4.2 Sámegiella, diehtojuohkin ja čalmmustahttin
4.2.1 Sámegiela aktiivvalaččabut
atnit
Ráđđehus
atná giellagažaldaga hui deaŧalaš sámepolitihkalaš áššin. Ráđđehus
dáhttu sámegiela leat ealli giellan mii maiddái
galgá adnot almmolaš oktavuođain.
Kultur- ja girkodepartemeanta, Oahpahus- ja dutkandepartemeanta
ja Gielda- ja guovlodepartemeanta leat 2004:s juolludan 6 mill.
kruvnno elektrovnnalaš áššegieđahallama
sámi dárkkistanprográmma ráhkadeapmái.
1
Sámediggi jođiha
barggu, ja lea ieš juolludan 5,3 mill.
kruvnno prošektii. Ollislaš juolludus
lea dalle 11,3 mill. kruvnno. Dát teknologiija mas leat
grammatihkka, stávendárkkisteapmi, sátnejuohkinprográmma
ja synonymasátnegirji, šaddá hui
mávssolaš veahkkeneavvun sámegiela
ovddidanbarggus.
2003:s rábai Gielda- ja guovlodepartemeanta sámegielsiidduidis
ODIN olis, mii lea ráđđehusa
diehtojuohkinkanála.
2
2005 giđa
mielde mielde galget buot departemeanttain ja Stáhtaministara
kantuvrras leat dieđut ODIN:is sámegillii.
Vai almmolaš doaimmaide šattašii álkit
atnit sámegiela, de lea Sámegiela ja IT gelbbolašvuođabása dál ásahuvvon
3
.
www.samit.no
, «SamIT» lea
oassin ráđđehusa
barggus stáhtalaš etáhtaid
guovdu, ja ulbmil lea láhčit dili sámegielgeavaheapmái
IT-oktavuođain, ja dieđuid
juohkit stáhtalaš doaimmaid birra
sámegillii. Boahttevaš deaŧaleamos
hástalussan lea dovddusin dahkat ja čalmmustahttit «SamIT» hálddašeami
oktavuođas, mii maiddái galgá čadnot
departemeantta oppalaš bargui nannet sámegiela hálddašeamis.
Ráđđehus
dáhttu eanet lágaid ja láhkaásahusaid
jorgaluvvot sámegillii. Hálddašanlága
ja almmolašvuođalága
lea Justiisadepartemeanta jorgalahttán sámegillii.
Jorgalusat leat biddjon Justiisadepartemeantta ODIN-siidduide. Jorgalusat
gávdnojit maiddái Gielda- ja guovlodepartemeantta
sámegielsiidduin. Buot departemeanttat galget geahčadit
lágaid ja láhkaásahusaid, ja ráhkadit
daidda jorgalanplána ovdal njukčamánu
1.b. 2005. Maiddái vuollásaš etáhtat ávžžuhuvvojit
jorgalit eanet láhkaásahusaid ja dieđáhusaid.
Sosiála- ja dearvvašvuođadepartemeanta
lea 2004:s sámegillii jorgalahttán Pasientavuoigatvuođalága
oktan láhkaásahusaiguin.
Ráđđehus
dáhttu buoridit vejolašvuođa
geavahit dulkkaid almmolaš oktavuođain.
Oassin dán olaheamis lea Sámi Allaskuvla 2004
mielde ovdánahttán dulkaoahppofálaldaga.
4.2.2 Davviriikkalaš sámi giellabálkašupmi – Gollegiella
Davviriikkalaš sámeministarat
ja sámediggepresideanttat leat Norgga Gielda- ja guovlludepartemeantta ávžžuhemiid
mielde ásahan davviriikkalaš sámegielbálkášumi
man bokte sámegiela áŋgiruššan
ja bargu galgá dohkkehuvvot ja čalmmustuhttot. Bálkášupmi
sáhttá juolluduvvot ovttaskas olbmuide, joavkkuide,
organisašuvnnaide ja ásahusaide
dain riikkain gos sámit ásset. Bálkášupmi
juolluduvvo vuohččan
2004’ čavčča.
4.2.3 Sis-Finnmárkku diggegoddi ja sámi juridihkalaš terminologiija
Stuoradiggi mearridii 2001’ giđa ásahit ođđa
duopmostuolu, namalassii Sis-Finnmárkku diggegotti (Indre
Finnmark tingrett).
4
Duopmostuollu
lea biddjon sámi gildii Deatnui, ja lea doaibman ođđajagimánu
1.b. 2004 rájes. Dát lea dábálaš vuosttašinstánsa
duopmostuollu mii galgá leat iežas
riekteguovllu ássiid bálvalussan. Riekteguvlui
gullet Kárášjoga, Guovdageainnu,
Unjárgga, Porsáŋggu ja
Deanu gielddat. Dát gielddat gullet sámegiela hálddašanguvlui,
ja Sis-Finnmárkku diggegoddi lea riikka vuosttaš guovttegielalaš duopmostuollu.
Ođđa sundi lea
deatnulaš ja sámegielat.
Duopmostuoluide galgá ráhkaduvvot ođđa áššemeannudanvuogádat,
ja das galgá sámegiella heivehuvvot čállingiellan.
Sis-Finnmárkku diggegotti ásaheapmi lea buorren ággan
ain ovddidit sámegiela. Dál lea álggahuvvon
prošeakta man ulbmilin lea ráhkadit
sámi juridihkalaš terminologiija,
ja prošeavtta jođihit
Justiisadepartemeanta ja Deanu gielda. Leat nammaduvvon fágajoavkkut
mat barget terminologiijja čohkkemiin ja
systematiseremiin. 2002:s juolludii Justiisadepartemeanta 250 000
NOK dán prošektii. Seamma mađe
juolluduvvui 2003:s. Gielda- ja guovlodepartemeanta juolludii 300 000
NOK prošektii 2003:s.
Sis-Finnmárkku diggegotti ásaheami ja giellaovddidanprošeavtta
ulbmil lea dahkat riektevuogádaga eambbo olahahttin sápmelaččaide,
ja buoridit riektevuogádaga máhtu sámi
vieruid ja riekteipmárdusaid birra. Sis-Finnmárkku
diggegotti ásaheapmi lea maiddái Eurohparáđi
unnitlogugielaid soahpamuša Norgga ratifiserema
mearkka-šumiid oskkaldas čuovvoleapmi.
4.2.4 Sámegiela hálddašanguovlu
Sámegiella ja dárogiella leat dásseárvosaš gielat,
vrd. Sámelága kap. 3. Sámegiela hálddašanguovllus
(Gaivuona, Guovdageainnu, Kárášjoga,
Porsáŋggu ja Deanu gielddain)
leat sámegiella ja dárogiella dásseárvosaš gielat.
Divttasvuona suohkan lea ohcan beassat sámegiela hálddašanguvlui. Sámediggi
meannudii ášši
2002:s ja, lea dáhtton Kultur- ja girkodepartemeantta rievdadit
sámelága giellanjuolggadusaid vai suohkan sáhtášii
beassat hálddašanguvlui.
5
Ráđđehus áigu čuovvolit mearrádusa
2004’ čavčča mielde,
ja ovddidit odeldiggeproposišuvnna sámelága
njuolggadusrievdadusa birra sámegiela hálddašanguovllus.
Departemeanttat leat maiddái ožžon
ohcamuša Snoase suohkanis beassat mielde
sámegiela hálddašanguvlui.
4.2.5 Sámelága giellanjuolggadusaid ođasmahttin
Sámediggi lea dáhtton Kultur- ja girkodepartemeantta
ođasmahttit sámelága
giellanjuolggadusaid.
6
Departemeanta lea ságastallagoahtán Sámedikkiin
ja Gielda- ja guovlodepartemeanttain árvvoštallama
mandáhta birra. Mihttun lea ođasmahttit
sámelága 2005 mielde.
4.2.6 Báikenammaláhka
Kultur- ja girkodepartemanta bargá dál odeldiggeproposišuvnnain
mas báikenammaláhka evttohuvvo rievdaduvvot. Ulbmil
lea ovddidit proposišuvnna jagi 2004 mielde.
7
4.2.7 Sámi ofelaččat
«Sámi ofelaččat» nammasaš prošeavttain
dáhttu ráđđehus barggahit
sámi nuoraid diehtojuohkimiin sámegiela, sámi
kultuvrra ja servodateallima birra.
8
Ofelaččat
galget galledit oppa riikka skuvllaid. 2004’ Riddu Riđu
oktavuođas nammaduvvojedje golbma ofelačča.
Nuorat čadnojit hálddahuslaččat
Sámi allaskuvlii Guovdageainnus, mas lea geavatlaš ovddasvástádus čađahit
prošeavtta. Dát lea álggos
jurddašuvvon golmma-jagi geahččalanprošeaktan.
Dan maŋŋel árvvoštallojuvvo
galgá go prošeakta joatkašuvvat.
4.2.8 Guovvamánu 6.b. almmolaš levgenbeaivin
Ráđđehus
lea mearridan ahte Sámiálbmotbeaivvi galgá almmolaččat
levgejuvvot.
9
Eanet
ahte eanet almmolaš ásahusat čalmmustahttet
Sámiálbmotbeaivvi levgemiin, juogo riikkaleavggain
dahje sámileavggain. Guovvamánu 6.b. 2004:s lágiduvvojedje
stuora kultuvrralaš doalut ráđđehusvisttis. Stáhtaráđđi
Erna Solberg rabai doaluid. Sámeálbmotbeaivvi
almmolaš levgen lea gutnálaš vuohki čalmmustahttit
beaivvi, ja čájehit beroštumi sápmelaččaide
ja sámi dilálašvuođaide.
