Sámepolitihka birra

2.2 Riidu sámiid guovlluid alde – sámit šaddet stáhtaid oktasaš riikkavulosažžan

Go geahčada sámiid oktavuođaid davviriikkalaš stáhtaiguin (ja Ruošša stáhtain), de lea deaŧalaš historjjálaš vuolggasadji ahte oasit dálá stáhtaid eanaguovlluin leat leamaš sámi ássanguovllut áigá ovdal go stáhtat ja riikkaráját ásahuvvojedje.

Álgoálgosaš sámi ássanguovlu lei Gaska-Skandinavias davásguvlui, gitta Jiekŋameara gáttiid rádjái. Dálá Suopma lei maiddái sámi ássanguovlun, nuorttas Ladoga-jávrri rádjái, ja das Vilgesmeara orjješ-lulágeahčái, ja vel olles Guoládatnjárga. Sámit ledje guhká ráđđejeaddjin dán stuorra guovl­lus, mas ledje unnán ássit, ja leat ain eanetlogus vissis guovlluin. Eurohpalaš girjjálašvuohta, mii lea čállojuvvon min áigerehkega vuosttas duhátjagis, sisdoallá muhtun čállosiid sámiid birra. Erenoamážit deattuhuvvo ahte sámi álbmot lei bivdoálbmot, ja diehtu sámiid čuoigančehppodagas.

Vuosttas autenttalaš čálus sámiid birra, ja Skandinavia birra, lea čállojuvvon 800-logu loahpas. Dalle borjjastii Davvi-Norgga oaivámuš Ottar – gii oaivvildii iežas davimus ássi dážan – Romssa guovl­lus gitta Vilgesmeara gáttiide. Davvi-Romssa, ­Finnmárkku ja Guoládaga gáttiin deaivvai son dušše sámi fuođđo-, guolle- ja loddebivdiid. Son deaivvai eará álbmogiid easkka Vilgesmeara gáttiin. Iežas mátkemuitalusas, maid son attii eŋgelas gonagassii Alfredii, muitalii Ottar maiddái ahte sámit ásse dážaid ássanguovlluid nuorttabealde, namalassii Skandinavia njárgga siseatnamiin.

Ottara mátkemuitalus at duođastit čielgasit ahte sámi kultuvra lei vuođđoduvvon fuođđo- ja guollebivdui – goit davimus sámi ássanguovlluin. Bivdoboađus lei mávssolaš, ja davvinorgalaš oaivámušat huksejedje iežaset riggodagaid vuosttažettiin daiguin «vearrogálvvuiguin» maid sámit mákse sidjiide . Muhtun norgga historjádutkit leat geažidan ahte sámiid vearromáksima ja gávppašeami árvu lei nu stuoris ahte dat sáhttá maid leat ožžon mearkkašumi ođđa Norgga gonagasriikka dássemii ja sihkkarastimii, go dát válddii badjelasas vearuhandoaimma.

Sámiid gálvvus lei earenoamáš alla árvu, ja gálvu jođihuvvui viidát Davviriikkaid rájáid olggobealde. Dát mielddisbuvttii ahte stáhtat gilvaledje gaskaneaset sihke vearrogáibideamis ja mearridanválddi hálddaheamis sámiid ja guovllu gos sii ásse.

Dán proseassas gehččojuvvojedje sámit muhtun muddui stáhtaid oktasaš riikkavulosažžan, earret eará bilaterála 1 šoahpamušaid bokte. Áššeoasálaččat sáhtte ovdamearkka dihtii soahpat ahte goappašagain galggai leat vearrogáibidanriekti, muhto dušše nubbi galggai doaimmahit girkolaš ja hálddahuslaš mearridanválddi. Ovdamearkka dihtii dahkkojuvvui Norgga ja Novgorod gaskkas ráfisoahpamuš 1326s, ja nu gohčoduvvon rádjamearrádus golbma-njeallje jagi maŋŋil. Dalle eai mearriduvvon duohta ráját, muhto baicca oktasaš hálddahanguovlu mii roavvát govččai Davvi-Romssa, Finnmárkku ja Guoládaga. Soahpamuša guovdilis oassi lei sámi vearromáksingeatnegasvuohta goappašiid stáhtii.

—uovvovaš čuohtejagiid mielddisbuvttii dát gilvu gaskal ruoššaid/gárjillaččaid, ruoŧŧilaččaid/láddelaččaid ja dážaid/dánskalaččaid máŋgii máŋggageardásaš vearromáksima ja geafahuvvama. Dynamihkka lei nu ahte geat gáibidedje sámi ássanguovllu osiid, oaivvildedje ahte sin eanagáibádusat nannejuvvojedje dađi mielde man stuorra vearuid nagadedje bearrat.

1500-logu álggus álggahuvvui eanet ekspansiiva 2 ruoŧa politihkka davás Jiekŋameara gátti guvlui. Birkkalaččaid boares vearrogáibidanvuoigatvuohta sámiid ektui biddjojuvvui de gonagasa válddi vuollái. Oassin dán politihka gárgedeamis celkkii Gustav Vasa jagis 1551 ahte sámit geat orro Jiekŋameara gátti mielde – «Vesterhavet» – ledje Ruoŧa riikkavulosaččat. Sis lei de vearromáksingeatnegasvuohta dušše fal sutnje, ja dan ovddas lohpidii suodjalit sihke sámiid ja sin opmodaga. Dát lasihii stáhtaidgaskasaš vuostálasvuođaid. Dilli čielggai goitge veahá jagis 1595. Dalle Ruošša attii Ruŧŧii vuoigatvuođa gáibidit vearu sámiin geat orro Várjjaga oarjjabealde.

1595 soahpamuša vuođul oaivvildii Ruoŧa gonagas ahte son lei nannen iežas vuoigatvuođaid Norgga davimus riddo- ja vuotnaguovlluin.

1600-logu álggogeahčen geahččaledje ruoŧŧilaččat earret eará ásahit fysihkalaš doarjjabáikkiid Finnmárkui, ja sáddejedje davás olbmuid geat gonagasa namas galge organiseret luossabivddu stuorra luossajogain

Váldegilvu Davvikalohta davimus guovlluin lei okta sivva Kalmarsoahtái jagiin 1611–12. Dán soađis vuoittáhalai Ruoŧŧa. 1613 ráfisoahpamušas mearriduvvui ahte Norga okto galggai ráđđet riddo- ja vuotnaguovlluid maid alde soahti lei buollán. Dát fas mielddisbuvttii ahte dán guovllu sámit šadde dušše ovtta stáhta vulosažžan, sihke mearridanválddi ja vearromáksingeatnegasvuođaid dáfus.

Sis-Finnmárkku sámi guovlluid dáfus ii čielgan dilli seamma láhkai. Dahkkojuvvui bilaterála soahpamuš mii mearridii ahte Sis-Finnmárkku sámit galge leat goappašiid riikkaid vulosažžan. Ruoŧas galggai leat sihke girkolaš ja hálddahuslaš váldi, muhto sámit geat orro guovllus galge máksit vearu goappašiid stáhtii.

Ledje eanet soađit gaskal Danmárkku/Norgga ja Ruoŧa/Suoma, maiddái 1600-logus. Dát váikkuhii oarjelsámiide. Nuppi soađi boađus lei namalassii ahte Jämtland ja Härjedalen, mat dan rádjái ledje gullan Norgii, šadde Ruoŧa riikka oassin 1645s.

1700-logus mearridedje Danmárku/Norga ja Ruoŧŧa geassit riikkaidgaskasaš rájá. Dát mielddisbuvttii ahte maiddái galggai mearriduvvot goappá riikkas galggai leat jurisdikšuvdna 3 dálá Sis-Finnmárkkus. Dát rádjageassin ja rádjamearrideapmi dahkkojuvvui jagis 1751. Norga oaččui oktasaš guovllu stuorámus oasi. Deaŧalaš sivva lei go Finnmárkku duoddarat ledje Norgii čáláhallan boazosápmelaččaid dálveguohtuneatnamat. Rádjá mii dalle gessojuvvui lea ain dál rádján gaskal Ruoŧa ja Norgga, ja gaskal Suoma ja Norgga.

1800-logu álggogeahčen juhkkojuvvui maŋimuš sámi oktasaš guovlu. Dát guovlu fátmmastii nuortalaš sámi siiddaid Njávdama, Báhčaveaji ja Beahcáma, Várjavuona máttabealde. Dát dahkkojuvvui dan oktavuođas go jagis 1826 gessojuvvui rádjá gaskal Ruošša ja Norgga, ja gaskal Norgga ja Suoma. Boađusin šattai ahte dálá Mátta-Várjjat šattai dalle Norgga oassin. 1826 rádjageassima rádjai ledje dien guovllu sámit eanas leamaš ruošša mearridanválddi vuolde, muhto sis lei vearromáksingeatnegasvuohta maiddái Norgii.

1826 rádjasoahpamuš loahpahii maiddái hámolaččat Norgga boares vearrogáibádusa Guoládaga sámiid ektui – dát gáibádus ii lean goitge leamaš duohtan dahkkojuvvon 1600-logu álggu rájes.