4.2 Dárkileappot iešmearrideami doahpaga
birra
Doaba iešmearrideapmi lea čielggatkeahtes álbmotrievttálaš doaba.
Doahpaga árbevirolaš dulkojupmi
lea ahte dat gusto álbmogiidda mearkkašumiin
«veahkadat mii ássá dihto
eanaguovlluid (stáhtaid) siskkabealde»
,
iige álbmogiidda mearkkašumiin
«etnalaš joavku»
.
Danne lea iešmearrideapmi árbevirolaččat
assosierejuvvon eretkoloniseremiin ja vuollástuvvon stáhtaid
vuoigatvuođain iehčanasvuhtii.
«Álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa» jurdda
lea álggus vuolgán 1700-jagiid jurddašeamis «álbmotsorjjasmeahttunvuođaprinsihpas».
ON-lihttu nanne artihkkalis 1 ja artihkkalis 55 «prinsihpa álbmogiid
ovttalágáš vuoigatvuođa
ja iešmearrideami birra». ON-lihtu
artihkkalis 1 lea maiddái olmmošvuoigatvuođaide
addojuvvon suodji, dasgo nannejuvvo ahte ON galgá oažžut
rádjui riikkaidgaskasaš ovttasbarggu
mii ovddida ja movttiidahttá olmmošvuoigatvuođaid árvvusatnima
ja vuđolaš luđolašvuođaid
buohkaide.
Dalle go Máilmmejulggaštus olmmošvuoigatvuođaid
birra 1948 šiehtadallojuvvui ovdan, eai lean
ON:a miellahttoriikkat válbmašat viidáseappot
gárgedit prinsihpa «álbmogiid ovttalágáš vuoigatvuođa
ja iešmearrideami birra» nugo dan gávdná ON-lihtus.
Danne eai gávdno čujuhusat prinsihppii Máilmmejulggaštusas
olmmošvuoigatvuođaid birra.
iehtadaladettiin ovdan ON-konvenšuvnna siviila
ja politihkalaš vuoigatvuođaid
birra 1966 ja ON-konvenšuvnna ekonomalaš,
sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid
birra 1966, loktejuvvui gažaldat fas áššin.
Vuoigatvuohta iešmearrideapmái,
nugo dat lea nannejuvvon guovtti ON-konvenšuvnnas 1966,
ráddjejuvvo viiddis geavaheami ektui mii «prinsihpas álbmogiid
ovttalágáš vuoigatvuođa ja
iešámearrideami birra» lea
ON-lihtu mielde. Dát boahtá das go iešmearridanvuoigatvuohta, nugo
dat lea nannejuvvon ON-konvenšuvnnaid oktasaš artihkkalis
1 1966, lea hámuhuvvon koloniijadiliid ja militearalaš vuollástemiid
dihtii. Nugo vuoigatvuohta lea hámuhuvvon oktasaš artihkkalis
1, de lea vuoigatvuohta gálgamii ja iehčanas stáhta
vuođđudeapmái okta
molssaeaktu man «álbmot» sáhttá válljet
iežas iešmearridanvuoigatvuođa
geavaheamis. «Álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa» viidáset
gárgedemiin mat leat dáhpáhuvvan eará neavvuin,
leat buohkain leamaš koloniijadilit ja militeara
vuollásteamit jurdagis, ja sisdoaluset mielde ii leat daid álki
geavahit eará diliide.
Gažaldat vuoigatvuođas iešmearrideapmái lea
fas šaddan áigeguovdilin eamiálbmotoktavuođain.
ON-julggaštusevttohusas eamiálbmogiid
vuoigatvuođaid birra nannejuvvo artihkkalis 3
ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái.
Sánit artihkkalis 3 leat ideanttalaččat sániiguin
mat leat oktasaš artihkkalis 1 ON-konvenšuvnnain
1966, earret daid mat čujuhit «eamiálbmogiidda».
ILO-soahpamuš nr. 169 fas ii ásahala
gažaldaga iešmearrideamis.
Ráđđehusa oaidnu
lea ahte ovdanšiehtadallan ON-julggaštusa
eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra
addá vuogas liibba viidáseappot gárgedit «prinsihpa álbmogiid
ovttalágáš vuoigatvuođa
ja iešmearrideami birra» eanet konkrehta
vuoigatvuohtan eará oktavuođaide go koloniijadiliide
ja militearalaš vuollásteapmái. Ráđđehus áigu
almmatge deattastit ahte artihkal 3 iešmearridanvuoigatvuođa
birra ON-julggaštusevttohusas eamiálbmogiid
vuoigatvuođaid birra (vrd. kap. 16.2.1)
lea vuođđuduvvan tekstii
mii áiggistis ráhkaduvvui koloniijadiliin ja militearalaš vuollásteamis jurddašettiin,
ja mat danne hejodit heivejit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid
meroštallamii sorjjasmeahttun stáhtaid
rámma siskkabealde. Evttohus lea ožžon
mearkkašahtti vuostehágu riikkaidgaskasaččat.
Ráđđehus áigu
doarjut proseassa mas prinsihppa eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa
birra čadnojuvvo ON-lihtu «prinsihppii álbmogiid
ovttalágáš vuoigatvuođa
ja iešmearrideami birra» ja mas čađahuvvo
bálddalas vuoigatvuođagárgedeapmi
eamiálbmogiid várás. Diekkár
gárgedeapmi sáhttá juogo dáhpáhuvvat ON:a
eamiálbmotjulggaštusbarggu dahje stáhtageavada
bokte.
Norgalaš oktavuođas lea
gažaldat sámi iešmearrideami
sisdoalus, ráđđehusa
oainnu mielde, deaŧalaš gažaldat
mii gáibida vuđolaš ságaškuššamiid.
Dát ferte dáhpáhuvvat lagas ovttasbarggus
Sámedikkiin. Ráđđehus
deattasta ahte čovdosiin mat válljejuvvojit, lea
mearkkašupmi riikkaidgaskasaš norbmagárgedeapmái
dán duovdagis. Riikkaidgaskasaš mearkkašupmi
mii lea doaibmabijuin mat álggahuvvojit sámiid
iešmearrideami hárrái, ferte
leat mielde árvvoštallamis.
Ráđđehus ovdeha
ahte sámi iešmearrideami gárgedeapmi
vuosttažettiin galgá dáhpáhuvvat
dálá sorjjasmeahttun ja demokráhtalaš stáhta siskkabealde,
ja Norgga dálá geográfalaš rájáid siskkabealde.
Deaŧalaš oasit sámiid
iešmearrideami gárgedeamis sáhttet
guovdilastojuvvot sámiid mieldemearridanvuoigatvuođa
birra. Dát vuoigatvuohta siskkilda vuoigatvuođa
oassálastit buot mearridandásiide áššiin
mat gustojit láhkamearrádusaide ja hálddahussii
ja bargui seailluhit ja gárgedit sámiid politihkalaš vuogádagaid.
Sámiid iešmearrideapmi ferte danne
atnit vuolggasadjin vuoigatvuođa oassálastit
buot mearrádusaide mat gusket sidjiide. Sámi iešmearrideapmi
lea, norgalaš oktavuođas,
gažaldat das nákcego min demokráhtalaš vuogádat
addit sámi veahkadahkii doarvái váikkuhanfámu
riikkagottálaš politihkalaš proseassaide
ja mearrádusaide mat gusket sidjiide.
Danne sáhttá norgalaš oktavuođas iešmearrideami
gažaldat čadnojuvvot dasa makkár váldi
galgá, dahje berre, biddjojuvvot sámi álbmotválljejuvvon
orgánii, Sámediggái.
