Sámedikki 2009 doaimma birra

2.22 Hástalusat

Norgga stáhtas lea earenoamáš ovddasvástádus sámegiela, sámi kultuvrra ja servodateallima ovddideapmái. Dát ovddasvástádus lea nannejuvvon vuođđolágas.

Lágat, láhkaásahusat ja guovddáš stivrendokumeanttat, nugo stáhtabušeahtta, bidjet rámmaid sámi servodatovdáneapmái. Konsultašuvdnašiehtadusa bokte gaskal Sámedikki ja stáhtalaš eiseválddiid lea Sámedikkis vejolašvuohta váikkuhit stivrendokumeanttaid sisdoalu, ja sáhttá dainna lágiin gozihit sámi perspektiivva earret eará lágain ja láhkaásahusain. Jus Sámediggi ii beasa árrat mielde sihkkarastit ahte sámi álbmot vuhtiiváldojuvvo, de sáhttá váikkuhit nu ahte sámi servodaga ovdáneapmi ii mana rivttes guvlui. Danne lea Sámediggái dehálaš atnit čalmmis ráđđehusa barggu.

Lágaid, láhkaásahusaid ja eará stivrendokumeanttaid hábmenproseassa čájeha konkrehtalaččat dan guhkes perspektiivva Sámedikki politihkalaš barggus. Sámedikki ja eará sámi politihkkáriid initiatiiva iešguđetlágan áššiid birra ja konsultašuvnnat gaskal Sámedikki ja ráđđehusa, leat mielddisbuktán ahte ráđđehus buorebut vuhtiiváldá sámi perspektiivva.

Nuppi dáfus eai atte konsultašuvnnat doarvái váikkuhanfámu Sámediggái dain proseassain mat mielddisbuktet juolludemiid sámi ulbmiliidda stáhtabušeahta bokte. Dálá bušeahttabargovuogit eai ollašuhte dan rievtti mii sámiin lea ieš mearridit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami. Danne ferte Sámediggi beassat duohta šiehtadallanposišuvdnii bajitdási ekonomalaš rámmaid birra sámi servodaga várás.

Sámi servodaga vejolašvuohta nannet ja ovdánahttit iežaset giela, kultuvrra ja servodateallima, vuolgá gelbbolašvuođas ja kapasiteahtas. Jus galgat jođihit politihka mii nanne ja ovdánahttá sámi servodaga, de fertet ovttasbargat eará beliiguin, sihke riikkaidgaskasaš, našuvnnalaš ja regionálalaš dásiin. Konsultašuvdnašiehtadus ja ovttasbargošiehtadus fylkasuohkaniiguin leat ovttasbargoovdamearkkat maid berre nannet ja ovddidit.

Sámediggi lea áiggi mielde ožžon eanet bargguid ja nannoseabbo rolla almmolaš mearridanproseassain, ja mis leat stuora hástalusat máŋgga servodat- ja politihkkasuorggis. Dat gáibida eanet ja eanet fágalaš deattu ja politihkalaš váikkuheami.

Deháleamos hástalusat sámegiela, sámi kultuvrra ja servodateallima nannemis ja ovddideamis, leat čadnon čuovvovaš golmma oktavuođaide: buorit politihkalaš stivrenreaiddut, doarvái buorit ekonomalaš rámmat ja dárbbašlaš gelbbolašvuohta ja kapasiteahta.

Buorit politihkalaš stivrenreaiddut leat lágat, láhkaásahusat, bagadusat ja eará dokumeanttat dahje šiehtadusat maid vuođul Sámedikkis lea vejolašvuohta bidjat eavttuid dehálaš politihkalaš mearrádusain. Sámediggái lea hástalussan sihkkarastit sámi perspektiivva ođđa stivrendokumeanttaide, ja čuovvolit daid mearriduvvon lágain, láhkaásahusain dahje plánain. Dán ovddasvástádusa čuovvolit gáibida dan muttos ollu kapasiteahta mii sámi servodagas akto ii leat, iige dáidde šaddat dan lagamus boahtteáiggis. Danne leat mis dál dakkár hástalusat go nannet ja ovdánahttit daid ovttasbargovejolašvuođaid mat leat juo láhččojuvvon gustovaš šiehtadusain, ja ovdánahttit ođđa ovttasbargoarenaid. Maiddái riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbarggu oktavuođas leat Sámedikkis stuora hástalusat bidjat doarvái resurssaid ja kapasiteahta solidáralaš oassálastimii.

Oassi Sámedikki váldohástalusain lea nannet ja ovdánahttit sámegiela ja sámi kultuvrra. Dat gáibida gelbbolašvuođa ja kapasiteahta, sihke fágalaččat ja ekonomalaččat, ja dat gáibida buori ovttasbarggu našunála ja báikkálaš eiseválddiiguin. Sámegiela ovdánahttin gáibida almmolaš arenaid gos giela beassá geavahit. Buorre oahpahus sámegielas ja sámegillii buot dásiin skuvllas, oahppan fágaolbmot, buorit oahpahusmodeallat ja sámegiela oahpponeavvut leat mearrideaddji eavttut giellabarggu lihkostuvvamii. Ráhkadit ja heivehit teknologalaš reaidduid mat nannejit sámegiela ja sámegiela geavaheami leat dehálaš eavttut dán barggu lihkostuvvamii.

Ceavzi servodat- ja ealáhusovdáneami sihkkarastin sámi guovlluide gáibida árbevirolaš ealáhusaid nannema ja ođđa ealáhusaid ovddideami. Ealáhusat fertejit oažžut oadjebas rámmaid, earret eará areálaid sihkkarastima bokte. Ja sámi servodagat fertejit oažžut sihkkarastojuvvot sin iežaset oasi resursaváldimis sin ássanguovlluin.

Oadjebas ja bistevaš ássan- ja ealáhusovdáneapmi sámi giliin gáibida ahte goappaš sohkabeliide sihkkarastojuvvo ovttaárvosaš vejolašvuohta bargguin ja muđui servodagas. Sámi giliide ferte sihkkarastit vuođđostruktuvrra, bargosajiid ja kulturásahusaid mat várjalit ja ovddidit sámi historjjá ja kultuvrra, ja seammás sihkkarastet ássama.

Buorit politihkalaš mearrádusat hábmejit vuođu buori boahtteáigái sámi álbmogii. Dakkár mearrádusat fertejit vuolggahuvvot nanu gelbbolašvuođa vuođul, gos maiddái sámi árbediehtu lea mielde.