9.2.2 Sámi mánáidgárddiid bargit
Bargiid sámi giela ja kultuvrra máhttu ja diehtu
lea mearrideaddji ovdehussan go mánát sámi
mánáidgárddiin galget oažžut
nannejuvvot ja gárgeduvvot iežaset giela ja identitehta.
Hástalussan lea váfistit sámegiela gelbbolaš bargiid
bestema, erenoamážit pedagogalaš bargiid,
muhto maiddái assisteanttaid. Dasto lea deaŧalaš bisuhit
sin geat leat juo suorggis. Dárbu lasse- ja joatkkaohppui
lea stuoris. Erenoamáš fuopmášumi
ferte giddet dárbui mii lea sámi hálddahanguovllu
olggobealde. NIBR-raporta čájeha ahte sámi
mánáidgárddiin lea mearkkašahtti
dárbu gielalaš gelbbolašvuođahuksemii.
Gielddain lea ovddasvástádus das ahte mánáidgárddiid
bargiin lea dárbbašlaš gelbbolašvuohta.
Máŋga gieldda leat virgádan sierra
sámegiela giellamielbargiid geat oaivadit mánáidgárddiid
ja skuvllaid rámmaplána ja oahppoplána
sámi sisdoalu gárgedeamis. Kárášjoga gielda
lea gárgedan guovttegielatvuođaplána mánáidgárddiidasas
ja skuvllaidasas. Dan oktavuođas leat ráhkaduvvon
lasseoahppoplánat mánáidgárdebargiide
mat galget leat vuolggasadjin gárgedit heivvolaš organiserenhámiid,
metodaid (ovdamearkka dihtii giellalávggu) ja strategiijaid
pedagogalaš gárgedeapmái guovttegielat perspektiivvas.
Sámi allaskuvla Guovdageainnus lea áidna allaskuvla
mii addá oahpu ovdaskuvlaoahpaheddjiide geain lea sámegiela
gelbbolašvuohta. Sámi allaskuvllas
ii leat buot jagiin leamaš doarvái
ohccivuođus álggahit oahpu. Okta sivva
lea leamaš ohcciid váilevaš lohkangelbbolašvuohta.
Sámi allaskuvla bargá iešguđetlágan
strategiijaiguin ovddaldastin dihtii dábálaš lohkangelbbolašvuođa
dárbbu. Lassin árvvoštallojuvvojit
iešguđetlágan lávdaduvvon
fálaladatmállet ovdaskuvlaoahpaheaddjeohppui ja
mánáidgárdebargiid iešguđetlágan
lasseoahppofálaldagaide.
Muhtun gielddat leat addán stipeandda sámi studeanttaide
geat váldet ovdaskuvlaoahpaheaddjeoahpu dainna eavttuin
ahte čatnet iežaset bargat gielddas dihto áigodahkii.
Lávdegoddi mii lea geahčadan sámi oahpaheaddjeoahpu
(NA— 2000: 3 Sámi oahpaheaddjeoahppu) evttoha
ahte álggahuvvojit vásedin stipeandaortnegat lasihan
dihtii bestema sámi oahpaheaddjeohppui. Árta lea
jáhkkit ahte stipeandaortnet arvvosmahttá eambbo nuoraid
ohcat ovdaskuvlaoahpeaddjeohppui. Mánáid- ja bearašdepartemeanta áigu,
ovttasbarggus Sámedikkiin, čielggadit gažaldaga
stipeanddas studeanttaide geat váldet sámi ovdaskuvlaoahpaheaddjeoahpu.
Vai sámi mánáidgárddit háhket,
bisuhit ja viidásetgárgedit gelbbolašvuođa,
de lea dárbu bidjat doibmii iešguđetlágan
lasse- ja joatkkaoahppodoaibmabijuid. NA— 2000: 3 Sámi
oahpaheaddjeoahppu evttoha gárgedit kulturfága
oahppofálaldaga mas váldodeaddu lea árbevierrodieđus
ja -máhtus. Dan lassin ahte lea oassin sihke dábálašoahpaheaddje-
ja ovdaskuvlaoahpaheaddjeoahpus, de berre fága sáhttit
fállojuvvot lasse- ja joatkkaoahppofálaldahkan.
Deaŧalaš lea hukset diekkár
gelbbolašvuođa buot dan
golmma sámi giellaguovllu sámi mánáidgárddiid
mánáidgárdebargiide. Erenoamáš dárbbašlaš lea
arvvosmahttit doaibmabijuid gielddain mat leat sámi hálddahanguovllu
olggobealde ja mat leat ođđasislihkkanproseassas.
Mánáid- ja bearašdepartemeanta áigu čielggadit
lasse- ja joatkkaoahppofálaldagaid dárbbu, ovttasbarggus
Sámedikkiin ja guoskevaš fylkkamánniiguin.
Doaibmabijut mat leat namahuvvon bajábealde gehččojuvvojit
Mánáid- ja bearašdepartemeantta mánáidgárdesuorggi
golmmajahkásaš kvalitehttanannema olis
(2001–2003).
