Sámedikke doaimma birra 2001

2.2.1.1 Iešmearrideapmi

Sámediggi ii leat duhtavaš dasa movt guovddáš eiseválddit dán rádjai leat meannudan sámiid vuoiggalaš iešmearridanvuoigatvuođaášši. Sámit leat sierra álbmot – eamiálbmot – mas lea historjjálaš gullevašvuohta iežas guovlluide. álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta lea álbmotrievttálaš prinsihppa ja vuođđovuoigatvuohta, mii lea mearriduvvon rievttálaččat čadnevaš riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain. Ovdáneapmi maŋimuš áiggiid čájeha ahte máŋga ON-orgána čielgasit dohkkehit eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa. 1

Nugo máilmmi eará eamiálbmogat, de čuoččuhit maiddái sápmelaččat ahte sis lea iešmearridanvuoigatvuohta ja dan vuoigatvuođa fertejit máilmmeservodat ja guoskevaš álbmotriikkat dohkkehit, dasto sáhttá dan sisdoalu hábmet šiehtadusaid bokte. Iešmearridanvuoigatvuođa doahpaga sisdoalu ferte defineret duohta šiehtadallamiid bokte, guovtti dássásaš beali gaskka, ja dan ferte geahččat guhkesáigge perspektiivvas, maidda maiddái ođđa buolvva sámiin lea vuoigatvuohta searvat. Danne leage guovddáš bargun oažžut šiehtadallangeatnegasvuođa sámiid ja eiseválddiid gaskka. Guovddážin dás lea dat ahte eamiálbmogat eai šiehtadala oažžut vuoigatvuođaid, muhto movt árbejuvvon vuoigatvuođat galget heivehuvvot guoskevaš riikkaid lágaide.

Norga galgá dieđáhallat ON olmmošvuoigatvuođakomiteii sámiid iešmearridanvuoigatvuođa birra ON konvennšuvnna, siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid vuosttas artihkkala ektui. Olmmošvuoigatvuođakomitea áicámušat ja mearkkastagat fertejit áddejuvvot nu ahte eamiálbmogiin, maiddái sámiin, lea iešmearridanvuoigatvuohta vuosttas artihkkala ektui. Sámedikkis leat vuordámušat ahte mii sáhttit leat mielde proseassas hábmemin Norgga vástádusa komiteii, dasto háliidit leat aktiivvalaččat mielde proseassas bidjamin eavttuid bargui viidáseappot, mii guoská iešmearrideapmái sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat.

2.2.1.2 Sámi vuoigatvuođat

Dat bargu mii lea jođus Ráđđehusas Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadusa čuovvoleami ektui Finnmárkkus NAČ 1997: 4, bidjá standárddaid vuoigatvuođabargui viidáseappot sámiid ektui. Mihttomearrin ferte leat sihkkarastit ja doalahit sámi kultuvrra luondduvuođu ealáhusaiguin ja servodateallimiin ođđa buolvvaide. Sámediggái lea hirbmat deaŧalaš oažžut buori ságastallama guovddáš eiseválddiiguin ođđa láhkaárvalusa birra mii guoská eanavuoigatvuođaide ja eanahálddašeapmái Finnmárkkus. Sámediggi oaidná mearrideaddjin ahte dat riikkaidgaskasaš standárddat maidda Norga lea čadnojuvvon čuvvojuvvojit barggus. Dasto galget vieruiduvvan rievttálaš standárddat leat proseassa guovddážis. Dát guoská dieđusge maiddái dan Sámi vuoigatvuođalávdegotti viidáset bargui sámiid vuoigatvuođaiguin luondduresurssaide Romssas, Norlánddas ja máttasámeguovllus.

Eanaášši lea hirbmat deaŧalaš sámi servodahkii. Vuođđolága §:s 110a áiddostahtto ahte eiseválddit galget láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámi álbmotjoavku galgá sáhttit sihkkarastit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima. Dán ollašuhttimii lea vuoigatvuohta luondduresurssaide deaŧaleamos eaktun. Sámi kultuvrra boahtteáigái lea mearrideaddji ahte luondduvuođđu sihkkarastojuvvo dohkálaš vugiin. Sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid eatnamiidda ja čažiide lea dárbu čilget árbevirolaš sámi guovlluin. Riikkaidgaskasaš eamiálbmotvuoigatvuođaid konvenšuvnnain leat eanavuoigatvuođamearrádusain deaŧalaš sadji. Sámit eai leat goassige eahpidan árbevirolaš sámi eaiggáduššanvuoigatvuođa leahkima ain, vaikko stáhtas historjjálaččat leage leamaš dakkár áddejupmi ahte sámiid boares vierru ii sáhte biddjot vuođđun dán lágan vuoigatvuođaide. Ođđaset riektemearrádusat Alimusrievttis 2 čájehit ahte lea eará ja diđoleabbo áddejupmi sámiid vuoigatvuođaáššiin dan ektui mii ovdal lea leamaš.

Sámediggi lea registreren ahte 2001:s leat leamaš muhtun minerálaohcandoaimmat Finnmárkus ja Romssas. M��ŋga olgoriikkalaš fitnodaga mat háliidit iskat minerálagávnnoštumiid čujuhuvvon guovllus leat váldán oktavuođa Sámediggái. Finnmárkku fylkkagielda lea 2001:s earret eará vuovdán muhtenvuoigatvuođaid Porsáŋggu ja Kárášjoga gielddain fitnodahkii Tertiary Minerals Plc. Minerálaohcandoaimmain leat leamaš máŋga unohis beali.

Otnáš rádjai eai leat luondduresursavuoigatvuođat Finnmárkkus čilgejuvvon. Dát čilgejupmi ferte leat vuođđun bargui viidáseappot, mii guoská maiddái minerálagávnnoštumiide. Erenoamážit lea unohis dat go Finnmárkku fylkkagielda lea guovddážis mielde vuovdimin vuoigatvuođaid sámi guovlluin, dál go vuoigatvuođat eai vuos leat čilgejuvvon. Sámediggi lea maid mearridan ahte Stuorradiggi ii galggašii meannudit minerálalága ovdal go eana- ja čáhcevuoigatvuođat Finnmárkkus leat čilgejuvvon, danne go láhkaárvalusas leat mearrádusat main lea váikkuhus vuoigatvuođabeliide. Dát guoská maiddái guovlluide olggobealde Finnmárkku. Sámediggi lea ollu gerddiid dovddahan prinsihpalaš vuostehágu luondduduohtademiide sámi guovlluin. Dasa lassin leat bealit mat gusket biras- ja kulturmuitoáššiide oppalaččat. Sámediggi lea 2001:s lihkostuvakeahttá bivdán čoahkkima guoskevaš departemeanttaiguin.

Suodjalusa doaimmat Hálkaváris gusket vuosttažettiin boazodollui. Lea stuorra hástalussan dahkat šiehtadusaid, mat sihkkarastet boazodoalu ja sávzadoalu guohtoneatnandárbbuid maiddái dain guovlluin, maid suodjalus geavaha. Guovllu viiddideapmi guoská máŋga sámi berostumištupmái. Boazo- ja sávzadoalloberoštumit guovllus gáržžiduvvojit ain eanet ja dat mielddisbuktá stuorra váttisvuođaid boahttevaš doaibmamii. Dát rihkku daid ealáhusdoalliid vuoigatvuođaid, geat geavahit guovlluid, main dás lea sáhka. Dasa lassin guoská viiddideapmi máŋggakultuvrralaš álbmoga ássamii guovllus, sihke sihkarvuođa, birrasa ja ealáhusaid oktavuođas. Viidáseappot duohtada guovllu viiddideapmi njuolgga sámi kulturmuittuid ja bassi báikkiid. Guovlu lea boares sámi geavahan- ja ássanguovlu, ja militeara doaimmaid viiddideamis leat duođalaš váikkuhusat sámi kultuvrra luondduvuđđui. Guovllu viidideapmi militeara doaimmaid oktavuođas mielddisbuktá stuorra váikkuhusaid daid geatnegasvuođaide, mat Norggas leat sámiide eamialbmogin, sihke siskkáldas riektenjuolggadusaid ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid ektui.

Sámit leat doloža rájes hálddašan resurssaid viiddis guovlluin, mat dál leat Norgga stáhta hálddašanguovllut. Barentsáhpi lea leamaš sámi ássamii mearrideaddji resursaguovlun. Dáid mearraguovlluid ekologalaš oktavuohta lea álo váikkuhan sámi kultuvrra ja servodagaid njuolgga. Dán duohtavuhtii ferte maiddái Norgga oljo- ja gássapolitihkka Barentsábis čadnojuvvot. Snøhvit-huksemis sáhttet šaddat stuorra siidováikkuhusat sámi guovlluide. Nu guhká go eai álggahuvvo ulbmillaš doaibmabijut sámi servodaga ektui, de dát siidováikkuhusat gártet mealgadii negatiivan go árbevirolaš sámi ealáhusat nugo eanadoallu, guolástus, boazodoallu, duodji ja meahcásteamit guoriduvvojit. Ođđa industriijabargosajit ja bálvalusealáhusat duvdet eret ja heajosmahttet eanaš árbevirolaš ealáhusaid, main lea deaŧalaš rolla sámi kultuvrra vuođđun. Eaktun dattetge lea ahte Sámediggi sámiid álbmotválljen orgánan oažžu vejolašvuođa searvat árjjalaš aktøran dákkár ođđaáigái heivehanprosessii.

Sámiid beroštumiid sáhttá vuhtii váldit sierra ekonomalaš ortnegiid dahje ruhtafievrridemiid bokte, mat nannejit ja ovddidit guovllu sámi giela ja kultuvrra. Sáhttá maid konkretiseret sierra sámi prográmmaid ja doaibmabijuid guovllus dakkár surggiin go giella, kulturhistorjá (museat), duodji, guolástus, eanadoallu, boazodoallu ja infrastruktuvra. Váikkuhusčielggademiid, maid Sámediggi lea mearridan galget čađahuvvot birrajagi petroleumdoaibman davvi mearraguovlluin, ferte geahččat sámi ja guovlulaš/našuvnnalaš servodatperspektiivvas lassin birasperspektiivvii. Danne ferte plánejuvvon váikkuhusčielggademiide maiddái gullat vuđolaččat čielggadit váikkuhusaid sámi servodagaide ja sámi kultuvrii. Dát váikkuhusčielggadeamit sáhttet leat vuođđun duohta ovttasbargui Ráđđehusa ja Sámedikki gaskka boahttevaš petroleumdoaimmain sámi resursaguovlluin. Dákkár ovttasbargui fertejit gullat šiehtadallamat, man vuođđu lea sámiid iešmearridanvuoigatvuohta.

2.2.4.1 Bargu sámegielaiguin

Sámedikki guovddáš mihttomearrin lea nannet ja ovddidit sámi giellabarggu buot giellaguovlluin. Mihttomearrin lea ahte sáme- ja dárogiella šaddet ovttaárvosaš giellan. Giellaovddidanbargu lea guhkit áiggi bargu. Dán barggu ferte doaimmahit máŋgga dásis. Dás lea sáhka movttiidahttit ovttaskas olbmo, bargat diehtojuohkimiin stáda ektui ja giellavuostálastiid ektui, evttohit gielladoaimmaid ja gozihit, ahte ovttaskas olbmot ožžot giellabálvalusaid vuoigatvuođaid mielde. Dáin bargguin lea Sámedikkis ofelaš-doaibma.

Riikkaidgaskasaččat lea sámegiella áitojuvvon giella go leat unnán sámegielhubmit, geat orrot bieđgguid ja smávva giellabirrasiin. Giellasuodjaleapmi lágaid bokte lea leamaš ja lea ain dárbbašlaš. Sámeláhka 5 sisttisdoallá mearrádusčoahki, mii galgá nannet sámegiela geavaheami iešguđetlágan oktavuođain. Láhka mearrida ahte dárogiella ja sámegiella leat formálalaččat ovttaárvosaš gielat ja dat sihkkarastá sámegiela vuođu, ja láhčá vel dili sámegiela ovdáneapmái ja eanet geavaheapmái. Sámelága bokte leat nappo sihkkarastán Norgga sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođaid geavahit sámegiela. Sámelága giellanjuolggadusat leat guovddážis Sámedikki giellabarggus. Sámelága giellanjuolggadusbargu lea oktilis bargu ja lága ođasmahttin ovdáneami mielde lea dehálaš, vai sáhttá dustet hástalusaid dađistaga go dat bohtet.

Sámediggi berre oažžut válddi hálddašit sámegiela Norggas. Go Sámediggi oažžu dákkár válddi, de dat sáhttá dan hálddašit daid rámmaid siskkabealde, maid stáhta áiggis áigái bidjá. Lea maid deaŧalaš ahte lágas deattuhuvvo ahte sámegiela hálddašeapmi galgá dahkkot Vuođđolága § 110a, riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid ja Eurohpa guovlo- ja unnitlohkoálbmogiid gielaid soahpamuša vuođul. Vuođđoláhka nanne vuoigatvuođa geavahit sámegiela. Giellaválljemis leat maid kulturpolitihkalaš bealit. Giela ii sáhte atnit dušše gulahallangaskaoapmin, mas dušše jorgaleaddjit ja dulkkat leat giellaovddideaddjit. Sámelága giellanjuolggadusat geatnegahttet sihke almmolaš orgánaid ja sámegielagiid geavahit sámegiela árjjalaččat.

Giella lea olbmo deháleamos gaskkustan- ja gulahallangaskaoapmi, ja lea maiddái servodaga mihtilmas dovdomearka. Giella lea kultuvrra ovdáneami vuođđu. Jus giella jávká, de jávká maiddái kultuvrra deháleamos iešvuohta. Danne lea dárbbnalaš seailluhit sámegiela, ja bargat dan guvlui ahte sámegiella duođai šaddá iešbirgejeaddji giella buot servodatosiin. Amaset sámit geat leat massán dahje lea massime gielaset maiddái masset gullevašvuođa sámi kultuvrii, de lea dárbbašlaš ealáskuhttit ja ovdánahttit giela doppe gos sámegiella lea fuones dilis.

Stáhtadoarjja sámegiela hálddašanguvlui ja ovttaskas olbmo vuoigatvuohta geavahit sámegiela lea dál gáržžiduvvon 6 gildii. Boahtteáiggi hástalus lea fállat dakkár fálaldagaid ja váikkuhangaskaomiid, ahte ovttaskasolbmo vuoigatvuohta sámelága ja Rávisolbmuid oahpahuslága ektui vuhtii váldojuvvo maid olggobealde sámelága hálddašanguovllu. Lea hui mávssolaš movttiidahttit olbmuid geavahit sámegiela buot oktavuođain sihke priváhta ja almmolaččat nu ahte lága áigumuš ollašuvvá. Lea maiddái dárbbašlaš čilget eiseválddiide ahte ferte leat dilli ja ráđđi geavahit sámegiela barggadettiin, seamma dásis go lea dilli ja ráđđi geavahit dárogiela.

Dán rádjái lea čájehuvvon ahte sámegiela oahppu akto ii ovdánahte sámegiela dievaslaš birgejeaddji servodatgiellan. Sámegiela ferte geavahit gulahallangaskaoapmin buot dásiin. Skuvla ferte geavahišgoahtit sámegiela maiddái fágaoahpahusas vai mánát ja nuorat šaddet oadjebassan geavahit sámegiela buot fágain, ja ohppet fágaterminologiija (-doahpagiid) lunddolaš dilálašvuođain. Nu sáhttá sámegiella ovdánit iešbirgejeaddji servodatgiellan.

Njálmmálaš árbevirolaš máhttu, fágaterminologiijan, sáhttá jávkat go bargovuogit ja eallindábit rivdet. Dál leat mánát ja nuorat skuvllas buoremus oahppanáiggis. Skuvla ii máhte addit dákkár vuđolaš oahpu maid olmmoš árbevirolaš bargguid bokte alcces háhká. Danne lea dárbbašlaš ahte Sámediggi geahččala čohkket tearpmaid ja dadjanvugiid nu ollu surggiin go lea vejolaš. Sámi terminologiija ovddideapmi lea hui dehálaš doaibma sámegiela seailluheamis ja giellageavaheami nannemis.

Jus sámegiela galgá sáhttit geavahit fágalaš oktavuođain, de lea eaktu ahte sámegielas gávdno fágaterminologiija ja fágadoahpagat buot servodaga dárbbuide.

Sámedikki sátnebáŋku galgá ođastuvvot ja viiddiduvvot. Sátnebáŋku lea mávssolaš bargoneavvu buohkaide, geat barget sámegielain. Jurdda lea lasihit sátnebáŋkui buot sámi giellajoavkkuid ja suopaniid sániid ja doahpagiid ja dan ovddidit oktasaš bargoneavvun riikkarájáid rastá. Dát lea stuora bargu masa lea dárbu oažžut liige ruhtadeami stádabušeahtas.

Giellaguovddážat leat earenoamáš dehálaččat dain guovlluin gos sámegiella lea jávkame. Dáin guovlluin lea sámegiela ovdáneapmi ollu boarrásit buolvva duohken, go nuorat vánhenbuolva ii leat oahppan dahje ii máhte sámegiela. Giellaguovddážat sáhtášedje aktiviseret boarrásiid giellamáhtu nu ahte mánát ja nuorat oahpašedje sámegiela. Giellaguovddážat leat mávssolaččat doppe gos sámegiella ii hubmojuvvo ruovttus ja báikegottis. Dábálaččat vánhemat oahpahit mánáide sámegiela. Dál lea nu, ahte ádjá ja áhku buolva ja nuorat geardi máhttet sámegiela, muhto ii vánhenbuolva.

Giellaguovddážat leat jagi 2001 rájes ožžon fásta doarjaga Sámedikkis. Fásta doarjagiin lea álkit čohkket gelbbolašvuođa ja doallat dan gelbbolašvuođa vai sáhttet hukset nano resurssaguovddážiid mat leat guovlluide ávkin. Giellaguovddážiin berrešii leat čálli gii veahkkin čállá omd. servviide dieđuid sámegillii, áinnas beaivvi ovdal go dárogiela diehtu boahtá. Giellaguovddážis galggašedje leat fágalaš návccat ja ovddasvástádus ovddidit sámegiela hupmangiela. Giellaguovddáš galgá leat dat domena gos sámegiella gullo, hubmojuvvo ja oidno. Giellaguovvdážiid berre hukset guovllu resursaguovddážin.

Olggobealde sámegiela hálddašanguovllu lea Sámediggi vuoruhan doaimmaid mat nannejit sámegiela. Dát guovllut eai sáhte dorvvastit sámelága giellanjuolggadusaide ja danne lea earenoamáš dehálas ahte Sámediggi doarju dáid guovlluid giellaovddidanrahčamušaid. Sámediggi oaidná, ahte báikkiin gosa leat ásahan giellaguovddážiid, leat giellaovddidanbarggut lihkostuvvan. Danne áigu Sámediggi ain bargat oččodit eanet giellaguovddážiid.

Sámi giellaráđđi lea iskan mo almmolaš ásahusat čuovvolit sámi giellalága njuolggadusaid. Dán iskkadeami vuođul oaidná Sámediggi, ahte lea dárbu buot ásahusain nanusmahttit giellageavaheami hálddašan- ja áššemeannudeaddjigiellan. Sámedikki bargu dán áigodagas lea muitalit makkár hástalusat almmolaš orgánain lea čuovvolit sámelága giellanjuolggadusaid. Sámediggi oaidná dárbbašlažžan doallat seminára hálddašanguovllu almmolaš ásahusaide ja nu čuvget sámi giellalága giellanjuolggadusaid.

Jagi 2002 čavčča mielde áigu Sámediggi bidjat ovdan gielladieđáhusa man guovddáš oassi lea giellalága evalueren. Dan oktavuođas lea stuora hástalus bargat dan badjelii ahte sámegiela hálddašanguovlu viiddiduvvo.

2.2.4.2 Sámi báikenamat

Ođđajagimánu 1. beaivve 2002 sirdojuvvui Sámi nammanevvohat Sámediggái ja ovttastuvvui Sámedikki giellaossodagain. Nammanevvohat bargá Lov om Stadnamn ja dan láhkaásahusaid ektui. Nammakonsuleanttaid guovddáš hástalusat leat, ahte sámi báikenamat dađistaga go leat mearriduvvon váldojuvvojit buotlágan almmolaš atnui. Jus dán galgá ollašuhttit, de fertejit guovddáš eiseválddit ovttas Sámedikkiin aktiivvalaččat bargat diehtojuohkimiin sihke suohkaniidda, fylkkasuohkaniidda ja earáide. Lea maid dárbu almmuhit girjjáža masa leat čohkkejuvvon dat sámi báikenamat, mat leat dohkkehuvvon ja normerejuvvon. Nammakonsuleanttaid bargu lea maiddái registreret báikenamaid. Dat gáibida ollu resurssaid ja áiggi mii čállingottis dál ii leat danne go nammanevvohagas lea dušše okta virgi. Jus nammanevvohat galgá sáhttit doaimmahit ja bargat dan mii vurdojuvvo, lea dárbu bidjat lassi resurssaid nammanevvohaga čállingoddái.

Kultur- ja girkodepartemeantta báikenammalága evaluerenbarggus bivdá Sámediggi ahte dát čuolbmačilgehusat, mat leat čadnon Norgga máŋggagielalaš nammageavaheapmái árvvoštallojuvvojit sierra ja viidát oktavuođas go mii dán rádjái lea dahkkon. Oppalaččat Sámediggi ii leat duhtavaš dan vuohkái movt evaluerenbargu fágalaččat lea čađahuvvon dan sivas go das eai leat leamaš dakkár fágalaš ja fágabirrasa ovddasteaddjit mielde, geat dovdet lagabui sámiid čuolbmačilgehusaid. Dát ii oktiivástit daiguin geatnegasvuođaiguin maid mii oaivvildit, ahte Norggas leat das mii guoská eamiálbmogiid ja čearddalaš minoritehtaid vuoigatvuođaide leat mielde mearrideame dánlágan áššiid.

2.2.4.3 Diehtojuohkin

Sámedikki neahttasiidu galgá viidáset ovddiduvvot mearrádusa ektui ahte elektrovnnalaš bálvalusat galget leat váldofálaldahkan geavaheaddjiide ovdal 2005. Dát mearkkaša ovdamearkka dihtii dan ahte galgá šaddat vejolaš čuovvut: sámedikki dievasčoahkkimiid neahtas, ohcat ja várret bibliotehka diehtovuođus, ohcat, gávdnat ja geahččat Sámedikki arkiiva- ja áššemeannudanvuogádagas ja Sámedikki čohkkejuvvon čállosiid 1989 rájes otnážii, čađahit almmolaš gulaskuddamiid neahtas, čálihit sámi jienastuslohkui, sáddet elektrovnnalaččat ohcamiid dikki iešguđet doarjja- ja hálddašanortnegiidda ja jienastit sámediggeválggain.

Dát buot dávista dan višuvdnii ahte hálddašeapmi galgá doaibmat birrajándoriid ja leat geavaheaddjái vuogas. Ollu doaibmabijuid lea divrras sihke ovddidit ja oastit, ja gáibidit norgalaš eiseválddiin dáhtu ruhtadit daid.

Sámedikki čállosiid ii sáhte dál ohcat, ii diehtovuođuin iige neahtas. 2002:s álggahuvvui bargu ovddidit teakstadiehtovuođu, nu ahte buot čállosiid 1989 rájes galgá dál sáhttit ohcat ollesteakstaveršuvdnan, sihke sáme- ja dárogillii. Ulbmilin livččii ovttasbargu Statens forvaltningstjenest:in.

2.2.4.4 Dihtorčovdosat

Buorit neahttabálvalusat gáibidit viehka ollu návccaid, sihke teknologiija investerema ja dasto sisdoalu ja doaibmevašvuođa ovddideami ektui. Vásihusat dán rádjai čájehit ahte ii sáhte vuordit nana beaktilvuođa go galgá ásahit geavaheaddjiide vuogas ja doaibmi elektrovnnalaš bálvalusaid. Danne go jos neahttabálvalusat buorránit, de jearragohtet geavaheaddjit ain eanet. Dasa lassin lea váttis geavahit sámi bustávvaid IKT oktavuođas. Dan geažil leage Sámediggi jagi 2000 rájes geahččalan gávdnat sámi bustávaide standárdda ja dakkár čovdosiid mat doibmet.

Sámediggi áigu ovttasráđiid Ealáhus- ja gávpedepartemeanttain álggahit golmmajagi eSápmi geahččalanprošeavtta, mii čatnasa IKT-doaibmabijuide sámi servodaga váste. Geahččalanprošeavtta áigumuš lea hoahpuhit ja oktiiordnet daid doaibmabijuid čađaheami, mat leat evttohuvvon sámi bustávaid ja IT oktavuođas 9.1.2002 gárvvistuvvon raporttas, maid eNorge lei gohččun ráhkadit. Sámediggi áigu ráhkadišgoahtit eSápmi-plána, mas birrajándor hálddašeapmi ja almmolaš bálvaluskantuvra lea oassi stuorát áŋgiruššamis. Ráđđehusa mielas eSápmi-plána lea deaŧalaš veahkkin sihke ráđđehusa almmolaš suorggi ođasmahttin-, beavttálmahttin- ja álkidahttinbargui ja maiddái eNorgii opplaččatge.

Earret dan ahte njeaidit daid eastagiid, mat bohtet ovdan raporttas, galgá prošeakta buoridit kvalitehtasisdoalu sámegillii, váikkuhit sámi oassálastima guoskevaš riikkaidgaskasaš IT-ovttasbarggus ja váikkuhit Sámi IT-ealáhusa ovdáneami. Earret čoavdit hástalusaid, mat čatnasit sámi bustávageavaheapmái, sáhttá prošeakta ja eSápmi oppalaččat muhtun muddui váikkuhit hálddahuslaš čovdosiid geahččaladdama oppa Norgii. Dát maid sáhttet váikkuhit ovddidit sámi IT-gelbbolašvuođa, mii sáhtášii leat ávkin ovddideamis gávpevejolašvuođaid stuorát márkaniin Norggas ja riikkaidgaskasaččat.

Gielda- ja guovlodepartemeanta ovttas Ealáhus- ja gávpedepartemeanttain váldet badjelasaset muhtun eSápmi-prošeavtta ovddidanprošeavtta ruhtadeami Sámedikki hálddahusas. Sámediggi eaktuda ahte várrejuvvojit ruđat dán geahččalanprošeavtta čađaheapmái ja daid doaibmabijuid čađaheapmái, maid geahččalanprošeakta vuolggaha.

2.2.4.5 Sámi arkiiva

Lea mearrideaddji ahte sámi institušuvnnaid rusten joatkašuvvá ja ahte sámi servodahkii alccesis addojuvvo vejolašvuohta hálddašit dieđuid sámi historjjá ja dálááiggi birra. álbmotlaš sámi arkiivva ásaheapmi lea oassi dán barggus, gea. kap. 2.3.3.7. Sámediggi lea bargamin oažžut čielggadusa dán barggus. Dasto bargojuvvo oažžut boahttevaš sámi arkiivva sámi dieđavistái Guovdageainnus.

2.2.4.6 Sámi sierrabibliotehka, sámi girjebusset ja sámi bibliografiija

Sámi sierrabibliotehka lea našuvnnalaš sámi kulturásahus. Sámi sierrabibliotehka 6 okta deaŧaleamos bibliotehkafágalaš doaimmain ovddosguvlui lea doaibmat resursan eará bibliotehkaide sin barggus ovddidit sámi bibliotehkabálvalusaid. Dát dahkko bagadallama ja diehtojuohkima bokte. Sámediggi dáhtošii bidjat stuorát ovddasvástádusa bibliotehkaide ovddidit bálvalusaid iežaset báikegottiid sámi álbmogii.

Sámediggi ferte oažžut dárbbašlaš resurssaid vai sáhttá ovddidit Sámi sierrabibliotehka nu mo Sámediggi lea eaktudan. Sámediggi bargá eSápmi bokte, gea. kap. 2.4.7, ovddidit bibliotehka várás dihtorčovdosiid, main sáhttá geavahit sámi bustávaid, mii fas boađášii ávkin eará bibliotehkaide.

Doaibmadoarjjajuohkin johtti bibliotehkabálvalussii sámi guovlluin lea sirdojuvvon Sámediggái. Ortnet lea deaŧalaš váikkuhangaskaoapmi sámi bibliotehkabálvalusaid nannenbarggus, dakkár guovlluin gos lea lávdaássan eaige nu buorit bálvalusfálaldagat. Dattetge lea eaktun ahte Kultur- ja girkodepartemeanta juolluda doarvái ruđaid doaibmadoarjjajuohkimii. Sámedikki mielas lea maid lunddolaš ahte investerendoarjja oastit girjebussiid sámi guovlluin sirdojuvvo Statens bibliotektilsynas Sámediggái.

2.2.5.1 Mánáidgárddit

Sámedikki oaidnu lea ahte sámi mánáidgárdi lea mánáidgárdi, gos mánáin lea sámi duogáš – sii leat sápmelaččat. Mánáidgárddi mihttomearri lea nannet mánáid sámi identitehta, sámegiel geavaheami ovddideami ja sámi kultuvrra gaskkusteami bokte. Sámi pedagogalaš bargit jođihit mánáidgárddi. Buorit rámmaeavttut leat mearrideaddji eavttut jus galggaš juksat mihttomeari ahte nannet, viiddidit ja oainnusin dahkat sámi sisdoalu mánáidgárddiin. Sámediggi bargá dan ovdii ahte sihkkarastit buot sámi mánáide sámegielfálaldaga mánáidgárddis. Mánáidgárdelága ođasmahttima oktavuođas áigu Sámediggi sihkkarastit ahte buot sámi mánáide šaddá vuoigatvuohta oažžut sámegiel fálaldaga mánáidgárddiin. Mii vásihat čađat ahte sámi mánát mánáidgárddiin, erenoamážit árbevirolaš sámi ássanguovlluin, eai oaččo doarvái buori fálaldaga. Nappo fertege buorebut čalmmustahttit sámi ovdaskuvlamánáid dili. Sámediggi áigu maiddái movttiidahttit eanet sámi mánáidgárddiid ásaheami. Ferte maiddái eanet deattuhit geahččalan- ja ovddidanbarggu, dutkama mánáidgárdesuorggis ja pedogogalaš ávdnasiid ovddideami. Sámediggi áigu maiddái álggahit miellaguottuid huksejeaddji barggu ja doaibmabijuid givssideami/gierdameahttunvuođa vuostá. Dasa lassin ferte čielggadit Stáhta ja gielddaid ovddasvástádusa sámi ovdaskuvlamánáid opplaččat.

2.2.5.2 Vuođđoskuvla

Sámi oahppiin lea individuála vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas sihke vuođđoskuvllain ja joatkkaskuvllain. Sámediggi lea čielggadusa bokte sámi oahpahusa birra olggobealde sámegiela hálddašanguovllu kárten makkár váttisvuođat oahppiin leat oažžut dan oahpahusa masa sis lea vuoigatvuohta Oahpahuslága vuođul. Čielggadus čujuha ahte ollu oahppit masset dán vuoigatvuođa dan geažil go gielddain ja fylkkagielddain eai leat oahpaheaddjit guoskevaš báikkis ja go molssaektosaš oahpahus ii leat heivehuvvon. Dasa lassin váilot instánssat mat sáhttet fállat molssaektosaš oahpahusvugiid, nugo omd. gáiddusoahpahusa, intensiivva kurssaid, hospiterema ja sullasaččaid. Lea čájehan ahte maiddái golut sámegiel oahpahussii leat sivvan dasa go individuála vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ii leat dohkálaččat gozihuvvon. Gielddat ja fylkkagielddat čujuhit ahte diibmomáksomearri sámegiel-oahpahussii lea menddo unni, iige dat govčča gielddaid ja fylkkagielddaid duohta goluid. Dasa lassin eai oaččo gielddat ja fylkkagielddat doarvái diimmuid sámegiel oahpahussii dárbbuid ja oahppilogu ektui. Dán geažil ii šatta stáhta máksit ollásit dáid goluid, ja ahte ollu gielddat ja fylkkagielddat biehttalit fállamis sámi oahppiide oahpahusa sámegielas sámegiel oahpahusa oahppoplána ja oahpahuslága mearrádusaid mielde. Vai sihkarasttášii dán, de berrešedje gielddat oažžut stuorát rámmafievrridusaid nu ahte sáhttet dohkálaččat áimmahuššat individuála vuoigatvuođa oahpahussii sámegielas. Sámediggi áigu meannudit dáid hástalusaid ja árvalit doaibmabijuid jagi 2002 mielde.

Sámediggi oaivvilda ahte galggašii dasa lassin čađahit geahččalan- ja ovddidanbarggu dan ektui ahte dohkkejit go molssaektosaš oahpahusvuogit goappašiid skuvladásiide.

Diehtojuohkinbarggu sámi oahppiid vuoigatvuođa birra oahpahussii sihke sámegillii ja sámegielas galggašii hoahpuhit ain eanet, erenomoamážit olggobealde sámi guovlluid.

Sámediggi áigu bargat oažžut viiddiduvvot 10-jagi vuođđoskuvlla Sámi oahppoplána (O97S) nu ahte dan sáhtášii geavahit olggobealde sámegiela hálddašanguovllu, ja movttiidahttit sámi váhnemiid válljet oahpahusa sámegillii ja sámegielas nugo ohpahuslága vuođul lea vejolaš, maiddái olggobealde sámi guovlluid.

Sámediggi lea álggahan prošeavtta «Sámi álgooahpahus» 2000:s. Prošeavtta váldomihttomearrin lea čohkket ja systematiseret sámegiel oahpaheaddjiid vásihusaid álgolohkanoahpahusas, ja dan vuođul gávdnat lohkanvugiid mat heivejit sámegiela lohkanoahpahussii. Prošeakta lea golmma oasis, mas oassi I mii lea lohkamii ja čállimii ráhkkaneami birra, lea čađahuvvon. Oassi II lea lohkama teknalaš beali birra ja oassi III lea lohkanáddejumi birra. Prošeavtta oassi II lea álggahuvvon, ja lea plánejuvvon bistit jagi 2002 lohppii. Dán prošeavtta bohtosat leat deaŧalaččat máŋgga oktavuođas, nugo omd. metodaválljemis, pedagogalaš ávdnasiid ovddideamis jna. Iskkademiid mielde mat leat čađahuvvon OECD-riikkain (PISA 2000) čájehit ahte oahppit Norgga vuođđoskuvllain eai leat čeahpit lohkat. Mii guoská sámi oahppiide, de eai leat dahkkojuvvon makkárge systemáhtalaš iskkadeamit dahje čohkkejuvvon vásihusat lohkanáddejumi birra ovdal, muhto lea sivva jáhkkit ahte sámi oahppitge eai leat duođi čeahpit lohkat go norgalaš oahppit.

2.2.5.3 Rávisolbmuid oahpahus sámiide/Gelbbolašvuođaođastus

Gelbbolašvuođa ođastusa mihttomearrin lea addit ovttaskas rávisolbmuide buoret vejolašvuođa oahpahussii ja gelbbolašvuođa bajideapmái. Ođastus lea vuođđuduvvon servodaga, bargoeallima ja individa gelbbolašvuođa dárbbuide. Dát guoská buot rávisolbmuide, lea vuođđuduvvon viiddis máhtolašvuođa áddejupmái ja das lea guhkesáiggi perspektiiva.

Rávisolbmuidoahpahusas leat máŋga aktøra iešguđetlágan rollaiguin. Stáhtas lea ovddasvástádus rávisolbmuidoahpahusa oppalaš ovddideapmái, ja gielddain fas lea ovddasvástádus plánet ja ovddidit vuođđoskuvlaoahpahusa rávisolbmuid várás gielddain. Fylkkagielddain lea ovddasvástádus plánet ja ovddidit joatkkaoahpahusa rávisolbmuid várás fylkkas. Sámedikki ja sámi joatkkaskuvllaid sadji rávisolbmuidoahpahusas ii leat čilgejuvvon. Sámediggi áigu geahččalit oažžut čilgejuvvot geas lea ovddasvástádus iešguđet surggiin sámi rávisolbmuidoahpahusas ja ahte várrejuvvojit ruđat čađahit dárbbašlaš doaibmabijuid, earret eará oahpponeavvoovddideapmi ja metodat movt ávkkástallat sámi kultuvrra ja ealáhusaid árbevirolaš máhtolašvuođain omd. giellaoahpahusa oktavuođas. Sámediggi ferte oažžut válddi ja resurssaid vai sáhttá váldit badjelasas ovddasvástádusa sámiid rávisolbmuidoahpahusa oppalaš ovddideapmái ovttasráđiid guovddáš eiseválddiiguin, vuosttažettiin Oahpahus- ja dutkandepartemeanttain ja Rávisolbmuidoahpahusinstituhtain. Sámediggi aiddostahttá maiddái ahte A-etáhta lea deaŧalaš arena rávisolbmuidoahpahusas sin kursafálaldagaid bokte, ee. sámegieloahpahusas.

Lassánan sámi kulturdiđolašvuođa oktavuođas vásihit ahte vánhemat, geat ieža leat massán sámegielaset, sávvet ahte sin mánát galget oažžut oasi das skuvllas/mánáidgárddis. Dán oktavuođas vásihit ahte vánhemat ieža maid jearahit fálaldagaid sámegielaoahpaheami birra, nu ahte ruovttut maid sáhtáše leat mielde doarjume máná gielalaš ovdáneami. Dát berre váldojuvvot hui duođas. Danne ferte jođáneamos lágiid mielde ráhkadit plána, ja sihkkarastit resurssaid dán dehálaš bargui. Sámediggi áigu oktavuođas eiseválddiiguin ovdandoallat dán oktan bajimus prioriterejuvvon suorgin.

Lea jáhkehahtti ahte sámegiela oahpahusfálaldat vánhemiidda lea okta dain doaimmain mii viiddida sámegiela geavaheddjiid logu. Sámediggi áigu dán oktavuođas čujuhit dan árvui man Ráđđehus St.dieđ. nr. 55, 2000–2001 bidjá doarjut sámegiela ovdáneami, gos signaliserejuvvo ahte berre vuoruhit sihke lohkan- ja čállinoahpahusa ollesolbmuide, geat juo máhttet sámegiela, ja sii geat eai hálddaš giela galget sáhttit háhkat alcceseaset dárbbašlaš vuođđodieđuid.

2.2.5.4 Joatkkaoahpahus

Maiddái joatkkaskuvllain lea sámi oahppiin individuála vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas, muhto Sámediggi lea vásihan ahte erenoamážit olggobealde sámegiela hálddašanguovllu dát ii álohii doahttaluvvo ja sivat dasa leat juo namuhuvvon kapihttalis bajábealde vuođđoskuvlla birra.

Sámediggi lea ožžon maŋŋábargun 94-ođastusa (R-94) evaluerema oktavuođas bargat sámi joatkkaohpahusa vuođđoprinsihpalaš beliiguin. Sámi joatkkaoahpahusas váilu sámi oahppoplána, vuođđoskuvla gal lea ožžon sámi oahppoplána 10-jagi vuođđoskuvlii (O97S), muhto lea maiddái dárbu sihkkarastit sámi sisdoalu našuvnnalaš oahppoplánaide nugo vuođđoskuvlla našuvnnalaš oahppoplánain lea dahkkojuvvon. Ferte maiddái árvvoštallat oažžut eanet sámegiela oahpahusgiellan joatkkaoahpahusas dáláš ektui.

Boazodoallu oahppofágan lea álgodásis. Vuosttas fidnooahppit ožžot oahpposajiid giđđat 2002. Sámediggi lea ráhkadan oahppoplána dán oahppofága várás ja ferte gávnnahit vugiid movt árvvoštallat fidnooahppiid boazodoalus.

2.2.5.5 Erenoamášpedagogalaš gelbbolašvuođa ovddideapmi

Maŋimuš jagiid lea erenoamášpedagogalaš fálaldat rievdaduvvon sakka našuvnnalaš dásis.

Ferte nannoseappot deattuhit máhtolašvuođa ja gelbbolašvuođa sierraoahpahusa sisdoalu ja organiserema ektui skuvllas. Dán dilis ferte geavahit ollu návccaid erenoamášpedagogalaš suorggis sámi mánáid, nuoraid ja rávisolbmuid várás. Mihttomearrin lea hukset sámi gelbbolašvuođa, mii heive sámi ja sámegielat geavaheaddjiide. Dán oktavuođas lea Sámediggi ráhkadan plána mo loktet erenoamášpedagogalaš gelbbolašvuođa, mas áigu áŋgiruššat deavdda- ja joatkkaoahpu, ovddidanprošeavttaid skuvlla várás ja oahppostipeanddaid. Plána čađaheapmái lea eaktun ahte rámmaeavttut dávistit dárbbuid.

2.2.5.6 IKT sámi oahpahusas

Dábálaš oahpponeavvuid oktavuođas ii leat ollu gal dahkkojuvvon ovddidit digitála oahpponeavvuid. Digitála oahpponeavvuid ovddideami lea heađuštan ja maŋŋonahttán dat go váilu ollislaš čoavddus sámi foanttaid geavaheamis. Ođđa ja eanet ollislaš čoavddus sámi foanttaid geavaheamis rahpá ođđa vejolašvuođaid sámi digitála oahpponeavvuid ovddideapmái. Ovddasvástádus maid ii leat čielgasit definerejuvvon, sámi oassi ii leat leamaš mielde guhkesáiggi našuvnnalaš plánain, eaige leat leamaš várrejuvvon sierra resurssat sámi IKT-doaibmabijuide. Dát lea dagahan dan ahte sámi skuvla ii leat sáhttán searvat IKT áŋgiruššamiidda dalle go dáža skuvla daiguin lea bargan, juste dan dihte go leat sierralágan čovdosat sámi foanttaid geavaheapmái. Ná leage sámi skuvla bázahallan, iige das leat oahpaheaddjigelbbolašvuohta IKT ja mášenpárkka/prográmma oktavuođas.

Boahtteáiggis lea riekta áŋgiruššat sámi digitála oahpponeavvuid ovddideami heivehemiin našuvnnalaš prošeavttaide, sihkkarastit sámi sisdoalu, ii dušše O97 ektui, muhto maiddái O97S ektui, ja dasto buoredit skuvllaid infrastuktuvrra.

2.2.5.7 Oahpponeavvoovddideapmi

Oahpahuslága vuođul lea individuála vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas. Dát lea dagahan dan ahte oahppiid lohku, geat váldet sámegiela nubbingiellan dahje sámi kultuvrra ja giela fágan, lea badjánan miehtá riikka. Dán oktavuođas lea dárbu sihke árbevirolaš oahpponeavvuide, muhto maiddái iešguđetlágan gáiddusoahpahusvugiide, go juo oahpaheaddjidilli eanaš báikkiin, gos oahppit háliidit válljet sámegiela, lea hirbmat váttis.

Erenoamášpedagogalaš oahpponeavvuid ovddideapmi ja buvttadeapmi sámi geavaheaddjiid váste lea guovddážis boahtte áigodagas. Dás jurddašit sihke dábálaš erenoamášpedagogalaš oahpponeavvuid oahppiide geain leat erenoamáš dárbbut, muhto erenoamážit daid oahppiid várás, geain leat máŋggalágan váttisvuođat. Máŋggafukšunealla oahpponeavvuin sáhttet leat máŋga iešguđetlágan oasi ja heiveheami jietna-, govva- ja teakstahámis, eaige dat vealtameahttumit dárbbaš doaibmat oktan buvttan.

Gelbbolašvuođaođastus, mas deattuhuvvo eanet rávisolbmuid maŋŋá- ja joatkkaoahpahus, gáibida hui ollu barggu oahpponeavvuid heiveheami ektui dien ahkásaččaide. Dál eai gávdno ollus ávdnasat mat livčče rehkenastojuvvon sápmelaš rávisolbmuide, ja daid oahpponeavvuid mat gávdnojit, ferte divodit ja láhčit vai daid sáhttá geavahit maiddái rávisolbmuidoahpahusas, ja vai ođđaset giellaoahpahusvugiid sáhtášii geavahit.

Livččii maiddái dárbu árvvoštallat rievdadit váldominstara dan ektui ahte makkár oahpponeavvuid galggašii ovddidit fágasuorggis. Dán rádjai leat áŋgiruššan ovddidit viiddis oahppigirjji, váldodoaibmabidjun oažžut oahppoávdnasiid. Lea čájehan ahte dát lea lossa ja áddjás proseassa ja manná viehka guhkes áigi dan rájes go ovddidanbargu álggahuvvo dassážii go oahppogirji lea gárvvis. Rievdadusa geažil ahte eanet ráhkadišgoahtit fáddágirjjiid sáhtášii leat vejolaš eanet bálddalaga buvttadit oahpponeavvuid davvi-, julev- ja máttasámegillii ja johtileappot oažžut áigeguovdilis oahppoávdnasiid fágas.

Raporta Sámi girjebuvttadeami evalueren lea čujuhan buvttadeami čielga beaktilvuođaváttisvuođaid, vuosttažettiin oahpponeavvobuvttadeami oktavuođas. Buktagiid lohku ja buvttadanáigi ii leat dohkálaš. Mihttomeriid juksan lea dušše 42 % daid mihttomeriid ektui, mat ledje biddjon Sámi oahpponeavvobuvttadeami strategiijaplánas áigodahkii 1996–2000. Sámedikki mielas ferte čađahit doaibmabijuid, mat beavttálmahttet buvttadeami ja buoridit čálliid ja oahpponeavvuid bestema. ášši meannuduvvo 2002:s.

2.2.5.8 Alit oahpahus ja dutkan

Sámediggi lea máŋgii čujuhan makkár hástalusat ja dárbbut sámi servodagas leat sámi alit oahpu ja dutkama oktavuođas. Dan oktavuođas lea Sámediggi dovddahan dárbbu garrasit áŋgiruššat oahphusa, dutkama ja ovddidanbarggu, ee. 10-jagi gelbbolašvuođa rekruteren-, kvalifiseren- ja ovddidanprográmma dutkama várás sámi servodagas. Ovddidanprográmma vuođđun ja rámman ferte leat áŋgiruššan dakkár surggiin go sámegiella ja giellaovddideapmi, nana, ceavzilis luonddu- ja resursahálddašeapmi ja sámi oahpahus ja áddejupmi. Giellagáhtten- ja giellaovddidanbarggus lea Sámedikki mielas hui deaŧalaš ahte sámegiella geavahuvvo maiddái dutkangiellan. Sámedikki mielas berre maiddái ásahit sierra sámi fágaorgána, mii bidjá eavttuid sámi alit ohppui ja dutkamii. Dán orgána sáhttá ovddidit Sámi Parlamentáralaš Ráđi olis nu ahte dat de oažžu bajimuš ovddasvástádusa sámi oahpahus- ja dutkanpolitihkas Norggas, Suomas, Ruoŧas ja Ruoššas.

Odne leat uhccán sámi studeanttat, mat álget alit ohppui. Ferte buorebut váldit vuhtii ja čalmmustahttit eamiálbmogiid- ja unnitlohkojoavkkuid dili oahpahusvuogádagas vai njulge dáid bonjuvuođaid. Ii dat dušše buoridivččii áddejumi sámi kultuvrii ja servodahkii, muhto dat maid buoridivččii unnitlohkonuoraid gullevašvuođa alit ohppui. Omd. buorit stipeandaortnegat, doarvái studeantaásodagat ja mánáidgárdesajit ja buorebut dili láhččen, daid studeanttaide, geain leat sierra dárbbut, veahkehivčče dakkár joavkkuid searvat alit ohppui, main dál leat uhccán ovddasteaddjit doppe. Dárbbašuvvo maiddái diehtojuohkinplána sámi studeanttaid várás ja plána, mo daid rekruteret erenoamážit sámi oahpaheaddjiohppui ja erenoamážit eará Davviriikkain ja Ruoššas.

Buot iehčanas ođđaáigásaš kulturhálddašeami ja viidásetovddideami guovddážis lea oahpahusvuogádat, man vuođđun lea mánáidgárdi ja vuođđoskuvla ja bajimus dássin fas allaskuvla ja universitehta. Sámi allaskuvla ásahuvvui dan vuođul, ahte sámit dohkkehuvvojedje Norgga eamiálbmogin, mas lea ovddasvástádus iežas kultuvrra hálddašeamis ja joatkimis. Danne leage Sámi allaskuvllas stuorra ovddasvástádus váikkuhit dakkár gelbbolašvuođa kvalifiserema ja ovddideami, man vuođđun leat sámi árbevierut, máhtolašvuohta ja áddejupmi. Dál lea stuorra gelbbolašvuođadárbu eanaš fágasurggiin, ja erenoamážit ferte nannet sámi dutkama. Eaktun lea ahte Sámi allaskuvlla rámmaeavttut dávistit doaimma bargguid ja daid vuordámušaid, mat sámi servodagas leat doibmii. Dán vuođul lea dárbu bajidit Sámi allaskuvlla dieđalaš allaskuvlan, mas leat dat fágalaš ja ekonomalaš resurssat, mat dárbbašuvvojit go doaibma galgá sáhttit fállat buori oahppanbirrasa buriid pedagogalaš ja dieđalaš doaimmaiguin. Buorre ja dynámalaš oahppanbiras sorjá maiddái fysalaš birrasiin. Dálá visttit, heaittihuvvon militeara orohat, ii doaimma ođđaáigásaš ja boahtteáigái heivehuvvon sámi dieđalaš allaskuvlla vistin. Danne leage illudahtti ahte eiseválddit leat plánegoahtán ođđa vistti, muhto Sámediggi lea dattetge sakka fuolastuvvan go Oahpahusdepartemeanta lea garrasit geahpedan allaskuvlla dieđihuvvon areáladárbbu. Visttit galget sáhttit addit sámi dieđalaš allaskuvlii optimála bargoeavttuid. Dat guoská sihke visttiid lohkui ja sturrodagaide. Seammás galgá arkitektuvra dahkat sámi huksenvieruid oainnusin ja vuolggahit buori oahppanbirrasa. Nappo fertege ođđa allskuvlavisti leat heivehuvvon dan pedagogalaš ja fágalaš jurddašeapmái, maid allaskuvla lea huksemin.

2.2.6.1 Sámi museadoaibma

Sámediggi bargá árjjalaččat sámi museaid nannemiin. Sámi museaid erenoamáš hástalussan lea doaibmat arenan ja oasálažžan go lea sáhka kultuvrralaš iešáddejumis ja identitehtas sihke siskkáldasat ja olgguldasat. Sámi servodat juvssašii dán buoremusat sámi museapolitihka ovddideami bokte, nu ahte sámi servodat ieš válddášii badjelasas ovddasvástádusa das movt kulturárbi galgá gáhttejuvvot ja geavahuvvot.

Sámediggi atná deaŧalaš hástalussan oažžut Nuortasámi musea Njeavddámis sámi duhátjagebáikin. Njuolgga jagi 2002 Stáhtabušeahta čuovvoleapmin lea Statsbygg álggahan Nuortasámi museavistti prošekterema. Sámediggi čuovvola dán barggu dainna lágiin ahte áigu oččodit sadjái organisatoralaš ja ekonomalaš rámma boahttevaš museadoibmii. Dán barggus lea maiddái Mátta-Várjjaga gielda deaŧalaš aktøra.

2.2.7.1 Sámi kultuvra

Sámediggi áigu joatkit áŋgiruššat sámi mánáid ja nuoraid bajásšaddaneavttuid nannemiin ja ovddidemiin. Sámedikki mielas galggašii dásseárvobargu álggahuvvot juo mánáid bajásgeasedettiin vai mánát ohppet ahte nieiddat ja gánddat leat ovttaárvosaččat ja dásseárvvus.

Dán geažil ferte viidát ja máŋggabealádit áŋgiruššat ollu surggiin, masa ollu oasálaččat servet. Sámedikki vuođđoprinsihppa lea ahte doaibmabijut mánáid ja nuoraid várás galget heivehuvvot sámi servodahkii.

Dáidda- ja kulturpolitihkas Ráđđehusa ja Sámedikki gaskka šiehtadallanmálle buoridivččii gulahallama ja ovttasbarggu vai gávnnašii buriid čovdosiid daid hástalusaid oktavuođas, mat leat ovddosguvlui.

Doarjja originála girjjálašvuođa almmuhemiide sámegillii lea vuoruhuvvon, muhto ollugat lávejit ohcalit sámegillii jorgaluvvon dovddus ja bivnnuhis girjjiid, erenoamážit mánáid- ja nuoraidgirjjiid. Boahtteáiggis ferte árvvoštallat eanet doarjaga jorgalit girjjálašvuođa. Lea deaŧalaš ahte sámi mánát ja nuorat movttiidahttojuvvojit čállit sámegillii. Dán oktavuođas lea Sámediggi áigumin ásahit stipeandaortnega sámi mánáide ja nuoraide, geat čállet sámegillii.

Sámediggi norggabealde ferte measta okto ruhtadit čáppagirjjálašvuođa almmuhemiid sámegillii. Kulturfoandda girjjálašvuođa doarjagii lea issoras garra beroštupmi, man geažil ollu buorit girjjálašvuođa prošeavttat gártet vuordit ruhtadeami. Dát duššástuhttá girječálliid ja lágádusaid, ja buktá riidduid sámi čálliid gaskii riikkarájáid rastá. Sámediggi bivdá Ráđđehusa váldit dán ášši bajás Suoma ja Ruoŧa eiseválddiiguin.

1999 rádjai lei Sámiráđis sámi čáppagirjjálašvuođa oastinortnet. Dát ruhtaduvvui Davviriikkaid ministtarráđi ja Interreg doarjagiiguin. Ortnet lea heaittihuvvon. Sámediggi áigu vuolggahit barggu, mii guoská sámi girjjálašvuođa bissovaš oastinortnega ásaheami ja ruhtadeami čielggadeapmái.

Sámi musihka gaskkusteapmi galgá vuoruhuvvot. Dát guoská maiddái sámi musihka fágalaš ovddideapmái. CD:id almmuheapmi lea deaŧalaš sámi musihkkii, muhto konsearttaid, turneaid ja festiválaid bokte besset olbmot vásihit sámi musihka eará láhkai ja sámi musihkka olaha dalle eanegiid. Sámediggi galggašii ovttasráđiid eará instánssaiguin álggahit barggu mii guoská sámi musihkkáriid gelbbolašvuođa bajideapmái ja dasto oččodit alit dási sámi musihkkaoahpahusa. Musihkkadoarjja lea leamaš seamma dásis juo máŋggaid jagiid ja duhtada dušše oasáža dárbbuin, mii váttásmahttá sámi musihka nannema ja ovddideami.

Lea dárbu guorahallat movt galggašii bargat sámi musihkain ja movt dan gaskkustit iešguđet guovlluid dárbbuid vuođul. Sámi musihkkabargit eai leat dušše okta joavku, iige sámi musihkka leat ovttalágan juohke sajis sámi servodagas. Sámi musihkkabargiid organiserenmálle, ovddasvástádusa juohkáseami iešguđet hálddašanorgánaid gaskka, mii guoská ruhtadeapmái, fertejit guoskevaš bargit, Sámediggi ja eará orgánat gaskaneaset dárkilit ovttasráđiid guorahallat.

Musihkka geasuha mánáid ja nuoraid, ja čatná oktavuođaid sohkabuolvvaid gaskka. Nuorat geahččaladdet mielas iešguđetlágan musihkkašlájaid. Ferte hoahpuhit láhčit dakkár doaibmabijuid, maid vuođul nuoraide šaddá vejolašvuohta váldit musihkka- ja juoiganoahpu. Kulturskuvllat leat deaŧalaččat dán oktavuođas.

Kulturdepartemeanttas, nugo maid Sámedikkisge, lea ovddasvástádus nannet ja ovddidit sámi dáidaga. Sámediggi vuordá ahte Kulturdepartemeanta láhčá sámi daiddamusea ja alit dási sámi dáiddaoahpahusa duohtan dahkama.

Digitála gaskaomiid geavaheapmi dáidagis stuorruda goluid go galgá čájehit ja gaskkustit dáiddabuktagiid. Lea dárbu ahte almmolašvuohta addá sierra doarjaga dakkár dáiddasurggiide, mat geavahišgohtet diehtojuohkin- ja gulahallantekonologiija.

Jos duodji ain galgá leat kulturguoddin boahtteáiggis, de lea deaŧalaš ahte dat ceavzá ja ovdána. Danne fertege duoji nannet nu ahte dat dáiddalaččat ja kultuvrralaččat beassá iežas ovddidit.

Beaivváš Sámi Teáhterii ferte sihkkarastit ekonomiija, nu ahte teáhter sáhttá bálvalit olles sámi ássanguovllu. Ruđat teáhterulbmiliidda galget movttiidahttit iešárjjalašvuođa ja nannet giela stáhtusa sámegiela geavaheami bokte lávddi alde. Dasa lassin ferte vuoruhit dakkár lávdedáidaga, man geavaheaddjin ja olahusjoavkun leat mánát ja nuorat. Mihttomearrin lea háhkat buori teáhterfálaldaga lullisámi álbmogii Norggas, Åarjelsaemien Teatere ovddideami bokte ain. Go čielggadus lullisámi teáhtera birra Norggas gárvána, de árvvoštallojuvvojit ođđa doaibmabijut.

Amatørteáhterbargu lea deaŧalaš kulturdoaibmabidju, masa nuorat lávejit searvat, ja lea mielde addimin sosiála sámi oktavuođa dovddu. Dasa lassin lea dát deavdda ásahuvvon teáhterjoavkkuide ja olbmot ožžot ođđa arenaid gos besset návddašit sámi kultuvrra ja dáidaga. Nuoraid amatørteáhteriin lea beroštupmi searvat davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš nuoraidteáhterprošektii, gos sáhttet oažžut ođđa impulssaid ja máhtolašvuođa/vásihusaid. Dán lágan kulturlonohallama bokte gaskkustuvvo sámi dáidda ja sámi teáhter Davviriikkaide muđui ja dasto Eurohpii, ja dán ferte jurddašit váikkuhangaskaomiid geavaheami oktavuođas.

Filbma lea viehka ođđa dáiddalaš hápmi sámiid gaskkas. Ohcamat filbmaulbmiliidda leat lassánan mearkkašahtti veara. Liikká buvttaduvvojit oalle unnán sámi filmmat. Lea dárbu nannet sámi filbma- ja videodoaibmabijuid rámmaeavttuid nu ahte várrejuvvojit sierra ruđat filbmaulbmiliidda. Vuordit ahte dat filbmaruhtadanortnegat, mat juo dál gávdnojit, maiddái boahtteáiggis servet sámi filbma- ja videobuvttadusaid ruhtadeapmái. Sámediggi atná positiivvalažžan plánaid ráhkadit filmma jagi 1852 Guovdageainnu-stuimmiid birra ja hukset filbmasiidda Guovdageidnui dan oktavuođas. Dákkár huksen ii leat vejolaš, jus stáhta ii searvva ruhtadeapmái.

Sámediggi oažžu ollu ohcamiid, main ohccojuvvo viehka stuorra ruhtasubmi prošeaktadoarjjan iešguđetlágan festiválaide. Dát guoská maiddái daid festiválaide, main oassi lea sámi dahje eamiálbmotkultuvra. Muhtun festiválat dievasmahttet nubbi nuppi mii guoská sisdollui ja áigemearrái, ja dasto lea geografalaččat lahka nuppi. Lea deaŧalaš gozihit beroštumi sámi artisttain, ja sierralágan festiválat sáhttet dan váikkuhit. Oassin mihttomearis nannet mánáid ja nuoraid identitehta ja addit positiivvalaš vásihusaid sámi dáidaga ja kultuvrra ektui, de galget mánáid ja nuoraid doalut festiválaid oktavuođas vuoruhuvvot. Dát váikkuha sámi identitehtadovddu nannema ja rievdadahttá negatiivvalaš miellaguottuid sámi servodahkii oppalaččat.

Eai nuoraidbláđi Š, eaige mánáidbláđi dahje Gába-bláđi várás gávdno bissovaš doarjjaortnegat, mii vuolggaha eahpeeinnostuvvi dili ja fápmogáibideaddji ruhtadanbarggu. Deaŧalaš lea ahte dát golbma publikašuvnna oččošedje bissovaš doarjjaortnega, mas jahkásaččat oččošedje ruđa. Nissonbláđđi Gába lea deatalaš dásseárvobarggu oktavuođas. Sámediggi áigu ain joatkit barggu oččodit dán nissonbláđi almmuheami bissovažžan. Maiddái sámegielat mánáid- ja nuoraidbláđit galget šaddat bissovažžan. ággan dán áŋgiruššamii leat dat go váilot fálaladagat sámi mánáide ja nuoraide ja go lea deaŧalaš nanosmahttit lohkandábiid sámegielas. Dan geažil go publikašuvnnat galget leat ollesárvosaš fálaldahkan buot sámi suopman-/giellaguovlluid lohkkiide, gáibiduvvo ain ahte juohke nummiris galget leat čállosat sihke lulli-, julev- ja davvisámegillii. Vulle Vuojaš, Donald Duck sámegillii, almmuhuvvui muhtun jagi áigi almmolaš doarjagiiguin. Lea deaŧalaš ahte dát bargu ealáskahttošii, ja dan oktavuođas ferte bargat dan ovdii ahte sihkkarastit Vulle Vuojaža bissovaš almmuhemiid boahttevaš ruhtadeami.

Sámi mánáid ja nuoraid bajásšaddanbirrasiid ja giela máŋggabealátvuođa ferte vuhtii váldit váikkuhangaskaomiid geavaheamis. Ferte vuhtii váldit sámi mánáid ja nuoraid oainnuid ja beroštumiid, nu ahte sii ožžot buoret vejolašvuođa searvat kulturpolitihkkii ja váikkuhit dan. Vuođđun ferte leat dat prinsihppa ahte doaibmabijut mánáid ja nuoraid várás galget heivehuvvot sámi servodahkii nugo dat lea dál ja daid dárbbuide mat doppe leat.

Sámi mánáin lea vuoigatvuohta oažžut oadjebas ja buriid eavttuid bajásšattadettiineaset. Go dán galgá sihkkarastit, de lea dárbu nannoseappot vuostálastit viehkaválddi, givssideami, kriminalitehta, gárrema ja rasismma sámi mánáid ja nuoraid birrasiin. Sámi mánáid- ja nuoraidplána čuovvolanbarggus lea dárbu várret hálddahusas resurssaid ovddideapmái, čuovvoleapmái ja oktiiordnemii.

Institušuvnnaid lohku, mat váldet oktavuođa Sámedikkiin doaibmaruhtadeami ektui, lea badjánan. Sámi kulturguovddážiin lea erenoamáš ovddasvástádus sámi giela ja kultuvrra suodjaleamis. Daid ii sáhte buohtastahttit eará našuvnnalaš dahje guovlulaš kulturviesuiguin. Sámi kulturguovddážat leat dakkár báikkiin gos ii leat vejolaš oažžut nu galle olggobeale láigoheaddji. Prošeavttaid, mat vuođđudit doaimmaset mihttomearrái ahte suodjalit ja ovddidit sámi giela ja kultuvrra, ferte ruhtadit stáhtalaš ruđaiguin. Institušuvnnain, mat dál juo gávdnojit, leat váttisvuođat ruhtadit doaimma, ja danne ii leat vejolaš ollašuhttit institušuvnna mihttomeari. Galggašii ásahuvvot sierra sámi kulturguovddášfoanda, man bokte sáhtášii ruhtadit ođđa guovlulaš ja báikkálaš sámi kulturviesuid huksema investerengoluid. Sámediggi lea vuoruhan dáid ásahusaid dáinna lágiin: ája sámi guovddáš Gáivuonas, Sámi dáiddamusea Kárášjogas – Várdobáiki Evenáššis ja Skániin ja Nuortasámi musea Njeavddámis 7 .

Sámi kulturorganisašuvnnat leat erenoamáš deaŧalaččat sámi servodahkii sámi giela, kultuvrra ja identitehta suodjaleami ja ovddideami oktavuođas, ja dat váikkuhit sámi kultureallima riggodaga, šláddjivuođa ja árjjalašvuođa. Sámediggi lea ovttas dáiddárorganisašuvnnaiguin bargagoahtán buoridit sámi dáiddáriid ja kulturbargiid ovdánaneavttuid.

2.2.7.2 Sámi ealáhusat

Sámedikki ealáhuspolithkkii lea hirbmat deaŧalaš gozihit ássama, ja go galgá doalahit ássama, de ferte buoridit ealáhusaid rámmaeavttuid sámi guovlluin, erenoamážit vuođđoealáhusain. Erenoamáš dárbu lea geahččat ortnega dásseárvoperspektiivvas. Dán ealáhusas leat unnán nissonolbmot ja jos ortnet rievdaduvvo, de ferte dat hábmejuvvot nu ahte dat movttiidahttá nissonolbmuid ealáhusdoibmii.

Boazodoalus leat stuorra hástalusat. Guovddážis jagiin ovddosguvlui lea guovtti álggahuvvon barggu čuovvoleapmi. Vuosttažettiin galgá šiehtadallojuvvot ođđa boazoguohtonkonvenšuvdna Norgga ja Ruoŧa gaskka, mii guoská boazodoalu bisuheapmái rájá rastá. Deaŧalaš lea ahte daid šiehtadallamiidda sihkkarastojuvvo ovddastus goappašiin riikkain sihke Sámedikkiid ja boazodoalu beales. Deaŧalaš bargu ovddosguvlui lea maiddái bargu, mii guoská boazodoallolága rievdadeapmái. Ođđa boazodoalloláhka galgá vuođđuduvvot sámi árbevieruide, sámi árvvuide ja eamiálbmotvuoigatvuođaide. Hástalussan lea earret eará sihkkarastit nana barggolašvuođa boahtteáiggis. Lassin dien guovtti konkrehta hástalussii, ferte maiddái boazodoalloeatnamiid gáhttema vuoruhit. Guohtoneatnamat leat čábu čielga vuođđun boazodollui ealáhussan ja ávnnaslaš vuođđun boazodoallokultuvrii. Boazoguohtoneatnamiid gáržun suorggahahttá danne go eatnamiid massima ii sáhte jorgalahttit. Areáladuohtademiid lea deaŧalaš árvvoštallat fárrolagaid, ja maiddái iskat makkár eahpenjuolga váikkuhusat leat duohtademiin. Ođđa dutkan duođašta ahte guovlluin, mat leat máŋggaid kilomehteriid duohke duohtademiin, leat guohtoneatnamat fuotnánan. Dás fertejit leat váikkuhusat ođđa duohtademiid meannudeapmái boazoguohtonguovlluin.

Ovttasbargu guovlulaš ja guovddáš eiseválddiiguin lea dárbbašlaš go galgá doalahit barggolašvuođa eanadoalus. Eanadoalu hástalussan lea sihkkarastit daid doaluid, mat dál leat doaimmas. Mielkeeriid vuovdin lea unnudan eanadoallobirrasa sámi guovlluin, ja jos ain eanet vuvdojuvvojit mielkeearit, de dat sáhttá billistit dán birrasa ollásit. Dasto lea hástalussan ávkkástallait maiddái daid vejolašvuođaiguin, mat leat otná ásahuvvon eanadoaluin. Márkanguovllot- ja kvalitehtabuktagiiguin áŋgiruššan sámi eanadoalus sáhtášii leat mielde buoredeamen ovttaskas doaluid dietnasa. Dán lágan buohtalasaiguin sáhtášii álkit bargat unnit doaluin bálddalagaid, erenoamážit sávzadoaluin.

Boraspirehálddašeami ferte geahččat daid geatnegasvuođaid olis, mat eiseválddiin leat go galget suodjalit ávnnalaš kulturvuođu sámiide eamiálbmogin. Ollu sajiin leat muhtun boraspiret menddo ollu.

Boraspiriid laskama geažil leat juo muhtun boazodoallit ja smávvašibitdoallit gártan issorasat gillát ekonomalaččat. Jus boazodoallit ja smávvašibitdoallit gartet heaittihit boazodoalu ja smávvašibitdoalu boraspriid geažil, de lea dat vuostá ON-konvenšuvnna 27. artihkkala siviilla ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra. Boraspirenáli ferte doalahit dan dásis ahte dat ii leat áittan sámi boazodollui ja šibitdollui.

Ovdáneami bisáneapmi duojis ja meahcceealáhusain mearkkaša dan ahte váikkuhangaskaomiid ferte jorahit ovddidandoaibmabidjun dan sadjái go vuoruhit doaibmadoarjjaortnegiid. Meahcceealáhuaid oktavuođas lea buoret beaktu das ahte addit doarjaga dikšunbargui, márkanfievrrideapmái, organiseremii ja kvalitehta buorideapmái, go das ahte addit doarjaga njuolga ovttaskas olbmuide. Nannoseabbo áŋgiruššan bajidit gelbbolašvuođa ja fierpmádaga huksen sáhtášii movttiidahttit lotnolasealáhusdoalliid jurddašit makkár márkanat gávdnojit ja dasto heivehit buvttadusa márkaniidda.

Regulerenráđis lea šiehtadusain deattuhuvvon riddolagaš bivdu, erenoamážit dainna áigumušain ahte sihkkarastit bivdovuoigatvuođaid unnimus riddo- ja vuotnafatnasiidda. Dasto fuolastuhttá dat go dutkiid bivdoearrerávvagat eai čuvvojuvvo, mii heađušta nana ceavzilis ovdáneami dainna lágiin ahte sálašhivvodat lea stuorát go dat, mii biologalaš vuođul rávvejuvvo. Dasto lea oppalaččat leamaš váttis oažžut ráđi doarjut Sámedikki oainnu reguleremiid oktavuođas. Dát guoská Norgga riddodorski sállašiidda ja hálddašeapmái, riddo- ja vuotnabivddu rekruterenbivdoeriide, feastonuohttefatnasiid, autoliinna ja snoranuohttefatnasiid ráddjemii siskkabealde 12 neutalaš miilla davábealde 62 °N govdodatgráda ja dasto bivdoeari oanedeapmái dorske-, dikso- ja sáidebivddus, daid fatnasiidda, main leat vuoigatvuođat bivdit sallihiid ja sávššaid.

Sámediggi lea máŋggaid jagiid ovddidan evttohusa Guolástusdepartementii ahte ásahuvvošii sámi guolástanavádat sámi ássanguovlluid váste, muhto departemeanta ii leat dán árvalusa čuovvolan. Váldovuosteháhkun lea leamaš dat ahte guolleresurssat leat našuvnnalaš oktasaš resursa maid ferte vuođđudit našuvnnalaš hálddašeapmái almmá guovlulaš fakki haga.

Dárbu lea bidjat resurssaid ovddidit nannoset ja šláddjidet ealáhusaid sámi guovlluin, go barggolašvuohta vuođđoealáhusain ja almmolaš suorggis unnu.

Priváhta ealáhusain sámi ássanguovlluin leat unna fitnodagažat, áinnas ovttaolbmofitnodagat, main leat vátna resurssat deaividit daiguin hástalusaiguin mat leat dárbbašlaččat nuppástuhttima ja viidásetovddideami oktavuođas. Dasa lassin lea fitnodagain heajos formálalaš gelbbolašvuohta ja báikkálaš márkanáddejupmi. Dát caggá ođđaháhkama, buvttaovddideami ja buoret árvobuvttadeami. árbevirolaččat sáhttá gohčodit ollu ovttaolbmofitnodagaid sieiva dállodoallofitnodahkan, mas váilu fitnodatekonomalaš jurddašeapmi. Fitnodatstruktuvra, fuones gánnáhahttivuohta ja árbevirolaš ekonomalaš heiveheapmi dagahit dan ahte dušše muhtun fitnodagain lea dat kapitálavuođđu boahtteáiggi ovddideapmái ja investeremiidda, mii dárbbašuvvo go galgá birgehallat daiguin dađistaga gievrrat gilvaleaddjiiguin, maid ealáhuseallima riikkaidgaskasažžan dahkan mielddisbuktá.

Sámi ássanguovlluid lahka leat rikkis luondduresurssat, maid álbmot árbevirolaččat lea geavahan ealáhusheiveheapmái. Hástalussan lea máhttit geavahit dáid resurssaid árvobuvttadeami loktema vuođđun omd. buvttaovddideami ja viidásetnáláštuhttima bokte. Ferte ávkkástallat ođđa ealáhusaiguin nugo IKT:in ja mátkkoštanealáhusain. Turismmas ja mátkkoštanealáhusas leat erenoamáš vejolašvuođat láhčit geavaheami dan vejolašvuođa bokte, mii lea luonddus ja sámi kultuvrras. Infrastruktuvrra huksen ja strukturerejuvvon ovttasbargu fierpmádagaid bokte lea deaŧalaš.

Gelbbolašvuohta lea dađistaga šaddan deaŧaleabbo gilvofaktuvran ođđaháhkamii ja ealáhusaid viidásetovddideapmái. Váldoáššis lea deaŧalaš hukset duohta gelbbolašvuođa surggiin nugo fitnodatjođiheapmi, márkan- ja vuovdinfievrrideapmi, buvttaovddideapmi ja fitnodatekonomiija. Erenoamáš deaŧalaš lea čatnat FoU-doaimma báikkálaš ealáhusaide. Muhtun sámi guovlluin lea nissonolbmuin alla oahppu albmáid ektui. Dát gelbbolašvuohta sáhtášii leat vuođđun ealáhuseallima ovddideapmái ja ođđa ealáhusdoimmaide. Danne fertege Sámedikki váikkuhangaskaomiid geavaheamis nannoseappot go ovdal deattuhit ovddideami nu ahte dat váikkuha šláddjideappo ealáhusaid huksema ja nannoseappo márkanjurddašeami.

Sámediggi oaidná ahte Ráđđehus háliida lávdadit mearrideami guovlulaš dássái guovlo- ja regiovdnapolitihkalaš váikkuhangaskaomiid geavaheami oktavuođas, mas fylkkagielda lea regionála ovddideaddji. Mihttomearrin lea geatnegahtti searvivuohta máŋgga aktøra gaskka strategalaš ealáhusovddideamis. Sámediggái lea hástalussan váikkuhit regionála searvivuođa sámi guovlluin, muhto deattuha ahte regionála orgánain lea iehčanas ovddasvástádu sámi doaibmabijuin. Dán oktavuođas lea Romssa fylkkagielda álggahan barggu oččodit goappatbealat šiehtadusa oktasaš geatnegasvuođain Romssas.

Jagi 2002 stáhtabušeahtas Ráđđehus juogadii eará áigumušaide ruđaid, mat ovdal juogaduvvojedje gielddaid ealáhusfoanddaide. Sámediggi čujuha ahte dát lea buvttihan stuorát deattu Sámedikki ealáhusdoaimmaid váikkuhangaskaomiide Sámi ovddidanfoandda doaibmaguovllus. Dát guoská stuorra osiide rašimus ealáhusguovlluin Davvi-Norggas. Danne bivdá Sámediggi ahte muhtun oassi dain ruđain, mat váldojuvvojedje eret gielddaid ealáhusfoanddain, fievrriduuvojit ruovttoluotta dáid guovlluide Sámi ovddidanfoandda bokte, vái sáhttá doalahit bargosadjeovdáneami sámi ássanguovlluin. Sámediggi vuordá ahte suohkanat/gielddat ožžot ruovttoluotta ealáhusfoanddaid juolludemiid, ja ahte SND juolludeapmi loktejuvvo seamma dássái go ovdal.

Interreg-bargu lea buorre vuođđu ovttasbargui suoma-, ruoŧa- ja norggabeale sámedikkiid gaskka. Sámediggi háliida ahte Interreg-prográmmat galget váikkuhit guhkesáiggi árvvuid buvttadeami, nugo omd. buoret barggolašvuođa ja ealáhusásahemiid, muhto maiddái ovddidit sámi kultuvrra ja identitehta. Danne leage stuorra mearkkašupmi das ahte buot golmma sámediggái addojuvvo vejolašvuohta searvat prográmmabarggu hábmemii ja váikkuhit dan. Barggu ferte organiseret nu ahte maiddái ruhtabealli ordnejuvvo, vai šaddá buoret ekonomalaš dilli dáláš ektui.