Sámepolitihka birra

8.2 Mii sáhttá dahkkojuvvot?

Dovddiidusat eará miellaguottuid ávdnejeaddji bargguin čájehit ahte ovdagáttut ja áŧesmielalašvuohta dávjá boahtá eahpesihkarvuođas ja váilevaš informašuvnnas. Eanádatveahkadaga váilevaš árvvusatnin ja dohkkehus, ja stuorraservodaga birzzehis dillái gártadeapmi ja olggušteapmi, sáhttet mielddisbuktit ahte sii geat dáid šaddet gillát ožžot heajos iešárvvusatnima ja psykalaš ja sosiála váttisvuođaid. Myhtat ja «vádjoleaddji muitalusat» fertejit duššin dahkkojuvvot áššálaš ja rivttes informašuvnna veagas.

Kultur- ja giellaguovddážiin gos sámi giella ja kultuvra sáhttet geavahuvvot, oinnolažžan dahkkojuvvot ja gaskkustuvvot, orrot leamen positiiva beavttut, sihke báikkálašservodagaide ja ovttaskasa iešdovdui ja iešárvvusatnimii, vrd. kap. 12.1.

Máŋga gieldda leat čujuhan ahte dárbbašuvvo ortnet báikkálašservodagaide mat háliidit oahpahusávdnasiid guovllu máŋggakultuvrrat historjjás. Vuođđoskuvla lea ožžot viiddiduvvon dieđihangeatnegasvuođa sámiid ja sámi dilálašvuođaid hárrái ođđa oahppaplánaid sisabuktimiin vuođđoskuvlii. Buot mánát Norggas galget dál oahppat sámiid historjjá ja kultuvrra birra.

Mánát ja nuorat leat deaŧalaš ulbmiljoavkkut miellaguottuid hábmema hárrái. Miellaguottuid ávdnejeaddji dieđihanbargu sáhttá dáhpáhuvvat nu ahte ávkkástallojuvvojit dálá sosiála fierpmádagat, erenoamážit mánáid- ja nuoraid organisašuvnnaid bokte, lassin dasa ahte buvttaduvvojit čálalaš informašuvdnaávdnasat.