Sámepolitihka birra

5.2 Sámediggi ja gaskavuohta báikkálaš ja guovlluguovdasaš stivrendássái

Sámedikkis leat geavadis eanemus gaskavuođat stáhtii ja muhtun muddui fylkkaide. Sámediggi buktá oainnuid Finnmárkku, Romssa, Nordlándda, Davvi- ja Mátta-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkaplánaid hábmemii. Gielddain gos sámit leat eanetlogus veahkadagas lea sámi váikkuhanfápmu gielddalaš politihkas ja hálddahusas lunddolaččat stuoris. Eanaš gielddain ja fylkkagielddain leat almmatge sámit unnitlogus. Joavkun leat sámiin hárve vejolašvuođat oažžut mearrideaddji váikkuhanfámu gielddaid ja fylkkagieldddaid eanádatmearrádusaide.

Sáhttá leat čuolmmalažžan ahte sámi gažadagat dávjá šaddet dušše oktan suorgin máŋgga eará suorggi gaskkas báikkálaš dásis. Prinsihpat mat leat nannejuvvon sámelágas ja vuođđoláhkaparagráfas sámiid vuoigatvuođadilálašvuođa birra doibmet beare unnán njuolggadeaddjin báikkálaš politihkkii ja hálddahussii. Máŋgga gielddas sáhttet maiddái leat iešguđetlágan oaivilat sámi kultuvrra saji birra almmolaš oktavuođas. Dat sáhttá mielddisbuktit ahte lága hágut eai ollašuhttojuvvo. Guovdilis gažaldat lea danne mo buoremusat galgá váfistit sámepolitihkalaš ulbmiliid čađaheami ja sámepolitihkalaš doaibmabijuid bálddalastima guovlluguovdasaš ja báikkálaš dásis.

Gielddat galget áimmahuššat deastta sihke álbmotstivrras ja čálggus. Demokráhtalaš oassálastin, eanetlohkoprinsihppa ja gielddaid rolla politihkalaš institušuvdnan leat guovdilis doahpagat dán oktavuođas. Lassin sáhttet gielddat gehččojuvvot stáhta giehtaguhkibun riikkagottálaš politihka fápmuibidjamis. Ovdamearkan dása lea ahte sámelága giellanjuolggadusat, oahpahusláhka ja báikenammaláhka geatnegahttet gielddaid sámi giellapolitihka riikkagottálaččat mearriduvvon standárddaid vuođul. Gielddain lea rolla ássiid politihkalaš reaidun. Dat galget maiddái leat sámi ássiid politihkalaš reaidun. Stuorra mearkkašupmi šaddá das man olu gielda ieš deattuha vuoruhit sámi giela ja kultuvrra nannema ja gárgedeami. Sámediggi oaivvilda ahte sámi beroštusaide ferte váfistuvvot buoret coakci politihkalaš vuogádagas ja hálddahusas muđui. Danne evttohuvvoge dálá sámediggeplánas (s 47) ahte seahtá árvvoštallojuvvot skihkket gielddaid ja fylkkagielddaid sámepolitihkalaš dahkamušaide.

5.2.1 Sámedikki oktavuohta stáhtalaš guovlluguovdasaš etáhtaiguin

Sámedikkis leat jeavddalaš čoahkkimat Finnmárkku fylkkamánniin.

Golbmii jagis leat ovttasbargočoahkkimat golmma davimus oahppodirektora ja Sámedikki gaskkas main ságaškuššet áigeguovdilis áššiid mat gusket sámi oahpaheapmái. Guktii jagis leat čoahkkimat golmma davimus oahppodirektora, Sámedikki ja Stáhtalaš erenoamášpedagogoalaš doarjjavuogádaga (Statped) gaskkas main ságaškuššet sámi erenoamášpedagogalaš oahpaheami. Davvi-Norgga ráđđeaddi orgána, Statped:a olis, gávnnada sullii guhttii jagis.

Eanadoalu siskkabealde lea guovlluguovdasaš ovttasbargu plánabarggu hárrái. Eanadoalu ja boazodoalu boahtti árvoduddjonprográmma oktavuođas lea Sámediggi mielde prográmmabarggus ovttas guovlluguovdasaš eiseválddiiguin.

5.2.2 Sámediggi ja fylkkagielddat

Sámedikki politihkalaš jođihangottis leat čoahkkimat golmma davimus fylkka fylkkasátnejođiheddjiiguin. Sámedikkis lea ovttasbargu fylkkagielddaiguin Sis-Finnmárkku nuppástuhttinprográmma, EU Intereg-prográmma, guovlluguovdasaš gárgedanprográmmaid, Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplána, sámi eanadoalloplána ođđa árvvoštallama ja ráđđehusa Davvi-Norgga-barggu hárrái. Sámediggi lea dárkojeaddjin Davvi-Norgga riikkaoasselávdegottis. Sámedikkis lea maiddái oktavuohta guđa davimus fylkkagielddain kulturmuitoáššiin.

Romssa fylkkagielda lea virgádan sámekonsuleantta ráđđealbmáetáhttii. Sámekonsuleanttas lea vásedin ovddasvástádus sámi gažaldagaid plánemis, gárgedeamis ja buohtalastimis. Sámekonsuleanta lea Sámi gažaldagaid ráđđeaddi lávdegotti čállin. Lávdegoddi addá cealkámušaid fylkkagielddalaš plánaid, budjeahtaid, gulaskuddamiid ja eará deaŧalaš áššiid birra. Romssa fylkkagielda gullá sámelága giellanjuolggadusaid vuollái, ja oažžu jahkásaččat juolluduvvot stáhtalaš guovttegielatvuođadoarjaga Sámedikki bokte. 2001 bargojuvvo doaibmaplánain Romssa fylkkagieldda ollislaš rahčamuššii sámi giela ja sámi giela ja kultuvrra gelbbolašvuođaloktema beales.

Nordlándda fylkkagielda lea maiddái bidjan virgái sámekonsuleanta. Sámi nammagoddi lea ráđđeaddi orgánan fylkkagielddas. Nammagoddi addá cealkámušaid mat gusket sámi beroštusaide, ja sáhttá maiddái iežas álgaga vuođul ovddidit áššiid fylkkagildii. Sámi nammagoddi lea ožžon delegerejuvvot válddi hálddahit fylkkagielddalaš ruđaid sámi kulturdoaibmabijuide, doarjagiid sámi organisašuvnnaide ja oahppostipeanddaid sámiide geat váldet alit oahpu. Fylkkas dollojuvvo sámekonfereansa juohke jagi. Nordlándda fylkkagieldda sámi politihka doaibmaplána lea dárkkistuvvomin, ja biddjojuvvo fylkkadikki ovdii čakčamánus 2001.

Mátta-Trøndelága fylkkagielda lea 2001 vuođđudan sámi gažaldagaid ráđđeaddi lávdegotti áššiin mat gusket sámi dilálašvuođaide fylkkas. Lávdegoddi galgá veahkehit nannet dialoga fylkkagieldda ja sámi birrasiid gaskkas. Lávdegottis leat vihtta miellahtu, geain unnimustá guovttis galget leat čáláhallan Sámedikki válgajienastuslohkui.

5.2.3 Oktavuođavuogit Sámedikki ja gielddaid gaskkas

Sámegiela hálddahanguovllu guđa gieldda ovttasbargoorgánas leat čoahkkimat 3–4 jagis main ságaškuššet skuvlagažaldagaid mat gusket oahpaheapmái O97 Sámi mielde ja eará áigeguovdilis áššiid. Sámediggi ja Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta bohtet čoahkkimii dárbbu ja gielddaid sávaldaga mielde. Sámediggi lea maiddái ožžon vejolašvuođa leat mielde bajilgeahččooahppaladdamiin sámegiela hálddahanguovllus vai oažžu buoret várddu das mo gielddat organiserejit oahpaheami O97 Sámi mielde.

2002 rájes Sámediggi juohká 10,2 milj. kr. lassigoluide mat čuvvot guovttegielatvuođas sámi giela hálddahanguovllu gielddaide. Gielddat leat dán oktavuođas dovddahan ahte háliidit bissovaš ráđđádallamiid Sámedikkiin. Gielda- ja guovlodepartemeanta jođiha bargojoavkku mas lea leamaš dahkamuššan dárkileappot geahčadit guovttegielatvuođagoluid (vrd. kap. 7.3.).

Hálddahanguovllu gielddaid giellakonsuleanttat lea vuođđudan oktasaš giellaforuma mii čoahkkana guktii jagis. Sámediggi oassálastá čoahkkimiidda.

Váikkuhangaskaomiid oktavuođas maid Sámediggi hálddaša Sámi ovddidanfoandda (SOF) bokte, lea Sámedikkis viiddis ovttasbargu báikkálaš dásiin, erenoamážit gielddalaš ealáhusfoanddaiguin. Sámediggi háliida lagat ja eanet geatnegahtti ovttasbarggu jeavddalaš čoahkkimiid bokte gielddaiguin mat leat SOF:a doaibmaguovllu siskkabealde. Vuosttas čoahkkin lea juo dollojuvvon.

Sámedikkis lea oktavuohta njealji davimus fylkka buot gielddaiguin, ja 15 gielddain Mátta-Trøndelágas ja 5 gielddain Hedmárkkus areálasisabahkkemiid áššiid hárrái kulturmuitolága ja plána- ja huksenlága mielde.

5.2.4 Sámedikki váldi ja gielddalaš iešstivrejupmi

Gielddaláhka addá nana suoji stáhtalaš bajilstivrema vuostá gielddalaš dahkamuščoavdima hárrai. Riidu gielddalaš iešstivrejumi prinsihpa ja Sámedikki válddi lasihanjuksanmeari gaskkas sáhttá bohciidit go dahkamušat mat gusket sámiide erenoamážit, evttohuvvojit biddjojuvvot Sámediggái, dahje juos gielddaide skihkkejuvvojit dahkamušat doibmiibidjat stáhta sámepolitihka.

Stáhta ovddasvástádus das ahte sámiid vuoigatvuođat eamiálbmogin áimmahuššojuvvojit duhtadahtti vuogi mielde ii sáhte delegerejuvvot vuolit hálddahusdásiide nugo gielddaide ja fylkkagielddaide. Stáhta ovddasvástádus han lea atnit doarvái váikkuhangaskaomiid váfistit ahte geatnegasvuođat dollojuvvojit. Gažaldagain mat gusket vuđolaš vuoigatvuođaide sáhttet dihto stáhtalaš stivremat dárbbašuvvot vái stáhta sámepolitihkalaš geatnegasvuođat váfistuvvojit buot hálddahusdásiin.

Gielddalaš iešstivrejupmi ferte vihkkedallojuvvot vuoigatvuođaid vuostá maid stáhta addá boargáriidda – lei dal vuoigatvuohta dearvvasvuođaveahkkái, vuoigatvuohta oahpaheapmái, dahje veahádatsuodjalus ja eamiálbmogiid sajádaga suodjalus seailluheami ja viidáset gárgedeami dihtii identitehta ja oami kultuvrra. Váttis lea albmadit guđe muddui vuoigatvuođat berrejit bajilstivret gielddalaš iešstivrejumi. Viiddis vuoigatvuođanannen addá unnán lihkadanmuni báikkálaš árvvoštussii ja politihkkahábmemii. Juos dahkamušat vuos biddjojuvvojit gielddaide, de vuorrástuhttá dat go stáhta stivre dahkamuščoavdima, go juo vuođustus bidjat dahkamušaid gielddaide vuolggasajis čatnašuvvá aiddo fal vejolašvuhtii ja háliidussii báikkálaččat heivehit čovdosiid.

Go biddjojuvvojit dahkamušačoavdimat gielddaide ja fylkkagielddaide, de arvvosmahttojuvvo báikkálaš demokratiija nu ahte gieldda ja fylkkagieldda álbmotválljejuvvon ovddasteddjiide addojuvvo vejolašvuohta ieža gávdnat čovdosiid dahkamušaide. Diekkár váikkuhangaskaoamit čalmmustahttet ja čielggasmahttet báikkálaš ovddasvástádusa. Eanet bienalaš 1 ásahallamat čalmmustahttet stáhtalaš riikkagottálaš ovddasvástádusa, muhto sáhttet leat mielde geahpedeamen báikkálaš ovddasvástádusa. Gievrras stáhtalaš stivren muhtun duovdaga siskkabealde sáhttá dainna mielddisbuktit ahte gielddasuorgi guhki vuollái massá álggadahkkirolla 2 duovdagis, nu ahte báikkálaš indu nohká.

Gielddat berrejit danne ávžžuhuvvot atnit deastta sámi beršotusain iežaset álgaga vuođul. Gielddat fertejit oažžut doarvái informašuvnna virggálaš sámepolitihka birra ja rievttálaš standárddaid birra mat leat ásahuvvon. Stáhta geatnegasvuohta lea fuolahit ahte dárbbašlaš informašuvdna addojuvvo almmolaš virgeolbmuide buot dásiin. Ráđđehusa ulbmil lea lasihit dieđu sámepolitihka birra hálddahusas – sihke báikkálaččat, guvlluguovdasaččat ja guovddášlaččat.

5.2.5 Mearrádusat mat ásahallet ja bidjet gáibádusaid Sámedikki ja gielddaid ovttasbargui

Sámeláhka, mánáidgárdeláhka ja oahpahusláhka sisdollet mearrádusaid main leat njuolggo čuvvosat gielddaide, ja veahkehit dieinna lágiin ásahallat muhtun gaskavuođaid Sámedikki ja gielddaid gaskkas.

Fylkka- ja gielddaplánemis leat stuorra čuvvosat sámi beroštusaide, ealáhusaide ja kultuvrii guovlluin gos ásset sámit. Plána- ja huksenláhka lea guovdileamos láhkamearrádusat luonddu- ja valljodatvárrehálddaheapmái, vrd. máinnašemiin kapihttalis 15.

Sámi servodatberoštusaid deasta ii leat čielgasit namahuvvon lágas. Dát perspektiiva gessojuvvo sisa guovtti johtočállosis Birasgáhttendepartemeanttas. Johtočálus T-2/98 dadjá ahte fylkkagielddat ja gielddat berrejit buktit Sámedikki plánaid fylkka- ja gielddaplánemii duovdagiidda main leat sámi beroštusat. Johtočállosis T-3/98 čuožžu ahte fylkkaplánen maiddái galgá veahkehit váfistit ja gárgedit sámi kultuvrra oktan servodagain ja ealáhusaiguin, ja ahte Sámediggi galgá váldojuvvot mielde fylkkaplánemii ráđđeaddi orgánan fylkkain gos leat sámi geavahan- ja ássanguovllut (Hedmárkkus, Mátta-Trøndelágas, Davvi-Trøndelágas, Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus).