14.2.2 Boazodoallopolitihka hálddaheapmi
Boazodoallu ii leat stuoris riikkagottálaš oktavuođas,
muhto sihke sámi ja báikkálaš oktavuođas
lea das stuorra mearkkašupmi – ekonomalaččat,
bargosajiid dáfus ja kultuvrralaččat. Boazodoallu
lea álohii adnojuvvon ja dohkkehuvvon áibbas erenoamáš sámi
ealáhussan. Danne lea dat deaŧalaš oassin
sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđosis.
Riikkagottálaš geatnegasvuođaid
vuođul, Vuođđolága
vuođul ja eamiálbmogiid ja veahádagaid álbmotrievttálaš njuolggadusaid
vuođul, gehččojuvvo boazodoallopolitihkka
oppalaččat sámi- ja servodatpolitihkalaš oktavuhtii.
Nu leage boazodoallopolitihkka huksejuvvon guovtti iešbirgejeaddji vuđđosii;
ealáhuspolitihkalaš buvttadanárvvu ja
sámepolitihkalaš kulturárvvu
ala. Eanadoallodepartemeanta lea boazodoallopolitihka ovddasvástideaddji
departemeanta, ja fas Gielda- ja guovlodepartemeanta ovddasvástida
sámepolitihka oppalaččat.Guovdilis Boazodoallohálddahus
lea álttás ja doppe lea riikka boazodoalu oppalaš hálddahanovddasvástádus.
Boazodoallostivra, man Eanadoallodepartemeanta ja Sámediggi
nammadit, galgá leat hálddahusa fágalaš ráđđeaddi,
boazodutkan- ja nevvodanbargguin. Viidáseappot galgá Boazodoallostivra čađahit daid
bargguid mat addojuvvojit Lágas boazodoalu birra (Lov om
reindrift) dahje dán láhkavuđđosiin.
Riikkas leat 6 boazoguohtunguovllu. Dán guđa
boazoguohtunguovllus leat ásahuvvon báikkálaš hálddahuskantuvrrat.
Juohke boazodoalloguovllus leat guovllustivrrat, maid guovlluid fylkkadikkit
ja Sámediggi nammadit. Guovllustivrrat galget doaibmat
fágalaš ráđđeaddin
ja eavttuidbiddjin almmolaš hálddaheapmái
ja eará áššiin
mat gusket boazodollui guoskevaš boazoguohtunguovllus.
Viidáseappot galget maiddái guovllustivrrat doaimmahit
bargguid mat leat mearriduvvon Lágas boazodoalu birra dahje
dán láhkavuđđosiin.
Guovllustivrraid čállingoddin doibmet hálddahuskantuvrrat
boazodoalloagronomaid bokte.
Juohke boazodoalloguovlu lea fas juhkkojuvvon boazoorohagaide
main leat iežaset orohatstivrrat. Orohatolbmot válljejit
orohatstivrra ja orohatstivrii válljejuvvojit boazodoallit/sii
geain lea doalloovttadat, ja stivra ovddasta boazoorohaga beroštusaid
olggosguvlui ja dan seammás lea orohatstivrras siskkáldas
váldi. Sámi boazoguohtunguovllus leat 83 boazoorohaga. Iešguđege
orohat lea siskkáldasat juohkán guohtuneatnamiid
siiddaid mielde. Dasa lassin rátkkašit
geasseorohaga ealut muhtumin dálvái moatti dahje
eanet dálvesiidan.
Orohatdásis lea boazodoallu organiserejuvvon doalloovttadahkan.
Iešguđege doalloovttadagas
lea okta olmmoš gii ovddasvástida doalloovttadaga
ja vejolaččat su beallelaš.
Ođđa doalloovttadagat galget
dohkkehuvvot, «konsešuvdnameannuduvvot»,
muhto ásahuvvon ovttadagat sáhttet sirddihuvvot
mánáide juogekeahttá. Ovtta doalloovttadagas
sáhttet leat okta boazoeaiggáda dahje eambbogat.
