2.2.2 Ráđđádallamat
ja šiehtadallamat
Álbmotrievtti siskkildan- ja iešmearridangáibádusa
ollašuhttimis ii leat doarvái dušše ráđđádallat Sámedikkiin
eaŋkiláššiid
oktavuođas.
Sámediggi ja Ráđđehus
ledje 2004 giđa ovttaoaivilis ásahit
geatnegahtti ráđđádallanprosedyraid.
Danne vai juksat eanet bajásduddjojeaddji oktavuođa
Sámedikki ja Ráđđehusa
gaskka, go mii lea leamaš maŋimuš
jagiin ollu áššiin,
main lea leamaš stuorra mearkkašupmi sámi
servodahkii. Álgovuorus ásahuvvui
bargojoavku hálddahusa dásis mii
galggai ráhkadit oktasaš dokumeantta vuođđun
politihkalaš dási ráđđádallamiidda. Oktasašdokumeanta
gárvvistuvvui jagi 2004 loahpas ja das lea čilgejuvvon vuođđu
mii guoská eamiálbmogiid riektái ráđđádallat,
ja das leat ovddiduvvon árvalusat movt ráđđádallamiid
geavahusas sáhttá čađahit.
Sámediggi vuordá ahte geatnegahtti ráđđádallanprosedyrat
Vuođđolága § 110a ektui,
ON konvenšuvnna siviila ja politihkalaš
vuoigatvuođaid ektui ja ILO-konvenšuvnna
nr 169 ektui leat ásahuvvon vuosttas jahkebealis
2005.
Šiehtadallan- ja ráđđádallanprosedyrat
bušeahttabarggu oktavuođas loktejit
máŋggalágan gažaldagaid
ja čuolbmačilgehusaid, ja danne
dat meannuduvvojit sierra proseassas, maid Sámediggi
vuordá álggahuvvot ráđđádallanprosedyraid
njuolgga čuovvoleapmin buot eará
guoskevaš politihkkasurggiin.
Sámiin leat vuoigatvuođat mat čatnasit
minerálagávdnosiidda sámi
resursaguovlluin, mii mearkkaša dan ahte Sámediggi gáibida
vuoigatvuođa beassat leat mielde mearrideamen dáid
resurssaid. Danne lea dárbu šiehtadallamiidda. Šiehtadallamat
fertejit gustot dáid gávdnosiid
háldemii ja daid geavaheapmái dáin
guovlluin. Sámediggi gáibida maiddái,
ahte Norga váldá váldoovddasvástádusa eamiálbmotdimenšuvnna
suodjaleamis ja ovddideamis petroleumadoaimma oktavuođas
davvin.
