2.14.2 Guolástus
Sámediggi háliida
ahte mearraresurssat galget hálddašuvvot
guhkesáiggi ja ekologalaččat
ceavzilis perspektiivvas. Sámediggi lea
evttohan muddet riddodorskebivdima danne go Riikkaidgaskasaš mearradutkanráđđi
(ICES) ii leat rávven bivdit riddodorski.
Sámediggi lea mielde bargojoavkkus mii
galgá hutkat hálddašanstrategiija
mo nannet máddodaga seammás
go váldá vuhtii
daid guolásteaddjiid, geat dán áigodagas
galget eallit riddodorskiin.
Čakčamánu
2004 dievasčoahkkimis bovdii dalá guolástusministtar
Ludvigsen Sámedikki oassálastit referánsajovkui
ráhkadit St.dieđ.
nr. 19 (2004 – 2005) Mariidna ealáhusovddideapmi.
Ollu Sámedikki deaŧalaš evttohusat
eai váldojuvvon vuhtii, ja Guolástus-
ja riddodepartemeanta válljii sáddet dieđáhusa
njuolgga Stuorradikki ealáhuslávdegoddái almmá dábálaš gulaskuddama
haga. Guolástus ealáhussan
lea sakka áitojuvvon dakko bokte go álbmogis
buori muddui lea váldojuvvon eret guolástanvuoigatvuohta.
Ovddiduvvon dieđáhus
ii váldde dán
vuhtii vaikke vel ollu konvenšuvnnat nannejit
eamiálbmogiid guolástanvuoigatvuođaid. Sámediggi
lea 2005 bargan dan ala ahte várrejuvvo
sierra guovlluearri guovlluide gos ealáhuseallin
ii leat nu nanus. Dát dávista
Stuorradikki 1988 mearrádussii.
Gonagasreappá leavvan lea buvttihan stuorra
negatiivva váikkuhusaid guolásteaddjiide
sámi riddo- ja vuotnaguovlluin. Vearrámus
lea leamaš daidda uhcimus fatnasiidda vuotnaguovlluin,
main eai leat dahje leat smávva vejolašvuođat
bivdit eará guovlluin ja sáhttá šaddat
nu ahte eai juvssa reabbábivdoeari danne
go gáibádusat
dán bivdui leat menddo stuorrát.
Danne lea Sámediggi maiddái
bargan dáinna áššiin,
ja Sámedikki ávžžuhusa vuođul
suovai Guolástus- ja riddodepartemeanta
vuollel 7 m guhkkosaš fatnasiid I joavkkus
ja vuollel 6 m guhkkosaš fatnasiid II joavkkus,
searvat 2005 gonagasreabbábivdui. Departemeanta čuovvolii maiddái
Sámedikki evttohusa nammadit lávdegotti
mii galgá guorahallat dálá gonagasreabbáhálddašeami,
ja evttohit boahttevaš hálddašanortnegiid.
Sámediggi lea 2005 addán
doarjaga guovtti báikkálaš vuotnaprošektii,
nubbi Porsáŋggus
ja nubbi Deanuvuonas, maid ulbmil lea leamaš oažžut báhččojuvvot
eanet njurjuid. Dát mielddisbuvttii earret
eará ahte vuosttas gearddi bivdojuvvui
jagi geađgenjuorjoearri.
Birasgáhttendepartemeanta lea nammadan
fágajoavkku mii galgá ráhkadit
ollislaš hálddašanplána Barentsábi-Lofuohta
várás. Sámedikki
mielas lea sakka moaittehahtti go Barentsáhpi
ja riddo- ja vuotnaguovllut gieđahallojuvvojit
sierra hálddašanplána
oktavuođas, go Barentsábi
guollemáddodagat jođašit
ja dat gođđet
ja vižžet biepmu riddo-
ja vuotnaguovlluin. Sámediggi áigu
maiddái deattuhit ahte lea deaŧalaš ahte báikkálaš ja árbevirolaš máhtolašvuohta
geavahuvvo ulbmillaš dutkamis ja ollislaš ekovuogádagas.
Erenoamážit ferte
garraseappot vuoruhit dutkama gonagasreappá leavvama
birra vuotnaguovlluide.
