8.22 Boazobearráigeahčču
Boazodoalloláhkalávdegoddi guorahallá
iežas čielggadeami čuoggás
9.9.7 gažaldaga gii galgá bearráigeahččat
ahte mearrádusat doahttaluvvojit. Lávdegoddi
oaivvilda ahte leat garra ákkat dasa ahte boazodoallohálddahus
ii galgga dan dahkat. Vai boazodoallohálddahus buoremus
lági mielde sáhttá čuovvolit áššiid,
de lea deaŧalaš doalahit buori ovttasbargovuoiŋŋa
boazodolliid ektui. Jus hálddahusa doaibman maiddái livččii
bearráigeahču doallat, de sáhttá
dat gártat hehttehussan.
Dan dihte árvala lávdegoddi § 12 – 4
ahte Stáhta luonddubearráigeahčču
(SNO) galgá bearráigeahččat
ahte mearrádusat mat leat addon boazodoallolágas
dahje dan olis čuvvojuvvojit. Čujuhuvvo
ahte Stáhta luonddubearráigeahčus
dál juo leat moanat doaimmat guovlluin gos lea boazodoallu.
Boazobearráigeahčču galgá
lávdegotti evttohusa mielde bearráigeahččat
ahte guohtunáiggit doahttaluvvojit, ja ahte guohtungeavaheami
eará njuolggadusat vuhtii váldojuvvojit,
ovdamearkka dihte njuolggadusat johttáma birra jna.
Norgga advokáhttasearvija
Luondduhálddašandirektoráhttaleat
daid gaskkas mat dorjot evttohusa. Eará gulaskuddanásahusat
moitet evttohusa oalle sakka, muhto hui unnán čilgejit
manne. Árvaluvvo ahte Boazodoallohálddahus
dahje Boazopolitiijat galget bearráigeahču
fuolahit.
Sámediggi čujuha
ahte 2001:s atne Boazopolitiijat dušše
3500 diimmu oktiibuot 21000 diimmus boazodoalu bearráigehččui.
Deattuhuvvo ahte Boazopolitiijat berrejit oažžut
resurssaid vai sáhttet buoridit iežaset čehppodaga
boazodoalu birra, sámegielas ja sámi kultuvrras.
Viidáseappot cealká Sámediggi
ahte Boazopolitiijaid doaibmaviidodat berre viiddiduvvot olles boazodoalloguvlui.
Departemeanttaoainnu mielde lea vissis bearráigeahčču
ja dárkkisteapmi dárbbašlaš.
Boazodoallu doaimmahuvvo viiddis guovlluin ja váttis
dilálašvuođain.
Buresdoaibmi boazodoallu eaktuda ahte boazodoallit oskkáldasat doahttalit
iešguđet meriid. Eastadan dihte
ahte moattis billisit oallugiid ovddas ja ásahit
ráfehisvuođa ja váivvi,
de lea dárbbašlaš
doallat almmolaš bearráigeahču. Bearráigeahčču doaibmá
maiddái eará meahccegeavaheddjiid
ektui, ja sáhttá nu leat veahkkin
oččodeame boazodollui «bargoráfi» go
dat lea dárbbašlaš.
Departemeanta datte oaivvilda ahte evttohuvvon boazobearráigeahčču ii
berre ovddiduvvot dán háve. Stáhta
luonddubearráigeahčču
lea badjelasas váldán dan stáhtalaš
luonddubearráigeahču Finnmárkkus,
man Meahccebálvalus doaimmahii ovdal, muhto vuos
lea eahpesihkar galgá go Stáhta
luonddubearráigeahčču maiddái
doaimmahit bearráigeahču Finnmárkkuopmodaga
ovddas. Dan vuođul sáhttá
leat buoremus vuordit ja oaidnit movt dát ovdána,
ja vuos oaidnit movt iešguđet bealálaččat
juogadit rollaid gaskaneaset, ja dás maiddái
oktavuođa Boazopolitiijaide. Gažaldat
galgá ságastallojuvvot buot guoskevaš beliiguin,
earret eará Birasgáhttendepartemeanttain
ja Justiisadepartemeanttain, ovdal go dahkko loahpalaš
oaivil áššis. Lea árvvoštallojuvvon árvalit mearrádusa
láhkii mii maŋŋel attášii válddii ásahit
diekkár bearráigeahču,
muhto departemeanta lea gávnnahan ahte maiddái dán
berre maŋidit. Dat máksá
ahte dilli joatká nu movt dál lea.
Sihke Sámediggi ja NBR leaba ráđđádallamiin
dorjon dan.
