10.2 Rievttálaš vuođus
Norgalaš láhkamearrádusat,
mat álo leat dárkkistuvvon servodaga nuppástuvvan
dárbbuid mielde, addet vuđđosa
hukset ođđa kulturseailluheaddji
ja gárgedeaddji oahpaheami sámi veahkadahkii.
Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat, neavvagat
ja julggaštusat mearridit máilmmeservodaga
unnimusnorpmaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaide.
Oppalaš mearrádusaidisguin ja rievddadanmuniinnis
oaivadit dát riikkaidgaskasaš áššegirjjit
maiddái ealli digaštallamii servodagas
sámi gažaldagaid birra (vrd. kap. 3).
Norgalaš skuvladoaibma lea ásahallojuvvon máŋggain
lágain ja láhkaásahusain. Eanaš doaibmabijut
sámi veahkadahkii biddjojuvvojit fápmui dábálaš láhkamearrádusaid
rámmaid siskkabealde. Muhtun duovdagiin lea leamaš dárbbašlaš ásahit
erenoamáš mearrádusaid ovddaldastin
dihtii dárbbuid mat leat sámi veahkadagas.
10.2.1 Ođđa oahpahusláhka
Láhka vuođđoskuvlla
ja joatkkaoahpahusa birra (Oahpahusláhka) bođii
fápmui borgemánu 1. 1999 oktan lága láhkaásahusaiguin.
Namahusat
sápmelaš,
sámegiella ja sámi guovlu
meroštallojuvvojit
Oahpahuslágas. Vuoigatvuođa-mearrádusat,
mat lágas čatnasit dáid namahusaide,
leat dainna šaddan aiddolaččabun.
Sámi guovllu vuođđoskuvlla
buot ohppiin lea vuoigatvuohta oahpaheapmái sámegielas
ja sámegillii. Oktagaslaš vuoigatvuohta
oahpaheapmái sámegielas gusto dál sámi
ohppiide sihke vuođđoskuvllas
ja joatkkaoahpahusas miehtá riikka. Sámi guovllus
sáhttá gielda addit láhkaásahusa
dan birra ahte buohkain vuođđoskuvlaagis
galgá leat sámegiela oahpaheapmi.
Sámi guovllu olggobealde lea unnimustá logi oahppis
geat háliidit oahpaheami sámegielas ja sámegillii
man nu gielddas, vuoigatvuohta diekkár oahpaheapmái
juos leat unnimustá guhtta oahppi (sámit ja eai-sámit)
vel báhcán jovkui. Gielddat sáhttet addit
oahpaheami sámegielas unnit joavkkuide, muhto eai leat
skihkkejuvvon dan dahkat oahpahuslága mielde.
Sámediggi lea ožžon válddi
mearridit riikkagottálaš oahppaplánaid,
sámi giellafágaid oahppaplánaid ja joatkkaoahpahusa
erenoamáš sámi fágaid (duoji
ja boazodoalu) sisdoalu. Váfistan dihtii Sámediggái
duođalaš váikkuhanfámu,
maiddái daid eará fágaide ohppiide geat
ožžot oahpaheami vásedin sámi
oahppaplána mielde, lea Sámediggi ožžon
ovddasvástádusa plánaid ráhkadeamis,
ja Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta doalada fas iežas
válddis mearridit plánaid. Dát rollajuohkin
addá buori vuolggasaji lagas ovttasbargui ráhkadanproseassas.
