavuođas daid fylkkaid mielde ealáhusovdánahttima strategiijaid bokte. Fylkkamánnit dat vddasvástidit ovddidit regionála strategiijaid ovttas regionála ovttasbargiiguin.

Oalgguhan dihtii ealáhusovdánahttimii eana­doalus ja dan oktavuođas, biddjojit máŋggalágan ekonomalaš gaskaoamit dan doibmii:

Fylkkaid mielde gilleovdánahttinruhta boahtá Eanadoalu ovdánahttinfoanddas (LUF) ja dat galgá láhčit dili ealáhusovdánahttimii mii bidjá vuođu guhkesáiggi, gánnáhahtti árvoháhkamii ja bieđggus ássamii, ja mii lea oppalaččat eanadoalu resurssaid ja erenomážit eanadoalloopmodaga vuođul. Ruhta sáhttá geavahuvvot doarjut máŋga muttu fitnodatásaheamis, gitta mobiliseremis ja plánemis, investeremiid ja fitnodatovdánahttima rádjai. Ruhta hálddašuvvo regionála dásis. Finnmárkku, Romssa, Nordlándda ja Namdalen guovl­lus ii leat makkárge bajimuš rádjá ohcat investerendoarjaga. Muđui riikkas lea bajimuš rádjá 600 000,- ru.

Biebmobuvttadeami árvoháhkanprográmmaollašuhttá prošeavttaid mat lasihit árvoháhkama vuođđobuvttadeaddjiide, ja nanne gilvogálgga smávit ja gaskasturrosaš biebmofitnodagaide. Prográmma lea oassin dan ollislaš strategiijas mii láhčá dili buvttadan- ja bálvalusbuvttadeapmái mii lea eanadoalu ollislaš resursavuođu vuođul.

Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta sirdá jahkásaččat Sámediggáiruđa, mii várrejuvvo eanadoallošiehtadallamiid oktavuođas .Ruhta, 2 milj. ruvnno 2008:s, galgá geavahuvvot sámi guovlluid erenomáš dárbbuid dustemii, ja doarjut sámi eanadoalu ovdánahttindoaibmabijuid. Sámediggái ja regionála ja nationála eiseválddiide lea oktasaš bargun buoridit dán ovttasdoaimma.

Ruoná mátkeealáhusa ovdánahttinprográmmaálggahuvvui 2007 ja galgá ovddidit daid resurssaid maid doallu ja gilli hálddaša mátkeealáhusa oktavuođas. Sáhttá addit doarjaga nationála ovdánahttinprošeavttaide ja báikkálaš ja regionála pilotprošeavttaide maid sáhttá geavahit eará sajis riikkas. Doaibmabijut maid sáhttá ruhtadit ovdánahttinprográmma bokte, leat buvtta- ja gealboovdánahttin, ja ovttasbargu, fierpmádat ja lihttoása­heapmi. Ovdánahttinprográmma bokte fállá Inno-vašuvdna Norga gillevuođđuduvvon mátkeealáhus-fitnodagaide nationála ja internationála profilerema ja márkanfievrrideami.

Sáivačáhceguollebivddu ovdánahttinprográmma(geahča vulobealde) lea 5-jagáš ovdánahttinprográmma sáivačáhceguollebivdui.

Ealáhusovdánahttin ja lotnolasealáhusat eanadoalu olmmošlaš ja ávnnaslaš resurssaid vuođul, lea Departemeanttas vuoruhansuorgin. Eanan­doallo- ja biebmodepartemeanta dáhtošii ahte vejolaš ođđa vuoruheamit árvoháhkamis ja/dahje lotnolas­ealáhusain galget gehččot ovttas daid prográmmaiguin ja ekonomalaš gaskaomiiguin mat jo gáv­dnojit. Dát soaitá leat ávkkálamos sámi álbmogii. Integrerenperspektiivvas lea dás stuorra meark-kašupmi go jo erenomáš gaskaoamit mat leat jurddašuvvon dihto álbmotjoavkkuide, sáhttet dagahit ahte dát joavkkut čuldojuvvojit stuorát prográmmain main lea sullasaš sisdoallu.

20.5.2 Meahcceealáhusat ja sáivaguollebivdu

Sámi guovlluid ealáhusstruktuvra lea dovdomearkan dasa ahte buvttadeapmi eanadoalus, guollebivddus, boazodoalus, meahccedoaimmas, duojis ja dáin lotnolasat, lea bidjan vuođu ássamii ja barggaheapmái. Máŋggalágan ealáhusat lotnolasat dahket vejolažžan sáhttet buorebut ávkkástallat resurssaid, dássidis boađu ja vejolašvuođaid lasihit boađu. Dát lea dakkár doaibma mii lea sámi kultuvrra ja identitehta ávnnaslaš vuođđu. Mo meahcceriggodagaid ávkkástallá ja mo vuođđoealáhusat atnet báikkálaš riggodagaid leat sámi kultuvrii dehálaš elementtat. Meahcásteapmi lea jahkodagaid molsašumiid duohken, ja dat doaimmahuvvo dábálaččat lotnolasat eará ealáhusaiguin.

Sápmelaččat leat áiggiid čađa geavahan meahcceriggodagaid, eallinvuogiset oassin. Sápmelaččat leat murjen, guolástan, duodjái viežžan ávdnasiid, jeagildan, murren, bivdán fuođđuid ja ealggaid. Meahcis ledje sis vel heargečorragat. Meahcci attii beaivválaš láibbi, ja maŋŋil vel ruđa dállodollui. Meahcásteapmi lea sámi árbevieruid ja identitehta oassin. Dán birra sii máhttet ollu, ja leat nana oaivilat dan geavaheapmái ja vuoigatvuođaide.

Eanaš ealáhusdoalliide lea guhkes gaska árbevirolaš meahcásteamis, gitta dáid buktagiid ráhkadeapmái, buvttadeapmái ja márkanfievrrideapmái vuovdima várás. Dása gáibiduvvo eará čehppodat.

Smávit fitnodagaide sámi guovlluin leat hástalusat iežaskapitála, gealbbu ja ođasteami, árvoháhkama ja ceavzilis eaŋkilfitnodagaid ja smávit báikkálaš fitnodagaid ovdánahttima hárrái. Fidno­guolástussii leat hástalusat das mo heivehit luonddubuktagiid jna. fievrrideami, vuostáiváldima ja vuovdima.

Sáivačáhceguollebivddus ja dan buvttadeamis lea ovdánahttinpotensiála, sihke fidnoguollebivddus ja turistaguovllebivddus mii sáhttá leat doaibma- ja vásihanturisma fálaldatásaheami oktavuođas.

Sámi meahcástanealáhusaide láhčit dili lassi árvoháhkamii, mearkkaša dan seamma go ahte meahcásteami galgá ovddidit ođđaáigásaš ealáhussan. Dása gáibiduvvo ovdánahttinbargu buvttadanhámiid, buvttaovdánahttima, vuovdaleami, infrastruktuvrra jna. ektui. Gealbolokten dárbbašuvvo seammás go árbevirolaš máhttu meahcis johtit ja dan ávkkástallat doalahuvvo ja ovdánahttojuvvo. Dán doaimma ii sáhte bidjat doaimmaheaddjiide ovttaskas olmmožin.

Sámediggi árvvoštallá iežas doarjjageavadis dakkár doaibmabijuid mat sáhttet sámi meah­cásteaddjiin lasihit gealbbu, ja dárbbu mielde veahkehit meahcásteaddjiid gokko dan dárbbašit. Sámedikki meahcástanealáhusaid ovdánahttima dieđáhus(dievasčoahkkinášši 65/07) válddahallá ee. hástalusaid mehciid iešguđet geavaheaddjiid ja geavaheaddjiidberoštumiid ektui. Dát čuovvoluvvo Lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma doai­bmabijuiguin, gč. vulobealde.

2008 rájes álggahuvvo 5-jagáš sáivačáhceguollebivddu ovdánahttinprográmma,man áigumuššan lea ovddidit bures doaibmi ealáhusaid main leat vuovdemassii kvalitehtasihkaraston buktagat ealáhusguollebivddus, sáivačáhceguollebiebmamis ja guolleturismmas. Bargu galgá juogaduvvot dakkár prográmmas mas leat oktasaš doaimmat ja infrastruktuvra, ja ulbmillaš prošeaktadoarjja. Ul-bmilin galggašii leat dán barggu laktit lotnolas­ealáhusaid árvoháhkanprográmma bargguide.

20.5.3 Duodji

Duodji lea dehálaš sámi ealáhus, ja lea sierradilis kulturguoddi ealáhussan.

Sámediggi lea álggu rájes hálddašan doarjagiid duodjái. 2008 juohká Sámediggi 2,5 milj. ruvnno duodjeásahusaide Duodjeinstituhtta, Almmáivákki duodjesearvi, Unjárgga Sámiid Duodje ja Duojáriid Dállu OS.

Sámediggi lea ovttas duodjeservviiguin ráhkadan váldošiehtadusa duodjeealáhussii. Dás šiehtadallo jahkásaš ealáhusšiehtadus gaskal duodjeservviid ja Sámedikki. Šiehtadus várre ruđa doai­bmadoarjagii, čálgoortnegiidda, investeremiidda, ovdánahttindoaimmaide ja mearkagálvodoibmii jna. 2008 šiehtadus gártá oktiibuot 8,22 milj. ruvnno.

Sámediggi lea čállán raportta duodjeealáhusa ekonomalaš dili birra, mii ee. galgá leat guorahallanvuođđun daid doaimmaide mat šaddet ealáhusšiehtadusa bokte. Sámedikki mielas lea dehálaš ahte ealáhusšiehtadusa gaskaoamit bohtet doaimmaheaddjiide ávkin, ja ovddidit iežasdud­djon duoji.

Oktiibuot leat 59 duojára dohkkehuvvon daid eavttuid mielde maid šiehtadusbealit leat bidjan. Šiehtadusbealit leat ovttaoaivilis ahte ráhkaduvvo duodjeregistar. Dál lea proseassa dan muttus ahte Datatilsynet lea dan dohkkeheamen.

Sámediggi lea árvvoštallagoahtán duoji vuov­dinorganisašuvnnaid ja Duojáriid Dálu. áiggan lea ee. árvvoštallat dáid organisašuvnnaid ovdáneami, ja oaidnit makkár mearkkašupmi dain leat duojá­riidda ja báikegoddái.

Boazodoalu ja duoji oahppokantuvra Vuotnabađas lea ovddasvástidan oahpahalliortnega duojis guovtti jagáš prošeaktan 2004 rájes. Dát lea leamaš ovttas Romssa ja Finnmárkku fylkkagielddaiguin. Prošeavtta ulbmilin lea leamaš sihkarastit ahte ođđa oahppit álget duoji fágaohppui. Dál lea fidnen máŋga oahpahallišiehtadusa duojis, ja máŋggas sis leat váldán fágareivve. Fágareive eaktuda ahte čađaha fidnoteoriija. Vásáhusat leat ahte fidnoteoriija lea oahppanáiggis buoremus ávkin. Sámediggi ruhtada dán ortnega vai dainna sáhttá joatkit gitta dassá go visot oahpahallit leat loahpahan šiehtadusaideaset.

Sámediggi lea juolludan bargostipeanddaid duojáriidda guđet áigot ovddidit doaimmaideaset. Lea vel álggahuvvon álggaheaddjioahppu ja mearkagálvodoaimma bargu.

Sámediggi lea čállán raportta ahte duojárat eai galggašii dárbbašit máksit lassiárvodivada, vai ná buoridivččii gánnáheami duojis.

Geahča maiddái Sámedikki 2006 jahkedieđáhusa čuoggá 9.1 ja 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 10.1.

Lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmmas leat doaibmabijut duoji várás.

Kultur- ja girkodepartemeantta gohččuma mielde lea árbevirolaš duodji čielggaduvvon, gč. 14.12.4 kap.

20.5.4 Mátkeealáhusaid ovddideapmi sámi guovlluin

Nationála mátkeealáhusstrategiija « Verdifulle opplevelser. Regjeringens reiselivsstrategi»nanne ahte bargu mátkeealáhusas galgá leat višuvnna guvlui «árvvolaš vásáhusat», ja dan bokte láhčit dili nu ahte mátkeealáhus galgá leat árvvolaš sihke galledeaddjiide, báikegottiide, fitnodagaide, bargiide ja birrasii. Dasa leat sárgojuvvon golbma váldomihtu:

• Lassi árvoháhkan ja buvttadeapmi mátkeealáhusas

• Birgennávccalaš guovllut go leat eanet birrajagi bargosajit mátkeealáhusas

• Norga – ceavzilis mátkkoštanrádjá

Sámi mátkeealáhus lea dávjá jahkodagaid mielde ja jođihuvvo dávjá lotnolasat eará doaimmaiguin, áinnas vuođđoealáhusaiguin. Sámi mátkeealáhusa dovdomearkan lea ahte luondu, sámi kultuvra, sámi kulturvierut, sámi borramuš ja «sámi vásáhusat» gullet muhtin konseptii mii lea vuođđuduvvon kultuvrralaš ja ekologalaš ceavzilvuhtii.

Dađis lea lassánan jearru vásáhusbuktagiidda mat leat sámi eallinvuogi oktavuođas, ja masa gullá vel vuovdit borramuša ja duoji. Máŋggalágan doaimmat leat ásahuvvon dán jearu dihtii, dávjá uhcánmeari buvttadeaddji fitnodagat, lotnolasat eará doaimmain. Dát guoská sihke riddoguovlluide ja siseatnamii.

Sámi dáidagiid ja sámi ovdanbuktinvugiid máŋggalágan ráhkadanvuogit ásahit sámi guovllui-de bargosajiid nu ahte olbmot dohko bisánit. Dákkár buktagiin leat ain ollu vejolašvuođat.

Lea hui erenomáš go galgá «vuovdit» mátkeealáhusbuktagiid mat leat boazodoalu, sáiva­guollebivddu ja vuotnabivddu vuođul áibbas erenomáš vásáhusbuktagin turisttaide. Dát mátkeealáhusvuohki mearkkaša ahte juohke dállodoallu lea fárus, ja ahte árvoháhkan geavvá báikkálaččat, eaige luondduriggodagat goariduvvo dan bokte. Dát baicce bisuha ja nanne sámi kultuvrra ja identitehta. Leat ain ollu vejolašvuođat ovddidit dákkár báikkálaš doaibmavuogi.

Vuotnaguolástanturismmasleat sámi riddo- ja vuotnaguovlluin vejolašvuođat turistavásáhusaide mat molsašuddet jahkodagaid mielde. árbevirolaččat lea sámi ássanguovlluid guollebivdu leamaš dállodoallodásis lotnolasat eará ealáhusaiguin, nugo eanadoaluin, sávzadoaluin jna. Dákkár turismavuohki eaktuda ahte doaimmaheaddjit barget lotnolasat guollebivdduin, go jo lea guollebivdovásáhusčorggi maid áigot vuovdit. Dan geažil lea turistabuvtta áibbas erenomán, muhto dan iige sáhte jođihit eará go ráddjejuvvon mahtodagas. Vuotnaguolástanturisma lea geahččaluvvon muhtin báikegottiin.

Boazodoalloturismalea vuođđuduvvon dasa ahte sámi guovlluin lea Eurohpas dat boazodoallokultuvra mii lea eallisamos ja gosa álkimus beassá. Sámi boazodoalloturismma potensiála lea dál luonddu- ja kulturvuođđuduvvon mátkeealáhus, mas turisttaid ulbmilin lea vásihit luonddu ja kultuvrra, ja searvat boazodoalu doaimmaide. Vásáhusat molsašuddet jahkodagaid mielde, dan mielde go bohccot leat dálveorohagas dahje geasseorohagas. Dát lea dakkár turismavuohki mii lea vuođđuduvvon kultuvrralaš ja ekologalaš ceavzilvuhtii, ja mas ealli ja olbmo gaskavuohta lea guovddážis.

Sáivaguolástanturismmaslea stuorra potensiála. Eurohpas lea árvvu mielde 25 miljovnna guolásteaddji. Finnmárkku ektui, de sullii 60 000 uhcit ja stuorát jávrri ja čázádaga leat áidnalunddot guolleresursavuođu dán ulbmiljovkui. Dušše oasáš dáid guollevalljodagain leat dál geavahuvvon vuođđun báikkálaš árvoháhkamii mákteealáhusovdánahttima oktavuođas. Dás sáhttá oaidnit ahte dievas «guolleturismapáhkat» ovdánahttojit, masa gullet sáhttu, ofelastin, idjadeapmi ja borramuš sámi birrasa vuođul.

áinnas bearašturisttaide lea doalloturismadakkár doaibma maid sáhttá ráhkadahttit lotnolasat guolleturismmain oktan sihke sáivaguollebivd­duin, boazodoaluin, ja veadjá eanemus johkabivd­duin, nugo Deanuleagis. Doalloturisma sáhttá bures heivehuvvot borramušvieruid, dáidaga ja kultuvrra, ja viidát «turistapáhkaid» gaskkusteapmái.

Sámi borramušvieruin,mat leat báikkálaččat gullevaččat, lea potensiála ovddidit sihke báikkálaš ja regionála márkaniin. Sámi birrasiin leat stuorra erohusat sihke guoli, bohccobierggu ja sávzza­bierggu ráhkadeamis. Ii buvttaduvvo nu ollu borramuš ain oktanaga, ja leat vel stuorra hástalusat daid vuovdalit govttolaš ja beaktilis vuogi mielde. Dál leat álgigoahtán vuovdit náláštuhtton lábbá­bierggu ja bohccobierggu.

Oppalaččat dárbbašuvvo oalgguhit inno-vašuvdnii ja buvttaovdánahttimii sámi kultuvrra vuođul. Sámi designa galggašii sáhttit ovddidit, ja álggahit mearkagálvobargguin dakkár buktagiidda mat leat vuođđoealáhusaid vuođul, nu ahte datge sáhttet leat oasit uhcitlágan mátkeealáhusain. Hui stuorra hástalusat leat duodjeealáhusaovdánahttimis. Ealáhusas leat stuorra vejolašvuođat buvttadanovdánahttimis sámi kultuvrra vuođul.

Sámediggi, Duodjeinstituhtta ja sámi duodje­searvvit barget vai sáhttá ollašuhttit dan potensiála mii lea alladását duoji vuovdimis. Stuorra hástalussan lea gávdnat dujiide daid rivttes márkaniid ja rivttes vuovdinbáikkiid.

Boksa 21.4 Sámi kulturárbi mátkeealáhusovddideami vuođđun Divtasvuona suohkanis

Govus 21.3 Divtasvuona suohkan Nordlánddas

árran julevsámi guovddáš lea ráhkadan pilotprošeavtta, man ulbmilin lea ahte sámi kultuvrra galgá sáhttit atnit resursan servodatovdánahttimis. Vuolggasadjin lea čohkket ja duođaštit báikkálaš árbevirolaš máhtu, ja mihttun lea ee. ovddidit máhttovuođđuduvvon mátkeealáhusa báikkálaš sámi kultuvrra vuođul. Prošeakta vuolgá mearas, ja nannánguovlluin, ja galgá duođaštit sámi sániid ja dadjanvugiid, ja árbevierročorggi ja árbevirolaš daguid čađaheami. Julevsámi guovllus galgá registreret, dokumenteret, ja publiseret dieđuid sámi árbevirolaš máhtus.

Mearra:Meara oktavuođas galggašii dokumenteret máŋggalágan guollesajiid, nugo sáidesajiid ja háhkasajiid, ja árbeávdnasiid mat gullet guolástussii. Ovdamearkkat lea máhtu čáhcerávgga ja máttu birra. Dát leat vierut mat dálge leat oahppásat sámi guovlluin. Máddu sáhttá ihtit jus menddo ollu bivdá, lea vuovdái, dahje guoli ii divššo nugo galgá. Čohkket dieđuid máŋggalágan guolástanvugiid birra lea dehálaš báikemáhttu, ja lea dehálaš dokumenteret sániid ja dadjanvugiid mat gullet guolástussii, ja guolástanvuohkái. Dát sáhttá mahkáš leat liinna atnit, dahje dokumenteret fierpmástallama, dahje čohkket daid dieđuid makkár guliid bivde, ja goas lei dábálaš daid bivdit.

Doallu ja várit: Prošeakta sisttisdoallá vel čohkket árbedieđuid mat gullet luonddugeavaheapmái vuovddis ja váris, ráddjejuvvon Vuotnabahtii. Dát lea máhttu das mo galggai leat luonddus, ja maid galggai vuhtii váldit go vánddardii vuovddis ja váriin. Prošektii gullá vel čohkket árbemáhtu vuoiŋŋalaš eanadagas, ja dokumenteret ja čohkket iešguđet resursasajiid maid sámi álbmot lea geavahan. Dát sáhttet leat gámasuoidnejeakkit dahje luomesajit. Dehálaččat leat maiddái kulturmuittut eanadaga árbevirolaš geavaheami oktavuođas.

Mihttun: Ceavzilis mátkeealáhusa ovdánahttin:árran dáhttu ee. ahte prošeakta galgá sáhttit láhčit dili dasa ahte árbevirolaš máhtu sáhttá báikkálaččat geavahit, nu ahte sáhttá ovddidit máhttovuođđuduvvon mátkeealáhusdoaimmaid báikkálaš sámi kultuvrra vuođul. Ulbmilin lea ovddidit ceavzilis mátkeealáhusa, mas ekonomalaš doaimmat ja diehtu mat gullet árbevirolaš máhttui, kulturmuittuide ja -birrasiidda, ovdánahttojit sámi árvvuid ja árbevieruid mielde, ja nu ahte sámi kultuvra lea vuođđun ja das leat vejolašvuođat árvoháhkamii.

Sihke mátkeealáhuspáhkaid ja fierpmádathuksema ektui leat hástalusat báikkálaš mátkeealáhusdoaimmaheaddjiid gaskkas.Máŋgga oktavuođas lea giddejuvvon fuomášupmi ahte dárbbašuvvo ovttasbargu báikkálaš mátkeealáhusdoaimmaheaddjiid gaskkas vai sámi guovlluin sihkarastá ollislaš «páhkaid» turisttaide. Lea daddjon ahte dál livččii áigi oažžut mielde oahppoásahusaid mat fállet ofelastinoahpu, vai sihkarastá ahte gaskkustuvvo kulturmáhttu ja luondduhálddašeapmi báikkálaš ja sámi árbevieruid mielde.

Boahtteáiggis lea dehálaš nannet ovttasbarggu ja fierpmádatceggemiid sámi mátkeealáhusdoaimmaheaddjiid gaskkas, ja dáid ja destinašunfitnodagaid, hoteallaid, girdibussefitnodagaid ja dámpafanasfitnodagaid gaskkas, vai šattašii buorre ovdá­neapmi. Seamma láhkai dárbbašuvvo lasihit gealbbu jođiheamis, rehketdoalus, vuovdaleamis, vuovdimis jna. mátkeealáhusovdánahttima oktavuođas.

Etihkas ja sámi kultuvrra gaskkusteamis leat hástalusat mátkeealáhusa oktavuođas.Sámediggi lea máŋgii aiddostahttán ahte leat hástalusat das ahte galgá gaskkustit sámi eallinvuogi ja buktagiid albma ja jáhkehahtti láhkai, ja mii sihkarastá ehtalaš dási. Dákkár ovdanbuktimat galget leat sámi beroštumiid, normmaid ja vieruid mielde.

Ii leat daddjon mo galgá sihkarastit ahte sámi kultuvra gaskkustuvvo dan láhkai ahte dat deavdá dáid eavttuid. Eaktun sáhttá ee. leat ahte sámi báikegottit dohkkehit dan sisdoalu ja ahte sámi beroštumit dat dan gaskkustit. Iešguđetlágan vásáhusturismafálaldagain lea báikegoddi dahje bearaščorgi dat «vásáhus», mii berrešii sihkarastit sierralágan ja áidnalunddot vásáhusa. Dátge lea dehálaš, go mátkkošteaddjit ja mátkeealáhus johtilit fuobmájit dolletgo buktagat dási.

Sámi mátkeealáhusa joatkkaovdánahttimii lea dehálaš ahte dat mii čájehuvvo sámi kultuvrras ja sámi butkagiin dollet kvalitehtalaš dási. Sápmelaččat leat čujuhan dasa ahte buktagat mat eará riikkain leat ráhkaduvvon, leat gohčoduvvon sámi kultuvrra oassin, ja leat vuvdon sámi buktagin. Dása livččii buvttamerken hástalussan.

Mátkeealáhus lea guhká geavahan sámi kultuvrra márkanfievrrideamis ja vuovdimis, áinnas Finnmárkku. Vuovdaleamis geardduhuvvojit nugo gávttehassápmelaččat, bohccot, sámeheajat ja muhtin muddui vel duodji. Lea dehálaš ahte vuovdaluvvo albma ja jáhkehahtti vuogi mielde ja ahte sámi servodagat dohkkehit dákkár guovdilastima, ja ahte sámi kultuvra ja ealáhusatge ožžot ávkki dákkár vuovdaleamis.

Sápmelaččaid beales lea cuiggoduvvon ahte eai leat lágat mat sáhttet gieldit dahje heađuštit sámi symbolárvvuid kommersialiserema. Dát guoská gávttiide, dujiide main lea sámi ornamentihkka, sámi mytologiijai, luohtái ja sullasaččaide. Sámi kulturosiid geavaheamis ja gaskkusteamis lea dehálaš ahte dan dahket dakkár olbmot ja ásahusat main lea kultuvrralaš máhttu ja báikediehtu.

Sámediggi lea doarjjageavadis bokte veahkkin ruhtadan kulturvuođđuduvvon ealáhusaid ja máŋga kommersiála mátkeealáhusfitnodaga, main vásáhusat leat guovddážis – ja mat sáhttet leat safari, sámi borramuš, vuotnabivdu ja idjadeapmi, sáivaguollebivdu, johkafanasmátkkit jna. Plánejuvvon árvoháhkanprográmma lotnolasealáhusai­dege galggašii nannet mátkeealáhusa sámi guovl­luin.

Ealáhus- ja gávpedepartemeanta lea bivdán Innovasjon Norge ovddidit gealboprográmmamii earret eará fuolaha vásáhusbuvttadeami, distribušuvnna ja páhkkema, ee. vai gidde fuomášumi alladását ollislaš buktagiidda. Dát gealboprográmma guoskkašii vel sámi mátkeealáhusbuvttadeaddjiide. Nationála mátkeealáhusstrategiijas nannejuvvo ahte ráđđehus bidjá garrasat gáibádusa dasa ahte prošeavttat mat ožžot doarjaga almmolašvuođas Innovašuvdna Norga bokte, leat ovttasbargo- ja/dahje fierpmádatprošeavttat, mii fas mearkkaša ahte vuoruhuvvojit prošeavttat main lea fierpmádatdimenšuvdna.

Mátkeealáhusbiras Finnmárkkus lea 2006:s álggahan golmmajagáš prošeavtta man áigumuššan lea nannet innovašuvnna ja gánnáheami luonddu- ja kulturvuođđuduvvon mátkeealáhusas Finnmárkkus.

ReiselivsArena Finnmark lea ovttasbargoboađus gaskal fylkka mátkeealáhusa, Finnmárkku allaskuvlla, Sámi allaskuvlla ja Norut NIBR Finnmark, Origo Nord, Finnmárkku fylkkagieldda ja Innovasjon Norge. Prográmmas lea sámi vuoruhansuorgi.

Geahča maiddái Sámedikki 2006 jahkedieđáhusa čuoggá 9.2 ja 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 10.2.

20.5.5 árvoháhkanprográmma lotnolasealáhusaide

Ráđđehus lea várren 6,5 milj. ruvnno jahkái 2008 álggahit árvoháhkanprográmma lotnolasealáhusaide, Soria Moria-julggaštusa mielde. Prográmma galgá vel Soria Moria-julggaštusa mihttomeriid dustet dan hárrái ahte vuoruhuvvo sámi mátkeealáhusovdánahttin, nu ahte ealáhusat sámi guovlluin sihkarastojit ja nannejuvvojit. Ráđđehusa váldomihttomearrin árvoháhkanprográmmain lea ovddidit birgejeaddji doaimmaid ja leat veahkkin ceavzilis ovdánahttimii sámi servodagain.

Prográmma sisdoallu ja ordnen lea leamaš fáddán ráđđádallamiin Sámedikkiin. Sámediggi doaimmaha prográmma. Dárkilat prográmmaválddahallama hábme Sámediggi ovttas eará ásahusaiguin ja etáhtaiguin.

Sámediggi meannudii árvoháhkanprográmma dievasčoahkkimis guovvamánu 27.b. 2008 (10/08 áššis). árvoháhkanprográmma mihttun lea lasihit árvoháhkama vuoruhettiin ja ovdánattimiin innovatiiva lotnolasealáhusaid ja sámi mátkeealáhusaid. Prográmma sisttisdoallá sihke poasttaid main sáhttá ohcat ruđa, ja prošeavttaid maid Sámediggi lea vuolggahan, dahje ovttas eará ásahusaiguin ja etáhtaiguin. Muhtin vuoruheamit Sámedikki dieđáhusas meahcceealáhusaid ovdánahttimii, mii meannuduvvui Sámedikki dievasčoahkkimis skábmamánus 2007 (65/07 ášši), leat váldon mielde árvoháhkanprográmmas. Sámediggi galgá doai­bmat prográmmastivran. Jahkásaččat galgá dollot stáhtusčoahkkin Sámediggeráđiin. Dán čoahkkimii galgá ráhkaduvvot stáhtusraporta dán áigebotta árvvoštallama vuođul, ja mii laktásuvvo Sámedikki bušehttii. Dása galgá ceggejuvvot Fágalaš Forum masa Innovasjon Norge, fylkkamánni Eanadoalloossodat, fylkkagielddat, Bioforsk, Sámi allaskuvla ja Bargo- ja searvadahttin­departemeanta eará guoskevaš departemeanttaiguin bovdejuvvojit searvat oktan Sámedikkiin. Forum galgá fágalaš árvalusaid ja máhcahemiid ovdan­bidjat prográmma čađaheami ektui. Dehálaš áiggan lea ahte forum galgá lonohallat dieđuid almmolaš doaimmaid ja prošeavttaid birra, mat soitet leat guoskevaččat árvoháhkanprográmmii. Sii galget vel beassat oaidnit Sámedikki stáhtusraportta. Foruma šaddá leat dehálaš go dat sihkarastá ahte prográmma sáhttá eará doaimmain ávkki atnit ja daidda heivehuvvot, ja vel digaštallat man guvlui prográmma galgá jođihuvvot. Ovdánahttinforum vel ceggejuvvo, masa sámi ealáhussearvvit nugo Goahtegerret, Sámi bivdo- ja meahcástansearvi, Duojáriid ealáhussearvi, Sámiid Duodji ja Bivdi bovdejuvvojit ee. gulahallan dihtii bušeahta ráhkadeamis ja prográmmaválddahallama stuorát nuppástusain. Dehálaš áigga Ovdánahttinforumain lea ovdánahttinbarggus sihkarastit sámi dimenšuvnna ja sámi luondduáddejumi. árvoháhkanprográmma ferte vel geahččat ráđđehusa mátkeealáhusstrategiija oktavuođas, ja áinnas dan barggu oktavuođas mii lea ReiselivsArena Finnmark olis. Prográmma galgá árvvoštallojuvvot golmma jagi geahčen.

Sámedikki dievasčoahkkin dohkkeha prográmma bušeahta ja vuoruhemiid (gč. 10/08 ášši). Sámediggi deattuha laktit prográmma ealáhussii ja gaskaomiide. Jahkái 2008 ja ovddasguvlui deattuha Sámediggi ee. gealboloktendoaibmabijuid álggaheaddjiide ja álggahuvvon doaimmaide, sihke fitnodatekonomalaš máhtu, uhcánmeari buktagiid kvalitehtasihkarastindoaibmabijuid, ja ođđa buktagiid ovdánahttima sámi kultuvrra vuođul. Sámediggi dáhtošii cegget oaivadan- ja buvttadanbájiid duodjái, mat galget báikkálaččat doaibmat, sihkarastit ođđa duojáriid ja veahkehit gealbo- ja kvalitehtaloktemis.

Duoji oahpahalliortnet, ee. ođđa duojáriid sihkarastit ealáhussii, lea dakkár doaibmabidju mii Sámedikki mielas lea dehálaš. Meahcceealáhusaid dáfus áigu Sámediggi buoridit ealáhusa rámma­eavttuid. Gealbolokten meahcceealáhusainge, ee. oahppodoaibmabijut, guolástanofelastimis ovdánahttin, murjjiid ja guliid náláštuhttin ja buvttaovdánahttin, leat oasit mat deattuhuvvojit árvoháhkanprográmmas. Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 10.6.

20.5.6 Strategiijat ja doaibmabijut

Ráđđehus lea várren 6,5 milj. ruvnno jahkái 2008 álggahit árvoháhkanprográmma lotnolas­ealáhusaide. Váldomihttomearrin lea ovddidit birgejeaddji doaimmaid ja leat veahkkin ceavzilis ovdánahttimis sámi servodagain. Prográmma ferte geahččat moanaid eará prográmmaid ja vuoruhemiid oktavuođas mat leat ealáhusovdánahttimis ja mátkeealáhusas.

Prográmma sisdoallu ja ordnen lea leamaš fáddán ráđđádallamiidda Sámedikkiin. Sámediggi doaimmaha prográmma. Dárkilat prográmmaválddahallama hábme Sámediggi ovttas eará ásahusaiguin ja etáhtaiguin.

Ráđđehus dáhttu dáid áŋgiruššamiid oktavuođas digaštallat Sámedikkiin guđe strategiijat galget leat sámi guovlluid meahcceealáhusaid ovdánahttimii ja mo buoridit rámmaeavttuid duodje­ealáhussii, ee. go áigu fidnet ođđa duojáriid.

árbevirolaš duoji čielggadeamis maid Kultur- ja girkodepartemeanta lea ožžon, leat doaibmabijut maid guhkit áigái berre geahččat daid dárbbuid ektui mat duodjeealáhusas leat. Čielggadeapmi lea gulaskuddamis geassemánu 2008 rádjai.

20.6 Ealáhuspolitihkalaš ja guovllupolitihkalaš doaimmat

20.6.1 Fylkkagielddat ja regionála ovddidanbargu

Fylkkagielddat ovddasvástidit eanaš regionála ovdánahttinbarggu ja regionála- ja guovllupolitih­kalaš gaskaomiid Gielda- ja guovlodepartemeantta bušeahtas. Fylkkagielddat sáhttet buori muddui ieža láhčit dili ja doarjut regionála ja báikkálaš ovdánahttima iežaset fylkkain dáid guovllupolitih­kalaš gaskaomiid olis. Gaskaoamit galget áinnas doarjut

• árvoháhkama; šattu, barggaheami ja riikkaidgaskasaš gilvonávccalaš ealáhusaid ealáhusovdánahttima, innovašuvnna ja entreprenoravuođa bokte

• Rámmaeavttuid: buriid báikkálaš ja regionála rámmaeavttuid ealáhusaide ja ássiide

• Geasuhusat: ovddidit ássiide ja ealáhusaide geasuheaddji regiovnnaid ja guovddážiid.

Gielda- ja guovlodepartemeanttas leat vuordámušat dasa ahte fylkkagielddain lea doaibmi geavaheaddjifokus, ja bargá guoibmevuođa ovdánahttimiin, nu ahte ealáhusa áirasat, FoU-, universitehta-, ja allaskuvlabirrasat, gielddat ja eaktodáhtolaš searvvit sáhttet ovttasbargat gaskaomiid geavaheamis. Sámediggi ja sámi ealáhusorganisašuvnnat galget beassat searvái dán bargui, dalle go dat lea ávkin.

20.6.2 Innovašuvdna Norga

Innovašuvdna Norga ulbmilin lea miehtá riikka ovddidit fitnodat- ja servodatekonomalaš gánnáhahtti ealáhusovdánahttima, ja luvvet iešguđet regiovnnaid ealáhuslaš vejolašvuođaid innovašuvnna, internationáliserema ja profilerema bokte.

Stáhta, Ealáhus- ja gávpedepartemeantta bokte, lea Innovašuvdna Norga oamasteaddji. Fitnodat hálddaša ruđa mii boahtá Ealáhus- ja gávpedepartemeanttas, Gielda- ja guovlodepartemeanttas, Guolástus- ja riddodepartemeanttsa ja Eanan­doallo- ja biebmodepartemeanttas ja juohke fylkkagielddas ja fylkkamánnis. Earret váldokantuvrra mii lea Oslos, lea Innovašuvdna Norga kantuvrrat fylkkain ja badjel 30 riikkas.

Innovašuvdna Norga lea dehálaš veahkkin inno­vašuvdnii ja ealáhusovdánahttimii miehtá riikka. áinnas Davvi-Norggas lea Innovašuvdna Norga dehálaš sajádat. Davvin lea ealáhusvuođđu máŋgga sajis leamaš hui ovttabealat. Seammás leat ollu vejolašvuođat ja hirbmat buorre potensiála ealáhusovdánahttimii. Daid gaskaomiid maid Innovašuvdna Norga sáhttá fállat leat ruhtadeapmi, gealbu, profileren, fierpmádat ja ráddeaddin.

Juovlamánus 2006 almmuhii ráđđehus davvi­guovllustrategiija, gč. 1.4.7 kap. Mátkeealáhus lea davviguovlluin dađis eanet barggaheami ja árvoháhkama gáldun, gč. 20.5.4 kap. Buhtes ja rievddalmas luondu Davvi-Norggas geasuha ollu turisttaid ja lea buorre luondduvuođđuduvvon turismii. Davviguovllustrategiijas ovdanboahtá ahte ráđđehus áigu láhčit dili dasa ahte kulturvuođđuduvvon mátkeealáhusas leat buorit ovdánahttinvejolašvuođat Davvi-Norggas ja ahte riikaoassi galgá ovddiduvvot geasuheaddji mátkerádján dálvejahkebealisge, birrajagi bargosadjiid vuođul. 2008 stáhtabušeahtas várrejuvvo 5 milj. ruvnno čuovvolit davviguovllu­strategiijas dán čuoggá. Ruhta addo Innovašuvdna Norga bokte, ja galgá leat veahkkin lasihit máhtu Norgga mátkeealáhusbuktagiid birra ja dasa beroštumi, ja mátkeealáhusain lasihit doaimma ja gánnáheami. Go Norgga mátkeealáhusain nanne gealbbu, innovašuvnna, hutkama ja ovttasbarggu, de duste dat daid lassi gáibádusaid maid mátk-košteaddjit bidjet kvalitehtii, vásáhusaide ja buktagii.

Dat ollu kantuvrrat sihkarastet ahte Inno-vašuvdna Norga mearrádusaid sáhttá dahkat johtilit ja geavaheaddjiid lahka. Innovašovdna Norga Finnmárkkus leat sierra strategiijat dán bargui sámi geavaheaddjiid ektui Finnmárkkus. Go čoahkkáigeassá de bargojuvvo ná:

• Ođđa bargosajiid ásaheapmi.Bargguin galgá ásahit bistevaš ođđa bargosajiid, ja nuppástuhttit dálá fitnodagaid. Nuppástuhttin galgá leat márkaniid mielde.

• Innovašuvdna ja hutkan.Hutkandoaba galgá uhcimustá definerejuvvot regionála diliid vuođul.

• Prošeavttat eai galgga doaibmat dárbbašmeahttun gilvobotnjilin. Regionála vejolašvuođaid ferte garrasit deattuhit báikkálaš dárbbuid ektuige.

• Gielddaid mielde juohkin. Daid gielddain main leat hárvenaš prošeavttat galgá IN garrasit ražastit, iige dát galgga čuohcat daid kvalitehtagáibádusaide mat gustojit jus galggaš bohtosiid olahit.

• Gaskaoamit maid galgá geavahit. Prošeavttat ruhtaduvvojit doarjagiid bokte. Dábálaš ruhta geavahuvvo daid prošeavttaide mat ruhtaduvvojit loanaiguin.

Vai galgá sáhttit oktiiordnet almmolaš bidjosa, ja kvalitehtasihkarastit dan barggu politihkalaš diŋgojumiid mielde, de ferte leat lagaš ovttasbargu Sámedikkiin, allaskuvllaiguin, ealáhusservviiguin ja gieldda ealáhusossodagaiguin/eanadoallokantuvrraiguin. Doaibmabijuid ovdamearkkat leat:

• Lassi márkangealbu borramuša ektui. Bohccobiergobuvttadeaddjit servet borramušbuvttadeaddjiid gealboprográmmii. Mihttun lea ovddidit riikkaidgaskasaš gilvonávccalaš nisjabuktagiid.

• Lassi gávpemáhttu easkaálgiide ja smávit fitnodagaide.

• Gealboprográmma mas ásahuvvon ja smávit fitnodagat main lea báikkálaš márkan oalgguhuvvojit gilvalit regionála/riikkaidgaskasaš dásis.

• Ovddidit ja kommersialiseret vásáhusfálaldagaid mat leat vuođđuvuvvon sieiva sámi kultuvrii. Ovttas mátkeealáhusain ráhkaduvvo prográmma mo sámi kultuvrra galgá ovddidit ja kommersialiseret vásáhusbuktagin.

• Ođđaáigásaš fitnodagaid main leat vásáhusat, lávvobuvttadeapmi ja KIFT (máhttointensiiva gávppálaš bálvalusat) internationáliseret. Inno-vašuvdna Norga fierpmádaga geavahettiin olgoriikkas, sáhttá iskat márkaniid ja almmuhit buktagiid olgoriikkas daid sámi kundariidda guđet leat gergosat gilvalit riikkaidgaskasaččat.

Sierra strategiijaid ráhkadanbarggutge lea jođus sámi geavaheaddjiide eará fylkkain. IN Finnmárku ovddasvástida Sámedikkiin oažžut áigái nationála ovttasbargošiehtadusa ealáhusovdánahttimis. áiggan lea beavttalmahttit ja buoridit dan barggu mii lea sámi guovlluin. Šiehtadus vurdojuvvo boahtit fápmui 2008 čavčča. Sámi giella- ja kulturgealbu lea dehálaš, go lagaš gulahallan kundariiguin lea dehálaš bargovuohkin Innovasjon Norgii.

20.6.3 SIVA

SIVA – Selskapet for Industrivekst SF – lea veahkkin innovašuvnnas ja ealáhusovdánahttimis opmodatdoaimma ja nana báikkálaš ja regionála inno-vašun- ja árvoháhkanbirrasiid bokte. SIVA lea miehtá riikka doaibma, muhto das lea erenomáš ovddasvástádus veahkehit ovddidit návccaid boaittobeal guovlluin. SIVA innovašundoaimmat galget láhčit dili vai ceggejuvvojit nana báikkálaš ja regionála árvoháhkanbirrasat miehtá riika. 2007 ceggejuvvui ealáhusgárdi Deanus, Gáisá næringshage. Gáisá næringshage galgá šaddat hutki gealbobirrasin ja deaivvadanbáikin sidjiide guđet jerret, fállet ja gaskkustit gealbbu. Sámi ealáhus- ja guorahallanguovddáš, SEG, lea vuolggahan ealáhusgárddi Deanus. SEG oaivvilda leat mearrideaddjin ealáhusaide Deanus ja sámi guovlluide ahte oažžu sadjái lassi ja dynamalaččabut ealáhusaid, vai galgá sáhttit oažžut áigái nu ollu go vejolaš ráđđehusa strategalaš davviguovllubarggus.

Gáisá lea ovdánahttinfitnodat mii galgá leat duvddan Deanu gieldda ovdánahttimii. Dán barggu váimmusfaktorat leat ealáhusovdánahttin mas meahcci ja meahccevuođđuduvvon resurssat leat guovddážis, fierpmádathuksen miellahtuide ja prošeaktaovdánahttin surggiid ja giliid rastá. Gáissás lea buorre fierpmádat sámi birrasis ja dan mielas lea gealbbu sirdin/juohkin dehálaš oassin smávva sámi servodagažiid ealáhusovdánahttimis.

20.6.4 Govdafierbmi ja Høykom

Høykom lea gitta 1999 rájes leamaš IT-politihka strategalaš gaskaoapmin. Váldoguovdilastin lea leamaš veahkehit lávdadit govdafierpmi dan láhkai ahte doarju ruđalaččat ovdánahttinprošeavttaid mat leat almmolaš doaimmaid olis, ja gos govda­fierpmi galgá atnigoahtit. Su. 470 prošeavtta earret eará skuvla-, dearvvasvuođa-, teknalaš-, ja kultur­suorggis leat dorjojuvvon badjel 700 milj. ruvnnuin 1999 rájes. Høykomprošeavttat sisttisdollet nana iežasruhtadeami ja prográmma lea ollislaččat veahkehan oažžut áigái badjel 1,7 miljárdda ruvnno árvosaš prošeavttaid.

Guovlluid dahje joavkkuid vuoruheapmi Norggas lea eanaš leamaš nu ahte lea sirren gaskal Høykom dábálaš ja Høykom guovlu. Høykom guovlu lea gielddat mat leat guovllupolitihkalaš gaskaomiid doaibmaguovllus. Dat guovllut mat leat gaskaoapmebiiriin leat erenomážit vuoruhuvvon prošeaktaruđa juolludeamis. Sierra doarjjaortnet lea vel leamaš dán oahpposuorgái (Høykom skuvla). Ii leat addon eará geográfalaš vuoru­heapmi prošeaktadoarjaga juolludeamis, dahje vuor­uheamis eará eavttuid ektui. Prošeavttat main leat čuolmmat sámi diliid ektui, leat árvvoštallon seamma­láhkai go eará prošeavttat Høykom-pro-šeavttaid oppalaš eavttuid ektui.

Høykom lea earret eará addán doarjaga Kárášjoga gildii ovddidit skuvlaverráha sámegillii ja -kultuvrii. Dán prošeavtta bokte lea vuođđoskuvladássái ráhkaduvvon gáiddusoahppofálaldat davvisámegielas, ja dát lea lávkin dasa ahte sáhttá deavdit oktagaslaš vuoigatvuođa beassat oahpahuvvot sámegillii.

Høykom-prográmma oalgguhii álgojagiid govdafierbmelávddu eahpenjuolga,go oalgguhii ohcalit govdafierpmi. Dát ráđđehus lea fas dál botnjan Høykom- prográmma nu ahte dat njuolgadoarju ásahit govdafierbmeinfrastruktuvrra daid guovllui-de gos ii leat dát fálaldat. Dát lea vai doarju Soria Moria-julggaštusa mihtu ahte galgá leat govda­fierbmefálaldat miehtá riikka.

2007 várrejuvvui Gielda- ja guovlodeparte­meantta ja Ođasmahttin- ja hálddahusdepartemeantta bušeahtain oktiibuot 377 milj. ruvnno govdafier­bmehuksemii. Daid 155 milj. ruvnnuin mat juolluduvvo Gielda- ja guovlodepartemeantta bušeahtas govdafierbmehuksemii, oaččui Finnmárku 14,24 milj. ruvnno. Ruhta juolluduvvui fylkkagildii hukset fylkkas fievrridanneahta ja beassanneahta. Dál vurdojuvvo ahte 99 pst. dállodoaluin Norggas besset fásta govdafierbmái, go dát ruhta lea ollásit geavahuvvon. 2008 lea ráđđehus várren 188 milj. ruvnno govdafierbmegokčama buorideapmái. Dán supmis lea 158 milj. ruvnno biddjon fylkkagielddaid háldui. Daid fylkkain gos buohkat besset govdafierbmái man nu láhkai, sáhttá dán ruđa atnit eará infrastruktuvrii ja ealáhusdoaibmabijuide Gielda- ja guovlodepartemeantta šiehtadusa mielde. Dát ruhta dahká ahte govdafierbmefálaldaga mihttu miehtá riikii lea olámuttus.

20.6.5 Interreg

Interreg lea dat EO prográmma mii galgá ovddidit sosiála ja ekonomalaš integrašuvnna riikarájáid rastá regionála ovttasbarggu bokte. EO ođđa strukturfoandaáigodagas 2007 – 2013 lea EO territoriála ovttasbargu, Interreg, joatkkašuvvon sierra mihttoprográmman.

Regionálapolitihkka lea dakkar suorgi mas riikkaidgaskasaš elemeanta lea guovddážis. Eu-rohpas leat máŋgga regiovnnas seammalágan hástalusat. Ovttasbargu riikarájáid rastá regionálapolitihkalaš hástalusaid dáfus, sáhttá leat ávkkálaš oahpaheami, gealboovdánahttima, vásáhuslonohallama ja fierpmádathuksema dáfus. Norgga beale searvan sáhttá leat veahkkin regionála ovdánahttimii Norggas ja dássidis ovdánahttimii eurohpalaš kontinentii ja min lagašguovlluide go ovttasbargá riikarájáid rastá. Ovttasbargu sáhttá vel veahkehit ovddidit ollislaččabut, oktiiordnejuvvon ja doaibmi norgalaš eurohpapolitihka váikkuhan dihtii EU politihkkahábmema dakkár surggiin mat gusket Norgii nuolga.

Norga oassálastá njeallje rádjaregionála prográmmas (Interreg IVA), golbma transnationála prográmmas (Interreg IVB) ja interregionála prográmmas (Interreg IVC). Rádjaregionála prográmma Ruoššain joatkkašuvvo EU guoibmevuođaprográmma rámmaid siskkobealde, mii lea ovttasbargu ravdarájáin (ENPI). Earret dan oassálastá Norga dáin; URBACT II, ESPON ja Ineract. Stáhta oassi dán áigodagas šaddá sullii 730 milj. ruvnno, dainna eavttuin ahte Stuorradikki daid jahkásaččat juolluda.

Gielda- ja guovlodepartmeanta juohká jahkásaččat 2,1 milj. ruvnno čađahit sámi prográmma Interregas. Sámi prográmma, Sápmi, lea oasseprográmma Interreg IVA Nordas. Prográmma rasttildeaddji ulbmil lea lasihit regiovnna doaibmavuođa ja nanosvuođa ealáhusaid ja infra­stuktuvrra ovttsbarggu bokte ja ovddidit spesiála­gealbbu ja identitehtaásaheaddji barggu. Sámi oasse­prográmmii Sápmi lea erenomážit giddejuvvon fuomášupmi oažžut áigái máŋggalágan servodagaid sámi kultuvrra, ealáhusaid, árbevieruid, identitehta ja giela vuođul. Ruhta ruhtada rádjaregionála prográmmain dan stáhta oasi. Sámediggi lei sámi oasseprográmma čállingoddi 2006 rádjai. Čállingoddedoaibma juogaduvvo dál gaskal Romssa fylkkagieldda ja Davvi-Trøndelága fylkkagieldda.